Kilpailija kaukolämpötunnelille!?

19 vastausta artikkeliin “Kilpailija kaukolämpötunnelille!?”

1. Tämä sinän­sä toimi­va idea tor­pat­ti­in aikoinaan liian vaar­al­lise­na nimeno­maan tuon pos­ket­toman ener­giamäärän takia. Olisiko tuo proomu/säiliölaivakuljetus nykyään tehtävis­sä turvallisemmin ?

   Vastaa

2. En ole aivan var­ma, mutat tietääk­seni kaukoläm­pöverkos­ton vesi on paineis­tet­tua ja läm­pöti­la siinä 120 astet­ta. Talon verkos­ton läm­pöti­la on n 60 — 70 astetta.

   1000 MWh on 1000 MW:n sähkövoimalan ½ tun­nin hukkaläm­pö, joten paat­te­ja saisi kulkea aika tiuhaan tahtiin.

   Mie­lenki­in­toinen aja­tus sinänsä.

   Vastaa

3. Kuten Spot­tu tote­si, tämä on aikanaan tyr­mät­ty tur­val­lisu­ussy­istä. Jos miet­tii miten pienen talon kokoinen terässäil­iö täyn­nä paineis­tet­tua höyryä käyt­täy­tyy kun siihen tulee repeämä, niin ymmärtää mik­si. Neu­vos­toli­itossa tätäkin taidet­ti­in kokeilla.

   Vastaa

4. Ymmärtääk­seni tarkoituk­se­na oli kul­jet­taa noin 95-asteista vet­tä, ei paineis­tet­tu 120-asteista. Juuri turvallisuussyistä.

   Vastaa

5. veden läm­päit­lan alen­t­a­mi­nen 120 asteis­es­ta 95 — asteisek­si (25 astet­ta) veisi pois suun­nilleen puo­let läm­mönkul­je­tuska­p­a­siteetista, kos­ka läm­pö siir­tyy vain alem­paan lämpötilaan.

   Vastaa

6. Toim­i­tus­var­muus on var­maan yksi putkea puolta­va asia, kos­ka tuskin noi­ta proomu­jakaan ilmaisek­si saadaan, joten investoin­tiku­lu­ja niistäkin tulee.

   Vastaa

7. Olisiko­han
   tässä jotain syytä siihen, mik­si tuo ei
   Suomes­sa onnistu

   MIkäli link­ki ei toi­mi niin siinä on tämän päivän jääkart­ta pdf for­ma­tis­sa. Huo­man­nette, että perämerel­lä on peräti kuusi jään­mur­ta­jaa. Kuitenkin, tämä talvi on huo­mat­tavasti nor­maalia leudompi.

   Vastaa

8. Ekra­noplan voisi olla proomua mie­lenki­in­toisem­pi vai­h­toe­hto. Jos sen kul­je­tuskyky olisi 1/10 proomus­ta mut­ta nopeus 20 ker­taa suurem­pi, se saat­taisi olla jopa kus­tan­nuste­hokkaampi, kun kalus­toa ja miehistöä tarvit­taisi­in vähemmän:)

   Vastaa

9. Niis­sä bitu­mip­roomuis­sa voisi kul­jet­taa jotakin muu­takin kuin vet­tä. Vaikka­pa sulaa suo­laa, jota käytetään läm­pöen­er­gian varas­toimiseen esimerkik­si uusis­sa aurinkovoimalois­sakin: http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_thermal_energy#Molten_salt_storage

   Vastaa

10. Helsin­gin ja Lovi­isan väylät pitäisi ensin ruopa­ta ~15 metrisik­si että esim Pana­max luokan, n 75 000 ton­nin tankker­it mah­tu­isi­vat väylille. Mat­ka Lovi­isa — Hki, n 100 km, kestäisi 4–5 tun­tia suun­ta, veden las­taus ja los­saus pari tun­tia kumpikin. olete­taan opti­mistis­es­ti että lai­va ehtisi päivässä tehdä kak­si edestakaista matkaa. jos 10 000 ton­nia läm­mintä vet­tä riit­täisi puolek­si tun­niksi, 75 000 ton­nia riit­täisi n neljäk­si tun­niksi. Eli tarvi­taan kolme täl­läsi­ta laivaa. Tankke­rien päivävuokrat liikku­vat suh­dan­teista riip­puen jos­sain 20 — 200 t dol­lar­ia / päivä skaalas­sa. Pitkäaikainen rah­taa­ja saisi lai­vat var­masti n 40 000 euroa / päivä hin­talu­okalla, eli osmon tankker­i­laivas­to mak­saisi n 43 miljoon­aa euroa vuodessa.

    Van­hem­mas­ta keskustelus­ta arvio kaukoläm­pö­tun­nelille; “Savion rautati­etun­neli (vuosaaren sata­ma) mak­soi 123,2 m€, pitu­ut­ta 13km”, jos Lovi­isaan tun­neli olisi 100 km, tun­nelin hin­ta olisi suu­ru­us­lu­okkaa mil­jar­di euroa. Otta­mat­ta huomioon ero­ja läm­pöhäviöis­sä, hyö­ty­suhteis­sa ja väylien sekä satamien vaa­timis­sa investoin­neis­sa, jotenkin tun­tu­isi ettei noista tankkereista halvem­paa ratkaisua saa.

    Vastaa

11. Eiköhän käy­ty keskustelu ja asian muukin pohd­in­ta osoi­ta, että Helsin­gin mit­takaavas­sa tun­neli on parem­pi kuin läm­mön laivakul­je­tus. Jos tuol­lainen kiehu­vaa vet­tä pukkaa­va ydin­voimala raken­netaan, siitä voisi ehkä kul­jet­taa proomuil­la läm­pöä vähän pienem­mille paikkakun­nille, joi­hin tun­nelia ei kan­na­ta rakentaa.
    Muis­taak­seni Ivo tar­josi kuumaa vet­tä Inkoon voimalas­ta merikul­jetet­tua kaukoläm­pöä Helsinki­in joskus 1980-luvul­la. Sil­loin se kaa­tui mm. onnet­to­muus­riski­in. Itsekin totesin, että laivan ajaes­sa karfille saisimme mah­ta­van kalansaali­in ja vieläpä valmi­ik­si keitettynä.

    Vastaa

12. Niin ja ei kai sen putken tarvitse tun­nelis­sa koko matkaa men­nä? Maan­päälli­nen tai pari metriä maan alle upotet­tu putkio­su­us voisi kulkea esim. moot­tori­tien vier­essä, mis­sä ris­teävää liiken­net­tä muutenkin on vähän ja valvon­ta hel­posti järjestettävissä.

    Vastaa

13. Ydin­läm­pö vaikut­taa vieläkin kiin­nos­tavam­mal­ta Googlen han­kit­tua Sum­man tehtaan server­i­farmilleen. Näitä lisää niin saadaan käyt­töä kuumalle vedelle kesäaikaankin. Eikö Helsin­gin ener­gia ole ekspert­tii kaukojäähdyttämisessä?

    Helsinkiläisenä vihrei­den äänestäjänä ihme­tyt­tää vihrei­den suh­tau­tu­mi­nen ydin­läm­mi­tyk­seen. Jos­sain vai­heessa on ydin­voimaskep­tikonkin päätet­tävä aio­taanko CO2-päästöjä tosis­saan vähentää.

    Vastaa

14. “Helsinkiläisenä vihrei­den äänestäjänä ihme­tyt­tää vihrei­den suh­tau­tu­mi­nen ydin­läm­mi­tyk­seen. Jos­sain vai­heessa on ydin­voimaskep­tikonkin päätet­tävä aio­taanko CO2-päästöjä tosis­saan vähentää.”

    Ihmettelin samoin sitä, että mik­si tätä ei saisi edes selvit­tää. Kysyin Puoskar­il­ta, vas­taus on ihan asiallinen:
    “Mielestäni on huono aja­tus selvit­tää pelkästään ydin­voimal­la tuote­tun läm­mön käyt­töä. Selvi­tyk­sessä pitää käy­dä läpi kaik­ki vai­h­toe­hdot: ener­gian­säästö, tuulivoima, biokaa­su ja bio­mas­sa. Myös hiilen­tal­teenot­tomenetelmiä on syytä arvioi­da tässä yhtey­dessä. Yksi selvitet­tävä vai­h­toe­hto voi olla ydinvoima.”
    http://www.maripuoskari.net/?p=175

    Vastaa

15. Puoskaroin­ti on van­haa kun­non pekkaroin­tia. Sinän­sä hyvä asia ei hyö­dyn­nä eniten just niitä omia ensisi­jaisia intresse­jä, sil­loin pitää vaa­tia selvi­tyk­siä ja lisäselvityksiä.

    Nyt on kuitenkin konkreet­ti­nen ehdo­tus mihin pitää ottaa kan­taa. Yhtä lail­la ne tuuli/bio/jätevoimaloiden tar­joa­jat ovat samal­la viival­la ja voivat rak­en­taa voimaloi­ta ja tar­jo­ta kaupungille lämpötehoa.

    Vastaa

16. Antti, tuos­sa kaukoläm­pöä tuot­tavas­sa ydin­voimalas­sa on mon­ta kysymys­merkkiä Helsingin(kin) kannal­ta (läm­mön hin­ta, tun­nelin kus­tan­nus, todel­liset päästö­vaiku­tuk­set, huolto­var­muus, jne.) jot­ka nimeno­maan voi ja tulee selvit­tää. Minus­ta aja­tus, että sitä selvitetään ja ver­tail­laan muiden vai­h­toe­hto­jen kanssa on hyvä ja järkevä.

    Jotain tarvit­see kuitenkin tehdä Helsin­gin nykyvoimaloille kymme­nen-viiden­toista vuo­den aikana, käsit­tääk­seni tämä suun­nit­telu on työn alla. Nykyti­etopo­h­jal­ta en näe mitään syytä sen kum­mem­min tyr­mätä kuin vaa­tia raken­net­tavak­si tuo­ta kaukoläm­pöputkea ja ydinvoimalaa.

    Vastaa

17. Ydin­voimaa on syys­tä vas­tustet­tu, mut­ta jos ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvistä väit­teistä puo­letkaan on tot­ta, hiili/öljy/turvevoimalat saat­ta­vat olla vielä huonom­pi vai­h­toe­hto. Eli jos kahdes­ta pahas­ta pitää vali­ta, niin… 

    Tosin — sähkö tuotet­taisi­in tyy­tyväis­inä aurinko- ja tuulivoimal­la, jos ei halvem­pia vai­h­toe­hto­ja olisi. Ympäristöverot vain kohdalleen. Itse asi­as­sa ympäristöys­täväl­lisen ener­giantuotan­non kehit­tämi­nen voisi aut­taa pääsemään tuon­tiener­gias­ta eroon, mikä olisi monel­la tapaa hyvä asia.

    Vastaa

18. Ydin­voimalan lauhdevedet voisi läm­mit­tää kaukoläm­pöverkkoon eril­lisel­lä pien­reak­to­ril­la. Näin ei tarvit­sisi laskea sähkön­tuotan­toon erikois­tunei­den reak­tor­ei­den hyötysuhdetta.
    Pien­ite­hoisen reak­torin voisi suun­nitel­la niin tur­val­lisek­si, että sen voi sijoit­taa lähem­mäs kaukoläm­mön asi­akkai­ta (esim. TKK:n testireaktori).
    Toisaal­ta taas kaukoläm­mön uudelleenkiehut­tamises­sa voitaisi­in hyö­dyn­tää käytet­tyjä polt­toaine­sauvo­ja. Tämä jatkaisi niiden käyt­töikää ja näin vähen­täisi uraanin kysyn­tää ja ydin­jät­teen syn­tymisen määrää.

    Vastaa

19. Tässä proomukul­je­tuk­ses­sa saat­taa olla samaa ongel­maa, mitä tuos­sa kaukoläm­pöputkessakin on. Eli hukkalämpö. 

    Nimit­täin että ker­ro­taan kaukoläm­mön tule­van muuten hukkaan­menevästä lauhdevedestä, jon­ka läm­pöti­la ei kai riitä (n 40 astet­ta). Jot­ta saadaan 120 asteeseen on pakko ottaa lisäen­er­giaa voimalan höyry­tur­bi­in­ista. Osin samaa mieltä näkyy tänään ole­van Hufvud­stads­bladetin kom­menteis­saan pro­fes­sori Rain­er Salo­maa Teknil­lis­es­tä korkeakoulusta.

    Voimalan sähkön­tuotan­tote­ho siis las­kee ja ener­gia menee veden­läm­mi­tyk­seen ja tämä ener­gia tuhraan­tuu osin matkalla Helsinki­in putkea ympäröivän maan lämmittämiseen.

    Voisi kuvitel­la, että energeet­tis­es­ti tehokkaam­paa olisi vaik­ka ajaa lauhde­vesi 40 asteise­na Helsinki­in ja läm­mit­tää se siel­lä pis­torasian sähköl­lä, ilman hukkalämpöä.

    Entäpä jos: Putkea ei tarvi­takaan. Läm­mitetään Van­taan vet­tä ensin 40 asteisek­si paikan­pääl­lä Helsingis­sä vaik­ka Hakevoimalal­la, maaläm­möl­lä, meren­po­h­jan läm­möl­lä tai tuulivoimal­la ja sit­ten lop­ut ihan Lovi­isan sähköl­lä vaik­ka taloy­htiöis­sä tarpeen mukaan.

    Vastaa