Lisäkerros ja pysäköintipaikat

Olen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ous­selosteis­sa ker­tonut Kale­vankatu 21:n halus­ta rak­en­taa pihasi­ipeen ylimääräi­nen ker­ros poikkeamis­lu­val­la. Kenellekään ei aiheu­tu­isi tästä koro­tuk­ses­ta hait­taa, vaan saisimme yhden ison huoneis­ton lisää kan­takaupunki­in. Yleen­sähän asukkaat vas­tus­ta­vat rak­en­tamisen tiivistämistä, jota taas yleen­sä kaupun­ki haluaa.

Kyse olisi niin suures­ta muu­tok­ses­ta, että se vaatii ehkä ase­makaa­van muu­tok­sen. Sitä ei ase­makaa­va-arkkite­hti piir­rä 20 min­u­ut­tia kauem­min. mut­ta ongel­mana on pysäköin­ti. Kun ase­makaavaa muute­taan, astu­vat päälle kaupun­gin pysäköinti­nor­mit. Koko nor­mi on kaupun­gin omaa keksin­töä, laki tai val­tio eivät sitä Helsinki­in vaa­di. Vaa­di­tut paikat mak­saisi­vat niin jär­jet­tömän paljon, ettei muu­tok­ses­ta tulisi mitään.

Kaupun­gin pysäköin­tipoli­ti­ik­ka pitää näköjään ajatel­la kokon­aan uudestaan.

8 vastausta artikkeliin “Lisäkerros ja pysäköintipaikat”

  1. Kyl­lä pitää, Osmo olet täysin oike­as­sa. Helsingis­sä annetaan rak­en­taa ilman riit­täviä pysäköin­timah­dol­lisuuk­sia ja nekin vähät, mitä on raken­net­tu saa muut­taa muuhun käyt­töön. Tulok­se­na on kaupun­ki, joka ei toi­mi. Tulok­se­na on kaupun­ki, jos­sa on pakko lähteä aamul­la liik­keelle oma­l­la autol­la, kos­ka ei omista pysäköin­tipaikkaa, johon sen voisi jättää.

    Kun keskus­taan raken­netaan ullakkoa­sun­to­ja, ei voi olla kyn­nyskysymys ostaa asun­toon hal­li­paikkaa jostain lähistön parkkilu­o­las­ta. Paikan hin­ta olisi nor­maal­isti toimivil­la markki­noil­la ehkä alle 25 000€. Tuo on mar­gin­aa­li­nen sum­ma kun puhutaan kalli­ista keskus­ta asumis­es­ta. Nyt niistä paikoista voi pyytää ihan mitä tahansa, kos­ka paikko­ja kaavoite­taan liian vähän.

    Kan­nat­taa vähän ajel­la ympäri Helsinkiä ja kat­soa kuin­ka paljon jo raken­net­tu­ja parkkipaikko­ja on muutet­tu liiketiloik­si. Tuo olisi ihan hyvä asia, jos paikko­ja olisi alun­perin tehty edes riit­tävästi. Nyt niitä on jo alun perin liian vähän.

  2. Hmm, eikös tähän asti ole puhut­tu ullako­rak­en­tamis­es­ta tai uud­es­ta lisäk­er­rokses­ta. Kyse onkin siis yhdestä asun­nos­ta. Ok, tarvi­taan niitä suuri­akin asutoja.
    Kaupun­gin pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on var­masti aiheel­lista lait­taa uusiksi.

  3. En ymmär­rä, mik­si sen asun­to-osakey­htiön pitäisi se pysäköin­tipaik­ka ostaa, eikä se kuu­lu sen tule­van asukkaan ostet­tavak­si — siis jos hänel­lä on auto.

    Minus­ta kaupun­gin tulee kjaavoit­taa riit­tävästi tilaa pysäköin­ti­laitok­sille — niitähän voi kaavoit­taa myös ole­mas­sa ole­vien talo­jen alle. Kaa­va olisi kuitenkin vain mah­dol­lis­ta­va. Yksi­tyiset yri­tyk­set voisi­vat toteut­taa pysäköin­tipaikat kysyn­tää vastaavasti.

    En kyl­lä ymmär­rä Pyöräniemen väitet­tä, että olisi pakko lähteä autol­la lik­keelle pysäköin­tipaikan puut­teen vuok­si. Kyl­lä pysäköin­tipaikan saa oste­tuk­si, kun vaan latoo tarpeek­si seteleitä pöytään. Mik­si jonkuin toisen pitäisi hänen pysäköin­tipaikas­taan maksaa. 

    Kan­takaupungis­sa pysäköin­hti on kallista, kos­ka se pitää toteut­taa maan alla. Maan pääl­lä toteutet­tuna se on vielä kalli­im­paa, kos­ka menetetään kallista rakennusoikeutta.

  4. Pyöränie­mi, louhi­tun hal­li­paikan raken­nuskus­tan­nus on 20 — 40 000 euroa kap­pale, joten sen myyn­ti­hin­ta noin keskimäärin on tuskin alle 25 000 euroa toimivil­la markki­noil­la. Noin yleen­sä, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että pysäköin­ti oikeasti on kallista? Eihän tuo ole kuin ton­nin-kak­si neliö, eli varas­toti­lan hinnoissa.

    Sivistynyt ratkaisu auton omis­tavalle keskus­ta­ja-asu­jalle on pitää sitä autoa jos­sain syr­jem­mäl­lä pitkäaikaispysäköin­nistä. Tai vuokra­ta auto tarvittaessa.

  5. “Kyl­lä pysäköin­tipaikan saa oste­tuk­si, kun vaan latoo tarpeek­si seteleitä pöytään.”

    Kun saisikin. 20–40 keur kelvol­lis­es­ta louhi­tus­ta hal­li­paikas­ta kävisi var­masti mon­elle main­iosti mut­ta kun ei raken­neta niin ei raken­neta, ja jos raken­netaan, kaupun­ki tukku­vuokraa (vai myy?) tilat jollekin välikädelle joka pääsee rahas­ta­maan niukku­udel­la, eikä taaskaan ole paikko­ja ostet­ta­vana, vain vuokrat­ta­vana kohtu­ut­toma­l­la katteella.

  6. Tämä oiekat­saan vaatisi luon­teeltaan julk­ista kaupun­gin ja kaupunki­lais­ten (ei siis vält­tämät­tä asun­to-osakey­htiöi­den) yhteistä yhtiötä, joka vuokraaisi omak­su­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la autopaikkoka:

    sovi­taan autopaikan hin­naksi 30.000 e, annu­iteet­ti­na vuosikus­tuk­se­na 4 %.n korkokan­nan mukaan 40 v:n kuol.ajalla 1.500 e /vuosi. Ylläpit­o­menot lienevät siinä 30 e / autopaik­ka /kk.
    Yhteen­sä tämä tekee 1.860 e / vuosi eli 180 e/kk. Ei mitän hal­paa lystiä, mutat vähem­män kuin ap parkki­hal­lis­sa Kasarminto­ril­la (250 e + alv/kk).

    Kävin eilen Topeliuk­se­nakdul­la kok­ouk­ses­sa. Löysin parkki­a­paikan hel­posti lo 17, eli mak­sul­l­lisen aikaan. Sen jäl­keen­hän tilanne on toinen. Pitäisiköhän parkkipaikoil­la olla 4:n kat­e­go­ri­an yömak­su ( 20 snt/t = 2 e/ yö)?

  7. Lisäys edel­liseen:

    Asun irkkon­um­mel­la, ja min­ul­la oli muitakin asioi­ta toimitet­ta­vana pitkin kolmea kaupunkia, joten sen vuok­si liikuin autolla.

  8. Kan­takaupun­gin pysäköin­tipoli­ti­ik­ka poikkeaa esikaupunkialuei­den käytän­nöistä sik­si, että kivikaupun­ki raken­net­ti­in ennen kuin auto yleistyi. Sik­si autopaikkatar­jon­ta on ollut pienen puut­teen puolel­la. Kaupun­ki on kyl­lä viisaasti rajoit­tanut kokon­ai­s­paikkatar­jon­taa käyt­tämäl­lä alhaisem­paa pysäköinti­normia uud­is­hankkeis­sa. Autonkäytön tarve on selvästi pienem­pi alueil­la, jois­sa joukkoli­ikenne pelaa. 

    Pitkään pidet­ti­in 30000 pysäköin­tipaikan kokon­ais­tar­jon­taa Niemel­lä kattona.Vasta Nokia sai mur­ret­tua tämän käytän­nön vaa­ti­mal­la pääkont­to­rilleen ( ei tul­lut ) amerikkalaisem­paa mitoi­tus­ta Ruo­ho­lah­teen. Kun paikat vielä raken­net­ti­in meren pin­nan ala­puolelle suurelta osin, kalli­ik­si tuli ja puoli­ty­hjinä seiso­vat hölmöläisyy­den monumentteina.

    Pysäköin­nis­sä olisi päästävä pois autopaikan ja asun­non pakkoavi­o­li­itos­ta. Pysäköin­tipaik­ka voi hyvin sijai­ta keskimäärin samal­la etäisyy­del­lä kuin lähin pysäk­ki tai voisi olla jopa sitä pitem­mäl­lä. Ton­til­la oli­si­vat lähin­nä huoltoa­jopaikat ja katu­var­sil­la pistäy­tymi­s­paikat. Alueko­htaiset pysäköin­tiy­htiöt ovat kaiketi järkevä ratkaisu, kos­ka sil­loin pystytään hin­noit­telul­la ja suun­nit­telul­la ohjaa­maan paikko­jen käyt­töä päällekkäiskäytön suuntaan.

Vastaa käyttäjälle Pekka Vitikainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.