Artikkelin Vanhukset hoidokeista asiakkaiksi kommentit

Kirjoittaja: Sinivihreä

Sinivihreä — Wed, 18 Feb 2009 06:32:14 +0000

Anne M-B

“Visioonne voisi esittää vaihtoehtoja muista vaaravyöhykkeessä olevista, mutta jätetään väliin…”

Sinivihreä:

Juuri noin minäkin sen näen.

Se oli myös syy miksi raflaavan heittoni esitin. Pilleri, niin houkutteleva kun se yksilön kannalta saattaisikin olla, on mielestäni ajatuksellisesti vaarallinen tie.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Wed, 18 Feb 2009 05:18:07 +0000

Kyllä lastentarhanopettajat kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin. Päivähoito on sosiaalityötä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Anne M-B

Anne M-B — Wed, 18 Feb 2009 00:32:43 +0000

Solenoidi ja sinivihreä:

Aika hurjia visioita Te esitätte. Oletteko miettineet, että sukujen ja perheiden välisen kanssakäymisen vähetessä läheiset tulevat entistä rakkaammiksi, huonovointisinakin. Tämä on ainakin oma kokemukseni.

Visioonne voisi esittää vaihtoehtoja muista vaaravyöhykkeessä olevista, mutta jätetään väliin. Minusta pilleriajatuksilla ei pitäisi edes leikkiä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Ville

Ville — Tue, 17 Feb 2009 20:54:02 +0000

Lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia tuntuu olevan päiväkodeissa töissä suhteessa 1:3, eli hoitajavaltainen ala on kyseessä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riitta

Riitta — Tue, 17 Feb 2009 20:14:28 +0000

Toimivatko lastentarhanopettajat tosiaan jonkin määritelmän mukaan hoitoalalla?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Tue, 17 Feb 2009 19:15:30 +0000

Buttlerille:

Ensiksikin ennusteita on erilaisia. Tämä ennuste oli “kelvoton”, koska siinä ei rajoittavana tekijänä otettu huomioon ikälujokan kokoa, vaan laskettiin vain, paljonko tarvittaisiin. Toisaalta juuri tämän kriisiytymisen osoittamiseen tämä ennuste oli omiaan.

On eri asia puhua ammatissa toimivista ja koulutuksen aloittavista. Nyt puhuttiin koulutuksen aloittavista. Osa keskeyttää, osa jää kotiin hoitamaan omia lapsiaan, osa muuttaa ulkomaille ja osa siirtyy muihin ammatteihin. Näiden välillä on huomattavan suuri ero

Edelleen, luvussani oli koko sosiaali- ja terveystoimi ja vielä liikunnan ohjaajatkin. Merkittävänä joukkona lastentarhanopettajat esimerkiksi.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Catilina

Catilina — Tue, 17 Feb 2009 18:39:05 +0000

Mitään “hoito loppuu nyt” ikärajaa en ole koskaan havainnut. Edes epävirallisena ei sellaista liene.

Aktiivihoidon lopettaminen on lähes aina vastauksena kysymykseen “onko tässä enää järkeä?”

Se kysymys on siinä. Se on niin yksinkertainen, vaikka miten koittaisitte sen koristella. Onko enää järkeä?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Pekka Vitikainen

Pekka Vitikainen — Tue, 17 Feb 2009 15:44:46 +0000

Sökönä olevaa lonkkaa tai polvia ei pysty korjaamaan millään korvaavalla tuotteella. Nimetään sitä sitten miksi vaan. Kyllä se lonkka on leikattava ja parannettava varsinainen vaivan aiheiuttaja.
Muuten miksei palveluseteli sovellu Suomeen. Sehän soveltuu mainiosti paikkaamaan kunnalisten palvelujen hetkellisiä ruuhkauntumisia.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: ilkka

ilkka — Tue, 17 Feb 2009 15:11:32 +0000

Onkohan eri suuruisten palvelusetelien myöntäminen realistista? Kuka joutuu sen päätöksen tekemään? Lääkärit eivät ainakaan halua määrittää kuinka monen euron arvosta joku ansaitsee hoitoa. Muilla ei ehkä riitä ammattitaitoa, eikä se oikein sovi suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan muutenkaan. Vanhuksillakaan ei varmaan riitä ammattitaitoa vaatia oikein. Tässähän on kyse todella suurista rahoista. Tonni kuussa tekee helposti yli 100,000 euroa vanhuksen eliniän aikana. Ja eikö tuo luo taloudellisia insentiivejä ajautua huonoon kuntoon? Toisaalta, halutaanko edes tuoda palvelujen todelliset hinnat esille? Miten se vaikuttaa vanhukseen että hän tietää vuodepaikkansa maksavan 4,000 euroa kuussa valtiolle?

Onko palveluseteli ylipäätään tehokas ratkaisu? Eikö suorat raha-avustukset ole taloustieteen näkökulmasta parempia? Jotenkin kummastuttaa tämä suomalaisten into luoda rinnakkaisia valuuttoja: lounassetelit, kulttuuri ja urheilusetelit, jostain työmatka seteleistä on kai ollut puhe, nyt nämä palvelusetelit… Meillä on jo euro. Jos jaetaan seteleitä joiden on tarkoituskin kattaa vain osa jonkun asian kustannuksista, ei niillä ole kai mitään vaikutusta siihen kuinka paljon kyseistä asiaa joku ostaa. Kun omaa, “oikeata”, rahaa pitää käyttää joka tapauksessa, rajahinta ja siten päätös ei muutu. Jos taas seteleitä jaetaan enemmän kuin mitä vanhus tarvitsee, niin niiden jakaminen kannustaa ostamaan palveluita joita ei tarvita. Se ei ainakaan työvoima pulaa hellitä.

Ylipäänsä, jos työvoima pula on ongelma vanhustenhuollossa, niin kai ratkaisu olisi pääoman lisääminen. Eli siis ei pitäisi kannustaa ostamaan palveluita, vaan palveluita korvaavia tuotteita. En tiedä mitä nämä olisivat, mutta kai niitä pitäisi innovoida ihan siinä missä palveluitakin.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Buttler

Buttler — Tue, 17 Feb 2009 13:36:11 +0000

Osmo, olet kirjoittanut viime syksynä tekstissäsi ‘Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (2)’ näin:
“Eräässä seminaarissa näin laskelman, jonka mukaan Suomessa pitäisi kouluttaa vuosittain 6 000 nuorta lähihoitajiksi. Koska lähihoitajiksi kouluttautuvat ovat jokseenkin kaikki naisia, työmarkkinoille tulevista naisista joka viidennen pitäisi ryhtyä lähihoitajaksi. Tämän päälle tulevat muut hoitoalan ammattilaiset.”

Syksyllä siis joka viidennen tytön piti hakeutua hoitoalalle, mutta nyt tarvitaankin jo yli puolet peruskoulun päättäneistä? Okei, tuohon pienempään lukuun sisältyy vain lähihoitajat, mutta eikai tuo ero silti voi olla noin suuri?
Osaatko muuten yhtään sanoa, kuinka paljon sosiaali- ja terveysalalle nykyisin koulutetaan väkeä, eli toisin sanoen kuinka paljon meillä on tuohon 18 000 vielä matkaa?

Suosittele: 0