Miksi asumistukea ei upoteta perusturvaan?

Use­ampi on kysynyt, mik­si meil­lä on erik­seen asum­is­tu­ki. Kos­ka kaik­ki kuitenkin asu­vat, eikö perus­tur­va voisi olla vas­taavasti korkeampi niin, että siitä mak­se­taan asumisku­lut itse. Tätä minäkin olen poht­in­ut ja ollut vähäl­lä ehdot­taa, että niin tehtäisiin.

Kaik­ki eivät asu vuokral­la. Tuo muu­tos tulisi kalli­ik­si, kos­ka tätä asum­is­lisää joudut­taisi­in mak­samaan niillekin, jot­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Asia olisi yksinker­taista jär­jestää siten, että kaik­ki saisi­vat asum­is­lisää, mut­ta vas­taavasti oman asun­non asun­to­tu­losta verotet­taisi­in. Kyse ei ole ihan pikkusum­mas­ta. Asun­to­jen omis­t­a­mi­nen muo­dostaa noin kuusi pros­ent­tia kansan­tu­lostamme. Tähän tilas­toon tulok­si merk­itään se vuokra, jota omis­tusasun­nos­sa asu­va ei mak­sa itselleen. Asun­to­tu­lon vero­tus­ta on sil­loin täl­löin ehdotet­tu. Viimek­si Juhana Var­ti­ainen sai ehdo­tuk­sen joh­dos­ta tappouhkauksia.

Nyt omis­tusasu­jaa verote­taan, jos hän on pien­i­t­u­loinen, ei verona vaan asum­istuen mene­tyk­senä. Pien­i­t­u­lois­t­en omis­tusasun­nos­sa asu­vien kan­nat­taisi vai­h­taa sun­to­ja keskenään ja mak­saa toisilleen vuokraa.

56 vastausta artikkeliin “Miksi asumistukea ei upoteta perusturvaan?”

  1. Asum­istuen myön­tämisessä ote­taan huomioon var­al­lisu­us. Sen lisäk­si toisen mak­sama vuokra on tuloa. 

    Eli ei tipu asum­is­tukea tuol­la jär­jeste­lyl­lä, vaik­ka ihan näp­pärältä se tietysti äkkipäätä kuulosti.

  2. Vaik­ka em. jär­jeste­ly olisikin mah­dol­lista, Osmon sinän­sä kek­seliäässä yhteiskun­nan hui­jausvinkissä tulee kehämäi­nen intres­siri­s­tiri­ita osa­puolten välille. 

    Mitä kovem­paa vuokraa toiselta nyhtää, sitä suurem­pi vuokrat­u­lo se on itselle ja sitä vähem­män sen seu­rauk­se­na itse saa a‑tukea ja sitä pienem­pää vuokraa itse pystyy mak­samaan, jos­ta syn­tyy vaa­timus toisellekin pitää vuokra alhaisempana.

    Ei toi­mi!

  3. Kan­nat­taa var­maan kysel­lä näistä sosi­aal­ituel­la asumisen ihanuuk­sista niiltä kuu­luisil­ta maa­han­muut­ta­jil­ta, joil­la on ihan oman­lainen taito elää (loisia Suomes­sa) sil­lä rahal­la, mil­lä suo­ma­lainen ei näytä tule­van alku­unkaan toimeen. Miten ihmeessä se voi olla mah­dol­lista, ja vieläpä herät­tää niin kovaa närää, että sil­lä kan­nat­taa alkaa politikoimaan?

  4. Minus­ta omis­tamista on ihan hyvä suosia. Tästä on keskustel­tu jo noin vuosi takaperin. Omis­tusasumisel­la näyt­tää ole­van posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joiden vuok­si omis­tusasum­ista saat­taa kan­nat­taa tukea.

    Vaik­ka sinän­sä Osmon argu­ment­ti on täysin soli­di mitä tulee tasaveroiseen kohtelu­un, pelkään että se aiheut­taa pitkäl­lä aikavälil­lä keskilu­okan rapautumista.

    Perustelu­ni on tämä: Asun­not muo­dosta­vat merkit­tävän osan kansal­lis­var­al­lisu­ud­es­ta. Minus­ta on merkit­täviä riske­jä, että tämän var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen yllä esitetyl­lä taval­la johtaa ajan oloon omis­tuk­sen keskit­tymisen, kun nuorten aikuis­ten ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta han­kkia omis­tusasun­toa kaikkine riskeineen.

  5. Kyl­lähän tuo asun­to­tu­lon vero­tus on ollut käytössä aikaisem­min. Sil­loin siinä oli se pieni vika, että mitään ‘asun­to­tu­loa’ ei oikeasti voin­ut edes olla. Vuokrasään­nöste­lyn takia vuokral­la asum­i­nen oli mah­dol­lista vain sosi­aal­isin perustein ja hyvin hal­val­la. Ymmär­ret­tävistä syistä tämä herät­ti tiet­tyä närää.

  6. Jos­sain vai­heessa taisi olla tavoit­teena myös vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen. Nyt ollaan jo ehdot­ta­mas­sa että “kaik­ki saa­vat asum­is­tukea” ja että “kaik­ki saa­vat perus­tu­loa”. En oikein näe miten tuos­sa mitään säästetään kun entistä suurem­mat raha­sum­mat kier­rätetään val­tion kas­san kaut­ta, osa rahas­ta kuluu byrokra­t­ian rat­taisi­in, ja suurem­pi osa saadaan uppoa­maan eri­laisi­in jär­jeste­ly­i­hin kun kaikille tulee insen­ti­ivi opti­moi­da asum­is­tukeaan ja ‑kulu­jaan. Mut­ta tämäkin var­masti uppoaa hyvin Vihrei­den kan­nat­ta­jien ajatusmaailmaan.

  7. Saat­taa olla, että “asum­istuen” mak­sami­nen kaikille perus­tu­lon ohes­sa tulee kalli­ik­si, mut­ta eipä sekään hal­vak­si ihmisille tule, että nykyisenkaltainen asum­is­tu­ki val­uu teo­ri­as­sa ja käytän­nössä asun­to­jen ja vuokrien hin­toi­hin. Ero tietysti on siinä, että ensim­mäi­nen kalleus on val­tion bud­jetis­sa ja jälkim­mäi­nen “vain” ihmis­ten lom­pakois­sa. Sitä­pait­si tuon asum­istuen sisäl­lyt­tämi­nen perus­tu­loon kan­nus­taisi asumaan jos­sain muual­la kuin mis­sä kaik­ki muut halu­a­vat asua. Ei voi olla, että yhteiskun­nan pitää tuel­laan mah­dol­lis­taa tulota­sos­ta riip­pumat­ta jokaisen halukkaan asum­i­nen helsingin­niemen eteläkär­jessä, joten asum­istuen ei pidä määräy­tyä henkilöko­htais­ten asumiskus­tan­nusten mukaan, vaan mah­dol­lis­ten kohtu­ullis­ten kus­tan­nusten mukaan. (Eli ei kovin mon­taa sataa euroa kuus­sa.) Niin, siivoo­jil­la ei olisi varaa käy­dä helsingis­sä töis­sä. Ehkä sit­ten olisi aika, että siivoo­jille mak­set­taisi­in sel­l­aista palkkaa että voisi käy­dä, tai sit­ten ei siiv­ot­taisi. Tyh­mää sen siivouk­sen kus­tan­nuk­set on veron­mak­sajien niskaan kaataa asum­istuen muodossa.

    Tuo asum­is­tu­lon verot­ta­mi­nen kuu­lostaa (en ole asi­aan tutus­tunut tarkem­min) perusteil­taan hiukan han­kalal­ta. Slip­pery slope, mut­ta pitäisikö min­un mak­saa omis­ta­mani auton autonkäyt­tö­tu­losta veroa vas­taa­van leas­ing-auton ver­ran? Eikö tämäkin ongel­ma voi­da ratkaista kiin­teistöverol­la? Vai onko se sama asia eri nimel­lä? Ja min­un ajatuk­seni tarvit­tavas­ta asum­is­pe­rus­tu­lon määrästä on sen ver­ran pieni, että ei sil­lä nyt vielä kovin ison talon juok­se­via kulu­ja kateta.

  8. Yksi vai­h­toe­hto olisi lopet­taa asum­is­tu­ki kokon­aan. Sen sijaan yhteiskun­ta tar­joaisi tarvit­seville sub­ven­toitu­ja vuokra-asun­to­ja sosi­aal­isin perustein. Vapail­la markki­noil­la hin­nat määräy­ty­i­sivät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Voisi hyvin käy­dä niin, että hin­tata­so lask­isi vas­taa­maan ihmis­ten maksukykyä.

  9. Asum­is­tu­ki on suo­ra sub­ven­tio yhteis­es­tä pus­sista asun­non omis­ta­jalle ja vääristää näin vuokra­markki­noi­ta kohtuuttomasti.

    Yksin elävän sinkkuih­misen on pie­nil­lä tuloil­la aivan mah­do­ton­ta asua vuokral­la Helsin­gin keskus­tas­sa, edes sen liepeil­lä. Jopa keskimääräisil­lä tuloil­la tämä vaatii muun elämän suh­teen (mielestäni) kohtu­u­ut­to­mia uhrauksia. 

    Sen sijaan moni­lap­siselle täysin sosi­aal­i­tukien varas­sa elävälle per­heelle tämä elämän­muo­to onnis­tuu kyl­lä hyvinkin. Voit asua vaikka­pa Pikku Huopalahdessa tai Kata­janokan kärjessä. 

    +++++++++

    TM sanoi, että omis­tusasumisel­la näyt­tää ole­van posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Voisitko TM tätä joidenkin esimerkein tai lähtein toden­taa. Tarkoi­tatko siistimpiä rap­pukäytäviä vai ken­ties jotain syvällisempää…?

  10. Mon­et opiske­li­jat asu­vat sub­ven­toiduis­sa opiske­li­ja-asun­nois­sa, kun he opiskel­e­vat ja tulot ovat alhaiset. Valmis­tu­misen jäl­keen siir­tymi­nen vapaille markki­noille onnis­tuu, kun on pakko. Sosi­aalis­es­ta asumis­es­ta siir­tymi­nen tuet­tomaan asumiseen on luon­nol­lis­es­ti iso kyn­nys, mut­ta tuskin sen ongel­mallisem­pi kuin opiske­li­joiden tapauksessa.

  11. Jatkan paasaamista:

    Asum­is­tu­ki mah­dol­lis­taa myös varakkaiden suku­jen sisäl­lä vähin­täänkin arve­lut­ta­van käytännön.

    Lapselle oste­taan asun­to. Tämä annetaan hänelle markki­nahin­nal­la vuokralle. Oikeasti ei ote­ta mitään vuokraa. Mut­ta asum­is­tu­ki nostetaan. 

    En ole kyynikko ja uskon suo­ma­lais­ten moraali­in ja näin ollen siihen, että tämä on harv­inaista, mut­ta se on täysin mah­dol­lista. Ja kaik­ki mikä on mah­dol­lista myös tapahtuu…

    Asum­is­tu­ki on todel­la kova tuki. Sen on pääkaupunkiseudul­la ihan hel­posti viiden sadan luokkaa lap­simäärästä ja tuloista rippuen. 

    Asum­istues­ta pitäisi jotenkin päästä kokon­aan eroon. Mut­ta täl­lä het­kel­lä vain kri­ti­soin eikä min­ul­la ole mitään rak­en­tavaa ehdotusta. 

    Osmo voisi kek­siä min­ua parem­min, kun on val­takun­nan viisaan viit­ta harteil­laan. Toisin kuin minulla.

  12. tcrown kir­joit­ti 23.2.2009 kel­lo 16:49:

    Ei voi olla, että yhteiskun­nan pitää tuel­laan mah­dol­lis­taa tulota­sos­ta riip­pumat­ta jokaisen halukkaan asum­i­nen helsingin­niemen eteläkär­jessä, joten asum­istuen ei pidä määräy­tyä henkilöko­htais­ten asumiskus­tan­nusten mukaan, vaan mah­dol­lis­ten kohtu­ullis­ten kus­tan­nusten mukaan.

    Se kun on vaikea tietää kuin­ka kaun työt­tömyys työt­tömän kohdal­la kestää. Olisi­han se surku jos esim. 3 kk työt­tömyys­jak­son jäl­keen olisi luovut­tu­va asun­nos­taan kun ei ole varaa mak­saa korkea­ta vuokraa. Sit­ten muu­ton jäl­keen saisikin
    oikea­palkkaisen työ­paikan ja taas olisi varaa mak­saa enti­nen vuokransa. Eli siir­tymäai­ka tarvi­taan ennen kuin alen­netaan asumistukea.

    Eikö SATA-komitea ehdot­tanutkin, että pitkäaikaistyöt­tömät tulisi saa­da jol­lakin tapaa siir­tymään kaupun­gin “hal­pahin­taisi­in” vuokra-asuntoihin.

  13. Osmo: Eikös tuol­la logi­ikalla kaiken omaisu­u­den käyt­töä pitäisi verot­taa? Siis jos minä ajan omis­ta­mal­lani autol­la tai veneel­lä tai käytän omis­ta­maani kesämökkiä tai tietokonet­ta ohjelm­i­neen? En siis sinän­sä kiistä logi­ikkaa vaan ihmette­len vain mik­si se ei johtaisi tähän?

    Asum­istuen upot­ta­mi­nen perus­tur­vaan mak­saa toki jonkun ver­ran, mut­ta minus­ta on jotenkin vähän has­sua, että ilman sitä perus­tur­va esitetään jotenkin hal­pana ja tehokkaana tapana tasa­ta tulo­ero­ja ilman, että syn­tyy paho­ja kan­nustin­loukku­ja ja asum­istuen kanssa se on yht’ äkkiä liian kallista. Asum­is­tu­ki on kuitenkin yksi aika iso syy niis­sä kan­nustin­loukuis­sa. Sen lisäk­si, kun rahaa annetaan pelkkänä rahana, eikä sitä pakote­ta käyt­tämään tiet­tyyn kohteeseen, sitä voidaan antaa vähem­män ja silti se aiheut­taa yhtä paljon hyvinvointia.

    äh… no tcrown olikin kir­joit­tanu jo nämä kaik­ki. Noh oon siis samaa mieltä.

    Tiedemies: Omis­tamisel­la on myös negati­ivisia “ulkois­vaiku­tuk­sia”, eli se aiheut­taa työt­tömyyt­tä, joka mak­saa yhteiskun­nalle tukien muo­dos­sa. Voisitko linka­ta johonkin vaku­ut­tavaan esi­tyk­seen niistä posi­ti­ivi­sista ulkoisvaikutuksista?

  14. tavalli­nen teknikko: kyl­lä ihmiset osaa­vat ihan itse säästää pahan päivän var­alle, että ei ihan heti tarvitse vai­h­taa asun­toa. Ei siihen tarvi­ta val­tio­ta pitämään kädestä.

  15. Oon Eli­na sun kanssa samaa mieltä oikeestaan kaikesta mitä oot tähän ketju­un kirjoittanu.

  16. Tavalli­nen teknikko:“Se kun on vaikea tietää kuin­ka kauan työt­tömyys työt­tömän kohdal­la kestää. Olisi­han se surku jos esim. 3 kk työt­tömyys­jak­son jäl­keen olisi luovut­tu­va asun­nos­taan kun ei ole varaa mak­saa korkea­ta vuokraa.”

    Kuu­lostaisi siltä, että tässä olisi vaku­u­tuk­sen paik­ka. Samaan vaku­u­tuk­seen voisi pake­toi­da ansiosi­don­naisen työttömyysturvan.

  17. Min­un mielestäni asum­is­tukea on hyvä mak­saa erik­seen asum­is­menoi­hin, jot­ta ihmiset eivät alka­isi tin­kiä liikaa asum­is­menois­taan. Pelkään, että tämä voisi edis­tää slum­mi­u­tu­mista eikä ehkä olisi asum­is­menois­taan tin­kiville ihmisille hyvä asia pitkäl­lä aikavälil­lä. (Jep, kiistän sen, että ihmiset toimi­si­vat 100-pros­ent­tisen ratio­naalis­es­ti ainakin pitkäl­lä aikavälillä.)

    Muuten olen sitä mieltä, että on outoa, että halvem­paan asum­is­muo­toon (eli omis­tusasumiseen) on varaa vain varakkaammilla.

  18. TM sanoi, että omis­tusasumisel­la näyt­tää ole­van posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Voisitko TM tätä joidenkin esimerkein tai lähtein toden­taa. Tarkoi­tatko siistimpiä rap­pukäytäviä vai ken­ties jotain syvällisempää…?

    Lähdet­tä min­ul­la ei ole antaa, mut­ta muis­taak­seni on näyt­töä siitä (Suomes­sa) että omis­tusasun­nos­sa asu­vat tuot­ta­vat vähem­män jätet­tä kuin vuokral­la asu­vat. Luin tästä lehdestä ehkä vuosi-pari takaperin.

    Lisäk­si on tietenkin nuo siis­tim­mät rap­pukäytävät. Omis­ta­jat pitävät omaisu­ud­estaan parem­paa huol­ta ja pitävät sen siistim­pänä. Täl­lä on ulkois­vaiku­tus, joka on poten­ti­aalis­es­ti hyvinkin laa­ja: http://en.wikipedia.org/wiki/Fixing_Broken_Windows

    Tätä ei nyt pidä ymmärtää väärin omis­tusasumisen glo­ri­fiointi­na eikä varsinkaan vuokral­la asu­vien mol­laamise­na tai väheksymisenä. Ilmiöt ovat tilas­tol­lisia ja yksilöi­den kohdal­la vähäisiä. Pienistä puroista ker­tyy kuitenkin iso vir­ta, joten nämä asi­at pitää ottaa huomioon päätöksenteossa.

  19. Art­turi Björk kir­joit­ti 23.2.2009 kel­lo 19:26:

    “tavalli­nen teknikko: kyl­lä ihmiset osaa­vat ihan itse säästää pahan päivän var­alle, että ei ihan heti tarvitse vai­h­taa asun­toa. Ei siihen tarvi­ta val­tio­ta pitämään kädestä.

    Jos säästät pankki­tilille, niin ainakin toimeen­tu­lotues­sa säästö huomioidaan tulok­si. Eli säästöt lue­taan toimeen­tu­lotuen lasken­nas­sa tulok­si, joka alen­taa toimeen­tu­lo­tukea säästön ver­ran. Tosin har­va heti työt­tömyy­den koh­dates­sa putoaa toimeen­tu­lotuelle. Jos taas säästöt ovat sukan­va­res­sa, niin sil­loin on parem­mat mah­dol­lisu­udet pär­jätä pitem­pään ennen kuin joutuu/haluaa muut­taa halvem­paan vuokra-asun­toon pitkit­tyneen työt­tömyyten­sä perus­teel­la, ja alen­tuneen asum­istuen perusteella.

    Kysymys vaan on oikeas­t­aan siitä, että kuin­ka kauan työt­tömäk­si joutunut saa asua “kalli­im­mas­sa” asun­nos­sa ennen kuin löytää riit­tävän hyvä­palkkaisen työn jol­la itse taas kus­tan­taa korkea vuokra.

    Kaikil­la kun työssäol­lessaankaan ei ole sel­l­aisia tulo­ja joista jäisi säästöön vaik­ka korkean vuokran asun­nos­sa asuisikin.

    Toki voitaisi­in tehdä pelin­sään­nöt niin selväk­si, että vuokras­ta omavas­tuu lankeaa jos et löy­dä riit­tävän ajois­sa hal­pahin­taista vuokra-asun­toa johon muuttaa.

  20. Muu­ta­ma tyh­mä kysymys. Mik­si sosi­aal­i­toimet halu­a­vat tukea yksit­täisiä pääo­mat­u­loil­la eläviä vuokranan­ta­jia asum­istuen kaut­ta (vuokralaisen kaut­ta) mut­ta ei niitä, jot­ka yrit­tävät pyrk­iä suo­raaan omis­tuk­seen ja otta­vat lainaa? Ja jos se on väärin, niin asum­is­tu­ki vain vuokra-asumiseen on vielä enem­män väärin? Kaik­ki tuki ker­ryt­tää jonkun omaisu­ut­ta. Mik­si se ei voi olla tämä heiko­mas­sa ase­mas­sa ole­va (siis vähä­varaisem­pi, usein) osa­puoli joka hyötyy?
    Määritel­lään asum­istuen taso ja annetaan sit­ten mah­dol­lisu­us päät­tää käyt­tääkö henkilö sen lainan­mak­su­un tai vuokraan?

  21. Samuli Lin­tu­la: “Min­un mielestäni asum­is­tukea on hyvä mak­saa erik­seen asum­is­menoi­hin, jot­ta ihmiset eivät alka­isi tin­kiä liikaa asum­is­menois­taan. Pelkään, että tämä voisi edis­tää slum­mi­u­tu­mista eikä ehkä olisi asum­is­menois­taan tin­kiville ihmisille hyvä asia pitkäl­lä aikavälillä.”

    Vapaa valin­nanoikeus on vaikea kysymys. Saako ihmi­nen tehdä val­in­to­ja, jot­ka ovat haitak­si hänelle itselleen? Esim. tupakoin­nin ja alko­holin käytön kohdal­la kon­trol­lia kiris­tetään jatku­vasti ja “isoveli” neu­voo lopet­ta­maan niiden käytön. Asumisen kohdal­la on ehkä hie­man eri asia kyseessä, mut­ta ei täysin kuitenkaan.

  22. “Nyt omis­tusasu­jaa verote­taan, jos hän on pien­i­t­u­loinen, ei verona vaan asum­istuen menetyksenä.”

    Kyl­lä asum­is­tukea saa myös omis­tusasun­toon jos on pien­i­t­u­loinen. Tukea voi saa­da myös asun­to­lainan korkoon, joten selit­täisitkö, että mil­lä taval­la pien­i­t­u­loinen omis­tusasu­ja menet­tää asum­is­tukea. Toki se on pienem­pi kuin vuokral­la asu­val­la, kos­ka omis­tusasumisen asum­is­menot (vastike+vesimaksut+korot)ovat kai useim­miten pienem­mät kuin vuokra, mut­ta eihän pienistä asum­is­menoista pidä iso­ja tukia maksaakaan.

  23. Eli­na: opin­totuen asum­is­lisän suh­teen oli takavu­osi­na ihan taval­lista, että van­hem­mat osti­vat käm­pän, jos­ta per­heen opiske­li­ja mak­soi mak­simi­a­sum­is­lisään oikeut­tavaa vuokraa. Sit­tem­min jär­jestelmää muutet­ti­in niin, että van­hempi­en omis­ta­mas­sa asun­nos­sa asu­van asum­is­lisä kat­toi vain (pienen asun­non) yhtiövastikkeen.

    Tästä nousi melkoinen parku, kos­ka monis­sa tapauk­sis­sa van­hem­mat eivät olleet eri­tyisen rikkai­ta, vaan jou­tu­i­v­at otta­maan lainaa ja lyhen­sivät sitä lapsen­sa mak­samas­ta vuokras­ta (eli asumislisästä).

  24. Minä näen asian siten, että yhteiskun­nan pitäisi luot­taa kansalais­ten kykyyn ja osaamiseen vali­ta oma asuin­paikkakun­tansa, asum­is­muo­ton­sa ja muut vas­taa­vat asi­at omien henkilöko­htais­ten tulo­jen­sa mukaises­ti. Tämä tarkoit­taisi sitä, että jotkut muut­taisi­vat asumiskus­tan­nusten täh­den jopa eri paikkakun­nallekin, kos­ka ei siinäkään ole oikein mieltä, että asu­taan jos­sain vain sik­si, että paikan korkeam­mat sosi­aaliset tulon­si­ir­rot sen mah­dol­lis­ta­vat. Näin ollen asum­istuen ja muidenkin tukien siirtämi­nen suo­raan osak­si perus­tu­loa olisi tasapuolista.

  25. Asun­to­tu­losta vielä: Minus­ta asun­to­tu­lo on jär­jetön kon­sep­ti alun­perinkin. Asun­to­tu­lol­la tarkoite­taan sitä, että asun­non omis­t­a­mi­nen omaan käyt­töön (asumiseen) nähdään jonkin­laise­na piilo­tu­lona, kos­ka oman asun­non suo­ras­ta hyödys­tä voi naut­tia itse mak­se­lemat­ta vuokraa kenellekään. Tämän sit­ten jotkut halu­a­vat väk­isin nähdä jonkin­laise­na epä­tasa-arvoise­na erikoisoikeutena ja vuokralaisia syr­jivänä vääryytenä. 

    Laa­jen­netaan­pa saman tien asun­to­tu­lon kon­sep­tia mui­hinkin hyödykkeisi­in, jot­ta sen jär­jet­tömyys kävisi selväk­si: Oman henkilöau­ton omis­ta­ja naut­tii auto­tu­losta, asun­to­vau­nun omis­ta­ja asun­to­vaunutu­losta. Samal­la tavoin näitä piilo­tu­lo­ja voidaan kek­siä lisää; polkupyörä­tu­lo, parisänky­tu­lo, mökki­t­u­lo, saunatu­lo, huvivene­tu­lo, mopo­tu­lo, lumilinko­tu­lo, moot­torisa­hat­u­lo… Kek­sitäänkö lisää, vai joko valkenee? 

    Kyse on siitä, että käyt­tökelpoisen pääo­man omis­t­a­mi­nen on niin selkeä asia, ettei sitä tarvitse problematisoida. 

    Nykyään hyvin suuri osa väestöstä asuu vuokral­la. Samoin­han voi ihmi­nen vuokra­ta käyt­töön­sä henkilöau­ton, asun­to­vau­nun, työkonei­ta, ynnä muu­ta tarvitsemaansa. 

    Raken­nemuu­tos aiheut­ti ihmis­ten muu­ton maaseudul­ta kaupunkei­hin, ja sik­si vuokral­la asum­i­nen yleistyi. Ei se silti tarkoi­ta, että vuokral­la asum­i­nen olisi eri­tyisen edis­tyk­sel­listä tai hyvä asia.

  26. Noin voi ajatel­la kuin Niko­las Ojala ajat­telee, mut­ta kyl­lä asun­to­tu­lon verot­to­muus johtaa käyt­täy­tymisen vääristymiseen. 

    Ajatel­laan, että Niem­i­nen ja Lahti­nen asu­vat toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la täs­mälleen saman­lai­sis­sa omis­tusasun­nois­sa. Sit­ten he molem­mat saa­vat parin vuo­den työkeikan ris­ti­in, tam­pere­lainen Turus­ta ja turku­lainen Tam­pereel­la ja päät­tävät asua tuon ajan tois­t­en­sa asun­nois­sa. Tämä asun­non­va­i­h­to tuot­taa nyt molem­mille verotet­tavaa tuloa, kos­ka heitä verote­taan siitä vuokrat­u­losta, jon­ka he mak­sa­vat toisilleen
    — tosi­asi­as­sa tai lasken­nal­lis­es­ti, kos­ka ei verot­ta­ja sel­l­aista vilp­piä hyväksy, että molem­mat luop­u­vat vuokran per­im­is­es­tä, jos toinenkin luop­uu. (Tässä ei ole mitään ihmeel­listä: jos minä vuokraan lainaan sin­ulle asun­non sitä vas­taan, että sinä teet min­ulle työtä ilmaisek­si, min­ua verote­taan vuokras­ta ja sin­ua palkasta.)

    Jos asun­non omis­t­a­mi­nen ei tuo­ta ihmiselle tuloa, mik­si hän saa vähen­tää asun­to­lainan korot verotuksessa?

    Tämä johtaa epäsym­me­tri­aan, jos­sa omis­tusasum­i­nen on paljon kan­nat­tavam­paa kuin vuokral­la asum­i­nen, kos­ka vuokral­la asum­i­nen syn­nyt­tää verotet­tavaa tuloa jon­nekin. Jos Tam­pereel­la kaik­ki asu­isi­vat vuokra-asun­nos­sa ja turku­laiset kaik­ki omis­tusasun­nos­sa, mut­ta taloudet oli­si­vat muuten aivan ident­tiset, tam­pere­laiset mak­saisi­vat veroa val­ti­olle paljon enem­män kuin turkulaiset. 

    Näin suo­ma­lais­ten säästöt ovat asun­nois­sa sen sijaan, että ne oli­si­vat muis­sa sijoituksissa. 

    Helsin­gin kaupun­gin kan­nat­taisi sen sijaan, että vuokraa asun­to­ja asun­non tarvit­si­joille, myy­dä ne ja antaa asun­non ostoa varten sat­apros­ent­tis­es­ti lainaa. Lainaa ei tarvit­sisi koskaan lyhen­tää vaan mak­saa ain­oas­taan korot (engl. rent) sen sijaan että mak­saisi vuokraa (engl. rent). Kaup­paan sisäl­ty­isi oikeus ja velvol­lisu­us myy­dä asun­to takaisin kaupungille osto­hin­taan, jos muut­taa pois asunnosta. 

    Ja kat­so: vuokra — ei kun siis korko — olisi vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen!

    Asun­to­lainan koron verovähen­nysoikeus ja asun­to­tu­lon verot­to­muus eivät oikein mah­du saman logi­ikan piiriin. 

  27. Pekka Järviselle.

    Jos kak­si sis­arus­ta, osastopääl­likkö Mat­ti ja kaup­pa-apu­lainen Liisa saa­vat molem­mat perin­nön­jaos­sa asun­non, johon muut­ta­vat asumaan ja molem­pi­en siihen asti yhtä suuri vuokra­meno 600 euroa kuus­sa vai­h­tuu yhtiö­vastik­keek­si 150 euroa kuus­sa, mat­ti säästää 450 euroa, mut­ta asum­is­tukea saa­va Liisa vain 90 euroa, kos­ka hänen asumist5ukensa piene­nee 360 eurol­la. Molem­mat saa­vat asun­non omis­tamis­es­ta asum­is­tu­loa 450 euroa, mut­ta Liisal­la sitä verote­taan asum­istuen mene­tyk­sen muo­dos­sa 80 pros­entin verokan­nal­la. Tässä esimerkissä on siis oletet­tu, että Liisa on niin pien­i­t­u­loinen, että hänen asum­is­tuken­sa ei lop­puisi ainakaan ennen tuo­ta 150 euron yhtiövastiketta. 

    Neu­vona Liisalle: älä muu­ta per­imääsi asun­toon vaan myy se ja sijoi­ta rahat vaik­ka val­tion oblig­aa­tioi­hin tai vuokraa per­imäsi asun­to jollekin toiselle!

  28. Koron ja vuokran ter­mit tosi­aan ovat hiukan sotkus­sa suo­mi vs. englan­ti. Silti ainakin minä kään­täisin rahamääräisen lainan korot ter­mik­si interest.

  29. Ei Liisa saa asum­is­tukea, jos hänel­lä on asun­non ver­ran omaisu­ut­ta, oli se val­tion oblig­aa­tioina tai ihan mis­sä muus­sa muo­dos­sa tahansa. 

    Mis­tä täl­lainen väärinkäsi­tys on Osmolle syntynyt?

  30. tavalli­nen teknikko: Min­un point­ti oli siis se, että asun­non vai­h­don kus­tan­nuk­set lankea­vat sen asun­non vai­h­ta­jan mak­set­taviksi. On hänen intres­seis­sään pitää sel­l­aisia puskure­i­ta, että ei joudu vai­h­ta­maan asun­toa heti, kun joutuu työt­tömäk­si. Val­tion ei siis tarvitse mak­saa korkeaa asum­is­tukea, kos­ka se vaan rohkaisee ihmisiä pysymään kalli­im­mis­sa asun­nois­saan pidem­pään kuin se on kannattavaa.

    Tiedemies: Minus­ta tuo omis­tusasumisen kor­rel­laa­tio työt­tömyy­teen vaikut­tais noin nopeasti ajatel­tuna merkit­täväm­mältä kuin se miten paljon jätet­tä omis­tusasu­jat tuot­taa suh­teessa vuokral­la asu­vi­in. Oliko­han tuos­sa tutkimuk­ses­sa muuten pidet­ty vakioina mui­ta jut­tu­ja, vai kat­sot­tu pelkästään vuokral­la-asu­jat vs. omistusasujat?

    Pekka Järvi­nen: “(vastike+vesimaksut+korot)ovat kai useim­miten pienem­mät kuin vuokra”

    w0t? Väitätkö, että useim­miten asun­tomarkki­noil­la on jaos­sa ilmaista rahaa?

    Osmo: “Jos asun­non omis­t­a­mi­nen ei tuo­ta ihmiselle tuloa, mik­si hän saa vähen­tää asun­to­lainan korot verotuksessa?”

    No sik­si, että poli­itikot anta­vat äänestäjille sitä mitä he halu­a­vat, eli erityisoikeuksia.

    Eli siis jos vaakakupis­sa on jom­pi kumpi, asun­to­lainan koron vähenysoikeus tai asun­to­tu­lon verot­to­muus, niin sinus­ta olisi fik­sua luop­ua asun­to­tu­lon verot­to­muud­es­ta ja säi­lyt­tää asun­to­lainen koron vähen­nysoikeus? Jo on aikoi­hin eletty!

    Saman esi­tyk­sen voisit muuten tehdä siitä auton, polkupyörän, moot­torisa­han tai minkä tahansa hyödyk­keen vuokraamisesta/omistamisesta, eli että kun omis­tus­tu­loa ei verote­ta, niin se ohjaa ihmisiä omis­ta­maan itselleen hyödyl­lisiä hyödykkeitä enem­män kuin olisi tehokasta.

  31. Esimerkik­si Man­hat­tanil­la ja Pari­isin keskus­tas­sa vuokra-asum­i­nen on moninker­tais­es­ti yleisem­pää Helsinki­in verrattuna. 

    Onko siel­lä siiv­ot­tomat por­raskäytävät ja muut yhteis­est tilat? Tuskin! Vuokra-asum­i­nen sinäl­lään ei var­mas­tikaan ketään tee destruk­ti­ivisek­si töhrijäksi. 

    Ongel­ma tulee siitä, että syr­jäy­tyneitä ja huono-osaisia ihmisiä kasautuu kaupun­gin vuokraslum­mei­hin. Kyvyt­tömyys hoitaa omia asioitaan näkyy myös välin­pitämät­tömyytenä ympäristöä kohtaan. 

    Pahat kielet ker­to­vat, että rapun maa­han­muut­ta­jao­su­u­den voi päätel­lä jo alaovel­la siiv­ot­to­muud­es­ta. Kun takana on juuret­to­muus ja edessä näköalat­to­muus, yksi ros­ka lisää rapus­sa ei paljon hetkauta.

  32. Kuten yllä kir­joitin, Osmo on käsit­teel­lis­es­ti ja tas­a­puolisu­usar­gu­mentin osalta sinän­sä läh­es oike­as­sa. Asun­to­tu­lo on tuloa, jos ker­ran asun­non han­kkimisku­lut ovat verovähen­nyskelpoisia korko­jen osalta. Pieni ero on, kos­ka asun­non arvos­ta ei saa tehdä pois­to­ja, mut­ta tämä ei ole sinän­sä ongel­ma, kos­ka toisaal­ta omas­sa käytössä olleen asun­non myyn­tivoit­to on vero­ton­ta kah­den vuo­den jälkeen. 

    Minus­ta omis­tusasumisen de fac­to sub­ven­tio­ta voidaan kuitenkin pitää perustel­tuna yllä­maini­tu­ista syistä. Toimi­va, lainku­u­li­ainen yhteiskun­ta tarvit­see laa­jaa keskiluokkaa. 

    Minus­ta Ojalan näke­mys on sinän­sä oikean suun­tainen; itse tek­isin asum­istues­ta osan perus­tu­loa ja luopuisin vas­taavasti osas­ta asun­to­lainan verovähennysoikeutta.

  33. Eli­na onoike­as­sa, että asum­is­tu­keen vaikut­taa myäös muu omaisu­us kuin asun­to-omaisu­us. Liisan kan­nat­taa investoi­da maail­manympärys­matkaan, kos­ka asum­is­tukea saa­van ei kan­na­ta myöskään säästää rahaa — ei edes tule­vaa asun­non ostoa varten, sil­lä kaik­keen net­to­var­al­lisuyu­teen kohdis­tuu asum­istues­sa noin neljän pros­entin omaisuusvero.

  34. Pekka Järvi­nen: “(vastike+vesimaksut+korot)ovat kai useim­miten pienem­mät kuin vuokra”

    AB: w0t? Väitätkö, että useim­miten asun­tomarkki­noil­la on jaos­sa ilmaista rahaa?

    Kyl­lä näin on. Itsel­läni on nyt iso omakoti­ta­lo Tam­pereel­la. Taloni läm­mi­tyskus­tan­nuk­set, ves­i­mak­sut, lainan korot + kor­jauk­si­in bud­je­toimani pienehkö sum­ma tekevät yhteen­sä saman ver­ran kuin Hert­toniemen­ran­nan pienen vuokrakop­per­on vuokra + muut vas­taa­vat kulut. Talo mak­soi saman ver­ran kuin vuokrakop­peroa vas­taa­va omis­tusasun­to ko. alueel­la, joten korkoku­lut oli­si­vat samat ja kos­ka läm­mi­tyskus­tan­nuk­set oli­si­vat paljon pienem­mät, väit­täisin, että arvio on oikea.

    Trik­ki on siinä, että omis­tusasu­ja kan­taa riskiä asun­non arvon muu­tok­sista. Vuokral­la-asu­jal­la ei ole omia pelimerkke­jä kiin­ni enem­pää kuin vuokrataku­ut. Näi­nollen hin­ta voi ero­ta kovastikin. Vähän kadut­taa, että ostin talon jo vuosi sit­ten, nyt olisi ollut vielä parem­pi aika.

    Eli­na:Esimerkik­si Man­hat­tanil­la ja Pari­isin keskus­tas­sa vuokra-asum­i­nen on moninker­tais­es­ti yleisem­pää Helsinki­in verrattuna.

    Onko siel­lä siiv­ot­tomat por­raskäytävät ja muut yhteis­est tilat? Tuskin! Vuokra-asum­i­nen sinäl­lään ei var­mas­tikaan ketään tee destruk­ti­ivisek­si töhrijäksi. 

    Käsit­tääk­seni monin paikoin on. Ei kaikkial­la tietenkään. Man­hat­tanil­la on paljon sel­l­aisia vuokra-asun­to­ja, joista pide­tään hyvää huol­ta, kos­ka niistä mak­se­taan hyvää vuokraa ja vuokralaiset on help­po heit­tää pihalle, jos he eivät käyt­täy­dy. Vuokrasään­nöstel­ly­il­lä alueil­la sen­si­jaan tilanne on käsit­tääk­seni aivan kamala. Olen tässä kuu­lop­uhei­den varas­sa, joten var­ma en tietenkään ole.

    Ei vuokral­la-asum­i­nen saa ihmistä destruk­ti­ivisek­si töhri­jäk­si, enkä sel­l­aista väit­tänytkään. Itseasi­as­sa erik­seen sanoin, ettei väit­teeseen sisäl­ly mitään sel­l­aista. Sen­si­jaan siihen kuu­luu paljon hyvin pieniä yksi­tyisko­htia. Julk­i­sivu­jen maalaami­nen, ikkunoiden tilk­it­sem­i­nen, viemärien kun­nos­s­api­to, jne jne, näis­sä on omis­tusasu­jalle paljon syitä pitää ne kun­nos­sa. Näitä samo­ja syitä ei ole, tai ne ovat paljon heikom­pia keskimääräiselle vuokral­la-asu­jalle. Se ei tarkoi­ta, että vuokralainen laimin­lyö niitä, vaan ain­oas­taan, että kan­nus­timet toimia niiden suh­teen ovat vähäisemmät.

    Vuokra-asun­non kohdal­la omis­ta­jal­lakaan ei ole yhtä suuria kan­nus­timia pitää paikko­ja kun­nos­sa kuin siinä, mis­sä hän asuu itse. Näi­nollen syn­tyy jonk­i­nasteinen “vuokraki­ila” kiin­teistö­jen kun­nos­s­api­toon. Tämä näkyy vuokrat­alo­jen yleisessä ilmeessä, piho­jen ja parvekkei­den kun­nos­s­api­dos­sa jne, vuosien saatossa. Ei aina ja kaikissa talois­sa, mut­ta välil­lä kuitenkin.

  35. Omas­sa käytössä ole­van asun­non asun­to­tu­lon vero­tus ei ole sama asia kuin kiin­teistövero, mitä joku tääl­lä kysyi.

    Kiin­teistöveroa mak­se­taan kaikesta: toimis­to­taloista, kesämökeistä, ton­teista… ja se tuskin pois­tu­isi vaik­ka asun­to­tu­loa verotettaisiinkin.

    (Huokaus) Osmo hyvä. Ja suuresti arvosta­mani van­ha opiske­lu­toveri­ni Juhana Var­ti­ainen. Älkää nyt vaan palaut­tako yhtä lähi­men­neisyy­den eniten närkästys­tä herät­tänyt­tä ja yleisen oikeusta­jun vas­taisim­mak­si koet­tua veroa. Pliiis.

    (Liit­tyivätkö Juhanan saa­mat uhkauk­set hänen kolu­mini­in­sa muu­ta­ma päivä sit­ten Husik­ses­sa? Fan ock­så! Kaiken­laisia sitä onkin. Mut­ta siinä hän muis­taak­seni käsit­teli vain asun­to­lainan korko­jen vähennysoikeutta?)

    Omas­sa käytössä ole­va asun­to ei ole mikään pääo­mat­u­lon lähde vaan aikoinaan tehty, asun­nok­si kitey­tynyt tulo­jenkäytön val­in­ta. Jos säästän ja ostan polkupyörän enkä enää kävele työ­matko­ja, mak­sanko fil­lar­it­u­loe­t­ua? No joo, parem­pi analo­gia olisi että fil­laroin sen sijaan että menen bus­sil­la. Mut­ta silti…

    Nyt on olta­va AB:n kanssa samaa mieltä. Asun­to­lainan korko­jen vähen­nysoikeudel­la ei ole mitään tekemistä asun­toe­dun vero­tuk­sen kanssa. Ymmär­rän toki Osmon ajatuk­sen, mut­ta kuten Art­turi sanoi, korkovähen­nysoikeus on poli­it­ti­nen päätös. Ja jäänne (ainakin toiv­ot­tavasti) men­neestä laina- ja pankkikult­tuurista, toisen­lai­sista koroista ja inflaatiosta.

    Osana kokon­aisu­ud­is­tus­ta voi vähen­nysoikeu­den pois­taa. Ainakin siir­tymäa­jan jäl­keen. Anti men­nä vaan, vaik­ka itseäkin kirpaisi!
    Mut­ta ei palaute­ta asun­to­tu­lon vero­tus­ta. Tässäkin Osmon raf­fi­noidut fik­ti­iviset esimerk­it ovat sinän­sä käsitet­täviä, mut­ta silti koko aja­tus on suo­raan sanoen, noh, älytön.

  36. Tiedemies: “Vuokra-asun­non kohdal­la omis­ta­jal­lakaan ei ole yhtä suuria kan­nus­timia pitää paikko­ja kun­nos­sa kuin siinä, mis­sä hän asuu itse.”

    No vuokra-asun­non omis­ta­jal­la on tasan sel­l­aiset kan­nus­timet kuin mitä markki­nat määräävät, eli jos vuokralaiset arvosta­vat niitä kun­nos­sa ole­via paikko­ja yhtä paljon kuin hän itse niitä arvostaa, niin molem­pi­en kan­nus­timet ovat yhtä suuret. Voi tietysti olla, että vuokralaiset arvosta­vat niitä vähem­män, mut­ta siihen kaipaisin taas jotain argu­ment­tia tai todis­tus­ta, että mik­si näin?

    Et vieläkään ottanut kan­taa tuo­hon omis­tusasumisen ja työt­tömyy­den yhtey­teen, eli että kun ihmiset osta­vat asun­non he eivät ole yhtä valmi­ita muut­ta­maan työn perässä toiselle paikkakun­nalle ja näin talouden muun­tu­miskyky piene­nee seu­rauk­se­na lisään­tynyt työt­tömyys. Tästä on jotain aika vaku­ut­tavaa tilas­toa Jenkeistä, mut­ta en viit­sisi kaivaa esille, kun tuo logi­ik­ka on aika jämpti.

    “Toimi­va, lainku­u­li­ainen yhteiskun­ta tarvit­see laa­jaa keskiluokkaa. ”

    Mut­ta tarvit­seeko se jostakin kum­man syys­tä asun­ton­sa omis­tavaa keskilu­okkaa jotenkin enem­män kuin asun­ton­sa vuokraavaa? Siitähän tässä on kyse.

  37. Vuokra-asun­non omis­ta­jan ja vuokralaisen väli­nen kun­nos­s­api­don “vuokraki­ila” ei ole ongel­ma, jos täl­lä ei ole ulkois­vaiku­tuk­sia. Itse uskon, että on, mut­ta usko­mus voi olla väärä.

    Työvoiman liikku­vu­u­den suh­teen omis­tusasumisel­la ei sinän­sä olisi jäyk­istävää vaiku­tus­ta, mut­ta kah­den vuo­den verot­to­muussään­tö kyl­lä var­masti vaikut­taa jäyk­istävästi. Siis se, että jos markki­nahin­nat nou­se­vat, on käytän­nössä pakko asua vähin­tään kak­si vuot­ta omis­ta­mas­saan asun­nos­sa tai menee veroa. Siitä olen samaa mieltä.

    Peri­aat­teessa hin­to­jen lask­ies­sakin syn­tyy saman­laista jäykkyyt­tä, kos­ka ihmiset eivät ole ratio­naal­isia ja sik­si eivät ole valmi­ita myymään jos hin­nat ovat laskeneet. 

    Laa­jamit­tainen omis­tusasum­i­nen siis näyt­tää jos­sain määrin jäyk­istävän työ­markki­noi­ta ja sekundääris­es­ti myös piden­tävän keskimääräisiä työmatkoja. 

    “Täy­del­lisessä” markki­na­t­aloudessa­han kukaan ei peri­aat­teessa omis­taisi juuri omaa asun­toaan muuten kuin sat­tumal­ta. Ihmiset omis­taisi­vat sitä, minkä omis­t­a­mi­nen olisi heille hyödyl­lis­in­tä ja asun­to ei tätä var­maan yleisessä tapauk­ses­sa olisi (poikkeuk­se­na ne, jot­ka saa­vat jotain eri­ty­istä iloa siitä, että asu­vat itse omis­ta­mas­saan asun­nos­sa, kuten esimerkik­si minä). 

    “Toimi­va, lainku­u­li­ainen yhteiskun­ta tarvit­see laa­jaa keskiluokkaa. ”

    Mut­ta tarvit­seeko se jostakin kum­man syys­tä asun­ton­sa omis­tavaa keskilu­okkaa jotenkin enem­män kuin asun­ton­sa vuokraavaa? Siitähän tässä on kyse.

    Niin on. Ja uskon, että on hyvinkin mah­dol­lista, että peri­aat­teessa tarvit­see. Omis­t­a­mi­nen sitoo ihmisen yhteisöön­sä ihan eri taval­la. Tätä ei nyt taaskaan pidä ymmärtää väärin, että pitäisin vuokral­la asu­via jotenkin irto­laisi­na tai jotain vas­taavaa. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on pienistä asioista yksilön kohdal­la, kuten siitä, kor­jataanko aita viikon vai puolen vuo­den päästä (kaik­ki omis­ta­jat eivät kor­jaa sil­loinkaan) jne. Näi­den rahalli­nen arvo voi olla pieni tai suuri.

    Mut­ta ajatel­laan sitä toisin päin; jos mak­san vuodessa 5000 euroa korko­ja, saan tästä ali­jäämähyvi­tyk­senä vero­tuk­ses­sa takaisin alle 1500 euroa. Jos omis­tusasu­jana teen remont­tia, pihatöitä, jne, (joi­ta en tek­isi vuokral­la asues­sani) niin, että se näkyy naa­pureille vas­taa­van­su­u­ruise­na hyö­tynä, on ulkois­vaiku­tus riit­tävä perustele­maan tämän verosubvention. 

    En tiedä onko näin. Kuu­lostaa hur­jan isol­ta luvul­ta. Mut­ta jos näitä ulkois­vaiku­tuk­sia on muitakin, voi hyvin olla.

  38. Käytän­nön esimerk­ki “asum­istuen” vaiku­tuk­ses­ta asumiseen: Työn­tek­i­jä X sai palkan lisäk­si 50% asumise­dun, kos­ka koti­paik­ka sat­tui ole­maan sato­jen kilo­me­trien päässä työ­paikas­ta. Työ­nan­ta­ja Y kyl­lästyi ylimääräiseen byrokra­ti­aan (vuokran­mak­su) ja sopi X:n kanssa asumise­dun siirtämis­es­tä suo­raan palkkaan, jol­loin X sai jär­jestel­lä asumisen­sa parhaak­si kat­so­ma­l­laan taval­la. Alle kah­den aikayk­sikön X oli luop­unut aiem­min tue­tus­ta asum­isjär­jestelystä vai­h­taen sen edullisem­paan ratkaisuun.

    Tiedemiehen pohdiskelu kuu­lostaa ansiokkaas­ta pyörit­telystään huoli­mat­ta hie­man siltä, että “sat­un nyt saa­maan tätä veroe­t­ua, joten keksin sille mielestäni hyvän perustelun”, ikään kuin ilman sub­ven­tio­ta omaisu­ud­es­ta ei pidet­täisi huol­ta. Kaik­ista nuhjuisim­mat kiin­teistöt ovat muuten nämä keskimääräistä eläkeläisvoit­toisem­min asute­tut omis­tustalot. Esim. on melkoisen ihmeel­listä, että Laut­tasaa­res­sa jokin 150.000e kak­sio voi olla alku­peräiskun­nos­sa vuodelta 1958. 

    Oikeast­i­han tämä omis­tusasumisen korko­tu­ki ei ole enää tarkoituk­sen­mukainen (sille oli perustelun­sa sil­loin kun vielä per­heet asui­v­at hel­lahuoneis­sa), kos­ka se on siir­tynyt asun­to­jen hin­toi­hin (asun­not mak­sa­vat sen ver­ran, mitä osta­jat pystyvät mak­samaan kysyn­tä huomioiden). Toisek­seen se on kohden­nuk­seltaan käsit­tämätön (suurin osa val­tavas­ta (läh­es 500milj. €/v) tues­ta menee ylem­mille tuloluokille.

  39. Mik­sei sitä asum­is­tukea voi yhdis­tää neg­a­tivi­iseen tuloveroon tai perus­tu­loon? Eli:
    a) Pois­te­taan korko­jen vähen­nys ja asumistuki.
    b) Määritel­lään asum­is­menot (jol­lain katol­la) verotet­tivista tuloista vähen­net­täväk­si, sisältää vuokran, vastik­keet, korot, jne.
    c) Jos verotet­ta­vat tulot laske­vat alle nol­lan niin saa esim. 50% ero­tuk­ses­ta käteen joka tapauk­ses­sa. Lisätään tähän perusvähen­nys vero­tuk­seen samaan malli­in, esim. 10000e/v, eli tästä saa puo­let käteen jos tulo­ja ei ole ja 10 000 euroon saak­ka ei veroteta.
    e) Siir­ry­tään n. 40% tasaveroon.

  40. Niin, tah­don tarken­taa, että itse olen sitä mieltä, että veroe­dun voi hyvin pois­taa. Mut­ta vuokra-asumisen sub­ven­toimi­nen omis­tusasumisen kus­tan­nuk­sel­la ei ole minus­ta vält­tämät­tä järkevää edel­lä­maini­tu­ista syistä.

    Nythän se, että korot+vastikkeet alit­ta­vat vuokran esitetään jotenkin siten, että omis­tusasum­i­nen on halvem­paa. Tämä väite on väärä, kos­ka omis­tamiseen kuu­luu myös riske­jä. Minus­ta on väärin, että riskinkan­to­halus­ta pitäisi erik­seen ran­gaista ja on hyviä syitä prefer­oi­da yhteiskun­taa, jos­sa omis­t­a­mi­nen ei ole kovin keskittynyttä.

    (Kehi­tys­taloud­es­ta muis­telisin, että tilas­tol­lis­es­ti kansan­taloudessa omaisu­u­den, eikä niinkään tulon­jaon, epä­ta­sainen jakau­ma ennus­taa kehnoa kehitystä)

  41. Niin, tah­don tarken­taa, että itse olen sitä mieltä, että veroe­dun voi hyvin pois­taa. Mut­ta vuokra-asumisen sub­ven­toimi­nen omis­tusasumisen kus­tan­nuk­sel­la ei ole minus­ta vält­tämät­tä järkevää edel­lä­maini­tu­ista syistä.

    Nythän se, että korot+vastikkeet alit­ta­vat vuokran esitetään jotenkin siten, että omis­tusasum­i­nen on halvem­paa. Tämä väite on väärä, kos­ka omis­tamiseen kuu­luu myös riske­jä. Minus­ta on väärin, että riskinkan­to­halus­ta pitäisi erik­seen ran­gaista ja on hyviä syitä prefer­oi­da yhteiskun­taa, jos­sa omis­t­a­mi­nen ei ole kovin keskittynyttä.

    (Kehi­tys­taloud­es­ta muis­telisin, että tilas­tol­lis­es­ti kansan­taloudessa omaisu­u­den, eikä niinkään tulon­jaon, epä­ta­sainen jakau­ma ennus­taa kehnoa kehitystä) 

    Korko­tu­ki sinän­sä on eri­no­maisen huono tähän tarkoituk­seen, sen myön­nän kernaasti.

  42. Min­ulle ei vieläkää selvin­nyt Osmon esimerkin perus­teel­la että miten Liisa verote­taan jos hän siir­tyy vuokra-asun­nos­ta omis­tusasun­toon. Jos yksin asu­va helsinkiläi­nen Liisa on osa-aikaise­na vaikka­pa ham­puri­lais­baaris­sa ja tien­aa 800 e/kk, asuu 40 neliön asun­nos­sa ja mak­saa vuokraa 600 e/kk, hän saa asum­is­tukea 193 e/kk, eli omavas­tuu on 407 e/kk. Saadessaan per­in­töa­sun­non, jon­ka vastike on 150 e/kk, ei hän saa enää lainkaan asum­is­tukea. Mut­ta asum­is­menot pienenevät 257 e/kk ja kuukausit­tain käytet­tävis­sä ole­vat varat kas­va­vat samal­la sum­mal­la. Mil­lä logi­ikalla Liisa häviää tässä? 

    Olen lisäk­si sitä mieltä, kuten eräät muutkin kir­joit­ta­jat, että asum­is­tu­lo on täysin keinotekoinen käsite ja se kan­nat­taisi kuopa­ta lop­ullis­es­ti. Mitä tulee asun­to­lainan korko­jen vähen­nysoikeu­teen, niin puu­tu­taan siihen jos se on ongel­ma yhden­ver­taisu­u­den näkökul­mas­ta. Toinen tuki on omas­sa käytössä olleen asun­non myyn­tivoiton verova­paus. Onko se tarpeen ja mikä on sen vaiku­tus asun­to­jen hintoihin?

  43. “Olisi­han se surku jos esim. 3 kk työt­tömyys­jak­son jäl­keen olisi luovut­tu­va asun­nos­taan kun ei ole varaa mak­saa korkea­ta vuokraa. ”

    Olen sitä mieltä, että tietyis­sä tapauk­sis­sa yhteiskun­nan pitää suo­jel­la jäseniään tyh­myy­deltä. Tämä ei kuu­lu niihin. Kukaan ei käske lait­ta­maan talout­taan sel­l­aiseen kun­toon, että ei kestä kol­men kuukau­den työttömyyttä.

  44. Tiedemies: Omis­tu­a­sun­non vai­h­tamis­es­ta menee kulu­ja varain­si­ir­tovero, sekä myynti/ostohinnan ero­tus. (Eli siis sama, kuin jos pörssis­sä vai­h­taa osakkeita:joutuu myymään halvem­mal­la ja osta­maan kalliimmalla.)

    Täy­del­lisesssä markki­na­t­aloudessa olisi var­masti paljon ihmisiä, jot­ka omis­taisi­vat asun­ton­sa sik­si, että tämä pois­taisi prin­ci­pal-agent ongel­man, eli sen, että asun­non omis­ta­jan ja siinä asu­van edut eivät ole yhteneväiset.

  45. Pekka Järvi­nen kir­joit­ti 24.2.2009 kel­lo 17:23 :

    Tässä pari doku­ment­tia kuin­ka asum­is­tu­ki määräytyy.
    Näin saataisi­in Liisallekkin määritet­tyä asum­is­tu­ki brut­to­tu­lo­hin­sa perus­tu­vak­si (800 brut­to per kk?).

    http://www.edilex.fi/data/sdliite/sdpdf/5610.pdf

    http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/alias asumiseen_verkko/$File/Asumiseen_verkko.pdf?OpenElement

    Toivoit­to­vasti linkit tulostu­vat sivus­tolle oikein.

  46. Olisi varsin selkeä ratkaisu jos kor­vamerk­i­tyt tuet ja kaik­ki verovähen­nyk­set pois­tet­taisi­in. Sen sijaan olisi esitel­ty negati­ivi­nen tulovero- tai perustulojärjestelmä.
    Lap­sil­isät ja päivähoidon sub­ven­toin­ninkin voisi jät­tää pois, kun sama jär­jestelmä koskisi jo lap­sia. Koulu- ja opiskeluikäisiltä voitaisi­in perus­tu­losta per­iä lukukausi­mak­sua jne. Eläkkeitäkään ei tarvit­taisi, ellei joku halua itse säästää eläke­vaku­u­tus­ta tai vastaavaa.

  47. Vaik­ka asum­ista väitetään paper­il­la alv-vapaak­si menok­si, käytän­nössä uuden asun­non hin­taan on leiv­ot­tu 18 % vähen­nyskelvo­ton­ta alvia. Asun­non omis­ta­ja mak­saa tämän veron omas­ta pus­sis­taan, tai siis pääosin velka­ra­hal­la ja korko­jen kera. Asun­to­lainen korkovähen­nyk­sen voi nähdä hyvi­tyk­senä tälle etu­pain­oit­teiselle veron­mak­sulle koituneesta korosta.

    Jos vähen­nysoikeut­ta leikataan, ker­talu­on­toinen alv-rysäys tulisi kor­va­ta vuosit­taisen kiin­teistöveron vas­taaval­la nos­tol­la. Rak­en­t­a­mi­nen hal­ven­tu­isi, laina­sum­mat pieneni­sivät ja julki­nen sek­tori saisi vakaan veroau­tomaatin vuosikym­meniksi eteen­päin. Asumisen ja asun­non omis­tamisen elinkaarikus­tan­nuk­set sen sijaan säi­ly­i­sivät sin­nepäin ennal­laan. Vain pankeil­la olisi nap­inan aihetta.

  48. Tuo tpyy­lu­o­man esit­tämä idea kuu­losti aika ove­lal­ta. Jos saman asian purkaisi vähän toisin päin ja sanoin, niin sehän voisi men­nä näinkin:

    Määritel­lään asum­is­tu­lo. Joka voisi olla heit­tona vaik­ka muu­ta­man euron per neliö. Asun­non neliöt kohdis­te­taan täysi-ikäisille asu­jille. Tästä tulosta saa vähen­tää asumisku­lut, joi­ta oli­si­vat vuokra, vastik­keet ja asun­to­lainan korot. Mah­dol­lisen asum­is­tu­loal­i­jäämän saisi vähen­tää tuloista. Tämä kor­vaisi nykyisen ali­jäämähyvi­tyk­sen. Posi­ti­ivista asum­is­tu­loa ei kuitenkaan verotet­taisi. Ainakaan aluksi.

    Efek­ti­ivis­es­ti siis korkovähen­nysoikeut­ta leikat­taisi­in vähän; asum­is­tu­lon ver­ran. Ja tämä vähen­nys laa­jenisi vuokra­puolelle. Olisi myös reilumpi esim asum­isoikeusasu­jille, jot­ka eivät varsi­nais­es­ti mak­sa asun­to­lainan korko­ja, vaan korkeaa vastiketta.

    Perus­tu­lon kannal­ta tuo asumistuki/asumisvähennys käytän­nössä lisäisi perus­tu­loa. Toisin sanoen vähäo­saiset saisi­vat asum­is­tukea, ja työssäkäyvil­lä olisi vas­taa­van­su­u­ru­inen asum­is­tulovähen­nys. Annet­tua asum­is­tukea ei tarvit­sisi koskaan per­iä takaisin, vaan se vain vähen­täisi määrän­sä ver­ran lop­ullisen vero­tuk­sen asumistulovähennystä.

  49. Suo­rat tuet ovat ongel­mallisia, ne val­u­vat hin­toi­hin. Eri­tyisen ongel­malli­nen on asum­is­tu­ki, joka nökyy täysimit­taise­na vuokris­sa. Helpoin tapa ole pois­taa asum­is­tu­ki ja antaa markki­noiden sopeutua?

  50. Suo­rat tuet ovat ongel­mallisia, ne val­u­vat hin­toi­hin. Eri­tyisen ongel­malli­nen on asum­is­tu­ki, joka nökyy täysimit­taise­na vuokrissa.

    Kyl­lä ne val­u­vat hin­toi­hin, mut­ta en ymmär­rä, mis­tä tulee väite, että muka täysimit­taisi­na. Jos ne valuisi­vat täysimit­taisi­na hin­toi­hin, raken­nut­ta­jat tien­aisi­vat enem­män ja sik­si myös halu­aisi­vat rak­en­taa enem­män, mikä painaisi hin­to­ja ainakin jonkin ver­ran takaisinpäin. 

    Sub­ven­tios­sa ja verossa on kum­mas­sakin kohtaan­to ja se riip­puu kysyn­nästä ja tarjonnasta. 

    Jostain kum­man syys­tä näin päin osa­taan ymmärtää (vaik­ka siis osin väärin) että sub­ven­tio menee (osin) myyjälle, mut­ta ei sitä, että työ­nan­ta­jien mak­sut ovat pois palkoista.

  51. Tiedemies: Väitätkö siis, että työ­nan­ta­ja­mak­sut eivät ole pois palkoista täysimit­taisi­na (olete­taan kil­pail­lut markkinat)?

  52. (Eikös samal­la logi­ikalla asum­is­tu­ki ole pois vuokralaisen mak­samas­ta vuokras­ta täysimittaisena?)

  53. Väitätkö siis, että työ­nan­ta­ja­mak­sut eivät ole pois palkoista täysimittaisina 

    Väitän, että työ­nan­ta­ja­mak­su­jen ja vero­jen yhteen­las­ket­tu sum­ma on pois palkoista vain osit­tain, johtuen siitä, että vero­tus pudot­taa tar­jon­taa, mikä nos­taa hin­taa. Nämä vaikut­ta­vat eri suun­ti­in, joten täy­del­lisen kil­pailun val­lites­sa toden­näköis­es­ti veroki­ila las­kee palkkaa vähem­män kuin koko sum­mal­laan ja lop­pu tap­pio syn­tyy siitä, että työn tar­jon­ta (ja kysyn­tä vast.) vähenevät.

    Sik­si se on vero _kiila_ eikä verohöylä.
    ks kuva:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_wedge

  54. Ok, hyvä point­ti tuos­ta tar­jon­nas­ta, mut­ta entäs, jos olete­taan, että asun­to­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to on aika olema­ton­ta? Eikös sil­loin asum­is­tu­ki tule läh­es kokon­aan vuokralaisen hyväksi?

  55. Yksi ihan perusjut­tu vero­tuk­ses­sa on, että veron kohtaan­to, siis “todel­li­nen mak­sa­ja” ei riipu siitä, keneltä ne rahat per­itään. Samoin sub­ven­tios­sa se, kenen hyödyk­si sub­ven­tio menee, ei riipu siitä, mak­se­taanko sub­ven­tio osta­jalle vai myyjälle. 

    Asum­istues­sa ei ole ihan tarkalleen näin sik­si, että asum­istuen suu­ru­ushan riip­puu siitä, paljonko tuen nos­ta­ja tien­aa. Mut­ta asum­is­tukea voidaan tarkastel­la könt­tänä ja kat­soa kum­mat hyö­tyvät keskimäärin enem­män. Selvää on, että asum­istues­ta eniten koke­vat hait­taa ne, jot­ka sitä eivät saa ja asu­vat silti vuokralla.

  56. Enhän minä nyt mis­sään nimessä kiistä sitä, että veron todel­li­nen mak­sa­ja ei ole ollenkaan vält­tämät­tä se, jol­ta raha otetaan.

    Kuitenkin JOS asun­to­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to on pien­tä, niin eikös se tarkoi­ta, että se tuki menee melkein pelkästään vuokralaiselle.

    Tuo oleu­tus pien­estä hin­ta­jous­tos­ta on kyl­lä var­masti virheelli­nen. Minus­ta asun­tomarkki­noi­ta on vaan jotenkin han­kala ajatel­la, kun taval­laan jokainen asun­to on oma hyödyk­keen­sä, jol­la on hyvin läheisiä sub­sti­tu­ut­te­ja, niin jotenkin ajat­te­len, että kun kaik­ki halu­aa asua jos­sain, niin asun­to­jen kysyn­tä olis suht vakaa­ta riipumat­ta hin­noista. Toisaal­ta jos taas ajat­telee yksilön tasol­la, niin aika selvästi, jos asun­not kallis­tu­vat, niin sit­ten pitää tyy­tyä huonom­paan asun­toon, eli ei sitä saman tasoista asun­toa yleen­sä tavoit­tele hin­nas­ta riippumatta.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.