Tuulivoiman rakentamisessa tarvittaisiin päätöksiä

1.2.2009 · Aihe: _ 

Tapasin eräässä seminaarissa Hollming Oy:n pääomistajan ja hallituksen puheenjohtajan Risto Salon.  Miehellä on vastuullaan 1200 työpaikkaa. Hän harmitteli sitä, että Suomessa yhä pantataan päätöksiä tuulivoiman laajamittaisesta rakentamisesta, mikä voisi helpottaa metalliteollisuuden lama-ahdingossa huomattavasti. Vaarana myös on, että menetämme kilpailukykymme asiassa, kun muut saavat kokemusta ja kehittävät tuotteitaan ja me vain odotamme. Pelkän luparuljanssin lasketaan vievän seitsemän vuotta valituskierroksineen.

Hankkeita olisi. Helsingin kaupungilla on Vaasan energian kanssa yhteisyritys, joka on valmis rakentamaan tuulivoimaa parin tuhannen megawatin nimellistehon  verran. Fortumilla on omat saman kokoluokan suunnitelmansa. Päätöstä siitä, miten valtio toimintaa tukee, odotetaan. Ja niitä lupia.

Toisaalta, jos on oletettavissa, että kokemuksen myötä opitaan tekemään edullisempia tuulivoimaloita, eikö silloin kannattaisi aloittaa vähän varovaisemmin eikä panna heti miljarditolkulla rahaa palamaan. Mutta aloittaa siis pitäisi.

Kommentit

62 Vastausta artikkeliin “Tuulivoiman rakentamisessa tarvittaisiin päätöksiä”

  1. spottu kirjoitti 1.2.2009 kello 14:22

    Kyseessä ovat energiayhtiöiden kannalta niin isot taloudelliset arvot ettei kukaan oikein uskalla liikkua. Varomattomasti toteutettuna kyseessä on valtava tulonsiirto vesivoiman omistajille jos subventoitu tuulisähkö päästetään sotkemaan sähköpörssin hinnanmuodostusmekanismi.

    Ongelmahan on se että tuulivoiman tullessa markkinoille ne toimijat voittavat jotka pystyvät kompensoimaan sen arvaamattomuuden. Tuottajat kontrolloivat myös sähkön jakelutoimintaa joten toimivan kysynnän hintajouston tekninen toteutus pystytään estämään. Tuotannon hintajousto tuulivoiman tuotannon vaihtelun tahtiin on taas hyvin hankala asia muuten kuin vesivoimalla toteutettuna.

    Vesivoiman tuottajat siis hyötyvät suoraan tuulivoiman subventoidusta rakentamisesta.

    Villi idea olisi olla sotkematta sähköpörssiä määrittelemällä ainoastaan vesivoiman tuottajille tuulivoiman tuottamisvelvoite vesivoiman tuotantokapasiteetin (tai toteuman) suhteessa ja tasapainottaa tämä erilaisilla haittaverojärjestelmillä muille tuottajille.

    Järjestely avaisi markkinat tuulivoima-operaattoreille, jotka kilpailisivat sekä keskenään että sähköntuottajien omien hankkeiden kanssa. Vesivoiman tuottajan kannattaisi luultavasti ostaa tuulivoiman raakakapasiteetti ulkoa ja priimata tuotettu kokonaisenergia (vesi+sähkö) omilla säätömekanismeillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Otso Kivekäs kirjoitti 1.2.2009 kello 14:29

    Tässä muuten yksi esimerkki tuulivoiman mahdollisesta tulevasta kehityksestä: http://www.ecogeek.org/content/view/1476/86/
    Itse yrityksen omat sivut: http://www.flodesignwindturbine.org/

    Jos tuo ratkaisu toimii, se laskisi tuulienergian hinnan ilmeisesti selvästi alle puoleen nykyisestä, mikä muuttaisi kannattavuuslaskelmia melko dramaattisesti. Ja vaikkei juuri tuo design jostain syystä toimisikaan, ei liene syytä olettaa että tuulivoiman tehokkuus jäisi ikuisesti nykyiselle tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. hups kirjoitti 1.2.2009 kello 14:30

    Mielenkiinnosta kysyn, että miksi Hollming Oy kuvittelee saavansa tuulimyllyjen rakentamisurakasta siivun itselleen ja minkä siivun? Hyvin voisi käydä, että kaikki urakat menisivät Tanskaan, Saksaan tms. ja rakentajat tulisivat Puolasta, Baltiasta tms. Suomessa elvyttävä vaikutus olisi lähellä nollaa, mutta riesana kallista energiaa.

    Jos elvytetään teollista tuotantoa Suomessa, pitäisi keskittyä sellaisiin investointeihin, joissa suomalaisilla firmoilla on suhteellisen selkeä kilpailuetu.

    Pekkarinen on kertonut, että Suomessa on meneillään niin mullistavia energiaan liittyviä tuotekehitysprojekteja, ettei niiden sisällöstä voi edes vihjata julkisuudessa. Nyt olisi varmaan hyvä paikka vauhdittaa niitä. Jätteitäkin osataan ilmeisesti muuttaa polttoaineeksi Suomessa sellaisen etumatkan turvin, että sitäkin valtio voisi ehkä tukea muutamalla koelaitoksella, jotka tekevät niin sanotusti p****sta bensaa. Asiantuntijat voivat lisätä kohteita luetteloon.

    Suomen kokoisen maan kannattaa mitä ilmeisimmin keskittyä muutamiin teknologioihin. Tuulivoima tuskin kuuluu niihin, jos ei sitten arktisissa tuulivoimaloissa ole syntymässä kilpailuetua, mitä suuresti epäilen. Arktisia olosuhteita kun löytyy monesta rikkaammasta maasta ja enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kaj Luukko kirjoitti 1.2.2009 kello 15:05

    Kyllä, aloittaa pitäisi ja nopeasti sittenkin. Tähän saakka olemme EU:ssa keskittyneet haalimaan kansallisia etuja mahdollisimman paljon Suomeen, ja jättäneet itse ongelman hoitamisen vähemmälle huomiolle. Tällä menolla USA tulee ottamaan johtoaseman ilmastokysymyksen hoitamisessa EU:n jäädessä perässähiihtäjäksi.

    Tällaisen analyysin tein Olkiluoto 3:sta ja tuulivoimasta:

    http://tinyurl.com/bqxd6c

    Vastakkainasettelu tulee siis myös lopettaa ja keskittyä olennaiseen. Tuulivoimalla alkaa olla potentiaalia, mutta se ei yksinään riitä. Tuulivoiman kustannukset ovat koko ajan pienentyneet yksikkökokojen suurentuessa. Kriittistä pistettä ei aivan vielä ole ylitetty. Tuulivoimahankkeet eivät etene markkinavetoisesti, tarvitaan poliittisia päätöksiä ja valtion tukea.

    Tuulivoiman säätöongelmat alkavat olla todellisuutta mm. Saksassa ja Tanskassa. Nykytekniikalla niihin ei ole muuta järkevää ratkaisua kuin vahvempien, koko Euroopan kattavien siirtoyhteyksien rakentaminen. Säätöongelma ei kosketa Suomea vielä pitkään aikaan, tuulivoimakapasiteetti voidaan moninkertaistaa ilman pelkoa säätöongelmista.

    Näillä reunaehdoilla siis, kannatan tuulivoiman lisärakentamista. Uusi tuuliatlas valmistuu tämän vuoden aikana. Ennen sitä ei sijoituspaikkoja pidä löydä lukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ajattelija2008 kirjoitti 1.2.2009 kello 15:07

    Kuten monessa nettikeskustelussa on tullut ilmi, ei ongelma ole tuulivoiman koelaitosten rakentaminen. Ongelma on tuulivoiman tuotannon heikko kannattavuus ja sen vaatima säätövoima.
    Tuulivoimaloiden hinnat vieläpä nousivat viime vuosien nousukauden aikana, niin että kannattavuus heikkeni entisestään.

    Tuulivoiman rakentaminen on aloitettu Suomessa suuressa mitassa jo vuosia sitten. Täältä löytyvät Ålands Vindenergin tuotantolukemat:

    http://www.vindenergi.aland.fi/index-filer/Page723.htm

    Heillä on viisi modernia 2.3 MW nimellistehoista laitosta.

    En ole laskelmia nähnyt asiasta, mutta maalaisjärjellä ajatellen ydinvoima on tuulivoimaa parempi tapa vähentää hiilidioksidin tuotantoa. Tuulivoima tarvitsee säätövoimaa, eikä käsittääkseni vesivoima riitä Suomessa huomattavan tuulivoimamäärän säätövoimaksi. Tarvittaisiin siis säätövoimaksi hiilivoimaa, mikä lisää hiilidioksidin tuotantoa verrattuna vaihtoehtoon, jossa tuulivoiman sijasta rakennetaan edullista ydinvoimaa.

    Siis pähkinänkuoressa valinta on:

    1. Ydinvoima, joka on edullista eikä tuota hiilidioksidipäästöjä, mutta tuottaa ydinjätettä.

    2. Tuulivoima, joka on kallista ja tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä tarvitsemansa säätövoiman kautta.

    Nähdäkseni vaihtoehto 1 on parempi, mikä pitäisi myös vihreiden tunnustaa. Tuulivoimaa kannattaa edelleen tutkia pienessä mitassa koevoimaloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Airbag kirjoitti 1.2.2009 kello 17:21

    Tuoreen tekniikka & talous -lehden mukaan sähkön kulutus laski viime vuonna ~3.8%. Paperitehtaita sulkeutunee seuraavan parin vuoden aikana pysyvästi, joten sähkön kulutus ei välttämättä hetkeen palaa vuoden 2007 tasolle. Sähköyhtiöiden investointihalut uuteen kapasiteettiin lienevät aika pienet tällä hetkellä. Olkiluoto 3 kun vielä valmistunee parahiksi uuden nousukauden alkuun vuonna 2012.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Vitikainen kirjoitti 1.2.2009 kello 17:44

    “Vaarana myös on, että menetämme kilpailukykymme asiassa, kun muut saavat kokemusta ja kehittävät tuotteitaan ja me vain odotamme.”

    Kilpailukykymme? Tämä ei taida olla Suomen metalliteollisuden vahvimpia aloja.
    Olen aiemminkin puhunut yhden tai useamman tuulipuiston rakentamisen puolesta. Olen edelleen samaa mieltä. Tosin kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta, tekniikka on valmiina europassa joten ostetaan se tieto/taito sieltä missä sitä on eikä sponsata “miljarditolkulla” Hollming Oy:tä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Elmslie kirjoitti 1.2.2009 kello 18:38

    Hups esittää erikoisen väitteen: “Suomen kokoisen maan kannattaa mitä ilmeisimmin keskittyä muutamiin teknologioihin. Tuulivoima tuskin kuuluu niihin”.

    Tuulivoiman ylenkatsominen Suomessa on käsittämätöntä. Meillä on runsaasti vahvassa kasvussa olevia yrityksiä, jotka hyötyvät suoraan tai välillisesti tuulivoimasta. Suomella olisi suuri mahdollisuus olla tuulivoiman kärkimaita, mutta surkeat kotimarkkinat ovat selkeä haitta.

    Tuulivoima kasvaa maailmalla huikein prosenttiluvuin vuodesta toiseen, mutta meillä halutaan potkia omaa teollisuutta päähän oikein urakalla.

    Samaten en ymmärrä Ajattelija2008:aa, joka esittää yleisen, mutta väärän, vastakkainasettelun. Valintatilanne ei ole ydinvoiman ja tuulivoiman välillä, vaan pitäisi valita molemmat. Vihreiden kannattajan toivon todella, että puolue pystyy hylkäämään vanhan antipatiansa ydinvoimaa kohtaan. Sitä tarvitaan ehdottomasti siirtymäkauden energiaratkaisuna.

    Tuulivoiman merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä on Suomessa marginaalinen lähivuosina. Se ei ole kuitenkaan syy olla tuulivoimaa vastaan, sillä se on tulevaisuuden teknologiaa, maailmalla huikeassa kasvussa ja meillä Suomessa on siihen osaamista ja teollisuutta. Säätövoima ja energian varastointi eivät ole Suomessa vielä minkäänlaisia ongelmia. Pitkällä aikavälillä niihin tarvitaan ratkaisut ja vaihtoehtojahan kyllä on.

    Kun ajatellaan pitkällä aikavälillä, niin on vaikea nähdä, miksi tuulivoima ei tulisi olemaan kannattavaa. Maailman energiantarve vain kasvaa, monet nykyiset energianlähteet ovat hiipumaan päin tai niiden hinta tulee nousemaan (ydinvoima mukaanlukien) ja halutaan päästötöntä energiaa. Tuulivoiman polttoaine on ilmainen, ja teknologian kehittyessä ja yleistyessä investointikustannukset tulevat alas. Nythän tuulivoiman rakentamisen hintaa pitää yksinomaan ylhäällä jo voimakas kasvu – kapasiteettia pitää koko ajan lisätä vastaamaan kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markus Ylimaa kirjoitti 1.2.2009 kello 19:31

    Hyvää keskustelua tärkeästä aiheesta. Ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa ei tulisi asettaa vastakkain, mutta usein ydinvoima kyllä nähdään helpompana vaihtoehtona uusiutuvan energian lisäämisen sijaan. Onneksi olemme kuitenkin sitoutuneet lisäämään uusiutuvan energian osuutta, joten sillä saralla on pakko tehdä jotain. Liiallinen ydinvoiman vastustaminen kuitenkin ihmetyttää ainakin allekirjoittanutta, sillä kahta kauheamman hiilivoiman näkyvät vastustajat ovat yllättävän vähissä.

    Tuulivoima on varmasti yksi tärkeimmistä tulevaisuuden energiamuodoista, ja sen kehittämiseen tulisikin suunnata voimavaroja. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei uusiutuvien energiamuotojen kohdalla yksi energiamuoto tee autuaaksi. Vaadittuihin tavoitteisiin pääsemiseen vaaditaan useiden energiamuotojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Tässä piileekin nykyisen energiapolitiikan suurin ongelma, kun pitäisi kehittää useita energiamuotoja samanaikaisesti. Eli asioista päättävät joutuvat pohtimaan, mihin ne voimavarat olisi järkevintä suunnata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Seppo Viljakainen kirjoitti 1.2.2009 kello 19:49

    Se näyttää olevan kovasti ´kannattavaa´ bisnestä tuo tuulimyllyjen teko, kuten alla olevasta osoitteesta voitte lukea : tuollaiseen bisnekseen jopa meikäläinenkin pystyisi: 55M liikevaihdolla 15M tappiot…jaa , että vielä ´kehitysvaiheessa` jne…joopa joo …alempana Winwindin toimitusjohtajan ´uho´v.2003 = ensi vuonna selvästi voitollinen :))..niin, mikäkö on pointtini ??

    Kemijärvellä huseera yksi autettava valtion tuilla=Anaika liimapalkkiseikkailujen kanssa = ei rakenneta …vielä…joskus ..mayby..uskokoon ken tahtoo. Tänne meille Kymenlaaksoon on tulossa toinen ´Keppi-Reiska´ : Winwind…joo..ja Joulu-Pukki asuu Korvatunturilla ja maapallo on litteä ja …” How many roads must a man..” ” ..the answer my friend is blowing in the Wind..”

    http://www.inoa.fi/Energiatuotannon%20laitteita/Winwind%20Oy/HELSINKI/taloustiedot/786886/

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article25454.ece

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Juha kirjoitti 1.2.2009 kello 20:10

    Eikös tuulivoima ole kannattamatonta ilman tukiaisia. Ei ehkä kandee satsata tuollaiseen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. hups kirjoitti 1.2.2009 kello 20:33

    “Meillä on runsaasti vahvassa kasvussa olevia yrityksiä, jotka hyötyvät suoraan tai välillisesti tuulivoimasta.”

    Hieno juttu. Tosin Suomen selvästi suurin tuulivoimaloita rakentava yritys Winwind työllistää vaivaiset 150 henkeä (Wikipedian mukaan) ja on onnistunut valtaamaan vain parikymmentä prosenttia Suomen markkinoista muusta maailmasta puhumattakaan. Erikoistuminen hiljaisten tuulten myllyihin saattaa turvata firman olemassaolon paljon suurempien globaalisti toimivien firmojen valtaamilla markkinoilla. En kyllä ymmärrä, miksi joku haluaisi rakentaa tuulivoimalan, jos ei kerran tuule …

    “Suomella olisi suuri mahdollisuus olla tuulivoiman kärkimaita, mutta surkeat kotimarkkinat ovat selkeä haitta.”

    Siemensin tapaiset jätit ovat sijoittaneet tuulivoimaan tuotekehitykseen valtavia summia jo pari vuosikymmentä ja kauemminkin. Jälkijunassa ollaan niin pahasti, että kärkeen kipuamista ei luultavasti kannata yrittää. Jos näin on, tuulivoimaa ei pidä subventoida ainakaan elvytystarkoituksessa. Pienen maan (hallituksen) kannattaa sijoittaa muutamaan sellaiseen teknologiaan, jotka maassa hallitaan, siis yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa. Biopolttoaineet ja niitä polttavat voimalat ovat selvästi sellainen alue. Energiatehokkuuden lisääminen on toinen.

    Mutta yllättävät innovaatiot voivat toki muuttaa koko kuvion. Vai onko sitten sellaisia jo tapahtunut, vai mitä tarkoitti viittaus moniin vahvasti kasvaviin firmoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2009 kello 21:13

    Tuulivoiman ja muiden pääomaintensiivisten (ydin- ja vesivoima) sähköntuotantomuotojen vaikutus sähkön hintaan ja hiilidioksidipäästöihin on oikeasti vaikea asia. Vaikea niin kuin monimutkaisten ilmiöiden mallintaminen on vaikeaa, eikä niin kuin on vaikea saada juoppo uskomaan että pistää korkin kiinni.

    Kysymys on siitä, että sähkön tuotannon rajakustannus on tuulivoimalla käytännössä nolla, ydinvoimallakin pieni (ellei uraanin hinta räjähdä käsiin). Kustannukset ovat jo uponneet rakentamiseen, operointi on pieni kustannuserä.

    Tästä seuraa mielenkiintoinen ilmiö joka on havaittu esim. Saksassa ja Tanskassa, tuulivoima laskee sähkön markkinahinta koska se syrjäyttää aina rajakustannuksiltaan kalleinta muuta sähköntuotantoa (käytännössä maakaasu- tai dieselturbiini, ja sitten hiililauhde.) Sama mekanismi toimii ydinvoimassa, tosin sen rajakustannukset ovat tuntuvat (palkat, polttoaine…)

    Sähkön ostaja yleensä hyötyy tuulivoimasta, mutta tuulivoimainvestoijan kannalta tässä on kuitenkin ongelma: Voimalan kannattavuus riippuu täysin sähkön hinnasta, joka taas rippuu muiden tuotantotapojen hinnoista, eli rajusti heiluvista polttoaineiden hinnoista. Jos kaasun hinta nousee suhteessa kilpailijoihin, niin kaasuvoimalan omistaja vain käyttää sitä vähemmän, tuuli- tai ydinvoimalan omistajan pitää maksaa korot ja lyhennykset joka tapauksessa.

    Syöttötariffien idea on ratkaista tämä ongelma, investoija saa vakaan hinnan ja tariffin (mahdollisesti) maksavat kuluttujat halvempaa sähköä. Ja on niitä ehdotettu ydinvoimallekin, TVO jossa kuluttajat omistavat ydinvoimalan on tavallaan tällainen ratkaisu, semminkin kun tasaisesti ja ennustettavasti sähköä kuluttavalle teollisuudelle tasaisesti sähköä tuottava ydinvoima sopii mainiosti.

    Kuluttajille ei pääomavaltaisissa energiainvestoinnissa ole kuin voitettavaa, kruunalla hinta ei nouse niin paljon kuin ilman ydin- tai tuulivoimaa ja sijoittajat korjaavat kivat voitot, klaavalla hinnat laskevat ja sijoittajat eivät tee voittoa. Mutta päästöjen kannalta tässä on nimenomaan se ongelma, että sähkön hinta laskee. Jos myös piikkikulutus (talvi) kasvaa vastaavasti, niin päästöt voivat tosiasiallisesti nousta.

    Tätä ongelmaa voi ratkoa muuttamalla markkinarakenteita kohti reaaliaikaista hinnoittelua ja tehostamalla piikkejä aiheuttavia sähkön kulutuksen muotoja (lämmitys, saunat, valaistus…) Mutta jos tätä ei tehdä, niin päästöhyöty pienee, pahimmillaan päästöt jopa kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elmslie kirjoitti 1.2.2009 kello 21:44

    Hups tietää taas: “Tosin Suomen selvästi suurin tuulivoimaloita rakentava yritys Winwind työllistää vaivaiset 150 henkeä”

    Koko alalla puhutaan Suomessa toki useammasta tuhannesta työntekijästä. Ei vielä paljon, mutta kannattaa seurata yritysten kasvulukuja. Ei tässä ole kyse pelkästään tuulivoimaloita valmistavista yhtiöistä, vaan niihin osia tekevistä yrityksistä, kuten Moventas, The Switch, Vacon, ABB. Nämä firmat ovat alallaan kärkikastia ja potentiaali on valtava. Niille tuulivoiman rakentaminen kotimaassa olisi enemmän kuin eduksi.

    Ehkä meillä on silti varaa hukata yksi tulevaisuuden suuri teollisuuden sektori. Onhan meillä paperiteollisuutta…

    Minua ihmetyttää ihmisten lyhytnäköisyys. Kyllä, tuulivoima ei ole kannattavaa nyt. Kyllä, tuulivoimalla ei todennäköisesti koskaan tuoteta SUOMESSA suurta osaa sähköstä. Mutta: tuulivoima kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia ja sillä on kaikki edellytykset olla kannattava ja merkittävä energiantuotantomuoto tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kaj Luukko kirjoitti 1.2.2009 kello 22:04

    Elmslie:
    “Vihreiden kannattajan toivon todella, että puolue pystyy hylkäämään vanhan antipatiansa ydinvoimaa kohtaan.”

    Tämä on niin totta kuin totta voi olla. Tämä ei ole vain vihreiden ongelma, vaan maailmanlaajuinen ympäristöliikkeiden ongelma, joiden oppeihin ydinvoiman vastustaminen on aina kuulunut. Seurauksena jo pitkään jatkunut pattitilanne on rauhassa sanut kehittyä siihen, että kun ydinvoimaa ei saa rakentaa, eikä tuulivoimasta ole ollut sen korvaajaksi, hiilivoimaa saa aivan rauhassa rakentaa.

    Räikein esimerkki lienee Saksa, joka on teoriassa päättänyt luopua ydinvoimasta ja rakentaa nyt hiilivoimaa sen tilalle. Ei järjen hiventäkään. Tietysti asia ei ole pelkästään näin mustavalkoinen, mutta “ympäristönsuojelun” vaikutus asiassa on merkittävä.

    Toinen esimerkki on Tanska, jota pidetään tuulivoiman mallimaana. Tuulivoiman rinnalla Tanska ajaa mm. hiili ja olkivoimaloita ja “säätää” tuulivoiman tehonvaihtelut myymällä ylimääräisen tuulisähkön ulkomaille.

    En kannata ydinvoimaa sen takia että se on ydinvoimaa. Sitä ei myöskään pitäisi siitä syystä vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Evert The NeveRest kirjoitti 1.2.2009 kello 23:01

    Tämä tuulivoima on ympäristörikos. Onko Soininvaara käynyt koskaan saaristossa. Miljöö ja maisema menee pilalle. Linnut kuolevat tuulivoimaloiden lapoihin. Ja kovimmilla pakkasilla, silloin ei tuule ja silloin ei tule sähköä.

    Tuulivoima ei ole ympäristöystävällistä, se ei ole vihreää, se on verenpunaista ja on epä-älyllistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ari Heikkinen kirjoitti 1.2.2009 kello 23:12

    “Helsingin kaupungilla on Vaasan energian kanssa yhteisyritys, joka on valmis rakentamaan tuulivoimaa parin tuhannen megawatin nimellistehon verran.”

    Tuossa nyt on melko paljon olettamuksia.

    Ei mikään takaa, että hankkeen työpaikat menevät Suomeen. Jos puhutaan Suomen olosuhteista, niiden myllyjen varaan voisi laskea vain noin 20% huipputehoista ja siihenkin pitäisi pahimmillaan poltella fossiilisia vastaavalla teholla.

    Lisäksi, jos olettaa myllyjen huipputehon olevan 3 MW, niitä pitäisi rakentaa 2 GW huipputehoihin 666 kappaletta. Minne Helsingin kaupunki ne laittaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. spottu kirjoitti 2.2.2009 kello 0:58

    “Syöttötariffien idea on ratkaista tämä ongelma, investoija saa vakaan hinnan ja tariffin (mahdollisesti) maksavat kuluttujat halvempaa sähköä.”

    Syöttötariffien ongelma on juurikin tuo takuutuotto, ne poistavat investoinneista liikaa riskiä. Oikein mitoitettu investointituki sen sijaan houkuttelee investointeja vain tahoilta joilla on jokin suhteellinen etu takaamassa kannattavuuden. Tämä etu voi olla viherpreemion maksuun halukas asiakaskunta kuten vaikka Helsingin Energialla tai ylivoimainen säätövoimakyvykkyys kuten vesivoiman tuottajilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. az kirjoitti 2.2.2009 kello 8:10

    Etkö vanhempana (anteeksi!) vapaana kirjoittajana ole jo sen verta irtautunut vihreiden poliittisesta establishmentista ja sosiaalisista paineista, että voisit pohtia ja kertoa meille mitä rehellisesti olet mieltä ydinvoimasta vuonna 2009? Kannatatko vai et? Jos varauksella, niin missä kontekstissa, millaisin ehdoin?

    Näitä energiakeskusteluja on vaikea hahmottaa, jos niiden “energiapaletin” konteksti on epäselvä.

    Mitä itse olen lukenut ja ymmärtänyt, niin ydinvoimalla olisi vain omaa osuuttaan suurempi merkitys energiapaletissa, koska se edesauttaisi mm. tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Vertausta voi tehdä myös Ranskan CO2-päästöihin.

    Hyötöreaktorit tietenkin vielä omana lukunaan, jotka turvallisina moninkertaistaisivat ydinenergian potentiaalin.

    Epäilenpä ystävällisessä hengessä, että kysymys kiinnostaa aika montaa lukijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. TL kirjoitti 2.2.2009 kello 9:04

    Saksa on täynnä tuulivoimaloita, joka puolella näkyy tuulimyllyjä pyörimässä. Mielestäni ihan hienon näköistä, sopisivat Suomen rannikolle siinä missä purjeveneetkin.

    Mutta Suomi näyttäisi olevan tuolla listassa Marokon ja Ukrainan välissä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima

    Millä muskeleilla Suomi kilpailee Saksan tuulivoimien kanssa? Miksei Suomessa keskitytä maan luonnonvaroihin ja erityisosaamiseen, esimerkiksi hakelämpöön ja -energiaan. Tilaajia voisi löytyä Siperian lisäksi myös sieltä missä bambut ja eukalyptukset kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Artturi Björk kirjoitti 2.2.2009 kello 9:47

    Kotimarkkinoilla ei ole mitään merkitystä tuulivoimayrityksille. Niiden perään on ihan turha haikailla. Yritykset menestyvät, jos ne tekevät parempia tuotteita kuin kilpailijansa. Se mihin ne tuotteensa myyvät, ja minkä maalaisten yritysten kanssa kilpailevat on merkityksetöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Riku Österman kirjoitti 2.2.2009 kello 10:08

    Komppaan Otso Kivekästä, tuulivoiman kehittämisessä ei tulisi pelkästään miettiä nykyteknologian laajempaa soveltamista, vaan myös uusia, parempia tuotantoteknologioita.

    Olen nähnyt kirjoituksia Savoniuksen turbiinien tehokkaammista evoluutioversioista. Tämä vaikuttaa sopivan maanläheiseltä, mainostaa kestävänsä kovia tuulia, ja olevansa lintuystävällinen:
    http://tmawind.com/

    Sitä ei voi kiistää, että tuulivoimala on suuri tai pienitehoinen. Tuulen laajamittaisemmaksi hyödyntämiseksi olisi syytä vakavasti miettiä, kuinka tuulivoimaa voitaisiin tuottaa enemmän pienemmällä maa-alalla, tekemällä tuulivoimalasta vaikka korkeampi. Yhden turbiinin sijasta rakennelmassa olisi varmaankin syytä olla monta turbiinia – tämä mahdollistaisi paremman huollettavuuden, sarjatuotannon edut jne. Rakennelman keskellä pitäisi olla huoltohissi. Jos turbiinit olisivat savonius- tai “lentokone”-tyyppiä, maisema- ja lintuhaitta varmasti kohtuullistuisi. Ja turbiineja voisi sijoittaa kennomaisesti useita myös samaan tasoon. Vertailukohdaksi pitäisi ottaa Eiffeltorni – korkea ja kevyt rakennelma, jota voisi oppia pitämään kauniina ajan mittaan. Sitten kun rakennelma on tarpeeksi suuri ja korkea, se ei ole enää lentämisellekään ongelma, kun se löytyy selvästi kaikista kartoista ja navigaatiojärjestelmistä, ja näkyy paljaalla silmällä ja tutkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2009 kello 10:30

    Hyötytuuli OY;n sähkö maksaa 33 euroa megawattitunnilta. Hintaan vaikuttaa investointituki. Ilman switä hinta olisi noin 50 euroa/MWh. Tämä ei ole tolkuttoman paljon, mutta tappiota se tuottaa, koska tuulisähköstä maksetaan pohjoismaisilla markkinoilla huonosti. Sähkö huutokaupataan edellisenä päivänä klo 12, mutta sääennusteet eivät ole tähän nähden riittävän tarkkoja. Näillä säännöillä tuulisähkön omistajaksi sopii vain taho, jolla on salkussaan myös säädettävää vesivoimaa.

    Tuulivoima on markkinoilla tehohäisikkö, mutta sähkölämmitys on kyllä kaikkien tehohäirikköjen äiti, koska lämpötilan muutos voi muuttaa tehontarvetta ennakoimattomasti parilla Gigawatilla.

    Koska Suomewssa on säädettävää vesivoimaa, maamme sopii tuulivoimamaaksi paljon Tanskaa paremmin. Tanska tarvitsee tehon säätelyyn ulkomaankauppaa. Mitä vikaa swiinä on, että Tanska myy huipputehon ulkomaille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. spottu kirjoitti 2.2.2009 kello 11:16

    “Tuulivoima on markkinoilla tehohäisikkö, mutta sähkölämmitys on kyllä kaikkien tehohäirikköjen äiti, koska lämpötilan muutos voi muuttaa tehontarvetta ennakoimattomasti parilla Gigawatilla.”

    Tämä väite on esiintynyt tällä palstalla aiemminkin, minulla on ollut mutu-pohjalta sellainen luulo että lämmitystehon vaihtelut ovat yleensä hitaampia ja ennen kaikkea tuulisähkön tuotannon vaihtelua oleellisesti paremmin ennustettavissa niin että lämmityssähkön kulutuksen vaihtelu voidaan kustannustehokkaasti kattaa fossiilisilla polttoaineilla. Jos näin on, eivät lämmityssähkö ja tuulivoima ole tältä osin oikein verrattavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Nimi kirjoitti 2.2.2009 kello 12:00

    Kommentoin otsikkoa: Käykö kielteinen päätös? Otatko sen siis meiluummin kuin viivyttelyn? Artikkeli kuulosti siltä että haluat tuulivoimaan panoksia / rahaa ja tiellä on hitaat päätökset, olisiko siis reilua myös otsikoida oikein?

    Noin perstuntumalla sanoisin että tuulivoiman voisi jättää rakentamatta. Eiköhän meillä ole melkoinen joukko parempia vaihtoehtoja käytettävissä. Ja eiköhän kehityspanoksetkin pitäisi käyttää näihin parempiin kuin tuuleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2009 kello 13:13

    “Tämä väite on esiintynyt tällä palstalla aiemminkin, minulla on ollut mutu-pohjalta sellainen luulo että lämmitystehon vaihtelut ovat yleensä hitaampia ja ennen kaikkea tuulisähkön tuotannon vaihtelua oleellisesti paremmin ennustettavissa niin että lämmityssähkön kulutuksen vaihtelu voidaan kustannustehokkaasti kattaa fossiilisilla polttoaineilla. Jos näin on, eivät lämmityssähkö ja tuulivoima ole tältä osin oikein verrattavissa.”

    En ole sähköinsinööri, mutta tässä menee nyt mielestäni useampi asia sekaisin… Lyhytkestoisia (tunteja, päiviä) tuotannon tai kysynnän vaihtelua voi tasata vesivoimalla, jos vesivoima ei riitä, niin sitten poltetaan jotain. Tai tuodaan/viedään sähköä. Vaihtelut johtuvat vioista, huoltokatkoista, tuulivoimalla tuuliolosuhteista tai kulutuspuolella vuorokauden ajasta, viikonpäivästä, äkillisestä sään kylmenemisestä, tms. On toki helpompaa jos katkot ovat ennustettavia, mutta tämä ei ole päästöjen kannalta kynnyskysymys.

    Mutta varsinkin meillä Suomessa on pitkäkestoisia kapasiteetin vaihteluita, eli kulutus on talvella noin kaksi kertaa suurempaa kuin kesällä. Ja yksi pääsyy tähän on sähkölämmitys. Tätä ei voi hoitaa vesivoimalla, koska patoaltaiden kapasiteetti ei ole ääretön. Käytännössä talvella poltetaan jotain, sivutuotteena saadaan onneksi kaukolämpöä. Kaikki tämä aiheuttaa kertaluokkaa enemmän päästöjä kuin silloin tällöin käytettävä hiililauhde. Tuulivoima on tässä mielessä vähemmän ongelmallinen kuin ydinvoima, koska se tuottaa keskimäärin paremmin talvella.

    Jos rakennetaan (malli EK) niin paljon ydinvoimaa että se kattaa piikkitarpeenkin (15GW), niin sitten pitäisi viedä kesällä johonkin tuollaiset 8GW tunnissa. Kontra Osmo, tämän tyyppinen ylikapasiteetin dumppaus naapurimaihin on päästöongelma, naapurimaiden pitäisi talvella täyttää tämä vaje (ja oma suurempi kulutuksensa) jotenkin kun Suomesta ei saa sähköä, käytännössä kivihiilellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Sinivihreä kirjoitti 2.2.2009 kello 13:29

    Myönnän, että tuulivoima on kohtuullisen hyvä business muutamille suomalaisillekin energiateknologia-alalla toimiville yrityksille. Tarkoitan tuulimyllyihin osia valmistavia komponenttivalmistajia.

    Myös tupakka oli aikoinaan erittäin hyvä business tupakkatehtaille. Miksi moinen rinnastus?

    Olen sitä mieltä, että tuulivoima on vaarallinen energiamuoto. Perustelen tätä sillä, että joku voi oikeasti kuvitella tuulivoiman olevan merkittävä energiantuotantomuoto, ja jättää energianhuollon merkittävältä osin tuulivoiman varaan.

    Suomen nykyinen tuulimyllypolitiikka on ollut hyvä. Myydään tuulimyllykomponentteja maailmantuskaa poteville saksalaisille, mutta perustetaan oma energiahuolto oikeasti toimiviin ratkaisuihin. Toki tuulimyllyihin on satsattu suhteellisen (saavutetun energiantuotannon suhteen) paljon julkista rahaa täälläkin.

    Se, että yritys kaipaa valtiontukea, kuten Hollming tässä tapauksessa, edustaa mielestäni kyseenalaista yhteiskuntavastuuta osakeyhtiöltä, mutta on toimintamallina jotenkin kovin tätä päivää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tiedemies kirjoitti 2.2.2009 kello 16:20

    Tuulivoima ei valitettavasti ratkaise kauheasti mitään.

    Uskottavin teknologia, joka tämän ongelman edes kuten miten tyydyttävästi ratkaisisi olisi tehokas ja turvallinen tapa säilöä energiaa vetyyn (tai vastaavaan kemialliseen energian) niin, että sähköllä voitaisiin tehdä vetyä kesällä ja polttaa sitä autoissa tms. ympäri vuoden. Silloin tuultakin voidaan käyttää vaikka kuinka paljon.

    Valitettavasti tällaista energiamuotoa ei tällä hetkellä ole oikein taloudellisesti järkevässä muodossa.

    Sitä ennen pistetään kaikki palamaan mitä löytyy, näin pelkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juuso Koponen kirjoitti 2.2.2009 kello 17:20

    Kokeilen olla sortumatta siihen syntiin joka tuntuu useaa tässä keskustelussa vaivaavan eli esittämään jyrkkiä kantoja asioista joita ei tunne tarpeeksi hyvin. Mutta kun kerran täällä näkyy olevan myös asioista perillä olevaa väkeä, voisin sen sijaan esittää pari kysymystä itseäni askarruttavista asioista:

    Ydinvoima ei tuota merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, mutta se tuottaa hyvin haitallisia jätteitä, joille on löydettävä turvallinen säilytysratkaisu kymmeniksi tai sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Onko jossain päin maailmaa kehitetty jo ratkaisu jätteiden säilytykseen joka ottaa huomioon tämän “geologisen” aikaskaalan jääkausineen ja mannerlaattojen liikkeineen? Jos ei, onko jokin erityinen syy olettaa, että tällainen ratkaisu keksittäisin jotenkin pikemmin kuin esimerkiksi tekniikat hiilidioksidin talteenottoon hiilivoimaloissa tai sen poistamiseen ilmakehästä? Jos kyllä, mitkä ovat säilytyksen kustannukset ja miten ne vaikuttaisivat ydinsähkön hintaan jos ne diskontattaisiin täysimääräisesti?

    Onko teknisesti liian hankalaa/kallista ekstensiivisen säätövoiman rakentamisen sijaan/lisäksi kehittää maiden välistä sähkönsiirtoa? Jossainhan tuulee, sataa tai paistaa aurinko aina, ja energiaa voi johtoja pitkin siirtämisen lisäksi varastoida vetyyn tai metaaniin ja roudata sitten tankkereilla tai putkia pitkin. Ja onko sähköntuotannon hetkellinen ylikapasiteetti oikeasti ylitsepääsemätön ongelma? Maallikkona kuvittelisi että voidaan tunkea lämpövastuksia vaikka kallion sisään ja lämmittää niitä jos sähköä syntyy enemmän kuin pystytään käyttämään. Jos tuotanto vaihtelee pitemmällä syklillä niin kai tuulivoimalasta voi ottaa vaikka siivet irti kesäksi tai vaihtaa generaattorin vapaalle jos sähkölle ei ole niin paljoa käyttöä?

    Vaikka tuulivoimala ostettaisiinkin ulkomailta, eikö sen pystyttämisen vaatima työ, suunnittelu, sähköverkkoon liittäminen jne. työllistäisi aika tavalla myös Suomessa? Ja eikö meidän EU:n jäseninä pitäisi ajatella myös koko EU:n taloutta, eli ei sekään niin vaarallista ole jos myös kauppakumppaneiden talous saa piristysruisketta? Olennaistahan on, että investointi on kertaluonteinen ja tuottava ja kumpikin taitaa voimaloiden rakentamisessa toteutua silloin kun ne lisäävät tarpeellista kapasiteettia tai korvaavat eri syistä poistumassa olevaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 2.2.2009 kello 17:37

    Osaisiko joku matemaattisesti suuntautunut yksilö laskea kuinka paljon maapinta-alaa tuuliturbiinit vaatisivat korvatakseen esim. yhden keskikokoisen ydinvoimalan Suomessa?

    Minua ainakin kiinnostaisi….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. risto salo kirjoitti 2.2.2009 kello 20:11

    Voisiko keskustelu säätyä hieman siihen suuntaan, että pohdittaisiin kysymystä onko oikein, että lupamenettely kestää esim. 7 vuotta?

    Siinä kun pakkaa käymään niin, että haetaan lupa 2 MW voimalalle. 7 vuoden päästä niitä 2MW värkkejä ei enää saa vaan standardi onkin 5 MW. Niille taas ei voi lupaa hakea kun sellaista ei hakuhetkellä ole. Kun sitten lupa saadaan ei voikaan rakentaa kun on väärä koko. No uusiksi prosessi Yva:sta lähtien. Sama juttu jätevoiman kanssa. Onko uusiutuvan energian investoinnit yhteiskunnan edun vastaisia kun niitä vastustetaan niin ärhäkästi ?

    Näin ei synny työtä, ei työllisyyttä eikä sähköä.

    Kukahan sitä työtä oikein kipeimmin tarvitsee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. spottu kirjoitti 2.2.2009 kello 21:44

    “En ole sähköinsinööri, mutta tässä menee nyt mielestäni useampi asia sekaisin… ”

    No en minä ihan niin pihalla ole kuin ehkä ymmärsit. Avainsana oli “ennakoimaton”, ja kysymys voidaanko tuulisähkön tuotannon ja lämmityssähkön ennakoimattoman kulutuksen tehohäiriköintiä verrata (minusta ei). Vuorokausivaihtelut ja kausivaihtelut eivät ole ennakoimattomia kuten eivät myöskään suunnitellut huoltokatkot.

    Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni tuo Osmon havainto “Näillä säännöillä tuulisähkön omistajaksi sopii vain taho, jolla on salkussaan myös säädettävää vesivoimaa. ” johtuu nimenomaan siitä ettei fossiilisilla polttoaineilla voida järkevästi kompensoida tuulivoiman vaihteluita koska jossain joko lauhdevoimalaa pitää tyhjäkäyttää (kallista ja epäekologista) tai sitten puuttuva teho tuottaa nopeasti käynnistettävillä varavoimaloilla (kallista). Puuttuvaa tehoa ei voida ostaa kohtuuhintaan mistään koska intra-day -markkinat eivät toimi riittävän hyvin.

    Suuruusluokaltaan kyse on tietysti pienemmästä asiasta kuin sähkölämmityksen aiheuttamat rakenteelliset ongelmat, mutta ennen kuin tuulivoima yleistyy laajemmassa mittakaaavassa pitää valtion ottaa käytännössä kantaa siihen halutaanko tuulivoiman rakennuttajiksi ylipäätään tahoja joilla ei ole vesivoimaa tavalla tai toisella salkussaan. Tavallaan kysymyksenasettelu olisi tällöin syöttötariffit vs. investointituki. Syöttötariffi houkuttelisi liikkeelle kaikki joilla on rahaa voimaloiden rakentamiseen, hyvin optimoitu investointituki vain vesivoiman omistajat ja näiden erilaiset joint venturet. Ylisuuri investointituki taas olisi tulonsiirto säädettävän vesivoiman omistajille siinä missä syöttötariffikin.

    Tämä on vähän muna-kana -ongelma koska jos NordPoolissa olisi tarpeeksi tuulivoimaa maantieteellisesti hajautettuna, olisi tuulen jossain yllättäen tyyntyessä intra-day -markkinoilla vastaavasti ennakoimatonta tuuliylijäämää myynnissä kohtuuhintaan. Mainitun muna-kana -ongelman korjaaminen onnistuisi ehkä syöttötariffeilla nopeammin.

    Käytännön kysymys on kai se kannattaisiko suunitelmataloudelta kalskahtavan syöttötariffin kanssa yrittää elää niin pitkään kunnes tuulivoiman volyymi ja parantuneet siirtoyhteydet mahdollistavat tuulivoiman kannalta suotuisammat intra-day -markkinat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pekka kirjoitti 3.2.2009 kello 10:18

    Jostain muistan lukeneeni ideasta, että jos tuulivoimaa on hetkellisesti ylimäärin (siten että vaikka kaikki vesivoimalat pysäytetään niin silti jää yli), niin sillä energialla voisi pumpata vettä takaisin yläjuoksullepäin.

    Tuo ei tietenkään tarkoita muuta kuin sitä, että vesivoima olisi entistäkin joustavampaa, ja että vesivoiman ja tuulivoiman keskinäinen kytkentä entistäkin voimakkaampaa. Ja edelleen suurin rajoite on se patoaltaan koko. Mutta siinä olisi se konkreettinen varasto sille ylijäämäenergialle.

    Jos tuo on kannattava idea, niin eiköhän ko teollisuudensala sen ota käyttöön. En näe mitä syytä olisi lähteä asiaa tukemaan valtion rahoilla.

    Jotenkin tuntuu että poliittisella kentällä paras ratkaisu olisi panostaa siirtoyhteyksiin esim Euroopan sisällä. Luulisi että piikki tulee pohjoisessa talvella lämmitysenergialle ja kesällä etelässä ilmastoinnille. Lisäksi Euroopan sisällä voi sanoa että aina tuulee jossain, Suomen sisällä ei voi noin todeta; korkeapaine- ja matalapainekeskukset ovat valtioita suurempia mutteivat manteretta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Elmslie kirjoitti 3.2.2009 kello 10:18

    Artturi Björk: “Kotimarkkinoilla ei ole mitään merkitystä tuulivoimayrityksille. — Yritykset menestyvät, jos ne tekevät parempia tuotteita kuin kilpailijansa.”

    Ensimmäisellä on paljon merkitystä jälkimmäiselle. Tehdäkseen parempia tuotteita yrityksen tarvitsevat harjoittelukohteita. Suomessa toimivalle tuotekehitykselle on hankalaa, jos kaikki tuotteet menevät Kiinaan, kuten käytännössä tällä hetkellä on. Tuotekehitystyö vaikeutuu, jos insinöörin pitää aina lentää toiselle puolen maapalloa selvittämään asioita sen sijaan, että ajaisi autolla lähellä toimivaan laitokseen. Tai sitten pitää ulkoistaa koko tuotekehitys sinne toiselle puolen maapalloa, jossa tuulivoimaa rakennetaan valtavasti… Valinta on Suomen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Juuso Koponen kirjoitti 3.2.2009 kello 14:26

    Vielä yksi mieleen juolahtanut kysymys, joka sivuaa tätäkin aihetta, viitaten vesivoiman lisärakentamiseen. Eikö sen sijaan, että Suomen viimeisiä vapaita koskia padotaan ja luonnonsuojelualtaita hukutetaan patoaltaiden alle (tai vielä pahempaa, rakennetaan lisää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa voimalakapasiteettia), olisi mielekästä ensin repiä kaikki irti olemassaolevasta vesivoimakapasiteetista? Generaattoreiden päivittämisen yms. teknisluontoisen tehokkuuden kohentamisen lisäksi tulee mieleen, että olisiko mitään iloa siitä, että olemassaolevia patoaltaita suurennettaisiin? Ainakin jossain päin Suomea tuntuvat kevättulvat olevan jokavuotinen ongelma, maallikkona luulisi että se olisi merkki siitä että olemassaolevien patoaltaiden suurentaminen olisi tällaisissa paikoissa mielekästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. hups kirjoitti 3.2.2009 kello 15:02

    “Jotenkin tuntuu että poliittisella kentällä paras ratkaisu olisi panostaa siirtoyhteyksiin esim Euroopan sisällä. ”

    Siirtoyhteyksiä Pohjoismaista Keski-Eurooppaan toivoo vain masokisti, joka nauttii sähkön hinnan kallistumisesta, ja norjalainen, joka näkee maansa tulevaisuuden eurooppalaisten energiapumppuna. Kaiken sen öljyn lisäksi maa kuin tehty tuuli-, vesi-, vuorovesi-, ja aaltoenergian tuotannolle. Nyt ne on kehittänyt osmoosivoimalan (ei sukua blogistille) — eikä sekään tietysti toimisi Suomessa. Täytyy siis pitää peukkua pystyssä, että sitä piuhaa Norjasta Eurooppaan ei sitten kummiskaan vedetä ainakaan kovin paksuna.

    http://www.statkraft.de/Images/Statkraft%20Osmotic%20Power_tcm4-5362.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kaj Luukko kirjoitti 3.2.2009 kello 15:57

    Elina kysyi: ”kuinka paljon maapinta-alaa tuuliturbiinit vaatisivat korvatakseen esim. yhden keskikokoisen ydinvoimalan Suomessa?”

    Tehdään arvio, jolla päästään oikeaan suuruusluokkaan:

    Oletetaan keskikokoiseksi ydinvoimalaksi 1000 MW. Käytetään 5 MW:n myllyjä ja oletetaan huipun käyttöajaksi 0,35. Myllyjä tarvitaan:

    (1000 MW / 5 MW) x 0,35 = 571 kpl

    Yksinkertaisuuden vuoksi pyöristetään 550 kpl
    Jos myllyt sijoitetaan 300 metrin välein riviin, tulee 165 km pitkä rivi.

    Jos myllyt sijoitetaan neliön muotoiselle alueelle 300 metrin päähän toisistaan, tulee neliön sivun pituudeksi 7 km.

    Tämä rakennelma ei kuitenkaan korvaa 1000 MW:n ydinvoimalaa, koska tuulen voimakkuus vaihtelee. Huipun käyttöaika on tässä tarkastelussa 0,35, mikä tarkoittaa, että myllyjen keskimääräinen teho on 35 % nimellistehosta. 5 MW:n mylly tuottaakin keskimäärin vain 1,75 MW. Kovalla tuulella saadaan täydet 5 MW, tyynellä ei mitään, ja kaikkea siltä väliltä.

    Eli 1000 MW:n ydinvoimalasta ja 2857 MW:n tuulipuistosta saadaan vuosittan sama määrä energiaa. Ydinvoimala tuottaa tasaisesti 1000 MW mutta tuulipuiston teho vaihtelee nollan ja 2857 MW:n välillä.

    Tuulivoimalan rakentaminen maksaa kutakuinkin 2 €/W, 2 000 000 €/MW. Tämä kyseinen tuulipuisto maksaisi noin 5,7 miljardia euroa, mikä ylittää jo reippaasti Olkiluoto 3:n viimeisimmät kustannusarviot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 3.2.2009 kello 17:06

    Spottu, hiilivoimaloiden alas- ja ylös ajaminen kestää kai jotain päivän, mutta tietääkseni kaasuvoimalat ovat ketterämpiä. Olettaen, että tuuliolot todetaaan hyviksi, niin Helsingin energian omistama tuulipuisto Helsingin edustalla olisi tästäkin syystä järkevä, kokoluokka oli (maksimiteho) jotain 700MW.

    Helen käyttää jo nyt suurimmaksi osaksi maakaasua eikä kivihiiltä. Tuulivoiman säätäminen tuottaa yhteistuotannossa joskus ylimääräistä lämpöä, mutta lämmön varastoiminen on suhteellisen halpaa ja tunnettua tekniikkaa, pelkkä putkisto kai varaa noin vuorokauden tarpeen. Ja jos on tilanne, että sitä tuulisähköä tulee liikaa ja sitä ei saa minnekään myytyä (tuskin, mutta kuitenkin) niin sitten voidaan viime kädessä vaikka tehdä lämpöä varastoon vastuksilla tai lämpöpumpuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ari kirjoitti 3.2.2009 kello 17:16

    Ei pidä unohtaa muita uusiutuvia energialähteitä. (biokaasu). Tietämättömyys tariffeista johtaa päätösten venymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2009 kello 17:30

    Jos myllyt sijoitetaan neliön muotoiselle alueelle 300 metrin päähän toisistaan, tulee neliön sivun pituudeksi 7 km.

    Tilaa menee siis vähemmän kuin ydinvoimalalta, jonka suoja-alue on 5 km halkaisijaltaan eli 10 km läpimitaltaan. Kilometriä lähemmäs ydinvoimalaa ei ole mitään asiaa, kun taas tuulipuiston ei suljeta ulkopuolsilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Elina kirjoitti 3.2.2009 kello 18:04

    Kiitos paljon Kaj!

    Osmo,

    Kuka sinne tuuli”puistoon” haluaisi mennäkään kahlaamaan kuolleiden lintujen keskelle?

    Eikö siellä ole aivan kauhea meteli ja viipottavista lavoista tulee vähemmänkin herkälle päänsärkyä ainakin auringon paistaessa…?

    Talvella sitä paitsi voi kieli jäätyä torniin kiinni. Kuka ottaisi sellaisen riskin?

    Olin joka tapauksessa yllättynyt, että tilaa ei menisi tuon enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Taneli Salovaara kirjoitti 3.2.2009 kello 19:54

    Eikö tämä lintujen kuoleminen myllyjen lapoihin ole jonkin sortin urbaani legenda? Aikanaan esitettiin pelkoja, että laivojen potkurit tyhjentävät silpomalla kalat merestä. Linnut, joista osa kykenee väistelemään saalistavia petoja, tai tuulessa heiluvia oksia tai lentää ylipäänsä keskellä tiheääkin metsää, osannevat varoa etäällä toisistaan paikoillaan seisovien tuulimyllyjen verkkaan pyöriviä lapoja – suihkukoneiden turbiinit ovat aika lailla eri juttu. Eikä niihinkään imeydy kokonaisia kurkiparvia ihan joka päivä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Henry kirjoitti 3.2.2009 kello 20:01

    Mistä tämä käsitys tulee, että tuulivoimalat pitävät “meteliä”? Porin Reposaaressa olen tallustellut tuulivoimaloiden juurella jos jonkinlaisessa kelissä, mutta ei niistä juuri ääntä lähde. Aivan voimaloiden juurella saattoi kuulua siipien lavoista hiljaista huminaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Seppo Viljakainen kirjoitti 3.2.2009 kello 20:22

    “Tuulivoimalan rakentaminen maksaa kutakuinkin 2 €/W, 2 000 000 €/MW. Tämä kyseinen tuulipuisto maksaisi noin 5,7 miljardia euroa, mikä ylittää jo reippaasti Olkiluoto 3:n viimeisimmät kustannusarviot.”

    http://www.inoa.fi/Energiatuotannon%20laitteita/Winwind%20Oy/HELSINKI/taloustiedot/786886/

    Niin…jos joku nyt minulle ihan aikuisten tosissaan kertoisi , mikä on nykyisten kotimaassa valmistettujen (Winwind) myllyjen OIKEA hinta.

    Sehän ei ole lähelläkään se, millä niitä on viime vuodet markkinoille myyty : kumulatiivinen tappio viime vuosilta yli 30M.

    Tiedän , että nämä talousjutut eivät maailmaa parantaessa ole mitään kivoja, mutta kun leipä loppuu niin loppuu leikki ja laulukin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kaj Luukko kirjoitti 3.2.2009 kello 20:36

    Osmo:
    “Tilaa menee siis vähemmän kuin ydinvoimalalta, jonka suoja-alue on 5 km halkaisijaltaan eli 10 km läpimitaltaan. ”

    Pitää vielä täydentää, että en todellakaan tiedä toimisiko tuo neliön muotoinen tuulipuisto noin tiheällä myllyvälillä. Etummaiset myllyt vievät tuulesta tehot ja taaimmaiset eivät enää saa kunnolla tuulta. Tämä menee osaamisalueeni ulkopuolelle, ja laskelma on otettava tältä osin vain suuntaa-antavana.

    Sen ydinvoimalan suoja-alueen voisi mainiosti rakentaa täyteen tuulimyllyjä. Se olisi ilmeisesti suljettava yleisöltä joka tapauksessa, koska tuulimyllyjen tiedätään räjähtäneen tuusan nuuskaksi, mitä länsimaiset ydinvoimalat eivät toistaiseksi ole tehneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 4.2.2009 kello 2:25

    Luukon laskelmat ovat pääpiirteissään oikein, mutta OL3 maksanee hyvän matkaa yli neljä miljardia ja tuulivoiman tuotanto ei maksa juuri mitään, kun taas ydinvoimalan pyörittäminen ei ole ilmaista… Toisaalta tuo MW-hinta tuulivoimalle kai vaihtelee, eikö suuri osa tule siirtokustannuksista?

    Mutta vielä niistä syöttötariffeista. Spottu vastasi aiemmin, että ne poistavat liikaa riskiä sijoittajalta. Tämä on olennainen asia, joka liittyy siihen miten ja minkä takia syöttötariffeja pitäisi käyttää.

    Tuulivoimaan sijoittajalla on mielestäni kahdenlaista riskiä. Ensimmäinen on normaalia teknologiasijoitukseen liittyvää riskiä, voi olla että kustannukset kasvavat, laite ei toimi toivotulla tavalla, vaatiikin kallista ylläpitoa, jne. eli kokonaiskustannukset per tuotettu MW nousevat yli kannattavuusrajan. Toinen on sähkön hintaan liittyvä riski, eli jostain syystä sähkön hinta laskeekin rajusti, eli kannattavuusraja laskee per MW. Ensimmäiselle sijoittaja voi tehdä jotain, toiselle ei.

    Syöttötariffi oikean suuruisena poistaa tuon toisen riskin asettaessaan alarajan MW-hinnalle, sivuvaikutuksena se saattaa nostaa sähkön hintaa mikä ei ole ympäristön kannalta huono asia, ja tämä on veronmaksajille / kuluttajille huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu kuin suora subventio. Se ei välttämättä maksa mitään. Jos tariffihinta asetetaan liian korkeaksi niin se on käytännössä subventiota tuotantokustannuksille, jos tätä halutaan tehdä niin suora investointituki on oikea työkalu, ei tariffi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Sinivihreä kirjoitti 4.2.2009 kello 10:13

    Tpyyluoma:

    “tuulivoiman tuotanto ei maksa juuri mitään”

    Sinivihreä:

    Esim. vaihdelaatikkoremontti tuollaiseen tuulimyllyyn maksaa sen verran, että tarvitaan kymmenen vuoden tuotanto kustannuksia peittämään. Vahinko vain, jos vaihdelaatikko kestää sen samaisen kymmenen vuotta. Jatkossa kun uudet myllyt sijoitetaan kauas horisonttiin, huolto sen kuin vaikeutuu ja samalla kallistuu.

    Tuuli sinänsä on ilmaista, mutta siihen ilmaisuus loppuukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.2.2009 kello 11:30

    Tuo vaihdelaatikko-ongelma on ilmeisesti todellinen ja erityisen todellinen se on Off-shore -ratkaisuissa, joissa vaihdelaatikon korjaus on erityisen hankalaa. Nii8npä minulle on kerrottu, että kannattaisi ehkä tehdä tuulivoimaloita ilman vaihdelaatikkoa. Se toimii vähän huonommin, koska generaattori pyörii hitaasti, mutta käyttövarmuus on paljon parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Sinivihreä kirjoitti 4.2.2009 kello 12:32

    Taneli Salovaara:

    “Eikö tämä lintujen kuoleminen myllyjen lapoihin ole jonkin sortin urbaani legenda?”

    Sinivihreä:

    On. Myöskään kalastolle off shore voimalat mereen upotettuine rakenteineen eivät ilmeisesti aiheuta haittaa – vaikutus voi jopa olla päinvastoin positiivinen.

    Tuulivoimaa vastaan puhuvat argumentit löytyvät muista asioista, ja niitä on valitettavasti runsaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Antti kirjoitti 4.2.2009 kello 14:13

    Sivulta http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml löytyy enemmän tietoa tuulivoimaloiden vaikutukista linnustoon. Varsinainen törmäily tuulimyllyn rakenteisiin on ilmeisesti vähäistä, mutta tuulivoimaloiden vieressä eivät linnut halua oleskella tai ruokailla. Lintujen ja tuulivoimaloiden ihannemaastot rannikolla ovat, ikävä kyllä, samankaltaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Ari Heikkinen kirjoitti 4.2.2009 kello 20:53

    Luukon laskelmiin voisi kommentoida senverran, että nykyisellään 3 MW mylly ja 20% keskimääräinen teho vuositasolla voisi olla realistisempi.

    Lisäksi ydinvoimaa ja tuulivoimaa ei oikein voi verrata, koska ydinvoima tuottaa tehoa jatkuvalla syätöllä kun taas tuulivoima silloin kun sattuu tuulemaan.

    Jos tuulivoimaa vertaa realistisesti ydinvoimaan laskelma (karkeasti) voisi ennemminkin olla jotain tyyliin 1000 MW / 3 MW / 0.2 = 1666 myllyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Sinivihreä kirjoitti 5.2.2009 kello 8:55

    Ari Heikkinen:

    “Lisäksi ydinvoimaa ja tuulivoimaa ei oikein voi verrata, koska ydinvoima tuottaa tehoa jatkuvalla syätöllä kun taas tuulivoima silloin kun sattuu tuulemaan.”

    Sinivihreä:

    Tuo on niin harvinaisen totta. Itse kukin voi miettiä, millaiseksi arvottaa sellaisen sähkösopimuksen, jonka perusteella saa käyttöönsä haluamansa sähkön vaikkapa 20% todennäköisyydellä. Pörssikaupassa lyhyeksimyynti ei ole yleisesti hyväksyttyä, mutta tuulisähkökauppa on oikeastaan pääosin lyhyeksimyyntiä.

    Kaikenlaiset takuuhinnat tarkoittavat vain sitä, että sekundatuote (tuulivoima) pitää saada priimattua käyttökelpoiseksi jonkin kolmannen osapuolen laskuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Pekka kirjoitti 5.2.2009 kello 14:59

    Sillä että onko sähköenergia Keski-Euroopassa halvempaa kuin Suomessa, ei pitäisi olla mitään merkitystä sähkön tuotantokustannuksiin, jos sitä energiaa vain vaihdetaan päikseen vuodenaikojen kesken kulutushuippuja tasaamaan. Eli “saatte meiltä X gigawattia tammikuussa vaihdettuna Y gigawattiin heinäkuussa”. Sähköpörssissä käsittääkseni tuollaisia vaihtokauppoja ja termiinejä yms instrumenttejä on saatavilla joka lähtöön. Nyt vaan tämä meidän pohjoismainen sähköpörssi on tosi pieni maantieteellisesti ja osapuolten vähäisyys johtaa myös siihen, että se hinnoittelu ei aina täysin toimi.

    Tulee myös mieleen, että jos/kun tuulisähkö alkaa merkittävästi vaikuttamaan sähkön tukkuhintaan ja tuotanto on hyvin vaihtelevaa, niin silloin markkinoille syntyy insentiivi kehitellä teknologioita, joilla sitä säätönergiaa saadaan mahdollisimman joustavasti / halvalla. Nythän tälläistä yllykettä ei ole. Tai se tarve tällaiselle on ollut niin pieni että vesivoimalat ovat kyseisen tarpeen hoitaneet. Isojen toimijoiden ei todennäköisesti ole kannattanut sellaista kovin tosissaan edes etsiä, koska olisivat sahanneet omaa oksaansa. Tämäkin asia korjaantuisi kun saisi kunnolliset isot markkinat aikaan, jossa isot pelurit eivät pysty dominoimaan markkinoita täysin halujensa mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Tiedemies kirjoitti 5.2.2009 kello 15:29

    Ainakin mitä olen jutellut tuulivoiman kanssa työkseen tutkivien kanssa, niin nämä tuulivoimaa haukkuvat ja mollaavat lausunnot tuntuvat yliampuvilta. Nuo huoltoväliongelmat erityisesti, kyselin vähän.

    Koska tämäkin on kuulopuheen varassa, niin haluaisin nähdä ihan oikeita lukuja ihan oikeille voimaloille ihan oikeassa sähköntuotantokäytössä. Onko niitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2009 kello 16:16

    Istun Mankala Oy:n hallituksessa joka taas on osa-omistaja Hyötytuuli Oy:ssä. Yhtiöllä on kourallinen tuulivoimaloita, suurimmat muistaakseni 3 MW. Huipun käyttö on noin 2500 tuntia (=tuotettu energia/maksimiteho) Omakustannushinnaksi sähkölle tulee 33 €/MW, mutta se tuottaa silti tappiota, koska pörssissä vaihtelevan ja vaikeasti ennustettavan tehon myyminen on hankalaa. Pitäisi omistaa säädettävää vesivoimaa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2009 kello 17:39

    Eikö siellä pörssistä voi ostaa sellaisia optioita, jotka oikeuttaa johonkin hintaan ja aikaan tiettyyn wattimäärään vesivoimaa? Ja miksi sen säätövoiman on pakko olla vesivoimaa, mitä vikaa siinä on että korvataan osa fossiilisten poltosta tuulivoimalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Ari Heikkinen kirjoitti 5.2.2009 kello 19:56

    Osmo: eli keskimääräiseksi tehoksi vuositasolla tuosta tulisi noin 2500 / 8765 * 100% = 29% huipputehoista?

    Jos näin niin voisi spekuloida, että saman määrän sähköenergiaa vuositasolla kuin esim. Olkiluoto3 tuottaminen 3 MW myllyillä vaatisi karkeasti 1600 MW / 3 MW / 0.29 = 1839 myllyä, eikö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. hups kirjoitti 5.2.2009 kello 21:53

    Keksin juuri idean “päästökaupasta”. Ei tarvisi ulkopuolisten suunnitella, että onko säätövoimaa tarpeeksi — tai mikä milloinkin inteligentsiaa vaivaa. Antaisi markkinoiden hoitaa homma menesty tai kuole -periaatteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ari Heikkinen kirjoitti 5.2.2009 kello 23:20

    Vielä lisäys, tuulivoiman tuotantotilastoja vuosilta 2000-2007 löytyy osoitteesta:

    http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W106.pdf

    Josta sivulta 29 taulukosta 6 löytyy huipun käyttöaikoja ja kapasiteettikertoimia koko vuoden toiminnassa olleille myllyille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Sinivihreä kirjoitti 6.2.2009 kello 13:17

    tpyyluoma:

    “Eikö siellä pörssistä voi ostaa sellaisia optioita, jotka oikeuttaa johonkin hintaan ja aikaan tiettyyn wattimäärään vesivoimaa?”

    Sinivihreä:

    Nyt aletaan mielestäni olla oleellisten asioiden parissa.

    Tuulivoimalle on varmasti hankittavissa korvaavaa tuotantoa sähkömarkkinoilta. Periaatteessa tuulivoima voi olla milloin tahansa teholtaan vaikkapa 0 %. Periaatteessa option olisi siis katettava 8760 tuntia vuodessa 100 % tehovarauksella. En epäile, etteikö tuollaista olisi saatavilla. Kyse on vain siitä, kuka option maksaa. Nyt näyttää siltä, että tuulivoimatuottajat haluaisivat saada kolmannen osapuolen option maksajaksi.

    Sitten kun em. optiolle on löytynyt maksaja, voidaankin alkaa pohtia sitä, kuka maksaa tuulivoiman verkkoonkytkennästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. spottu kirjoitti 6.2.2009 kello 16:33

    “Nyt näyttää siltä, että tuulivoimatuottajat haluaisivat saada kolmannen osapuolen option maksajaksi.”

    Option maksaja ei voi käytännössä olla muu kuin kolmas osapuoli. Jos säätösähkön ja spot-sähkön hintaero on pahimmillaan 1700 eur/MWh, on selvää ettei tuulisähkön tuotannon kannattavuus sitä kestä. Jos optiojärjestelmän tuotot valuvat joka tapauksessa vesivoiman tuottajille, näiden pitäisi varmaankin kantaa suurempi vastuu kustannuksista.

    Nykyinen tilanne jossa tuulivoiman tuotanto kannattaa vain vesivoiman omistajille on tekniset reunaehdot huomioiden merkki terveistä ja toimivista markkinoista, ja yhteiskunnan ja veronmaksajien intresseissä on pystyä työntämään näille markkinoille ulkoisvaikutuksiltaan (minusta) kiistattoman edullista tuulisähköä mahdollisimman vähin vaurioin markkinamekanismille.

    Tavallaan voisi ajatella että markkinoiden kannalta mikä tahansa tapa jakaa kustannukset on siedettävä kunhan se ei poista tuulivoiman tuottajien insentiiviä tehdä mahdollisimman oikeita tuotantoennusteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. tpyyluoma kirjoitti 6.2.2009 kello 18:27

    Sinivihreä, järkevät tavat tukea tuulivoimaa on joko antaa sille minimikeskihinta eli syöttariffi, tai tukea suoraan per MWh. Kummassakaan ei maksateta tuota optiota muilla, edellinen suojaa (polttoaineiden hinnan alenemisesta) johtuvaa sähkä hinnan laskua vastaan, toinen taas on tuotantotukea. Kummassakin tapauksess huonosti sijoitettu tai muuten huonosti tuottava tuulivoimala ei edellenkään kannata, ja niin sen pitää ollakin.

    Tossa Heikkisen linkkaamassa rapparissa kiinnittäisin huomiota sivulla 41 olevaan kuvioon, missä näkyy tuulivoiman tuotanto kuukausittain ja kysynnän vaihtelu, se seuraa suht hyvin kysyntää (tuotanto on suurempaa talvikuukausina). Ydinvoimala olisi tuossa kuviossa suora viiva. Kummassakin tapauksessa tarvitaan vesivoimaa, biopolttoaineita, ja fossiilisia ajoittain. Tästäkin syystä, fossiilisista ei joka tapauksessa päästä täysin eroon maailmalla eikä varsinkaan Suomessa ydin-, tuuli- tai auringoenergialla, se vaatisi isoja edistysaskeleita energian varastoinnissa ja/tai biopolttoaineissa. Eikä tämä ole mikään ongelma, on tarpeellista vähentää fossiilisten käyttöä reippaasti, mutta ei lopettaa sitä kokonaan.

    Briteissä tehdystä selvityksestä löytyy mielenkiintoinen kuvaaja siitä miten tuulivoima korvaa energiaa ja toisaalta kapasiteettia, seuraavassa blogissa http://www.eurotrib.com/story/2009/1/21/175330/942
    (Blogaaja on muuten energiarahoittaja, joka suhtautuu myönteisesti niin tuuli- kuin ydinvoimaan, ja on saanut minut vakuuttuneeksi siitä että ongelma kummankin kannalta on nimenomaan että energiamarkkinat rakenteellisesti pyrkii minimoimaan pääomavaltaisuuden eli uponneet kulut.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus