Kun Kiina on rikas maa
Kiinan uskotaan saavuttavan länsimaisen elintason joskus 2020-luvulla. Itse uskon, että vasta 2030-luvulla, mutta yhtä kaikki, aika pian. Kun olin skidi, Japani oli kehitysmaa, jonka väitettiin vaurastuvan länsimaiden tasolle. Oli vaikea uskoa.
Millainen on rikas Kiina? Super-hikipaja? Ei voi olla, koska jos Kiina on yhtä rikas kuin me, palkkataso siellä on myös yhtä korkea kuin meillä. Ellei sitten proletariaatin diktatuuri ala orjuuttaa omaa proletariaattiaan.
Sivuutetaan kysymys luonnonvaroista, vaikka sitä ei oikeastaan voi sivuuttaa. Tai sanotaan nyt vaikka niin, että jos Kiina on yhtä rikas kuin nykyiset teollisuusmaat ja jos nykyiset teollisuusmaatkin aikovat nekin olla rikkaita, teknologian on muututtava sekä energiaa, että raaka-aineita säästäväksi. Vähästä paljon. Rihkamalaatuisen sijalle laatutuotteita, sillä rihkama on niukkojen luonnonvarojen haaskausta. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.4.2009
Verkkosaaren asemakaavan muutosluonnos
(Pöydältä) Alue Kulosaaren sillan kupeessa. Tästä kirjoitin kaksi viikkoa sitten, joten en kirjoita nyt enempää. Ongelmana on se, kannattaako noin keskeiselle paikalle laittaa pientaloja, vaikka ne aika kovalla tonttitehokkuudella tulevatkin. Paikalle on epävirallisessa arkkitehtikilpailussa esitetty myös ehdotettua suurempaa tornia.
Pysäköinti on maan alla lähes merenpinnan tasossa. Hintaa tulee aivan tolkuttomasti, kun kyse on vielä täyttömaasta, jota on täytetty vaihtelevalla maa-aineksella. Pysäköintinormi on nyt kerrostaloissa ap/115 km2 ja 2 ap/pientalo. Toimistorakennusten normia en kaavasta löytänyt. Alue on tarkoitus toteuttaa grynderivetoisesti. Minä jättäisin pysäköintinormin grynderin itsensä optimoitavaksi: jos paikkoja on vähän, asuntojen arvo laskee, jos paikkoja on paljon, asuntojen arvo on kyllä korkeampi, mutta niin ovat rakentamiskustannuksetkin. Lue lisää
Halla-ahon syytteestä
En ole ilahtunut apulaisvaltakunnan syyttäjän päätöksestä syyttää Jussi Halla-ahoa hänen blogikirjoittelustaan. Toki syyttäjää sitoo laki, enkä siksi arvostele päätöstä. En vain pidä sitä hyvänä tekona rotuvihan hillitsemisen kannalta. Pikemminkin se toimii ennakkoluuloja ruokkivasti.
Toinen syytekohdista koski sitä, miksi on sallittua sanoa, että humalapäissään tappaminen on suomalaisten kansallinen ellei suorastaan geneettinen piirre, mutta ei ole sallittua sanoa eräästä maahanmuuttajaryhmästä, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on tämän ryhmän kansallinen ellei geneettinen piirre. Se, että tästä nostetaan syyte, sisältää sen piiloviestin, ettei kysymykseen osata vastata. Vastaaminen on helppoa: jos suomalainen arvioi suomalaisia, se ei ole yllyttämistä omaa kansanryhmää vastaan. Tuo arvio ruotsalaisten sanomana Svenska Dagbladetissa olisi ollut aivan eri asia kuin sen sanominen suomalaisessa sanomalehdessä. (Lisäksi räyhäjuomisen geneettisestä taustasta on näyttöä). Maahanmuuttajien itsensä sanomana tuo Halla-ahon lausuma ei olisi ollut syytteen arvoinen. Lue lisää
Pietari Kalmin katu: ongelman määrällistämistä
Kyse kaupunkisuunnittelua ravistelevasta Pietari Kalmin kadusta on peräisin Tiedelinjasta 506, josta YTV on suunnitellut eräänlaista nolla-Jokeria, korkeatasoista poikittaisliikenteen reittiä. Sen nykyinen linja kulkee kartan osoittamalla tavalla. Pahoittelen kartassa olevaa ylimääräistä linjaa, mutta en löytänyt netistä parempaa karttaa. Reitin ideana on paitsi yhdistää viisi kampusaluetta toisiinsa, ennen kaikkea olla syöttölinja Pasilan asemalle niin Munkkiniemi-Meilahti -alueelta kuin Viikki-Kumpula-alueeltakin.
Linja on kätevä; tai ainakin sen piti olla. Kuten kuvasta näkyy, Pasila-Kumpula-väliltä puuttuu suora yhteys, mikä rampauttaa reittiä pahasti. Pasilan asemalle pääsee Munkkiniemestä 15 minuutissa ja HYKS:in pysäkiltä 8 minuutissa. Viikistä pääsee Kumpulaan 10 minuutissa, mutta Kumpulasta Pasilaan reitti kiemurtelee reittioppaan mukaan 19 minuuttia. Niinpä Reittiopas ei edes tarjoa sitä vaihtoehtona pyrittäessä Viikistä Pasilan asemalle.
Pietari Kalmin tien jatke vaihtoehdoista huonoin
Kaupunkisuunnittelulautakunta kävi viiden hengen voimin katsomassa Pietari Kalmin katua., siis bussi 506:tta varten tehtävää joukkoliikennekatua. Vierailu oli hämmentävä, sillä maastoon tutustuminen osoitti kiistatta, että nyt tarjolla oleva vaihtoehto on selvästi huonompi kuin lautakunnalle syksyllä tarjottu vaihtoehto, jonka lautakunta silloin yksimielisesti hylkäsi.
Tämä viraston alkuperäinen ehdotus olisi merkinnyt bussikadun tekemistä vanhaa ratalinjausta noudattaen. Bussi ei silloin kiipeäisi Kumpulanmäelle, mutta on vastaavasti selvästi nopeampi. Viereisen siirtolapuutarhan rauha kärsisi, mutta muuten mihinkään korvaamattomaan puistomaisemaan ei kajottaisi. Tälle linjalle on joka tapauksessa tulemassa Kalasataman ratikka rauhaa häiritsemään. Lue lisää
Luonnollinen poistuma on luonnotonta
Helsinki haluaa olla hyvä työnantaja ja siksi se toteuttaa edessä olevan väen vähennyksen luonnollisen poistuman kautta. Eläkkeelle jäävien ja työtä vaihtavan tilalle ei palkata uusia – siis niillä aloilla, joilla väkeä on tarkoitus vähentää. Kouluja ei jätetä ilman opettajia.
Onko tämä lopultakaan kovin kunniakasta? Vähennys kohdistuu siis prekariaattiin ja työmarkkinoille tuleviin nuoriin. Tilapäisissä työsuhteissa olevat saavat lähteä, kun määräys päättyy, ja opinnoista vapautuvat saavat jäädä työttömyyskortistoon näivettämään työkykyään. Tämänkaltainen sosiaalisuus tuotti 1990-luvulla menetetyn sukupolven sen lisäksi, että se hidasti suuresti julkisen sektorin uudistumista.
Eläköitymiseen perustuva juustohöylä kohdistuu säästömahdollisuuksiin nähden varsin sattumavaraisesti. Jos säästökeinoksi otettaisiin toimintojen rationalisointi, säästöt kohdistuisivat kovin toisin.
Kiitos hallitukselle
En ole solkenaan kiittänyt hallituksen toimia, mutta nyt siihen on aihetta: kiitos kiinteistöveron pakollisesta korotuksesta!
Kiinteistövero on hyvä vero, koska sillä ei ole negatiivisia kannustinvaikutuksia. Vielä parempi se olisi, jos se kohdistuisi vain maapohjaan, eikä itse rakennukseen. Se on tapa sosialisoida maapohjan ansioton arvonnousu yhteiseen käyttöön, mihin se kuuluukin, koska yhteiskunnan toimet maan hintaa ovat nostaneet. Kiinteistövero ei pitkällä aikavälillä nosta asumiskustannuksia, koska vaikka vuotuinen maksu nousee, asunnon (tontin) ostohinta alenee. Vaikka kaikkien taloustieteitä opiskelleiden pitäisi tietää tämä, yhteys on niin abstrakti, etteivät nuoret ikäluokat, joiden etuja tässä ajetaan, lähde kaduille mielenosoitukseen kiinteistöveron puolesta. Opintotuki tuntuu niin paljon välittömämmältä etuudelta. Lue lisää
Arvonlisäveroparatiisit
Radiouutisten mukaan netin postimyynti on keskittymässä Englannin kanaalisaarten ja Ahvenanmaan kaltaisiin veroparasiitteihin; ei kun siis paratiiseihin. Kun lähetys matkallaan käväisee tällaisella alueella, velvollisuus arvonlisäveron maksamiseen haihtuu ilmaan. Viime vuonna Ahvenanmaalta postitettiin jo 700 000 pakettia.
Tässä ei ole mitään järkeä.
Pysäköinnin mitoituksesta
Pyydän aiheeseen kyllästyneiltä lukijoita anteeksi samaan asiaan palaamista. Esitän seuraavassa pysäköintiongelman vähän formaalisemmin. Tässä on ajateltu Jätkäsaaran olosuhteista. Alueelle on nykjynäkymin tulossa pysäköintipaikkoja noin 300 miljoonan euron edestä, joten taloudellisessa optimoinnissa ei ole kyse pikkusummista.
Oheisessa kuvassa on piirretty pysäköintipaikkojen kysyntä ja tarjontakäyrät hinnan funktiona. Kuten kaikki kansantaloustieteen peruskurssin käyneet tietävät, oikea pysäköintipaikkojen määrä on qo, josta jokaista käyttäjää pitäisi velottaa (ostohintana tai siitä johdettuna vuokrana) po. Ongelmana on, että päätös paikkamääristä tulee tehdä ennen rakentamista, koska talon alle paikat saa halvemmalla, kun ne tekee ensin ja talon sitten. On myös oletettavaa, että ajan kuluessa kysyntä kasvaa, kun perheisiin tulee lapsia, asuntolaina pienenee ja liksa kasvaa. Lue lisää
Kampamaneetit kuriin
Kun kauppalaiva kulkee tyhjänä, se kuljettaa pohjatankeissaan vettä painolastina säilyttääkseen vakautensa. Kun rahtia taas otetaan, pohjatankki tyhjennetään mereen. Sehän on vain vettä, tähän ei liity mitään öljy- tai muuta saasteongelmaa. Mutta siinä vedessä on eliöitä, jota kuuluvat sen alueen ekosysteemiin, josta vesi tankkeihin imaistiin, mutta eivät sinne, missä painolasti puretaan. Nämä vieraaseen ekosysteemiin tulevat pöpöt voivat olla uudessa ekosysteemissään melkoisia tuholaisia; kampamaneetti nyt esimerkiksi. Voi tankkien välityksellä levitä koleraakin.
Ongelma ei ole ylipääsemätön. Nuo vieraseliöt voidaan poistaa vedestä ennen sen pumppaamista mereen. Kv. merenkulkujärjestö IMO on laatinut asiasta sopimuksen jo vuonna 2004. Se odottaa jäsenmaiden ratifiointia: Tarvittaisiin 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia tonnistosta. Kasassa on vasta 18 maata ja 15,36 prosenttia tonnistosta. Ratifioneet maat ovat
Albania, Antigua/Barbuda, Barbados, Egypt, France, Kenya, Kiribati, Liberia, Maldives, Mexico, Nigeria, Norway, Saint Kitts and Nevis, Sierra Leone, South Africa, Spain, Syrian Arab Republic and Tuvalu.
Euroopan maista mukana ovat siis vain Norja ja Ranska. Missä ovat Suomi ja Ruotsi? Miksi EU ei ole patistanut jäsenmaitaan sopimukseen?
