Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.2.2009

Tässä tärkeim­mät uudet asiat

Esikaupunkien renes­sanssi-raport­ti. Noin pääl­lisin puolin vaikut­ti hyvin kan­natet­taval­ta ihan kuin olisi itse kir­joit­tanut. Ehkä koira on hau­dat­tuna jon­nekin raportin keski­vai­heen 37 alavi­it­teeseen. Sinän­sä hyvin tärkeä paperi

==========

Etelä-Haa­gan Ison­nevan alueen ase­makaa­van muu­toslu­on­nos. Alue on Vihd­in­tiehen ja Turun radan välis­sä. Se on lähel­lä Huopalah­den ase­maa. Jok­er­il­in­ja kul­kee sen läpi.

Kyse on tiivistämis­hankkeesta van­has­sa ja asukkail­taan van­henevas­sa kaupungi­nosas­sa, jos­sa asun­to­jen keskikoko on 44 neliötä. Kaavas­sa halu­taan lisää eri­tyis­es­ti suuria per­hea­sun­to­ja. Han­kkeen luon­teesta ker­too eniten se, että kohde on valit­tu ympäristömin­is­ter­iön tutkimuk­seen “Maankäytön ris­tiri­ito­jen  käsit­te­ly — uudet työ­ta­vat ja menetelmät”

Nykyisessä kaavas­sa on asuinker­rosalaa 124 000 ker­rosneliötä. Uut­ta pukkaa 36 600 ker­rosneliötä eli liki kol­mannes lisää. Puis­toa muute­taan asuinalueik­si ja näin tehdään myös yhdelle urheilukentälle.

Kaa­va suo­jelee Haa­gan perusk­oulun raken­nuk­sen, jos­ta koulu ei pidä, kos­ka tarvit­taisi­in lisää tilaa.

On ainakin kuul­tu kansalaisia; tai siis ovat kansalaiset ainakin anta­neet 108 mielipidettä.

====

Pohjois-Vuosaaren kaaval­u­on­nos

Alueelle kaavail­laan 2000 asukas­ta. Tämä vas­taa siis 1/5 vuo­tuis­es­ta rak­en­tamis­tarpeesta. Vuosaare­laiset eivät pidä virk­istysalueen naker­tamis­es­ta, vaik­ka kaa­va on yrit­tänyt naker­taa sitä taiten.

Tämä ei ole raideli­iken­teen var­teen rak­en­tamista eikä aluet­ta sik­si minus­ta ole vält­tämätön­tä rak­en­taa lainkaan, tai ainakin voisi aluet­ta raja­ta. Toisaal­ta Pohjois-Vuosaaren ostari voisi saa­da lisää elin­vu­osia uusista asiakkaista.

Vuosaa­res­sa on paljon viher­aluei­ta, mut­ta niiden tosi­asial­lista pin­ta-alaa rajoit­taa sul­jet­tu golf-rata. Tässä sitä taas ollaan. Golf ei sovi kaupunkiin.

Olemme toisaal­ta sitoutuneet 5000 asun­toon vuodessa. Tässä niistä on tuhat.  Itse kaa­va on todel­la hyvin tehty.

Blogillani moni kom­men­toi­ja on vaat­in­ut kaupunkia kaavoit­ta­maan paljon lisää asun­to­ja ton­tin hin­to­jen alen­tamisek­si. Kehotan näin esit­täviä men­emään vaikka­pa Vuosaa­reen asukasiltaan!

===

Muu­ta sälää:

Bule­vardil­la raken­netaan pysäkkiko­rokkeet kaven­ta­mal­la ajo­rataa. Pyöräil­i­jä minus­sa kiittää!

Kaup­pa­torin pyörätie merk­itään nyt suo­raan pohjois­ran­taan, kun aiem­min pyöreät ohjat­ti­in sil­lan kaut­ta Kata­janokalle m/s Runebergilta purkau­tu­vien tur­is­ti­mas­so­jen läpi. Hurraa!

 Ehdo­tus tieli­iken­nease­tuk­seen muu­tose­hdo­tuk­sen, joka sal­lisi valo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä pyöräil­i­jöille ryh­mit­tymisalueen auto­jen eteen. Tämähän on yhtä juhlaa!

53 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.2.2009”

  1. Ehdo­ta­pa siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa että lopete­taan tuo piper­rys ja vede­tään put­ki Helsingistä Tal­li­naan. EU on jo luvan­nut 300 miljoon­aa sähköjo­hdon vetämisek­si. Kyl­lä sieltä laman­tap­potarkoituk­seen irtoaa var­maan joku miljoona lisää junatun­nelia varten. Pis­tetään samaan put­keen sähkön ja junan kanssa vielä maakaa­sukin, niin sak­salaiset mak­sa­vat loput.

  2. “Esikaupunkien renes­sanssi-raport­ti.”

    Upea nimi, kuka on nimen antaja.

    “Kaa­va suo­jelee Haa­gan perusk­oulun raken­nuk­sen, jos­ta koulu ei pidä, kos­ka tarvit­taisi­in lisää tilaa.
    On ainakin kuul­tu kansalaisia; tai siis ovat kansalaiset ainakin anta­neet 108 mielipidettä.”

    Kansalaisia kan­nat­taisi kuun­nel­la ja hei­dän kanssaan kan­nat­taisi keskustel­la. Kyse voi olla myös ihmis­ten itsemääräämisoikeud­es­ta, ihmiset halu­a­vat, että heil­lä on sanansa san­ot­ta­vana kotiym­päristön­sä asioissa.

    En ota kan­taa itse asioi­hin, en tunne. Kuu­lostaa pahal­ta, jos urheilukent­tä jyrätään.

    Euroopan ja Suomen parhaas­sa työ­paikas­sa ydinkysymys oli vuorovaiku­tus, jon­ka nimeen olen van­nonut pitkään. Vuorovaiku­tuk­sen oppimi­nen olisi keino päästä eroon mon­es­ta Suomi-ongelmasta.

    Val­taeli­itin ja asukkaiden vuorop­uhelu kyl­lä, eikä vain näen­näis­es­ti. Jos päät­täjä on han­kkei­neen men­nyt met­sään, olisi syytä osa­ta myön­tää se.

    ====

    Pohjois-Vuosaaren kaaval­u­on­nos

    ” Vuosaare­laiset eivät pidä virk­istysalueen naker­tamis­es­ta, vaik­ka kaa­va on yrit­tänyt naker­taa sitä taiten.”

    Ensi vai­heessa tehdään asi­at tait­en, sit­ten siir­ry­tään tos­i­toimi­in (Huvi­latelt­ta, Kaisaniemen laivasuunnitelma).

    Kun päästää jalan sisään, perässä tulee koh­ta puolin koko sarvikuono. Sarvikuonot tun­netusti ryn­täävät muista piit­taa­mat­ta koko isol­la ruhol­laa. Iso joukko ihmisiä muo­dosta­vat yhdessä sarvikuonolauman.

    ” Tässä sitä taas ollaan. Golf ei sovi kaupunkiin.”

    Vaati­iko kukaan oikeasti kaupunki­lainen nor­maali jär­jel­lä varustet­tu ihmi­nen, että golf-radan pitää olla kaupungissa. 

    Minus­ta kaiken, mikä vie liian paljon tilaa ja kaupunki­lais­ten raho­ja, pitää olla muual­la tai ei sit­ten mis­sään. Jaka­jia on mon­ta, vaik­ka eiväthän super­ego­is­tit siitä piittaa.

  3. Hienoa, että tuo kaup­pa­torin jär­jetön pyörätielin­jaus viimein oikaistaan.

  4. “ihmiset halu­a­vat, että heil­lä on sanansa san­ot­ta­vana kotiym­päristön­sä asioissa.”

    Asukasil­lat ovat kuitenkin tarpeet­to­mia kos­ka tiede­tään jo valmi­ik­si että “han­ke on sinän­sä hyvä mut­ta tämä paik­ka on sille aivan väärä”.

  5. Mil­tei ajat­telin tänään kir­joit­ti 10.2.2009 kel­lo 12:14 “ihmiset halu­a­vat, että heil­lä on sanansa san­ot­ta­vana kotiym­päristön­sä asioissa.”

    Muuten he vier­aan­tu­vat ympäristöstään ja kaupungis­taan ja siitä ei hyvä seu­raa (esim. opit­tu avut­to­muus, sotkem­i­nen, välin­pitämät­tömyys, sairas­tu­mi­nen, masentuneisuus)…maksukykyisimmät tai muu­toin aikaansaa­vat muut­ta­vat pois.

    “Asukasil­lat ovat kuitenkin tarpeet­to­mia kos­ka tiede­tään jo valmi­ik­si että “han­ke on sinän­sä hyvä mut­ta tämä paik­ka on sille aivan väärä”.”

    Nyt en ymmär­rä, avaisitko hieman.

  6. Mik­set Osmo ker­ro tääl­lä siitä, miten makasi­ineille tulee käymään? Mil­lainen lehmänkaup­pa tehti­in, jot­ta vihreät saati­in hil­jaisek­si. Pajamäen Osku demareista hiukan tekee nimel­listä vas­tar­in­taa, mut­ta eipä paljon muut. Mik­siköhän sitä tanssi­makasi­inia ei voi siirtää 10m ja säästää makasiinia?
    Hyvin on sdp ja kokkar­it pelan­neet taas pelinsä.

  7. Kos­ka rapor­toin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta. Poikkeamis­lu­pa makasi­inin lop­pu­osankin suo­jelun purkamis­es­ta on kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Makasi­ineista monikos­sa puhut­taes­sa ne on jo menetet­ty. Nyt on kyse siitä viimeis­es­tä päädystä.

    Yhden pihasi­iv­en kohot­ta­mi­nen on liian iso asia poikkeamis­lu­valle, mut­ta tanssi­makasi­i­ni, se ei ole.

  8. Aiem­minkin on tul­lut kom­men­toiduk­si, että mitähän ikuis­es­ta Roomas­ta olisi jäl­jel­lä, jos SUOMAALAISET oli­si­vat olleet päät­tämässä kaavas­ta. Sinne on tul­lut ja tulos­sa mod­er­nia arkkite­htu­uria, mut­ta ei mod­er­nia sijoite­ta tuos­ta vain mihin tahansa.

    Ketä mah­ta­vat olla nousukaspuolueet, jot­ka sijoit­ta­vat mitä vain mihin vain. dEMAR­IT JA KOKOOMUSKO JNE.. HESARIN MUKAAN MARI MUOSKARI JA VIHREÄT VASTUSTIVAT???

    Suo­ma­lAinen provinssi on pilat­tu ensin, nyt näi­den pilaa­jien lapset tule­vat tänne Hesaan ja suun­nit­tel­e­vat kaupunkia vis­si­in henkisen tuli­tikun valossa.

    Ehkä he ovat reilan­neet pitkin Eur­roop­paa ja muual­lakin, mut­ta liekö oleskel­tu maku­u­pus­sis­sa kaupunkien puis­tois­sa ja rautatieasemil­la. Kovin vähän on täl­lä matkus­ta­neel­la sukupolvel­la jäänyt kaupunkiku­val­lista henkistä pääomaa.

    Tehdään seu­raavak­si Tuomiokirkon eteen muumi­maa, tyhjä tila kaipaa ELÄVÖITTÄMISTÄ.

    Eivät hesalaiset ole ääliöitä, kuten tun­tuu, kun kuun­telee näi­den pal­jas­jalka­vir­tuoosien (vrt. pal­jas­jal­ka­lääkäri) perusteluja.

  9. Mielestäni kevyen­li­ikeen­teen tilanne on Helsingis­sä hyvinkin valitet­taval­la tasol­la mikäli Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan “akti­ivis­es­ti pyöräilevä” Vihrei­den jäsen juh­lii muu­ta­man sadan metrin muu­tok­sia katu­i­hin. Tämä ei ole hyökkäys Osmoa kohti, mut­ta toivoisin että jokainen avaisi Google Mapsin ja tarkastelisi esimerkik­si Kööpen­ham­i­naa (mikä koh­ta tahansa). Tämä ain­oas­taan esimerkkinä kaavoituk­ses­ta. Itse liiken­nekult­tuuri vaatii var­maan muu­ta­man sukupol­ven vai­h­dok­sen muuttuakseen. 

    Kaup­pa­torista:
    Veikkaan että näkyvin muu­tos pyöräil­i­jöille on että pyöräpoli­isit ei enää park­keera Kaup­pa­torin kohtaan pitämään sakkoratsiaa.

  10. Tarken­nuk­se­na vielä Köpik­ses­tä niille jot­ka vaivau­tu­i­v­at että ne auton lev­eysmi­tan täyt­tävät väylät molem­mil­la puo­lil­la jok­ista ajo­rataaa ovat ykssu­un­taisia pyöräteitä. Ei parkkipaikkoja. 😉

  11. Pyörä­tien turhista mutk­ista kandee muis­tut­taa Urheilukatu-Lääkärinkadun mutkas­ta. Siel­lä vaa­di­taan, että Nor­den­skiöldinkadul­ta Man­ner­heim­intielle pohjoiseen kään­tyvä joutuu polke­maan ensik­si jyrkkää mäkeä (Urheilukat­ua) ylös ja sit­ten jar­rut vinkuen las­ket­tele­maan alas (Lääkärinkat­ua) takas Man­ner­heim­intielle. Tämä “paran­nus” tehti­in jo 1980-luvulla.

    Nuorem­pana mul­la oli tosi­aan ylikun­toa sen­ver­ran, että kra­pu­lan paran­tamisek­si täm­möset hikivedä­tyk­set oli­vat ihan ter­ve­tullei­ta. Nykyään ajan aina jalka­käytäväl­lä suo­raan Man­ner­heimin tielle ja mak­san vaik­ka sakot.

  12. “On ainakin kuul­tu kansalaisia; tai siis ovat kansalaiset ainakin anta­neet 108 mielipidettä.” 

    Mjoo, riip­puu vähän siitä mis­sä ko. tilaisu­us on pidetty.
    Elävöitän tätä vähän esimerkil­lä Hert­toniemestä. Hert­toniemen keskus­tan liiken­nejär­jäste­lyt ovat menos­sa uusik­si eikä aiheetta.
    Asukasil­ta ev. lut. kirkon jäse­nille pidet­ti­in 19.01.2009 Hert­toniemen kirkos­sa. Tas­a­puolisu­u­den vuok­si olisi myös muille uskon­nol­lisille ryh­mille pidet­tävä oma tiedo­tusti­laisu­us. (Tai siirtää koko ros­ka ns. puoluet­toma­lle maaperälle.)
    Protestoin aikani, hyvis­sä ajoin, Hert­toniemen kaupungi­nosa­sait­il­la, mut­ta turhaa­han se on, tietenkin.

  13. Osmo ja muut val­tu­ute­tut, tästä mallia! 

    http://www.streetsblog.org/2006/10/04/notes-on-bicycling-in-copenhagen/

    Helsingis­sä on val­tavasti poten­ti­aalia vas­taavalle kehitykselle. 

    Pyöräi­lyä helpot­ta­va ehdotus:
    1. yht­enäiset yksisu­un­taiset pyöräti­et pääväylille (mechelininkatu,mansku,hämeentie sekä sörnäis­ten­rantie). näi­den rakenne on olta­va mallia köpis, eli sitä luokkaa että niil­lä voi ajaa esteet­tää vähin­tää 25km/h.
    2. näille väylille johta­vat pienem­mät pyöräti­et voivat olla impro­vi­soitu­ja, mut­ta ovat niidenkin on olta­va yksisuuntaisia
    3. hiekoi­tus pyöräteil­lä lopetettava
    4. olisiko mah­dol­lista hakea asiantun­ti­joi­ta pyöräi­lykaupungeista opet­ta­maan pyörätei­den suun­nit­telua ja rak­en­tamista. tun­tuu että tätä tietoa ja taitoa ei löy­dy täältä.

    Täl­lä het­kel­lä lähim­pänä keskus­taa ole­vat osu­udet jot­ka muis­tut­ta­vat eniten pyöräti­etä (täyt­tää yllä ole­vat ehdot) tun­tu­vat alka­van Pasi­lan kohdal­la ja jatku­van raitei­ta pitkin eri suuntiin.

  14. Yritin kat­soa netistä, mitä Makasi­inien jään­nök­selle on tapah­tu­mas­sa, voisiko joku ker­toa. Kuka nyt on ostanut ketä hil­jaisek­si, mitä Eduskun­tat­alon edessä oikein tulee ole­maan vastaisuudessa.

    Ilmeis­es­ti Katri-Hele­na, naulan kan­taan sopi­va suo­ma­laisu­u­den sym­boli, tulee ral­lat­tele­maan Niskan tanssi­paviljongis­sa. Eduskun­ta säätelee lake­jaan letka­jenkan tahdissa.

    Olet­teko muuten huo­man­neet, että Kampin ostoskeskus on ainakin Töölön­lahdelta kat­sot­tuna korkeampi kuin Eduskuntatalo.

    Makasi­init on järkyt­tävä trage­dia, niistä lopuista tiiliskivista pitäisi rak­en­taa muis­tomerk­ki sen pystyssä ole­van makasi­in­iosan viereen sille Helsingille, jota on tuhot­tu mil­loin rahas­ta mil­loin ymmärtämät­tömyy­destä tai muuten vain ajattelemattomuuttaan.

    Suomes­ta puut­tuu omi­naisu­us, jota kut­su­taan ter­mil­lä “dig­ni­ty” englan­ninkielisessä kirjallisuudessa.

    Päät­täjien pitäisi olla esimerkkeinä kansalle. Vaik­ka Kokoomus isän­maal­lisu­udel­la hehkut­taakin, sil­lä tahol­la ollaan myy­ty ja oltu valmi­ita myymään Suomea mil­loin mihinkin suuntaan.

  15. Anne M‑B

    Asukasil­lan, minkä tahansa asukasil­lan siis, mielestä suurem­pi han­ke, mikä tahansa suurem­pi han­ke siis, on hyvä vain jos se sijoite­taan johonkin muualle kuin oma­l­la alueelle.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimby

    Asukasil­to­jen paradok­si on siinä että jos halu­taan ihmisille miel­lyt­täviä vaikut­tamisen ja osal­lis­tu­misen koke­muk­sia, pitää käsiteltävien asioiden olla har­mit­to­mia ja vähäpätöisiä kuten leikkiken­tän kein­u­jen väri­tys tai puis­ton uudet istutukset. 

    Paikalle tulee hyvin vähän ihmisiä osal­lis­tu­maan ja koke­maan yhteisöl­lisyyt­tä, kos­ka vähäpätöiset asia eivät ihmisiä määritelmänkin mukaan liik­keelle saa, mikä on aivan ymmär­ret­tävää ja jopa oikein. 

    Suuret asi­at saa­vat ihmiset liik­keelle. Näis­sä asiois­sa kuten uusien asun­to­jen tai tei­den kaavoituk­ses­sa ja eri­lais­ten toim­into­jen sijoit­telus­sa asukasil­lois­sa ei ole tar­jol­la vaikut­tamisen koke­muk­sia vaan pelkkä mielip­i­tee­nil­maisumah­dol­lisu­us joka päät­tyy hui­jatuk­si tulemisen koke­muk­seen — luoti­in illu­u­sio siitä että asioi­hin voi vaikut­taa mut­ta paikalla ollei­den läh­es yksimielis­es­tä vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta han­ke toteutetaan joka tapauksessa.

    Näin on kos­ka yleinen etu vaatii että lähiym­päristön pom­min­var­mas­ta vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta alko­holis­teille pitää olla asun­toloi­ta, kehi­tys­vam­maisille ja liikun­tara­joit­teisille uima­paikalla järe­itä lai­ture­i­ta ja uusia asun­to­ja sekä teitä pitää välil­lä rakentaa. 

    Huo­maut­taisin vielä että ennen kaikkea ympäristön kannal­ta uut­ta kaupunki­raken­net­ta on ehdot­toman järkevääkin rak­en­taa tiivi­isti, ehkä juuri aivan siihen viereen mis­sä sinä asut. Vaik­ka se paik­ka onkin aivan väärä, onhan sitä hyvä­nen aika paljon parem­piakin paikkoja.

  16. Makasi­in­ista on suun­nitel­mas­sa jätet­ty jäl­jelle yksi tiili­seinä lasi­seinäisen “tanssi­paviljon­gin” viereen. Muu­ta­mas­sa vuodessa tuol­lainen rau­nio­seinä rapau­tuu ja on vaar­alli­nen ihmisille, joten se pitää purkaa. Tanssi­paviljon­gin osalta ongel­mallisin asia on, että se täyt­tää koko puis­ton ja tulee kovin lähelle (keskus­takir­jas­tolle kaavail­tua) ole­mas­saol­e­vaa tont­tia. Palo­tur­val­lisu­u­den osalta se voi tuot­taa ongelmia.

  17. “… uut­ta kaupunki­raken­net­ta on ehdot­toman järkevääkin rak­en­taa tiivi­isti, ehkä juuri aivan siihen viereen mis­sä sinä asut. Vaik­ka se paik­ka onkin aivan väärä, onhan sitä hyvä­nen aika paljon parem­piakin paikkoja.

    Taitaa olla insinööri tai kaup­pati­eteil­i­jä asialla.

    Eivät asi­at ole ihan noin yksinkeraisia, ihmiset, niil­lä, joil­la on varaa, pakote­taan han­kki­maan mon­ta asun­toa eri vuo­de­naiko­ja varten. Näin on tehnyt moni.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­un tarvit­taisi­in todel­lakin poikki­ti­eteel­listä ajat­telua. Niin­hän se pakkaa usein ole­maan, että nuorim­mat, vähiten koke­neet, yksini­it­tisim­mät ja tiet­ty kateel­lisim­mat ovat varmimpia mielip­iteis­sään, he myöskin tykkäävät kon­trol­loi­da mui­ta. Maail­man pitää kait olla niin yksiselit­teinen, että hekin ymmärtävät.

    Helsin­ki on ajanut tiivistämis­poli­ti­ikallaan nimeno­maan vähiten palvelui­ta tarvit­se­via pois Helsingistä.

    Helsingis­sä ja Otaniemessä on arkkite­hte­jä, jot­ka osaa­vat ottaa ihmisen tarpei­neen ja ympäristöasi­at kokon­aisuute­na, kan­nat­taisi pal­jas­jal­ka-arkkite­htien kuun­nel­la heitä.

    Tiet­ty, mon­et val­lan kah­vas­sa ole­vat tykkäävät var­maankin kiusa­ta ihmisiä ja osoit­taa val­taansa tieten tahtoen.

    Suo­mi taitaa olla kiusaamisen luvat­tu maa, kaikil­la tasoil­la. Eivät tai­da koulu- eivätkä per­hesur­mat pysäyt­tää päät­täjiä ja mui­ta ihmisiä miet­timään vai pysäyttävätkö.

  18. Makasi­inien pää­ty on myös vihrei­den suos­tu­muk­sel­la ja sdp-kok lehmänkau­pal­la tarkoi­tus purkaa, vaik­ka alun­perin ne oli tarkoi­tus jät­tää. Kaupung­in­hal­li­tus käsit­teli asi­aa 9.2.2009 ja jät­ti asian Pajamäen pyyn­nöstä pöy­dälle. Vihreät ovat asi­as­ta hil­jaa, kos­ka taustal­la lehmänkaup­pa. Tuskin­pa se, että Osmo on kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen, estää hän­tä pitämästä esil­lä asi­aa, jon­ka KH käsit­telee. Vai mitä? jos olen par­ti­o­lainen, enkö saa puhua ´val­tioneu­vos­ton päätök­sistä, kun en ole sen jäsen?

  19. En ole kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta val­tu­us­to­ryh­mässä asi­aa käsitelti­in ja suh­taudut­ti­in kiel­teis­es­ti. Jos asi­as­ta on jokin kok-dem sopu, Pajamä­ki tietänee siitä enemmän.
    Sinän­sä tuo pää­ty on aika huono jäänne hyvistä makasiineista.

  20. On aikamoinen ihme, jos ei ko. seinää saa­da tue­tuk­si, kun miet­tii, mitä han­kkei­ta Helsingillä on. Puut­tuneeko moti­vaa­tio­ta vai mitä.

    Jos ei saa­da tue­tuk­si, mitä en usko, seinästä voi tehdä muis­tomerkin Helsin­gin tuho­tu­ille arvorakennuksille.

    Kävin taan­noin Ateenas­sa hau­taus­maal­la, sinne oli hau­dat­tu Pelo­pon­neso­lais­so­tien ensim­mäiset uhrit. Siel­lä itse Perik­les oli pitänyt muistop­uheen. muis­tok­seen. Paikalla oli har­maa kiviröykkiö, mut­ta hie­man mieliku­vi­tus­ta käyt­tämäl­lä kasan sai elämään.

    Firen­zessä on puret­tu 1800-luvul­la rooma­lai­saikaista asu­tus­ta. Opas surek­si asi­aa vielä nytkin. Minus­ta olisi ollut hienoa ja kek­seliästä, jos rooma­laisas­u­tuk­sen pure­tus­ta raken­nus­ma­te­ri­aal­ista olisi pystytet­ty pure­tun alueen muis­tomerk­ki ja muis­tomerkki­in kuva, mitä paikalla oli muinoin ollut.

    Kun Helsin­gin raken­nuskan­ta on kovin nuor­ta, pitäisi kek­siä keino­ja säi­lyt­tää se vähä tai ainakin jälk­iä siitä.

    Muu­toin annamme muual­ta tulleille kuvan, että olemme juuri äsket­täin kiiven­neet alas puusta.

  21. Jo kaavaan kom­pro­missi­na saadut makasi­inien frag­men­tit oli­vat huono ja teen­näi­nen ratkaisu. Niiden välistä olisi kuitenkin päässyt sen­tään kulke­maan ja puis­to olisi joten kuten jatkunut. Vesial­las­ta on nyt näköjään kutis­tet­tu ja se ehkä katoaa kokon­aan, joten se hie­man helpot­taa ahtaut­ta. Kokon­aisuute­na Töölön­lahti taitaa olla menetet­ty mah­dol­lisu­us. Kat­seen voisi suun­na­ta toisaalle. Tul­li- ja pakkahuone vaikut­taa seiso­van tyhjän pant­ti­na Kata­janokalla. Saisiko sinne herätet­tyä henki­in makasi­ineil­la virin­neen toimin­nan, jota aikanaan kovin pidet­ti­in arvossa?

  22. Todel­la surullista, että Etelä-Haa­gakin raken­netaan umpeen epävi­ihty­isäk­si slummiksi. 

    Edes urheilukent­tää ei säästetä. 

    Uskon, että vas­taisku itää. Ihmiset lähtevät kivikylistä pakoon melua ja saastet­ta muu­ta­man vuosikymme­nen sisäl­lä. Mut­ta lyhyt­näköisyys on val­lit­se­va mie­len­ti­la… ja tyhmyys. 

    Nyt tyh­jen­netään maaseu­tu akti­ivisel­la poli­ti­ikalla, koh­ta asum­i­nen pääkaupunkiseudul­la tehdään sietämät­tömäk­si. Kukaan ei tun­nu ole­van huolis­saan tuh­lauk­ses­ta, jota raken­nuskan­taan on sidot­tuna ympäri Suomen.

  23. Kat­soin vielä ker­ran Töölön­lah­den liiken­nesu­un­nitel­maa ja pisti silmään, että pyörätie ja jalka­käytävä katkea­vat musi­ikki­talon edessä tak­sien saat­toli­iken­nealueen vuok­si. Pyöräi­lyn voisi mielestäni lait­taa etusi­jalle ja siirtää tak­sit syrjemmälle:)

  24. Ville: “Tul­li- ja pakkahuone vaikut­taa seiso­van tyhjän pant­ti­na Kata­janokalla. Saisiko sinne herätet­tyä henki­in makasi­ineil­la virin­neen toimin­nan, jota aikanaan kovin pidet­ti­in arvossa?”

    Var­jele, jos joku kek­sii tavoitel­la omae­htoisu­ut­ta: pelkään­pä, että omae­htoiset han­kkeet ovat tuhoon tuomit­tu­ja. Tun­tuu, että omae­htoisu­us aina ras­saa jotakuta.

    Rakel Hiltunen oli kuule­mani mukaan ihme­tel­lyt makasi­ine­ja ja niiden säi­lyt­tämishalua, liekö tot­ta. Toiv­ot­tavasti demar­it heräävät ja ovat oppi­neet jotakin (Osku Pajamä­ki), vai ovatko.

    Ihmi­nen akti­ivise­na toim­i­jana taitaa olla monille päät­täjille punainen vaate.

    Makasi­init todel­la kerä­sivät ihmisiä yhteen. Paikas­ta muo­dos­tui hesalais­ten olo­huone. Saas nähdä, miten käy steri­ilille uudelle han­kkeelle, otta­vatko ihmiset han­kkeen omak­seen vai ei.

    Eli­nalle: Ehkä meil­lä olisi pitänyt olla nat­simiehi­tys Nor­jan tapaan, emme olisi niin piit­taa­mat­to­mia muun kuin pääkaupunkiseudun ja muu­tamien muiden asukaskeskit­tymien asut­tamisen suhteen.

    Moni viisas on sanonut, että Suomeen mah­tuu vain yksi aja­tus ker­ral­laan ja kaik­ki van­no­vat sen nimeen, niinköhän.

  25. “Saas nähdä, miten käy steri­ilille uudelle han­kkeelle, otta­vatko ihmiset han­kkeen omak­seen vai ei.”

    Kansalais­tori ‑nim­i­tys on ilmeis­es­ti jonkun han­kkeeseen osal­lis­tuneen mus­taa huumo­ria. Suun­nit­telun punaise­na lankana kun on mon­u­men­taali­aukio jos­sa ei ole tarkoi­tuskaan oleskel­la vaan kat­sel­la aukion laidan raken­nuk­sista käsin.

    Eipä oikeas­t­aan hait­taa, keskit­tyypähän spon­taani selv­in­päin tapah­tu­va ajan­vi­et­to jatkos­sakin tänne eteläisi­in kaupungi­nosi­in vaik­ka olem­mekin viime aikoina saa­neet osamme kaupun­gin “sym­metris­es­ti istutet­tu­ja puuryh­miä, laajoja
    kova­p­in­taisia jalankulkualuei­ta ja vesial­las” ‑puis­to­su­un­nit­telus­ta (Pyhi­in­vaelta­jan­puis­to).

  26. “Blogillani moni kom­men­toi­ja on vaat­in­ut kaupunkia kaavoit­ta­maan paljon lisää asun­to­ja ton­tin hin­to­jen alentamiseksi.”

    Jos kaupun­ki pystyy tont­tien hin­to­ja alen­ta­maan, se olisi pitänyt jo tehdä. Tont­tien hin­nat alen­ta­vat kysyn­tää ja nos­ta­vat myös esim. kaikkien liiketilo­jen vuokria. Kaik­ki ylimääri­nen maavuokra mikä menee vaku­u­tusy­htiöille, sijoi­tusy­htiöille jne. on pois­sa koti­talouk­sien ja yrit­täjien palkka­pus­sista. Ja syö myös koulu­tuk­sen ja teknolo­gian edis­tysaskelei­den aiheut­ta­man tuot­tavu­u­den kasvun hedelmät. Maako­rot kuu­lu­vat niille, jot­ka sen tuot­ta­vat ja aikaansaa­vat eli työlle ja pääo­ma­lle, ei maanomistajille.

  27. spottu:“olemmekin viime aikoina saa­neet osamme kaupun­gin “sym­metris­es­ti istutet­tu­ja puuryh­miä, laa­jo­ja kova­p­in­taisia jalankulkualuei­ta ja vesial­las” ‑puis­to­su­un­nit­telus­ta (Pyhi­in­vaelta­jan­puis­to).”

    San­na Hell­ström (vihr) ehdot­ti, että vesial­taas­ta olisi tehty las­ten kahlu­ual­las, mut­ta Pekka Sauri (vihr) tyr­mäsi ajatuk­sen, kos­ka “ase­makaavas­sa olisi ollut mah­dol­lisu­us päät­tää altaan kahlaamis­tarkoituk­ses­ta, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus ei niin päättänyt”

  28. Ovatko han­kkeit­ten käytän­nön toteut­ta­jat yksi­ty­isiä urakoit­si­joi­ta vai ketä.

    Säästö­pank­in­ran­nan las­ten­puis­tos­ta kaadet­ti­in iso puu, jon­ka kaatamista ihmettelin, kos­ka puun runko vaikut­ti paloiteltaes­sa terveeltä.

    Paikalla seisoi suuria konei­ta päivä­tolkul­la, itse toimen­pide tapah­tui nopeasti.

    Paljonko kyseisen puun kaat­a­mi­nen mah­toi tul­la kaiken kaikki­aan mak­samaan veronmaksajille.

    Saako täl­laista tietoa jostakin, olisi kiinnostavaa.

    Kaupunki­lais­ten kan­nat­taisi kulkea kam­era kädessä ja kuva­ta han­kkei­ta, jot­ka vaikut­ta­vat hassuilta.

    En ymmär­rä sitä, että käytet­tävät koneet ovat suuria rohjo­ja, vaik­ka tehtävä on pieni.

    Huo­masin Barcelonas­sa kävel­lessäni, että katutöitä tehti­in pien­esti, kat­ua otet­ti­in auki rajoite­tusti ja työ tehti­in siististi.

    Kata­laan­it, siis barcelon­alaiset ovat oppait­ten mukaan säästäväisiä. Miten mah­taa olla Helsin­gin asianomais­ten päät­täjien laita.

    Mon­et ihmiset ovat sitä mieltä, että tois­t­en, siis veron­mak­sajien varo­ja käytetään holtit­tomasti nimeno­maan rakentamispuolella.

  29. Anne M‑B

    Minkälaisel­la lähidemokra­t­ian, ihmis­ten kuulemisen ja ympäristöstään määräämis­pros­essin avul­la ehdo­tat että esimerkik­si alko­holistien palve­lut sijoitel­laan? Olethan toki johdon­mukainen, niin että pros­es­sis­sa ei saa har­ras­taa kenenkään kouluk­iusaamisek­si koke­vaa toim­intaa, sel­l­aista siis mis­sä joku val­taapitävä kävelee yhteisön tah­don yli.

    Kysymys on vain osak­si sarkasti­nen, odotan siihen oikeasti vas­tauk­sia kos­ka asia on tärkeä. Kuten tarkkaavaiset luk­i­jat huo­maa­vat olen varsin kyyni­nen nykykäytän­tö­jen suh­teen. Jospa silti yllät­ty­isin, kun pyy­dän täten konkreet­tisia ehdo­tuk­sia mis­sä epä­su­osit­tu­jen toim­into­jen tai uud­is­rak­en­tamisen sijoit­telun käytän­töjä on pohdit­tu itseäni vähem­män “yksini­it­tiseltä” kannalta.

  30. Miten kapun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­ta toimii suh­teessa mui­hin lautakuntiin?

    Jos asia menee läpi kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, ovatko muut lau­takun­nat pakolli­nen osa pros­es­sia vai kuun­nel­laanko muiden lau­takun­tien ääntä?

    Jos ja kun kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­ta on kokoomusve­toises­sa Helsingis­sä oletet­tavasti taloudel­lisen ajat­telun läpi­lyömä, oletet­tavasti moni tärkeä näkökul­ma jää huomi­ioon ottamatta.

    Jos päät­täjä on ensim­mäisen pol­ven helsinkiläiset, on etenkin Helsin­gin kan­takaupungille tiedos­sa huonot ajat, huonot ajat alkoi­vat 1960-luvulla.

    Inte­groi­tu­mi­nen fyy­siseen ympäristöön Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa vie­nee yleen­sä aikaa.

    Raha pelkästään ei voi mielestäni ratkaista etenkin, kun raken­net­tua ympäristöä on kohdel­tu koval­la kädel­lä ympäri Suomen niemen joitakin poikkeuk­sia lukuunottamatta.

  31. Mil­tei ajat­telin tänään: “Minkälaisel­la lähidemokra­t­ian, ihmis­ten kuulemisen ja ympäristöstään määräämis­pros­essin avul­la ehdo­tat että esimerkik­si alko­holistien palve­lut sijoitellaan?”

    Tässä pelkään, että lähidemokra­tia ei toi­mi. Minus­ta Helsin­gin kaupun­gin tulee pyrk­iä oikeu­den­mukaisu­u­teen tämänkaltais­ten rasit­tei­den jakamises­sa ympäri kaupunkia.

    Oikeu­den­mukaisu­us ja tieto siitä, että rasitus jakau­tuu koko kaupun­gin kesken, aut­taa suh­tau­tu­maan asi­aan. Tämä tieto pitäisi pystyä jaka­maan asukkaille. Alko­holis­teille voisi ehdot­taa tapak­oulua, olen näh­nyt Pari­i­sis­sa, kun rap­pioalko­holisti otte syömään ryhtyessään esi­in lautasliinan.

    “Olethan toki johdon­mukainen, niin että pros­es­sis­sa ei saa har­ras­taa kenenkään kouluk­iusaamisek­si koke­vaa toim­intaa, sel­l­aista siis mis­sä joku val­taapitävä kävelee yhteisön tah­don yli.”

    Edelli­nen ei oikein onnis­tu, asioi­ta joutuu tarkastele­maan eri viiteke­hyk­sis­sä, tässä johdon­mukaisu­us voisi merk­itä sitä, että kaikkia helsinkiläisiä pyritään rasit­ta­maan yhtä paljon. Kaikil­la on yhteinen vas­tuu ikävistäkin asioista.

  32. ‘Ehkä meil­lä olisi pitänyt olla nat­simiehi­tys Nor­jan tapaan, emme olisi niin piit­taa­mat­to­mia muun kuin pääkaupunkiseudun ja muu­tamien muiden asukaskeskit­tymien asut­tamisen suh­teen.’ (Anne M‑B)
    Älä uno­h­da öljyä. Jos meil­lä olisi sitä yhtä paljon kuin Nor­jal­la, voisimme mak­saa ihmisille pelkästä asumis­es­ta. Minä apus­taisin jonkin Suomen­lah­den saaren, jon­ka pää­toimis­es­ta asut­tamis­es­ta naut­tisin mielel­läni kohtu­ullista korvausta.

  33. Osmo Soin­in­vaaraako on kiit­tämi­nen: Kel­lu­va golf-rata­hanke on hau­dat­tu ainakin tässä vaiheessa.

    Val­is­tuneet helsinkiläiset tun­tu­vat ole­van sitä mieltä, että golf-radat merk­it­sevät kaiken kaikki­aan niin suur­ta tuh­laus­ta, että niitä ei pitäisi ylläpitää yleen­säkään eikä ainakaan Helsin­gin kaupungissa.

    Jos raken­nus­maas­ta on pula siinä määrin, että helsinkiläis­ten lenkkipo­lut (Kaisaniemen rantakaistale) ja urheiluken­tät (Haa­ga) ovat vaaras­sa, pitäisi kaiken jär­jen mukaan ensin ottaa yhteiseen käyt­töön nämä pien­ten piirien leikkipaikat, joi­hin tarvi­taan jul­met­tu määrä makeaa kasteluvettä. 

    Elääkö golf-radal­la mikään elolli­nen. Golf-viher­iöt vaikut­ta­vat rumasti par­tur­oiduil­ta ja luonnonvastaisilta.

    Eräässä keskisu­ures­sa meren­ran­takaupungis­sa lah­den kum­mal­lakin puolel­la on asu­tus­ta, toisel­la puolel­la on par­tur­oitu­ja piha-aluei­ta, toinen on hyvin luonnonvarainen. 

    Par­tur­oidul­la viher­iöpuolel­la on paljon tap­pa­japunkke­ja, siel­lä toisel­la puolel­la en ole tavan­nut ain­oatakaan. Miksihän?

  34. Kan­nat­taa kiit­tää äänestäjiä. Moni asia muut­tui Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa viime vaaleis­sa. Tämänkaltaisia pieniä ja vähän isom­piakin muu­tok­sia tul­laan näkemään jatkos­sa — ei vain sik­si, että vihreil­lä on enem­män sanan­val­taa vaan myös sik­si, että muiden puolokuei­den käsi­tys tavoiteltavas­ta poli­ti­ikan suun­nas­ta muut­tui voima­suhtei­den muuttues­sa. Tehti­in­hän tämä päätöshän kel­lu­van golf-radan torp­paamis­es­ta yksimielisesti.

  35. Todel­la surullista, että Etelä-Haa­gakin raken­netaan umpeen epävi­ihty­isäk­si slummiksi. 

    Tämä nyt kyl­lä on aikamoista liitoit­telua. Siitä tulee Helsin­gin halu­tu­impia asuinaluei­ta. Jos mitään ei tehtäisi, tuo pienistä aswun­nosi­ta, keskikoko 44 neliötä — koos­t­u­va alue sam­muisi täysin. Haa­gas­ta muute­taan vilkkaasti pois, ei maalle vaan hautausmaalle.

  36. “Todel­la surullista, että Etelä-Haa­gakin raken­netaan umpeen epävi­ihty­isäk­si slummiksi.” 

    ““Tämä nyt kyl­lä on aikamoista liitoit­telua. Siitä tulee Helsin­gin halu­tu­impia asuinalueita.””

    Eikö uudet alueet kan­nat­taisi rak­en­taa niin, että esimerkik­si sinne Etelä-Haa­gaan jätet­täisi­in se urheilukent­tä ja kat­sot­taisi­in, miten viihty­isä alueesta tulee, onko “kanahäkkiä” mah­dol­lista tehdä myöhem­min pienem­mäk­si ja käytetäänkö urheilukenttää.

    Käsit­tääk­seni uusil­la alueil­la lapset ovat sikäli ongel­ma, että saa­vat kas­vaes­saan aikaan yhtä ja toista ei toivottua.

    Jos ne tena­vat oli­si­vat siel­lä urheiluken­täl­lä, potk­i­si­vat ja pelaisi­vat pal­loa tms. Tun­tuu aika has­sul­ta, että van­hem­mat kul­jet­ta­vat lap­si­aan autoil­la pitkienkin matko­jen päähän harrastuksiin.

    Mitä, jos asian voisi tehdä hie­man helpom­min, kun kent­tä olisi maise­mis­sa ja jos ne van­hem­mat ja muut kyn­nelle kykenevät tyy­ty­i­sivät vähän vähempään suo­ma­laises­sa välineusko­vaises­sa maailmassa.

    Joku ital­ialainen tai espan­jalainen oli jo 1800-luvul­la huo­man­nut, että suo­ma­laiset tykkää vempaimista.

  37. Pohjois-Vuosaaren kaaval­u­on­nok­ses­ta. Kaupun­ki voisi kaavoit­taa ne pien­talot ain­ut­laa­tuisen Mus­tavuoren sijaan läheiselle Var­tiokylän ja Mel­lun­mäen väliselle kesan­topel­lolle nimeltään Tanko­vainio. Nyt kaupun­ki on näköjään herän­nyt asi­as­sa ja kaavoitus Tanko­vain­ion osalta on jo käyn­nis­sä. Kuitenkin tämä kos­kee vain pien­tä osaa koko alueesta. 

    Ylipään­sä asuin­rak­en­tamisen sijaan kaupun­ki voisi muis­taa meitä vuosaare­laisia ja itähelsinkiläisiä välil­lä myös työ­paikoil­la. Itä-Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on surkea ja tämä on ollut tiedois­sa kauan. Asialle ei ole kuitenkaan tehty mitään. Täy­ty­isi huomioi­da, että kaupun­gin keskip­iste itä-län­sisu­un­nas­sa on täl­lä het­kel­lä Itäkeskuk­sen kohdalla. 

    Vuosaaren sata­ma ja kaupun­gin vetämä Vuosaaren markki­noin­ti­hanke anta­vat tietysti toivoa parem­mas­ta. Eikö Helsinkikin voisi har­joit­taa alue­poli­ti­ikkaa ja sijoit­taa kaupun­gin viras­to­ja hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärelle itään? Näin houkuteltaisi­in myös yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta alueelle.

  38. Olen asunut vuosikau­sia Etelä-Haa­gas­sa. Ennen van­haan Kylän­nevantien kupeessa oli pieni met­sikkö, jos­sa oli puru­ra­ta. Kun tarvit­si pikaisen hap­pi­hyp­pe­lyn kiireisenä, niin paik­ka oli mitä main­ioin kei­das keskel­lä asuinaluet­ta. Nyt se on raken­net­tu umpeen rumia taloja. 

    Nyt raken­nusten alle jääväl­lä urheiluken­täl­lä kävin usein luis­tele­mas­sa las­ten kanssa. 

    En ymmär­rä mitä vihreätä on poli­ti­ikas­sa, jos­sa viher­alueet raken­netaan umpeen ja urheilulliset ihmiset pakote­taan matkus­ta­maan autoil­la liikun­ta­paikalle. Tämä voi olla jopa auton han­kkimisen syy. Jos laduille ei pääse kätevästi kävellen suk­set kainalos­sa, niin ei kukaan lähde bus­sil­la välineitä roudaa­maan. Tai ehkä joku “vuo­den masok­isti” ‑kisan kärkikolmikkoon kuuluva.…

    Sit­ten taivastel­laan, kun varus­miehet ovat löysiä läske­jä ja samaan aikaan viedään las­ten luon­nol­liset leikkipaikat. Ei hiekkalaatikkoiän ohit­ta­neet lapset näil­lä nyky­isil­lä pos­timerkin kokoisil­la pihoil­la viihdy. 

    Voi olla, että Haa­ga on uud­is­rak­en­tamisenkin jäl­keen halut­tu paik­ka, mut­ta kyl­lä se vielä halu­tumpi on laa­joine viheralueineen. 

    Eikö niitä kak­sioi­ta voisi yhdis­tel­lä isom­mik­si asunnoiksi?

  39. “En ymmär­rä mitä vihreätä on poli­ti­ikas­sa, jos­sa viher­alueet raken­netaan umpeen ja urheilulliset ihmiset pakote­taan matkus­ta­maan autoil­la liikuntapaikalle.”

    MINÄ: …tai kaikil­la pitää olla oikeus men­nä Helsin­gin keskus­tan­niemelle, nopeasti, jota elävöitetään rav­in­toloil­la, hotelleil­la ja asuntolaivoilla.

    Paljon rav­in­to­la­palvelui­ta käyt­tävänä olen joutunut totea­maan, viimek­si eilen, että hyväk­si koet­tu rav­in­to­la on kadon­nut maail­mankar­tal­ta. Jos menen Pari­isi­in, on toden­näköisem­pää tai ainakin yhtä toden­näköistä, että kan­ta­paik­ka on säilynyt.

    Tai jos ei muu­ta muu­tos­ta kek­sitä, ruokalista vai­h­taa muo­toaan ja hyväk­si tar­joil­i­jankin miel­stä todet­tu ate­ria katoaa listalta.

    Helsinkiläisillä/ suo­ma­laisil­la suun­nit­tlei­joil­la on hirt­täy­tynyt muu­toskaa­su päälle maas­sa, joka jo muu­toinkin on muut­tunut maailmanennätysvauhtia.

    His­to­ri­an ja kulttuurintaju/tietoisuus taitaa kir­joite­tun kult­tuurin Suomes­sa olla surkeampi kuin suullisen kult­tuurin mais­sa, esimerkik­si Somaliassa.

  40. Anne M‑B kir­joit­ti 15.2.2009 kel­lo 10:41
    “MINÄ: …tai kaikil­la pitää olla oikeus men­nä Helsin­gin keskus­tan­niemelle, nopeasti, jota elävöitetään rav­in­toloil­la, hotelleil­la ja asuntolaivoilla.

    Paljon rav­in­to­la­palvelui­ta käyt­tävänä olen joutunut totea­maan, viimek­si eilen, että hyväk­si koet­tu rav­in­to­la on kadon­nut maail­mankar­tal­ta. Jos menen Pari­isi­in, on toden­näköisem­pää tai ainakin yhtä toden­näköistä, että kan­ta­paik­ka on säilynyt.”

    Olen tehnyt saman havain­non. Helsin­ki on pul­lol­laan rav­in­toloi­ta, mut­ta se laatu ja juuri tuo mainit­tu pakko vai­h­taa hyväk­si havait­tu ruokalista.
    Kun halu­an hyvää piz­zaa tai pas­taa se on men­tävä Turku­un, sor­ry vaan.

  41. “Helsinkiläisillä/ suo­ma­laisil­la suun­nit­tlei­joil­la on hirt­täy­tynyt muu­toskaa­su päälle maas­sa, joka jo muu­toinkin on muut­tunut maailmanennätysvauhtia.”

    Spon­taanin muu­tok­sen tukemisel­la keinotekoisen sijaan saataisi­in aikaan oleel­lis­es­ti parem­paa kaupunkia. Mikro­ta­son viihtyvyys on vaikea asia, suuria lin­jo­ja osaa kuka tahansa virkamies tai poli­itikko hah­motel­la. Valitet­tavasti mikro­ta­son viihtyvyyt­tä saa aikaan vain mer­i­tokraat­tisel­la jär­jestelmäl­lä, ja edel­lyt­tää vah­vaa itse­tun­toa antaa asi­at pätevämpi­en hoidettavaksi.

    Kan­takaupungis­sa tämä mikro­ta­son pain­ot­ta­mi­nen sai merkit­tävän erävoiton suurista lin­joista kun Smith-Polvisen suun­nitel­ma hylät­ti­in. Tilalle on saatu pieniä ilon­ai­hei­ta kuten nyt vaik­ka tämä Ratakatu 6A-6B:n väli­raken­nus (Sebas­t­ian ja Tuua Ced­er­creutz) joka sopii paikalleen kuin nenä päähän. S‑P ‑vai­h­toe­hdos­sa Norssista aukeaisi näkymä mot­tori­tielle tai sen tukirakenteisiin.

    Mikro­ta­son spon­taane­ja muu­tok­sia kan­takaupungis­sa ovat esimerkik­si kiin­teistö­jen muut­ta­mi­nen asuinkäyt­töön, ullakko­rak­en­t­a­mi­nen ja sosi­aa­li­nen eri­tymi­nen, omas­ta mielestäni sik­si että alue on S‑P:n kaatamisen jäl­keen saatu pääosin rauhoitet­tua poli­it­tiselta suurten lin­jo­jen suun­nit­telul­ta. Kaupun­ki luon­nol­lis­es­ti pyrkii jar­rut­ta­maan kaikkia näitä ilmiöitä. Toimis­to­ja ei voi muut­taa asun­noik­si parkkipaikkanormin takia, ullakko­ja ei voi rak­en­taa kun pitää nou­dat­taa ullakko­rak­en­tamiso­hjeen ohjei­ta jot­ka eivät mil­lään taval­la liity itse ullakon rak­en­tamiseen ja sosi­aa­li­nen eri­tymi­nenkin pitäisi jol­lain taval­la saa­da estet­tyä ja tämä tapa ei var­maankaan ole suun­nit­telun tason nos­t­a­mi­nen ns. huonom­mil­la alueilla.

  42. “Valitet­tavasti mikro­ta­son viihtyvyyt­tä saa aikaan vain mer­i­tokraat­tisel­la jär­jestelmäl­lä, ja edel­lyt­tää vah­vaa itse­tun­toa antaa asi­at pätevämpi­en hoidettavaksi.”

    Tämä käy päivän vit­sistä. Onko­han kom­ment­ti esitet­ty ihan tosis­saan tämän lauseen osalta. Jos on, olen entistä huolestuneem­pi mon­en muun kanssas­is­aren ja ‑vel­jen kanssa.

    Rak­en­teet ratkai­se­vat, mitäs ihmi­sistä siel­lä rak­en­teis­sa, pär­jäilköön ja jos eivät pär­jää, oma­pa­han on asiansa, tun­tuu ole­van mon­en hallinnos­sa ole­van viesti helsinkiläisille. Lisätään mielialalääk­i­tys­tä tai juo­daan lisää kal­jaa, jos stres­sip­is­teet kaiken ympäril­lä keikkues­sa nou­se­vat liian korkeiksi.

    Entä helsinkiläi­nen tai helsinkiläiset, joil­la on paljon eri­laista koke­mus­ta, koulu­tus­ta ja ulkoimail­lakin on asut­tu, juuri he ovat kauhuis­saan kaupunkisuunnittelusta.

    Mon­et helsinkiläiset luule­vat, että päät­täjät ovat seon­neet päästään, jotkut han­kkeet ovat siinä määrin out­o­ja. Toisaal­ta arvel­laan, että muit­ten raho­ja on niin kiva käytel­lä, että niitä heit­el­lään vauhti­sokeudessa mihin sattuu.

    Olen Niin­istön kanssa samaa mieltä, että sil­loin kun käytetään tois­t­en raho­ja, pitää olla eri­tyisen tarkka.

    EHKÄ KUNTAHALLINNON KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT PITÄÄ SIIRTÄÄ TAKAISIN KIRKOLLE.

    HELSINKIIN PITÄÄ SAADA JOUKKOON KEPULAISIA VALTUUTETTUJA. KEPULAISET ELÄINTEN HYVINVOINTIIN PEREHTYNEINÄ YMMÄRTÄISIVÄT EHKÄ PAREMMIN IHMISTEN PERIMMÄISIÄ TARPEITA JA RAKENNUSTEN KUNNOSSAPITOTARVETTA.

    (puoluee­ton ja sitoutumaton)

  43. Anne M‑B kir­joit­ti 15.2.2009 kel­lo 16:33

    “EHKÄ KUNTAHALLINNON KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT PITÄÄ SIIRTÄÄ TAKAISIN KIRKOLLE.

    HELSINKIIN PITÄÄ SAADA JOUKKOON KEPULAISIA VALTUUTETTUJA. KEPULAISET ELÄINTEN HYVINVOINTIIN PEREHTYNEINÄ YMMÄRTÄISIVÄT EHKÄ PAREMMIN IHMISTEN PERIMMÄISIÄ TARPEITA JA RAKENNUSTEN KUNNOSSAPITOTARVETTA.”

    Voih!
    Nautiske­lin het­ki sit­ten lasil­lisen teetä ja hie­man Car­o­la Standert­skjöldn sen­suel­lia ään­tä pos­tu­umisti julka­istul­ta jazzlevyltä.
    Olen kyl­lä miehenä oppin­ut, että nautin­noista joutuu mak­samaan, mut­ta kirkko ja kepu. Ei, tätä minä en ole ansainnut.

  44. “Tämä käy päivän vit­sistä. Onko­han kom­ment­ti esitet­ty ihan tosis­saan tämän lauseen osalta. Jos on, olen entistä huolestuneem­pi mon­en muun kanssas­is­aren ja ‑vel­jen kanssa.”

    Sen perus­teel­la mitä olen käytän­nössä näh­nyt ja kuul­lut olen vaku­ut­tunut siitä että suun­nit­telulähtöisel­lä raken­nut­tamisel­la syn­tyy laadukkain­ta kaupunkia. Suun­nit­telulähtöisyys on parhaim­mil­laan erit­täin meritokraattista. 

    Kaupun­ki sen sijaan on jo aiko­ja sit­ten siir­tynyt raken­nut­ta­jave­toiseen jär­jestelmään, jon­ka ain­oa toimi­va kan­nustin on “all you can save, you can keep”, ja tämä näkyy. 

    Kata­janokan hotel­li­hanke on hyvä esimerk­ki äärim­mäisyyk­si­in viedys­tä antimer­i­tokra­ti­as­ta. Joukko dile­tant­te­ja halu­aa nimeno­mais­es­ti arkkite­htu­urikysymyk­sis­sä ohit­taa tietois­es­ti koko ammat­tikun­nan näke­myk­sen tyystin. Syytä en ymmärrä.

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa elit­is­tisyys tarkoit­taa että päästetään eli­it­ti töi­hin sen sijaan että huitais­taan kasaan jotain juuri sen ver­ran että saadaan raken­nu­soikeudet huu­tokau­pat­tua suurim­mille raken­nut­ta­jille jon­ka jäl­keen näi­den renkeinä toimi­vat arkkite­hdit ja raken­nesu­un­nit­teli­jat yrit­tävät pelas­taa mitä pelastet­tavis­sa on (jos osaavat).

  45. “Olen kyl­lä miehenä oppin­ut, että nautin­noista joutuu mak­samaan, mut­ta kirkko ja kepu. Ei, tätä minä en ole ansainnut.”

    Miten hyvin mah­dat­te tun­tea kumpaakaan ja miten paljon kyseessä ovat mieliku­vat ja ennakkolu­u­lot. En sanonut lop­pu­jen lopuk­si yhtään mitään, mitä heitol­lani tarkoitin.

    Kak­si ter­vey­den- ja van­hus­ten­hoidon puolel­la tun­temaani kaupunkia ovat kepu­ve­toisia, van­huk­set ja sairaat näytään hoita­van hyvin ja toisen ympäristöpääl­likkö esi­in­tyi äsket­täin TV:ssä ja ker­toi kaupunk­in­sa varautu­mis­es­ta odotet­tavaan meren pin­nan kohoamiseen.

    Toises­sa niistä on van­ha kaupun­ki pelastet­tu, joku rahas­ta­maan pyrkivä ehti purkaa muu­ta­man talon puukaupun­gin reunoilta. 

    Toises­sa niistä on kaupunkiym­päristöä ruhjot­tu yhtälail­la kuin muual­lakin Suomes­sa, mut­ta van­huk­sille raken­netaan ja laa­jen­netaan palve­lu­taloa somasti suun­nitellen. Kyseisessä kun­nas­sa on paikallisen pank­in­jo­hta­jan mukaan ne asi­at, joi­ta ollaan nyt aja­mas­sa ter­vey­den-ja van­hus­ten­huoltoon ja sosi­aal­i­toimeen, tehty jo 20 vuot­ta sit­ten ja kun­tat­alous on kunnossa.

    Kum­mas­sakin kun­nas­sa kirkkol­la lie­nee kohtu­ullisen paljon vaikutusvaltaa.

    Kepua en ole kuitenkaan äänestänyt koskaan.

  46. spot­tu kirjoitti:

    “Kaupun­ki sen sijaan on jo aiko­ja sit­ten siir­tynyt raken­nut­ta­jave­toiseen jär­jestelmään, jon­ka ain­oa toimi­va kan­nustin on “all you can save, you can keep”, ja tämä näkyy.”

    Tältä se näyt­tää ulospäinkin. 

    “Kata­janokan hotel­li­hanke on hyvä esimerk­ki äärim­mäisyyk­si­in viedys­tä antimer­i­tokra­ti­as­ta. Joukko dile­tant­te­ja halu­aa nimeno­mais­es­ti arkkite­htu­urikysymyk­sis­sä ohit­taa tietois­es­ti koko ammat­tikun­nan näke­myk­sen tyystin. Syytä en ymmärrä.”

    Tältäkin näyt­tää, ja syytä on todel­lakin vaikeaa ymmärtää.

    “Kaupunkisu­un­nit­telus­sa elit­is­tisyys tarkoit­taa että päästetään eli­it­ti töi­hin sen sijaan että huitais­taan kasaan jotain juuri sen ver­ran että saadaan raken­nu­soikeudet huu­tokau­pat­tua suurim­mille raken­nut­ta­jille jon­ka jäl­keen näi­den renkeinä toimi­vat arkkite­hdit ja raken­nesu­un­nit­teli­jat yrit­tävät pelas­taa mitä pelastet­tavis­sa on (jos osaavat).”

    Huh, huh, Helsin­ki-par­ka, Itämeren tyt­tärel­lä ei pyy­hi hyvin.

    Siis­pä, ymmärsin viestin väärin, eli että olette puo­lus­ta­mas­sa nyky­menoa. Sorry.

  47. “En ymmär­rä mitä vihreätä on poli­ti­ikas­sa, jos­sa viher­alueet raken­netaan umpeen ja urheilulliset ihmiset pakote­taan matkus­ta­maan autoil­la liikuntapaikalle.”

    “Tun­tuu aika has­sul­ta, että van­hem­mat kul­jet­ta­vat lap­si­aan autoil­la pitkienkin matko­jen päähän harrastuksiin.”

    Nyt haloo!! Varmin tapa lisätä autoilua ja las­ten kul­jet­tamista oman liikku­misen sijaan, on rak­en­taa uusia asun­to­ja kaupun­gin laidoille Sipoon ja Nur­mi­jär­ven pelloille!!! 

    Jos uusia asun­to­ja tarvi­taan niin vai­h­toe­hdot ovat joko tiivistämi­nen tai levit­tämi­nen, ja kyl­lä se on levit­tämi­nen mis­sä tulee enem­män autoilua! Jos tei­dän mielestä uusia asun­to­ja ei pääkaupunkiseudulle saa rak­en­taa lainkaan niin sanokaa se sit­ten ääneen!!

  48. “Jos uusia asun­to­ja tarvi­taan niin vai­h­toe­hdot ovat joko tiivistämi­nen tai levit­tämi­nen, ja kyl­lä se on levit­tämi­nen mis­sä tulee enem­män autoilua!”

    Ei lähiym­päristön viimeistä ulkoilu­paikkaa saa viedä jol­lakin kum­mallisel­la verukkeella.

    Maa­han­muut­ta­jatutkimus­ta, jon­ka oppe­ja voidaan hyvin soveltaa maal­ta­muut­ta­ji­in, liian nopea muut­toli­ike saa aikaan suuria ongelmia. Sehän nähti­in aikoinaan Amerikois­sa, jos­sa oli myös alus­sa val­lal­la ide­olo­gia, että ter­ve­tu­loa tänne kaik­ki kyn­nelle kykenevät. Erään tutk­i­jan mukaan muut­ta­jat, jot­ka tuli­vat usein köy­hältä euroop0palaiselta maaseudul­ta, oli­vat usein rajati­las­sa eli suomek­si san­ot­tuna ajoit­tain psykoosin kaltaises­sa tilassa. 

    Mikro­ta­sol­la niiden muut­tavien ihmis­ten pitäisi inte­groitua ympäristöön­sä ja he, joiden joukkoon tuli­jat muut­ta­vat, pitäisi myöskin pärjäillä.

    Insinööri­o­pit ja täy­teen kaavoit­ta­mi­nen eivät riitä Helsin­gin asum­isongelmia ratkaise­maan. Mukana suun­nit­tele­mas­sa pitäisi olla liu­ta sosi­aal­i­ti­eteil­i­jöitä ym., jot­ka ymmärtävät ihmisiä muut­tuvis­sa elämänoloissa.

    Nyt on näköjään Helsingis­sä val­lal­la per­im­mäisenä totuute­na ja fun­da­men­tal­is­tise­na ajat­te­lu­ta­pana se, että ihmiset pakataan tiivi­isti vieri viereen.

    Aikamoista sopeu­tu­mista täl­lainen asum­i­nen vaatii eri­tyis­es­ti niiden kohdal­la, jot­ka muut­ta­vat haja-asu­tusalueil­ta ja joiden kult­tuurin taustal­la ei ole edes kyläkulttuuriasuminen.

  49. Makasi­inien pää­ty on myös vihrei­den suos­tu­muk­sel­la ja sdp-kok lehmänkau­pal­la tarkoi­tus purkaa, vaik­ka alun­perin ne oli tarkoi­tus jät­tää. Kaupung­in­hal­li­tus käsit­teli asi­aa 9.2.2009 ja jät­ti asian Pajamäen pyyn­nöstä pöydälle.

    Jot­tei asi­as­ta jäisi blogille väärää tietoa elämään, todet­takoon, että tuo tanssi­paviljon­gin laa­jen­nuk­sen hyväsyvä ja viimeisetkin makasi­inin rippeet purka­va poikkeamis­lu­pa meni kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa läpi 8–7, enem­mistön koost­ues­sa kokoomuk­ses­ta, demarien enem­mistöl­stä ja rkp:stä, vihrei­den, vasem­mis­toli­iton ja Osku Pajamäen vastustaessa. 

    Tämä oli riit­tävän pieni poikkea­ma kaavas­ta hyväksyt­täväk­si poikkeamis­lu­val­la, 110 neliön laa­jen­nus pihasi­ipeen Kale­vankadul­la taas oli liian suuri.

  50. Onpa hienoa päätök­sen­tekoa, luot­ta­mus­pääo­ma lisään­tyy helsinkiläis­ten kesku­udessa vauhdil­la. Se on sitä pääo­maa, jol­la ei seku­lar­i­toituneessa maail­mas­sa kan­nat­taisi leikkiä.

    Saamme par­la­men­timme eteen raken­nuk­sen, joka tulee ole­maan paikallaan varsin sumean tapah­tu­ma- ja päätök­sen­tekoketjun seurauksena.

    Jos Rooman Pan­theon olisi Suomes­sa, se olisi var­maankin puret­tu ja sitä olisi kut­sut­tu röt­telök­si, kuten eräs itseään kul­turel­lik­si kut­sunut HS:n keskustelu­pal­sta­lainen makasi­ine­ja nimitti.

    Aikamoista sym­bol­i­ikkaa asi­as­sa voi nähdä: tanssi­paviljon­ki tulee ole­maan eduskun­tat­alon edessä ja Kampin ostoskeskus nousee korkeam­malle kuin Eduskun­tat­a­lo konsanaan.

    Tanssi­paviljon­gin ava­jaisi­in ehdot­taisin kut­sut­ta­van sini­valkoisen Katri-Hele­nan laula­maan ja ral­lat­tele­maan letka­jenkkaa ja jul­ki-kokoomus­laisen Han­nele Lau­rin lausumaan.

  51. Onnek­si Anne M‑B:n ihan­nesu­un­nit­telijoiden, kirkko & keskustapuolue, toteut­tamia idyl­lisiä kirkonkylän­rait­te­ja pesube­tonip­in­tai­sine pris­moi­neen, osu­uskaup­paväen huoltoasemil­la ja tehovil­jeli­jöi­den sikaloi­neen sijoitet­tuna heti asu­tuk­sen reunaan voi ihail­la jok­seenkin jokaikisessä maalaiskunnassa.

  52. “Aikamoista sopeu­tu­mista täl­lainen asum­i­nen vaatii eri­tyis­es­ti niiden kohdal­la, jot­ka muut­ta­vat haja-asu­tusalueil­ta ja joiden kult­tuurin taustal­la ei ole edes kyläkulttuuriasuminen.”

    Nykyi­nen haja-asu­tus on suurelta osin taa­jami­in pen­delöivien per­hei­den heiniä — per­in­teistä 1950-luvun maaseu­tu­idyl­liä pul­los­sa kas­vaneine heinähat­tuineen tuskin mon­es­ta paikas­ta löytää. Helsin­gin ulkop­uolisenkin Suomen aluer­akenne on muut­tunut radikaal­isti, vaik­ka se joil­tain metropolin syk­keessä asuvil­ta on saat­tanutkin jäädä huomioimatta.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.