Tuulivoiman rakentamisessa tarvittaisiin päätöksiä

Tapasin eräässä sem­i­naaris­sa Hollm­ing Oy:n pääomis­ta­jan ja hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Ris­to Salon.  Miehel­lä on vas­tu­ul­laan 1200 työ­paikkaa. Hän har­mit­teli sitä, että Suomes­sa yhä pan­tataan päätök­siä tuulivoiman laa­jamit­tais­es­ta rak­en­tamis­es­ta, mikä voisi helpot­taa met­al­li­te­ol­lisu­u­den lama-ahdin­gos­sa huo­mat­tavasti. Vaarana myös on, että menetämme kil­pailukykymme asi­as­sa, kun muut saa­vat koke­mus­ta ja kehit­tävät tuot­teitaan ja me vain odotamme. Pelkän luparul­janssin las­ke­taan vievän seit­semän vuot­ta valituskierroksineen.

Han­kkei­ta olisi. Helsin­gin kaupungilla on Vaasan ener­gian kanssa yhteisyri­tys, joka on valmis rak­en­ta­maan tuulivoimaa parin tuhan­nen megawatin nimel­lis­te­hon  ver­ran. For­tu­mil­la on omat saman kokolu­okan suun­nitel­mansa. Päätöstä siitä, miten val­tio toim­intaa tukee, odote­taan. Ja niitä lupia.

Toisaal­ta, jos on oletet­tavis­sa, että koke­muk­sen myötä opi­taan tekemään edullisem­pia tuulivoimaloi­ta, eikö sil­loin kan­nat­taisi aloit­taa vähän varovaisem­min eikä pan­na heti mil­jardi­tolkul­la rahaa pala­maan. Mut­ta aloit­taa siis pitäisi.

62 vastausta artikkeliin “Tuulivoiman rakentamisessa tarvittaisiin päätöksiä”

  1. Kyseessä ovat ener­giay­htiöi­den kannal­ta niin isot taloudel­liset arvot ettei kukaan oikein uskalla liikkua. Varo­mat­tomasti toteutet­tuna kyseessä on val­ta­va tulon­si­ir­to vesivoiman omis­ta­jille jos sub­ven­toitu tuulisähkö päästetään sotke­maan sähköpörssin hinnanmuodostusmekanismi.

    Ongelma­han on se että tuulivoiman tul­lessa markki­noille ne toim­i­jat voit­ta­vat jot­ka pystyvät kom­pen­soimaan sen arvaa­mat­to­muu­den. Tuot­ta­jat kon­trol­loi­vat myös sähkön jake­lu­toim­intaa joten toimi­van kysyn­nän hin­ta­jous­ton tekni­nen toteu­tus pystytään estämään. Tuotan­non hin­ta­jous­to tuulivoiman tuotan­non vai­htelun tahti­in on taas hyvin han­kala asia muuten kuin vesivoimal­la toteutettuna.

    Vesivoiman tuot­ta­jat siis hyö­tyvät suo­raan tuulivoiman sub­ven­toidus­ta rakentamisesta.

    Vil­li idea olisi olla sotke­mat­ta sähköpörssiä määrit­telemäl­lä ain­oas­taan vesivoiman tuot­ta­jille tuulivoiman tuot­tamisvelvoite vesivoiman tuotan­toka­p­a­siteetin (tai toteu­man) suh­teessa ja tas­apain­ot­taa tämä eri­laisil­la hait­tavero­jär­jestelmil­lä muille tuottajille. 

    Jär­jeste­ly avaisi markki­nat tuulivoima-oper­aat­tor­eille, jot­ka kil­pail­i­si­vat sekä keskenään että sähkön­tuot­ta­jien omien han­kkei­den kanssa. Vesivoiman tuot­ta­jan kan­nat­taisi luul­tavasti ostaa tuulivoiman raakaka­p­a­siteet­ti ulkoa ja pri­ima­ta tuotet­tu kokon­aisen­er­gia (vesi+sähkö) omil­la säätömekanismeillaan.

  2. Tässä muuten yksi esimerk­ki tuulivoiman mah­dol­lis­es­ta tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä: http://www.ecogeek.org/content/view/1476/86/
    Itse yri­tyk­sen omat sivut: http://www.flodesignwindturbine.org/

    Jos tuo ratkaisu toimii, se lask­isi tuuliener­gian hin­nan ilmeis­es­ti selvästi alle puoleen nykyis­es­tä, mikä muut­taisi kan­nat­tavu­us­laskelmia melko dra­maat­tis­es­ti. Ja vaikkei juuri tuo design jostain syys­tä toimisikaan, ei liene syytä olet­taa että tuulivoiman tehokku­us jäisi ikuis­es­ti nykyiselle tasolle.

  3. Mie­lenki­in­nos­ta kysyn, että mik­si Hollm­ing Oy kuvit­telee saa­vansa tuulimyl­ly­jen rak­en­tamisurakas­ta siivun itselleen ja minkä siivun? Hyvin voisi käy­dä, että kaik­ki urakat meni­sivät Tan­skaan, Sak­saan tms. ja rak­en­ta­jat tuli­si­vat Puo­las­ta, Bal­ti­as­ta tms. Suomes­sa elvyt­tävä vaiku­tus olisi lähel­lä nol­laa, mut­ta riesana kallista energiaa. 

    Jos elvytetään teol­lista tuotan­toa Suomes­sa, pitäisi keskit­tyä sel­l­aisi­in investoin­tei­hin, jois­sa suo­ma­laisil­la fir­moil­la on suh­teel­lisen selkeä kilpailuetu.

    Pekkari­nen on ker­tonut, että Suomes­sa on meneil­lään niin mullis­tavia ener­giaan liit­tyviä tuoteke­hi­tyspro­jek­te­ja, ettei niiden sisäl­löstä voi edes vih­ja­ta julk­isu­udessa. Nyt olisi var­maan hyvä paik­ka vauhdit­taa niitä. Jät­teitäkin osa­taan ilmeis­es­ti muut­taa polt­toaineek­si Suomes­sa sel­l­aisen etu­matkan turvin, että sitäkin val­tio voisi ehkä tukea muu­ta­mal­la koe­laitok­sel­la, jot­ka tekevät niin san­otusti p****sta ben­saa. Asiantun­ti­jat voivat lisätä kohtei­ta luetteloon.

    Suomen kokoisen maan kan­nat­taa mitä ilmeisim­min keskit­tyä muu­tami­in teknolo­gioi­hin. Tuulivoima tuskin kuu­luu niihin, jos ei sit­ten ark­ti­sis­sa tuulivoimalois­sa ole syn­tymässä kil­pailue­t­ua, mitä suuresti epäilen. Ark­tisia olo­suhtei­ta kun löy­tyy mon­es­ta rikkaam­mas­ta maas­ta ja enemmän.

  4. Kyl­lä, aloit­taa pitäisi ja nopeasti sit­tenkin. Tähän saak­ka olemme EU:ssa keskit­tyneet haal­i­maan kansal­lisia etu­ja mah­dol­lisim­man paljon Suomeen, ja jät­täneet itse ongel­man hoita­misen vähem­mälle huomi­olle. Täl­lä menol­la USA tulee otta­maan johtoase­man ilmas­tokysymyk­sen hoita­mises­sa EU:n jäädessä perässähiihtäjäksi.

    Täl­laisen ana­lyysin tein Olk­ilu­o­to 3:sta ja tuulivoimasta:

    http://tinyurl.com/bqxd6c

    Vas­takkainaset­telu tulee siis myös lopet­taa ja keskit­tyä olen­naiseen. Tuulivoimal­la alkaa olla poten­ti­aalia, mut­ta se ei yksinään riitä. Tuulivoiman kus­tan­nuk­set ovat koko ajan pienen­tyneet yksikkökoko­jen suurentues­sa. Kri­it­tistä pis­tet­tä ei aivan vielä ole ylitet­ty. Tuulivoima­hankkeet eivät etene markki­nave­tois­es­ti, tarvi­taan poli­it­tisia päätök­siä ja val­tion tukea.

    Tuulivoiman säätöon­gel­mat alka­vat olla todel­lisu­ut­ta mm. Sak­sas­sa ja Tan­skas­sa. Nykytekni­ikalla niihin ei ole muu­ta järkevää ratkaisua kuin vahvem­pi­en, koko Euroopan kat­tavien siir­toy­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen. Säätöon­gel­ma ei kos­ke­ta Suomea vielä pitkään aikaan, tuulivoimaka­p­a­siteet­ti voidaan moninker­tais­taa ilman pelkoa säätöongelmista. 

    Näil­lä reunae­hdoil­la siis, kan­natan tuulivoiman lisärak­en­tamista. Uusi tuu­li­at­las valmis­tuu tämän vuo­den aikana. Ennen sitä ei sijoi­tu­s­paikko­ja pidä löy­dä lukkoon.

  5. Kuten mon­es­sa net­tikeskustelus­sa on tul­lut ilmi, ei ongel­ma ole tuulivoiman koe­laitosten rak­en­t­a­mi­nen. Ongel­ma on tuulivoiman tuotan­non heikko kan­nat­tavu­us ja sen vaa­ti­ma säätövoima.
    Tuulivoimaloiden hin­nat vieläpä nousi­vat viime vuosien nousukau­den aikana, niin että kan­nat­tavu­us heikkeni entisestään.

    Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen on aloitet­tu Suomes­sa suures­sa mitas­sa jo vuosia sit­ten. Täältä löy­tyvät Ålands Vin­den­er­gin tuotantolukemat:

    http://www.vindenergi.aland.fi/index-filer/Page723.htm

    Heil­lä on viisi mod­er­nia 2.3 MW nimel­lis­te­hoista laitosta.

    En ole laskelmia näh­nyt asi­as­ta, mut­ta maalaisjär­jel­lä ajatellen ydin­voima on tuulivoimaa parem­pi tapa vähen­tää hiilid­iok­sidin tuotan­toa. Tuulivoima tarvit­see säätövoimaa, eikä käsit­tääk­seni vesivoima riitä Suomes­sa huo­mat­ta­van tuulivoimamäärän säätövoimak­si. Tarvit­taisi­in siis säätövoimak­si hiilivoimaa, mikä lisää hiilid­iok­sidin tuotan­toa ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa tuulivoiman sijas­ta raken­netaan edullista ydinvoimaa.

    Siis pähk­inänkuores­sa val­in­ta on:

    1. Ydin­voima, joka on edullista eikä tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöjä, mut­ta tuot­taa ydinjätettä.

    2. Tuulivoima, joka on kallista ja tuot­taa run­saasti hiilid­iok­sidipäästöjä tarvit­se­mansa säätövoiman kautta.

    Nähdäk­seni vai­h­toe­hto 1 on parem­pi, mikä pitäisi myös vihrei­den tun­nus­taa. Tuulivoimaa kan­nat­taa edelleen tutkia pienessä mitas­sa koevoimaloissa.

  6. Tuoreen tekni­ik­ka & talous ‑lehden mukaan sähkön kulu­tus las­ki viime vuon­na ~3.8%. Paperite­htai­ta sulkeu­tunee seu­raa­van parin vuo­den aikana pysyvästi, joten sähkön kulu­tus ei vält­tämät­tä het­keen palaa vuo­den 2007 tasolle. Sähköy­htiöi­den investoin­ti­ha­lut uuteen kap­a­siteet­ti­in lienevät aika pienet täl­lä het­kel­lä. Olk­ilu­o­to 3 kun vielä valmis­tunee parahik­si uuden nousukau­den alku­un vuon­na 2012.

  7. “Vaarana myös on, että menetämme kil­pailukykymme asi­as­sa, kun muut saa­vat koke­mus­ta ja kehit­tävät tuot­teitaan ja me vain odotamme.”

    Kil­pailukykymme? Tämä ei tai­da olla Suomen met­al­li­te­ol­lisu­den vahvimpia aloja.
    Olen aiem­minkin puhunut yhden tai use­am­man tuulipuis­ton rak­en­tamisen puoles­ta. Olen edelleen samaa mieltä. Tosin kaikkea ei tarvitse opetel­la kan­tapään kaut­ta, tekni­ik­ka on valmi­ina europas­sa joten oste­taan se tieto/taito sieltä mis­sä sitä on eikä spon­sa­ta “mil­jardi­tolkul­la” Hollm­ing Oy:tä.

  8. Hups esit­tää erikoisen väit­teen: “Suomen kokoisen maan kan­nat­taa mitä ilmeisim­min keskit­tyä muu­tami­in teknolo­gioi­hin. Tuulivoima tuskin kuu­luu niihin”.

    Tuulivoiman ylenkat­somi­nen Suomes­sa on käsit­tämätön­tä. Meil­lä on run­saasti vah­vas­sa kasvus­sa ole­via yri­tyk­siä, jot­ka hyö­tyvät suo­raan tai välil­lis­es­ti tuulivoimas­ta. Suomel­la olisi suuri mah­dol­lisu­us olla tuulivoiman kärki­mai­ta, mut­ta surkeat koti­markki­nat ovat selkeä haitta.

    Tuulivoima kas­vaa maail­mal­la huikein pros­ent­tilu­vuin vuodes­ta toiseen, mut­ta meil­lä halu­taan potkia omaa teol­lisu­ut­ta päähän oikein urakalla.

    Samat­en en ymmär­rä Ajattelija2008:aa, joka esit­tää yleisen, mut­ta väärän, vas­takkainaset­telun. Val­in­tati­lanne ei ole ydin­voiman ja tuulivoiman välil­lä, vaan pitäisi vali­ta molem­mat. Vihrei­den kan­nat­ta­jan toivon todel­la, että puolue pystyy hylkäämään van­han antipa­tiansa ydin­voimaa kohtaan. Sitä tarvi­taan ehdot­tomasti siir­tymäkau­den energiaratkaisuna.

    Tuulivoiman merk­i­tys hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­täjänä on Suomes­sa mar­gin­aa­li­nen lähivu­osi­na. Se ei ole kuitenkaan syy olla tuulivoimaa vas­taan, sil­lä se on tule­vaisu­u­den teknolo­giaa, maail­mal­la huike­as­sa kasvus­sa ja meil­lä Suomes­sa on siihen osaamista ja teol­lisu­ut­ta. Säätövoima ja ener­gian varas­toin­ti eivät ole Suomes­sa vielä minkään­laisia ongelmia. Pitkäl­lä aikavälil­lä niihin tarvi­taan ratkaisut ja vai­h­toe­hto­ja­han kyl­lä on.

    Kun ajatel­laan pitkäl­lä aikavälil­lä, niin on vaikea nähdä, mik­si tuulivoima ei tulisi ole­maan kan­nat­tavaa. Maail­man ener­giantarve vain kas­vaa, mon­et nykyiset ener­gian­läh­teet ovat hiipumaan päin tai niiden hin­ta tulee nouse­maan (ydin­voima mukaan­lukien) ja halu­taan päästötön­tä ener­giaa. Tuulivoiman polt­toaine on ilmainen, ja teknolo­gian kehit­tyessä ja yleistyessä investoin­tikus­tan­nuk­set tule­vat alas. Nythän tuulivoiman rak­en­tamisen hin­taa pitää yksi­no­maan ylhääl­lä jo voimakas kasvu — kap­a­siteet­tia pitää koko ajan lisätä vas­taa­maan kysyntää.

  9. Hyvää keskustelua tärkeästä aiheesta. Ydin­voimaa ja uusi­u­tu­vaa ener­giaa ei tulisi aset­taa vas­takkain, mut­ta usein ydin­voima kyl­lä nähdään helpom­pana vai­h­toe­htona uusi­u­tu­van ener­gian lisäämisen sijaan. Onnek­si olemme kuitenkin sitoutuneet lisäämään uusi­u­tu­van ener­gian osu­ut­ta, joten sil­lä sar­al­la on pakko tehdä jotain. Liialli­nen ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen kuitenkin ihme­tyt­tää ainakin allekir­joit­tanut­ta, sil­lä kah­ta kauheam­man hiilivoiman näkyvät vas­tus­ta­jat ovat yllät­tävän vähissä.

    Tuulivoima on var­masti yksi tärkeim­mistä tule­vaisu­u­den ener­gia­muodoista, ja sen kehit­tämiseen tulisikin suun­na­ta voimavaro­ja. Täy­tyy kuitenkin muis­taa, ettei uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kohdal­la yksi ener­gia­muo­to tee autu­aak­si. Vaa­dit­tui­hin tavoit­teisi­in pääsemiseen vaa­di­taan usei­den ener­gia­muo­to­jen entistä tehokkaam­paa hyö­dyn­tämistä. Tässä piileekin nykyisen ener­giapoli­ti­ikan suurin ongel­ma, kun pitäisi kehit­tää usei­ta ener­gia­muo­to­ja samanaikaises­ti. Eli asioista päät­tävät joutu­vat pohti­maan, mihin ne voimavarat olisi järkev­in­tä suunnata.

  10. Se näyt­tää ole­van kovasti ´kan­nat­tavaa´ bisnestä tuo tuulimyl­ly­jen teko, kuten alla olev­as­ta osoit­teesta voitte lukea : tuol­laiseen bis­nek­seen jopa meikäläi­nenkin pysty­isi: 55M liike­vai­h­dol­la 15M tappiot…jaa , että vielä ´kehi­tys­vai­heessa‘ jne…joopa joo …alem­pana Win­windin toim­i­tusjo­hta­jan ´uho´v.2003 = ensi vuon­na selvästi voitolli­nen :))..niin, mikäkö on pointtini ?? 

    Kemi­järvel­lä huseera yksi autet­ta­va val­tion tuilla=Anaika liima­palkki­seikkailu­jen kanssa = ei raken­neta …vielä…joskus ..mayby..uskokoon ken tah­too. Tänne meille Kymen­laak­soon on tulos­sa toinen ´Kep­pi-Reiska´ : Winwind…joo..ja Joulu-Puk­ki asuu Kor­vatun­turil­la ja maa­pal­lo on lit­teä ja …” How many roads must a man..” ” ..the answer my friend is blow­ing in the Wind..”

    http://www.inoa.fi/Energiatuotannon%20laitteita/Winwind%20Oy/HELSINKI/taloustiedot/786886/

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article25454.ece

  11. Eikös tuulivoima ole kan­nat­tam­a­ton­ta ilman tuki­aisia. Ei ehkä kandee sat­sa­ta tuollaiseen…

  12. “Meil­lä on run­saasti vah­vas­sa kasvus­sa ole­via yri­tyk­siä, jot­ka hyö­tyvät suo­raan tai välil­lis­es­ti tuulivoimasta.”

    Hieno jut­tu. Tosin Suomen selvästi suurin tuulivoimaloi­ta rak­en­ta­va yri­tys Win­wind työl­listää vaivaiset 150 henkeä (Wikipedi­an mukaan) ja on onnis­tunut val­taa­maan vain parikym­men­tä pros­ent­tia Suomen markki­noista muus­ta maail­mas­ta puhu­mat­takaan. Erikois­tu­mi­nen hil­jais­ten tuul­ten myl­ly­i­hin saat­taa tur­va­ta fir­man ole­mas­saolon paljon suurem­pi­en globaal­isti toimivien fir­mo­jen val­taamil­la markki­noil­la. En kyl­lä ymmär­rä, mik­si joku halu­aisi rak­en­taa tuulivoimalan, jos ei ker­ran tuule … 

    “Suomel­la olisi suuri mah­dol­lisu­us olla tuulivoiman kärki­mai­ta, mut­ta surkeat koti­markki­nat ovat selkeä haitta.”

    Siemensin tapaiset jätit ovat sijoit­ta­neet tuulivoimaan tuoteke­hi­tyk­seen val­tavia sum­mia jo pari vuosikym­men­tä ja kauem­minkin. Jälk­i­ju­nas­sa ollaan niin pahasti, että kär­keen kipuamista ei luul­tavasti kan­na­ta yrit­tää. Jos näin on, tuulivoimaa ei pidä sub­ven­toi­da ainakaan elvy­tys­tarkoituk­ses­sa. Pienen maan (hal­li­tuk­sen) kan­nat­taa sijoit­taa muu­ta­maan sel­l­aiseen teknolo­giaan, jot­ka maas­sa hal­li­taan, siis yri­tyk­sis­sä, tutkimus­laitok­sis­sa ja korkeak­ouluis­sa. Biopolt­toaineet ja niitä polt­ta­vat voimalat ovat selvästi sel­l­ainen alue. Ener­giate­hokku­u­den lisäämi­nen on toinen.

    Mut­ta yllät­tävät inno­vaa­tiot voivat toki muut­taa koko kuvion. Vai onko sit­ten sel­l­aisia jo tapah­tunut, vai mitä tarkoit­ti viit­taus moni­in vah­vasti kas­vavi­in firmoihin?

  13. Tuulivoiman ja muiden pääo­main­ten­si­ivis­ten (ydin- ja vesivoima) sähkön­tuotan­to­muo­to­jen vaiku­tus sähkön hin­taan ja hiilid­iok­sidipäästöi­hin on oikeasti vaikea asia. Vaikea niin kuin mon­imutkaisten ilmiöi­den mallint­a­mi­nen on vaikeaa, eikä niin kuin on vaikea saa­da juop­po usko­maan että pistää korkin kiinni.

    Kysymys on siitä, että sähkön tuotan­non rajakus­tan­nus on tuulivoimal­la käytän­nössä nol­la, ydin­voimal­lakin pieni (ellei uraanin hin­ta räjähdä käsi­in). Kus­tan­nuk­set ovat jo upon­neet rak­en­tamiseen, oper­oin­ti on pieni kustannuserä.

    Tästä seu­raa mie­lenki­in­toinen ilmiö joka on havait­tu esim. Sak­sas­sa ja Tan­skas­sa, tuulivoima las­kee sähkön markki­nahin­ta kos­ka se syr­jäyt­tää aina rajakus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta muu­ta sähkön­tuotan­toa (käytän­nössä maakaa­su- tai diesel­tur­bi­i­ni, ja sit­ten hiililauhde.) Sama mekanis­mi toimii ydin­voimas­sa, tosin sen rajakus­tan­nuk­set ovat tun­tu­vat (palkat, polttoaine…) 

    Sähkön osta­ja yleen­sä hyö­tyy tuulivoimas­ta, mut­ta tuulivoimain­vestoi­jan kannal­ta tässä on kuitenkin ongel­ma: Voimalan kan­nat­tavu­us riip­puu täysin sähkön hin­nas­ta, joka taas rip­puu muiden tuotan­to­tapo­jen hin­noista, eli rajusti heilu­vista polt­toainei­den hin­noista. Jos kaa­sun hin­ta nousee suh­teessa kil­pail­i­joi­hin, niin kaa­su­voimalan omis­ta­ja vain käyt­tää sitä vähem­män, tuuli- tai ydin­voimalan omis­ta­jan pitää mak­saa korot ja lyhen­nyk­set joka tapauksessa.

    Syöt­tö­tar­iffien idea on ratkaista tämä ongel­ma, investoi­ja saa vakaan hin­nan ja tar­if­fin (mah­dol­lis­es­ti) mak­sa­vat kulut­tu­jat halvem­paa sähköä. Ja on niitä ehdotet­tu ydin­voimallekin, TVO jos­sa kulut­ta­jat omis­ta­vat ydin­voimalan on taval­laan täl­lainen ratkaisu, sem­minkin kun tasais­es­ti ja ennustet­tavasti sähköä kulut­tavalle teol­lisu­udelle tasais­es­ti sähköä tuot­ta­va ydin­voima sopii mainiosti.

    Kulut­ta­jille ei pääo­maval­tai­sis­sa ener­giain­vestoin­nis­sa ole kuin voitet­tavaa, kru­u­nal­la hin­ta ei nouse niin paljon kuin ilman ydin- tai tuulivoimaa ja sijoit­ta­jat kor­jaa­vat kivat voitot, klaaval­la hin­nat laske­vat ja sijoit­ta­jat eivät tee voit­toa. Mut­ta päästö­jen kannal­ta tässä on nimeno­maan se ongel­ma, että sähkön hin­ta las­kee. Jos myös piikkiku­lu­tus (talvi) kas­vaa vas­taavasti, niin päästöt voivat tosi­asial­lis­es­ti nousta.

    Tätä ongel­maa voi ratkoa muut­ta­mal­la markki­narak­en­tei­ta kohti reaali­aikaista hin­noit­telua ja tehosta­mal­la piikke­jä aiheut­tavia sähkön kulu­tuk­sen muo­to­ja (läm­mi­tys, saunat, valais­tus…) Mut­ta jos tätä ei tehdä, niin päästöhyö­ty pie­nee, pahim­mil­laan päästöt jopa kasvavat.

  14. Hups tietää taas: “Tosin Suomen selvästi suurin tuulivoimaloi­ta rak­en­ta­va yri­tys Win­wind työl­listää vaivaiset 150 henkeä”

    Koko alal­la puhutaan Suomes­sa toki use­am­mas­ta tuhannes­ta työn­tek­i­jästä. Ei vielä paljon, mut­ta kan­nat­taa seu­ra­ta yri­tys­ten kasvu­luku­ja. Ei tässä ole kyse pelkästään tuulivoimaloi­ta valmis­tavista yhtiöistä, vaan niihin osia teke­vistä yri­tyk­sistä, kuten Moven­tas, The Switch, Vacon, ABB. Nämä fir­mat ovat alal­laan kärkikas­tia ja poten­ti­aali on val­ta­va. Niille tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen koti­maas­sa olisi enem­män kuin eduksi.

    Ehkä meil­lä on silti varaa huka­ta yksi tule­vaisu­u­den suuri teol­lisu­u­den sek­tori. Onhan meil­lä paperiteollisuutta…

    Min­ua ihme­tyt­tää ihmis­ten lyhyt­näköisyys. Kyl­lä, tuulivoima ei ole kan­nat­tavaa nyt. Kyl­lä, tuulivoimal­la ei toden­näköis­es­ti koskaan tuote­ta SUOMESSA suur­ta osaa sähköstä. Mut­ta: tuulivoima kas­vaa maail­mal­la hur­jaa vauh­tia ja sil­lä on kaik­ki edel­ly­tyk­set olla kan­nat­ta­va ja merkit­tävä ener­giantuotan­to­muo­to tulevaisuudessa.

  15. Elm­slie:
    “Vihrei­den kan­nat­ta­jan toivon todel­la, että puolue pystyy hylkäämään van­han antipa­tiansa ydin­voimaa kohtaan.”

    Tämä on niin tot­ta kuin tot­ta voi olla. Tämä ei ole vain vihrei­den ongel­ma, vaan maail­man­laa­juinen ympäristöli­ikkei­den ongel­ma, joiden oppei­hin ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen on aina kuu­lunut. Seu­rauk­se­na jo pitkään jatkunut pat­ti­ti­lanne on rauhas­sa sanut kehit­tyä siihen, että kun ydin­voimaa ei saa rak­en­taa, eikä tuulivoimas­ta ole ollut sen kor­vaa­jak­si, hiilivoimaa saa aivan rauhas­sa rakentaa. 

    Räikein esimerk­ki lie­nee Sak­sa, joka on teo­ri­as­sa päät­tänyt luop­ua ydin­voimas­ta ja rak­en­taa nyt hiilivoimaa sen tilalle. Ei jär­jen hiven­täkään. Tietysti asia ei ole pelkästään näin mus­tavalkoinen, mut­ta “ympäristön­suo­jelun” vaiku­tus asi­as­sa on merkittävä.

    Toinen esimerk­ki on Tan­s­ka, jota pide­tään tuulivoiman malli­maana. Tuulivoiman rin­nal­la Tan­s­ka ajaa mm. hiili ja olkivoimaloi­ta ja “säätää” tuulivoiman tehon­va­i­hte­lut myymäl­lä ylimääräisen tuulisähkön ulkomaille. 

    En kan­na­ta ydin­voimaa sen takia että se on ydin­voimaa. Sitä ei myöskään pitäisi siitä syys­tä vastustaa.

  16. Tämä tuulivoima on ympäristörikos. Onko Soin­in­vaara käynyt koskaan saaris­tossa. Miljöö ja maise­ma menee pilalle. Lin­nut kuol­e­vat tuulivoimaloiden lapoi­hin. Ja kovim­mil­la pakkasil­la, sil­loin ei tuule ja sil­loin ei tule sähköä. 

    Tuulivoima ei ole ympäristöys­täväl­listä, se ei ole vihreää, se on veren­punaista ja on epä-älyllistä.

  17. “Helsin­gin kaupungilla on Vaasan ener­gian kanssa yhteisyri­tys, joka on valmis rak­en­ta­maan tuulivoimaa parin tuhan­nen megawatin nimel­lis­te­hon verran.”

    Tuos­sa nyt on melko paljon olettamuksia.

    Ei mikään takaa, että han­kkeen työ­paikat menevät Suomeen. Jos puhutaan Suomen olo­suhteista, niiden myl­ly­jen varaan voisi laskea vain noin 20% huip­pute­hoista ja siihenkin pitäisi pahim­mil­laan poltel­la fos­si­il­isia vas­taaval­la teholla.

    Lisäk­si, jos olet­taa myl­ly­jen huip­pute­hon ole­van 3 MW, niitä pitäisi rak­en­taa 2 GW huip­pute­hoi­hin 666 kap­palet­ta. Minne Helsin­gin kaupun­ki ne laittaisi?

  18. “Syöt­tö­tar­iffien idea on ratkaista tämä ongel­ma, investoi­ja saa vakaan hin­nan ja tar­if­fin (mah­dol­lis­es­ti) mak­sa­vat kulut­tu­jat halvem­paa sähköä.”

    Syöt­tö­tar­iffien ongel­ma on juurikin tuo taku­u­tuot­to, ne pois­ta­vat investoin­neista liikaa riskiä. Oikein mitoitet­tu investoin­ti­tu­ki sen sijaan houkut­telee investoin­te­ja vain tahoil­ta joil­la on jokin suh­teelli­nen etu takaa­mas­sa kan­nat­tavu­u­den. Tämä etu voi olla viher­pre­emion mak­su­un halukas asi­akaskun­ta kuten vaik­ka Helsin­gin Ener­gial­la tai ylivoimainen säätövoimakyvykkyys kuten vesivoiman tuottajilla.

  19. Etkö van­hempana (anteek­si!) vapaana kir­joit­ta­jana ole jo sen ver­ta irtau­tunut vihrei­den poli­it­tis­es­ta estab­lish­men­tista ja sosi­aal­i­sista paineista, että voisit pohtia ja ker­toa meille mitä rehellis­es­ti olet mieltä ydin­voimas­ta vuon­na 2009? Kan­natatko vai et? Jos varauk­sel­la, niin mis­sä kon­tek­stis­sa, mil­laisin ehdoin?

    Näitä ener­giakeskustelu­ja on vaikea hah­mot­taa, jos niiden “ener­gia­paletin” kon­tek­sti on epäselvä.

    Mitä itse olen lukenut ja ymmärtänyt, niin ydin­voimal­la olisi vain omaa osu­ut­taan suurem­pi merk­i­tys ener­gia­paletis­sa, kos­ka se edesaut­taisi mm. tuuli- ja aurinkoen­er­gian hyö­dyn­tämistä. Ver­taus­ta voi tehdä myös Ran­skan CO2-päästöihin.

    Hyötöreak­torit tietenkin vielä omana luku­naan, jot­ka tur­val­lisi­na moninker­tais­taisi­vat ydinen­er­gian potentiaalin.

    Epäilen­pä ystäväl­lisessä hengessä, että kysymys kiin­nos­taa aika mon­taa lukijaa.

  20. Sak­sa on täyn­nä tuulivoimaloi­ta, joka puolel­la näkyy tuulimyl­lyjä pyörimässä. Mielestäni ihan hienon näköistä, sopi­si­vat Suomen ran­nikolle siinä mis­sä purjeveneetkin.

    Mut­ta Suo­mi näyt­täisi ole­van tuol­la lis­tas­sa Marokon ja Ukrainan välis­sä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima

    Mil­lä muskeleil­la Suo­mi kil­pailee Sak­san tuulivoimien kanssa? Mik­sei Suomes­sa keski­tytä maan luon­non­va­roi­hin ja eri­ty­isosaamiseen, esimerkik­si hakeläm­pöön ja ‑ener­giaan. Tilaa­jia voisi löy­tyä Siper­ian lisäk­si myös sieltä mis­sä bam­but ja euka­lyp­tuk­set kasvavat.

  21. Koti­markki­noil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä tuulivoimayri­tyk­sille. Niiden perään on ihan turha haikail­la. Yri­tyk­set men­estyvät, jos ne tekevät parem­pia tuot­tei­ta kuin kil­pail­i­jansa. Se mihin ne tuot­teen­sa myyvät, ja minkä maalais­ten yri­tys­ten kanssa kil­pail­e­vat on merkityksetöntä.

  22. Komp­paan Otso Kivekästä, tuulivoiman kehit­tämisessä ei tulisi pelkästään miet­tiä nykyte­knolo­gian laa­jem­paa soveltamista, vaan myös uusia, parem­pia tuotantoteknologioita.

    Olen näh­nyt kir­joituk­sia Savo­niuk­sen tur­bi­inien tehokkaam­mista evoluu­tiover­sioista. Tämä vaikut­taa sopi­van maan­läheiseltä, main­os­taa kestävän­sä kovia tuu­lia, ja ole­vansa lintuystävällinen:
    http://tmawind.com/

    Sitä ei voi kiistää, että tuulivoimala on suuri tai pien­ite­hoinen. Tuulen laa­jamit­taisem­mak­si hyö­dyn­tämisek­si olisi syytä vakavasti miet­tiä, kuin­ka tuulivoimaa voitaisi­in tuot­taa enem­män pienem­mäl­lä maa-alal­la, tekemäl­lä tuulivoimalas­ta vaik­ka korkeampi. Yhden tur­bi­inin sijas­ta raken­nel­mas­sa olisi var­maankin syytä olla mon­ta tur­bi­inia — tämä mah­dol­lis­taisi parem­man huol­let­tavu­u­den, sar­jatuotan­non edut jne. Raken­nel­man keskel­lä pitäisi olla huolto­hissi. Jos tur­bi­init oli­si­vat savo­nius- tai “lentokone”-tyyppiä, maise­ma- ja lin­tuhait­ta var­masti kohtu­ullis­tu­isi. Ja tur­bi­ine­ja voisi sijoit­taa ken­no­mais­es­ti usei­ta myös samaan tasoon. Ver­tailuko­hdak­si pitäisi ottaa Eif­fel­torni — korkea ja kevyt raken­nel­ma, jota voisi oppia pitämään kau­ni­ina ajan mit­taan. Sit­ten kun raken­nel­ma on tarpeek­si suuri ja korkea, se ei ole enää lentämisellekään ongel­ma, kun se löy­tyy selvästi kaik­ista kar­toista ja nav­i­gaa­tio­jär­jestelmistä, ja näkyy pal­jaal­la silmäl­lä ja tutkalla.

  23. Hyö­ty­tu­uli OY;n sähkö mak­saa 33 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Hin­taan vaikut­taa investoin­ti­tu­ki. Ilman switä hin­ta olisi noin 50 euroa/MWh. Tämä ei ole tolkut­toman paljon, mut­ta tap­pi­o­ta se tuot­taa, kos­ka tuulisähköstä mak­se­taan pohjo­is­maisil­la markki­noil­la huonos­ti. Sähkö huu­tokau­pataan edel­lisenä päivänä klo 12, mut­ta sääen­nus­teet eivät ole tähän näh­den riit­tävän tarkko­ja. Näil­lä sään­nöil­lä tuulisähkön omis­ta­jak­si sopii vain taho, jol­la on salkus­saan myös säädet­tävää vesivoimaa. 

    Tuulivoima on markki­noil­la teho­häisikkö, mut­ta sähköläm­mi­tys on kyl­lä kaikkien teho­häirikkö­jen äiti, kos­ka läm­pöti­lan muu­tos voi muut­taa tehon­tarvet­ta ennakoimat­tomasti par­il­la Gigawatilla.

    Kos­ka Suomews­sa on säädet­tävää vesivoimaa, maamme sopii tuulivoima­maak­si paljon Tan­skaa parem­min. Tan­s­ka tarvit­see tehon sääte­lyyn ulko­maankaup­paa. Mitä vikaa swi­inä on, että Tan­s­ka myy huip­pute­hon ulkomaille?

  24. “Tuulivoima on markki­noil­la teho­häisikkö, mut­ta sähköläm­mi­tys on kyl­lä kaikkien teho­häirikkö­jen äiti, kos­ka läm­pöti­lan muu­tos voi muut­taa tehon­tarvet­ta ennakoimat­tomasti par­il­la Gigawatilla.”

    Tämä väite on esi­in­tynyt täl­lä pal­stal­la aiem­minkin, min­ul­la on ollut mutu-poh­jal­ta sel­l­ainen luu­lo että läm­mi­tys­te­hon vai­hte­lut ovat yleen­sä hitaampia ja ennen kaikkea tuulisähkön tuotan­non vai­htelua oleel­lis­es­ti parem­min ennustet­tavis­sa niin että läm­mi­tyssähkön kulu­tuk­sen vai­htelu voidaan kus­tan­nuste­hokkaasti kat­taa fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Jos näin on, eivät läm­mi­tyssähkö ja tuulivoima ole tältä osin oikein verrattavissa.

  25. Kom­men­toin otsikkoa: Käykö kiel­teinen päätös? Otatko sen siis meilu­um­min kuin viivyt­te­lyn? Artikke­li kuu­losti siltä että halu­at tuulivoimaan panok­sia / rahaa ja tiel­lä on hitaat päätök­set, olisiko siis reilua myös otsikoi­da oikein?

    Noin per­stun­tu­mal­la sanois­in että tuulivoiman voisi jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Eiköhän meil­lä ole melkoinen joukko parem­pia vai­h­toe­hto­ja käytet­tävis­sä. Ja eiköhän kehi­tys­panok­setkin pitäisi käyt­tää näi­hin parem­pi­in kuin tuuleen.

  26. “Tämä väite on esi­in­tynyt täl­lä pal­stal­la aiem­minkin, min­ul­la on ollut mutu-poh­jal­ta sel­l­ainen luu­lo että läm­mi­tys­te­hon vai­hte­lut ovat yleen­sä hitaampia ja ennen kaikkea tuulisähkön tuotan­non vai­htelua oleel­lis­es­ti parem­min ennustet­tavis­sa niin että läm­mi­tyssähkön kulu­tuk­sen vai­htelu voidaan kus­tan­nuste­hokkaasti kat­taa fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Jos näin on, eivät läm­mi­tyssähkö ja tuulivoima ole tältä osin oikein verrattavissa.”

    En ole sähköinsinööri, mut­ta tässä menee nyt mielestäni use­ampi asia sekaisin… Lyhytkestoisia (tun­te­ja, päiviä) tuotan­non tai kysyn­nän vai­htelua voi tasa­ta vesivoimal­la, jos vesivoima ei riitä, niin sit­ten polte­taan jotain. Tai tuodaan/viedään sähköä. Vai­hte­lut johtu­vat vioista, huoltokatkoista, tuulivoimal­la tuuli­olo­suhteista tai kulu­tus­puolel­la vuorokau­den ajas­ta, viikon­päivästä, äkil­lis­es­tä sään kylmen­e­mis­es­tä, tms. On toki helpom­paa jos katkot ovat ennustet­tavia, mut­ta tämä ei ole päästö­jen kannal­ta kynnyskysymys.

    Mut­ta varsinkin meil­lä Suomes­sa on pitkäkestoisia kap­a­siteetin vai­htelui­ta, eli kulu­tus on talvel­la noin kak­si ker­taa suurem­paa kuin kesäl­lä. Ja yksi pääsyy tähän on sähköläm­mi­tys. Tätä ei voi hoitaa vesivoimal­la, kos­ka patoal­taiden kap­a­siteet­ti ei ole ääretön. Käytän­nössä talvel­la polte­taan jotain, sivu­tuot­teena saadaan onnek­si kaukoläm­pöä. Kaik­ki tämä aiheut­taa ker­talu­okkaa enem­män päästöjä kuin sil­loin täl­löin käytet­tävä hiililauhde. Tuulivoima on tässä mielessä vähem­män ongel­malli­nen kuin ydin­voima, kos­ka se tuot­taa keskimäärin parem­min talvella.

    Jos raken­netaan (malli EK) niin paljon ydin­voimaa että se kat­taa piikki­tarpeenkin (15GW), niin sit­ten pitäisi viedä kesäl­lä johonkin tuol­laiset 8GW tun­nis­sa. Kon­tra Osmo, tämän tyyp­pinen ylika­p­a­siteetin dump­paus naa­puri­mai­hin on päästöon­gel­ma, naa­puri­maid­en pitäisi talvel­la täyt­tää tämä vaje (ja oma suurem­pi kulu­tuk­sen­sa) jotenkin kun Suomes­ta ei saa sähköä, käytän­nössä kivihiilellä.

  27. Myön­nän, että tuulivoima on kohtu­ullisen hyvä busi­ness muu­tamille suo­ma­laisillekin ener­giate­knolo­gia-alal­la toimiville yri­tyk­sille. Tarkoi­tan tuulimyl­ly­i­hin osia valmis­tavia komponenttivalmistajia. 

    Myös tupak­ka oli aikoinaan erit­täin hyvä busi­ness tupakkate­htaille. Mik­si moinen rinnastus?

    Olen sitä mieltä, että tuulivoima on vaar­alli­nen ener­gia­muo­to. Peruste­len tätä sil­lä, että joku voi oikeasti kuvitel­la tuulivoiman ole­van merkit­tävä ener­giantuotan­to­muo­to, ja jät­tää ener­gian­huol­lon merkit­tävältä osin tuulivoiman varaan. 

    Suomen nykyi­nen tuulimyl­ly­poli­ti­ik­ka on ollut hyvä. Myy­dään tuulimyl­lykom­po­nent­te­ja maail­man­tuskaa poteville sak­salaisille, mut­ta peruste­taan oma ener­giahuolto oikeasti toimivi­in ratkaisui­hin. Toki tuulimyl­ly­i­hin on sat­sat­tu suh­teel­lisen (saavute­tun ener­giantuotan­non suh­teen) paljon julk­ista rahaa täälläkin.

    Se, että yri­tys kaipaa val­tion­tukea, kuten Hollm­ing tässä tapauk­ses­sa, edus­taa mielestäni kyseenalaista yhteiskun­tavas­tu­u­ta osakey­htiöltä, mut­ta on toim­inta­mal­li­na jotenkin kovin tätä päivää.

  28. Tuulivoima ei valitet­tavasti ratkaise kauheasti mitään. 

    Uskot­tavin teknolo­gia, joka tämän ongel­man edes kuten miten tyy­dyt­tävästi ratkai­sisi olisi tehokas ja tur­valli­nen tapa säilöä ener­giaa vetyyn (tai vas­taavaan kemi­al­liseen ener­gian) niin, että sähköl­lä voitaisi­in tehdä vetyä kesäl­lä ja polt­taa sitä autois­sa tms. ympäri vuo­den. Sil­loin tuul­takin voidaan käyt­tää vaik­ka kuin­ka paljon. 

    Valitet­tavasti täl­laista ener­gia­muo­toa ei täl­lä het­kel­lä ole oikein taloudel­lis­es­ti järkevässä muodossa. 

    Sitä ennen pis­tetään kaik­ki pala­maan mitä löy­tyy, näin pelkään.

  29. Kokeilen olla sor­tu­mat­ta siihen syn­ti­in joka tun­tuu use­aa tässä keskustelus­sa vaivaa­van eli esit­tämään jyrkkiä kan­to­ja asioista joi­ta ei tunne tarpeek­si hyvin. Mut­ta kun ker­ran tääl­lä näkyy ole­van myös asioista per­il­lä ole­vaa väkeä, voisin sen sijaan esit­tää pari kysymys­tä itseäni askar­rut­tavista asioista:

    Ydin­voima ei tuo­ta merkit­täviä hiilid­iok­sidipäästöjä, mut­ta se tuot­taa hyvin haitallisia jät­teitä, joille on löy­det­tävä tur­valli­nen säi­ly­tys­ratkaisu kym­meniksi tai sadoik­si tuhan­sik­si vuosik­si. Onko jos­sain päin maail­maa kehitet­ty jo ratkaisu jät­tei­den säi­ly­tyk­seen joka ottaa huomioon tämän “geol­o­gisen” aikaskaalan jääkausi­neen ja man­ner­laat­to­jen liikkei­neen? Jos ei, onko jokin eri­tyi­nen syy olet­taa, että täl­lainen ratkaisu kek­sit­täisin jotenkin pikem­min kuin esimerkik­si tekni­ikat hiilid­iok­sidin tal­teenot­toon hiilivoimalois­sa tai sen pois­tamiseen ilmake­hästä? Jos kyl­lä, mitkä ovat säi­ly­tyk­sen kus­tan­nuk­set ja miten ne vaikut­taisi­vat ydin­sähkön hin­taan jos ne diskon­tat­taisi­in täysimääräisesti?

    Onko teknis­es­ti liian hankalaa/kallista eksten­si­ivisen säätövoiman rak­en­tamisen sijaan/lisäksi kehit­tää maid­en välistä sähkön­si­ir­toa? Jos­sain­han tuulee, sataa tai pais­taa aurinko aina, ja ener­giaa voi johto­ja pitkin siirtämisen lisäk­si varas­toi­da vetyyn tai metaani­in ja rou­da­ta sit­ten tankkereil­la tai putkia pitkin. Ja onko sähkön­tuotan­non het­kelli­nen ylika­p­a­siteet­ti oikeasti ylit­sepääsemätön ongel­ma? Maal­likkona kuvit­telisi että voidaan tunkea läm­pö­vas­tuk­sia vaik­ka kallion sisään ja läm­mit­tää niitä jos sähköä syn­tyy enem­män kuin pystytään käyt­tämään. Jos tuotan­to vai­htelee pitem­mäl­lä syklil­lä niin kai tuulivoimalas­ta voi ottaa vaik­ka siivet irti kesäk­si tai vai­h­taa gen­er­aat­torin vapaalle jos sähkölle ei ole niin paljoa käyttöä?

    Vaik­ka tuulivoimala ostet­taisi­inkin ulko­mail­ta, eikö sen pystyt­tämisen vaa­ti­ma työ, suun­nit­telu, sähköverkkoon liit­tämi­nen jne. työl­listäisi aika taval­la myös Suomes­sa? Ja eikö mei­dän EU:n jäs­en­inä pitäisi ajatel­la myös koko EU:n talout­ta, eli ei sekään niin vaar­al­lista ole jos myös kaup­pakump­panei­den talous saa piristys­ruisket­ta? Olen­nais­ta­han on, että investoin­ti on ker­talu­on­teinen ja tuot­ta­va ja kumpikin taitaa voimaloiden rak­en­tamises­sa toteu­tua sil­loin kun ne lisäävät tarpeel­lista kap­a­siteet­tia tai kor­vaa­vat eri syistä pois­tu­mas­sa olevaa?

  30. Osaisiko joku matemaat­tis­es­ti suun­tau­tunut yksilö laskea kuin­ka paljon maap­in­ta-alaa tuuli­tur­bi­init vaati­si­vat kor­vatak­seen esim. yhden keskikokoisen ydin­voimalan Suomessa?

    Min­ua ainakin kiinnostaisi.…

  31. Voisiko keskustelu sää­tyä hie­man siihen suun­taan, että pohdit­taisi­in kysymys­tä onko oikein, että lupamenet­te­ly kestää esim. 7 vuotta?

    Siinä kun pakkaa käymään niin, että haetaan lupa 2 MW voimalalle. 7 vuo­den päästä niitä 2MW värkke­jä ei enää saa vaan stan­dar­di onkin 5 MW. Niille taas ei voi lupaa hakea kun sel­l­aista ei hakuhetkel­lä ole. Kun sit­ten lupa saadaan ei voikaan rak­en­taa kun on väärä koko. No uusik­si pros­es­si Yva:sta läh­tien. Sama jut­tu jätevoiman kanssa. Onko uusi­u­tu­van ener­gian investoin­nit yhteiskun­nan edun vas­taisia kun niitä vas­tuste­taan niin ärhäkästi ? 

    Näin ei syn­ny työtä, ei työl­lisyyt­tä eikä sähköä.

    Kuka­han sitä työtä oikein kipeim­min tarvitsee?

  32. “En ole sähköinsinööri, mut­ta tässä menee nyt mielestäni use­ampi asia sekaisin… ”

    No en minä ihan niin pihal­la ole kuin ehkä ymmär­sit. Avain­sana oli “ennakoima­ton”, ja kysymys voidaanko tuulisähkön tuotan­non ja läm­mi­tyssähkön ennakoimat­toman kulu­tuk­sen teho­häiriköin­tiä ver­ra­ta (minus­ta ei). Vuorokau­si­vai­hte­lut ja kau­si­vai­hte­lut eivät ole ennakoimat­to­mia kuten eivät myöskään suun­nitel­lut huoltokatkot.

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta käsit­tääk­seni tuo Osmon havain­to “Näil­lä sään­nöil­lä tuulisähkön omis­ta­jak­si sopii vain taho, jol­la on salkus­saan myös säädet­tävää vesivoimaa. ” johtuu nimeno­maan siitä ettei fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la voi­da järkevästi kom­pen­soi­da tuulivoiman vai­htelui­ta kos­ka jos­sain joko lauhde­voimalaa pitää tyhjäkäyt­tää (kallista ja epäekol­o­gista) tai sit­ten puut­tu­va teho tuot­taa nopeasti käyn­nis­tet­tävil­lä var­avoimaloil­la (kallista). Puut­tuvaa tehoa ei voi­da ostaa kohtu­uhin­taan mis­tään kos­ka intra-day ‑markki­nat eivät toi­mi riit­tävän hyvin. 

    Suu­ru­us­lu­okaltaan kyse on tietysti pienem­mästä asi­as­ta kuin sähköläm­mi­tyk­sen aiheut­ta­mat rak­en­teel­liset ongel­mat, mut­ta ennen kuin tuulivoima yleistyy laa­jem­mas­sa mit­takaaavas­sa pitää val­tion ottaa käytän­nössä kan­taa siihen halu­taanko tuulivoiman raken­nut­ta­jik­si ylipäätään taho­ja joil­la ei ole vesivoimaa taval­la tai toisel­la salkus­saan. Taval­laan kysymyk­se­naset­telu olisi täl­löin syöt­tö­tar­if­fit vs. investoin­ti­tu­ki. Syöt­tö­tar­if­fi houkut­telisi liik­keelle kaik­ki joil­la on rahaa voimaloiden rak­en­tamiseen, hyvin opti­moitu investoin­ti­tu­ki vain vesivoiman omis­ta­jat ja näi­den eri­laiset joint ven­turet. Ylisu­uri investoin­ti­tu­ki taas olisi tulon­si­ir­to säädet­tävän vesivoiman omis­ta­jille siinä mis­sä syöttötariffikin.

    Tämä on vähän muna-kana ‑ongel­ma kos­ka jos Nord­Poolis­sa olisi tarpeek­si tuulivoimaa maanti­eteel­lis­es­ti hajautet­tuna, olisi tuulen jos­sain yllät­täen tyyn­tyessä intra-day ‑markki­noil­la vas­taavasti ennakoima­ton­ta tuuliyli­jäämää myyn­nis­sä kohtu­uhin­taan. Maini­tun muna-kana ‑ongel­man kor­jaami­nen onnis­tu­isi ehkä syöt­tö­tar­if­feil­la nopeammin.

    Käytän­nön kysymys on kai se kan­nat­taisiko suu­nitel­mat­aloudelta kalskah­ta­van syöt­tö­tar­if­fin kanssa yrit­tää elää niin pitkään kunnes tuulivoiman volyy­mi ja paran­tuneet siir­toy­htey­det mah­dol­lis­ta­vat tuulivoiman kannal­ta suo­tu­isam­mat intra-day ‑markki­nat.

  33. Jostain muis­tan luke­neeni ideas­ta, että jos tuulivoimaa on het­kel­lis­es­ti ylimäärin (siten että vaik­ka kaik­ki vesivoimalat pysäytetään niin silti jää yli), niin sil­lä ener­gial­la voisi pumpa­ta vet­tä takaisin yläjuoksullepäin. 

    Tuo ei tietenkään tarkoi­ta muu­ta kuin sitä, että vesivoima olisi entistäkin jous­tavam­paa, ja että vesivoiman ja tuulivoiman keskinäi­nen kytken­tä entistäkin voimakkaam­paa. Ja edelleen suurin rajoite on se patoal­taan koko. Mut­ta siinä olisi se konkreet­ti­nen varas­to sille ylijäämäenergialle.

    Jos tuo on kan­nat­ta­va idea, niin eiköhän ko teol­lisu­u­den­sala sen ota käyt­töön. En näe mitä syytä olisi lähteä asi­aa tuke­maan val­tion rahoilla. 

    Jotenkin tun­tuu että poli­it­tisel­la ken­täl­lä paras ratkaisu olisi panos­taa siir­toy­hteyk­si­in esim Euroopan sisäl­lä. Luulisi että piik­ki tulee pohjoises­sa talvel­la läm­mi­ty­sen­er­gialle ja kesäl­lä etelässä ilmas­toin­nille. Lisäk­si Euroopan sisäl­lä voi sanoa että aina tuulee jos­sain, Suomen sisäl­lä ei voi noin tode­ta; korkea­paine- ja mata­la­painekeskuk­set ovat val­tioi­ta suurem­pia mut­tei­vat manteretta.

  34. Art­turi Björk: “Koti­markki­noil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä tuulivoimayri­tyk­sille. — Yri­tyk­set men­estyvät, jos ne tekevät parem­pia tuot­tei­ta kuin kilpailijansa.” 

    Ensim­mäisel­lä on paljon merk­i­tys­tä jälkim­mäiselle. Tehdäk­seen parem­pia tuot­tei­ta yri­tyk­sen tarvit­se­vat har­joit­teluko­htei­ta. Suomes­sa toimi­valle tuoteke­hi­tyk­selle on han­kalaa, jos kaik­ki tuot­teet menevät Kiinaan, kuten käytän­nössä täl­lä het­kel­lä on. Tuoteke­hi­tystyö vaikeu­tuu, jos insinöörin pitää aina lentää toiselle puolen maa­pal­loa selvit­tämään asioi­ta sen sijaan, että ajaisi autol­la lähel­lä toimi­vaan laitok­seen. Tai sit­ten pitää ulkois­taa koko tuoteke­hi­tys sinne toiselle puolen maa­pal­loa, jos­sa tuulivoimaa raken­netaan val­tavasti… Val­in­ta on Suomen.

  35. Vielä yksi mieleen juo­lah­tanut kysymys, joka sivuaa tätäkin aihet­ta, viitat­en vesivoiman lisärak­en­tamiseen. Eikö sen sijaan, että Suomen viimeisiä vapai­ta koskia pado­taan ja luon­non­suo­jelu­al­tai­ta hukute­taan patoal­taiden alle (tai vielä pahempaa, raken­netaan lisää fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in perus­tu­vaa voimalaka­p­a­siteet­tia), olisi mielekästä ensin repiä kaik­ki irti ole­mas­saol­ev­as­ta vesivoimaka­p­a­siteetista? Gen­er­aat­tor­ei­den päivit­tämisen yms. teknis­lu­on­toisen tehokku­u­den kohen­tamisen lisäk­si tulee mieleen, että olisiko mitään iloa siitä, että ole­mas­saole­via patoal­tai­ta suuren­net­taisi­in? Ainakin jos­sain päin Suomea tun­tu­vat kevät­tul­vat ole­van jokavuoti­nen ongel­ma, maal­likkona luulisi että se olisi merk­ki siitä että ole­mas­saole­vien patoal­taiden suurent­a­mi­nen olisi täl­lai­sis­sa paikois­sa mielekästä.

  36. “Jotenkin tun­tuu että poli­it­tisel­la ken­täl­lä paras ratkaisu olisi panos­taa siir­toy­hteyk­si­in esim Euroopan sisällä. ”

    Siir­toy­hteyk­siä Pohjo­is­maista Kes­ki-Euroop­paan toivoo vain masok­isti, joka naut­tii sähkön hin­nan kallis­tu­mis­es­ta, ja nor­jalainen, joka näkee maansa tule­vaisu­u­den euroop­palais­ten ener­gia­pump­puna. Kaiken sen öljyn lisäk­si maa kuin tehty tuuli‑, vesi‑, vuorovesi‑, ja aal­toen­er­gian tuotan­nolle. Nyt ne on kehit­tänyt osmoosivoimalan (ei sukua blo­gis­tille) — eikä sekään tietysti toimisi Suomes­sa. Täy­tyy siis pitää peukkua pystyssä, että sitä piuhaa Nor­jas­ta Euroop­paan ei sit­ten kum­miskaan vede­tä ainakaan kovin paksuna.

    http://www.statkraft.de/Images/Statkraft%20Osmotic%20Power_tcm4-5362.pdf

  37. Eli­na kysyi: ”kuin­ka paljon maap­in­ta-alaa tuuli­tur­bi­init vaati­si­vat kor­vatak­seen esim. yhden keskikokoisen ydin­voimalan Suomessa?”

    Tehdään arvio, jol­la päästään oikeaan suuruusluokkaan:

    Olete­taan keskikokoisek­si ydin­voimalak­si 1000 MW. Käytetään 5 MW:n myl­lyjä ja olete­taan huipun käyt­töa­jak­si 0,35. Myl­lyjä tarvitaan:

    (1000 MW / 5 MW) x 0,35 = 571 kpl

    Yksinker­taisu­u­den vuok­si pyöris­tetään 550 kpl
    Jos myl­lyt sijoite­taan 300 metrin välein rivi­in, tulee 165 km pitkä rivi.

    Jos myl­lyt sijoite­taan neliön muo­toiselle alueelle 300 metrin päähän toi­sis­taan, tulee neliön sivun pitu­udek­si 7 km.

    Tämä raken­nel­ma ei kuitenkaan kor­vaa 1000 MW:n ydin­voimalaa, kos­ka tuulen voimakku­us vai­htelee. Huipun käyt­töai­ka on tässä tarkastelus­sa 0,35, mikä tarkoit­taa, että myl­ly­jen keskimääräi­nen teho on 35 % nimel­lis­te­hos­ta. 5 MW:n myl­ly tuot­taakin keskimäärin vain 1,75 MW. Koval­la tuulel­la saadaan täy­det 5 MW, tyynel­lä ei mitään, ja kaikkea siltä väliltä.

    Eli 1000 MW:n ydin­voimalas­ta ja 2857 MW:n tuulipuis­tos­ta saadaan vuosit­tan sama määrä ener­giaa. Ydin­voimala tuot­taa tasais­es­ti 1000 MW mut­ta tuulipuis­ton teho vai­htelee nol­lan ja 2857 MW:n välillä.

    Tuulivoimalan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa kutakuinkin 2 €/W, 2 000 000 €/MW. Tämä kyseinen tuulipuis­to mak­saisi noin 5,7 mil­jar­dia euroa, mikä ylit­tää jo reip­paasti Olk­ilu­o­to 3:n viimeisim­mät kustannusarviot.

  38. Spot­tu, hiilivoimaloiden alas- ja ylös ajami­nen kestää kai jotain päivän, mut­ta tietääk­seni kaa­su­voimalat ovat ket­terämpiä. Olet­taen, että tuuli­olot tode­taaan hyviksi, niin Helsin­gin ener­gian omis­ta­ma tuulipuis­to Helsin­gin edustal­la olisi tästäkin syys­tä järkevä, kokolu­ok­ka oli (mak­simite­ho) jotain 700MW.

    Helen käyt­tää jo nyt suurim­mak­si osak­si maakaa­sua eikä kivi­hi­iltä. Tuulivoiman säätämi­nen tuot­taa yhteis­tuotan­nos­sa joskus ylimääräistä läm­pöä, mut­ta läm­mön varas­toimi­nen on suh­teel­lisen hal­paa ja tun­net­tua tekni­ikkaa, pelkkä putk­isto kai varaa noin vuorokau­den tarpeen. Ja jos on tilanne, että sitä tuulisähköä tulee liikaa ja sitä ei saa min­nekään myy­tyä (tuskin, mut­ta kuitenkin) niin sit­ten voidaan viime kädessä vaik­ka tehdä läm­pöä varas­toon vas­tuk­sil­la tai lämpöpumpuilla.

  39. Ei pidä uno­htaa mui­ta uusi­u­tu­via ener­gialähteitä. (biokaa­su). Tietämät­tömyys tar­if­feista johtaa päätösten venymiseen.

  40. Jos myl­lyt sijoite­taan neliön muo­toiselle alueelle 300 metrin päähän toi­sis­taan, tulee neliön sivun pitu­udek­si 7 km.

    Tilaa menee siis vähem­män kuin ydin­voimalal­ta, jon­ka suo­ja-alue on 5 km halka­isi­jal­taan eli 10 km läpim­i­tal­taan. Kilo­metriä lähem­mäs ydin­voimalaa ei ole mitään asi­aa, kun taas tuulipuis­ton ei sul­je­ta ulkopuolsilta. 

  41. Kiitos paljon Kaj!

    Osmo,

    Kuka sinne tuuli“puistoon” halu­aisi men­näkään kahlaa­maan kuollei­den lin­tu­jen keskelle?

    Eikö siel­lä ole aivan kauhea meteli ja viipot­tavista lavoista tulee vähem­mänkin herkälle pään­särkyä ainakin auringon paistaessa…? 

    Talvel­la sitä pait­si voi kieli jää­tyä torni­in kiin­ni. Kuka ottaisi sel­l­aisen riskin?

    Olin joka tapauk­ses­sa yllät­tynyt, että tilaa ei menisi tuon enempää.

  42. Eikö tämä lin­tu­jen kuolem­i­nen myl­ly­jen lapoi­hin ole jonkin sortin urbaani leg­en­da? Aikanaan esitet­ti­in pelko­ja, että laivo­jen potku­rit tyh­jen­tävät silpo­ma­l­la kalat mer­estä. Lin­nut, joista osa kyke­nee väis­telemään saal­is­tavia peto­ja, tai tuu­lessa heilu­via oksia tai lentää ylipään­sä keskel­lä tiheääkin met­sää, osan­nevat varoa etääl­lä toi­sis­taan paikoil­laan seiso­vien tuulimyl­ly­jen verkkaan pyöriv­iä lapo­ja — suihkukonei­den tur­bi­init ovat aika lail­la eri jut­tu. Eikä niihinkään imey­dy kokon­aisia kurkiparvia ihan joka päivä.

  43. Mis­tä tämä käsi­tys tulee, että tuulivoimalat pitävät “meteliä”? Porin Reposaa­res­sa olen tal­lus­tel­lut tuulivoimaloiden juurel­la jos jonkin­laises­sa kelis­sä, mut­ta ei niistä juuri ään­tä lähde. Aivan voimaloiden juurel­la saat­toi kuu­lua siip­i­en lavoista hil­jaista huminaa.

  44. “Tuulivoimalan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa kutakuinkin 2 €/W, 2 000 000 €/MW. Tämä kyseinen tuulipuis­to mak­saisi noin 5,7 mil­jar­dia euroa, mikä ylit­tää jo reip­paasti Olk­ilu­o­to 3:n viimeisim­mät kustannusarviot.”

    http://www.inoa.fi/Energiatuotannon%20laitteita/Winwind%20Oy/HELSINKI/taloustiedot/786886/

    Niin…jos joku nyt min­ulle ihan aikuis­ten tosis­saan ker­toisi , mikä on nyky­is­ten koti­maas­sa valmis­tet­tu­jen (Win­wind) myl­ly­jen OIKEA hinta.

    Sehän ei ole lähel­läkään se, mil­lä niitä on viime vuodet markki­noille myy­ty : kumu­lati­ivi­nen tap­pio viime vuosil­ta yli 30M.

    Tiedän , että nämä talousju­tut eivät maail­maa paran­taes­sa ole mitään kivo­ja, mut­ta kun leipä lop­puu niin lop­puu leik­ki ja laulukin…

  45. Osmo:
    “Tilaa menee siis vähem­män kuin ydin­voimalal­ta, jon­ka suo­ja-alue on 5 km halka­isi­jal­taan eli 10 km läpimitaltaan. ”

    Pitää vielä täy­den­tää, että en todel­lakaan tiedä toimisiko tuo neliön muo­toinen tuulipuis­to noin tiheäl­lä myl­lyvälil­lä. Etum­maiset myl­lyt vievät tuules­ta tehot ja taaim­maiset eivät enää saa kun­nol­la tuul­ta. Tämä menee osaamisalueeni ulkop­uolelle, ja laskel­ma on otet­ta­va tältä osin vain suuntaa-antavana.

    Sen ydin­voimalan suo­ja-alueen voisi main­iosti rak­en­taa täy­teen tuulimyl­lyjä. Se olisi ilmeis­es­ti sul­jet­ta­va yleisöltä joka tapauk­ses­sa, kos­ka tuulimyl­ly­jen tiedätään räjähtäneen tuu­san nuuskak­si, mitä län­si­maiset ydin­voimalat eivät tois­taisek­si ole tehneet.

  46. Luukon laskel­mat ovat pääpi­irteis­sään oikein, mut­ta OL3 mak­sa­nee hyvän matkaa yli neljä mil­jar­dia ja tuulivoiman tuotan­to ei mak­sa juuri mitään, kun taas ydin­voimalan pyörit­tämi­nen ei ole ilmaista… Toisaal­ta tuo MW-hin­ta tuulivoimalle kai vai­htelee, eikö suuri osa tule siirtokustannuksista?

    Mut­ta vielä niistä syöt­tö­tar­if­feista. Spot­tu vas­tasi aiem­min, että ne pois­ta­vat liikaa riskiä sijoit­ta­jal­ta. Tämä on olen­nainen asia, joka liit­tyy siihen miten ja minkä takia syöt­tö­tar­if­fe­ja pitäisi käyttää.

    Tuulivoimaan sijoit­ta­jal­la on mielestäni kah­den­laista riskiä. Ensim­mäi­nen on nor­maalia teknolo­giasi­joituk­seen liit­tyvää riskiä, voi olla että kus­tan­nuk­set kas­va­vat, laite ei toi­mi toiv­o­tul­la taval­la, vaati­ikin kallista ylläpi­toa, jne. eli kokon­aiskus­tan­nuk­set per tuotet­tu MW nou­se­vat yli kan­nat­tavu­us­ra­jan. Toinen on sähkön hin­taan liit­tyvä ris­ki, eli jostain syys­tä sähkön hin­ta las­keekin rajusti, eli kan­nat­tavu­us­ra­ja las­kee per MW. Ensim­mäiselle sijoit­ta­ja voi tehdä jotain, toiselle ei.

    Syöt­tö­tar­if­fi oikean suu­ruise­na pois­taa tuon toisen riskin aset­taes­saan alara­jan MW-hin­nalle, sivu­vaiku­tuk­se­na se saat­taa nos­taa sähkön hin­taa mikä ei ole ympäristön kannal­ta huono asia, ja tämä on veron­mak­sajille / kulut­ta­jille huo­mat­tavasti kus­tan­nuste­hokkaampi ratkaisu kuin suo­ra sub­ven­tio. Se ei vält­tämät­tä mak­sa mitään. Jos tar­if­fi­hin­ta asete­taan liian korkeak­si niin se on käytän­nössä sub­ven­tio­ta tuotan­tokus­tan­nuk­sille, jos tätä halu­taan tehdä niin suo­ra investoin­ti­tu­ki on oikea työkalu, ei tariffi.

  47. Tpyy­lu­o­ma:

    “tuulivoiman tuotan­to ei mak­sa juuri mitään”

    Sinivihreä:

    Esim. vai­hde­laatikko­re­mont­ti tuol­laiseen tuulimyl­lyyn mak­saa sen ver­ran, että tarvi­taan kymme­nen vuo­den tuotan­to kus­tan­nuk­sia peit­tämään. Vahinko vain, jos vai­hde­laatikko kestää sen samaisen kymme­nen vuot­ta. Jatkos­sa kun uudet myl­lyt sijoite­taan kauas horisont­ti­in, huolto sen kuin vaikeu­tuu ja samal­la kallistuu. 

    Tuuli sinän­sä on ilmaista, mut­ta siihen ilmaisu­us loppuukin.

  48. Tuo vai­hde­laatikko-ongel­ma on ilmeis­es­ti todel­li­nen ja eri­tyisen todel­li­nen se on Off-shore ‑ratkaisu­is­sa, jois­sa vai­hde­laatikon kor­jaus on eri­tyisen han­kalaa. Nii8npä min­ulle on ker­rot­tu, että kan­nat­taisi ehkä tehdä tuulivoimaloi­ta ilman vai­hde­laatikkoa. Se toimii vähän huonom­min, kos­ka gen­er­aat­tori pyörii hitaasti, mut­ta käyt­tö­var­muus on paljon parempi.

  49. Taneli Salo­vaara:

    “Eikö tämä lin­tu­jen kuolem­i­nen myl­ly­jen lapoi­hin ole jonkin sortin urbaani legenda?”

    Sinivihreä:

    On. Myöskään kalas­tolle off shore voimalat mereen upotet­tuine rak­en­tei­neen eivät ilmeis­es­ti aiheuta hait­taa — vaiku­tus voi jopa olla päin­vas­toin positiivinen. 

    Tuulivoimaa vas­taan puhu­vat argu­men­tit löy­tyvät muista asioista, ja niitä on valitet­tavasti runsaasti.

  50. Sivul­ta http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml löy­tyy enem­män tietoa tuulivoimaloiden vaiku­tuk­ista lin­nus­toon. Varsi­nainen tör­mäi­ly tuulimyl­lyn rak­en­teisi­in on ilmeis­es­ti vähäistä, mut­ta tuulivoimaloiden vier­essä eivät lin­nut halua oleskel­la tai ruokail­la. Lin­tu­jen ja tuulivoimaloiden ihan­nemaas­tot ran­nikol­la ovat, ikävä kyl­lä, samankaltaisia.

  51. Luukon laskelmi­in voisi kom­men­toi­da sen­ver­ran, että nykyisel­lään 3 MW myl­ly ja 20% keskimääräi­nen teho vuosi­ta­sol­la voisi olla realistisempi.

    Lisäk­si ydin­voimaa ja tuulivoimaa ei oikein voi ver­ra­ta, kos­ka ydin­voima tuot­taa tehoa jatku­val­la syätöl­lä kun taas tuulivoima sil­loin kun sat­tuu tuulemaan.

    Jos tuulivoimaa ver­taa real­is­tis­es­ti ydin­voimaan laskel­ma (karkeasti) voisi ennem­minkin olla jotain tyyli­in 1000 MW / 3 MW / 0.2 = 1666 myllyä.

  52. Ari Heikki­nen:

    “Lisäk­si ydin­voimaa ja tuulivoimaa ei oikein voi ver­ra­ta, kos­ka ydin­voima tuot­taa tehoa jatku­val­la syätöl­lä kun taas tuulivoima sil­loin kun sat­tuu tuulemaan.”

    Sinivihreä:

    Tuo on niin harv­inaisen tot­ta. Itse kukin voi miet­tiä, mil­laisek­si arvot­taa sel­l­aisen sähkö­sopimuk­sen, jon­ka perus­teel­la saa käyt­töön­sä halu­a­mansa sähkön vaikka­pa 20% toden­näköisyy­del­lä. Pörssikau­pas­sa lyhyek­simyyn­ti ei ole yleis­es­ti hyväksyt­tyä, mut­ta tuulisähkökaup­pa on oikeas­t­aan pääosin lyhyeksimyyntiä. 

    Kaiken­laiset taku­uhin­nat tarkoit­ta­vat vain sitä, että sekun­datuote (tuulivoima) pitää saa­da pri­imat­tua käyt­tökelpoisek­si jonkin kol­man­nen osa­puolen laskuun.

  53. Sil­lä että onko sähköen­er­gia Kes­ki-Euroopas­sa halvem­paa kuin Suomes­sa, ei pitäisi olla mitään merk­i­tys­tä sähkön tuotan­tokus­tan­nuk­si­in, jos sitä ener­giaa vain vai­hde­taan päik­seen vuo­de­naiko­jen kesken kulu­tushuip­pu­ja tasaa­maan. Eli “saat­te meiltä X gigawat­tia tam­miku­us­sa vai­hdet­tuna Y gigawat­ti­in heinäku­us­sa”. Sähköpörssis­sä käsit­tääk­seni tuol­laisia vai­h­tokaup­po­ja ja ter­mi­ine­jä yms instru­ment­te­jä on saatavil­la joka lähtöön. Nyt vaan tämä mei­dän pohjo­is­mainen sähköpörssi on tosi pieni maanti­eteel­lis­es­ti ja osa­puolten vähäisyys johtaa myös siihen, että se hin­noit­telu ei aina täysin toimi.

    Tulee myös mieleen, että jos/kun tuulisähkö alkaa merkit­tävästi vaikut­ta­maan sähkön tukkuhin­taan ja tuotan­to on hyvin vai­htel­e­vaa, niin sil­loin markki­noille syn­tyy insen­ti­ivi kehitel­lä teknolo­gioi­ta, joil­la sitä säätön­er­giaa saadaan mah­dol­lisim­man jous­tavasti / hal­val­la. Nythän täl­läistä yllyket­tä ei ole. Tai se tarve täl­laiselle on ollut niin pieni että vesivoimalat ovat kyseisen tarpeen hoi­ta­neet. Iso­jen toim­i­joiden ei toden­näköis­es­ti ole kan­nat­tanut sel­l­aista kovin tosis­saan edes etsiä, kos­ka oli­si­vat sahan­neet omaa oksaansa. Tämäkin asia kor­jaan­tu­isi kun saisi kun­nol­liset isot markki­nat aikaan, jos­sa isot pelu­rit eivät pysty domi­noimaan markki­noi­ta täysin halu­jen­sa mukaan.

  54. Ainakin mitä olen jutel­lut tuulivoiman kanssa työk­seen tutkivien kanssa, niin nämä tuulivoimaa haukku­vat ja mol­laa­vat lausun­not tun­tu­vat yliampuvil­ta. Nuo huoltovälion­gel­mat eri­tyis­es­ti, kyselin vähän. 

    Kos­ka tämäkin on kuu­lop­uheen varas­sa, niin halu­aisin nähdä ihan oikei­ta luku­ja ihan oikeille voimaloille ihan oike­as­sa sähkön­tuotan­tokäytössä. Onko niitä?

  55. Istun Mankala Oy:n hal­li­tuk­ses­sa joka taas on osa-omis­ta­ja Hyö­ty­tu­uli Oy:ssä. Yhtiöl­lä on kouralli­nen tuulivoimaloi­ta, suurim­mat muis­taak­seni 3 MW. Huipun käyt­tö on noin 2500 tun­tia (=tuotet­tu energia/maksimiteho) Omakus­tan­nushin­naksi sähkölle tulee 33 €/MW, mut­ta se tuot­taa silti tap­pi­o­ta, kos­ka pörssis­sä vai­htel­e­van ja vaikeasti ennustet­ta­van tehon myymi­nen on han­kalaa. Pitäisi omis­taa säädet­tävää vesivoimaa itse.

  56. Eikö siel­lä pörssistä voi ostaa sel­l­aisia optioi­ta, jot­ka oikeut­taa johonkin hin­taan ja aikaan tiet­tyyn wat­timäärään vesivoimaa? Ja mik­si sen säätövoiman on pakko olla vesivoimaa, mitä vikaa siinä on että kor­vataan osa fos­si­ilis­ten poltos­ta tuulivoimalla?

  57. Osmo: eli keskimääräisek­si tehok­si vuosi­ta­sol­la tuos­ta tulisi noin 2500 / 8765 * 100% = 29% huipputehoista?

    Jos näin niin voisi speku­loi­da, että saman määrän sähköen­er­giaa vuosi­ta­sol­la kuin esim. Olkiluoto3 tuot­ta­mi­nen 3 MW myl­ly­il­lä vaatisi karkeasti 1600 MW / 3 MW / 0.29 = 1839 myl­lyä, eikö?

  58. Keksin juuri idean “päästökau­pas­ta”. Ei tarvisi ulkop­uolis­ten suun­nitel­la, että onko säätövoimaa tarpeek­si — tai mikä mil­loinkin inteligentsi­aa vaivaa. Antaisi markki­noiden hoitaa hom­ma men­esty tai kuole ‑peri­aat­teel­la.

  59. tpyy­lu­o­ma:

    “Eikö siel­lä pörssistä voi ostaa sel­l­aisia optioi­ta, jot­ka oikeut­taa johonkin hin­taan ja aikaan tiet­tyyn wat­timäärään vesivoimaa?”

    Sinivihreä:

    Nyt ale­taan mielestäni olla oleel­lis­ten asioiden parissa. 

    Tuulivoimalle on var­masti han­kit­tavis­sa kor­vaavaa tuotan­toa sähkö­markki­noil­ta. Peri­aat­teessa tuulivoima voi olla mil­loin tahansa teholtaan vaikka­pa 0 %. Peri­aat­teessa option olisi siis katet­ta­va 8760 tun­tia vuodessa 100 % teho­va­rauk­sel­la. En epäile, etteikö tuol­laista olisi saatavil­la. Kyse on vain siitä, kuka option mak­saa. Nyt näyt­tää siltä, että tuulivoimatuot­ta­jat halu­aisi­vat saa­da kol­man­nen osa­puolen option maksajaksi.

    Sit­ten kun em. opti­olle on löy­tynyt mak­sa­ja, voidaankin alkaa pohtia sitä, kuka mak­saa tuulivoiman verkkoonkytken­nästä aiheutu­vat ylimääräiset kustannukset.

  60. “Nyt näyt­tää siltä, että tuulivoimatuot­ta­jat halu­aisi­vat saa­da kol­man­nen osa­puolen option maksajaksi.”

    Option mak­sa­ja ei voi käytän­nössä olla muu kuin kol­mas osa­puoli. Jos säätösähkön ja spot-sähkön hin­taero on pahim­mil­laan 1700 eur/MWh, on selvää ettei tuulisähkön tuotan­non kan­nat­tavu­us sitä kestä. Jos optio­jär­jestelmän tuo­tot val­u­vat joka tapauk­ses­sa vesivoiman tuot­ta­jille, näi­den pitäisi var­maankin kan­taa suurem­pi vas­tuu kustannuksista. 

    Nykyi­nen tilanne jos­sa tuulivoiman tuotan­to kan­nat­taa vain vesivoiman omis­ta­jille on tekniset reunae­hdot huomioiden merk­ki ter­veistä ja toimivista markki­noista, ja yhteiskun­nan ja veron­mak­sajien intres­seis­sä on pystyä työn­tämään näille markki­noille ulkois­vaiku­tuk­sil­taan (minus­ta) kiis­tat­toman edullista tuulisähköä mah­dol­lisim­man vähin vau­ri­oin markkinamekanismille.

    Taval­laan voisi ajatel­la että markki­noiden kannal­ta mikä tahansa tapa jakaa kus­tan­nuk­set on siedet­tävä kun­han se ei poista tuulivoiman tuot­ta­jien insen­ti­iviä tehdä mah­dol­lisim­man oikei­ta tuotantoennusteita.

  61. Sinivihreä, järkevät tavat tukea tuulivoimaa on joko antaa sille min­imikeski­hin­ta eli syöt­tar­if­fi, tai tukea suo­raan per MWh. Kum­mas­sakaan ei mak­sate­ta tuo­ta optio­ta muil­la, edelli­nen suo­jaa (polt­toainei­den hin­nan alen­e­mis­es­ta) johtu­vaa sähkä hin­nan laskua vas­taan, toinen taas on tuotan­to­tukea. Kum­mas­sakin tapauk­sess huonos­ti sijoitet­tu tai muuten huonos­ti tuot­ta­va tuulivoimala ei edel­lenkään kan­na­ta, ja niin sen pitää ollakin.

    Tossa Heikkisen linkkaa­mas­sa rap­paris­sa kiin­nit­täisin huomio­ta sivul­la 41 ole­vaan kuvioon, mis­sä näkyy tuulivoiman tuotan­to kuukausit­tain ja kysyn­nän vai­htelu, se seu­raa suht hyvin kysyn­tää (tuotan­to on suurem­paa talvikuukausi­na). Ydin­voimala olisi tuos­sa kuvios­sa suo­ra vii­va. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tarvi­taan vesivoimaa, biopolt­toainei­ta, ja fos­si­il­isia ajoit­tain. Tästäkin syys­tä, fos­si­il­i­sista ei joka tapauk­ses­sa päästä täysin eroon maail­mal­la eikä varsinkaan Suomes­sa ydin‑, tuuli- tai aurin­goen­er­gial­la, se vaatisi iso­ja edis­tysaskelei­ta ener­gian varas­toin­nis­sa ja/tai biopolt­toaineis­sa. Eikä tämä ole mikään ongel­ma, on tarpeel­lista vähen­tää fos­si­ilis­ten käyt­töä reip­paasti, mut­ta ei lopet­taa sitä kokonaan.

    Briteis­sä tehdys­tä selvi­tyk­ses­tä löy­tyy mie­lenki­in­toinen kuvaa­ja siitä miten tuulivoima kor­vaa ener­giaa ja toisaal­ta kap­a­siteet­tia, seu­raavas­sa blo­gis­sa http://www.eurotrib.com/story/2009/1/21/175330/942
    (Blo­gaa­ja on muuten ener­gia­ra­hoit­ta­ja, joka suh­tau­tuu myön­teis­es­ti niin tuuli- kuin ydin­voimaan, ja on saanut min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä että ongel­ma kum­mankin kannal­ta on nimeno­maan että ener­gia­markki­nat rak­en­teel­lis­es­ti pyrkii min­i­moimaan pääo­maval­taisu­u­den eli upon­neet kulut.)

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.