Perustulo 3: Osittainen perustulo

Kuten Niko­las Ojala jo tote­sikin, Kaup­paka­marin lin­eaaris­es­ta veron­mallista saisi hyvän osit­taisen perus­tu­lon mallin jatka­mal­la viivaa kohti y‑akselia, johon se tör­mää kohdas­sa 4200 €/vuosi eli 350 euroa/kk. Pää­ty­isimme perus­tu­lo­ma­lli­in, jos­sa jokaisen tilille tup­sah­taisi 350 euroa kuus­sa, mut­ta jos­sa jokainen mak­saisi veroa kaik­ista tulois­taan 42 pros­ent­tia.  Se olisi myös hyvä osinko­tu­lo­jen vero­pros­ent­ti, jos samal­la luovu­taan osinko­tu­lo­jen kaksinker­tais­es­ta verottamisesta.

 

 Tuo perus­tu­lo 350 euroa kuus­sa olisi vähem­män kuin nykyi­nen työ­markki­natu­ki, joka vero­jen jäl­keen on noin 400 euroa. Toisaal­ta perus­tu­lo olisi työ­markki­natukea edullisem­pi sille, joka vähän keikkailee samas­ta syytä kuin opin­to­tukikin on työ­markki­natukea edullisem­pi keikkatyötä tekevälle. Sat­tumal­ta tuo 350 euroa on jok­seenkin sama kuin se alen­net­tu tuki, jolle toimeen­tu­lo­tu­ki alen­netaan, jos kieltäy­tyy työstä tai koulu­tuk­ses­ta. Jos joku pelkää, että täl­lainen tuki johtaisi yhteiskun­nan varoil­la loisimiseen, hänen pitäisi vaa­tia työstä kieltäy­tyvälle myös suurem­paa leikkaus­ta toimeentulotukeen.

 Noin pieni perus­tu­lo ei tee turhak­si muu­ta sosi­aal­i­tur­vaa eikä tulo­jen­sa vaku­ut­tamista sairaut­ta tai työt­tömyyt­tä vas­taan.  Nyky­i­sistä sairaus­päivära­hoista ja työt­tömyysko­r­vauk­ista kuitenkin vähen­net­täisi­in perus­tu­loa vas­taa­va osuus.

 Perus­tur­vak­si 350 euroa ei riitä. Minus­ta sopi­va taso olisi 500 euroa + asum­is­tu­ki, mut­ta se voisi sil­loin olla nyky­istä selvästi ehdol­lisem­pi. Tämä on siis net­to­ta­so, joten sitä ei pidä rin­nas­taa nykyiseen verol­liseen työ­markki­natu­keen. Pääsään­tö olisi, että tuo­ta ylimääräistä 150 euroa vas­taan pitäisi tehdä joko kun­nan työltä tai olla koulu­tuk­ses­sa tai muus­sa aktivoin­nis­sa, mut­ta tähän olisi siis sub­jek­ti­ivi­nen oikeus.

 Net­to palk­ka noista kun­nan töistä voisi olla noin kolme euroa tun­nis­sa, eli sitä 150 euroa vas­taan pitäisi tehdä työtä noin 50 tun­tia kuus­sa. Joku voi pitää tätä mata­lana, mut­ta nyt sovitel­lul­la päivära­hal­la ole­va ja asum­is­tukea saa­va tekee töitä alle kah­den euron tun­tipal­ka­lla — jos siis tekee. Sub­jek­ti­ivise­na oikeutena ole­van kun­nan työn net­topalkan olisi olta­va selvästi pienem­pi kuin vapaiden markki­noiden net­topalkan, jot­ta olisi halu­ja hakeu­tua “oikeisi­in töi­hin”. Niistä siis jäisi käteen 58 % brut­topalka­s­ta. Kun min­imi­palk­ka on käytän­nössä noin kahdek­san euroa tun­nis­sa, oikeista töistä saisi vähin­tään vajaat viisi euroa tunnissa.

Täl­lainenu­ud­is­tus voitaisi­in mielestäni tehdä vaik­ka heti. Syven­nän aja­tus­ta seu­raavis­sa postauksissa.

41 vastausta artikkeliin “Perustulo 3: Osittainen perustulo”

  1. Osmo: Mitä mieltä olet harkin­nan­varais­ten tukien vaa­ti­ams­ta byrokra­ti­as­ta sekä niiden negati­ivi­sista kannustinvaikutuksista?

    Miten osit­tainen perus­tu­lo aut­taa näi­den kus­tan­nusten painamises­sa alas?

    Oon muuten tosi onnelli­nen, että tuo pääo­mat­u­lo­jen tuplavero­tus on herät­tänyt sin­unkin huomion ja että koet, että siitä voidaan luopua.

    Toisaal­ta nuo pakko­työl­listämiset yms. vaikut­ta­vat kyl­lä tehot­tomil­ta. Mik­si kun­nille pitäisi suo­da halvem­paa työvoimaa kuin muillekaan? Varsinkin nuo aktivoin­nit ja koulu­tuk­set ovat täysin turhia. Ne hukkaa­vat enem­män resursse­ja kuin mitä niistä on hyö­tyä. Vähän sama kuin polt­taisi seteleitä.

    Olen tietysti näistä kaik­ista pros­ent­tilu­vuista ja euromääristä sitä mieltä, että ne ovat aivan liian suuria, mut­ta tärkein­tä olisi nyt ensik­si päästä järkevään vero­jär­jestelmään ja sit­ten kun huo­mataan, että asiathan rul­laa­vat aika hyvin, niin niitä voidaan alkaa paina­maan alas. Eikös Virossa tasavero­pros­ent­ti ole 23?

  2. Mut­ta kun on niin, että mitä enem­män on brut­to­tu­lo­ja, niin sitä pienem­pi on asum­is­tu­ki (nykyi­nen malli). Osmon mallis­sa työtön ei juuri hyö­ty­isi rahal­lis­es­ti yhtään mitään 150 euron sub­jek­ti­ivisen työn osu­ud­es­ta kun asum­is­tu­ki las­kee brut­to­tu­lo­jen noustes­sa ja joil­lakin tulisi kuvaan mukaan matkaku­lut kotoa työ­paikalle (paikkallis­lip­pu n. 50 euroa per kk).

    Mut­ta useille voisi muu­ta­man tun­nin päivit­täi­nen sub­jek­ti­ivi­nen oikeus tehdä työtä ydis­tyk­sessä tuo­da lisää elämän sisältöä asum­istuen alen­e­misen ja matkalip­puku­lun jäl­keen. Tosin voisi­han sub­jek­ti­ivi­nen työ olla vaikka­pa kotikadun valaisimien tarkkailua ja näin säästy­isi matkalippukuluilta.

  3. Minus­ta Soin­in­vaaran ehdo­tus sub­jek­ti­ivis­es­ta oikeud­es­ta tehdä jotain hyödyl­listä ja saa­da siitä kor­vaus­ta, on erit­täin kannatettava.

    Oikean perus­tur­van tason määrit­tämi­nen on muuten hyvin han­kalaa. Se perus­tur­va, jol­la tulee kohtu­ullis­es­ti toimeen, vai­htelee ihmis­ten kesken samoin kuin vai­htelee hive­nainei­den tarve. Vai­htelua syn­tyy asuin­paikas­ta, ter­vey­den­ti­las­ta, ruumi­in­rak­en­teesta, sukupuoles­ta jne. Lisäk­si kaikil­la ihmisil­lä ei ole yhtä hyviä elämän­hal­li­nan taito­ja ja monien rahat kulu­vat päihteisiin. 

    Kuten Ode on muual­la toden­nut, täl­lainen alhaisem­man perus­tur­van ja “työn­teko-oikei­den” yhdis­telmä voisi tietenkin koskea vain niitä, jot­ka ovat sekä työkyky­isiä että työikäisiä.

  4. Työtä ei muuten pitäisi mis­sään nimessä määrätä ihmisille sub­jek­ti­ivisek­si oikeudek­si. Itsemääräämisoikeus on niin paljon tärkeämpi, että sitä ei kan­na­ta polkea näin hep­posel­la perusteella.

  5. Art­turi Björk:

    Samaa aihet­ta ihmette­len minäkin.

    Miten saadaan sitä lisäar­voa perus­tur­van mak­samiselle, jollei siihen ole tarvetta?

    Kyl­lä yhteiskun­nan täy­tyy olla kan­nus­ta­va, nimeno­maan kan­nus­ta­va lisäar­von tuottamiseen.

    Ei vero­ja voi lait­taa val­tion mak­set­tavak­si, se on vain vit­si, jota kaik­ki eivät ole huo­man­neet vitsiksi.

    Kään­teinen perus­tu­lo, eli Suomen val­tion jäsen­mak­su vau­vas­ta vaari­in, olisi kannustavampi:))

    Noin­han se toi­mi esim. Ruotsin val­lan alla.

  6. Olisi todel­la hienoa, jos vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja voitaisi­in yksinker­tais­taa. Välil­lä tun­tuu, että vero- ja tuki­a­sioista päät­tävien virkami­esten suurin into­hi­mo on lisätä byrokra­ti­aa ja tehdä jär­jestelmistä mon­imutkaisem­pia. Miten paljon esimerkik­si käytet­ty­jen auto­jen vero­tusjär­jestelmä on mak­sanut ja mak­saa ja mikä on sen todel­li­nen hyö­ty? (Sinän­sä auton han­k­in­nan tekem­i­nen han­kalam­mak­si on tietysti hyvä asia, jos se vähen­tää autoilua.)

  7. AB, työ on muuten määritel­ty ihmisoikeudeksi…

    Ode kir­joit­taa: “Pääsään­tö olisi, että tuo­ta ylimääräistä 150 euroa vas­taan pitäisi tehdä joko kun­nan työltä tai olla koulu­tuk­ses­sa tai muus­sa aktivoin­nis­sa, mut­ta tähän olisi siis sub­jek­ti­ivi­nen oikeus.”

    Äkkiseltään vähän vieras­tan, toisaal­ta tämän voisi nähdä saman­laise­na kun­nan ja työkkärin kan­nus­ti­me­na kuin sakot pitkäaikaistyöt­tömistä. (Mikä tässä muuten Helsingis­sä mät­tää?) Tuo 150kk/3/h on liian vähän, työssäkäyn­nistä aiheutuu kus­tan­nuk­sia. Mitä jos se olisi, 150 + lounase­tu + matkalip­pu + työterveydenhoito?

  8. Art­turi Björk: “Työtä ei muuten pitäisi mis­sään nimessä määrätä ihmisille sub­jek­ti­ivisek­si oikeudek­si. Itsemääräämisoikeus on niin paljon tärkeämpi, että sitä ei kan­na­ta polkea näin hep­posel­la perusteella.”

    Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus on oikeus, ei pakko. Niin kuin sub­jek­ti­ivi­nen oikeus las­ten päivähoitoon ei ole päiväkotipakko.

  9. Samuli Lin­tu­la: Jokaisel­la on jo nytkin sub­jek­ti­ivi­nen oikeus tehdä jotain hyödyl­listä ja saa­da siitä kor­vaus­ta. Tähän ei tarvi­ta val­tio­ta, vaan ihmiset mak­sa­vat hyödyl­lis­es­tä työstä palkkaa vapaae­htois­es­ti. Jos taas ihmiset halu­a­vat tehdä jotain hyödytön­tä ja saa­da siitä kor­vaus­ta, niin tähän toki tarvi­taan val­tion puut­tumista. Markki­noil­la ihmiset eivät mak­sa tyhjästä.

  10. Peri­aat­teessa täl­lainen uud­is­tus on kaik­il­ta osin kan­natet­ta­va, mut­ta mar­gin­aaliv­erot ovat tuol­la alapäässä järkyt­täviä niille, jot­ka esim miet­tivät tekevätkö ylitöitä jos tar­jo­taan. Nyt mar­gin­aalit ovat paris­takymmen­estä neljäänkymmeneen. 

    Paljon parem­pi idea olisi tehdä palkkaveroista puh­taasti redis­trib­u­ti­ivisia ja val­ti­olle +/- nol­la. Siis että val­tio ei saisi sen parem­min kuin mak­saisikaan näistä tulonsiirroista.

    Menot voitaisi­in sit­ten kat­taa pigou-veroilla.

  11. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 21.2.2009 kel­lo 18:00:

    “Tuo 150kk/3/h on liian vähän, työssäkäyn­nistä aiheutuu kus­tan­nuk­sia. Mitä jos se olisi, 150 + lounase­tu + matkalip­pu + työterveydenhoito?

    Uskoisin, että työt­tömien kesku­udessa yo. ehdoil­la ryhdyt­täisi­in jopa “tap­pele­maan” sub­jek­ti­ivis­es­ta työstä. Olisi porkkanaan riit­tävästi tarjolla.

  12. Tiedemies: Uskotko, että pigou-veroil­la voitaisi­in kerätä niin paljon rahaa, että nykyiset julkiset palve­lut voitaisi­in kustantaa?

    Minä oon sin­un kanssa kyl­lä täysin samaa mieltä, että val­tion ei pitäisi kerätä mui­ta kuin pigou-vero­ja. Toisaal­ta min­un mielestä suun­nilleen mitään julk­isia palveluitakaan ei pitäisi olla.

  13. tpyy­lu­o­ma: Joo. Jokaisel­la on oikeus tehdä työtä minkä pystyy itse han­kki­maan ilman, että kukaan tulee estämään. (Esim. parit­ta­jil­la on oikeus tehdä työtään, mut­ta eduskun­ta pol­kee hei­dän ihmisoikeuk­si­aan krim­i­nal­isoimal­la parituksen.)

    Jokaisel­la ei ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta työhön, kos­ka tämä tarkoit­taa, että jokaisel­la on oikeus kus­tan­taa oma “työn­teko” muil­ta väki­val­lan uhal­la ote­tu­il­la rahoilla.

  14. Hiukan sivu­un asi­as­ta, mut­ta miten iso arvon­lisäveron pitäisi olla, jos sil­lä kerät­täisi­in kaik­ki tarvit­ta­vat vero­tu­lot? Arvon­lisäveron vähen­nysoikeu­den voisi siinä yhtey­dessä poistaa.

  15. No en tosis­sani usko. Point­ti on se, että jos nyt vaan mitenkään mah­dol­lista, niin vero­tus­ta pitäisi keven­tää palkan osalta. Osa siitä saadaan aikaan pigou-veroil­la, mut­ta täysin tuo­hon ei koskaan päästä.

    Se, että jär­jestelmä hoitaa tulon­jaon tasauk­sen tehokkaam­min (so. vähem­män hait­taa aiheut­taen) vähen­tää osaltaan tarvet­ta tiet­ty­i­hin julk­isi­in palveluihin. 

    Työ on usein hyödyl­listä ja sik­si sen verot­ta­mi­nen on vähän hölmöä. 42% vero työlle ja 22% vero jollekin suk­laalle tun­tuu vaan jär­jet­tömältä näin äkkiseltään ajateltuna…

  16. Tiedemies: “Työ on usein hyödyl­listä ja sik­si sen verot­ta­mi­nen on vähän hölmöä. 42% vero työlle ja 22% vero jollekin suk­laalle tun­tuu vaan jär­jet­tömältä näin äkkiseltään ajateltuna…”

    Mon­et (mm. Soin­in­vaara) ovat ajatelleet, että liial­liselle työn tekemiselle pitää säätää hait­tavero. Vero­pro­gres­sion voi nähdä myös tältä kantilta.

  17. 350 eeroa kuus­sa tulee jo siitä,kun minä taas vas­taan n:nnen ker­ran siihen kysymyk­seen, että “Hei, voisik­sä päivys­tää nyt, kun…?”

    Sen jäl­keen mak­saisin kaikesta 42% ? Niinkö?

  18. Mon­et (mm. Soin­in­vaara) ovat ajatelleet, että liial­liselle työn tekemiselle pitää säätää hait­tavero. Vero­pro­gres­sion voi nähdä myös tältä kantilta.

    Kos­ka ihmiset tekevät päätök­siä yleen­sä mar­gin­aalis­sa — eri­tyis­es­ti yli­työ jne. päätök­siä — niin pro­gres­sio voi olla hyvä idea. Mut­ta perus­tu­lo­ma­llis­sa ei ole mar­gin­aalil­la pro­gres­sio­ta, joten jokaises­ta eurosta mak­se­taan 42%. 

    Näis­sä uno­hde­taan yleen­sä se, että mar­gin­aalit ovat nykyään pienet sil­loin kun ollaan jo mata­la­palkkaises­sa työsssä; sil­loin kan­nat­taa tehdä lisää. No ovat suuret, jos ei ole vielä töis­sä tai jos on hyvin palkatus­sa työssä.

    Perus­tu­lo pois­taa suuren mar­gin­aalin niiltä, jot­ka eivät vielä ole työssä, mut­ta ne, jot­ka ovat jo mata­la­palkkaises­sa työssä, saa­vat suurem­man marginaalin. 

    Catili­nan implisi­it­ti­nen argu­ment­ti sen­si­jaan on epäre­helli­nen, kos­ka hän lääkärinä toden­näköis­es­ti mak­saa päivystys­palkkiois­taan suun­nilleen sen 42% kuitenkin. 

    Itse kat­soisin, että perus­tu­loon ei kan­na­ta lykätä tasaveroa — tai siis yhtä ain­oaa mar­gin­aalia — vaan mielu­um­min kak­si; toinen mata­la­palkkaisille ja toinen muille. Tämä vaatii palkkavero­tuk­sen merkit­tävää kokon­aiskeven­tämistä, mut­ta mielestäni se on tarpeel­lista muutenkin.

  19. Catili­na: ei se ole 350 euroa, vaan 833 euroa, minkä jäl­keen veroa lasken­nal­lis­es­ti menee se 42%. 833 eurosta mak­sat veroa 350 euroa, jon­ka ver­ran olet saanut perus­tu­loa. Jos vero­tus­ta ei muuten muute­ta mitenkään, vero­su­un­nit­telu säi­lyy siis houkut­tel­e­vana, jos on omaisu­ut­ta, jon­ka voi siirtää yri­tyk­selleen, että pääsee naut­ti­maan alem­mas­ta verotuksesta.

  20. “Paljon parem­pi idea olisi tehdä palkkaveroista puh­taasti redis­trib­u­ti­ivisia ja val­ti­olle +/- nol­la. Siis että val­tio ei saisi sen parem­min kuin mak­saisikaan näistä tulonsiirroista.

    Menot voitaisi­in sit­ten kat­taa pigou-veroilla.”

    Kyl­lä tuo itseasi­as­sa voisi olla mah­dol­lista, jos Pigou-veroil­la ymmär­retään laa­jasti kaikkia välil­lisiä vero­ja. Noin puo­let kun­tien ja val­tion vero­tu­loista tulee jo nyt ALVista, yhteistöveros­ta ja hait­taveroista. Ja voihan niitä välil­lisiä vero­ja vas­taavasti lisätä, kiin­teistövero ja ener­giaverot tule­vat heti mieleen. Pelkät perus­palve­lut (koulu­tus, ter­vey­den­hoito, inf­ta, hallinto, tur­val­lisu­us) voisi kai rahoit­taa pelkil­lä nyky­isil­lä välil­lisil­lä veroilla

    Varsi­naiset tulon­si­ir­rot pien­i­t­u­loisille ovat kuitenkin aika pieni osu­us kaik­ista menoista. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on sitä että keskilu­okkaa mak­saa vero­ja ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, ja nos­taa ne eläkkäinä, sairaus‑, opin­to- ja van­hempaine­tuuksi­na. Asi­aan kuu­luu myös, että sama keskilu­ok­ka valit­taa mak­su­jen ole­van liian suuria ja etuuk­sien liian pieniä.

    Keskiver­to kansalainen ensin saa opin­to­tukea, sit­ten mak­saa vero­ja ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, las­ten ollessa pieniä siir­tyy het­kek­si net­tosaa­jak­si, sit­ten taas mak­sa­jak­si ja lop­ul­ta eläk­keelle eli saa­jak­si. Eli kyse on oikeas­t­aan pakkosäästöstä johon on yhdis­tet­ty pakolli­nen vaku­u­tus ja vähän tulo­jen tasaus­ta. Tämän voi kuva­ta tilinä joka on ensin miinuk­sel­la, sit­ten nousee plus­salle, ja taas las­kee kohti nol­laa. Täl­läisia malle­ja on aika ajoin ehdotel­tu ihan konkreetisik­sikin, Osmokin on muis­taak­seni joskus askar­rel­lut aiheen parissa.

  21. Tulon­si­ir­totilin ongel­mana on, että varsinkin eläk­er­a­hoi­hin kohdis­tu­va peli (tai mik­si sitä kut­su­isikaan) tulisi läpinäkyväk­si. Sen tapaisia päätök­siä on tehty, että alle X‑vuotiaiden tilit tyh­jen­netään tai alle Y‑vuotiaiden tileiltä ote­taan osa ja siir­retään eläk­keen­saa­jille, kun näi­den tilit ovat menos­sa miinuk­selle; tai kun ollaan huolis­saan siitä, että eläk­keelle jäädään liian aikaisin, suuri osa tilin varoista takavarikoidaan ja niitä palaute­taan vas­ta kun normin mukainen eläkeikä on lähellä.

  22. Osmo väit­ti, että perus­tu­lo “kor­vaa” pro­gres­sion. Miten tämä varsi­nais­es­ti tapah­tuu? Onko yhden vero­pros­entin malli yhteen­sopi­vaa sen kanssa, että Osmo toisaal­ta kan­nat­taa veroprogressiota?

  23. Minä oikeasti ihmette­len, mihin koko tuloveroa tarvi­taan laisinkaan. Keksin­tönä se on varsin uusi, sen osu­us koko ker­tymästä lie­nee varsin pieni, ja lisäk­si aina kun raha liikah­taa, val­tion koura näyt­tää kuitenkin ole­van aina välis­sä. Saman rahan verot­ta­ja saisi muutenkin.

  24. Onko­han kun­nil­la tarpeek­si töitä niille, jot­ka halu­aisi­vat tuon 150 euron lisän?

    Ei sairaaloi­hin, päiväkotei­hin tai mui­hin hoitopaikkoi­hin voi lait­taa edes lat­tioi­ta luut­tua­maan ihmistä, jon­ka sosi­aal­i­sista kyvy­istä ei ole takeita. 

    Eli mielekkyys puut­tuu, jos ihmisiä nöyryytetään näen­näisel­lä puuhastelul­la, jos­ta voi olla enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Ylimääräi­nen tois­taitoinen työy­hteisössä voi jopa heiken­tää muiden työn tulosta.

  25. Keskustelu perus­tu­losta perus­tuu ajatuk­seen, että maail­ma säi­lyy saman­laise­na myös laman jäl­keen. Entä jos tämä lama kestääkin 10 vuot­ta, kuten Soros ennus­taa. Kotkan sata­mas­sa voi olla ennen kesää myytävänä kak­si uut­ta autoa yhden hin­nal­la. Aloita­pa ode keskustelu aiheesta, entiseen ei talouselämässä ole paluuta.

  26. Jouni Lundgvist:
    Tarkoi­tatko että uusi talous on nyt pitkästä aikaa tääl­lä? Aikaisem­min uusi talous poisti laskusuh­dan­teet ja nousu jatkuu ikuis­es­ti, nyt tämä uude­nu­usi uusi talous on muuten sama, mut­ta pois­taa noususuh­dan­teet ja lasku jatkuu ikuis­es­ti. Uskon vas­ta kun näen.

  27. Tpyy­lu­o­ma sanoo, että tulon­si­ir­rot pien­i­t­u­loisille ovat varsin mitätön osa valtiontaloutta.

    Tästä voi arvioida: 

    Asum­is­tukea jae­taan n. 500 milj. euroa

    Suomen- ja ruotsinkieli­sistä talouk­sista toimeen­tu­lo­tukea sai kymme­ne­sosa. Helsin­gin maa­han­muut­ta­jat­alouk­sista 27 pros­ent­tia sai toimeen­tu­lo­tukea vuo­den 2007 aikana.

    Koti­talouk­sia on 2,4 miljoon­aa eli n. 300 000 talout­ta saa tukea. Keskimääräi­nen tuki kuus­sa on ainakin 1000 euroa ja sitä saadaan keskimäärin puoli vuot­ta… niin laskekaa siitä. 

    On otet­ta­va vielä huomioon, että pien­i­t­u­lois­t­en tukia on muitakin, esim. ela­tus­tu­ki. Ilmainen päivähoito on tulon­si­ir­to köy­hille jne. 

    Eivät nämä nyt mitään pikkusum­mia bud­jetis­sa ole mielestäni.

  28. Itse näk­isin tuon 150 euroa mah­dol­lisuute­na “akti­ivi­su­us­lisään” jotenkin näin: 350 euroa olisi perus­tu­lon min­i­mi, joka siis vas­taisi nytkin kaikesta yhteistyöstä kieltäy­tyvien leikat­tua tukea. Jos ker­tyy jonkin ver­ran työ­tu­loa (indikaat­to­ri­na työ­tu­losta mak­set­tu vero), tai on esit­tää todis­tei­ta muuten akti­ivis­es­ta elämässä yrit­tämis­es­tä (esim opiskelus­ta tai yleishyödyl­lisek­si hyväksy­tys­tä vapaae­htoistyöstä; jonkin­laisi­in todis­teisi­in nojautuen), kolah­taisi tilille saadun pienenkin palkan lisäk­si tuo 150 eur. Tämä pois­taisi nykyisen kan­nus­tus­loukun, jos­sa tukien alen­e­m­i­nen syö pien­i­t­u­loisen palkkat­u­lon hyö­dyn (jopa 80% mar­gin­aalil­la). Tässähän pienel­läkin tasais­es­ti verotet­taval­la tulol­la tulot suo­ras­taan hyp­päi­sivät, joten kaiken­lainen tukienop­ti­moin­ti olisi luul­tavasti turhaa.

    Ilmeisim­min joitakin harkin­nan­varaisia tukia vielä tarvit­taisi­in, ja tuo 150 eur pitäisi mak­saa aina esim eläkeläisille ja sairaille (joil­la olisi vielä muitakin kuvioi­ta tuki­in tämän lisäk­si, esim eläkkei­den min­im­iä ei pidä laskea nykyisestä) 

    Kos­ka perus­tu­lo vaikut­taisi luul­tavasti eniten palk­ka-asteikon alapäähän, jos­ta se siir­ty­isi välit­tömästi kulu­tuk­seen, kyseessä olisi käsit­tääk­seni oivalli­nen lamalääke — muun oival­lisuuten­sa ohessa. 

    Tätä kaut­ta välil­lis­es­ti myös kes­ki- ja hyvä­tu­loiset pää­sevät naut­ti­maan vähä­tu­lois­t­en paran­tuneesta ase­mas­ta esim varmem­pi­en työ­paikko­jen ja suurem­man kulu­tuskysyn­nän kaut­ta (jos­ta mak­se­taan osaltaan hei­dän siivun­sa kansakun­nan taloudenpidossa)

  29. Art­turi Björk: Toisaal­ta min­un mielestä suun­nilleen mitään julk­isia palveluitakaan ei pitäisi olla.

    Julkiset perus­palve­lut tarvi­taan kos­ka yksi­tyisen puolen ei kan­na­ta tar­jo­ta niitä kaikille. Min­un mielestäni pikem­minkin pitäisi kieltää yksi­tyiset terveys‑, koulu­tus- ja tur­va­palve­lut kokon­aan, niin että ain­oa tapa varakkaiden saa­da parem­paa palve­lu­ta­soa olisi lobata/tehdä päätök­siä jot­ka korot­ta­vat niiden tasoa absolu­ut­tis­es­ti kaikille. Pidän moraalis­es­ti hirvit­tävän vas­ten­mielisenä ajatuk­se­na että joku voisi mil­lään keinoin lail­lis­es­ti saa­da parem­paa koulutusta/terveydenhuoltoa/jne kuin joku toinen. Niin tärkeisssä asiois­sa on pakko olla tasajako.

    Sitä­pait­si aina kun poli­isi- tai pelas­tus­laitos on yksi­ty­is­tet­ty mis­sä tahansa, tulok­se­na on ollut kaaos. Rea­ganin mas­si­ivi­nen yksi­ty­istämiskam­pan­ja on lähin­nä tuhon­nut USA:n perus­palve­lut ja niin edelleen. On nähdäk­seni päivän­selvää että kaiken jät­tämi­nen vapaille markki­noille toimii suun­nilleen yhtä huonos­ti kuin kovan lin­jan kom­mu­nis­mi, ja vain jonkin sortin markkin­ausko­vaiset enää kuvit­tel­e­vat että rajoi­tusten purkami­nen on port­ti autuuteen.

  30. Eli­na, pikass­es­ti las­ket­tuna 2,3 mil­jar­dia, samaa suu­ru­us­lu­ok­ka kuin maat­aloustuet… Onhan se paljon rahaa. Toisaal­ta, jos sen pyöristää lähim­pään tas­apros­ent­ti­in niin tuo on 1% BTK:stä. (Enkä nyt suo­raan sanoen ihan heti usko, että keskimääräi­nen toimeen­tu­lo­tu­ki on 6000 euroa vuode­sa, mut­ta voin olla väärässä.)

  31. Art­turi Björk:
    Toisaal­ta min­un mielestä suun­nilleen mitään julk­isia palveluitakaan ei pitäisi olla.

    Sole­noi­di:
    Min­un mielestäni pikem­minkin pitäisi kieltää yksi­tyiset terveys‑, koulu­tus- ja tur­va­palve­lut kokon­aan, niin että ain­oa tapa varakkaiden saa­da parem­paa palve­lu­ta­soa olisi lobata/tehdä päätök­siä jot­ka korot­ta­vat niiden tasoa absolu­ut­tis­es­ti kaikille. Pidän moraalis­es­ti hirvit­tävän vas­ten­mielisenä ajatuk­se­na että joku voisi mil­lään keinoin lail­lis­es­ti saa­da parem­paa koulutusta/terveydenhuoltoa/jne kuin joku toinen.

    Minä:
    Näem­mä voin olla täs­mälleen eri mieltä näi­den molem­pi­en ääripäi­den kanssa. Minus­ta lähtöko­htais­es­ti MOLEMPIA tarvitaan.

    Julk­isia palvelui­ta tarvi­taan koska
    a) Tilaisu­u­den tullen yksi­tyi­nen monop­o­li rokot­taa armot­ta opti­m­inäärän voit­toa itselleen, mikä esim muun kuin Ruuh­ka-Suomen ter­vey­den­hoitoa jär­jestet­täessä ei vält­tämät­tä ole kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvä asia.
    b) Tässä maas­sa pirt­tivil­je­ly vaatii rajusti ja pitkäaikaises­ti tuki­aisia, sil­lä hal­val­la mas­satyövoimal­la emme pär­jää. Näin jo taloudel­lisu­us­näkökul­mas­ta jokaisen panok­ses­ta yhteiseen hyv­in­voin­ti­in on pidet­tävä huol­ta, ketään ei esimerkik­isi huonon hoidon takia saa mis­sään tilanteessa jät­tää vam­mau­tu­maan, tai kykyjään vas­taa­mat­tomi­in hom­mi­in jos ‘isil­lä ei ole mas­sia mak­saa lukukausi­mak­su­ja’ (ja kansan­taloudel­lis­ten syi­den lisäk­si tähän kasa yleishu­maane­ja syitä, mut­ta lista menisi turhan pitkäksi)

    Yksi­ty­isiä palvelui­ta ja kol­mat­ta sek­to­ria tarvitaan:
    a) Jot­ta yleiset palve­lut eivät taan­tu­isi ajatuk­seen ‘yhtä hyv­in­hän tämä menee kuin ennenkin’ ver­tailuko­hdan puut­teessa. Täl­lainen henk­i­nen luu­tu­mi­nen tuhoaa ennen pitkää aina suunnitelmataloudet.
    b) Tietyt uud­is­tuk­set ja paran­nuk­set saat­ta­vat lyödä itsen­sä läpi yri­tyk­sis­sä tai muus­sa ei-julkiskon­trol­loidus­sa toimin­nas­sa, toiset taas parem­min julkisel­la puolella
    c) Kun­han huole­hdi­taan siitä, että kenenkään ei tarvitse tyy­tyä huonoon vain taloudel­li­sista syistä, en ymmär­rä mik­sei joku saisi panos­taa tärkeäksi/kannattavaksi kat­so­maansa asi­aan enem­män kuin muut, tai joutua val­it­se­maan juuri sitä mitä ihmiset hallinnol­lisen päätök­sen mukaan keskimäärin haluavat. 

    Palvelu­iden “laat­ueroil­la” ja “merkit­tävän suuril­la laat­ueroil­la” on eroa, ensim­mäis­ten ollessa tiet­tyyn rajaan asti hyväksyt­täviä, jälkim­mäis­ten ei.

  32. sole­noi­di: Niin. Minä en usko tuo­hon kollek­tivis­tiseen ajatuk­seen, että tärkein­tä on se, että kaikil­la menee yhtä hyvin. Minus­ta on paljon tärkeäm­pää, että kaikil­la menee mah­dol­lisim­man hyvin.

    Toisaal­ta kaik­ki ihmiset ovat eri­laisia omine arvoineen ja tavoit­tei­neen. On turhaa yrit­tää tar­jo­ta kaikille samo­ja hyödykkeitä. Ne ihmiset jot­ka arvosta­vat hyvää ruokaa ostakoot hyvää ruokaa, ne ihmiset jot­ka arvosta­vat tietyn­laista koulu­tus­ta ostakoot sitä, sama ter­vey­den huol­lon, auto­jen jne. kanssa.

    Tärkeis­sä asiois­sa on juuri tärkeää, että meil­lä ei ole tasa­jakoa, kos­ka me halu­amme laadukkai­ta ja kulut­ta­jien toivei­ta vas­taavia palvelui­ta. On resurssien tuh­laamista tar­jo­ta kaikille samaa.

  33. AB: Niin. Minä en usko tuo­hon kollek­tivis­tiseen ajatuk­seen, että tärkein­tä on se, että kaikil­la menee yhtä hyvin. Minus­ta on paljon tärkeäm­pää, että kaikil­la menee mah­dol­lisim­man hyvin.

    Valitet­tavasti tuo sotii ihmisen perus­lu­on­net­ta vas­taan. Meis­sä ja muis­sa ihmis­apinois­sa on sisään­raken­net­tuna tasaver­taisen kohtelun vaa­timus. Viit­taan tässä taas siihen “apinat, kurkut ja banaanit”-tutkimukseen.

    En tosin minäkään kaikissa asiois­sa vaa­di tasa­jakoa vaan hyväksyn kan­nus­tus­mielessä eri­ar­voisu­ut­ta ylel­lisyyk­sis­sä. On ihan oikein että jos Art­turi tekee kak­si ker­taa kovem­min töitä kuin Björk, Art­turi saa komeam­man auton ja isom­man talon kuin Björk. Mut­ta min­un maail­manku­vas­sani ihmisel­lä on peru­soikeus voi­da kohen­taa itseään ja omaa ase­maansa, ja siihen kuu­lu­vat vält­tämät­töminä sel­l­aiset asi­at kuin koulu­tus, ter­vey­den­huolto ja muut sel­l­aiset asi­at joiden puute on sille este. Näitä ei saa kieltää keneltäkään mis­tään muus­ta syys­tä kuin että on jo ter­ve tai ei vain opi. Taloudel­liset seikat eivät ikinä saa olla näis­sä perusasiois­sa esteenä, sil­lä muuten on annet­tu ansait­se­ma­ton­ta kil­pailue­t­ua niille jot­ka ovat sat­tuneet syn­tymään rikkaam­paan perheeseen.

    Maail­ma ei ole reilu, se kol­hii yksiä ja hel­lii toisia, mut­ta yhteiskun­ta voi olla. Hyvin suun­nitel­tu yhteiskun­ta voi ulos­mi­ta­ta onnen­potku­ja ja lieven­tää onnet­to­muuk­sia niin että ihmis­ten rajana ovat oikeasti hei­dän omat kykyn­sä eivätkä sat­tuman oikut.

    TP esit­tää hyviä point­te­ja sille mik­si yksi­tyiselle puolellekin on käyt­töä, mut­ta pidän toteen näytet­tynä että se toimii vain julk­isten palvelu­iden tuke­na ja kirit­täjänä, ei korvikkeena. Jos julkiset palve­lut _korvattaisiin_ yksi­ty­isil­lä, se vain johtaisi siihen että suurin osa väestöstä olisi ilman peruspalveluja.

  34. Vero­tuk­sen ongel­mat ovat asteikon ylä- ja alapäis­sä. Keskilu­ok­ka on lukumääräis­es­ti niin suuri että sen vero­tuk­sen suh­teel­lisen pienikin muut­ta­mi­nen vaikut­taa ker­tymi­in oleel­lis­es­ti. Kos­ka tulo­haitarin ala- ja yläpäis­sä on niin vähän porukkaa, yllä esitet­tyyn tasavero­ma­lli­in siir­tymi­nen ei vaikut­taisi vero­tuk­sen ker­tymi­in juuri mitenkään, mut­ta ratkai­sisi pahim­mat raken­neon­gel­mat kertaheitolla. 

    Ongel­ma onkin poli­it­ti­nen. Miten saa­da keskilu­ok­ka (tai riit­tävä osa siitä) kan­nat­ta­maan mallia joka ei anna sille suo­raan mitään, mut­ta kuitenkin suo­jaa tulo­jen mah­dol­lista laskua vas­taan ja toisaal­ta kan­nus­tavu­ut­ta han­kkia lisä­tu­lo­ja? Ehkä hom­ma täy­tyy hoitaa niin että esim. 10v siir­tymäa­jal­la vaan pikkuhil­jaa liu-utaan tasaveroon ja perus­tu­loon yksit­täisen vuo­den muu­tosten ollessa niin pieniä, että (juuri) kukaan ei niistä (oleel­lis­es­ti) kär­sisi suh­teel­lis­es­ti. Absolu­ut­tisia kär­si­jöitähän tuos­sa muu­tok­ses­sa ei olisi.

  35. Lin­eaarisen ja alapäässä negati­ivisen tuloveron mallis­sa, jon­ka Osmo ja Niko­las Ojala Kaup­paka­marin mallin poh­jal­ta kehit­te­liv­ät, on var­jop­uo­lia joi­ta tääl­lä on jo kommentoitu.

    Se pienen­täisi ”isopalkkaisten” vero­ja. Noh. Sivu­ute­taan tämä nyt. Kuten Pekka Raukko jo sanoi, lin­eaari­mallia voi kyl­lä taivut­taa yläpäästä jos niin halu­taan. Ja kuten Osmo sanoi, pääo­mat­u­lo­ja­han rikkaat use­am­min nauttivat.

    Mut­ta, mutta…(toistan joidenkin jo sanomaa):

    Ensin­näkin 42 % heti kun palk­ka on yli 350/kk kuu­lostaa suo­raan sanoen tyhmältä.
    Työt­tömiä malli voisi kan­nus­taa mut­ta pien­i­t­u­loisia, itse asi­as­sa aika ylös jo keski­t­u­loisik­si kat­sot­tavi­in saak­ka ei todellakaan.

    Toisek­si keski(pieni)tuloisten todel­lisu­udessa kohtaa­maa vero­taakkaa ei pidä nos­taa. Okei, sub­jek­ti­ivi­nen näkemys.
    Liian van­ha sanoi: ”SDP kan­nat­ta­jat ovat keski­t­u­loisia, joten hei­dän vero­tuk­sen­sa kiristy­isi hie­man, joten ei käy.”

    Kahdes­ta neljään kilo­erkki­in kuus­sa tien­aa­vat, suun­nilleen bus­sikuskista perusinsinööri­in, ovat viime vuosi­na vih­doin saa­neet helpo­tus­ta (suh­teessa mui­hin) tulovero­taakkaansa. Hyvä niin, sillä:

    *kun­tien talous on kural­la ja ei-pro­gres­si­ivista kun­nal­lisveroa joudu­taan nos­ta­maan. Tämä puree tietysti pahiten vähän köyhempiin. 

    *kaiken­laiset sinäl­lään kan­natet­ta­vat ker­ta- tai könt­tilu­on­teiset ”hait­ta­mak­sut” ovat kaikille saman­su­u­ruisia. Esimerkik­si autoilu­un liit­tyvät. Joku jo mainit­sikin leikil­lään koiraveron jos­ta tosin mon­et kun­nat ovat luopuneet.

    *on vero­ja, jot­ka eivät ole saman­su­u­ruisia mut­ta joil­la on hyvin löy­hä yhteys verotet­ta­van tuloi­hin ja toimeen­tu­loon, ja joi­ta silti ehdote­taan nos­tet­taviksi. Asuinki­in­teistö­jen kiin­teistövero esimerkiksi.

    *vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä halu­a­vat mon­et siirtää enem­män välil­liselle puolelle, usein ympäristöar­gu­men­til­la kuorrutettuna.

    En vas­tus­ta pain­opis­te­muu­tok­sia ja ympäristön kannal­ta ikävien jut­tu­jen ”pis­tevero­ja”.
    Päin­vas­toin. Enkä liet­so verokap­inaa. Olisi vain oikeasti hyvä muis­taa, että elävässä elämässä keski­t­u­lois­t­en kohtaa­ma vero- ja mak­sur­a­site kas­vaisi enem­män kuin suu­rit­u­lois­t­en ja (nyt meni tosin mutuk­si) myös enem­män kuin aivan pien­i­t­u­lois­t­en. Ja vaik­ka suo­ma­laises­sa mallis­sa he myös hyö­tyvät tur­vaval­tios­ta kuten tpyy­lu­o­ma sanoi, voi syn­tyä katkeru­ut­ta. Ymmär­ret­tävää ja ken­ties jopa oikeutettua:/

    Perus­tu­lon — negati­ivisel­la tuloverol­la toteutet­tunakaan — ei tarvitse johtaa koko tulovero­tuk­sen remont­tei­hin. Ainakaan en näe kausaaliy­hteyt­tä. Riit­tää kun käyriä kor­jail­laan jon­nekin 2500 — 3000 €/kk saakka?

  36. Siren:
    “Ensin­näkin 42 % heti kun palk­ka on yli 350/kk kuu­lostaa suo­raan sanoen tyhmältä.
    Työt­tömiä malli voisi kan­nus­taa mut­ta pien­i­t­u­loisia, itse asi­as­sa aika ylös jo keski­t­u­loisik­si kat­sot­tavi­in saak­ka ei todellakaan.”

    Tuos­sa mallis­sa vero­pros­ent­ti olisi 350e tuloista ‑58 % eli käteen jäisi 553e. 833 e tuloista vero­pros­ent­ti olisi 0 % eli vas­ta jonkin­laisen köy­hyys­ra­jan ylit­tävistä tuloista alka­isi ylipään­sä men­nä veroa.

    “Perus­tu­lon — negati­ivisel­la tuloverol­la toteutet­tunakaan — ei tarvitse johtaa koko tulovero­tuk­sen remont­tei­hin. Ainakaan en näe kausaaliy­hteyt­tä. Riit­tää kun käyriä kor­jail­laan jon­nekin 2500 — 3000 €/kk saakka?”

    On siinä kuitenkin sel­l­ainen poli­it­ti­nen yhteys, että ilman yhdis­tämistä isom­paan remont­ti­in han­kkeelle tuskin voi saa­da riit­tävän laa­jaa kannatuspohjaa.

  37. Sor­ry Ton­ni käteen (ja Osmo) menin hal­paan, tämän siitä saa kun hosuu.
    Catili­na ja Ville oli­vat sitä pait­si käyneet saman keskustelun jo kerran.
    Läimäytän itseäni 3 krt.

    Tot­ta että poli­it­ti­nen yhteys on, mut­ta nimeno­maan 2000–4000 tien­aavien kokonaisveroaste,
    sanois­inko suo­ras­taan epäti­eteel­lis­es­ti “koke­ma” veroaste (ks. edelli­nen postauk­seni) juuri on yksi avain­ju­tu­ista, eri­toten jos halu­taan demarei­den hyväksyntä.

    Tämänkin ajat­telu meni tiet­ty osit­tain uusik­si oikais­usi takia…

  38. Osmon esit­tämä perus­tu­lo mal­li­na vaikut­taa mielestäni ihan hyvältä taval­ta yksinker­tais­taa byrokra­ti­aa. Toisaal­ta nykyi­nen jär­jestelmä mon­imutkaisu­udessaan ja harkin­nan­varaisu­udessaan myös säästää rahaa, kos­ka kaik­ki eivät osaa / jak­sa hakea tukia. Myöskään tarkoituk­sel­la työ­markki­noiden ulkop­uolelle jät­täyneet edus­tus­puolisot yms. eivät saa nyt tukia toisin kuin perustulomallissa. 

    Mielestäni tuo sub­jek­ti­ivi­nen oikeus työhön vaikut­taa mah­dol­lisu­udelta polkuhin­noitel­la julkisen sek­torin töitä, jos kun­ta ohjaa mata­lan vaa­timus­ta­son vält­tämät­tömiä töitä “sub­jek­ti­ivisen oikeu­den” nojal­la työl­lis­te­ty­ille. Nyt jo näitä työl­listämis­tukia yms. käytetään tehokkaasti hyväk­si hal­van pätkä­työvoiman saamiseksi.

  39. Jos työ olisi (sub­jek­ti­ivi­nen) oikeus, sit­ten jol­lakul­la olisi olta­va vas­taa­va velvol­lisu­us ja pakko jär­jestää työtä. Mikä on huo­mat­tavasti helpom­min san­ot­tu kuin tehty.

    Sat­tuneesta syys­tä Suomen perus­tus­laki­inkin on kir­jat­tu vain, että julkisen val­lan on “pyrit­tävä tur­vaa­maan jokaiselle oikeus työhön”. Tästä on matkaa siihen, että työ olisi kansalaisoikeus.

  40. Osaako joku ker­toa, mik­si pysyväis­lu­on­toiset tuet(erityisesti kansaneläke, sairaseläke, osa-aikaeläk­keet) eivät ole perus­tu­lon lail­la vero­tuk­seen yhdistettyjä?

    Voisi kuvitel­la, että kenel­läkään ei olisi mitään sitä vas­taan, että eläkeputkessa ole­van on mah­doll­sim­man help­po tehdä eri­laisia keikkatöitä tai sairaseläk­keel­lä ole­va kokeilee voisiko pär­jätä edes osa-aikaise­na työelämässä?

Vastaa käyttäjälle solenoidi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.