Pysäköintipolitiikan hahmottelua

3.2.2009 · Aihe: _ 

Helsingin pitäisi kaavoittaa pysäköintipaikkoja uusille asuinalueille tarvetta vastaavasti, mutta jättää pysäköintilaitosten toteuttaminen yksityisille yrityksille tai taloyhtiöiden muodostamalle pysäköinti Oy:lle, joka rahoittaisi paikat myymällä tai vuokraamalla ne. Toinen vaihtoehto on, että kaupunki korottaa merkittävästi asukaspysäköinnin maksuja ja tukee näin saaduilla tuloilla uusien pysäköintilaitosten rakentamista.

Taloustieteissä opetetaan, että jos yhteiskunta antaa minulle hyödykkeen, jonka tuottaminen maksaa 30 000 euroa mutta jota minä pidän vain 10 000 euron arvoisena, syntyy 20 000 euron hyvinvointitappio, ellei asiaan liity ulkoisia hyötyjä tai erityistä sosiaalista näkökohtaa, kuten arvioidaan liittyvän koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

 Tämä periaate pitäisi pitää mielessä, kun suunnitellaan Helsingin pysäköintipolitiikkaa. Hyväksyn periaatteen, että asukkailla tulee olla mahdollisuus autopaikkaan, mutta minusta heidän on osoitettava tarpeen voimakkuus sillä, että suostuvat maksamaan paikasta täyden hinnan. Koska pysäköintipaikan hinta uusilla alueilla ylittää roimasti auton hinnan, riskinä ovat huomattavat hyvinvointitappiot, jos paikat pakko myydään asunnon mukana ja jos paikan nimellisenä vuokrana on pieni murto-osa todellisesta kustannuksesta.  

 Optimaalisessa pysäköintipolitiikassa kaupunki kaavoittaa paikkoja oletetun tarpeen verran vaikka vähän yläkanttiin, mutta ne toteutetaan vasta sitä mukaa, kun maksavaa kysyntää ilmenee.

 Esimerkiksi Jätkäsaareen siis kaavoitettaisiin pysäköintipaikkoja suunnitellun normin mukaan (autopaikka/115 k-m2) mutta ne toteutettaisiin vasta, kun maksaja on löytynyt. Uskoisin, että noin 40 000 euron hinta hillitsisi kysyntää tehokkaasti.

 Vanhoilla alueilla tämä politiikka on ongelmallista, koska kaupunki antaa asukkaiden pysäköidä kadunvarressa symbolista kolmen euron kuukausimaksua vastaan. On selvää, ettei kovin moni halua maksaa laitospaikasta, jos oven eteen voi pysäköidä ilmaiseksi. Toisaalta asukaspysäköintitunnuksia on myönnetty 31 000, vaikka paikkoja on vain 19 000. Siksi on ymmärrettävää, että uudisrakennuksia halutaan velvoittaa rakentamaan paikkoja, jotta epäsuhde ei enää tästä pahenisi. Ihmettelen ettei kukaan kiinnitä huomiota siihen ilmeiseen epätasa-arvoon, joka uusien ja vanhojen kiinteistöjen välillä tässä on.

 Tehottomana kompromissina, joka olisi kuitenkin nykytilaa selvästi parempi, voisi olla, että kaupunki nostaisi asukaspysäköintitunnuksen hinnan vaikkapa kymmenkertaiseksi – siis 30 euroon kuukaudessa. Koska paikka oven edessä ei oikeastaan saisi olla halvempi kuin kaukana pysäköintiluolassa, oikea hinta olisi ehkä 150 euroa kuussa, mutta myönnän tämän epärealistiseksi.

 Esittämäni korotus toisi kaupungin kassaan 10 miljoonaa euroa vuodessa. Se riittäisi parinsadan pysäköintipaikan rakentamiseen vuosittain, jos oletamme, että paikan rakentamisen olemassa olevaan kantaan maksaisi 50 000 euroa. Tämä esitys ei toteuta sitä vaatimusta, että asukkaan tulee kokea paikka niin tarpeelliseksi, että on valmis maksamaan siitä kustannuksia vastaavan hinnan, mutta olisi se edes askel oikeaan suuntaan.

Huomautan, että suunnittelen valtuustoaloitetta asiasta ja tulen käyttämään korvauksetta hyväkseni esitettäviä kommentteja.

Kommentit

45 Vastausta artikkeliin “Pysäköintipolitiikan hahmottelua”

  1. Juha T. kirjoitti 3.2.2009 kello 20:05

    Merkittäviä asioita. Perehtymättä kaikkeen asiaan liittyvään kommentoin pari yksityiskohtaa ihan tuoreeltaan:

    Kaukaisemmalla pysäköintiluolalla on seuraavia rahanarvoisia etuja suhteessa läheisempään asukaspysäköintipaikkaan kadunvarressa:
    – suojaisuus: sääolosuhteet kuten lumi, haalistava aurinko, puiden mahlat ja linnut eivät piinaa auton peltejä
    – turvallisuus: ohikulkevat huligaanit ja rosmot eivät uhkaa autoa
    – lämpö: useimmissa luolissa lämpötila pysyy nollan yläpuolella, mikä poistaa kylmäkäynnistysongelmat

    Tämän valossa kadunvarsipysäköinnin hyötyarvoa ei voi mitata pelkällä etäisyydellä. Monet kantakaupungin asukit ovat hankkineet kalliita autotalleja verraten kaukaakin sen sijaan, että käyttäisivät läheisiä kadunvarsipaikkoja.

    Tämä on kokonaan toinen asia: Yksityisen ja tietysti julkisenkin rahan pysäköintilaitoksiin pitäisi lailla määrätä pakolliseksi järjestää samaan tilaan hyvin suunniteltuja ja lukituksen mahdollistavia pyöräparkkeja ainakin 10 % autopysäköintikapasiteetista.

    Lienee hyvin tiedossa, että monet ostoshelvetit ja tavaratalot tarjoavat asiakkailleen ilmaista lämmintä ja vartioitua hallipysäköintiä ja sitä kautta tulonsiirtoa autoilijoille. Samaan aikaan pyörien pysäköinti on kielletty joissain näistä autohalleista. Ensinnäkin tämä edistää yksityisautoilua ja sotii räikeästi kunnan ja valtion pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmaa vastaan. Siksi pysäköintilaitokset pitäisikin velvoittaa huomioimaan asianmukaisesti myös pyöräilijöiden pysäköintitarpeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Fillariton kirjoitti 3.2.2009 kello 20:14

    36 euron vuosimaksu mahdollisuudesta (ei siis varmasta p-paikasta) asukaspysäköintiin on aivan kustannuksia vastaava. Luvan käsittely ja laminointi sekä postitus tullee katetuksi tuolla summalla. Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa, toistan oikeuttaa pysäköimään yhdellä vyöhykkeellä, _jos_ vapaa paikka löytyy. Toistan. Jos vapaa paikka löytyy. Aina ei löydy ja maksustahan ei saa palautusta vaikka palvelua ei voida taata sovitusti.

    Tälläkin kadulla, joka on tehty 1900-luvun alussa ei ole mitään merkittäviä parannuksia tai ylläpitoa vaativaa tehty aikoihin. Väitän että autoni ei tuota mitään menoja kaupungille kun se on pysäköitynä kadun varteen. Ei mitään. Päin vastoin tyhjän kadunvarren pitäminen olisi yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Eikä sille kadunvarrelle oikein ole mitään järjellistä hyötykäyttöä edes näkyvissä, lukuunottamatta tietenkin asukaspysäköintiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pekka Vitikainen kirjoitti 3.2.2009 kello 20:48

    Jätkäsaaresta tuli mieleen, että sinne olisi helppoa toteuttaa pysäköintitalo sisäänajotien alkuun. Sinnehän pääsee vain yhtä tietä, muistaakseni. Siihen pysäköintitalo missä on kerroksia sen mitä kaava sietää.
    Pitkäaikaista vakipaikkaa ja lyhyempää tarpeen mukaan.
    Tämä tietenkin kaatuu moneenkin asiaan, kuten sitä ei ole vielä kaavassa, eivätkä tulevat asukkaat suostu kuitenkaan käyttämään sitä. Eivätkä kävelemään kotiin p-talosta.
    Sama kohtelu Kalarannan alueelle. Nämä kolmikerroksiset asukaspysäköintitalot, mitä mm. täällä Herttoniemenrannassa on, ovat järjetöntä maapohjan tuhlausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. MIVa kirjoitti 3.2.2009 kello 22:22

    Jotenkin tuntuu, että OS haluaisi laittaa stadin rajoille totaalisen aluepysäköintimerkin ja sallia pysäköinnin siis vain hyötyajoneuvoille ja niille, joilla on paikka jossain parkkitalossa tai -luolassa.
    Kaiketi noita juttuja olisi pitänyt miettiä jo hiton kauan sitten. Nykytilanteessa tavaton kiristäminen ja vaikeuttaminen alkaa olla ainakin jotenkin kohtuutonta. Uusilla alueilla voi tietysti juttuja kokeilla. Teitä vihreitähän on onneksi niin paljon, että uudet asunnot varmaan menee kaupaksi tommosilla ajatuksilla, jolloin vanhoilla alueilla vapautuu autoilijoille käypiä asuntoja.
    Ehkä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi Björk kirjoitti 3.2.2009 kello 22:26

    Hei miksi kaupungin pitäisi ylipäänsä kaavoittaa pysäköintipaikkoja tai jos niitä kaavoitetaan, niin miksi niille pitäisi määrätä joku yläraja?

    Eikö parempi tapa olisi sallia niiden rakentaminen sitä mukaa kun tarvetta ilmenee, ilman, että kaavoittajan täytyy arvailla mikä tämä mahdollinen tarve nyt ja tulevaisuudessa voisi olla?

    Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kaavoittaja osaa optimoida maankäytön (varsinkin maanalaisen käytön) paremmin kuin pysäköintiyrittäjät ja pysäköijät vapailla markkinoilla. Eihän virkamiehet päätä meillä muittenkaan hyödykkeiden tuotantokiintiöistä, niin miksi pysäköintipaikkojen?

    Kaavoittajalla ei ole kannustimia tehdä oikeita päätöksiä, koska hän ei kanna päätöstensä seurauksia. Pysäköintiyrittäjille ja maanomistajilla sen sijaan on voimakkaat kannustimen rakentaa kysyntää vastaava määrä autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Artturi Björk kirjoitti 3.2.2009 kello 22:29

    ps. Eikö kannattaisi mieluummin alentaa veroja sillä 10 miljoonalla, kuin alkaa rakentamaan kaupungin rahoilla pysäköintipaikkoja? Jos rakennamme pysäköintipaikkoja pysäköintimaksuista kertyneillä varoilla, niin tämä tulonsiirto autottomilta autoilijoille ei ikinä lopu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 4.2.2009 kello 8:19

    Tuolla Osmon politiikalla ajetaan ihmiset Vanhasen puutarhakaupunkimalliin.
    Eli asutus tulee pirstaloitumaan yhä voimakkaammin.

    Nykyinne kaavoitustoiminta on muutenklin korruptoitunutta Hlesingissä ja maan hinta on noussut yhteiskunnan toimenpiteillä taivaisiin.
    Asuin aikoinani Rovaniemellä ja siellä kaupunki ja maalaiskunta ostivat raakamaata tai pakkolunastivat sitä, jos pyynti oli liian korkea.
    Kaavoittivat alueen ja myivät omakustannushintaan halukkaille.
    Kunnat jakoivat tontteja n 300 vuodessa, moninkertaisesti Helsinkiin verrattuna.
    Minäkin ostin kaksi tonttia ja rakensin kaksi omakotitaloa.
    Tontin sai n 1-2 kuukauden palkalla, 5 km keskustasta, koko 700-1200 m2.

    Pääkaupunkiseudulla virkamiehet ja poliitikot ovat joko saamttomia pilkunviilajia tai rakennusliikkeiden palkkalistoilla .
    Maasta ei pitäsi olla pula, koko Suomen kansa mahtuu asumaan 2000-5000 km 2 alueelle, omakotitaloihin, jotka ovat 1000 m2 tontilla ja silti suurin osa on tyhjää puistoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Antti kirjoitti 4.2.2009 kello 9:29

    Kyllä asukaspysäköintimaksujen pitää olla vähintään samalla tasolla kuin asuntotonttien käyvät vuokrat.

    Fillariton: Vaikka autosi on vain parkissa kadun varrella, on se tila muilta poissa. Siihen voisi esim laittaa pyöräkaistan tai jalkakäytävän, ja kulmakuppila voisi laajentaa terassiaan nykyisen jalkakäytävän tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 4.2.2009 kello 10:43

    Liian vanha:
    Ehdotat Rovaniemen ratkaisua pk-seudulle vaikka alueiden olosuhteet ovat täysin erilaiset. Kas kun et ehdota pk-seudun liikenneratkaisuja Rovaniemelle (miltä kuulostaisi metro Korkalovaaraan?). Rovaniemellä riittää lääniä eikä siellä ole kummoisiakaan ruuhkia, paitsi teollisuusalueen Prisman läheisyydessä.

    Fillariton taas ei tajua taloudesta mitään, joten tällaiset tyyppien typerät ja tietämättömät kommentit voidaan jättää kokonaan huomiotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Leena kirjoitti 4.2.2009 kello 11:46

    Autoistuminen jatkuu, myös keskustassa. Olen seurannut läheltä kruununhakalaisen talon asukasrakenteen muutosta. Reilu kymmenen vuotta sitten suurin osa siinä asuneista oli tätini kaltaisia autottomia leskiä – osa melko isoissa asunnoissaan.

    Tämän jälkeen lähes aina, kun asunnot ovat tulleet myyntiin, niihin on muuttanut auton tai kaksi omistava perhe tai pariskunta. Viimeisin oli juuri ennen joulua, kun eräs yritysjohtaja muutti perheineen taloon. Autoja heillä on kolme; isännällä, rouvalla ja abipojalla kaikilla omansa.

    Autoton keskusta on siis utopiaa. Sen sijaan pitäisi esimerkiksi juuri Kruununhaassa tehdä asuntokaduista yksisuuntaisia, jolloin kadun toiselle puolelle voitaisiin luoda satamäärin vinopysäköintipaikkoja.

    Tiedän, että tämä kuulostaa kauhealta monen vihreän mielestä, mutta minusta se on vain tosiasioiden tunnustamista ja toisi toteutuessaan kaupunkiin viihtyvyyttä, kun parkkipaikkaa etsivien kortteliralli olennaisesti vähenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 4.2.2009 kello 12:05

    Ei tuo asukaspysäköinnin hinnan nostaminen vielä riitä, ongelma ei ole ainoastaan maksutaso vaan vielä enemmän maksun rakenne. Hallipysäköinnin pitäisi olla halvempaa kuin pysäköinti maan päällä, koska paikkojen etsiminen autolla tuottaa melua, päästöjä ja liikennettä.

    Ehdotan että pysäköinti muutetaan maksulliseksi kellon ympäri, sopiva yötaksa olisi esim. 20snt/tunti. Asukaspysäköintitunnus taas toimisi alennuksena tähän, tunnuksella saisi pysäköidä esim. 10snt/tunti. Samoin liikkeille tulisi luoda jonkinlainen alennusmekannusmekanismi, eli vaikka kivijalkakaupalla on yksi kpl asukaspysäköinitunnuksia jolla se voi hyvittää puolet yhden asiakkaan pysäköintimaksusta.

    Tällä järjestelyllä saataisin lyhennyttyä pysäköintiaikoja sekä vähennettyä pysäköivien autojen määrää, jotka yhdessä vapauttaisivat huomattavan määrän paikkoja. Kasvaneet tulot taas käytettäisin seuraavalla tavalla: subventoitaisiin suoraan avointa hallipysäköintiä per tunti ja yleisesti, mahdollisuuksien mukaan ostettaisiin taloyhtiöiden ja yritysten parkkipaikkoja yleiseen käyttöön, ja rahoitettaisiin liityntäpysäköintiä.

    Olen AB:n kanssa samaa mieltä, ei nykyisillä rakennuskustannuksilla ole mitään tarvetta rajoittaa yksityistä parkkihallien louhintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. spottu kirjoitti 4.2.2009 kello 12:14

    “Tuolla Osmon politiikalla ajetaan ihmiset Vanhasen puutarhakaupunkimalliin.
    Eli asutus tulee pirstaloitumaan yhä voimakkaammin.”

    Jos joutuisin päivittäin etsimään parkkipaikkaa kantakaupungista maksaisin mielelläni euron päivässä siitä että tilaa saadaan edes vähän lisää kun pysyväissäilytysromut saadaan ehdotetulla maksulla poistettua. Jos vielä tuotto korvamerkitään niin että samaan pakettiin kuuluu pysäköintilaitos silloin tällöin jonnekin puolelle kaupunkia, niin en ihan hahmota kuka Osmon ehdottamassa järjestelyssä häviää.

    Katutilan käyttö pysyväisvarastonakin on edelleen täysin mahdollista kuten tälläkin hetkellä, maksaa vain vähän enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ajo kirjoitti 4.2.2009 kello 12:29

    Päättäjien, kuten Soininvaaran, olisi hyvä huomata, että asukaspysäköinti ei palvele pelkästään autoilijoita, vaan koko kaupunkia. Se rauhoittaa liikennettä.

    Eron huomaa, kun seuraa sellaisen kadun liikennettä, jossa on kaksi ajokaistaa, ja vertaa sitä sellaisen kadun liikenteeseen, jossa toinen kaista on varattu esim. asukaspysäköintiin. Ensiksi mainitun kadun liikenne on aggressiivista, ylinopeudet ja äkkinäiset kaistan vaihdot, jopa suojateiden edessä, ovat yleisiä ja kilpa-ajot tyypillisiä. Kaduilla, joilla pysäköinti sallitaan, ei tällainen ole mahdollista. On jopa niin, että nopeusvalvonta on paljon helpompaa yksi- kuin kaksiajokaistaisella kadulla.

    Kantakaupungissa ei tulisikaan olla missään kahta ajokaistaa rinnakkain (ellei toinen ole bussikaista). Asia on helposti hoidettavissa pysäköinnin avulla. On kysymyksessä nk. yleinen etu eikä vain helsinkiläisten autoilijoiden palveleminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pekka Vitikainen kirjoitti 4.2.2009 kello 14:30

    Olen joutunut sivusilmällä seuraamaan usean vanhan espanjalaisen kaupungin ahdinkoa autojen kanssa.
    Yhtä hyvää kaiken ratkaisevaa systeemiä ei tietenkään ole ei siellä eikä täällä, mutta… jotain sentään voidaan tehdä.
    -katujen yksisuuntaistaminen, silloin kun se on mahdollista. Vinoparkki toiselle puolelle.
    -kadun toisen puolen muuttaminen osittain pysäköintialueeksi illan ja yön aikana. Auto siis voidaan, ja se on pakko, ajaa osittain jalkakäytävälle kadun suuntaisesti.
    -kaupunginosan (silloin kun se on selkeästi erillään) automäärän rajoitukset. Vaatii puomit ja valvonnan, mutta toimii. Paras esimerkki tästä on Slovenian Piranissa. Näyttötaulusta näki montako autoa kaupungissa on sisällä ja jos kiintiö oli täynnä sinne ei päässyt millään puheella. Hälytysajoneuvot erikseen ja huoltoliikenne mikä sekin oli ajallisesti rajattu. (pulla-auto ei päässyt sisään vaikka kuinka olisi leipä loppu)
    -mainitsemani aluekohtaiset pysäköintitornit. Näihin saisi jopa ne monien haikailemat lämpöiset fillariparkit helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 4.2.2009 kello 15:22

    Kaikille uusille alueille pysäköintipaikat tulisi rakentaa tonteille, ei kaupungin maalle. Siten ne voidaan myydä osakkeina, tai sitten vuokrata.

    Asukaspysäköinnin hinta on aivan liian alhainen, koska siellä kannattaa roikuttaa autoja kuukausi tolkulla. Parempi olisi saada vähät parkkipaikat niiden käyttöön jotka niitä tarvitsevat. Eli reilu korotus hintaan. Aluksi vaikka 12 kertainen korotus,eli kuukausimaksu, joka olisi vuosimaksun suuruinen. Reilu 30/kk on ihan kohtuu hinta pysäköinnistä keskusta-alueella. Hinnat voisi olla tietenkin maksualue kohtaiset. Sivummalla edullisemmat.

    Pysäköintivirhemaksu tulisi korottaa järkeväksi. Kaksinkertainen kortus olisi linjassa joukkoliikenne tarkastusmaksujen kanssa. Tällä hetkellä on helpointa ja halvinta pitää autoa sakkopaikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. J. Värälä kirjoitti 4.2.2009 kello 15:57

    Kuka uskoo, että Krunikan kämpät eivät menisi kaupaksi hyvään hintaan, vaikka se kolmen auton perhe päätyisikin parkkipaikkojen puutteesta johtuen muualle? Autojen ja liikenteen vähyys voi olla myös asunnon arvoa nostava tekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 4.2.2009 kello 18:34

    “Kaikille uusille alueille pysäköintipaikat tulisi rakentaa tonteille, ei kaupungin maalle. Siten ne voidaan myydä osakkeina, tai sitten vuokrata.”

    Voidaan pysäköintipaikat myydä osakkeina erillisestä pysäköintilaitoksestakin, mutta tällöin menetetään paikkojen käyttötehokkuudessa. Silloin tuo paikka on pysyvästi varattu vain yhdelle autolle.

    Tehokkainta olisi uusilla asuntoalueilla keskittää pysäköintiä paikkaan, jonka vieressä/läheisyydessä on myös työpaikkoja ja palveluja, ja jotka tarvitsevat paikkoja eri aikaan kuin asukkaat. Esimerkiksi Helsingissä on liityntäpysäköinnillä päällekkäispaikkoja sekä kaupan ( Mellunmäki, Herttoniemi ) että asuntojen
    ( Puistola )kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 4.2.2009 kello 19:07

    Osmo: “…Koska pysäköintipaikan hinta uusilla alueilla ylittää roimasti auton hinnan…”

    Tuo pitää paikkansa vain tilantessa, jossa paikkoja on kaavoitettu liian vähän verrattuna tarpeeseen. Virheellisesti valmisteltu kaava mahdollistaa helpon rahan teon gryndereille asukkaiden kustannuksella. Miksi rakentaa kahta autotallia, jos yhden voi myydä kahden tallin hinnalla? 😀

    Näitä virheellisiä kaavoja on Helsingissä viimevuosina tehty runsaasti. On hyvä selvittää, mistä säännönmukainen virhe johtuu? Onko se poliittista tyhmyyttä vai kenties rahaa on liikkunut vääriin taskuihin. Joku syy vahingolliselle toiminnallle on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.2.2009 kello 19:16

    Pyöräniemi ei tunnu ymmärtävän, että pysäköinti maksaa ihan oikeasti. Jos pysäköintipaikat sijoitetaan maan alle kallioluolaan, ei meneteä juurikaan rakennusoikeutta asunnoilta, mutta paikan louhiminen maksaa yli 50 000 euroa paikalta.

    Tätäkin kalliimpaa on maanpinnalle kaavoitetut pysäköintipaikat. Vaikka ei olisi kyse mistään huippuarvokkaasta asuntoista, vaan rakennusoikeuden arvo on vaikkava vain 1000 €/m2, ja pysäköintipaikan kohdalta joudutaan raivaamaan viisikoerroksinen talo, maaneliön hinnaksi tulee 5000 €/m2 ja yhden paikan hinnaksi 150 000 €/m2

    Laitospaikan hinta, maan hinta huomioiden, on noin 30 000-40 000 euroa, eikä se siitä halpene, että niitä kaavoitetaan enemmän. Tilanne on toinen Kuhmossa, jossa maata riittää haaskattavaksi maanpinnalla pysäköintiin.

    Jos Pyöräniemi uskoo, että pysäköintiluolan rakentaminen on huioppukannattava bisness, miksi hän ei pyri alalle kultaa vuolemaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 4.2.2009 kello 20:01

    “Rovaniemellä riittää lääniä eikä siellä ole kummoisiakaan ruuhkia, paitsi teollisuusalueen Prisman läheisyydessä.”

    Rovaniemi oli ennen kuntaliitoksia erittäin tiuhaan asuttu alue, 33 km2 alueella asui n 36000 asukasta eli tiheys oli suurinpiirtein samaa luokkaa kuin Helsingissä .

    Alueliitosten ja maalaiskunnan yhdistämisen jälkeen tilanne on tietysti eri , mutta asutus keskittyy edelleen tuolle samalle suppealle alueelle .

    Helsingissä maan hinta on vedätetty poliittisen päätännän ja rakennusliikkeiden voimin ylös eikä sillä ole mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa.

    Kaupungin kaavoitusmonopolis pitäisi purkaa ja atyytyä vain yleiskaavaan, maanomistajat hoitaisivat lopun kaavoituksesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pekka Vitikainen kirjoitti 4.2.2009 kello 20:47

    Liian vanha kirjoitti 4.2.2009 kello 20:01

    “Kaupungin kaavoitusmonopolis pitäisi purkaa ja atyytyä vain yleiskaavaan, maanomistajat hoitaisivat lopun kaavoituksesta”

    Niin… halpenisiko rakennusmaa ja tulisiko kaavasta parempi kun sen tekisivät maanomistajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Ville kirjoitti 4.2.2009 kello 21:07

    Osakkella tarkoitin sitä, että pysäköintipaikan viemä maanarvo tulee kohdistaa pysäköintipaikkaan, ei esimerkiksi talon kaikkiin neliöihin tai kunnallisveroon.

    Osakeiden myynti on vain yksi tapa rahoittaa maanhintaa ja rakennuskustannuksia. Paikkojen kuukausivuokrat ja tuntihinnat tulee sitten luonnostaan osakehinnoista.

    Tuossa en ottanut kantaa onko pysäköintipaikka pysäköintitalossa, maanlaisessa laitoksessa vai kadun varressa.

    Erilaisten maanalaisten paikkojen rakentamisessa on ongelmana se, että kaupunki tekee kunnallisvero rahoilla käyttäjille “ilmaisia” pysäköintipaikkoja ja näin estää myös pysäköintilaitosten syntymistä. Kaavoituksella pyritään ratkaisemaan ongelmaa, määräämällä velvoite rakentaa pysäköintipaikkoja. Tämän velvoitteen rasitus kohdistuu kaikkiin asuntoihin ja niiden hintoihin, ei vain pysäköintipaikkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tavallinen teknikko kirjoitti 4.2.2009 kello 22:35

    Asian vierestä.

    Kuinkahan tavallinen kansalainen voi elää optimeillä ja keskiarvoja osoittavilla
    laskentojen avuilla.

    Josko Osmo laskennallaan jatkaa kuten kenties jatkaa, niin kohta talvella Helsingin kaduilla
    asukkailla on päällään keskimääräisesti lämmin muovipohjainen takki. Ei saa takki olla liian kylmä eikä lämmin. Eikä saa olla niin, että minä itse tietäisin millaista takkia käyttää. Sillä voi olla niin, että minun takissa on liikaa untuvia per mm2. Minun untuvat kun ovat pois toisen untuvista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. MIVa kirjoitti 4.2.2009 kello 23:51

    Ilmeisesti kaikki täällä kerrotut asiat ovatoikein, mutta
    paljonko tavallinen kansalainen tukee junia/busseja jne vaikkei niitä käytä?
    Paljonko autoilijat maksavat yleensä erilaisia veroja valtiolle? Paljonko ei autoilijat joutuvat sitten kompensoimaan autoilijoiden takia tehtäviä juttuja? Jotenkin kai tässä pitäisi huomioida yksityis/julkinen- liikenne?
    Ymmärrän, ettei jotain moottoritietä rakennettaisi vain julkiselle liikenteelle, vai???
    Miksi asuntoja ei myydä tyyliin A euroa ilman parkkipaikkaa ja B euroa sen kanssa?
    Kukaanhan ei tietysti ostaisi B hintaisia ja uskoisi kyllä paikan aina löytyvän jostain nurkilta.Hoida OS, että tulevaisuudessa uusilta taloilta ei vaadita niitä parkkipaikkoja. Kuka tarttee, hakee/maksaa. Kenenkäänhän ei ole pakko ostaa luukkua ilman p-paikkaa, odottaa seuraavaa juttua, jos tulisi kohdalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 5.2.2009 kello 7:53

    “Niin… halpenisiko rakennusmaa ja tulisiko kaavasta parempi kun sen tekisivät maanomistajat.”

    Nyt ongelmana on , että toimijoita on liian vähän ja ne kykenevät rakentmaan kartelleja. Tuollaisilla suurilla aluerakentamisprojekteilla rakentaminen keskittyy muutamalla suurelle toimijalle , jotka kykenevät korruptoimaan päättäjät.
    Jos alue pilkotaan pieniin osiin ja toimijoiden määrä saadaan nousemaan, syntyy kilpailua ja korruptio vähenee.
    Edellee ,jos mennään Rovanimen tapaiseen täysin hajautettuun malliin niin rakentaminen keskittyy omakotitaloihin ja antaa vaihtoehdon liian kalliille kerrostalorakentamiselle se jos kerrostalon kilpailijana on omakotitalo niin se pitää myös kerrostalot ja niihin varatun maan hinnat kohtuullisena.
    Ei Helsingissäkään mitään ongelmaa ole rakentaa omakotitaloja.

    Aluetta Helsingissä on 850 km2 ja 500 m2 tonteilla siihen kuluu n 85 km2 ja kun otettan väylät ,puistot etec huomioon tarvitaan n 150-200 km2

    Eli kysymys on poliittiseta tahdosta , ei mahdollisuuksista.

    Kirjoituspöydän ääressä ikänsä istuneen teoreetikon on vain vaikea nähdä vaihtoehtoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 5.2.2009 kello 8:09

    “Pyöräniemi ei tunnu ymmärtävän, että pysäköinti maksaa ihan oikeasti. Jos pysäköintipaikat sijoitetaan maan alle kallioluolaan, ei meneteä juurikaan rakennusoikeutta asunnoilta, mutta paikan louhiminen maksaa yli 50 000 euroa paikalta.”

    Varmaan se maksaa , jos rakennetaan liian tiheään ja rakentamisoikeus pidetään liian kalliina.

    En minäkään Vanhasen mallia kannata, mutta omakoteja voi rakentaa tiuhaankin ja silloin kunnallistekniikan kulut eivät ole juuri korkeammat kuin kerrostaloalueellakaan.

    Nyt on päädytty tilanteeseen,joka ei tyydytä ketään: Helsingin rakentamisen keskittäminen muutamalle suuryrittäjälle ja vaihtoehdottomuus on johtanut kehittelemään entistä kalliimpia ratkaisuja.
    Tämä ajaa ihmiset asumaan kaninkoloissa tai muuttamaan Kepulandiaan kahden auton loukkuun kun vaihtoehtoja ei näiden välissä ole.

    Helsingin politiikka ajaa myös tonttein vuokrat taivaisiin kun enää muutamalla on varaa ostaa 150-200000 hintainen omakotitontti ja kaikkien vuokrahinnat määräytyvät sitten näiden promillen maksukykyisemmän maksukyvyn mukaan.

    Oksettaa vihreiden ja kokoomuksen esittämä kaksinaamaisuus tuossa sosiaalisuudessa, he pyrkivät tekemään elämän hankalaksi ja kalliiksi suurimmalle osalle kansasta eivätkä luota, että ihmiset kykenisivät itse ratkoman ongelmansa.
    Esim 70-80-90-ja vielä 2000 luvullakin Rovaniemellä jokainen halukas kykenee ratkaiseman asunto-ongelmansa rakentamalla talo kohtuuhintaan.
    Esim toistuvasti työttömänä olleet vaimoni sukulaiset rakentelivat talon omalta tontilta kaadetuista puista ja pienistä työtuloista

    Helsingissä siihen tarvitaan valtava koneisto ja ihminen ei voi juurikaan omatoimisuudella vaikuttamaan asiaansa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2009 kello 8:38

    MIVa, se että autoilijat maksavat veroja on tässä yhteydessä irrelevanttia. Pysäköintimaksu on ohjausmaksu, se on tarpeeksi korkea silloin kun tarvitseva löytää paikan.

    Selvittelin joskus sen asukaspysäköintimaksun taustaa, jos nyt oikein ymmärsin niin joskus 80-luvun alussa oli huoli että keskusta autioituu. Silloin kerrostaloasunto Laajasalosa, Tapiolassa, tms. maksoi enemmän kuin Töölössä neliöltä, ja tällä perusteltiin käytännössä ilmaista asukaspysäköintiä. Eli kyse oli keskusta-asuntojen arvon subventoinnista. Tähän tuskin on nykyhinnoilla tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi Björk kirjoitti 5.2.2009 kello 8:53

    Liian vanha: “Kaupungin kaavoitusmonopolis pitäisi purkaa ja atyytyä vain yleiskaavaan, maanomistajat hoitaisivat lopun kaavoituksesta”

    Mahtavaa! Todellakin.

    Pekka Vitikainen:”Niin… halpenisiko rakennusmaa ja tulisiko kaavasta parempi kun sen tekisivät maanomistajat.”

    Halpenisi ja tulisi. Sen lisäksi itse rakennettu tila halpenisi huomattavasti. Tavallaanhan kaavoitusmonopolin poistaminen kasvattaa maan arvoa, koska kaavoitus rajoittaa maan käyttöoikeutta. Toisaalta monopolista luopuminen toisi niin paljon rakennusmaata markkinoille, yhteen laskettu vaikutus olisi varmasti maan hinnan lasku.

    Liian vanha kiinnittikin ainsiokkaasti huomionsa rakennusliikkeiden mahdollisuuksiin vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Niin kauan kuin kaavoitusta mikromanageroidaan, niin rakennusliikkeillä on kannustimet korruptoida poliitikkoja ja koska poliitikot ovat ihmisiä siinä missä me muutkin, heillä on kannustimet edistää omia tavoitteitaan, jotka ovat suunnilleen yhtä itsekkäitä, kuin meillä muillakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Arto Tukiainen kirjoitti 5.2.2009 kello 9:04

    Kannattaisin valtuustossa Soininvaaran aloitteita. Jonkinlainen kompromissi noiden kahden ehdotuksen välillä voisi olla hyvä. Ei kai ole tarkoitus, että nämä 31 000 asukaspysäköijää maksavat kokonaisuudessaan 200 uutta autopaikkaa, jotka sitten annetaan pois puoli-ilmaiseksi uusien talojen asukkaille? Toisaalta tuntuu tosiaan kohtuuttomalta, että uuden autopaikan ostaja maksaisi siitä vaikkapa 50 000 euroa, jos vanhan kiinteistön asukas selviää muutamalla kympillä vuodessa. (Vaikka oma takuupaikka on tietysti aivan eri juttu kuin pelkkä asukaspysäköintioikeus, johon ei liity varmuutta paikasta. Ja kuten yllä todettiin, niin ei se kadulla pysäköiminen aina hallipaikkaa voita, vaikka katupaikka olisi aivan oven edessä.) Jonkinlaista tulonsiirtoa vanhojen kiinteistöjen autoilijakaartilta uudelle voisi siis harkita. (Samalla tulisi enemmän aitoa tarveharkintaa vanhan kaartin sisälle.) Mutta pidetään tämä homma mahdollisuuksien mukaan autoilijaporukan sisäisenä selvittelynä: on älytöntä, jos kaikkien uusien asuntojen ja muiden tilojen hintaan automaattisesti leivotaan sisään parkkipaikkojen kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 5.2.2009 kello 9:50

    HELSINGISSÄ ON 16.000 OMAKOTItALOA

    Vuonna 1994 Helsingissä oli 15 695 omakotitaloa eli likimain yhtä paljon kuin Espoossa ja Vantaalla kummassakin. Kuinka paljon löytyy tilaa enemmille (Sipoon liitosta lukuunottamatta) en ota kantaa.

    Liian vanha kirjoitti:

    “Aluetta Helsingissä on 850 km2 ja 500 m2 tonteilla siihen kuluu n 85 km2 ja kun otettan väylät ,puistot etec huomioon tarvitaan n 150-200 km2”

    Helsingin kokonaispitna-ala on Wikipedian 686 km², mutta maat siitä on vain km²
    178. suurin 1.1.2008 186km²[1] ja 500 km2 merta, sisävettä 74 ha. (Wikipedia

    En ole kovin innostunut tekosaarista tai edes Santahminan rakentamisesta. Kun talviaikaan kunnon puhuri tuulee Itämereltä, niin kyllä silloin tango merellä soi.

    Pitäkää mielesänne, että Engelin ( ja H.M. Keisarin) Helsinki aikoinaan 1800-luvun alkupuolella rakennettiin aivan ulkosaaristoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Janne H kirjoitti 5.2.2009 kello 9:59

    onko pysäköintilaitosten yksityistäminen vaihtoehto asukaspysäköinnin hintojen nostamiselle, kuten OS kirjoittaa? minun näkemykseni mukaan nämä olisivat pikemmin toinen toisiaan täydentäviä toimenpiteitä. kenties asukaspysäköintitunnukset voitaisiin jatkossa vaikka huutokaupata. mitä näillä tuloilla sitten tehtäisiin? ehkä rahojen laittaminen takaisin nelipyörähärdelliin on poliittinen realiteetti, mutta onko parkkiluolien subventointi se paras vaihtoehto? ainakin yhdistettynä asukaspysäköintipaikkojenhuutokauppaan subventointi mutkistaa parkkistrategiaa. ensin huutokauppatulot olisi varmaan käytettävä järjestelmän itsenä takaisin maksuun ja jonkun aikaa katkeroituneiden luvatta jääneiden autojen hinaukseen, mutta tulevaisuudessa tulot voisi korvamerkitä kaupunkiautoilun ulkoisvaikutusten minimointiin.

    hieman hämärän peitossa on mitä tapahtuu kaavoitetuille parkkialueille, joita ei samantien rakennetakaan. Luulisi ainakin parkkiluolien olevan aikalailla erilainen projekti, jos talo päälle on jo rakennettu. tietysti jos markkinat toivivat niin tämäkin tulee huomioitua hinnoissa ja ajoituksessa. keskeistä lienee että järjestelmä on uskottava pitkällä tähtäimellä, jotta parkkirakentajalla ei ole liian suurta riskiä siitä että kysyntä romahtaa poliittisen tuulen kääntyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Leena kirjoitti 5.2.2009 kello 10:47

    Ainakin Kuopiossa keskustaan rakennettaviin kerrostaloihin rakennetaan parkkihallit. Juuri valmistuneessa talossa autopaikan hinta on 16.500€. Mikä sen mukavampaa kuin mennä suoraan hissillä autohalliin!

    Miksei Helsingissäkin voisi vaatia tehtävän samoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 5.2.2009 kello 11:03

    Pieni lukivirhe aiheutti väärän luvun, mutta ei se poista tuota keskitetyn rakentamisen ongelmaa

    On turhaa kuvitella, että keskituloisella on varaa kustantaa 50000 euron parkkipaikkaa , kun 20000 euroa autostakin on liikaa.
    Lisäksi noita parkkiluolia kykenevät rakentamaan vain suuret korporaatiot, joilla on tarpeeksi pääomaa.
    Silloin ne kykevät myös hinnoittelemaan paikat monopoliasemasta, koska kilpailevan luolan rakentamiseen ei kukaan halua, riski kasvaa liian suureksi kilpailun vuoksi.
    Toisaalta ei sitä rakennuslupaakaan heru tällaisessa i Gossplan yhteiskunnassa: Tarvetta kun ei ole.

    Eli summa suumarum olemme siirtymässä suurten korporaatioiden hallitsemaan yhteiskuntaan.
    Kaupunki ei poikkea jostain Nokiasta, molemmat toimivat samoin.

    Toinne suuri ihmettelyn aihe on ollut rakentamisoikeus : Rovaniemellä minulla oli rakentamisoikeutta 0,25-0,3 ja täällä Helsingissä 0,18 !!! Ainoastaan suuret korporaatiot saavat suuremman rakentamisoikeuden.
    Typerää maantuhlausta
    Muualla maailmassa käytetään 0,5-0,8

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Pekka kirjoitti 5.2.2009 kello 11:24

    Tässä järkeillään nyt hintaa ja ruutujen määrää, mutta Seppoa lukuunottamatta kokonaan keskustelun ulkopuolella tuntuu olevan yksittäisen ruudun käyttöaste. Tämä on vähäisen resurssin jaossa paljon tärkeämpi mittari kuin euro.

    Jos vähät (ja arvokkaat) paikat myydään nykymetodein, on tuloksena ruutuja/hallipaikkoja, jotka seisovat tyhjinä arvokkaan osan päivää, ilman, että joku toinen voisi käyttää sitä.

    Miettikääpä asukaspysäköintiruutujen käyttöastetta. Lähes 100. Samaan aikaan asukkaiden omistamat parkkihallipaikat ovat tyhjiä päivällä, kun auto on työnantajan ruudussa, joka vastaavasti on tyhjä öisin.

    Hölmöläisen hommaa on jakaa niukkuutta saavilla toisille ja teelusikalla enemmistölle.

    Korotetun hintainen asukaspysäköinti koko kaupunkiin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2009 kello 12:15

    Janne H kysyy: “ehkä rahojen laittaminen takaisin nelipyörähärdelliin on poliittinen realiteetti, mutta onko parkkiluolien subventointi se paras vaihtoehto?”

    Autopuolue ei taida ollaa ihan niin kuollut, että sellainen vaihtoehto jossa pysäköintimaksuja suunnattaisiin esimerkiksi joukkoliikenteeseen onnistuisi. Voi sitä toki yrittää, suurempi määrä joukkoliikenteen käyttäjiä on kaupunkiautoilijan etu, mutta jostain syystä kokoomuksen kaistaosasto ei näe asiaa noin ja demareiden mielestä se että jostain maksetaan on epätasa-arvoista.

    Muita vaihtoehtoja on joko unohtaa maksujen kohdentaminen kokonaan, kaupungin kassaan mennessään ne hyödyntävät periaatteessa kaikkia kaupunkilaisia pienempinä veroina tai parempina palveluina. Voidaan ihan perustellesti olla sitä mieltä että meillä käytetään liikenteeseen kokonaisuudessaan liikaa kaupungin rahaa muutenkin.

    Jos rahat suunnataan, niin parkkiluolien subventointi ei ole huono idea. Meillä on kadunvarsipysäköinnin ja hallipysäköinnin hinta karannut niin kauas toisistaan, että ainakaan lyhyellä aikavälillä ei ole realista kuroa eroa kiinni pelkästään kadunvarsipysäköinnin híntaa nostamalla. Yksinkertaisimmillaan se voisi toimia niin, että halliyrittäjä saa per paikka per tunti vastaavan summan kuin mitä maksetaan kadunvarressa. Joukkoliikenneihmisenä pidän myös liityntäpysäköinnin rahoittamista kohtuullisena vaihtoehtona, se on niin turkasen kallista että sitä ei joukkoliikenteen tuloille millään rahoiteta, mutta toisaalta se periaatteessa vähentää keskustaan tulevia autoja, lisää vähän joukkoliikenteen käyttöä ja pysäköintipaikkojen rakentamisen luulisi kelpaavan autopuolueelle. Tässä on vaan sellainen pulma, että niitä liityntäpysäköintipaikkoja tarvittaisiin etupäässä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin, ei niinkään Helsinkiin.

    Eikä se nyt ahtaasta viherperspektiivistä niin vaarallista ole vaikka pysäköintiin ei saataisi tolkkua, voi hyvinkin käydä niin että toimiva pysäköinti lisää autoilua enemmän kuin pysäköintimaksut sitä hillitsevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. spottu kirjoitti 5.2.2009 kello 12:18

    “Mikä sen mukavampaa kuin mennä suoraan hissillä autohalliin!
    Miksei Helsingissäkin voisi vaatia tehtävän samoin?”

    Ei tarvitse vaatia, kyllä täällä noin toimitaan muutenkin uusissa kerrostaloissa ja erityisesti toimistotaloissa ja kauppakeskuksissa joiden liikennejärjestelyt suunnitellaan ensisijaisesti yksityisautoilua silmälläpitäen. Ulos säiden armoille käkkimään joutuu vain jos haluaa käyttää julkisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Syltty kirjoitti 5.2.2009 kello 15:16

    Liian vanha:
    “On turhaa kuvitella, että keskituloisella on varaa kustantaa 50000 euron parkkipaikkaa , kun 20000 euroa autostakin on liikaa.”

    Siinä tapauksessa keskituloinen on väärässä paikkaa. Hänellä on kolme vaihtoehtoa: 1) joko suostuu jättämään autonsa jonnekin hevon kuuseen missä rahat riittävät 2) luopuu autosta 3) asuu jossain muualla.

    Ne parkkipaikat maksavat sen mitä maksavat ihan riippumatta siitä maksatetaanko ne parkkipaikkojen käyttäjillä vai jollakin muulla. Koska parkkipaikoilla ei kyllä ole mitään positiivisia ulkoisvaikutuksia, käyttäjät maksakoot.

    Pekka:
    “Tässä järkeillään nyt hintaa ja ruutujen määrää, mutta Seppoa lukuunottamatta kokonaan keskustelun ulkopuolella tuntuu olevan yksittäisen ruudun käyttöaste. Tämä on vähäisen resurssin jaossa paljon tärkeämpi mittari kuin euro.”

    No ei kyllä ole. Kyllä euro on se mikä ratkaisee.

    Mikä tulee parkkihallien vajaakäyttöön, niin se on vain organisointikysymys ja voidaan helposti ratkaista tismalleen samalla tavalla kuten parkkihalleissa ollaan ratkaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. jussist kirjoitti 5.2.2009 kello 17:12

    Osmo:
    “Jos Pyöräniemi uskoo, että pysäköintiluolan rakentaminen on huioppukannattava bisness, miksi hän ei pyri alalle kultaa vuolemaan?”

    Ehkä Pyöräniemellä ei pyöri pankkitilillä muutamaa kymmentä miljoonaa ylimääräistä euroa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 5.2.2009 kello 19:01

    “Siinä tapauksessa keskituloinen on väärässä paikkaa. Hänellä on kolme vaihtoehtoa: 1) joko suostuu jättämään autonsa jonnekin hevon kuuseen missä rahat riittävät 2) luopuu autosta 3) asuu jossain muualla”

    He valitsevat tuon hevon kuusen eli Vanhasen malli toteutuu vihreiden politiikalla.
    Jos tonttien tarjontaa lisäämällä alennetaan maanhintaa ja rakentamisen hajauttamisella ja vaihtoehtoja lisäämällä alennetaan rakentamisen hintaa niin voidaan päästä vihreiden tavoitteisiin.

    Kyllä 2000 euron talliin voi jo 10000 kotturan ajaa mutta ei 50000 euron parkkihalliin 1000 kotturaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Paikan hinta kirjoitti 5.2.2009 kello 20:57

    Paljonko tehokkaasti tuotettavat hallipaikat oikein maksavat? Esimerkiksi Finavia on toteuttanut 2400 paikan parkkitalon 27 M€:llä, reilu 11000 euroa per paikka: http://www.finavia.fi/finavia_tiedote?id=73633

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. spottu kirjoitti 6.2.2009 kello 0:22

    “Tässä on vaan sellainen pulma, että niitä liityntäpysäköintipaikkoja tarvittaisiin etupäässä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin, ei niinkään Helsinkiin.”

    Kyllä ja ei, minusta tuntuu että Helsingin sisäisiä liityntäpysäköintijärjestelyjä ei ole mietitty tarpeeksi.

    Otetaan esimerkiksi vaikka Laajasaloon suunnitellun raitiolinjan 12 pysäkki suunnilleen Laajasalontien, Jollaksentien ja Reiherintien risteyksessä. Tästä pisteestä itään (Jollakseen) ja etelään (Hevossalmeen) on varakkaamman keskiluokan harvaan asuttua omakotialuetta, jonne raitiovaunua ei kannata tuoda, ja linja-autokin pystyy liikennöimään vain pääväyliä pitkin. Kaavoitustilanne ei ole merkittävästi muuttumassa mihinkään.

    Tällä hetkellä vaivattomin tapa päästä jostain Jollaksen perukoilta keskustaan on ajaa omalla autolla Kulosaareen ja jatkaa siitä metrolla. Tilanne ei raitiolinjojen myötä muutu mihinkään jollei linjan 12 liityntäpysäköintiä järjestetä asianmukaisesti. Finavia-tyylinen pönttö avokaivantoon rakennettuna maksaa todellakin todistetusti sen 11000 euroa/paikka eli sitä voisi vuokrata ulos johonkin kiinteään 700 eur/v hintaan.

    Tuo pari euroa päivässä ei alueen asukkaille todellakaan olisi mikään ongelma, kunhan palvelutaso on kohdallaan eli asiakaslähtöisyys on konsepteihin sisäänrakennettu. Ratikkapysäkit pöntön sisään, suoraan laiturilta kauppaan, kaupasta autolle, aikataulut pidetään minuutilleen jnpp.

    Perinteiseen betoniporsaita kiskojen ympärillä -tyyliin toteutettu prolepäättäri ja olematon liityntäpysäköinti vetävät ratikkaan juurikin Reiherintien lounaispuolen autottomat asukkaat eikä sitten muita.

    Kaikenkaikkiaan on turha haikailla sitä että kehnon liityntäpysäköinnin subventointi on veronmaksajille kallista, jos pysäköinnin voi toteuttaa erinomaisesti ja myydä käyttäjille omakustannushintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 6.2.2009 kello 20:30

    jussist: “Osmo: “Jos Pyöräniemi uskoo, että pysäköintiluolan rakentaminen on huioppukannattava bisness, miksi hän ei pyri alalle kultaa vuolemaan?”
    Ehkä Pyöräniemellä ei pyöri pankkitilillä muutamaa kymmentä miljoonaa ylimääräistä euroa?”

    Tuo tilini niukkuus on tietysti yksi keskeinen syy. Toinen on se, että en omaa nykyiden järjestelmän vaatimia “hyviä suhteita” kaupungin johtoon. Kolmantena voisin sanoa, että jos minulla olisi noin paljon rahaa, niin en nykyisellä pääomaveropolitiikalla sitä kyllä makuuttaisi Suomessa 😀

    Ainakin nellikerroksiseen taloon saa vielä parkkipaikat suoraan kivijalkaan, ilman syvälle kallioon menevää louhintaa. Silloin hinnat ovat ihan jotain muuta kuin Osmon 50 000€/paikka. Jos tarvitaan vielä lisää paikkoja, niin korotettu piha tuo niitä halvalla.

    Kun uusilla alueilla vaaditaan riittävästi autopaikkoja, niitä on osoittaa myös muuhun käyttöön kuten pienyritysten toimitiloiksi. Sitä sanotaan eläväksi kaupungiksi. Alun perin kaupunkilaisena tuntuu, että Helsingissä kaupunkia kaavoittavat maalaiset ymmärtämättä tiilen ja betonin viehätystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tpyyluoma kirjoitti 7.2.2009 kello 11:51

    Parkkipaikka kivijalassa vie n. 25 – 30 neliötä, parkkipaikka sinänsä on 15 – 20, mutta päälle tulee sisäänajoväylät. (Niiden autohissien joista täälläkin taannoin puhuttiin etu on nimenomaan siinä ettei tarvita sisäänajoväyliä.) Pyöröniemen mukaan tälllainen kellaritila maksaa “jotain ihan muuta” kuin 50ke kpl, eli 1500 – 2000 neliöltä. En näe mitään syytä uskoa että kellariakaan syntyisi kivijalkaan juuri tuota halvemmalla, varsinkin jos sieltä pitää poista pakokaasut, tehdä ajoliuskat, äänieristää, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.2.2009 kello 12:18

    Kannattaa muistaa, että puhumme pysäköinnin järjestämisestä alueella, jossa maa on erittäin kallista, koska niin moni haluaa siellä asua. Siksi asuntojen syrjäyttäminen autojen tieltä on myös kallista. Jos talon ensimmäinen kerros annetaan autoille eikä talosta saa varjostuksen ja muun sellaisen takia tehdä korkeampaa, menetetty rakennusoikeus tulee arvostaa asuntojen arvonperustella, siis jotain 4 000 – 6 000 euroa neliöltä. Tuo pysäköintikerros on esitetyistä ratkaisuista kallein. Sitä paitsi, jos pysäköintinormina on auto/asunto, yksi kerros viisikerroksisesta talosta ei riitä autoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. autoilija kirjoitti 8.2.2009 kello 21:17

    Jos tulee myöhään kotiin, pysäköintipaikan löytäminen on törkeän vaikeaa, kuluttaa bensaa ja aikaa.

    Hintaa pitäisi nostaa niin, että paikan löytyminen helpottuisi. Tuloilla voisi keventää aavistuksen verotusta, niin tulonsiirto autottomilta autoilijoille vähenisi eikä autottomia niin törkeästi karkotettaisin Stadista. Autoilijatkin viihtyisivät paremmin, kun pysäköinti helpottuisi vaikka hinta nousisi vain vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus