Mikä olisi oikea maanvuokra?

Helsingis­sä mure­hdi­taan kaupun­gin omis­ta­malle maalle raken­net­tu­jen asun­talo­jen maan­vuokria. Vuokra­sopimuk­set on tehty vuosikym­meniksi ja sidot­tu elinkus­tan­nusin­dek­si­in. Kun vuokra­sopimus lop­puu, vuokra tark­iste­taan käyvälle tasolle, mikä merk­it­see vuokran moninker­tais­tu­mista. Asukkaat eivät tästä pidä, kos­ka kun on tot­tunut mata­laan vuokraan, halu­aisi mak­saa sitä jatkos­sakin. Tämä taas olisi epäoikeu­den­mukaista niitä kohtaan, jot­ka asu­vat uudessa talos­sa ja mak­sa­vat moninker­taista vuokraa van­hoi­hin näh­den. Jotkut van­ho­jen yhtiöi­den vuokrat ovat jopa alle kiin­teistöveron, joka ton­tista menisi, jos se olisi omistustontti.

Mikä olisi oikeu­den­mukainen maanvuokra?

Se olisi sel­l­ainen, että saman­laisen asun­non arvo olisi kaikkial­la kaupungis­sa yhtä korkea — sopi­vas­sa suh­teessa rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in. Ton­tin­vuokra olisi Eiras­sa niin korkea ja Myl­ly­purossa niin mata­la, että saman­lainen talo mak­saa molem­mis­sa yhtä paljon kos­ka sen rak­en­t­a­mi­nenkin mak­saa paikas­ta riip­pumat­ta yhtä paljon.

Korkeat ton­tin­vuokrat eivät tee asumis­es­ta kalli­im­paa asun­tomarkki­noille tule­valle, niin has­sul­ta kun tämä kuu­lostaakin.  Ton­tin­vuokra kap­i­tal­isoituu asun­non hin­taan. Osta­jan kannal­ta on jok­seenkin sama, mak­saako hän korkeam­paa myyn­ti­hin­taa asun­nos­ta vai korkeam­paa vastiketta.

Kos­ka rahat menevät kaupungille, ne alen­ta­vat vero­ja ja/tai paran­ta­vat palveluja.

Näin asia olisi pitänyt hoitaa aiko­jen alus­sa, mut­ta nyt tähän ei enää päästä. Suurin osa asun­non osta­jista on mak­sanut asun­nos­ta hin­nan, joka on kan­takaupungis­sa korkeampi ja kauem­pana mata­lampi, ja heitä kohtaan muu­tos olisi kohtuuton.

38 vastausta artikkeliin “Mikä olisi oikea maanvuokra?”

  1. Maan hin­na nousu on vain kupla joka on tehty keinotekois­es­ti rajoit­ta­mal­la maan kaavoitusta.
    Suomes­sa ei ole maas­ta pula, mut­ta kun siitä kaavoituk­sel­la tehdään keinotekois­es­ti pulöa niin hin­na nousu on selviö.
    Helsingis­sä tehdään muu­ta­ma sata ton­ntikaup­paa vuodessa ja niitä osta­vat vain henkilöt jot­ka kuu­lu­vat ylimpi­in tuloluokkiin.

    Kun sit­ten on ensin keinotekois­es­ti vedätet­ty ylös ja sit­ten maan hin­ta määri­etl­lään sen mukaan mitä 1 % kyke­nee mak­samaan niin eipä keinotekoisem­paa raken­nel­maa löydy.

    Ehkäpä Osmokin on tul­lut samaan mielip­i­teeseen kuin Bogo­moloff, Helsinki­in ei köy­hiä kai­va­ta, muut­takoot Kepulandiaan.

    On yllät­tävää, että vihreät ja Kokoomus ovat läh­es kaik­ista asioista samaa mieltä.

  2. Myöskään niin ei voi olla, että ker­taalleen solmit­tu hal­pa ton­tin­vuokra­sopimus oikeut­taisi ikuis­es­ti asumaan täl­lä hin­nal­la. Tuskin­pa yksi­tyisen kanssa onnis­tuu tehdä vuokra­sopimuk­sia nyky­hetkestä maa­pal­lon lakkaamiseen. 

    Voisiko vuokra­sopimusten kuvitel­la ole­van lyhyem­piä (5–10v), jol­loin asun­nonos­ta­ja jou­tu­isi aina arvioimaan ton­tin­vuokraan liit­tyviä riske­jä. Täl­löin muut­tu­va maan­hin­ta olisi sisää­na­jet­tuna asun­non hin­taan käytän­nössä aina, eikä tulisi ostet­tua ikäviä yllätyksiä.

    Ton­tin vuokran pitää myös voi­da ehdot­tomasti laskea, mikäli pääsee syn­tymään nim­imerkin Liian van­ha esit­tämä kupla. 

    Helsin­gin suh­tau­tu­mis­es­ta köy­hi­in olen taas erim­ieltä. Uskoisin Helsin­gin kan­ta­van kor­ten­sa kekoon kokon­sa mukaises­sa suh­teessa kun huole­hdi­taan lukumääräl­lis­es­ti köy­histä. Kos­ka helsingis­sä on osa ilmeisen hyv­in­toimeen­tule­via, niin tulisiko helsinkiä ikäänkuin “ran­gaista” lisäköy­hillä, jot­ta keskiar­vot saataisi­in muun val­takun­nan tasolle?

  3. Komp­pia Liian vanhalle.

    Kos­ka Suo­mi on maail­man vähiten kor­rup­toitunut maa, maan hin­ta Suomes­sa yleen­sä ja Helsingis­sä erik­seen ei ole mis­sään sidok­sis­sa mihinkään.

  4. Ööö…asiaan ny pere­htymät­tä voisi kuvitel­la, että markki­noil­la tapah­tuu kysyn­tää ja tar­jon­taa, jotkut johta­vat kauppoihin.

    Mitä tapah­tuu jos sopimuk­seen ei päästä? Ote­taan ker­rosta­lo sokke­lista kainaloon ja vuokrataan maa­ta muualta?

    Koko aja­tus siitä, että raken­nus­maaa­ta vuokrataan kuul­lostaa aivan hul­lul­ta ajatukselta.

  5. Osmo: “Se olisi sel­l­ainen, että saman­laisen asun­non arvo olisi kaikkial­la kaupungis­sa yhtä korkea — sopi­vas­sa suh­teessa rakentamiskustannuksiin.”

    Mik­si ihmeessä? Mitä väliä, että onko Eiras­sa kalli­im­mat asun­not kuin Myl­ly­purossa, jos vai­h­toe­hto on saman hin­taiset asun­not, mut­ta täysin erisu­u­ruiset yhtiö­vastik­keet? En var­maan ymmärtänyt sin­un point­tia ollenkaan… Voitko selit­tää tätä tasahin­taa enemmän?

    Eikö nyt selvästi yksinker­tais­in­ta olisi vuokra­ta maa markki­nahin­taan, ilman, että virkamiehet alka­vat fiilis­telemään asun­to­jen hin­to­jen ja maan­vuokran suh­teel­la? Mik­si tämä ei olisi oikeudenmukaista?

  6. Liian van­ha on oike­as­sa hin­nan­muo­dos­tuk­sen peri­aat­teesta. Helsin­ki hilaa käypää hin­taa ylöspäin tarpeeseen näh­den vähäisel­lä kaavoit­tamisel­la. Minus­ta selkein ratkaisu on kun­tien maaomis­tuk­sen kieltämi­nen. Sil­loin kaavoituk­ses­ta häviää kun­tien oman maakeinot­telun vaiku­tus ja sitä voidaan tehdä kun­ta­lais­ten ehdoilla.

  7. Oikeu­den­mukainen asum­is­maan vuokra olisi tietysti 0 euroa. Samoin kuin ihmisen täy­tyy hen­git­tää ilmaa, täy­tyy hänen saa­da lait­taa sänkyn­sä johonkin paikkaan.

    “..Ton­tin­vuokra olisi Eiras­sa niin korkea ja Myl­ly­purossa niin mata­la, että saman­lainen talo mak­saa molem­mis­sa yhtä paljon kos­ka sen rak­en­t­a­mi­nenkin mak­saa paikas­ta riip­pumat­ta yhtä paljon.”

    Tämä on niin seka­va lause, että täy­tyy kysyä miten tuo tulisi ymmärtää?
    Samalaisen asun­toraken­nuk­sen arvo on sama Eiras­sa kuin Myl­ly­purossa. Niiden alla ole­va maa on Eiras­sa arvokkampi, joten Eiran talos­sa asum­i­nen on kalliimpaa.

    “Ton­tin­vuokra kap­i­tal­isoituu asun­non hin­taan. Osta­jan kannal­ta on jok­seenkin sama, mak­saako hän korkeam­paa myyn­ti­hin­taa asun­nos­ta vai korkeam­paa vastiketta.”

    Ton­tin “kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen” on tyyp­il­listä kie­lenkäyt­töä, mut­ta täy­delli­nen ter­mien sekaan­nus. “Kap­i­taali” eli pääo­ma on sel­l­aista var­al­lisu­ut­ta, mis­tä odote­taan tuot­toa, mikä osal­lis­tuu tuotan­toon ja mikä itse on myös työn tuote. Asun­to sel­l­aise­naan on “kulu­tushyödyke” eli sel­l­aista var­al­lisu­ut­ta mikä ei osal­lis­tu tuotan­toon. “Tont­ti” on luon­non vapaan annin eli “maa”. “Tont­tivuokra” on mak­su maan käytöstä maan­omis­ta­jalle eli mak­su etuoikeuk­sien naut­ti­jalle oikeud­es­ta laitaa sänkyn­sä maan päälle. Tont­tivuokra muo­dos­tuu suh­teessa talouden tuot­tavu­u­teen. Kun tuot­tavu­us kas­vaa, nousee tont­tivuokra ja näin vie työn kas­va­neen tuot­tavu­u­den mitään tekemät­tömän maan­omis­ta­jan kirstu­un. Kaupun­gin ton­tin­o­mis­tus on toki posi­ti­ivi­nen asian­haara, mut­ta kaupun­ki myös taitaa ostaa tont­te­ja yksi­ty­isiltä maan­omis­ta­jil­ta? Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa kuitenkin oma­l­ta osaltaan maako­rko on jälleen ottanut oman osansa vaival­la raken­netus­ta työn tuot­tavu­u­den noususta.

  8. Kjr 63 puhuu itsen­sä pus­si­in, tai sit­ten en ymmärtänyt hänen argu­ment­ti­iaan lainkaan.
    Hänen mielestään kaupun­gin on annet­ta­va maa rak­en­tamiseen ilmaisek­si ja on oikein, että saman­lainen asun­to Eiras­sa on kalli­impi kuin Myllypurossa.
    Jos siis annamme ilmaisen omakoti­ton­tin ton­tin toiselle raken­nus­li­ik­keelle Eiras­sa ja toiselle Myl­ly­purossa ja ensim­mäi­nen myy talon kolminker­taisel­la hin­nal­la jälkim­mäiseen ver­rat­tuna, mitä hyö­tyä asukkaalle on ollut ilmais­es­ta ton­tista ja miten tätä raken­nus­li­ik­keelle annet­tavaa lahjoi­tus­ta voi perustel­la? Kyl­lä minä olisin ottanut sen rahan kaupunki­laille enkä antanut rakennusliikkelle.

  9. Björkille. Olete­taan, että reaa­liko­rkokan­ta on kak­si pros­ent­tia vuodessa eli siis 1/50 vuodessa tai 1/600 kuukaudessa. 

    Edelleen olete­taan, että olemme rak­en­ta­mas­sa saman­laiset talot Myl­ly­puroon ja Eiraan ja että raken­nuskus­tan­nuk­set kohtu­ulli­sine yrit­täjävoit­toi­neen ovat 2000 €/k‑m2. Jos asun­non arvo oma­l­la ton­til­la olisi Eiras­sa 6000 €/kk ja Myl­ly­purossa 2500 €/kk, oikeu­den­mukainen vuo­sivuokra olisi Myl­ly­purossa vuodessa 10 €/k‑m2 ja Eiras­sa 70 €/k‑m2. Vaiku­tus yhtiö­vastik­keeseen on 0,83 €/kk ja 5,83 €/kk.

    Tämä perus­tuu ole­tuk­seen, että maan­vuokra kap­i­tal­isoituu myyn­ti­hin­taan kah­den pros­entin korkokan­nan mukaises­ti niin, että euron vuo­sivuokra neliöltä alen­taa myyn­ti­hin­taa 50 eurol­la neliöltä. 

    Noil­la maan­vuokrata­soil­la asun­non myyn­ti­hin­naksi sekä Eiras­sa että Myl­ly­purossa tulisi 2000 €/k‑m2

    Vai­h­toe­htona olisi tietysti myy­dä ton­tit, Myl­ly­purossa hin­taan 500 €/k‑m2 ja Eiras­sa hin­taan 3500 €/k‑m2

  10. Ensin, kun puhutaan kaupunkien/valtion omis­tamista vuokra­ton­teista, pitää huo­ma­ta, että kyse on de fac­to tont­tien kiin­teistöveros­ta. De jure kyseessä on tietysti vuokra­sopimus, mut­ta oleel­lisia ero­ja maan omis­tamisen ja yhteiskunnal­ta vuokraamisel­la ei ole (yhteiskun­nal­la on oikeus sekä pakkol­u­nas­taa maa maan­omis­ta­jal­ta, että lakkaut­taa vuokra­sopimus, ja yhteiskun­nal­la on oikeus sekä määrätä kiin­teistöveron suu­ru­us että tont­tivuokran määrä). erot ovat siis luon­teeltaan enem­män kvan­ti­tati­ivisia kuin kval­i­tati­ivisia (yleen­sä vuokra on suurem­pi kuin kiin­teistövero ja yleen­sä vuokra­sopimuk­sen lakkaut­ta­mi­nen on helpom­paa kuin pakkol­u­nas­t­a­mi­nen). Eli vaik­ka alla puhun vuokras­ta, täs­mälleen sama ana­lyysi pätee kiinteistöveroon.

    Kap­i­tal­isaa­tioar­gu­ment­ti on selvää pässin­li­haa. Vuokraa muut­ta­mal­la kun­ta voi säätää asun­non hin­taa, mut­ta vuokra­ton­tin osta­jan mak­samien kas­savir­to­jen nyk­yarvoon kun­ta ei voi vaikut­taa. Tästä nähdään kak­si eril­listä “oikeu­den­mukaisu­u­songel­maa”:

    1. Kuin­ka suurek­si ton­tin vuokra asete­taan mui­hin kun­nan tont­tei­hin nähden?

    2. Mille tasolle tont­tien vuokran yleinen taso asetetaan?

    Mielestäni Osmon ana­lyysi jäi siltä osin hiukan vajaak­si, että Osmo keskit­tyi vain ensim­mäiseen noista kysymyksistä. 

    Aloi­tan kom­para­ti­ivis-staat­tisel­la ana­lyysil­lä (mikä tilanne olisi toiv­ot­ta­va) ja lopuk­si tarkaste­len erik­seen ongelmia, joi­ta tähän tilanteeseen siir­tymi­nen voisi aiheuttaa.

    Tarkastel­laan ensim­mäistä kysymys­tä. Täy­tyy tun­nus­taa, että en oikein ymmär­rä Osmon argu­ment­tia, että olisi jotenkin oikeu­den­mukaisem­paa, että tont­tivuokrat vai­htelisi­vat, mut­ta hin­nat oli­si­vat samo­ja. Mik­si ei ole oikeu­den­mukaista, että vuokrat oli­si­vat samo­ja, mut­ta hin­nat vai­htelisi­vat? Asun­non osta­jien mak­samien kas­savir­to­jen nyk­yar­vo pysyy kuitenkin samana, joten en pysty näkemään, että vuokran muu­tok­sil­la saataisi­in aikaan mitään epäoikeu­den­mukaisu­u­den muu­tok­sia mihinkään suuntaan.

    Toinen kysymys, mille tasolle vuokrat yleen­sä pitäisi aset­taa, on oikeu­den­mukaisu­us­mielessä taas triv­i­aali. vuokrata­sol­la ei edelleenkään pysty vaikut­ta­maan asun­non omis­ta­jien mak­samien kas­savir­to­jen nyk­yarvoihin, joten oikeu­den­mukaisu­u­teen niin kuin minä käsit­teen ymmär­rän ei voi­da vaikut­taa. Mut­ta tärkeä seu­raus kap­i­tal­isaa­tioar­gu­men­tista on, että vuokran korot­tamis­es­ta ei syn­ny hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, eli vuokran ja kiin­teistöveron koro­tus on hyv­in­voin­nin kannal­ta paras­ta mah­dol­lista tapaa kerätä vero­ja, eli tämä veronkan­non muo­to kan­nat­taisi mak­si­moi­da. Teo­ri­as­sa jopa aja­tus siitä, että vuokraoikeuden/tontin hin­ta painuisi negati­ivisek­si voisi olla mah­dol­lista, mut­ta luulisin, että posi­ti­ivisen hin­nan pitämi­nen asun­nol­la sta­biloi sys­teemiä (jos olen raha­ton, ja omis­tan vuokraoikeu­den jos­ta min­un pitäisi mak­saa, että joku ottaa sen vas­taan, niin tilanne on vähän ongel­malli­nen.) Eli käytän­nössä ilmeis­es­ti toiv­ot­tavin­ta olisi, että tontin/vuokraoikeuden hin­ta olisi lähel­lä nol­laa, eli vuokra olisi markki­navuokra. Eli täl­löin vuokrat vai­htelisi­vat ja asun­to­jen hin­nat oli­si­vat samo­ja, kuten Osmo toivoo.

    tietysti, kuten aiem­minkin on keskustel­tu, täl­laiseen sys­teemi­in siir­tymi­nen nopeas­sa tahdis­sa olisi epäoikeu­den­mukaista nyky­isiä asun­non­o­mis­ta­jia kohtaan. Tämän vuok­si van­ho­jen asun­to­jen kohdal­la siir­tymäa­jan tulisi olla pitkä ja hidas, tai vai­h­toe­htois­es­ti van­ho­jen asun­to­jen nyky­is­ten omis­ta­jien pitäisi saa­da vas­taa­va veronkeven­nys (vaik­ka myi­sivät asun­non eteen­päin) Uusien asun­to­jen kohdal­la tätä ongel­maa ei tietenkään ole.

  11. Tcrown­in kanssa olen täs­mäl­lleen samaa mieltä jälkim­mäis­es­tä kohdas­ta. Hänen aprikoin­ti­aan siitä, onko parem­pi, että hin­nat vai­htel­e­vat kuin vuokrat, en ymmär­rä ollenkaan. Mieti nyt5, mitä tapah­tuu, kun kaupun­ki antaa omis­ta­maansa raken­nus­li­ik­keelle raken­net­tavak­si. Eikö ole oikein, että ton­tin hinta/maanvuokra on hyväl­lä ton­til­la kalli­impi ja huonol­la halvem­pi eikä niin, että raken­nus­li­ik­keen voitot ovat hyväl­lä ton­til­la suurem­mat? Tästä ei oikeas­t­aan tarvitse edes speku­loi­da, sil­lä jos ei ole kyse hin­tasään­nellystä tuotan­nos­ta, ton­tin­lu­ovu­tus tapah­tunee tar­jouskil­pailun perus­teel­la, jol­loin Kaivopuis­tossa maas­ta mak­se­taan enem­män kuin Korsossa.

  12. “Se olisi sel­l­ainen, että saman­laisen asun­non arvo olisi kaikkial­la kaupungis­sa yhtä korkea — sopi­vas­sa suh­teessa rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in. Ton­tin­vuokra olisi Eiras­sa niin korkea ja Myl­ly­purossa niin mata­la, että saman­lainen talo mak­saa molem­mis­sa yhtä paljon kos­ka sen rak­en­t­a­mi­nenkin mak­saa paikas­ta riip­pumat­ta yhtä paljon.”

    Osmo ei ilmeis­es­ti itse kir­joit­ta­neena huo­maa, miten vaikeaselkoinen tuo pätkä on. 

    Minä tulk­it­sen tämän niin, että kaupun­gin pitää ottaa niin korkea vuokra ton­tista kuin se vain saa. Uuden ton­tin tapauk­ses­sa korkein­ta vuokrata­soa haet­taes­sa tul­laan jos­sain vai­heessa tilanteeseen, jos­sa asun­to juuri ja juuri kan­nat­ta rak­en­taa, kos­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set rak­en­ta­jan voit­toi­neen ovat yhtä suuret kuin se hin­ta, mitä asun­nos­ta suos­tu­taan mak­samaan. Osta­jan täy­tyy tietysti tietää kohtu­ullisel­la var­muudel­la kuin­ka suuri vuokra on tule­vaisu­udessa. Täl­löin korkea vuokra koituu kaikkien (helsinkiläis­ten) hyväk­si, eikä mene rak­en­ta­jan taskui­hin. Tämä on min­unkin mielestäni oikea periaate.

    “Näin asia olisi pitänyt hoitaa aiko­jen alus­sa, mut­ta nyt tähän ei enää päästä. Suurin osa asun­non osta­jista on mak­sanut asun­nos­ta hin­nan, joka on kan­takaupungis­sa korkeampi ja kauem­pana mata­lampi, ja heitä kohtaan muu­tos olisi kohtuuton.”

    Esimerk­ki tästä: Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten luin Krunikka-lehdestä jutun, jos­sa ker­rot­ti­in Pohjois­ran­nas­sa sijait­se­van ns. Kiholin­nan ton­tista. Se oli val­tion omis­tuk­ses­sa ja 50 v. vuokra-aika oli päät­tymässä. Val­tio (puo­lus­tushallinto) esit­ti mität­tömän vuokran korot­tamista markki­nahin­taisek­si tai ton­tin myyn­tiä. Taloy­htiö pää­tyi osta­maan ton­tin, ja hin­ta oli muis­taak­seni 30 miljoon­aa markkaa. Jutus­sa todet­ti­in, että talos­sa epäilti­in päätöstä tehtäessä rahoi­tus­vastik­keen nou­se­van niin korkeak­si, että mon­et talos­sa pitkään asuneet asukkaat oli­si­vat pakotet­tu­ja muut­ta­maan muualle. Niin oli sit­ten käynytkin.

    On help­po kuvitel­la miltä tun­tuu henkilöstä, joka on mak­sanut asun­nos­ta hölmöyk­sis­sään “täy­den hin­nan” juuri ennen tuo­ta ton­tin vuokra-ajan päättymistä.

  13. Kieltämät­tä Osmon alku­peräisessä postauk­ses­sa point­ti on hie­man kryp­tis­es­ti ilmais­tu, mut­ta itse aja­tus on ehdot­tomasti tolkulli­nen. Kun­nan tulisi tässä toimia kuten yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja vas­taavas­sa ase­mas­sa toimisi ja pyrk­iä keräämään ton­tista niin suuri vuokra kuin mah­dol­lista. Vuokratuo­toil­la voidaan sit­ten lisätä kun­nan palvelui­ta ja/tai alen­taa kunnallisveroa.

    Lisäk­si se, että asun­non hin­ta kos­kee vain itse raken­nus­ta ja sijain­nista mak­se­taan vuokras­sa tuo läpinäkyvyyt­tä hin­toi­hin ja aut­taisi asun­tokau­pan markki­nao­h­jau­tu­vu­ut­ta. Vaik­ka aivan ident­tis­es­ti saman­hin­taisek­si raken­nus ei todel­lisu­udessa muo­dos­tu­isikaan tiivi­isti raken­netul­la keskus­ta-alueel­la jos­sa rak­en­t­a­mi­nen on han­kalam­paa kuin lähiössä, var­maankin asun­to­jen hin­nat kor­reloisi­vat kuitenkin pääosin niiden laadun ja varustelun kanssa.

    Ongelmia syn­tyy siinä vai­heessa kun vuokra­sopimuk­set on alku­jaan tehty toisin ja ton­teille on jo raken­net­tu talo­ja jois­sa on vieläpä sit­tem­min käy­ty asun­tokaup­paa. Tietenkin ylipään­sä vuosikym­me­nien aikana kerk­iää eri aluei­den arvos­tus vai­hdel­la kaupunki­rak­en­teen muuttues­sa. Mikä olisi oikeu­den­mukainen tapa määritel­lä sel­l­aisen ton­tin vuokra, jolle on jo jotain rakennettu? 

    Huomio ton­tin­vuokran ja kiin­teistöveron anal­o­gisu­ud­es­ta on hyvä. Tuli siitä mieleen, että jonkin­laisen asun­tomarkki­noi­ta selkeyt­tävän mekanis­min­han voisi saa­da aikaan siitä, että vuokra­tont­ti olisi aina ostet­tavis­sa taloy­htiölle ja kaupun­ki vas­taavasti ostaisi myös omis­tus­tont­te­ja takaisin jos taloy­htiö tarvit­see esimerkik­si perusko­r­jauk­seen varo­ja. Kun tont­tikaup­pa olisi rit­tävän vilka­s­ta ja siinä oli­si­vat mukana kun­nan ja asun­to-osakey­htiöi­den lisäk­si myös pankit, raken­nut­ta­jat ym. kuvit­telisi, että tont­ti­maas­ta tulisi siinä määrin lik­vi­di hyödyke, että sen arvon määrit­te­ly olisi helpom­paa kuin nykyisin.

  14. En puhunut pus­si­in, mut­ta hiukan asian vier­estä. Ihmisel­lä on luon­tainen oikeus maa­han omik­si tarpeik­seen, siinä mis­sä hänel­lä on oikeus ilmaan omik­si tarpeik­seen. Näin siis peri­aat­teessa, en ehdot­tanut kaiken asun­tomaan antamista ilmaisek­si. Pont­ti­ni oli se, että jos tont­te­ja oste­taan kalli­il­la yksi­ty­isiltä maan­omis­ta­jil­ta (myös kaupun­ki), niin täl­löin mak­se­taan “tyhjästä”, kos­ka maa ei ole tuotan­nos­sa valmis­tet­tu. Kun tont­tien hin­nat nou­se­vat talouden tuot­tavu­u­den suh­teessa, niin täl­löin koko kansan­talouden tuot­tavu­u­den kasvun syövät maan­omis­ta­jat. Min­ul­la on vah­va epäilys, että tämä maako­rko syö ja on his­to­ri­al­lis­es­ti syönyt paljon tuot­tavu­u­den kasvun hedelmiä. Jos Helsingis­sä kuitenkin kaupun­ki omis­taa maan ja on ostanut sen hal­val­la (jol­loin maako­rko palau­tuu veron keven­nyksinä) ja näin on muus­sakin rak­en­tamises­sa kuin asun­torak­en­tamises­sa, niin meil­lä ovat asi­at paljon parem­min kuin olen olet­tanut. Olisi luon­nol­lista olet­taa, että maan arvo kas­vaa jos­sain määrin expo­nen­ti­aalis­es­ti väestökeskusten lähistölle tul­taes­sa, joten Eiras­sa voisi hyvinkin olla tuo kolminker­tainen hin­ta Myl­ly­puroon ver­rat­tuna. Mut­ta entä kehä kol­mosen takana? Mikä siel­lä on maan arvo? Ei Helsin­gin seu­tu ole kuitenkaan mikään Pari­isi. Jos se olisi lähempänä tuo­ta ideaaliani eli nol­laa, voisi­vat ihmiset muut­taa halutes­saan sinne. Valmistalopaket­ti mak­saa käsit­tääk­seni alim­mil­laan noin 35–40 000 euroa, joten asum­i­nen tulisi huo­mat­tavasti halvem­mak­si kuin kaupungis­sa. Tun­tem­at­ta asi­aa tarkem­min, veikkaan kuitenkin, että tämän maan tehokkaan (asum­isoikeuk­sien) käytön estää yksi­tyi­nen maan­omis­tus. Esim. Nur­mi­järvi tai Tuusu­la eivät liene omista maa-alueitaan samaan tapaan kuin Helsin­gin kaupun­ki? Yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja mielum­min pitää käyt­tämät­tömän maan itsel­lään kuin antaa sen pois puoli-ilmaiseksi.

  15. Kos­keeko tämä asia ketään teistä, muuten kuin aka­teemis­es­ti? Äidil­läni on osake Hert­toniemessä Susi­tiel­lä. Sil­lä taloy­htiöl­lä on tiet­ty ollut vuokra­sopimus kaupun­gin kanssa alka­en jostain 1950-luvun ihan alusta.Nyt siel­lä tehti­in ns. putkire­mont­ti, mikä teki n. 30000 euroa äidin 45 m² asun­nolle. Nyt kaupun­ki on korottamassa/korottanut tont­tivuokraa varsin merkit­tävästi. Ymmär­rän hyvin tilanteen ja ihmette­len, että kaupun­ki aikanaan sitoi tont­tivuokrat johonkin ei kovin hyvään juttuun.Tuntuu vain ihan kum­mal­ta, ettei mitään järkeä nyt löy­dy 50 vuo­den jäl­keen tähän jut­tuun. Sil­loin raken­net­tui­hin taloi­hin tehdään/on tehty nuo rem­pat, jol­loin omis­ta­jat mak­sa­vat aika iso­ja sum­mia. Talos­sa ei todel­lakaan asu vain suu­rit­u­loisia rikkai­ta, vaan kohtuullisesti/niukasti toimeen­tule­via (tiet­ty nyt jotain muu­takin). Heille jo rem­pan mak­su­jen hoito vaikeaa ja nyt siihen päälle tont­tivuokran huo­mat­ta­va nos­to aiheut­taa kyl­lä ongelmia.
    Paljonko­han kaupun­ki on aikanaan mak­sanut ko alueesta? Jos nyt sit­ten aina ajatel­laan nykyjut­tu­ja, niin tulee mieleen tuo Venäjän myymä Alas­ka. Mikähän sen hin­ta olisi nyt?

  16. “Vuokratuo­toil­la voidaan sit­ten lisätä kun­nan palvelui­ta ja/tai alen­taa kunnallisveroa”

    Jos vero­tus piilote­taan niin se tkee vero­tuk­ses­ta läpinäkymät­tömän eikä veror­a­situk­sen vaiku­tus­ta mak­sukykyyn kyetä enää arvioimaan.resiiiviseksi
    Eri­lais­ten piilovero­jen lisäämi­nen muut­taa vero­tuk­sen regre­si­ivisek­si, kos­ka keskilu­ok­ka köy­htyy käyt­tö­meno­jen kasves­sa jol­loin ei kyetä enää invet­soimaan. Kek­si­t­u­loiselle 170000 hin­tainen 500 m² tont­ti on ulot­tumat­tomis­sa, mut­ta sil­lä hin­noitel­laan kaikkien tont­ten vuokrat 

    Vihreät ovat tekemässä kun­nas­ta oy:n joka pyrkii mak­si­moiman tulon­sa ja min­i­moimaan palvelunsa.
    Ain­oa hyö­tyjä on hyvä­plka­ki­nen virkamiehistö, jon­ka määrä kas­vaa koko ajan

  17. “Hänen aprikoin­ti­aan siitä, onko parem­pi, että hin­nat vai­htel­e­vat kuin vuokrat, en ymmär­rä ollenkaan. Mieti nyt5, mitä tapah­tuu, kun kaupun­ki antaa omis­ta­maansa raken­nus­li­ik­keelle rakennettavaksi.”

    Ana­lyysi­ni oli hie­man virheelli­nen siltä osin, että ajat­telin vain tilantei­ta, jois­sa vuokraoikeus myy­dään markki­nahin­nal­la. Tilanne, jos­sa kun­ta antaa vuokraoikeu­den alle markki­nahin­nan, ei käynyt mielessä. Täl­löin tietysti Osmon argu­men­tit pätevät.

  18. Liian van­ha: Jos kun­ta myy/vuokraa ton­tit ali­hin­taan, joku siitä joka tapauk­ses­sa ero­tuk­sen kerää tasku­un­sa. Parem­pi, että ne rahat kerätään kun­nan kirstu­un jol­loin voit­to jae­taan tasan kaikkien kun­ta­lais­ten kesken.

  19. “Jos kun­ta myy/vuokraa ton­tit ali­hin­taan, joku siitä joka tapauk­ses­sa ero­tuk­sen kerää taskuunsa”

    Taloyjtiössä ja omakoti­talos­sa hyö­dyn saa­ja on omis­tusasu­ja. Näis­sä van­hois­sa talois­sa suu yleen­sä pieni tuloisa eläkeläisi. jtne ipä siinä kan­na­ta hehkutel­la taku­ueläkkel­lä, kun toiel­la kädel­lä kah­mi­taan hyö­ty pois.
    Kun vuokra-assun­nois­takin on pulaa niin suo­raa yhteyt­tä ei niis­säkään ton­tin vuokraan ole, tosin hyö­dyn kerää asun­non omist­ja, mut­ta heitä on vähän suh­teessa omstusasujiin

  20. “Paljonko­han kaupun­ki on aikanaan mak­sanut ko alueesta? Jos nyt sit­ten aina ajatel­laan nykyjut­tu­ja, niin tulee mieleen tuo Venäjän myymä Alas­ka. Mikähän sen hin­ta olisi nyt”

    Ei sil­lä enää 50 vuo­den kulut­tua ole merkitystä.
    Suurin ongel­ma on, että markki­nahin­taa määritel­lään pienen kaup­pamäärän perusteella.
    Tuol­laisia 150–200000 euron hin­to­ja ton­teista kyke­nee mak­samaan vain 1 % kaupun­gin asukkaista eli 99 % ei kykene.
    Ker­rostalos­sakin ton­tin hin­ta on 1000–2000 euron kieppeil­lä neliöhinnoissa .

    Kuitenkin kaikkien tot­teien vuokrat aje­taan korkeim­man hin­tata­son mukaisiksi.

    Ja kuten Bogo­moloff tote­si, muut­takoot köy­hät pois

    Täl­laiset ton­tin hin­nat on saatu aikaisek­si kor­rup­toituneel­la sys­teemil­lä, jota Helsin­gin hallinto edustaa

  21. ” Pont­ti­ni oli se, että jos tont­te­ja oste­taan kalli­il­la yksi­ty­isiltä maan­omis­ta­jil­ta (myös kaupun­ki), niin täl­löin mak­se­taan “tyhjästä”, kos­ka maa ei ole tuotan­nos­sa valmistettu.”

    Kaupungilla on mah­dol­lisu­us pakol­u­nas­taa maa­ta raa­ka- maan hin­nal­la eli pidät­tää kun­nal­lis­tekni­ikan ja kaavoituk­sen tuo­ma hyö­ty itsellään.
    Helsin­ki ei ole koskaan käyt­tänyt tätä oikeut­ta , muual­la maas­sa kyllä.
    Se johtaa tietysti oikeuskäsit­te­lyyn, mut­ta kun­nat ovat olleet voittajia

  22. Asun­to A on vuokra­ton­til­la, viere­inen B on omis­tus­ton­til­la Eiras­sa. Soin­in­vaaran luvuin kum­mas­sakin vuokra on 110 e/m2/v., mis­tä 40 e/m2/v. on raken­nuk­sen vuokraa ja 70 e tontin+rakennusoikeuden.

    Ton­tin A kohdal­la niiden 70 e pitäisi men­nä kaupungille eikä sille vuokraisän­nälle. Nyt ei mene, vain pari euroa. Mitä järkeä tässä on?

    Kaupun­gin siis pitäisi nos­taa ne vuokrat markki­nata­solle, Eiras­sa ehkä tuo 70 e ja Myl­ly­purossa 10 e/m2/v.

    Pitää myös muis­taa, että tuo Soin­in­vaaran 2000 e/m2 on liikaa käyte­tys­tä raken­nuk­ses­ta, jol­laisia useim­mat on.

  23. “Kuitenkin kaikkien tot­teien vuokrat aje­taan korkeim­man hin­tata­son mukaisiksi.”

    Maan todel­li­nen arvo määräy­tyy talouden tuot­tavu­u­den perus­teel­la. Yleis­es­ti koko maas­sa tuot­tavu­us lie­nee kas­vanut keskimäärin n. 2% vuodessa, joten keskimäärin (Suomes­sa) maavuokran nousun tulisi olla tuo­ta luokkaa vuosi­ta­sol­la reaal­i­hin­nois­sa. Helsingis­sä se voi olla jonkin ver­ran korkeampi. Jos kaupun­ki aset­taa liian korkean maan vuokran, niin Helsingis­sä kan­nat­taa asua vain niiden, joil­la on “vähän ylimääräistä”. Muual­la tien­aa parem­min. Yli­hin­ta on taak­ka paikallisille, mut­ta var­maankin myös este kaupun­gin kehitykselle.

  24. Osmo: Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä. Olen ehdot­tomasti samaa mieltä tavoitteestasi.

    Keinoista sen sijaan olen vähän ihmeis­säni. Mainit­se­masi tilanteeseen päästään siten, että kaupun­ki vuokraa maat markki­nahin­taan, eli eniten tar­joavalle tai sit­ten niin, että poli­itikot ja virkamiehet fiilis­televät hin­nat mieleisek­seen (ja siis tässä tavoit­teessa siis yrit­täi­sivät osua siihen, mis­sä hin­nat ovat niin korkeal­la, että ain­oas­taan yksi taho on valmis mak­samaan tämän hinnan.)

    Vaikut­taa aika selvältä, että markki­nat pystyvät välit­tämään tämän infon parem­min, kos­ka markki­nahin­nois­sa välit­tyvä infor­maa­tio on kaikkien markki­noi­hin osal­lis­tu­jien infor­maa­tion summa.

    Sen lisäk­si markki­nat eivät ole samal­la taval­la alt­ti­ita poli­itikko­jen ja virkami­esten oman edun ajamiselle kuin poli­it­ti­nen päätöksenteko.

    Liian van­ha: Julki­nen huu­tokaup­pa ei kyl­lä ole mikään piilovero vaan täysin julki­nen tapa kerätä tulo­ja kaupungille.

    Maan omis­tu­soikeu­den verot­ta­mi­nen on varsin hyvä tapa kerätä vero­ja kaupungille, kos­ka se ei muu­ta kan­nus­timia juurikaan. Tietysti uuden maan tekem­i­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si, mut­ta tämä on var­masti hyvin pieni ongel­ma ver­rat­tuna nyky­isi­in vero­tuk­sel­la aiheutet­tui­hin vääristymiin.

    Minä kan­natan vero­taakan pienen­tämistä aika huo­mat­tavasti, mut­ta jos nyt jol­lakin on niitä vero­ja kerät­tävä, niin sit­ten kiin­teistöverol­la. (kun­han maan arvoa ei las­ke­ta alle nollan…)

  25. Jos kaupun­ki aset­taa liian korkean maan vuokran, niin Helsingis­sä kan­nat­taa asua vain niiden, joil­la on “vähän ylimääräistä”. 

    Ihmiset eivät asu ton­til­la vaan asun­nois­sa ja asun­to­jen hin­ta määräy­tyy markki­noil­laluku­unot­ta­mat­ta hitas-tuotan­toa ja aravavuokrat­alo­ja. Ton­tin­vuokril­la ei voi vaikut­taa asumisen hin­taan, vain siihen, meneekö niukku­u­den tuot­ta­ma yli­hin­ta kaupungille vain jon­nekin muualle. Kun use­ampi halu­aisi asua Helsingis­sä kuin mah­tuu, hin­tamekanis­mi kar­sii köy­him­mät pois. Sik­si meil­lä on Hitas.

  26. Taloyjtiössä ja omakoti­talos­sa hyö­dyn saa­ja on omistusasuja.

    Kyl­lä se uusis­sa raken­nusko­hteis­sa on raken­nus­li­ike, yksi­ty­i­sis­sä vuokra-asun­nois­sa vuokranan­ta­ja, usein perikun­nat jne.

    Parem­pi olisi kerätä käypä tonttivuokra/kiinteistövero kaik­il­ta ja jakaa näin ker­tyneet rahat tasais­es­ti kun­ta­laisille alem­man kun­nal­lisveron tai parem­pi­en palvelu­jen muo­dos­sa. Kaikkein regres­si­ivisin vero­tuk­sen muo­to on tasavero jon­ka päälle mak­se­taan piilo­tukea rikkaim­mille, kuten omis­tusasum­ista tukies­sa tehdään. 

    Kun­nal­lisveroa mak­saa koko maan tasol­la suun­nilleen yhtä mon­ta ihmistä kuin asuu omis­tusasun­nos­sa (n. 3,7 miljoon­aa kumpikin), mut­ta todel­lisu­udessa kun­nal­lisveron laskem­i­nen koskisi use­am­paa henkeä kuin omis­tusasumisen vero­helpo­tuk­set koske­vat. Ensin­näkin asum­isti­las­tois­sa ovat mukana myös lapset ja muut per­heen­jäsenet joil­la ei ole verotet­tavia tulo­ja, kun taas kun­nal­lisveroa mak­savien määrässä on luon­nol­lis­es­ti mukana vain tulon­saa­jat. Sik­si toisek­seen Helsingis­sä omis­tusasun­to­jen osu­us asun­tokan­nas­ta on pienem­pi kuin maas­sa keskimäärin. 

    Kos­ka kun­nal­lisveroa mak­se­taan vain palkkat­u­loista, ei pääo­mat­u­loista, sitä mak­se­taan suurim­mis­sa tulolu­okissa keskimääräistä vähem­män. Ali­hin­noitel­tu tont­tivuokra taas hyödyt­tää eniten kaikkein kalleimpi­en asun­to­jen omis­ta­jia, kos­ka, kuten Osmo selit­tikin, jos tont­tivuokra olisi määritel­ty opti­maalis­es­ti, asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­taisi lähin­nä vain niiden koko, varustelu ja kun­to, ei sijain­ti. Kos­ka tosi­asi­as­sa kaikkein parhail­la paikoil­la ole­vat asun­not ovat kalleimpia, hin­taero selit­tyy — sikäli kun rajataan tarkastelu kaupun­gin vuokra­ton­teil­la ole­vi­in asun­toi­hin — nimeno­maan sil­lä että ton­tin sijain­ti on arvokkaampi kuin siitä perit­ty vuokra.

    Kokon­aan toinen stoori on tietenkin se, että äkkirysäyk­sel­lä käypi­in vuokri­in ei voi­da siir­tyä, kos­ka sekään ei olisi kovin oikeu­den­mukaista. Paras ratkaisu olisi nos­taa vuokria vähitellen pitkäl­lä aikavälil­lä jol­loin asun­non arvonalen­nus tulisi kan­net­tavak­si vähän ker­ral­laan eikä kertarysäyksellä.

  27. “Kyl­lä se uusis­sa raken­nusko­hteis­sa on raken­nus­li­ike, yksi­ty­i­sis­sä vuokra-asun­nois­sa vuokranan­ta­ja, usein perikun­nat jne.”

    Nythän oli kysymys 50-vuot­ta sit­ten rak­ene­tu­ista taloista, tuskin­pa se raken­nus­li­ike enää tulee osingoille ?
    Ja uudet kohteet ovat pitkälti hitas- tai muuten sään­nel­tyjä, joten raken­nus­li­ik­keen on han­kala päästä hyö­dyn­tämään hal­paa tont­tivuokraa myyntihinnassa.

    “Kos­ka tosi­asi­as­sa kaikkein parhail­la paikoil­la ole­vat asun­not ovat kalleimpia, hin­taero selit­tyy — sikäli kun rajataan tarkastelu kaupun­gin vuokra­ton­teil­la ole­vi­in asun­toi­hin — nimenomaan ”

    Parhail­la paikoil­la ton­tit ovat omis­tus­tont­te­ja ja varakkaim­mat asu­vat omistustonteilla,
    Halu­ais­in­pa nähdä sen tutkimuk­sen, joka osoit­taa, että yli 60–100000 euroa ansait­se­vat asu­vat vuokratonteilla.

    Nämä ovat niitä jot­ka osta­vat tont­te­ja ja näi­den ostokyvyl­lä määritel­lään maan arvo.
    Ku tont­tien myyn­tiä tapah­tuu vain promillen ver­ran tont­tien määrästä ja kun osta­jat ovat sup­pea ryh­mä tuloast­eikon yäpäästä niin eipä se oikeaa markki­nahin­taa anna.
    Yksi vai­h­toe­hto olisi myy­dä ton­tit julkisel­la tar­jouskau­pal­la, sit­ten selviäsi oikea markkinahinta.
    Tosin kaupun­ki ei enää omis­taisi maa­ta sen jälkeen

  28. “Liian van­ha: Julki­nen huu­tokaup­pa ei kyl­lä ole mikään piilovero vaan täysin julki­nen tapa kerätä tulo­ja kaupungille”

    Tont­tivuokri­a­han ei huu­tokau­pa­ta vaan kaupun­ki sanelee yksipuoliseti hin­nan, ei sil­lä ole mitään tekemistä vapaan markki­na­t­alouden kanssa.
    Jos kaupun­ki huu­tokaup­paisi ton­tit niin kaupun­ki menet­tää vuokratuottonsa.
    Jos huu­tokaup­paan osal­lis­tu­i­v­at vain ton­til­la asu­vat ihmiset niin hin­ta olisi pilkkahinta.
    Jos taas ton­tit ovat yleisessä huu­tokau­pas­sa niin uusi omis­ta­ja purat­taisi talon pois ajaisi asukkaat pel­lolle ja kaupun­gin olisi sijoitet­ta­va asukkaat johonkin .
    Suomes­sa tuskin syn­ty­isi kap­inaa, suo­ma­lsi­et ovt­sen ver­ran veäläisiä, että hyväksy­i­sivät menettelyn

  29. “Ton­tin­vuokril­la ei voi vaikut­taa asumisen hin­taan, vain siihen, meneekö niukku­u­den tuot­ta­ma yli­hin­ta kaupungille vain jon­nekin muualle. ”

    Jos asum­ie kallis­tuu muu­ta­mal­la sadalle eurol­la kuukaudessa, kun ton­tin­vuokra nousee niin kyl­lä se asukkaan näkökul­mas­ta vähen­tää rahaa lompakossa.

    Kall­si vuokra tietysti hal­ven­taa asun­toa, joten asukas kär­sii siitä kah­teen ker­taan, kohon­neina vastikkeina ja alen­tuneena arvona.

    Ain­oa hyö­tyjä on suuri lau­ma hyvä­palkkaisia virkamiehiä

    Ei ole ihme , että olemme köy­hiä muuhun Euroopaan nähden

  30. Liian van­ha: Ajat­telin siis, että ton­tit vuokrat­taisi­in huu­tokau­pal­la eniten tar­joavalle. Luulen, että ylivoimais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sia suurim­man tar­jouk­sen tek­isi ton­til­la ole­va AS OY. Jos joku muu kuitenkin arvostaa tont­tia enem­män, niin sil­loin­han yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti lisään­tyy, kun tämä tont­ti saadaan parem­paan käyttöön.

  31. Asia, mitä olen ihme­tel­ly. Asun­to­jen hin­nat ker­rostalois­sa, jois­sa on put­ki- ja julk­i­sivu remon­tit tekemät­tä ja talot sijait­se­vat vuokra­ton­til­la, niin mis­tä sil­loin oikein maksetaan? 

    Suurin arvo taitaa olla sil­loin ton­tin­vuokra­sopimuk­ses­sa, ja jos sekin on lop­pumas­sa, niin aika lail­la ilmaa taitaa olla myyn­nis­sä. Toinne vai­h­toe­hto on se, että luote­taan siihen, että ton­tin vuokra pysyy “ilmaise­na” ja siten saadaan arvo tule­vaisu­udessa takaisin.

    Aina­han vuokralainen voi viedä sopimuk­sen lop­pues­sa talon­sa pois 🙂 Mikä on velvol­lisu­uskin, mikäli sopimuk­seen ei päästä.

    Paras­ta olisi pistää tont­ti julkiseen kaup­paan, ja nykyiselle vuokralaiselle etu­os­to tai vuokraus oikeus. Vuokra voidaan laskea sito­vista tar­jouk­sista jol­lakin sopi­val­la jaka­jal­la. Tämä’ johtaa kohtu­ut­to­muuk­si­in, mut­ta säätämäl­lä tuo­ta vuokra­jaka­jaa voidaan tehdä pehmeä lasku reaalihintoihin.

  32. Riit­tävä tarkku­us ton­tin hin­nalle selviää alueel­la tehdy­istä rak­en­ta­mat­tomien tont­tien kaupoista. Esim keskus­tako­rt­teleis­sa raken­nu­soikeu­den neliöhin­nat ovat tain­neet olla vähän 2000 e / m2 ala­puolel­la, jos­sain vai­heessa syksyä noi­ta taidet­ti­in tälle pal­stalle kaivel­la eri pöytäkir­joista. Lähiöis­sä taas hin­nat ovat liikkuneet jos­sain 500‑1500 e / m2 haarukassa.

    Itse en vuokra­ton­til­la ole­vaan asun­toon ole raho­jani koskaan lait­tanut, harkin­nut lait­ta­vani tai kenellekään suositellut.

  33. “Liian van­ha: Ajat­telin siis, että ton­tit vuokrat­taisi­in huu­tokau­pal­la eniten tar­joavalle. Luulen, että ylivoimais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sia suurim­man tar­jouk­sen tek­isi ton­til­la ole­va AS OY. ”

    Asun­toon ja koti­in liit­tyy myös tun­netek­i­jöitä ja arvo­ja, ihmisen kodin uhkaami­nen on revi­irin uhkamista ja se voi johtaa väki­val­taiseen käyttäytymiseen.
    Sen vuokis asi­aa ei voi käsit­tel­lä puh­taasti taloudel­lise­na toimena.
    Tuo arviosi sitä, että oma taloy­htiö tar­joaisi eniten voi pitääkin paikkansa, sil­lä asukkaiden reak­tio ja siitä johtu­va poli­itikko­jen panikoin­ti voi olla merkit­tävä riski.
    Hyvä esimerk­ki oli milli­nen meteli syn­tyi yhden omakoti­talon tyh­jen­tämis­es­tä vanhuksista.

    Jos talolli­nen van­huk­sia kär­rätään pihalle niin se olisi poli­it­ti­nen itse­murha ainakin muis­sa länsimaissa

    Tosin suo­ma­laiset ovat kas­va­neet venäläiseen kult­tuuri­in ja hyväksyvät hil­jaa päät­täjien ja eli­itin hei­hin kohdis­ta­man sor­ron aitoon venäläiseen tapaan.

    Joka tapauk­ses­sa korkea ton­tin vuokra johtaa elin­ta­son ja var­al­lisu­u­den alen­e­miseen vuokra­ton­teil­la asuvil­la eli Osmon lin­jal­la kansa köyhtyy.

    Eikä markki­na ole aito, sil­lä taloa, ei ainakaan ker­rostaloa, voi kuska­ta halvem­malle tontille.

    Tiet­syti Osmo vois perus­taa trail­er parkke­ja , jos­sa suo­ma­lainen white trash asuu ja vai­h­taa paikkaa työn tai halvem­man ton­tin perässä

  34. “Ihmiset eivät asu ton­til­la vaan asun­nois­sa ja asun­to­jen hin­ta määräy­tyy markki­noil­la luku­unot­ta­mat­ta hitas-tuotan­toa ja aravavuokrataloja.”

    Tont­ti on se paik­ka mis­sä asun­to on. Asun­to on ton­tille sijoitet­tu investoin­ti, erään­lainen “maan­paran­nus”. Asun­non (kiin­teistön) hin­ta määräy­tyy ton­tin arvon + tämän investoin­nin yhteishin­nan perus­teel­la. Kiin­teistö­jen ja tont­tien hin­noil­la on tiet­ty reaaliar­vo, mikä on käsit­tääk­seni määriteltävis­sä (kaupunki)alueen tuot­tavu­u­den (tulo­jen) perusteella.

    “Ton­tin­vuokril­la ei voi vaikut­taa asumisen hin­taan, vain siihen, meneekö niukku­u­den tuot­ta­ma yli­hin­ta kaupungille vain jon­nekin muualle.”

    Ton­til­la on todel­li­nen arvo. Ali­hin­tainen tont­tivuokra on lisä­tu­lo ja yli­hin­tainen lisäkus­tan­nus. Jos maavuokra menee yksi­tyiselle molem­mis­sa tapauk­sis­sa, se on kokon­aan pois­sa työ­tu­loista (tai pääomien tuo­toista, jos asu­ja on kap­i­tal­isti). (Point­ti­ni on Geor­gisti­nen peri­aate, että maa ei ole pääo­maa (tuotan­nos­sa tehty). Mikä ei ole luke­mani mukaan talosti­eteil­i­jöi­den kesku­udessa muodissa).

    “Kun use­ampi halu­aisi asua Helsingis­sä kuin mah­tuu, hin­tamekanis­mi kar­sii köy­him­mät pois. Sik­si meil­lä on Hitas.”

    Täl­laisia tarvi­taan, ellei sit­ten halu­ta ajaa pien­i­t­u­loisia asumaan etäämmäs.

  35. “Ton­til­la on todel­li­nen arvo. Ali­hin­tainen tont­tivuokra on lisä­tu­lo ja yli­hin­tainen lisäkustannus. ”

    Ton­tin arvo on hyvin epämääräi­nen. Kun rak­en­ta­mat­tomista ton­teista on pula niin niiden hin­ta on suurem­pi kuin jo rakennettujen.
    Talo ja tont­ti mak­sa­vat n 400000 mut­ta saman­lainen talo vuokra­ton­til­la 300000.
    Mut­ta jos tont­ti on rak­en­tam­a­ton niin ton­tin hin­ta onkin 170000 eli raken­netun ton­tin arvo on vain n 60 % rakne­tat­toman ton­tin arvosta,

    Maan vuokra määrätään kuit­nekin niiden varaakki­den maskukyvyn ja vapaiden tont­tien mukaan ei, tont­tien todel­lis­ten arvo­jen mukaan, kos­ka niitä ei halu­ta selvitää .

    Vihreät ja Kokko­mus aja­vat regres­si­ivistä vero­tus­ta, sil­lä ton­tin vuokraa käytetään vero­tuk­sen väli­neenä ja se kohdis­tuu nimeno­maan pienituloisiin

  36. Minä en kyl­lä ilman todis­tei­ta usko, että tämä olisi regres­si­ivi­nen vero. Veikkaan, että tont­tivuokrat olisi täysin eri suu­ruiset eri kaupungi­nosis­sa sil­lä seu­rauk­sel­la, että ne jot­ka arvosta­vat keskus­ta-asum­ista ja joil­la on siihen varaa mak­saisi­vat huo­mat­tavasti enem­män tont­tivuokria, kuin ne jot­ka asu­isi­vat kauempana.

  37. “Ton­tin arvo on hyvin epämääräi­nen. Kun rak­en­ta­mat­tomista ton­teista on pula niin niiden hin­ta on suurem­pi kuin jo rakennettujen.”

    Käsit­tääk­seni ton­teista ei voi olla varsi­nais­es­ti “pula”. Työssäkäyn­tialueen sisään voidaan hel­posti pääkaunkiseudul­la majoit­taa nykyi­nen ja sitä suurem­pi väestö. Pula on tont­tispeku­loin­tia, mil­lä nos­te­taan tont­tien hin­nat keinotekoisik­si. Eli pide­tään tont­te­ja käyt­tämät­töminä ja odote­taan hin­to­jen nousua. Tilas­tokeskuk­sen mukaan rak­en­ta­mat­toman omakoti­ton­tin hin­ta on nyt pääkaupunkiseudul­la n. 4,5‑kertainen (raken­netun n. 3,5) vuo­teen 1997 ver­rat­tuna. Speku­loi­jia maa­mo­nop­o­lil­la siis on. Mikäli maan tar­jon­ta reago­isi kysyn­tään kuten hyödyke­tuotan­to, sen hin­ta ei voisi nous­ta tuot­tavu­u­den kasvua nopeammin.

    “Maan vuokra määrätään kuit­nekin niiden varaakki­den maskukyvyn ja vapaiden tont­tien mukaan ei, tont­tien todel­lis­ten arvo­jen mukaan, kos­ka niitä ei halu­ta selvitää.”

    Kuu­lostaa epäi­lyt­tävältä. Käsit­tääk­seni maan tehokas käyt­tö vaatisi sen hin­noit­telua pääsään­töis­es­ti todel­lis­ten arvo­jen mukaan. Jos esimerkik­si toises­sa kom­men­tis­sa mainit­tu Vuosaaren Golf-kent­tä mak­saisi maan käytöstä maako­ron suu­ruista veroa, selviäisi onko maa tehokkaas­sa käytössä. Antaako Golf-kent­tä tuloa niin paljon, että se pystyy mak­samaan vuosit­tain tapah­tu­van maan arvon nousun. Samoin kuin se maa, mil­lä asutaan.

  38. Maan hin­taan vaikut­taa se mis­sä ko. maa sijait­see. Tuskin Afrikan köy­him­mil­lä alueill kukaa halu­aa asua, jos samaan hin­taa saisi asua miljonäärien kanssa parem­mal­la paikalla vai mikä oli Osmon “fix I dea” with point?

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.