Kilpailija kaukolämpötunnelille!?

9.2.2009 · Aihe: _ 

Tuttu insinööri otti yhteyttä ja kertoi, että kaukolämmön kuljettaminen väärässä paikassa sijaitsevasta voimalaitoksesta rannikolla sijaitsevaan kaupunkiin voi onnistua paremmin proomulla kuin kalliilla putkella. Kuuman bitumin kuljettamista varten on jo nyt olemassa lämpöeristettyjä, kaksoisrungolla varustettuja bitumiproomuja. Samanlainen, vähän isompi proomu kuljettaisi poskettoman määrän energiaa jo kuumana vetenä varastoituna. Jos proomun vetävyys olisi 10 000 tonnia, siinä tuupattaisiin lähes tuhat MWh lämpöä. Jos käytettäisiin ainetta, jonka jäätymispiste olisi jossain 95 celsiusasteen kieppeillä, olomuodon muutokseen saisi sidotuksi energia vielä paljon enemmän.

Tällä tavoin voitaisiin tuoda lämpöä myös pienille rannikkokaupungeille – tai oikeastaan vain niille, sillä Helsingin tarpeisiin tuhat MWh ei riitä talvella kuin puoleksi tunniksi. Tosin, voivathan proomut olla paljon isompiakin.

Minusta ei ole laskemaan tällaisen toiminnan kannattavuutta, mutta olisi se kuulemma saatavissa kannattavaksi, jos kaukolämpö muuten menisi arvottomana mereen.<-->

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Kilpailija kaukolämpötunnelille!?”

  1. spottu kirjoitti 9.2.2009 kello 12:46

    Tämä sinänsä toimiva idea torpattiin aikoinaan liian vaarallisena nimenomaan tuon poskettoman energiamäärän takia. Olisiko tuo proomu/säiliölaivakuljetus nykyään tehtävissä turvallisemmin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 9.2.2009 kello 13:36

    En ole aivan varma, mutat tietääkseni kaukolämpöverkoston vesi on paineistettua ja lämpötila siinä 120 astetta. Talon verkoston lämpötila on n 60 – 70 astetta.

    1000 MWh on 1000 MW:n sähkövoimalan ½ tunnin hukkalämpö, joten paatteja saisi kulkea aika tiuhaan tahtiin.

    Mielenkiintoinen ajatus sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 9.2.2009 kello 17:14

    Kuten Spottu totesi, tämä on aikanaan tyrmätty turvallisuussyistä. Jos miettii miten pienen talon kokoinen terässäiliö täynnä paineistettua höyryä käyttäytyy kun siihen tulee repeämä, niin ymmärtää miksi. Neuvostoliitossa tätäkin taidettiin kokeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.2.2009 kello 17:28

    Ymmärtääkseni tarkoituksena oli kuljettaa noin 95-asteista vettä, ei paineistettu 120-asteista. Juuri turvallisuussyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 9.2.2009 kello 19:21

    veden lämpäitlan alentaminen 120 asteisesta 95 – asteiseksi (25 astetta) veisi pois suunnilleen puolet lämmönkuljetuskapasiteetista, koska lämpö siirtyy vain alempaan lämpötilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. juha kirjoitti 9.2.2009 kello 20:25

    Toimitusvarmuus on varmaan yksi putkea puoltava asia, koska tuskin noita proomujakaan ilmaiseksi saadaan, joten investointikuluja niistäkin tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Vitikainen kirjoitti 9.2.2009 kello 20:48

    Olisikohan
    tässä jotain syytä siihen, miksi tuo ei
    Suomessa onnistu

    MIkäli linkki ei toimi niin siinä on tämän päivän jääkartta pdf formatissa. Huomannette, että perämerellä on peräti kuusi jäänmurtajaa. Kuitenkin, tämä talvi on huomattavasti normaalia leudompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville kirjoitti 9.2.2009 kello 21:27

    Ekranoplan voisi olla proomua mielenkiintoisempi vaihtoehto. Jos sen kuljetuskyky olisi 1/10 proomusta mutta nopeus 20 kertaa suurempi, se saattaisi olla jopa kustannustehokkaampi, kun kalustoa ja miehistöä tarvittaisiin vähemmän:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Iiro Arola kirjoitti 10.2.2009 kello 0:23

    Niissä bitumiproomuissa voisi kuljettaa jotakin muutakin kuin vettä. Vaikkapa sulaa suolaa, jota käytetään lämpöenergian varastoimiseen esimerkiksi uusissa aurinkovoimaloissakin: http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_thermal_energy#Molten_salt_storage

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Antti kirjoitti 10.2.2009 kello 10:47

    Helsingin ja Loviisan väylät pitäisi ensin ruopata ~15 metrisiksi että esim Panamax luokan, n 75 000 tonnin tankkerit mahtuisivat väylille. Matka Loviisa – Hki, n 100 km, kestäisi 4-5 tuntia suunta, veden lastaus ja lossaus pari tuntia kumpikin. oletetaan optimistisesti että laiva ehtisi päivässä tehdä kaksi edestakaista matkaa. jos 10 000 tonnia lämmintä vettä riittäisi puoleksi tunniksi, 75 000 tonnia riittäisi n neljäksi tunniksi. Eli tarvitaan kolme tälläsita laivaa. Tankkerien päivävuokrat liikkuvat suhdanteista riippuen jossain 20 – 200 t dollaria / päivä skaalassa. Pitkäaikainen rahtaaja saisi laivat varmasti n 40 000 euroa / päivä hintaluokalla, eli osmon tankkerilaivasto maksaisi n 43 miljoonaa euroa vuodessa.

    Vanhemmasta keskustelusta arvio kaukolämpötunnelille; “Savion rautatietunneli (vuosaaren satama) maksoi 123,2 m€, pituutta 13km”, jos Loviisaan tunneli olisi 100 km, tunnelin hinta olisi suuruusluokkaa miljardi euroa. Ottamatta huomioon eroja lämpöhäviöissä, hyötysuhteissa ja väylien sekä satamien vaatimissa investoinneissa, jotenkin tuntuisi ettei noista tankkereista halvempaa ratkaisua saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2009 kello 20:29

    Eiköhän käyty keskustelu ja asian muukin pohdinta osoita, että Helsingin mittakaavassa tunneli on parempi kuin lämmön laivakuljetus. Jos tuollainen kiehuvaa vettä pukkaava ydinvoimala rakennetaan, siitä voisi ehkä kuljettaa proomuilla lämpöä vähän pienemmille paikkakunnille, joihin tunnelia ei kannata rakentaa.
    Muistaakseni Ivo tarjosi kuumaa vettä Inkoon voimalasta merikuljetettua kaukolämpöä Helsinkiin joskus 1980-luvulla. Silloin se kaatui mm. onnettomuusriskiin. Itsekin totesin, että laivan ajaessa karfille saisimme mahtavan kalansaaliin ja vieläpä valmiiksi keitettynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 11.2.2009 kello 23:49

    Niin ja ei kai sen putken tarvitse tunnelissa koko matkaa mennä? Maanpäällinen tai pari metriä maan alle upotettu putkiosuus voisi kulkea esim. moottoritien vieressä, missä risteävää liikennettä muutenkin on vähän ja valvonta helposti järjestettävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. a_l kirjoitti 12.2.2009 kello 10:22

    Ydinlämpö vaikuttaa vieläkin kiinnostavammalta Googlen hankittua Summan tehtaan serverifarmilleen. Näitä lisää niin saadaan käyttöä kuumalle vedelle kesäaikaankin. Eikö Helsingin energia ole eksperttii kaukojäähdyttämisessä?

    Helsinkiläisenä vihreiden äänestäjänä ihmetyttää vihreiden suhtautuminen ydinlämmitykseen. Jossain vaiheessa on ydinvoimaskeptikonkin päätettävä aiotaanko CO2-päästöjä tosissaan vähentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 12.2.2009 kello 12:45

    “Helsinkiläisenä vihreiden äänestäjänä ihmetyttää vihreiden suhtautuminen ydinlämmitykseen. Jossain vaiheessa on ydinvoimaskeptikonkin päätettävä aiotaanko CO2-päästöjä tosissaan vähentää.”

    Ihmettelin samoin sitä, että miksi tätä ei saisi edes selvittää. Kysyin Puoskarilta, vastaus on ihan asiallinen:
    “Mielestäni on huono ajatus selvittää pelkästään ydinvoimalla tuotetun lämmön käyttöä. Selvityksessä pitää käydä läpi kaikki vaihtoehdot: energiansäästö, tuulivoima, biokaasu ja biomassa. Myös hiilentalteenottomenetelmiä on syytä arvioida tässä yhteydessä. Yksi selvitettävä vaihtoehto voi olla ydinvoima.”
    http://www.maripuoskari.net/?p=175

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Antti kirjoitti 13.2.2009 kello 9:06

    Puoskarointi on vanhaa kunnon pekkarointia. Sinänsä hyvä asia ei hyödynnä eniten just niitä omia ensisijaisia intressejä, silloin pitää vaatia selvityksiä ja lisäselvityksiä.

    Nyt on kuitenkin konkreettinen ehdotus mihin pitää ottaa kantaa. Yhtä lailla ne tuuli/bio/jätevoimaloiden tarjoajat ovat samalla viivalla ja voivat rakentaa voimaloita ja tarjota kaupungille lämpötehoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 13.2.2009 kello 15:23

    Antti, tuossa kaukolämpöä tuottavassa ydinvoimalassa on monta kysymysmerkkiä Helsingin(kin) kannalta (lämmön hinta, tunnelin kustannus, todelliset päästövaikutukset, huoltovarmuus, jne.) jotka nimenomaan voi ja tulee selvittää. Minusta ajatus, että sitä selvitetään ja vertaillaan muiden vaihtoehtojen kanssa on hyvä ja järkevä.

    Jotain tarvitsee kuitenkin tehdä Helsingin nykyvoimaloille kymmenen-viidentoista vuoden aikana, käsittääkseni tämä suunnittelu on työn alla. Nykytietopohjalta en näe mitään syytä sen kummemmin tyrmätä kuin vaatia rakennettavaksi tuota kaukolämpöputkea ja ydinvoimalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ville kirjoitti 13.2.2009 kello 17:44

    Ydinvoimaa on syystä vastustettu, mutta jos ilmastonmuutokseen liittyvistä väitteistä puoletkaan on totta, hiili/öljy/turvevoimalat saattavat olla vielä huonompi vaihtoehto. Eli jos kahdesta pahasta pitää valita, niin…

    Tosin – sähkö tuotettaisiin tyytyväisinä aurinko- ja tuulivoimalla, jos ei halvempia vaihtoehtoja olisi. Ympäristöverot vain kohdalleen. Itse asiassa ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittäminen voisi auttaa pääsemään tuontienergiasta eroon, mikä olisi monella tapaa hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kaapo kirjoitti 16.2.2009 kello 3:58

    Ydinvoimalan lauhdevedet voisi lämmittää kaukolämpöverkkoon erillisellä pienreaktorilla. Näin ei tarvitsisi laskea sähköntuotantoon erikoistuneiden reaktoreiden hyötysuhdetta.
    Pienitehoisen reaktorin voisi suunnitella niin turvalliseksi, että sen voi sijoittaa lähemmäs kaukolämmön asiakkaita (esim. TKK:n testireaktori).
    Toisaalta taas kaukolämmön uudelleenkiehuttamisessa voitaisiin hyödyntää käytettyjä polttoainesauvoja. Tämä jatkaisi niiden käyttöikää ja näin vähentäisi uraanin kysyntää ja ydinjätteen syntymisen määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pohtija kirjoitti 17.2.2009 kello 13:00

    Tässä proomukuljetuksessa saattaa olla samaa ongelmaa, mitä tuossa kaukolämpöputkessakin on. Eli hukkalämpö.

    Nimittäin että kerrotaan kaukolämmön tulevan muuten hukkaanmenevästä lauhdevedestä, jonka lämpötila ei kai riitä (n 40 astetta). Jotta saadaan 120 asteeseen on pakko ottaa lisäenergiaa voimalan höyryturbiinista. Osin samaa mieltä näkyy tänään olevan Hufvudstadsbladetin kommenteissaan professori Rainer Salomaa Teknillisestä korkeakoulusta.

    Voimalan sähköntuotantoteho siis laskee ja energia menee vedenlämmitykseen ja tämä energia tuhraantuu osin matkalla Helsinkiin putkea ympäröivän maan lämmittämiseen.

    Voisi kuvitella, että energeettisesti tehokkaampaa olisi vaikka ajaa lauhdevesi 40 asteisena Helsinkiin ja lämmittää se siellä pistorasian sähköllä, ilman hukkalämpöä.

    Entäpä jos: Putkea ei tarvitakaan. Lämmitetään Vantaan vettä ensin 40 asteiseksi paikanpäällä Helsingissä vaikka Hakevoimalalla, maalämmöllä, merenpohjan lämmöllä tai tuulivoimalla ja sitten loput ihan Loviisan sähköllä vaikka taloyhtiöissä tarpeen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus