Artikkelin Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne kommentit http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/ Osmo Soininvaara kommentoi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja politiikkaa. Wed, 08 Feb 2012 21:13:58 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v= Kirjoittaja: Eero http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-31355 Eero Sun, 29 Mar 2009 17:05:47 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-31355 "Sipoon Östersundom liitettiin Helsinkiin kaupunkirakenteen tervehdyttämiseksi - siis jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan nurmijärville vaan pääsisivät järkevälle etäisyydelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. ... ... Minun ihanteeni on tiivis, mutta harva kaupunki. Tiivis sikäli, että ne alueet, jotka rakennetaan, rakennetaan tiiviisti tilaa tuhlaamatta, mutta harva siinä mielessä, että asuinalueiden väliin jätetään kunnolla viheralueita." Itäsalmen kaappaus Helsinkiin ei ratkaise tätä "nurmijärvi-ongelmaa". "Nurmijärville" muuttaville ihmisille ei tehorakennettu metrolähiö ole mikään vaihtoehto. Sen sijaan Sipoon olisi pitänyt antaa kehittää yhdyskuntarakennettaan perustuen tiivisti, mutta kuitenkin inhimillisen kokoisiksi rakennettujen asemakylien varaan. Käsittääkseni Sipoo oli kuitenkin valmis tehostamaan kaavoitustaan ja lisäämään asukaslukuaan huomattavastikkin vaihtoehtona maakaappaukselle. Avaintekijänä tälle kehitykselle olisi ollut HELI-rata Porvooseen. Helsingissä ei vieläkään tajuta, että metroa ei voida jatkaa loputtomasti. Se on liian hidas liikenneväline pitkillä etäisyyksillä, Itäsalmi alkaa olla juurikin niillä rajoilla, jonne metroa kannattaa (etäisyyden puolesta) jatkaa. Asioita pitäisi kuitenkin tarkastella vähän pitemmällä aikajänteellä. Nykymallissa "nurmijärveistyminen" jatkuu välittömästi Itäsalmen jälkeen. Sen sijaan jos metroa huomattavasti nopeampi kaupunkijunarata vedettäisiin Porvooseen saakka, niin radan varressa olisi huomattavasti enemmän reserviä rakentaa asuntoja ihmisille inhimillisen kokoisiin asemakyliin. Nyt sen sijaan hirttäydytään muutaman metroaseman ympärille nousevan lähiön varaan, joidenka mahdollisuudet ottaa uusia asukkaita vastaan ovat huomattavasti rajallisemmat kuin Porvoonrata vaihtoehdossa, etenkin jos puhutaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä olevista asuntoalueista. “Sipoon Östersundom liitettiin Helsinkiin kaupunkirakenteen tervehdyttämiseksi – siis jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan nurmijärville vaan pääsisivät järkevälle etäisyydelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. …

… Minun ihanteeni on tiivis, mutta harva kaupunki. Tiivis sikäli, että ne alueet, jotka rakennetaan, rakennetaan tiiviisti tilaa tuhlaamatta, mutta harva siinä mielessä, että asuinalueiden väliin jätetään kunnolla viheralueita.”

Itäsalmen kaappaus Helsinkiin ei ratkaise tätä “nurmijärvi-ongelmaa”. “Nurmijärville” muuttaville ihmisille ei tehorakennettu metrolähiö ole mikään vaihtoehto.

Sen sijaan Sipoon olisi pitänyt antaa kehittää yhdyskuntarakennettaan perustuen tiivisti, mutta kuitenkin inhimillisen kokoisiksi rakennettujen asemakylien varaan. Käsittääkseni Sipoo oli kuitenkin valmis tehostamaan kaavoitustaan ja lisäämään asukaslukuaan huomattavastikkin vaihtoehtona maakaappaukselle.

Avaintekijänä tälle kehitykselle olisi ollut HELI-rata Porvooseen. Helsingissä ei vieläkään tajuta, että metroa ei voida jatkaa loputtomasti. Se on liian hidas liikenneväline pitkillä etäisyyksillä, Itäsalmi alkaa olla juurikin niillä rajoilla, jonne metroa kannattaa (etäisyyden puolesta) jatkaa. Asioita pitäisi kuitenkin tarkastella vähän pitemmällä aikajänteellä. Nykymallissa “nurmijärveistyminen” jatkuu välittömästi Itäsalmen jälkeen. Sen sijaan jos metroa huomattavasti nopeampi kaupunkijunarata vedettäisiin Porvooseen saakka, niin radan varressa olisi huomattavasti enemmän reserviä rakentaa asuntoja ihmisille inhimillisen kokoisiin asemakyliin. Nyt sen sijaan hirttäydytään muutaman metroaseman ympärille nousevan lähiön varaan, joidenka mahdollisuudet ottaa uusia asukkaita vastaan ovat huomattavasti rajallisemmat kuin Porvoonrata vaihtoehdossa, etenkin jos puhutaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä olevista asuntoalueista.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Glowing http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-28235 Glowing Mon, 09 Mar 2009 16:05:53 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-28235 "..yhtenäisemmän kaupunkikuvan nimissä suuria alueita rakentajille…" Sundsberg, käypäs katsomassa, monipuolista kaupunkia ja yhtenäistä kaupunkikuvaa = monistettuja taloja. http://yle.fi/ajanhenki/kuvat/kirkkonummi_p.jpg “..yhtenäisemmän kaupunkikuvan nimissä suuria alueita rakentajille…”

Sundsberg, käypäs katsomassa, monipuolista kaupunkia ja yhtenäistä kaupunkikuvaa = monistettuja taloja.
http://yle.fi/ajanhenki/kuvat/kirkkonummi_p.jpg

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Kjr63 http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-28055 Kjr63 Sat, 07 Mar 2009 10:30:58 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-28055 "Jos ajatus on verottaa maanomistajia Hesassa, niin taitaa potku osua omaan nilkkaan." Ei suinkaan. Jos Helsinki verottaisi maan hinnasta, sen käyttäjiltä todellisen arvon, voisi se vähentää ansiotulojen verotusta. Äitisi ei kovin paljon maksaisi 45m2 asunnosta maa-arvoveroa ja saisi rahat takasin kunnalisverotuksessa. Yksityinen maanomistus tuottaa tuottaa omistajilleen tuloa maan arvosta, mikä kaikki on ansaitsematonta ja sen maksavat veromaksajat (jotka aikaansaavat maan arvon). “Jos ajatus on verottaa maanomistajia Hesassa, niin taitaa potku osua omaan nilkkaan.”

Ei suinkaan. Jos Helsinki verottaisi maan hinnasta, sen käyttäjiltä todellisen arvon, voisi se vähentää ansiotulojen verotusta. Äitisi ei kovin paljon maksaisi 45m2 asunnosta maa-arvoveroa ja saisi rahat takasin kunnalisverotuksessa. Yksityinen maanomistus tuottaa tuottaa omistajilleen tuloa maan arvosta, mikä kaikki on ansaitsematonta ja sen maksavat veromaksajat (jotka aikaansaavat maan arvon).

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: MIVa http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27927 MIVa Thu, 05 Mar 2009 23:35:29 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27927 Kjr63:lle: en ymmärrä tota verojuttua ollenkaan (valitan olen tyhmä), koska eiköhän kaupunki omista noista maista suurimman osan. Vuokratulot tietysti eri asia. Jos sitten kaupunki nostaa vuokrat tosi korkealle, niin naapurikunnista kaiketi löytyy vähän edullisempia alueita. Nythän kaupunki pyrkii nostamaan maanvuokria eri puolilla ns. likimain käyvälle tasolle. Äläkkä on tietysti melkoinen ollut ja ihan ymmärrettävääkin. Äitini asunto Herttoniemessä Susitiellä yksi muiden joukossa. Siellä juuri tehty putkiremppa, joka maksoi n. 30k euroa/45m2. Tolla kai vähän kauempaa saisi jo pienen asunnon. Jos ajatus on verottaa maanomistajia Hesassa, niin taitaa potku osua omaan nilkkaan. Kjr63:lle:
en ymmärrä tota verojuttua ollenkaan (valitan olen tyhmä), koska eiköhän kaupunki omista noista maista suurimman osan. Vuokratulot tietysti eri asia. Jos sitten kaupunki nostaa vuokrat tosi korkealle, niin naapurikunnista kaiketi löytyy vähän edullisempia alueita. Nythän kaupunki pyrkii nostamaan maanvuokria eri puolilla ns. likimain käyvälle tasolle. Äläkkä on tietysti melkoinen ollut ja ihan ymmärrettävääkin. Äitini asunto Herttoniemessä Susitiellä yksi muiden joukossa. Siellä juuri tehty putkiremppa, joka maksoi n. 30k euroa/45m2. Tolla kai vähän kauempaa saisi jo pienen asunnon. Jos ajatus on verottaa maanomistajia Hesassa, niin taitaa potku osua omaan nilkkaan.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Maria http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27918 Maria Thu, 05 Mar 2009 20:29:16 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27918 yhtenäisemmän kaupunkikuvan nimissä suuria alueita rakentajille... olen itse joskus yön pimeinä tunteina miettinyt samaa, Haitat vain saattavat olla suuremmat, mikä on jo nyt todettavissä mm. _VR:n alueen rakentumisessa. Rakentaja voi hallita markkinoita ja hinnoittelua hidastelemalla rakentamisessa kysynnän mukaan soputtamatta hintoja. eikö saman saisi aikaan kaavoittamalla? Tarkat kaupunkikuvalliset pelisäännöt vain kaikille. Hyvä esimerkki tiukasta kaupunkikuvallisista kaavamääräyksistä on yllätys-yllätys Kartanonkoski Vantaalla. yhtenäisemmän kaupunkikuvan nimissä suuria alueita rakentajille…
olen itse joskus yön pimeinä tunteina miettinyt samaa, Haitat vain saattavat olla suuremmat, mikä on jo nyt todettavissä mm. _VR:n alueen rakentumisessa. Rakentaja voi hallita markkinoita ja hinnoittelua hidastelemalla rakentamisessa kysynnän mukaan soputtamatta hintoja.
eikö saman saisi aikaan kaavoittamalla? Tarkat kaupunkikuvalliset pelisäännöt vain kaikille. Hyvä esimerkki tiukasta kaupunkikuvallisista kaavamääräyksistä on yllätys-yllätys Kartanonkoski Vantaalla.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Ville http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27818 Ville Wed, 04 Mar 2009 19:17:36 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27818 Rakennusmaa kunnolliselle verolle ja kerroskorkeusrajat pois, niin saataisiin todellista tiiviyttä ja tehokkuutta:) Kaupunkisuunnittelu perustuu täysin kuvitteellisiin ja mielikuvituksellisiin perusteisiin, mutta se maksaa paljon. Uudet kaupunginosat eivät ole spektakuläärisen orgastisia arkkitehtuurielämyksiä, eikä olemassaoleva kaupunkirakennekaan pääosin ole kovin kummoista. Kerroskorkeuden rajoitus taitaa olla muutaman intomielen propagoimaa. Kansantaloudelle ja ilmastonmuutokselle hinta on varsin kova. Rakennusmaa kunnolliselle verolle ja kerroskorkeusrajat pois, niin saataisiin todellista tiiviyttä ja tehokkuutta:)

Kaupunkisuunnittelu perustuu täysin kuvitteellisiin ja mielikuvituksellisiin perusteisiin, mutta se maksaa paljon. Uudet kaupunginosat eivät ole spektakuläärisen orgastisia arkkitehtuurielämyksiä, eikä olemassaoleva kaupunkirakennekaan pääosin ole kovin kummoista. Kerroskorkeuden rajoitus taitaa olla muutaman intomielen propagoimaa. Kansantaloudelle ja ilmastonmuutokselle hinta on varsin kova.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Kjr63 http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27810 Kjr63 Wed, 04 Mar 2009 18:15:33 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27810 "Maan hinta Helsingissä osoittaa, että olemme kaavoittaneet pikemminkin liian vähän kuin liian paljon." Fiksuinta olisi Helsingissä (pääkaupunkiseudulla) kerätä verot maan hinnasta (maan arvosta). Jos Helsingin pelkän asuinmaan on arvo esim. 37,5 mrd euroa, saisi tästä vuokratuloja 2,25 mrd (37,5 mrd e X cap rate (6%)), mikä on ilmeisesti sama kuin Helsingin kunnallisveron tuotto. Tämä johtaisi tehokkaaseen maan käyttöön ja kunnallisveron voisi poistaa.. Ehkä jo n. 75%:n maa-arvo verolla kaikista kiinteistöistä saisi kunnallisverot katettua. (Saahan tällaisesta verorakenteesta ainakin haaveilla) “Maan hinta Helsingissä osoittaa, että olemme kaavoittaneet pikemminkin liian vähän kuin liian paljon.”

Fiksuinta olisi Helsingissä (pääkaupunkiseudulla) kerätä verot maan hinnasta (maan arvosta). Jos Helsingin pelkän asuinmaan on arvo esim. 37,5 mrd euroa, saisi tästä vuokratuloja 2,25 mrd (37,5 mrd e X cap rate (6%)), mikä on ilmeisesti sama kuin Helsingin kunnallisveron tuotto. Tämä johtaisi tehokkaaseen maan käyttöön ja kunnallisveron voisi poistaa.. Ehkä jo n. 75%:n maa-arvo verolla kaikista kiinteistöistä saisi kunnallisverot katettua. (Saahan tällaisesta verorakenteesta ainakin haaveilla)

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Marko Hamilo http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27721 Marko Hamilo Tue, 03 Mar 2009 09:22:11 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27721 Tpyyluomalle: Normaalikokoisilla ikkunoilla varustettuja huoneita kuitenkin on vain yhdessä kerroksessa, ja alueen tunnelma on hyvin matala. Ihmiset saattavat asua ahtaahkosti Ruoholahden villoissa, mutta eiköhän siellä asuinneliöitäkin ole suhteessa maapinta-alaan kohtalaisesti. Jos iso osa ihmisistä ei tykkää kerrostaloista, eikö järkevintä olisi rakentaa sitten tällaisia hyvin tiivistunnelmaisia puutalokortteleita aseman ympärille. Asemalla yksi tai kaksi kunnon yli 30-kerroksista asuintornia, jotka tuntuisivat enemmän maamerkeiltä kuin ahdistavalta kerrostalomassalta. Ja ehkä yksi kauppakatu jotain kuusikerroksisia siihen aseman viereen. Tpyyluomalle:

Normaalikokoisilla ikkunoilla varustettuja huoneita kuitenkin on vain yhdessä kerroksessa, ja alueen tunnelma on hyvin matala.

Ihmiset saattavat asua ahtaahkosti Ruoholahden villoissa, mutta eiköhän siellä asuinneliöitäkin ole suhteessa maapinta-alaan kohtalaisesti.

Jos iso osa ihmisistä ei tykkää kerrostaloista, eikö järkevintä olisi rakentaa sitten tällaisia hyvin tiivistunnelmaisia puutalokortteleita aseman ympärille. Asemalla yksi tai kaksi kunnon yli 30-kerroksista asuintornia, jotka tuntuisivat enemmän maamerkeiltä kuin ahdistavalta kerrostalomassalta. Ja ehkä yksi kauppakatu jotain kuusikerroksisia siihen aseman viereen.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: tpyyluoma http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27680 tpyyluoma Mon, 02 Mar 2009 16:11:52 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27680 Spottu, joo on järjestelykysymys. Hamilo, Ruoholahden villoissa on kai yleensä kolme kerrosta: keskikerros, kellari ja ullakko. Asukastiheyksiä löytyy esim. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemina, mutta ne ovat alue eikä korttelikohtaisia. Vertailun vuoksi on parempi katsoa kokonaistehokkuutta, eli asuinneliöitä suhteessa maapinta-alan, se että ihmiset asuvat ahtaasti ei tee rakentamisesta tehokasta. Vanhat puutalokorttelit pärjäävät tässäkin vertailussa yleensä hyvin. Spottu, joo on järjestelykysymys.

Hamilo, Ruoholahden villoissa on kai yleensä kolme kerrosta: keskikerros, kellari ja ullakko. Asukastiheyksiä löytyy esim. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemina, mutta ne ovat alue eikä korttelikohtaisia. Vertailun vuoksi on parempi katsoa kokonaistehokkuutta, eli asuinneliöitä suhteessa maapinta-alan, se että ihmiset asuvat ahtaasti ei tee rakentamisesta tehokasta. Vanhat puutalokorttelit pärjäävät tässäkin vertailussa yleensä hyvin.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Marko Hamilo http://www.soininvaara.fi/2009/03/01/1436/comment-page-1/#comment-27674 Marko Hamilo Mon, 02 Mar 2009 13:39:23 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=1436#comment-27674 Ihmisillä, jotka eivät mielestään pidä tiiviin tehokkaasti rakennetusta kaupungista, on usein mielessään jokin kohjo lähiö. Löytyykö mistään Helsingin kaupungin sivuilta tms. karttaa, josta voisi klikkailla eri alueiden asukastiheyksiä? HS:ssa oli runsas viikko sitten korttelisarjassa vuorossa Ruoholahden villat. Asukaslukua ja kartalta arvioitua pinta-alaa laskeskellen alueen asukastiheys tuntui yllättävän suurelta - ja kyse on sentään puutaloista, joissa on vain yksi kerros ja matala ullakko! Jonnekin nettiin voisi koota valokuvia ja tilastolukuja: näin miellyttävä alue ja silti näin tiivis. Käykää joskus Klaukkalassa (se sijaitsee Nurmijärvellä): pelkkä liikekeskusta tuntuu vievän pari neliökilometriä, vaikka liikkeitä on tuskin enemmän kuin yhdessä tavallisessa lähiöostoskeskuksessa. Lauttasaaressa asuu käsittääkseni 20 tuhatta asukasta neljällä neliökilometrillä, eikä sitä kauhean ahdistavana kai voi pitää. Tosin jos meren sijasta rantaviivan takana olisi toinen vastaava kaupunginosa, tuntuisi jo ahtaammalta, mikä saattaa hieman vääristää asukastiheyslukua. Täältä Munkkiniemen ja Haagan välistä ikkunasta ulos katsellen aina välillä tulee kyllä mieleen, että kaikki on mennyt huonompaan suuntaan aina siitä lähtien, kun Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma jätettiin toteuttamatta. Ihmisillä, jotka eivät mielestään pidä tiiviin tehokkaasti rakennetusta kaupungista, on usein mielessään jokin kohjo lähiö. Löytyykö mistään Helsingin kaupungin sivuilta tms. karttaa, josta voisi klikkailla eri alueiden asukastiheyksiä?

HS:ssa oli runsas viikko sitten korttelisarjassa vuorossa Ruoholahden villat. Asukaslukua ja kartalta arvioitua pinta-alaa laskeskellen alueen asukastiheys tuntui yllättävän suurelta – ja kyse on sentään puutaloista, joissa on vain yksi kerros ja matala ullakko!

Jonnekin nettiin voisi koota valokuvia ja tilastolukuja: näin miellyttävä alue ja silti näin tiivis. Käykää joskus Klaukkalassa (se sijaitsee Nurmijärvellä): pelkkä liikekeskusta tuntuu vievän pari neliökilometriä, vaikka liikkeitä on tuskin enemmän kuin yhdessä tavallisessa lähiöostoskeskuksessa.

Lauttasaaressa asuu käsittääkseni 20 tuhatta asukasta neljällä neliökilometrillä, eikä sitä kauhean ahdistavana kai voi pitää. Tosin jos meren sijasta rantaviivan takana olisi toinen vastaava kaupunginosa, tuntuisi jo ahtaammalta, mikä saattaa hieman vääristää asukastiheyslukua.

Täältä Munkkiniemen ja Haagan välistä ikkunasta ulos katsellen aina välillä tulee kyllä mieleen, että kaikki on mennyt huonompaan suuntaan aina siitä lähtien, kun Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma

jätettiin toteuttamatta.

Suosittele: Thumb up 0

]]>