Miten työaika lyhenee

Viestiketjus­sa “Lamas­ta ulos ren­toon elämään” esitet­ti­in paljon ole­tuk­sia siitä, mitä ja mik­si esitin, että olisi onnel­lisem­paa, että lamas­ta tul­taisi­in ulos lyhen­netyn yhteiskun­taan työa­jan kuin suur­työt­tömyy­den yhteiskuntaan.

Pelkään pahoin, että aiem­paa työl­lisyysastet­ta ei tul­la saavut­ta­maan ja että riskinä on hyvin syr­jivä työt­tömyysy­hteiskun­ta, jos­sa joidenkin työ­panos­ta ei tarvi­ta. Täl­lainen yhteiskun­ta on hyvin jul­ma — jo tämä nykyi­nen on jul­ma työstä syr­jäy­tyneitä kohtaan.

Ennus­tan, että hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka tulee lyhen­tämään omaa työaikaansa omil­la päätök­sil­lään, kos­ka arvostaa enem­män vapaa­ta aikaa kuin lisä­tu­lo­ja ja kos­ka heil­lä on siihen varaa. Taloudel­lista liikku­ma-alaa lisää se, että kaupunki­lais­ten asun­to­var­al­lisu­us alkaa kulkea per­in­tönä. Yhteiskun­nan kant­la tämä joukko on väärä työa­jan lyhen­täjä, kos­ka hei­dän työ­panos­taan tarvi­taan. (Tosin en ole ihan var­ma tästäkään, mut­ta se on toinen juttu)

Vapaa-ajan arvos­tuk­ses­ta ker­too esimerkik­si se, että pien­ten las­ten koti­hoito on Suomes­sa niin suosit­tua, vaik­ka koti­hoidon­tu­ki on varsin mata­la. Tan­skas­sa, Nor­jas­sa ja Hol­lan­nis­sa ihmiset ovat lyhen­täneen työaikaansa oma-aloit­teis­es­ti niin paljon, että työai­ka on tosi­asi­as­sa lyhempi kuin Ran­skas­sa, jos­sa työaikaa on lyhen­net­ty näyt­tävästi pakolla.

Kansan­taloudel­lis­es­ti ei olisi niin välik­si, vaik­ka vähän koulutet­tu osa työvoimas­ta tek­isi vähem­män töitä, kos­ka low ‑skill ‑työvoimas­ta ei ole pulaa ja kos­ka osa tästä joukos­ta uhkaa syr­jäy­tyä pysyvään työt­tömyy­teen. Jos tietyn­tyyp­pis­es­tä työ­panok­ses­ta on alikysyn­tää, sen suh­teelli­nen palk­ka uhkaa laskea´. Ay-liike on keskit­tynyt puo­lus­ta­maan ikään­tyneen työvoiman etu­ja, mut­ta nuori prekari­aat­ti saa pär­jätä markki­nae­htois­es­ti, eivätkä markki­nat ole heille suotuisia.

Kun palk­ka on pieni, ei ole varaa lyhen­tää omaa työaikaansa. Köy­hät tekevät USA:ssa kah­ta työtä ja tähän suun­taan kehi­tys meil­läkin menee. Niin­pä se joukko, jon­ka olisi järkev­in­tä lyhen­tää työaikaa, ei voi sitä tehdä.

Minä en esitä Ran­skan mallin mukaista kollek­ti­ivista sopimus­ta työa­jan pakol­lis­es­ta lyhen­tämis­es­tä. Riit­tää, että työn­tek­i­jät saa­vat siihen oikeu­den. Tämä oikeus on pien­ten las­ten van­hem­mil­la, mut­ta se pitäisi laa­jen­taa koko työvoimaan.

Jot­ta vält­täisimme tilanteen, jos­sa low- skill ‑työvoima jakau­tuu kah­tia työt­tömi­in ja hyvin pitkää työpäivää teke­vi­in, olisi hyvä, että lyhyem­pi työai­ka tehtäisi­in heille taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si. Tässä tarvit­taisi­in vähän yhteiskun­nal­lista insinööri­taitoa. Itse kan­nat­taisin perus­tu­loa, joka tek­isi mah­dol­lisek­si kohtu­ullisen elämän pie­nil­läkin ansio­tu­loil­la, mut­ta muutkin mah­dol­lisu­udet käyvät.

70 vastausta artikkeliin “Miten työaika lyhenee”

  1. Suurin haas­teemme on perus­tu­lo, perus­tu­lo, perus­tu­lo… Jos joku voisi taas refer­oi­da mitä perus­tu­lol­la tarkoite­taan, mitä nyky­isiä tukia se kor­vaisi, ketkä perus­tu­loa saisi­vat ja miten paljon, minkä ver­ran perus­tu­lon tar­joami­nen yhteiskun­nalle mak­saisi, ja miten tuo maan mainio perus­tu­lo sit­ten rahoitet­taisi­in? En ole tätä blokia niin kauhean pitkään seu­ran­nut, että jos aihet­ta on jo aikaisem­min käsitel­ty niin linkkiä kiitos.

  2. Eipä ole taidet­tu täl­lä pal­stal­la kun­nol­la käsitel­lä perus­tu­loa. Vähän aihet­ta on riipais­sut syyskuinen artikke­li “Perus­tulko olisi yksinker­taisin

    Pyrin otta­maan haas­teen vas­taan ja vaik­ka viikon­lop­puna raa­pus­taa jonkin­laisen esit­te­lyn perust5ulosta. Se johtaa var­maankin use­aan postauk­seen, kos­ka koko ajatuk­sen esit­tämi­nen yhdel­lä ker­taa johtaisi liian pitkään artikkeliin.

  3. Per­in­tönä kulkev­as­ta asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta vain, että kaupunki­a­sun­to­jen ylläpi­to vaatii jatku­vaa työtä remont­tien ja huol­lon muo­dos­sa. Remon­toin­ti ja huolto taas tulee kallis­tu­maan kos­ka tähän ei ole työvoimaa kos­ka puo­let ikälu­okas­ta koulute­taan mais­tereik­si, joista ei ole muille mitään hyötyä.

  4. Noin 50-vuot­ta sit­ten vas­tat­ti­in Suomes­sa suur­työt­tömyy­teen Yhdys­val­to­jen mallin mukaises­ti siir­tymäl­lä 5‑päiväseen työvi­ikkoon. Mitkä oli­vat tämän työa­jan lyhen­nyk­sen seuraukset?

  5. Mie­lenki­in­toista olisi kuul­la Osmol­ta myös arvioi­ta siitä, miten eri perus­tu­lo­ma­llit käytän­nön tulosten kannal­ta eroa­vat. Esimerkik­si Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa säi­lytetään aika paljon nykysys­teemistä, esimerkik­si erik­seen mak­set­ta­va asum­is- ja toimeen­tu­lo­tu­ki, eri verokan­ta pääo­mat­u­loille ja lievästi pro­gres­si­ivi­nen vero­tus. Puh­da­sop­pisem­pi perus­tu­lo kai luopuisi kokon­aan tuloi­hin sido­tu­ista lisä­tu­ista ja virit­täisi itse perus­tu­lon sen ver­ran suurek­si, että sil­lä pitäisi saa­da asum­is­menotkin katet­tua? Eroaako negati­ivi­nen tulovero käytän­nössä perus­tu­losta? Jne.

  6. Antti, mitä perus­tu­lo mak­saa on tois­tu­va kysymys joka osoit­taa että kysyjä ei ymmär­rä mis­tä puhutaan. Jos kaikil­la mak­se­taan perus­tu­loa, niin se on pien­i­t­u­loisen kannal­ta samaa rahaa kuin nykyiset sosi­aal­ituet, parem­pit­u­loiselle taas käytän­nössä vero­pro­gres­sio, todel­li­nen veroaste on mak­set­tu vero mii­nus perus­tu­lo. Tästä syys­tä perus­tu­loon sopii tasavero, jos­ta perus­tu­lo tekee tosi­asi­as­sa pro­gres­si­ivisen. Se mikä on perus­tur­van ja vero­tuk­sen taso on eri kysymys, ja se voidaan määrit­tää vapaam­min perus­tu­lon avulla:

    Olete­taan että halu­amme, että kenenkään todel­li­nen rajaveroaste ei nouse yli 50%. Eli siis että pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen ja tukien piene­misen jäl­keen lisäeu­ro kas­vat­taa tulo­ja vähin­tään 50 sen­til­lä. Pien­i­t­u­loisil­la vero­tus on läh­es nol­la, eli tuo veroaste syn­tyy tuista.Jos sosi­aal­i­tu­ki on vastik­keelli­nen, eli pitää olla työtön, sairas tai jotain vas­taavaa saadak­seen sitä, niin sen pitää sit­ten olla niin pieni että se on korkein­taan puo­let mah­dol­lisen työn palka­s­ta. Jos työl­listymi­nen syö tukia vaik­ka 800 euroa, niin työstä pitäisi saa­da net­tona 1600. Vasem­mis­ton mielestä tämä ei ole ongel­ma, kos­ka ihmis­ten tulee työl­listyä vain hyvi­in palkat­tuun kokopäivä­työhön. Perus­tu­los­sa, negati­ivises­sa tuloverossa, sovite­tus­sa toimeen­tu­lotues­sa, jne. kävisi niin että tuki pienisi 50 jokaista 100 ansait­tua euroa kohti. Min­un on vaikea ymmärtää miten tämä tuot­taisi lisää kustannuksia.

    Vastik­keel­lisu­us myös rajaa tukien suu­ru­ut­ta, jos nos­tamme min­imi­etuuk­sien tasoa niin nos­timme samal­la todell­s­ta vero­tus­ta, eli luomme kan­nustin­loukku­ja. Eli tukia ei voi nos­taa. Oikeis­to pitää vastik­keel­lista sosi­aal­i­tur­vas­ta, ja Katainen selitää silmä kosteina että työn­teko on hyv­in­voin­nin perus­ta, nimen omaan tästä syystä.

    Eli val­itse kak­si kolmes­ta: riit­tävä, vastik­keelli­nen ja kan­nus­ta­va sosi­aal­i­tur­va. Jos se on riit­tävä ja vastik­keelli­nen, niin se ei ole kan­nus­ta­va. Jos se on kan­nus­ta­va ja vastik­keelli­nen, niin se ei ole riit­tävä. Ja jos se on riit­tävä ja kan­nus­ta­va, niin se ei ole vastikkeellinen.

  7. “Pelkään pahoin, että aiem­paa työl­lisyysastet­ta ei tul­la saavut­ta­maan ja että riskinä on hyvin syr­jivä työt­tömyysy­hteiskun­ta, jos­sa joidenkin työ­panos­ta ei tarvita.”

    Näin siinä taitaa käy­dä mikäli asialle ei tehdä jotain. Mitä, en tiedä, en ole mikään Pythia. Kuitenkin, asian estämi­nen vaatii melkoista yksi­tu­umaaisu­ut­ta yhteiskunnalta. 

    “Ennus­tan, että hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka tulee lyhen­tämään omaa työaikaansa omil­la päätök­sil­lään, kos­ka arvostaa enem­män vapaa­ta aikaa kuin lisä­tu­lo­ja ja kos­ka heil­lä on siihen varaa. Taloudel­lista liikku­ma-alaa lisää se, että kaupunki­lais­ten asun­to­var­al­lisu­us alkaa kulkea perintönä.”

    Tot­ta, mik­si ahne­htia lisä­tu­lo­ja kun vero­tus ne kuitenkin osit­tain syö. Vaik­ka ei söisikään niin mik­si men­nä töi­hin jos pär­jää ilmankin. 

    “Kun palk­ka on pieni, ei ole varaa lyhen­tää omaa työaikaansa. Köy­hät tekevät USA:ssa kah­ta työtä ja tähän suun­taan kehi­tys meil­läkin menee. Niin­pä se joukko, jon­ka olisi järkev­in­tä lyhen­tää työaikaa, ei voi sitä tehdä.”

    Jep. Tuos­sa se ydin onkin. Mei­dän, mei­dän Suo­ma­lais­ten on pakko tehdä jotain ennen kuin tilanne kär­jistyy USA ja Ran­skan malli­in. Siihen meil­lä ei ole varaa.

  8. Asum­is­tu­ki on jo käytän­nössä yhtäkuin perus­tu­lo. Sitä saa myös omis­tusasun­toon. Yksi­na­su­va nol­lat­u­loinen stadis­sa saisi laskurin mukaan 177 euroa kuus­sa aika lail­la automaat­tis­es­ti, vaik­ka säästöjä on hulp­peat 50 donaa.

    Tuos­sa nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa kan­nat­taa melkein lopet­taa työ­markki­nat­uen ker­jäämi­nen, etenkin nykyään, kun Soin­in­vaaran ja Filatof­fin ideoimaa aktivoin­tipaskaa tulee joka vuosi.

    Kuukau­sia kestävä hyödytön aktivoin­tipas­ka pait­si masen­taa, se myös pilaa muut pikku­bis­nek­set, niinkuin kävi sille yhelle ilmaisle­htien jaka­jalle MOTin jutussa.

    Mä en kyl­lä ymmär­rä mik­si perus­tu­loa pitäisi tuos­ta laa­jen­taa. Tasoa pitäisi vain hie­man korot­taa. Vaarana on se, että perus­tu­losta tulisi yleisen opin­totuen tapaan suurim­mak­si osak­si vain bile­tys­tu­ki kes­ki- ja hyvä­tu­lois­t­en kakaroille.

    Kun raha siis jae­taan tiet­tyyn vält­tämät­tömyyshyödyk­keeseen, sen saa­vat vain ne, jot­ka sitä tarvit­se­vat, eivätkä kyt­täämisen aiheut­ta­mat byro-kulut muo­dos­tu kohtuuttomiksi.

  9. Osmo krjoit­ti: “Pelkään pahoin, että aiem­paa työl­lisyysastet­ta ei tul­la saavut­ta­maan ja että riskinä on hyvin syr­jivä työt­tömyysy­hteiskun­ta, jos­sa joidenkin työ­panos­ta ei tarvi­ta. Täl­lainen yhteiskun­ta on hyvin jul­ma — jo tämä nykyi­nen on jul­ma työstä syr­jäy­tyneitä kohtaan.”

    Se on jo syr­jivä ja jul­ma, tästä on omako­htaista koke­mus­ta. Anteek­si jos tämä ei aivan täysin aiheeseen liity, mut­ta ker­ron kuitenkin.

    Olen pitkäaikaistyötön, vaik­ka vain 29v. Ongel­ma on se, että min­ulle ei anneta mah­dol­lisu­ut­ta edes päästä työvoimak­oulu­tuk­seen. Olen hak­enut vuo­den sisäl­lä mon­een, jopa samaan paikkaan use­am­min, sekä myös kauem­paa. Ker­taakaan ei ole valit­tu. Aina sama peruste, kos­ka hak­i­joi­ta oli enem­män kun voiti­in vali­ta. Se on aika outoa, että juuri tahon jon­ka pitäisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­us koulut­tau­tua, ei anna siihen mahdollisuutta. 

    Tiedän syynkin. Työvoima­toimis­ton virkail­i­joil­la on käytössä val­takun­nalli­nen verkko jos­sa näkyy koko asioin­ti­his­to­ri­ani työvoima­toimis­tois­sa. Saan mak­saa siitä että olen asioin­ut heil­lä, ja ker­tonut itses­täni. Kuntou­tus­ta yms. vuosien takana. Ja kun nämä virkail­i­jat val­it­se­vat, he tekevät päätök­sen saman jul­man tavan mukaan kuin muukin kil­pailuy­hteiskun­ta. En saa mah­dol­lisu­ut­ta työvoima­toimis­to­jen kaut­ta, he ovat sulke­neet min­ut loukku­un. Tälle asialle pitäisi mielestäni tehdä jotain, että jokainen hak­i­ja olisi samal­la viival­la, eikä men­neisyyteni vaikut­taisi koulu­tuk­seen pääsemiseen.

    Viimek­si kun kävin toimis­tossa, kysyin että mik­si ei vali­ta, virkail­i­ja kat­soi tieto­jani ja tote­si “niin sin­ul­la on tääl­lä täl­laisia asioita.”
    Pitää yrit­tää jotain muu­ta kaut­ta, mut­ta työvoimak­oulu­tus tun­tu­isi muuten kaikkein järke­vim­mältä vaihtoehdolta. 

    Tämä siis tun­tuu julmalta.

  10. Sep­po Ryväs kir­joit­ti: “Vaarana on se, että perus­tu­losta tulisi yleisen opin­totuen tapaan suurim­mak­si osak­si vain bile­tys­tu­ki kes­ki- ja hyvä­tu­lois­t­en kakaroille.”

    Minus­ta hiukan tun­tuu, että Sepol­la ei ole oikein tun­tu­maa eikä käsi­tys­tä nykypäivän opiske­li­joiden elämään. Se, että opin­totuel­la ei elä, ei tarkoi­ta, että se olisi bile­tys­tu­ki. Mon­et opiske­li­jat elävät hyvin niukasti, ja vielä use­am­mat tekevät pakon edessä töitä. Opiske­li­jaelämään kuu­luu myös bile­tys, mikä var­masti puri­tanis­te­ja häir­it­see. Olin vuosia sit­ten käymässä Venäjäl­lä, joka siihen aikaan oli köy­hä val­tio, ja opiske­li­jat bilet­tivät siel­läkin, vaikkei heil­lä ollut rahaa ostaa 5 kopeekan hin­taisia oluita.

  11. Tuurelle on pakko ker­toa se salaisu­us, että paras keino päästä työvoimak­oulu­tuk­seen on olla pyrkimät­tä siihen. Sil­loin nimit­täin tädit päät­tävät, että Tuure on pas­sivoitunut ja Tuure pääsee aktivoin­tirum­baan mukaan. Jos vielä on jotain tuo­ta muu­ta sekoilua taustal­la, voi päästä ohi jonon johonkin aidosti hyödyl­liseen ja kiin­nos­tavaan, kuten nyt vaik­ka Amiedun “moot­toripyörän kor­jaus ja zen”-kursseille.

  12. Sepi ei ole tain­nut hif­fa­ta koko perus­tu­lon ideaa, jos väit­tää asum­is­tukea perus­tu­lon kaltaiseksi.

  13. Sille, että ns. bile­tys liit­tyy ihmis­ten sym­bol­i­sis­sa mieliku­vis­sa yhteen perus­tu­lon kanssa, on Suomes­sa aivan luon­nolli­nen seli­tys. Perus­tu­loa­han ovat Suomes­sa erit­täin näkyvästi ja julkises­ti olleet jo jonkin aikaa vaa­ti­mas­sa tahot, jot­ka ovat tar­jon­neet sille “perusteluk­si” nimeno­maan perus­tu­lon bile­tyk­sen mah­dol­lis­tavaa funk­tio­ta. (Haulla ‘perus­tu­lo bile­tys’ Google löytää jo alun tois­tasa­taa osumaa.)

    Tämä on ollut sen luokan strate­gi­nen möh­läys, että nämä tunar­it ovat toden­näköis­es­ti yksistään sil­lä onnis­tuneet viivyt­tämään poli­it­tisen uskot­tavu­us­vaikutel­man syn­tymistä perus­tu­lon ympärille jopa useil­la vuosil­la. Kuten olen itse toisaal­la kir­joit­tanut, perus­tu­loa ei tul­la saa­maan Suomeen ennen kuin kala­puikkovi­iksi­nen kepun kansane­dus­ta­ja Poh­jan­maal­ta on saatu vaku­ut­tuneek­si siitä, että se on hyvä aja­tus. Ja häneen on mah­dol­lista vaikut­taa ain­oas­taan äärim­mäisen toisen­laista puheta­paa käyttämällä.

  14. Juk­ka Jon­nisen tutkiel­mas­saan (pätevästi) esit­telemän Van Par­i­jsin aitolib­er­taris­min lisäk­si voidaan esit­tää myös toinen, yksinker­taisem­pi yhteiskuntafilosofinen argu­ment­ti perus­tu­lon puolesta.

    Kansan­talousti­eteen val­tavir­ran makro­talous­teo­ri­aan kuu­luu osana aja­tus ns. NAIRU-työt­tömyysas­teesta eli aja­tus, että työt­tömyysas­teen on kaikissa olo­suhteis­sa olta­va vähin­tään tietyn ver­ran korkeampi kuin nol­la, jot­ta inflaa­tio ei nousisi markki­na­t­alouden koko perus­tan vaaran­tavalle tasolle. NAIRU-työt­tömyyt­tä on siis talouden kannal­ta vaar­al­lista edes pyrk­iä alen­ta­maan esimerkik­si suh­dan­nepoli­it­tisin toimin — myös sil­loin, kun se olisi teo­ri­as­sa mah­dol­lista. Jos toimi­vas­sa markki­na­t­aloudessa on NAIRU-työt­tömyysas­teen vuok­si siis näin aina olta­va tiet­ty määrä työt­tömiä, niin sil­loin se, että työt­tömiä on, on välil­lis­es­ti markki­na­t­alouden koko ole­mas­saolon vält­tämätön ehto. Ja täl­löin ne, jot­ka ovat kul­loinkin työt­tömiä, ovat oikeutet­tu­ja kor­vauk­seen siitä, että he oma­l­la työt­tömyy­del­lään mah­dol­lis­ta­vat koko markki­na­t­alouden ole­mas­saolon; se, että osa ihmi­sistä ei tee työtä, on oma­l­la taval­laan yhtä vält­tämätön­tä talousjär­jestelmän nor­maalille kitkat­toma­lle toimin­nalle kuin se, että muut ihmiset puolestaan tekevät työtä.

    Tämä vain yht­enä esimerkkinä siitä, että esimerkik­si kansan­taloustiede ei suinkaan aina joh­da yhteiskun­tapoli­it­tis­es­ti siihen suun­taan, johon sekä yleisim­mät siihen vetoa­jat että yleisim­mät tämän vetoamisen alimpaan­hel­vetti­inkiroa­jat luule­van sen johta­van. (Argu­ment­ti ei ole omani, vaan sen on esit­tänyt kanadalainen filosofi Bri­an Zamulinski.)

  15. Ennus­tan, että hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka tulee lyhen­tämään omaa työaikaansa omil­la päätök­sil­lään, kos­ka arvostaa enem­män vapaa­ta aikaa kuin lisätuloja

    Hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka arvostaa tulo­ja (65) aikalail­la enem­män kuin lyhyt­tä työpäivää (47) ja pitk­iä lomia (20). Tai arvos­ti­vat kysyt­täessä vielä vuon­na 2000, jos­ta World Val­ues Sur­vey antaa tietoa. Luvut tarkoit­ta­vat sitä, kuin­ka usein korkeak­oulute­tut ovat kyseisen vai­h­toe­hdon valin­neet, kun on saanut vali­ta useammasta. 

    Se on kyl­lä tot­ta, että lyhyen työpäivän arvos­tus lisään­tyi voimakkaasti 1990–2000, 38:sta 47:ään kaikkien suo­ma­lais­ten kohdal­la (koulu­tuk­ses­ta ei ole 1990 näem­mä kysyt­ty). Koulu­tuk­sen määräl­lä ei näytä kyl­lä ole­van paljoakaan vaiku­tus­ta suo­ma­lais­ten mielip­iteisi­in näis­säkään asioissa.

    Enkä vieläkään usko, että täl­lä lamal­la on muutenkaan mitään dra­maat­tisia vaiku­tuk­sia, kun en kek­si mitään syytä, mik­si olisi. “Lamat aina muut­ta­vat yhteiskun­tia” ei kel­paa etenkin, kos­ka se ei ole totta. 

    Mut­ta jos vaik­ka Skan­di­nav­i­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa on muuten ollut tuol­lainen “amerikkalaista alalu­okkaa syn­nyt­tävä tren­di”, jos­ta Soin­in­vaara on varoitel­lut var­maan 15 vuot­ta, olisi kiva nähdä joku todistus.

  16. Kuten olen itse toisaal­la kir­joit­tanut, perus­tu­loa ei tul­la saa­maan Suomeen ennen kuin kala­puikkovi­iksi­nen kepun kansane­dus­ta­ja Poh­jan­maal­ta on saatu vaku­ut­tuneek­si siitä, että se on hyvä ajatus.

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na: perus­tu­loa Suomeen on per­in­teis­es­ti ajanut nimeno­maan Kepu ja vasem­mis­to on vas­tus­tanut. Toki on vet­tä vir­ran­nut Kala­joes­sa sit­tem­min sen ver­ran että eri puoluei­den kan­nat ovat kerin­neet muut­tua, mut­ta uskoisin, että demarei­den pään kään­tämi­nen perus­tu­lon kan­nalle on vaikeam­paa kuin keskusta­lais­ten joille voi osoit­taa puolueen his­to­ri­as­ta mon­takin vai­het­ta jos­sa perus­tu­lo on ollut varsin vah­vasti agen­dal­la mukana.

  17. hups: Lois­ta­va esimerk­ki väärin käyte­tys­tä kyse­ly­tutkimus­es­ta! Lyhyt työpäivä ja palk­ka ovat vai­h­toe­hto­ja joiden välil­lä ihmiset val­it­se­vat, eivät mitään rak­se­ja joi­ta voi lait­taa ruu­tu­un. Arvos­tus tapah­tuu jatku­val­la skaalal­la eikä sitä voi arvioi­da asteikol­la arvostaa — ei arvosta.

  18. Täy­tyy nyt sit­ten jatkaa kun aloit­ti World Val­ues Surveystä.

    “Onko vapaa-aika tärkeää elämässä?”

    Vuon­na 1990 piti hyvin tärkeänä 46,6% ja melko tärkeänä 45,6%. Vuon­na 2000 vas­taa­vat luvut oli­vat 39,1% ja 50,8%. Eli ei näytä hyvältä tuon jouti­laisu­usy­hteiskun­nan kannalta.

    “Onko työ tärkeää elämässä?”

    Vas­taa­vat luvut:
    1990: 54,1 (hyvin tärkeä), 52,0 (melko tärkeä)
    2000: 40,2, 37,3

    “Ei lankaan tärkeää” nousi 1:stä 3,9 prosenttiin.

    No, kuka näitä niin tosis­san jak­saa ottaa, mut­ta on silti mie­lenki­in­toista nähdä uusim­mat luvut ensi vuonna (?)

  19. Onko Osmo ollut viin­in­mais­ta­jai­sis­sa kun sekä kir­joituk­ses­sa että kom­menteis­sa on usei­ta kirjoitusvirheitä? 🙂

    Jokin hyvin ytimelli­nen kir­joi­tus perus­tu­lon ideas­ta, ja eri­toten siitä kuin­ka se pois­taisi mata­la­palkkaisen työn kan­nustin­loukut ja vähen­täisi byrokra­t­ian tarvet­ta olisi san­gen hyvä.

    Itsekin vas­ta tutus­tu­in aiheeseen kun­nol­la (Voiman verkkover­sion julkaise­mas­ta haas­tat­telus­ta), ja kan­natuk­seni perus­tu­loa kohtaan nousi merkit­tävästi (olen ennenkin sitä kan­nat­tanut, kiitos lähin­nä Kelan byrokratia##lvetin).

    Eniten työtä tosi­aan teet­tää väärien ennakkolu­u­lo­jen pois­t­a­mi­nen, ja siinä olet hra. Soin­in­vaara tehnyt eri­no­maista poh­jatyötä. Toiv­ot­tavasti jak­sat jatkaa sitä jatkossakin 🙂

  20. En tiedä, onko sovelias­ta jatkaa, sil­lä näistä on var­maan parem­piakin tilas­to­ja. Pis­tetään nyt vielä yksi tuleen:

    “Onko työ tärkeää elämässä?” koulu­tuk­sen mukaan:

    mata­la, kes­ki, korkea
    54,9, 48,5, 48,1

    Tuo­ta en olisi arvan­nut. Olen aina luul­lut, että korkea koulu­tus johtaa sel­l­aisi­in hom­mi­in, että ihmiset jak­sa­vat pitää työtään tärkeänä. Mata­lan koulu­tuk­sen taas luulisi johta­van päin­vas­taiseen tulokseen.

    Pis­tetään nyt tämä vielä:
    “Onko vapaa-aika tärkeää?” koulu­tuk­sen mukaan:

    mata­la, kes­ki, korkea
    38,0, 41,7, 37,1

  21. Min­ul­la on taiteil­i­jatut­tu, joka elää perus­päivära­hal­la + asum­istuel­la siitä huoli­mat­ta, että tekee eri­laisia taide­pro­duk­tioi­ta (ihan hyviä, Kias­mas­sa ym. esil­lä), joista saisi hyvinkin apu­ra­ho­ja. Tämä sik­si, että jos pro­duk­tios­ta menee otta­maan rahaa, joutuu tekemään kaiken­maail­man ilmoituk­sia ja asum­is­tu­ki piene­nee ja joutuu tsi­igat­tavak­si joskos tulisi sovitel­tu päivära­ha ym. Ennen kaikkea, muu­ta­man satasen takia pitäisi tehdä use­ampi tun­ti paperitöitä.

    Mikäli käytössä olisi järkevä perus­tu­lo, nämä apu­ra­hat kan­nat­taisi ottaa ja mak­saa niistä vero­ja. Kuitenkin olen näh­nyt eri­laisia malle­ja tästä, ja Vihrei­den malli oli sel­l­ainen, että asum­is­tuk­i­jär­jestelmä jäisi silti voimaan. Mitä järkeä? Asum­is­tu­ki tun­tuu ole­van vahvim­min byrokra­ti­aa luo­va näistä tuista. Jos perus­tu­lo olisi sama kaikille (tosin por­rastet­taisi­in asuin­paikan mukaan), voisi veron­mak­sa­ja itse päät­tää käyt­tääkö vähät rahansa asumiseen vai asuuko kaninkolos­sa ja syö paremmin.

  22. Perus­tu­lol­la olisi kaiken muun hyvän lisäk­si sel­l­ainenkin vaiku­tus, että se alen­taisi yri­tys­ten kyn­nys­tä palkata nuo­ria tai koke­mat­to­mia työn­tek­i­jöitä, kun (oppisopimus­ta muis­tut­taen) voitaisi­in aluk­si mak­saa hyvinkin pien­tä palkkaa ennen kuin työn­tek­i­jä on oppin­ut työn ja hänen tekemän­sä työ on yri­tyk­selle kannattavaa.
    Näin vas­tavalmis­tuneetkin pää­si­sivät työhön saa­maan työkoke­mus­ta toimeen­tu­lon ollessa tur­vat­tu ja yri­tys­ten toim­inta tehos­tu­isi ja tulisi selkeäm­mäk­si johtaa ja valvoa.

  23. Vitikainen sanoi:
    “Jep. Tuos­sa se ydin onkin. Mei­dän, mei­dän Suo­ma­lais­ten on pakko tehdä jotain ennen kuin tilanne kär­jistyy USA ja Ran­skan malli­in. Siihen meil­lä ei ole varaa.”

    Olin vuon­na 1992 Ran­skas­sa erään ison suo­ma­laisen fir­man lähet­tämänä tekemässä työkeikkaa. Työkeikkani oli paikallisek­si paikkakun­nan tehtaak­si muut­tuneen entisen Pirellin tehtaan tiloissa.

    Töitä aloitet­taes­sa min­ul­ta kysyt­ti­in, että ottaisinko sähkömiehen kaverik­seni. Toki otin. Sit­ten kun liki viikon työ oli ohi, niin kaveri kiit­ti min­ua siitä, että olin jär­jestänyt hänelle työtä. Tästä kiin­nois­tuikin ja kysyin, että kuin­ka työtä jär­jestin. Kaveri vas­tasi, että hän asuu asun­to­vaunus­sa tehtaan takapi­hal­la ja on pas­sis­sa asun­to­vaunus­sa sen var­al­ta, että josko työhön tehtaal­ta kut­sut­taisi­in. Teki jopa muu­ta­man tun­nin keikko­ja tehtaalle per päivä tai viikko.

    Tässä mallia tulev­as­ta eikä mis­tään kansalais­palkoista. Toki kansalais­palk­ka voi olla samaa tasoa kuin lap­sil­isäkin, että ainakin aikuinen lap­sil­isän suu­ruisel­la kor­vauk­sel­la perunansa han­kkii.… Sään­nöste­lykupon­git vielä päälle.

  24. Joidenkin tutkimusten mukaan­han min­imi­palk­ka nos­taa NAIRU:n tasoa.

    Uschanov: “Ja täl­löin ne, jot­ka ovat kul­loinkin työt­tömiä, ovat oikeutet­tu­ja kor­vauk­seen siitä, että he oma­l­la työt­tömyy­del­lään mah­dol­lis­ta­vat koko markki­na­t­alouden olemassaolon”

    Työt­tömien virkaa voisi­vat hoitaa rikkaat. Rikkaiden työt­tömyysvi­rat vai­h­tu­isi­vat tasaisin väli­a­join. Heille ei tarvit­sisi kus­tan­taa verora­hoil­la työttömyyskorvausta.

    NAIRU taisi olla tämän Mil­ton Fried­manin tekosia.

    Wikipedia: “The NAIRU the­o­ry was main­ly intend­ed as an argu­ment against active Key­ne­sian demand man­age­ment and in favor of free markets”

    Eiköhän tämä riitä tästä NAIRU:sta.

  25. “Mut­ta jos vaik­ka Skan­di­nav­i­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa on muuten ollut tuol­lainen “amerikkalaista alalu­okkaa syn­nyt­tävä tren­di”, jos­ta Soin­in­vaara on varoitel­lut var­maan 15 vuot­ta, olisi kiva nähdä joku todistus.”

    Ole hyvä:

    “90% pami­lai­sista ei tule toimeen palkallaan
    | STU | 03.04.2007

    Palvelu­alo­jen ammat­tili­it­to PAM kysyi verkko­sivuil­la jäse­niltään palkan riit­tävyy­destä elämiseen. Vain 10% vas­tan­neista ilmoit­ti, että palk­ka riit­tää ja kat­taa elinkus­tan­nuk­set. Läh­es 60 %:lla oli tois­tu­vasti vaikeuk­sia saa­da rahansa riit­tämään. Kyse­lyyn vas­tasi 1502 jäsentä.
    PAM:n mukaan yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöi­den ansioi­ta naker­ta­vat muun muas­sa osa-aikaiset työ­suh­teet ja vuokratyövoiman käyt­tö. Myöskään sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka ei ole ollut pami­lais­ten jäsen­ten näkökul­mas­ta riit­tävää. Liit­to huo­maut­taa myös, että kaikkien palka­nsaa­jien keskian­sioiden ja yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen palkko­jen väli­nen ero on kasvanut. ”

    http://www.suurtalousuutiset.fi/index.php?misc=search&subaction=showfull&id=1175558878&archive=&cnshow=news&ucat=&start_from=&

  26. Sivuhuo­mau­tuk­se­na: perus­tu­loa Suomeen on per­in­teis­es­ti ajanut nimeno­maan Kepu ja vasem­mis­to on vas­tus­tanut. Toki on vet­tä vir­ran­nut Kala­joes­sa sit­tem­min sen ver­ran että eri puoluei­den kan­nat ovat kerin­neet muut­tua, mut­ta uskoisin, että demarei­den pään kään­tämi­nen perus­tu­lon kan­nalle on vaikeam­paa kuin keskusta­lais­ten joille voi osoit­taa puolueen his­to­ri­as­ta mon­takin vai­het­ta jos­sa perus­tu­lo on ollut varsin vah­vasti agen­dal­la mukana.

    Voi olla, mut­ta sil­lä, kan­nat­taako sitä täl­lä het­kel­lä enem­män keskus­tapuolue vai vasem­mis­topuolue, on melko vähän väliä, kun se näitä kumpaakin enem­män yhdis­tyy ihmis­ten mielessä ulkopar­la­men­taariseen laitavasem­mis­toon. Ja oman koke­muk­seni perus­teel­la — mon­ta vuot­ta aiheesta mitä eri­laisimpi­en ihmis­ten kanssa keskustelleena — voin sanoa, että Suomes­sa se yhdistyy.

    Eiköhän tämä riitä tästä NAIRU:sta.

    Jos näin, niin sit­ten voidaan samal­la sanoa: “Eiköhän tämä riitä tästä perus­tu­losta.” Mil­ton Fried­man nimit­täin kan­nat­ti hyvinkin voimakkaasti perus­tu­loa (tosin hienos­tel­e­val­la nimel­lä “negati­ivi­nen tulovero”).

  27. Tom­mi Uschanov: “Ja täl­löin ne, jot­ka ovat kul­loinkin työt­tömiä, ovat oikeutet­tu­ja kor­vauk­seen siitä, että he oma­l­la työt­tömyy­del­lään mah­dol­lis­ta­vat koko markki­na­t­alouden olemassaolon”

    öööö…ei. Mik­si ihmeessä olisivat?

  28. Kiitok­sia linkeistä, aloitin vihrei­den sivuil­ta, ja sieltä linkitet­tyyn perus­tu­lo­laskuri­in. Nopeasti haarukoimal­la, laske­mal­la tuloil­la 1000 — 6000 euroa/kk, perus­tu­lo­ma­llil­la vero­tus kevenisi jokaises­sa tulolu­okas­sa 100 — 200 euroa kuus­sa. Miten tämä rahoitet­taisi­in, ain­oak­si keinok­si maini­taan “byrokra­t­ian vähen­e­m­i­nen”. Karkeasti arvioiden Suomes­sa käy töis­sä ~2 miljoon­aa henkilöä, jol­loin perus­tu­lo vähen­täisi vero­tu­lo­ja ~200 miljoon­aa kuus­sa, eli läh­es 2.5 mil­jar­dia euroa vuodessa! Main­io­ta! Mik­sei Vihreät ole tuoneet tätä vaa­timus­ta vero­jen alen­tamisek­si vahvem­min esiin?

    Löy­tyykö tosi­aan val­tion- ja kun­nan hallinnoista 50 000 byrokraat­tia, jot­ka irti­sanom­al­la säästetään jokaisen kohdal­la 50 000 euroa / vuosi? Ja vielä pitäisi silti osa nyky­i­sistä tuista saa­da hoidettua.

    Voi tietysti olla että olen ymmärtänyt perus­tu­lon idean täysin väärin kun kysyin sen kus­tan­nuk­sia. Voihan olla että tässä on saman­lainen mis­sio kuin “ihmi­nen kävelee kuun pin­nal­la”, ja kus­tan­nuk­sista viis.

  29. Jään odot­ta­maan Osmon varsi­naista keskustelu­navaus­ta perus­tu­losta, ennen kuin kir­joi­tan syvällisemmin.

    Tässä hajami­et­teitä:

    Kan­natan oikein toteutet­tua perus­tu­loa, vähem­män huonona sys­teem­inä kuin nykyinen.

    Ja nimeno­maan perus­tu­loa, en kansalais­palkkaa tms.
    Täy­tyykö tässä van­han nosken olla jostain samaa mieltä Mil­ton Fried­manin kanssa? Negati­ivi­nen tulovero on hyvä nimi mallille jota kan­natan. Vaik­ka var­maan olisin ollut Miltin eri mieltä toteu­tuk­sen yksityiskohdista:/

    Tämä ei ole semant­tista saivartelua vaan ker­too mallista. Itse asi­as­sa USA:ssa taidet­ti­in kokeil­la aja­tus­ta (Ver­mon­tis­sa? tietääkö Osmo tai joku?)

    Usein mainit­tu­ja huono­ja puo­lia ja riske­jä joi­ta en itse näe:
    -“mah­dol­lis­taa bile­tyk­sen rikkaiden kakaroille”.
    Höh. Mah­dol­lis­taa tehokkaan opiskelun (niin halut­taes­sa:) ja riip­pumat­to­muu­den van­hem­mista ihmisille, jot­ka nyt kum­minkin täysi-ikäisiä ovat. Mikä olisi pohjim­mainen ero opiske­li­joiden nykyiseen tuk­i­jär­jestelmään, pait­si var­muus ja selkeys?

    -“on tulon­si­ir­to rikkaille kotirou­ville”. Jos muu­ta­ma vuorineu­vok­se­tar saa tasku­ra­haa, se on minus­ta hal­pa hin­ta yleis­es­ti nyky­istä parem­mas­ta sys­teemistä. Ja jos 3–4 kiloe/kk insinööriper­heestä toinen (voi olla myös isä) omis­taa enem­män aikaa lap­sille perus­tu­lon turvin, se kai on vain hyvä?

    -“on tulon­si­ir­to ökytiloille”. Hmh. Yrit­täjä­tu­lo (avus­tavine per­heen­jäs­eni­neen) var­maan otet­taisi­in huomioon. Ja jos kaikkea strut­seista kanoot­in­vuokrauk­seen epä­toivois­es­ti yrit­tävät maaseudun sin­nit­telijät saisi­vat vähän “alue­tukea”, en pahek­su­isi vaik­ka en kepu­lainen olekaan…

    Sen sijaan yksi iso ris­ki on ja toivon Osmon fun­deer­aa­van sitä.

    Perus­tu­lo voisi johtaa tiet­ty­jen palvelualojen
    (siivous ja itsepa­lvelu­rav­in­toloiden ja pikaruoka­paikko­jen “perushom­mat” sekä ilmais­jakelu­jen jakelu ym.)palkkatason lop­ulliseen rom­ah­duk­seen. Jos mekanis­mia tarvit­see näin val­is­tuneelle keskustelupi­ir­ille todel­la perustel­la, teen sen.

    Mut­ta sen ver­ran tun­nen pap­pen­heim­i­laiseni, että negati­ivisek­si tuloveroksi tai korkein­taan perus­tu­lok­si sitä kan­nat­taa kut­sua. Muuten Sil­tasaa­res­sa saadaan verensyöksy:(

  30. NAIRU viit­taa työt­tömyysas­teeseen joka val­lit­see sil­loin, kun inflaa­tio pysyy kuris­sa. Se on apukäsite, joka perus­tuu empi­iriseen havain­toon, että inflaa­tio alkaa kiihtyä kun työt­tömyys las­kee riit­tävän alas.

    Syy siihen, mik­si inflaa­tio alkaa kiihtyä on yksinker­tais­es­ti se, että kun työvoimas­ta on pulaa, työ­nan­ta­jien on mak­set­ta­va korkeampia palkko­ja saadak­seen houkutel­tua työn­tek­i­jöitä. Tämän vuok­si yleinen kus­tan­nus­ta­so nousee ja hin­nat nousevat. 

    NAIRU ei ole mikään “todel­li­nen”, ole­mas­saol­e­va kyn­nysar­vo tai mikään poli­ti­ikan väli­neek­si tarkoitet­tu “opti­mi”. Se on teo­ri­an apukäsite, joka kuvaa mallista riip­puen voidaan ajatel­la vaik­ka kitkatyöt­tömyytenä. Eli kos­ka talous on dynaami­nen pros­es­si — koko ajan tehdään ja touhutaan kaiken­laista — siinä tapah­tuu muu­tok­sia. Yksi fir­ma pistää lapun luukulle ja toinen peruste­taan. Tämän vuok­si osa työn­tek­i­jöistä vai­h­taa koko ajan työpaikkaa. 

    Todel­li­sis­sa talouk­sis­sa, etenkin niis­sä, jois­sa on sosi­aal­i­tur­vaa, on myös muun­laista työt­tömyyt­tä, sel­l­aista joka johtuu siitä, ettei työtä, jolle olisi kysyn­tää, kan­na­ta sil­lä hin­nal­la tehdä, jol­la sitä halut­taisi­in teet­tää. Ihmisil­lä on myös esimerkik­si säästöjä, joiden varas­sa he elävät jonkin aikaa ja heil­lä on ehkä mah­dol­lisuuk­sia tämän vuok­si olla otta­mat­ta vas­taan mitä tahansa työtä. 

    En väitä, kuten mon­et, että kaik­ki tai edes suurin osa työt­tömyy­destä olisi työt­tömyysko­r­vauk­sien aiheut­ta­maa, mut­ta osa on. 

    Taval­laan ongel­ma NAIRU-käsit­teessä on tässä mielessä se, että jos yritämme “kor­ja­ta” työt­tömyy­den ongel­maa, maali siir­tyy ja NAIRU kasvaa. 

    Perus­tu­lon (mielestäni) ylivoimais­es­ti vahvin perustelu on se, että se siirtää tätä maalia vähem­män kuin vastikkkee­li­nen työttömyyskorvaus. 

    Itse pidän perus­tu­loa ihan hyvänä ideana, mut­ten usko sen tosi­asi­as­sa ratkai­se­van ihan niin paljoa ongelmia kuin sen kiivaim­mat kan­nat­ta­jat esit­tävät. Tietenkin nämä “biletysraha”-väitteet ovat älyt­tömiä vas­ta-argu­ment­teina, kos­ka ihan yhtä lail­la (jopa enem­män!) työt­tömyysko­r­vauk­set ovat bile­tys­ra­ho­ja. Tiedän pari henkilöä, jot­ka “opti­moi­vat” usein ansiosi­don­naisi­aan niin, että pyrkivät ole­maan töis­sä juuri sen työssäoloe­hdon ver­ran ja sit­ten työt­tömänä liki täy­det 500 päivää. Sat­tumoisin ovat molem­mat rakennusalalla.

  31. Perus­tu­loa ei saa­da Suomeen niin kauan, kun yleinen mieliku­va siitä on “ilmaista rahaa tyhjästä”. Kuten kom­menteis­sa aikaisem­min mainit­ti­in, tietyt perus­tu­lon kan­nat­ta­jat ovat tehneet asialle hal­laa esit­tämäl­lä, että perus­tu­lon turvin voisi jokainen sit­ten tehdä mitä huvit­taa, vaikka­pa tilataidet­ta talo­jen seiniin.
    Kun saataisi­in kaikille selväk­si että tulot­tomat jo saa­vat tämän “ilmaisen” rahan tukien muo­dos­sa, ja että se ote­taan hyvä­tu­loisil­ta vero­tuk­ses­sa pois, niin lop­puisi se kateus ja päästäisi­in asi­as­sa eteenpäin.

  32. Yksi perus­tu­lon puoles­ta mielestäni puhu­va näkökul­ma on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
    Se nimit­täin edis­täisi toden­näköis­es­ti sel­l­ais­ten inno­vaa­tioit­ten syn­tymistä, joil­la voisi olla olen­naista annet­tavaa pitkähköl­lä tähtäyk­sel­lä, mut­ta jot­ka eivät ole täl­lä het­kel­lä hyö­dyn­net­tävis­sä työ­paikan muo­dos­sa tai muuten rahataloudellisesti.
    Työ­markki­nathan toimi­vat todel­lisu­udessa hyvin kon­ser­vati­ivis­es­ti ja run­saim­min palk­i­taan jo tutut toim­inta- ja ajat­te­lu­ta­vat. Itse asi­as­sa palka­nsaan­nin perus­teena on usein pysyt­telem­i­nen val­i­tus­sa sapluunassa.
    Kuitenkin tule­vaisu­udessa saataamme olla hyvinkin onnel­lisia, jos jo nyt aidosti “vapau­tamme” osan ihmi­sistä vuorol­laan pohti­maan aivan eri­laisia elämänkäytäntöjä.
    Näin saat­taa syn­tyä uusia meganokioi­ta tai ideoita, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat van­hus­ten­hoidon jär­jestämisen ilman val­ta­van ulko­maankau­pan ja teol­lisen tuotan­non kaut­ta saatu­ja vien­ti­t­u­lo­ja, ynnä muu­ta vastaavaa.

  33. “Nopeasti haarukoimal­la, laske­mal­la tuloil­la 1000 — 6000 euroa/kk, perus­tu­lo­ma­llil­la vero­tus kevenisi jokaises­sa tulolu­okas­sa 100 — 200 euroa kuus­sa. Miten tämä rahoitet­taisi­in, ain­oak­si keinok­si maini­taan “byrokra­t­ian väheneminen”.”

    Tuo vero­tuk­sen keven­e­m­i­nen kaikissa tulolu­okissa ei itseasi­as­sa ole perus­tu­lon “omi­naisu­us”, vaan vain yksi säädet­tävistä para­me­treista. Yksi vai­h­toe­hto rahoit­taa malli on määritel­lä palkkat­u­lon vero­tus niin, että mitään veronalen­nus­ta ei tule.

    Byrokra­t­ian vähen­nyk­sen lisäk­si perus­tu­loa olisi Vihrei­den mallis­sa kai tarkoi­tus rahoit­taa ympäristövero­ja korot­ta­mal­la. Itse en tykkää täl­lais­es­ta asioiden koplaamis­es­ta. Parem­pi olisi ajaa perus­tu­lo läpi perus­tu­lona kus­tan­nus­neu­traal­isti ja ajaa siir­tymistä tulovero­tuk­ses­ta johonkin muuhun suun­taan omana projektinaan. 

    Byrokra­t­ian vähen­tymisen suh­teen taas… alen­netaan vero­tus­ta vas­ta sit­ten kun kus­tan­nus­vaiku­tuk­set on nähty käytän­nössä eikä vain teo­ri­as­sa. Yhtä lail­la (ja parem­minkin) voidaan esit­tää laskelmia siitä, että kun pieni­palkkaisten töi­den tekem­i­nen kan­nat­taa, niin siitä veropo­h­jakin heti laajenee.

  34. öööö…ei. Mik­si ihmeessä olisivat?

    Kos­ka ilman työt­tömiä ei olisi koko markki­na­t­alout­ta, yllä selite­tys­tä syystä.

  35. Jos se perus­tu­lo kat­taisi ihmis­ten minim­i­toimeen­tu­lon, niin eikö sil­loin olisi loogista, että työn min­imi­palk­ka pois­tu­isi? Tai ainakin jol­lain taval­la murenisi käsitteenä.

    Perus­tu­lon tapauk­ses­sa­han sen palkan ei olisi pakko tur­va­ta toimeen­tu­loa. Lisäk­si töi­hin menevä voisi aina harki­ta, että onko työ palkan arvoinen, jol­loin se min­imi­palk­ka jatkos­sa ikäänkuin määräy­ty­isi markki­noil­la — mihin hin­taan joku suos­tuu tietyn työn otta­maan vastaan.

    Tuon takia per­in­teinen vasem­mis­to ei var­maankaan ajatuk­ses­ta pidä. Sen val­ta­han linkit­tyy hyvin paljon työ­markki­noi­hin, ay-liik­keeseen, lakko-oikeu­teen yms van­hoi­hin rak­en­teisi­in. Niiltä vedet­täisi­in mat­toa alta pois.

  36. Antti, perus­tu­lo sinän­sä on tapa mak­saa samat tuet kuin nytkin. Karkea esimerk­ki, suurin piirtein työ­markki­nat­uen suu­ruisen rahan saa vaik­ka tek­isi jotain töitä, siinä että Reiska on kortis­tossa ja saa 400 euroa kuus­sa tukea tai että Reiska tekee keikkätöitä ja saa 400 euroa kuus­sa tukea ei ole mitään eroa mak­sa­jan kannalta.

    Perus­tu­lon dynaamiset kus­tan­nus­vaiku­tuk­set ovat kah­den­laiset. Työn­teko tulisi kan­nat­tavak­si use­am­mille joka lisäisi työn­tekoa ja sitä kaut­ta vero­tu­lo­ja ja vähen­täisi eril­lais­ten tukien tarvet­ta. Toisaal­ta ehkä osa vähen­täisi työn­tekoa jol­la olisi kään­teinen vaiku­tus. Jos perus­tu­lo on suurin piirtein nyky­is­ten min­imi­etuuk­sien tasoa, eli pelkästään sil­lä ei käytän­nössä kovin kum­moi­ses­ti elä, niin jälkim­mäi­nen ris­ki on pieni. 

    Meil­lä on jonkun ver­ran koke­mus­ta täl­lai­sista tuista, ja ne ovat posi­ti­ivisia. Opin­totuen saa­ja saa tehdä töitä, ja niin opiske­li­j­takin tekevätkin. Toinen mie­lenki­in­toinen esimerk­ki on se kun erora­ha vai­hdet­ti­in korotet­tuun ansiosi­don­naiseen, ja kävi kuten perus­tu­lologi­ik­ka sanoo: työt­tömyysa­jat pitenivät. Eli olisi parem­pi mak­saa irti­san­otulle ker­tako­r­vaus, jol­loin työl­listyessä vaik­ka pienem­mäl­läkin pal­ka­lla ei häviä mitään, kuin kuukausit­taista tukea siitä että hän pysyy työttömänä.

  37. Antti, jos kat­sot luku­ja tarkem­min, on Vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli kus­tan­nus­neu­traali (eikä se käsit­tääk­seni ota täl­lä huomioon vähen­tynyt­tä byrokra­t­ian tarvet­ta, tai siitä aiheutu­via säästöäjä; laskut on tehty vuo­den 2004 luvuilla). 

    Tosin mainit­se­masi palkkanousut keski­t­u­loisil­la rahoite­taan käsit­tääk­seni korkea­t­u­lois­t­en vero­tus­ta kiristämäl­lä. Tämä on ehkä turha ide­ologi­nen uju­tus muuten aika neu­traali­in perus­tu­lo­ma­lli­in, mikä var­masti hiertää ainakin Kokoomuk­sen kannattajia.

  38. Tom­mi Uschanov on oike­as­sa siinä, että perus­tu­lon bran­di on pain­ot­tunut “työstä vapaut­tamiseen” “työhön vapaut­tamisen sijas­ta”. Tilanne oli 1990-luvul­la parem­pi, kun nuor­suo­ma­laiset kan­nat­ti­vat mata­lak­si mitoitet­tua perus­tu­loa, jol­la ei ollut tarkoi­tuskaan pystyä ilman lisäan­sioi­ta elämään. Vasem­mal­la puolel­la vihre­itä taas Jan-Otto Ander­ssonin kaltaiset ajat­teli­jat taas kan­nat­ti­vat hyvin korkeak­si mitoitet­tua “kansalais­palkkaa”, tai “kansalaisosinkoa”, jon­ka filosofinen perustelu oli, kuten noista nimistäkin saat­toi päätel­lä, että jokainen kansalainen olisi oikeutet­tu pelkästään Suomen kansalaise­na jonkin­laiseen osinkoon kansal­lis­var­al­lisu­u­den hedelmistä.

    Minus­ta perus­tu­lon kuten muidenkin tulon­si­ir­to­jen peru­songel­ma on se, että jos ne mitoite­taan liian alas, ne eivät ole sosi­aalis­es­ti hyväksyt­täviä, ja jos liian ylös, ne tuhoa­vat kan­nus­timet ja oikeu­den­mukaisen palk­it­semisen peri­aat­teen ja tule­vat vielä veron­mak­sajille liian kalli­ik­si (kos­ka ei kuitenkaan ole järkevää kan­nus­taa huonos­ti palkat­tu­ja ihmisiä pelkästään syl­jeskelemään kat­toon, vaik­ka työa­jan lyhen­nyk­selle olisikin perusteluja).

    Siihen välille ei vält­tämät­tä jää lainkaan sel­l­aista tasoa, joka olisi riit­tävän sosi­aa­li­nen olemat­ta liian kallis.

    Minus­ta järke­viä ratkaisu­ja voisi etsiä Oden van­has­ta kir­jas­ta hyv­in­voin­ti­val­tion eloon­jäämisop­pi, jos­sa ehdotet­ti­in ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van muut­tamista lainamuotoiseksi.

    Jos mata­lan perus­tu­lon päälle saata­vat eri­laiset tulon­si­ir­rot oli­si­vat laina­muo­toisia, väli­aikaises­ti tukea tarvit­se­va saisi riit­tävän toimeen­tu­lon, mut­ta kan­nuste han­kki­u­tua väli­aikaises­ta huonos­ta tilanteesta parem­paan säi­ly­isi. Jär­jestelmä tulisi myös halvem­mak­si, kos­ka suurin osa mak­saisi suurim­man osan lain­oista takaisin vaik­ka viime kädessä hie­man alemp­ina eläkkeinä.

    Minus­ta opin­to­tu­ki on hyvä malli muullekin sosi­aal­i­tur­valle, vaik­ka opiske­li­jat eivät sys­teemistä tykkääkään.

  39. “..kaupunki­lais­ten asun­to­var­al­lisu­us alkaa kulkea perintönä.”

    Ellei sit­ten tul­lut val­i­tuk­si vääriä vanhempia..

  40. Perus­tu­lo ei kan­nus­ta huonos­ti palkat­tu­ja ihmisiä pelkästään syl­jeskelemään kat­toon. Päin vas­toin se voi tehdä vähäis­es­täkin ja tilapäis­es­tä työn­teosta houkut­tel­e­van lisä­tu­lon­läh­teen. Jos perus­tu­lo on tarpeek­si korkea, se vapaut­taa ihmiset otta­mas­ta pakon edessä mitä tahansa työtä mil­lä tahansa ehdoil­la ja mil­lä tahansa pal­ka­lla. Näin huonos­ti palka­tu­ista töistä voi tul­la entistä lyhtyjän­teisem­piä. Juk­ka Sirenin mukaan perus­tu­lo voi johtaa alim­min palkat­tu­jen töi­den palkkata­son rom­ah­duk­seen. Voi käy­dä myös päin vas­toin — kun työ­suhtei­den kesto ja luotet­tavu­us putoa­vat, ain­oa keino saa­da luotet­tavia ja pysyviä työn­tek­i­jöitä on nos­taa palkkaa. Jos kyseis­es­tä työstä ei kan­na­ta enem­pää mak­saa, ilmeis­es­ti sitä ei ole järkevää kenenkään tehdä.

  41. Tom­mi Uschanov: Eikä ilman äite­jä seu­raavia sukupolvia, eikä ilman maanvil­jeli­jöitä ruokaa eikä…

    Eli entä sit­ten? Miten siitä (täysin virheel­lis­es­tä) käsi­tyk­ses­tä, että ilman työt­tömiä ei ole markki­na­t­alout­ta seu­raa se, että työt­tömille pitää mak­saa siitä, että he ovat työttömiä? 

    Tuos­sa ehdot­ta­mas­sasi työt­tömien palvelumak­sus­sa on se has­su jut­tu, että ne työt­tömät itsessään eivät tee mitään hyödyl­listä. Se että kansan­taloudessa on työt­tömiä vain ker­too siitä, että taloudessa tapah­tuu muu­tok­sia. Sitä mukaa, kun kehi­tys painaa työ­paikan vai­h­tamisen transak­tiokus­tan­nuk­sia alas tuo “luon­nolli­nen” työt­tömyy­den aste pienenee.

  42. Ville:

    “Jos perus­tu­lo on tarpeek­si korkea, se vapaut­taa ihmiset otta­mas­ta pakon edessä mitä tahansa työtä mil­lä tahansa ehdoil­la ja mil­lä tahansa palkalla.” 

    Kyl­lä, tuo on se toinen ja posi­ti­ivisem­pi visio jon­ka minäkin toivon toteutuvan.
    Joidenkin palvelu­alo­jen rekry­toin­tikult­tuuri vain on…noh, epäti­eteel­lisen suo­raan san­ot­tuna raa­ka. “Puh­das” talous­teo­ria opet­taa että niin kauan palkataan kuin rajahyö­ty yri­tyk­selle pysyy posi­ti­ivise­na. Ja palk­ka määräy­tyy “puh­tail­la” markki­noil­la tasaverois­t­en toim­i­joiden kesken.
    Arjes­sa tuo­ta muun­ta­vat ja sotke­vat lukuisat tosiasiat.

    Tästä dilem­mas­ta taisi olla puhet­ta Osmon blo­gis­sa ennen jouluakin;
    ‑jos halu­taan estää, että perus­tu­lon lop­ullisi­na hyö­tyjinä ovat siivous­fir­mat ja main­os­ten­jakelu­palve­lut, olisi jonkin­lainen min­imi­palk­ka säädet­tävä. Nythän sel­l­aista ei varsi­nais­es­ti Suomes­sa ole, kuten joku sil­loin huomautti.
    ‑mut­ta: jos perus­tu­lol­la halu­taan aut­taa kaik­ki halukkaat työl­listymään, myös he joiden tuot­tavu­us työ­nan­ta­jalle on parhaimil­laankin mar­gin­aa­li­nen, sot­kee min­imi­palkkavaa­timus asian.

    (Huokaus) Odotan mie­lenki­in­nol­la Osmon avaus­ta. Olisi aika saa­da keskustelu liik­keelle muidenkin kuin pre­ka-eetu­jen ja ääriprotes­tant­tien välillä.

  43. Minus­ta väite “ilman työt­tömiä ei olisi markki­na­t­alout­ta” on vähän has­su, vaik­ka se taval­laan on tot­ta; työt­tömyy­destä ei päästä kokon­aan eroon jos ollaan markki­na­t­aloudessa, kos­ka kaik­ki fir­mat eivät säi­ly lop­ut­tomi­in, ihmiset osta­vat eri asioi­ta eri aikoina jne, joten markki­na­t­aloudessa tuotan­tomäärät vai­h­tu­vat vuosien saatossa. Näi­nollen ihmis­ten täy­tyy välil­lä vai­h­taa työpaikkaa.

  44. TM & AB, tuo NAIRU-argu­ment­ti on käsit­tääk­seni se, että täystyöl­lisyy­destä seu­raisi korkea palkkain­flaa­tio, joten samal­la kun se tor­juu inflaa­tio­ta niin keskus­pank­ki ja muut efek­ti­ivis­es­ti pitävät yllä työt­tömyyt­tä joka on suurem­paa kuin siir­tymä­työt­tömyyys (vai mik­si sitä san­o­taan, tarkoi­tan nimeno­maan työ­paikan vai­h­toa, siir­tymistä opiskelus­ta työhön, tms.)

    Tämä hyödyt­tää yri­tyk­siä ja kansalaisia keskimäärin, mut­ta on työt­tömien tap­pio. Ja tämä tulee kom­pen­soi­da työt­tömille hyö­tyjä mak­saa logi­ikalla. Argu­ment­ti voi olla väärä, tulee mieleen että eikö inflaa­tion kannal­ta ole ihan sama asia kuin täystyöl­lisyys se että mak­se­taan työt­tömille palkan omaista kor­vaus­ta kuin, mut­ta se ei sinän­sä ole seka­va tai epälooginen.

  45. tpyy­lu­o­ma: En usko, että siir­tymä­työt­tömyyt­tä suurem­pi työt­tömyys hyödyt­tää yri­tyk­siä ja kansalaisia keskimäärin.

    Tämä johtuu var­maan suurim­mak­si osak­si siitä, että en oikein “usko” palkkain­flaa­tioon. Työn­tek­i­jät eivät voi vaa­tia enem­pää palkkaa kuin mitä työ­nan­ta­jal­la on varaa mak­saa ja työ­nan­ta­ja ei voi nos­taa hin­to­jaan enem­pää kuin mitä asi­akkail­la on varaa mak­saa ja asi­akkaiden mak­sukyky riip­puu rahan määrästä ja sen kiertonopeud­es­ta, eli jos rahan määrä ja kiertonopeus ei muu­tu, niin asi­akkail­la ei ole varaa mak­saa enempää.

    Eli siis joo, jos hyväksyy Uschanovin teo­ri­an siitä, että työt­tömyys on markki­na­t­aloudessa vält­tämätön­tä ja val­tio toimil­laan “pakot­taa” ihmisiä työt­tömyy­teen, jot­ta muut voivat hyö­tyä hei­dän työt­tömyy­destään, niin sil­loin­han heille toki kuu­luu mak­saa korvausta.

    Minus­ta Uschanovin teo­ria on älyvapaa.

  46. Tämä hyödyt­tää yri­tyk­siä ja kansalaisia keskimäärin, mut­ta on työt­tömien tap­pio. Ja tämä tulee kom­pen­soi­da työt­tömille hyö­tyjä mak­saa logiikalla.

    Nimeno­maan tästä on kysymys. Jos NAIRU-malli pitää paikkansa, työt­tömien työt­tömyy­destä on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joista he eivät saa rahal­lista kor­vaus­ta. Työt­tömille mak­set­taisi­in erään­laista Pigou-veroa, joka ei pohjim­mil­taan eroaisi esimerkik­si ympäristöveroista.

    Se, mikä min­ua itseäni sivu­men­nen sanoen kiin­nos­taa eniten tässä argu­men­tis­sa, on, että se tuo näkyvi­in loogisen ris­tiri­idan kah­den “viral­lisen” län­si­maisen talous­poli­ti­ikan pre­missin välillä:

    1) kan­nate­taan talous­teo­ri­aa, jon­ka mukaan täystyöl­lisyys olisi taloudelle katas­trofi eikä siihen siis tule edes pyrkiä;

    2) ajatel­laan enenevässä määrin, että työt­tömyys on pohjim­mil­taan vapaae­htoista ja johtuu työt­tömän laisku­ud­es­ta ja moraalis­es­ta turmeltuneisu­ud­es­ta, joten yhteiskun­nan vas­tuu työt­tömien työl­listämis­es­tä tulee painaa min­imi­in ja niiltä osin kuin vas­tu­u­ta kan­netaan, sen tulee saa­da ilmaisun­sa pakkokeinoina (karenssit, kurssi­tusvelvoit­teet jne.) eikä ei-pakkokeinoina (perus­tu­lo).

    Jos täystyöl­lisyys on hait­ta ja uhka jos­ta pyritään pikem­minkin pois­päin, niin kaik­ki työt­tömyys ei voi olla vapaae­htoista, ei edes kaik­ki kitkatyöt­tömyyt­tä korkeampi työttömyys.

    Argu­ment­ti voi olla väärä, tulee mieleen että eikö inflaa­tion kannal­ta ole ihan sama asia kuin täystyöl­lisyys se että mak­se­taan työt­tömille palkan omaista korvausta

    Ajat­telin itsekin samaa, mut­ta ero voi tul­la esimerkik­si siitä, että nämä määräy­tyvät eri mekanis­mien kaut­ta — esimerkik­si palkat voivat määräy­tyä työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa samaan aikaan kun perus­tu­lo on indeksisidonnainen.

    (Yksi aja­tus, jota kyl­lä voisi vakavasti pohtia: Mikäli täystyöl­lisyy­destä todel­la seu­raa palkkain­flaa­tio­ta, seu­raisiko se samal­la taval­la myös perus­tu­losta, kos­ka perus­tu­lo­han paran­taisi työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­maa melko anal­o­gis­es­ti työvoima­pu­lan kanssa?)

  47. AB, sikäli kun ymmär­rän, niin rahan määrä ei kas­va kos­ka keskus­pank­ki nos­taa korkoa, ja se tekee tämän sik­si että inflaa­tio ei nousisi, ja jos syy inflaa­tioon on että täystyöl­lisyys on saavutet­tu, niin tämä koron­nos­to vähen­tää työl­lisyy­den NAIRU-tasolle… eli ainakin jonkin työt­tömyys on seu­raus­ta koron­nos­tos­ta joka tur­vaa mata­lan inflaatiotason.

    Uschanov, se per­in­teinen argu­ment­ti perus­tu­lon tapaisia ratkaisu­ja vas­taan on että jos kaikil­la annetaan sata­nen niin hin­nat nou­se­vat vas­taavasti, eli tulee inflaa­tio­ta, eli reaal­i­t­u­lot eivät nouse. Ja vas­taus tähän lie­nee että tavoite ei ole nos­taa keskimääräisiä reaal­i­t­u­lo­ja, vaan tasa­ta niitä. Mut­ta, en ole pere­htynyt NAIRU-argu­ment­ti­in syvem­min, käsit­tääk­seni se on muuten aika kiis­tel­ty, jot­ta osaisin sanoa onko idea se että tulo­jaon tasaan­tu­mi­nen sinän­sä lisää inflaa­tio­ta. Apuja?

  48. Tämä johtuu var­maan suurim­mak­si osak­si siitä, että en oikein “usko” palkkain­flaa­tioon. Työn­tek­i­jät eivät voi vaa­tia enem­pää palkkaa kuin mitä työ­nan­ta­jal­la on varaa maksaa — -.

    Tässä ei nyt ollenkaan erotel­la reaali­palkko­ja ja nimel­lispalkko­ja. Inflaa­tio on sitä, että reaali­palkko­jen kasvu­vauhdin ja nimel­lispalkko­jen kasvu­vauhdin väli­nen epä­suh­ta kas­vaa, ja kun sitä yritetään kuroa umpeen, syn­tyy pahim­mil­laan itseään ruokki­va hin­to­jen ja palkko­jen vuorot­tainen nousukierre. Nimeno­maan sik­si, että tuot­ta­jil­la ja kulut­ta­jil­la todel­la ei kum­mal­lakaan “ole varaa mak­saa” enem­pää, palkko­jen koro­tu­s­paineet purkau­tu­vat hin­nanko­ro­tuksi­na ja päinvastoin.

    Esimerkik­si 1970-luvun suuri inflaa­tioräjähdys selitetään kansan­talousti­eteel­lisessä kir­jal­lisu­udessa useim­miten juuri täl­lä ilmiöl­lä, ja NAIRU-teo­ria syn­tyi osaltaan selit­tämään sitä.

    Minus­ta Uschanovin teo­ria on älyvapaa.

    Ei ole mitään “Uschanovin teo­ri­aa”. On kansan­talousti­eteen viimeaikaises­sa val­tavir­ras­sa laa­jaa arvos­tus­ta naut­tin­ut teo­ria NAIRU-työt­tömyysas­teesta ja on Bri­an Zamulin­skin argu­ment­ti, että mikäli em. teo­ria hyväksytään, niin sil­loin siitä seu­raa tätä ja tätä. On täysin hyväksyt­tävää argu­men­toi­da myös Zamulin­skista kat­soen päin­vas­taiseen suun­taan ja sanoa, että kos­ka teo­ri­as­ta seu­raa tätä ja tätä, se puhuu teo­ri­aa vastaan.

  49. Minä en osta NAIRU-argu­ment­tia. Siis en usko, että mitään pysyvää pitkän aikavälin trade-offia on ole­mas­sa inflaa­tion ja työt­tömyy­den välil­lä. Lyhyel­lä aikavälil­lä tietysti on.

    Jos asi­at ovat luon­nol­lises­sa riip­pu­vu­us­suh­teessa toisi­in­sa, siis jos mis­tään kah­vas­ta ei ulkop­uolelta tönitä, niin työt­tömyys painuu alas yleen­sä sil­loin kun työvoimas­ta on pulaa (ylläripyl­läri!) ja täl­löin tulee myös palkkave­toista inflaa­tio­ta. Tämä on seu­raus­ta työn korkeas­ta kysyn­nästä ja markki­noiden nor­maal­ista toiminnasta.

    Palkkain­flaa­tio seu­raa siitä, että työvoimas­ta kil­pail­laan palkoil­la ja tämä kus­tan­nus on siir­ret­tävä jotenkin hin­toi­hin. Tästä seu­raa sit­ten se, että palkat eivät reaalis­es­ti nousekaaan ja tulee uusi kier­ros ja inflaa­tio aset­tuu pysyvästi korkeam­malle tasolle. 

    On uskot­tavaa, että perus­tu­lol­la voi olla samankaltainen vaiku­tus, mut­ta vain tilanteessa, jos­sa perus­tu­lo tekee muu­takin kuin purkaa kan­nustin­loukut. Jos perus­tu­lo tuot­taa huonom­man tulota­son täysin jouten ole­valle mut­ta purkaa vähäisen työn­teon esteet, osa niistä, jot­ka nyt on töis­sä täysipäiväis­es­ti, voisi vähen­tää työn­tekoaan, kos­ka ovat joutuneet val­it­se­maan liian suuren tai liian pienen työn tar­joamisen väliltä. Toisaal­ta osa työt­tömistä menisi töi­hin, joten työn tar­jon­ta lisään­ty­isi sieltä; vaiku­tus on siis ristiriitainen.

    Sen­si­jaan ne, joil­la olisi jo nyt mah­dol­lisu­us vähen­tää työtään niin, että perus­tu­lon val­lites­sa mar­gin­aali­vaiku­tus olisi sama, eivät peri­aat­teessa tek­isi mitään toisin. 

    NAIRU-teo­ria on siinä mielessäkin älytön, että kuten sanoin, mitään NAIRUA ei oikeasti ole ole­mas­sakaan. Se voidaan mita­ta, mut­ta vain ex post, kun työn kysyn­tä jostain ulkois­es­ta syys­tä kas­vaa. Vaik­ka NAIRU olisi jotenkin määritet­ty ja havaitaan inflaa­tio sitä alem­mak­si, ei työl­lisyys kuitenkaan sil­lä parane, että paine­taan lisää rahaa. Työn kysyn­tä on kuitenkin aika paljon mon­imutkaisem­pi asia.

  50. Mut­ta, en ole pere­htynyt NAIRU-argu­ment­ti­in syvem­min, käsit­tääk­seni se on muuten aika kiis­tel­ty, jot­ta osaisin sanoa onko idea se että tulo­jaon tasaan­tu­mi­nen sinän­sä lisää inflaatiota.

    Käsit­tääk­seni teo­ri­as­sa on keskeistä aja­tus, että jos työt­tömyys lask­isi NAIRU-työt­tömyysas­teen ala­puolelle, se saisi työn­tek­i­jöi­den palkkavaa­teet epä­tas­apain­oon yri­tys­ten tuot­to­vaatei­den kanssa, ja kos­ka inflaa­tio-odotuk­set ovat itseään ruokkivia odotuk­sia, tästä syn­ty­isi edel­lä mainit­se­mani päät­tymätön kierre. Kyseessä ei siis ole tulon­jaon tasaami­nen sinän­sä vaan täystyöl­lisyy­den aiheut­ta­ma paran­nus työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­mas­sa tilanteessa, jos­sa ei ole työhaluis­ten työt­tömien muo­dosta­maa “teol­lisu­u­den vara-armei­jaa” (Marx) paina­mas­sa palkkavaatei­ta alaspäin. Päin­vas­toin, tiet­ty­jen työn­tek­i­järyh­mien neu­vot­telu­ase­man parane­m­i­nen hei­dän alal­laan täystyöl­lisyy­den aikana val­lit­se­van työvoima­pu­lan vuok­si voi jopa lisätä tulo­ero­ja hei­dän ja muiden välil­lä, vaik­ka se samaan aikaan lisäisi myös inflaatiota.

    Ja tulon­jaon tasaami­nen var­maankaan ei sinän­sä lisää inflaa­tio­ta — oli­han esimerkik­si 1950–1960-luku län­si­mais­sa samaan aikaan sekä tulon­jaon läh­es ennä­tys­mäisen tasaan­tu­misen että inflaa­tion läh­es ennä­tys­mäisen vähäisyy­den aikaa.

  51. tpyy­lu­o­ma: Rahan määrä ei kas­va, jos keskus­pank­ki ei laske sitä liik­keelle lisää. Täl­lä “mon­e­taarisel­la” inflaa­ti­ol­la ei ole käsit­tääk­seni mitään tekemistä väite­tyn palkkain­flaa­tion kanssa. Niitä pide­tään siis eril­lisän inflaa­tion lähteinä. Minä en ole vielä lukenut tai kuul­lut vaku­ut­tavaa seli­tys­tä sille miten palkkain­flaa­tio voisi olla mah­dolli­nen ilman mon­e­taarista inflaa­tio­ta ja miten mon­e­taari­nen inflaa­tio ei vält­tämät­tä johtaisi palkkainflaatioon.

    Uschanov: “Jos täystyöl­lisyys on hait­ta ja uhka jos­ta pyritään pikem­minkin pois­päin, niin kaik­ki työt­tömyys ei voi olla vapaaehtoista,”

    En ymmär­rä miten ensim­mäis­es­tä seu­raa toinen. Työt­tömyys määritel­lään yleen­sä niin, että se ei ole vapaaehtoista.

    Tuos­sa NAIRU-kor­vauk­ses­sa ei ole mitään järkeä edes vaik­ka uskoisi tuo­hon käsit­teeseen, kun sen logi­ik­ka on siinä, että nämä työt­tömät yrit­tävät päästä työ­markki­noille ja siten laske­vat palkko­ja. Jos heille mak­se­taan kor­vaus­ta tästä “palveluk­ses­ta” niin he eivät enää pyri markki­noille, eivätkö näin ollen paina palkko­ja alas.

    Työt­tömyy­del­lä ei tietenkään ole mitään posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joten tämän NAIRU:n voi sivu­ut­taa naurettavana.

    “Se, mikä min­ua itseäni sivu­men­nen sanoen kiin­nos­taa eniten tässä argu­men­tis­sa, on, että se tuo näkyvi­in loogisen ris­tiri­idan kah­den “viral­lisen” län­si­maisen talous­poli­ti­ikan pre­missin välillä”

    Tämä selit­tää muuten aika paljon talous­poli­it­tista ajatteluasi.

  52. Minus­ta tuo Tom­mi Uschanovin oival­lus työt­tömien tarpeel­lisu­ud­es­ta ja tästä seu­raavas­ta työt­tömien palk­ka-vaa­timuk­ses­ta on oivalli­nen, mut­ta se ei toi­mi. Jot­ta tästä työt­tömien vara-armei­jas­ta olisi mitään NAIRU-hyö­tyä, sen pitäisi halu­ta kiivaasti töihin.

    Min­ulle NAIRU-argu­ment­ti on päivän selvä; siis se, että syn­tyy palkkain­flaa­tio­ta, jos talous yliku­ume­nee niin, että työvoimas­ta tulee aitoa pulaa. Jos työvoimas­ta osa on työ­nan­ta­jien silmis­sä työhön kel­paam­a­ton­ta, sil­loin tas­apain­o­työt­tömyysaste on tietysti vas­taavasti korkeampi — tai jos osa työt­tömistä ei tosi­asi­as­sa halua töihin.

  53. Työt­tömyys määritel­lään yleen­sä niin, että se ei ole vapaaehtoista.

    Jos näin on, niin sit­ten se val­ta­va aktivoin­ti- ja kan­nus­tus­rum­ba, johon osal­lis­tu­mi­nen esimerkik­si Suomes­sa on asetet­tu työt­tömyys­tur­van saamisen ehdok­si (ja jota myös tässä samas­sa kom­ment­tiketjus­sa käsitelti­in aiem­min), muut­tuu täysin käsit­tämät­tömäk­si. Työt­tömät halu­a­vat töi­hin — mik­si heitä siis pitää erik­seen pakot­taa töi­hin näil­lä hir­veil­lä kan­nus­timil­la, joi­ta esimerkik­si Sata-komitea aikoo vielä esit­tää lisät­täväk­si entisestään?

    Työt­tömyy­del­lä ei tietenkään ole mitään posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joten tämän NAIRU:n voi sivu­ut­taa naurettavana.

    Tämä kan­nat­taa ker­toa myöskin niille monille ide­ol­o­gisille aat­eveljille­si, joille NAIRU muo­dostaa suo­ras­taan talousti­eteel­lisen maail­manku­van erään kul­makiv­en. Useim­mat niistä, joiden mielestä NAIRU on nau­ret­tavaa, ovat taas per­in­teis­es­ti olleet ide­ol­o­gis­es­ti paljon lähempänä min­ua kuin sinua…

  54. NAIRU-keskustelus­ta. Tässä puhutaan välil­lä aivan kuin työt­tömille ei tosi­asi­as­sa mak­set­taisi kor­vaus­ta, kom­pen­saa­tio­ta. Tässä lie­nee kyse vain siitä, mil­laisen perustelun tuolle kor­vauk­selle halu­aa antaa. Ei se ainakaan palkan tyyp­pinen kor­vaus ole, ei sen enem­pää kuin kansalaistulo.

    Puheet siitä, että jokin instanssi akti­ivis­es­ti halu­aisi tuot­taa työt­tömiä inflaa­tion alen­tamisek­si täystyöl­lisyy­den uhates­sa, ja että tuon instanssin kuu­luisi mak­saa kor­vaus­ta teko­sis­taan, kaipaisi­vat lisäpe­rustelui­ta. Voi olla, että työt­tömyy­destä on etua palkkain­flaa­tion tal­tut­tamises­sa, mut­ta mis­tä löy­de­tään taho, jon­ka kuu­luu mak­saa? Eivätkö kaik­ki val­tion­va­rain­min­is­ter­it aina huu­da uusien työ­paikko­jen perään kun jos­sain on edes muu­ta­ma työkykyi­nen työtön?

    Human inter­est ‑osas­toa. En ole kovin monia filosofi­an supertähtiä tavan­nut, mut­ta perus­tu­lon puo­lus­ta­jan Van Par­i­jsin kyl­lä, ohi­men­nen. Se oli yhteiskuntafilosofi­an kon­fer­enssi Las Veg­a­sis­sa (kaik­ista maail­man paikoista…) muis­taak­seni 1994. Real Free­dom for All oli kai valmis­tu­mas­sa siihen aikaan.

  55. - — tuo Tom­mi Uschanovin oival­lus työt­tömien tarpeel­lisu­ud­es­ta ja tästä seu­raavas­ta työt­tömien palkka-vaatimuksesta — -

    Se ei siis ole min­un oival­luk­seni vaan min­un kir­jal­lisu­ud­es­ta löytämäni oival­lus. (Viite kiin­nos­tuneille: Bri­an Zamulin­s­ki, “Noz­ick­’s Anachro­nis­tic Lib­er­tar­i­an­ism”, Dia­logue 44 (2005), s. 211–223.) Olen itse suh­tau­tunut siihen varsin agnos­tis­es­ti juuri tuos­ta samas­ta syys­tä, jon­ka itse mainit­set: työ­markki­noiden kohtaan­to-ongel­mat ovat reaal­i­maail­mas­sa toden­näköis­es­ti liian suuret, että argu­mentin olet­ta­maa ilmiötä todel­lisu­udessa esi­in­ty­isi. Argu­mentin kiin­nos­tavu­us on enem­mänkin siinä, että se hajot­taa eräitä maail­manku­val­lisia ennakkokäsi­tyk­siä taval­la, jota aiem­min koetin selostaa.

  56. No siis 1970-luvun inflaa­tioräjähdys kyl­lä aika usein selitetään liian lep­sul­la rahapoli­ti­ikalla, että en tiedä mis­sä piireis­sä tämä NAIRU on nos­tet­tu jalustalle.

    Noh oli miten oli, niin mitään palkko­jen ja hin­to­jen nousukier­ret­tä ei voi syn­tyä, jos rahan kiertonopeus eikä sen määrä nouse, kos­ka työan­ta­jal­la ei ole varaa mak­saa enem­pää, kos­ka hän ei voi nos­taa hin­to­ja. Kulut­ta­jil­la ei ole enem­pää rahaa, kos­ka sitä ei yksinker­tais­es­ti ole sys­tee­mis­sä enem­pää. Markki­na­t­aloudessa paineet eivät voi purkau­tua hin­toi­hin, jos kulut­ta­jille ei ole varaa mak­saa. Jos taas kulut­ta­jil­la olisi varaa mak­saa, niin hin­nat nousi­si­vat ilman mitään paineitakin.

    “Inflaa­tio on sitä, että reaali­palkko­jen kasvu­vauhdin ja nimel­lispalkko­jen kasvu­vauhdin väli­nen epä­suh­ta kasvaa,”

    Inflaa­tio on sitä, että rahan arvo las­kee, eli että hin­nat nou­se­vat. Jos palkat nou­se­vat hitaam­min kuin hin­nat, niin toki sitä voi yrit­tää kuroa umpeen vaa­ti­mal­la lisää palkkaa, mut­ta työ­nan­ta­ja ei voi siirtää tätä vaa­timus­ta hin­toi­hin, jos kansan­taloudessa rahan määrä tai sen kiertonopeus ei kas­va, kos­ka kulut­ta­jil­la ei ole enem­pää rahaa. Tämä palkkain­flaa­tio on mah­dol­lista vain, jos suuri osa työn­tan­ta­jista suos­tuu palkanko­ro­tuk­si­in siinä toivos­sa, että he voivat joskus tule­vaisu­udessa siirtää nämä koro­tuk­set hin­toi­hin. Sit­ten keskus­pankin pitää painaa rahaa, että yri­tyk­sil­lä on jotain mil­lä mak­saa nämä suurem­mat palkat. Tämä lisään­tynyt rahan­määrä sit­ten mah­dol­lis­taa sen, että kulut­ta­jat voivat mak­saa enem­män hyödykkeistä ja yri­tyk­set voivat nos­taa hin­to­ja. Ilman rahan määrän lisäämistä tämä ei onnistu.

    Tiedemies: “Palkkain­flaa­tio seu­raa siitä, että työvoimas­ta kil­pail­laan palkoil­la ja tämä kus­tan­nus on siir­ret­tävä jotenkin hin­toi­hin. Tästä seu­raa sit­ten se, että palkat eivät reaalis­es­ti nousekaaan ja tulee uusi kier­ros ja inflaa­tio aset­tuu pysyvästi korkeam­malle tasolle.”

    Tämä on liian epämääräi­nen esi­tys. Palkat kyl­lä nou­se­vat, mut­ta mik­si ne nousi­si­vat korkeam­malle kuin mitä tuot­tavu­us antaa myöden?

  57. Uschanov: Njoo… tässä työt­tömyy­den ja vapaae­htoisen työt­tömyy­den käsit­teessä on nyt tietysti se ongel­ma, että kaik­ki riip­puu työn hinnasta.

    Jos joku ei halua men­nä töi­hin esim. alle 20 euron tun­tipal­ka­lla, niin onko hän vapaae­htois­es­ti vail­la työtä? Entäs jos tämä raja on 5 euroa tai 100 euroa?

    Kan­nus­timia tarvi­taan tietysti aina. Har­va tekee työtä pelkästään sen tekemisen ilosta. Olisiko sinus­ta muuten kaikkien harkin­nan­varais­ten tulon­si­ir­to­jen lopet­ta­mi­nen ja kansalais­palkkaan siir­tymi­nen hirveää työl­listymisen kan­nus­timien lisäys­tä, jota vas­taan pitää kamp­pail­la? Minus­ta kansalais­palk­ka kas­vat­taisi aika merkit­tävästi kan­nus­timia työllistyä.

    Osmo: “Min­ulle NAIRU-argu­ment­ti on päivän selvä; siis se, että syn­tyy palkkain­flaa­tio­ta, jos talous yliku­ume­nee niin, että työvoimas­ta tulee aitoa pulaa.”

    Mitä pula työn­tek­i­jöistä tarkoit­taa? Mil­loin palkat ovat liian korkeal­la? Onko meil­lä pulaa työn­tek­i­jöistä, jos palkat nou­se­vat niin suurik­si, että suur­ta osaa niistä töistä joi­ta nyt teemme ei ole kan­nat­tavaa teet­tää? Eikö tämä tarkoi­ta vain, että meil­lä on tuot­tavampia töitä? Mik­si mei­dän pitäisi löytää työn­tek­i­jöitä niihin tuot­ta­mat­tomi­inkin? Jos kaik­ki halukkaat ovat töis­sä, niin jos johonkin hom­maan tarvi­taan uusia työn­tek­i­jöitä, ne siir­tyvät niistä vähem­män tuot­tavista hom­mista. Reaali­palkat kas­va­vat samaa vauh­tia kuin tuot­tavu­us. Puhe työvoiman pulas­ta ja sen yli­tar­jon­nas­ta on oikeas­t­aan pelkkää sumutusta.

  58. Olete­taan leipuri, joka tekee leipää. Leivän kysyn­tä kas­vaa. Leipuri halu­aa palkata lisää väkeä, kos­ka leipää menisi enem­män kau­pak­si. Täl­lä het­kel­lä kiven­hakkaa­ja mak­saa 1€ tun­ti ja val­lit­see täystyöl­lisyys. Leipuri tar­joaa 1.5€ tun­ti, kos­ka se kan­nat­taa hänelle. 

    Kiven­hakkaa­jan pitäisi mak­saa nyt vielä enem­män saadak­seen lisää työn­tek­i­jöitä. Ei kan­na­ta, joten kiven­murikoi­ta tehdään vähem­män kuin niiden kysyn­tä ja sik­si niiden hin­ta nousee. On syn­tynyt inflaatiota.

  59. Art­turi pohdiskelee: 

    “Har­va tekee työtä pelkästään sen tekemisen ilosta.”

    Rohke­nen haas­taa tämän kysymyk­sen. Jos tämä olisi tot­ta, eivät rikkaat ihmiset tek­isi töitä lain. Tarkoi­tan nyt niin rikkai­ta, että elin­ta­soaan ei voi nos­taa työtä tekemäl­lä. Nämä ihmiset kuitenkin läh­es poikkeuk­set­ta tekevät töitä. 

    Kuten lot­tovoit­ta­jat.

    Hyvin har­va lopet­taa työn­sä lot­tovoiton yhtey­dessä ja nekin jot­ka lopet­ta­vat ovat kuulem­ma vuo­den sisään vinku­mas­sa työ­paikan ovel­la takaisin pääsyä. 

    Onni on rakas­taa ja tehdä työtä, sanoo (minus­ta) liian väheksyt­ty Sieg­mund Freud. Työn­te­ol­la on tietysti tässä sym­bo­l­i­nen merk­i­tys eli itsen­sä tarpeel­lisek­si kokem­i­nen, ei vält­tämät­tä palkkatyö. 

    Ellei ihmisel­lä ole hoi­vat­tavaa objek­tia, edes kissaa, hänen on vaikea säi­lyt­tää mie­len­ter­veyten­sä jouti­laana. Sik­si olen sitä mieltä, että ter­ve ihmi­nen tekee työtä monista moti­iveista käsin, joista raha ei suinkaan ole ain­oa eikä aina edes se merkittävin.

  60. Tiedemies: Mis­tä se raha tuli, joka kas­vat­ti leivän kysyn­tää, mut­ta ei pienen­tänyt minkään muun hyödyk­keen kysyntää?

    Eli­na: Var­masti näinkin. Tarkoitin lähin­nä, että suurin osa ei tek­isi juuri sitä mitä tekee työk­seen, jos siitä ei mak­set­taisi mitään.

  61. “Rahan määrä ei kas­va, jos keskus­pank­ki ei laske sitä liik­keelle lisää.”

    Ettei jää vääriä käsi­tyk­siä, niin rahan määrä voi kas­vaa muutenkin. (Ylivoimais­es­ti suurin osa rahas­ta ei ole keskus­pankil­ta peräisin.) Har­joi­tuste­htäväk­si kiin­nos­tuneille jää velka­ekspan­sioon tutustuminen.

  62. Raha syn­tyy taval­laan tyhjästä, kun­han luot­ta­mus lainan anta­jaan säi­lyy. Jos vaik­ka lainaisin tut­taval­leni X euroa asun­non ostoon ja asun­non myyjälle kel­paisi kir­joit­ta­mani velka­kir­ja, tut­ta­vani voisi 10–15 vuo­den aikana lyhen­tää lainaa ja mak­saa korko­ja niin, että kun myyjä halu­aisi oikeaa rahaa, pysty­isin sen mak­samaan. Sen jäl­keen saisin vielä 10–15 vuot­ta rahaa omaan tasku­u­ni. Kaik­ki hyvin, kun­han myyjä ei ala kysel­lä raho­jaan ennen kuin ne on oikeasti tien­at­tu (tai tut­ta­vani ei menetä tulojaan);)

    Samoin jos pankkien omavaraisu­us­vaa­timus­ta las­ket­taisi­in, sama euro voitaisi­in laina­ta vielä use­am­paan ker­taan. Tässäpä olisi oiva tapa tehostaa rahan kier­toa taloudessa.

  63. Lyhyt työvi­ikko on parem­pi kuin ei työvi­ikkoa lainkaan. Jos fir­ma hark­it­see heit­tää 20% työvoimas­taan ulos, saman voisi ehkä saavut­taa heit­tämäl­lä yhden päivän työvi­ikos­ta pois.

  64. Rahan määrän ei tarvitse kas­vaa, jos velosi­teet­ti kas­vaa. MV = PT. Transak­tioiden määrä tai hin­nat voivat kas­vaa, jos raha kiertää nopeammin.

  65. Tiedemies: Siis tarkoi­tatko, että palkkain­flaa­tio­ta ei voi tapah­tua, jos rahan velosi­teet­ti tai sen määrä ei kas­va? Minä olen nimit­täin yrit­tänyt sanoa sitä koko ajan. Minus­ta jos hin­nat nou­se­vat, kos­ka rahan määrä tai nopeus kas­vaa, niin kyse ei ole mis­tään palkkain­flaa­tios­ta vaan ihan siitä per­in­teis­es­tä: “Infla­tion is always first and fore­most a mon­e­tary phenomenon.”

  66. Velosi­teet­ti voi kas­vaa kos­ka kulute­taan lisää. Jos “säästetään” lait­ta­mal­la rahaa sukan­var­teen, rahan velosi­teet­ti laskeaa. (Oikeasti kvan­ti­teet­ti­teo­ria on vain malli, eivät nuo ole mitään todel­lisia suure­i­ta, vaan ajat­telun apuväline.)

    Tuol­la käsit­teistöl­lä hin­nat voivat muut­tua vain suh­teel­lis­es­ti, ellei rahan määrää muute­ta. Tämä ei ole tot­ta. Jos ihmisil­lä on ole­tus inflaa­tios­ta, he lait­ta­vat rahaa nopeam­min men­emään. Palkko­jen nousu voi aiheut­taa tätä, siis se on palkkainflaatiota.

  67. Tiedemies: Palkko­jen nousu ei aiheuta inflaa­tio­ta vaan se on inflaa­tion vaiku­tus. Kun rahan määrä tai sen kiertonopeus nousee, niin hin­nat (myös palkat nou­se­vat). Tämä on ihan nor­maalia inflaa­tio­ta, eikä sitä selit­tämään tarvi­ta mitään palkkain­flaa­tiokäsitet­tä. On harhaan­jo­htavaa puhua palkkain­flaa­tios­ta. Palkko­jen nousu ei myöskään joh­da mihinkään tuhoisaan inflaa­tiok­ier­teeseen. Palkat ja hin­nat nou­se­vat niin kauan, kuin rahan määrä tai sen kiertonopeus kas­vaa. Tämä on täysin nor­maalia markki­noiden toim­intaa. Inflaa­tio ete­nee täl­lä tavoin kansan­taloudessa, eikä jää aiheut­ta­maan hin­to­jen nousua vain siel­lä mihin uusi raha on ekana annettu.

    Jos rahan määrä ja kiertonopeus pysyvät vakioina hin­nat voivat muut­tua vain suh­teel­lis­es­ti. (Eli palkat eivät voi nous­ta, ilman, että mikään halpenee.)

  68. “Täl­lainen yhteiskun­ta on hyvin jul­ma — jo tämä nykyi­nen on jul­ma työstä syr­jäy­tyneitä kohtaan”

    On se melko jul­ma meitä työtä teke­viäkin kohtaan.

    Täy­tyy muis­taa, että ne jot­ka työsken­televät yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ovat jatku­vasti “irti­sanomisuhan” alla, eli ei voi koskaan tietää yri­tyk­sen tilan­net­ta ja sitä, mil­loin työ­suhde lop­puu. Tämä vaan on se reaali­teet­ti, olet­pa miten hyvä ja osaa­va tahansa (joka pitää jokaisen alal­la ole­van tiedostaa).

    Työn­tekem­i­nen kuitenkin onnis­tuu ja on mielekästä sik­si, että vas­taavasti palkkaa voi (ja pitääkin!) pyytää enem­män, mut­ta ei tästä “parem­mas­ta palka­s­ta” pitäisi kenenkään olla kateelli­nen, kos­ka parem­mal­la pal­ka­lla työsken­televiltä myös edel­lytetään jatku­vaa tulosta.

Vastaa käyttäjälle Jukka Jonninen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.