Pyöräilijänkaatokivetys

Kansalainen Mat­ti lähet­ti min­ulle kuvan Man­ner­heim­intieltä Stock­man­nia vastapäätä olev­as­ta pyöräti­estä, johon Raken­nusvi­ras­to on rak­en­tanut ansan kapearenkaisil­la fil­lareil­la ajav­ille. Kivetyk­sen väli­in muo­dos­tuu ajolin­jan suun­tainen rako. Jos pyörä putoaa tuo­hon rakoon, pyöräil­i­jä kaatuu. Täl­laisia ei saisi tehdä. Kiitän kuvas­ta. Itseänikin ovat nämä ansat raivos­tut­ta­neet. Pari ker­taa on kaa­tu­mi­nen ollut lähellä.

51 vastausta artikkeliin “Pyöräilijänkaatokivetys”

  1. Kyl­lä! Olen kiron­nut noi­ta siitä läh­tien kun han­kin kapearenkaisin kii­turin. Pahin miina on kuitenkin Foru­min nurkilla.

    Vastaa

  2. Se on hyvä vain, että joudutte vähän jar­rut­tele­maan. Ajat­te kuin mielipuo­let käveli­jöistä piittamatta. 

    Keskel­lä kaupunkia ei pidä ajaa kovaa tai ajakaa autotiel­lä. Täy­tyykin toivoa lisää heti näitä pyöräil­i­jänkaa­tokiveyk­siä eri puo­lille Helsinkiä. 

    Hyvä, että tuli tääl­lä puheeksi.

    Vastaa

  3. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mikä on suun­nit­telijoiden peruste käyt­tää tuol­laista kivien ladon­taa. Onko se pelkkää ajat­telemat­to­muut­ta vai eikö asi­aa ole pohdit­tu ollenkaan? Vai liit­tyykö asi­aan jotain esteet­tisiä per­in­teitä, siis että kaupungis­sa täy­tyy olla täl­laisia kiviä kadus­sa, kos­ka niitä on aina ollut ja ne “sopi­vat” Helsin­gin kaupunkikuvaan.
    Olen huo­man­nut yös että jalankulk­i­jatkaan eivät mielel­lään kävele tuol­laisil­la kivil­lä. Esimerkkinä voidaan pitää vaik­ka Klaus K hotellin edessä ole­vaa kivetys­tä. Usein ihmiset siir­tyvät kulke­maan vier­essä kulke­valle pyörätielle ja ovat sit­ten pyöräil­i­jöi­den edessä.

    Vastaa

  4. Kaup­pa­to­ril­ta Kata­janokan suun­taan meneväl­lä sil­lal­la on erotel­tu pyörä- ja jalankulkupuo­let tms korote­tul­la met­allilevyl­lä, märkänä liukas­ta kuin saip­pua. Pari ker­taa olen näh­nyt pyöräil­i­jän kaatu­van siinä, ker­ran ihan edestä ja itse samaan kasaan.

    Vastaa

  5. Osmo on oike­as­sa, mut­ta taitaa vaa­tia todel­la kapean renkaan, että mah­tuu tuo­hon rakoon putoa­maan. Ei sel­l­aisil­la muutenkaan kan­na­ta kaupungis­sa ajaa.

    Vastaa

  6. ‘Keskel­lä kaupunkia ei pidä ajaa kovaa tai ajakaa autotiel­lä.’ (Eli­na)
    Saako ajo­radal­la edes ajaa, jos paikalta löy­tyy ‘pyörätie’?

    Vastaa

  7. Ladon­ta sik­si noin­päin, että saadaan hel­posti suo­ja­tien viivat tehtyä kivil­lä. Silti se on ihan hanurista pyöräil­i­jää kohtaan. Eikä vaa­di edes kovin kapeaa ren­gas­ta, ei sen tarvitse vakoon kokon­aan upota.

    Vastaa

  8. Jos ren­gas tipah­taa sopi­vaan väli­in niin siinähän kaatuu, oli nopeus miten pieni tahansa. Eli­na voi käy­dä tes­taile­mas­sa esim spo­rakisko­jen kanssa miten paljon nopeut­ta vaatii.

    Vastaa

  9. Argu­ment­ti­in: “ei kan­na­ta ajaa kaupungis­sa kapeil­la renkail­la” kom­ment­ti. Minä ajan sel­l­aisil­la sik­si, että se sopii pitki­in matkoi­hin erit­täin hyvin. Kun läh­den kotoani lenkille vaik­ka kehäkol­moselle, niin min­un on pakko ajaa kaupun­gin läpi jotain kaut­ta. Sama kos­kee myös ihmistä joka tulee vaik­ka Laut­tasaares­ta tai Tapi­o­las­ta töi­hin keskus­taan. Keskus­ta on sisäisen liiken­teen lisäk­si läpikulku­paik­ka, joka pitäisi olla tur­valli­nen kaikille käyttäjille. 

    Eli­na: Jos pyöräil­i­jä joutuu varo­maan sitä että ren­gas ei joudu kiv­en väli­in tai muuten huomio kiin­nit­tyy muuhun kuin liiken­teeseen, ei se ole kenellekään tur­val­lista. Jos pyörien vauh­tia on tarpeen hidas­taa, siihen löy­tyy sit­ten autoteiltä tut­tu­ja keino­ja (pom­put ja hidasteet).

    Vastaa

  10. Kyl­lä se tavanomainen valkois­es­ta mas­sas­ta tehty suo­ja­tien vii­va on paljon vaar­al­lisem­pi esimerkik­si sateel­la tai lumisateessa. Ne ovat todel­la liukkaita. 

    Pyörää (kuten muitakin ajoneu­vo­ja) on ajet­ta­va niin, että se on hal­lit­tavis­sa kaikissa tilanteis­sa. Suo­jati­etä läh­estyt­täessä vauhdin on olta­va niin hidas, että pyörä pysähtyy jos jalankulk­i­ja on aikeis­sa ylit­tää suo­ja­tien. Samal­la kun vauhti piene­nee, myös pyörän hallinta helpot­tuu ja ajami­nen vaik­ka keskel­lä noi­ta kiviä, saumo­ja väl­tellen onnis­tuu eri­no­maisen hyvin. 

    Todel­li­nen vaara ovat lait­tomil­la jar­rut­tomil­la, kiin­teä­na­paisil­la polkupyörän­ta­paisil­la hur­jastel­e­vat hamp­putukat, jot­ka eivät väl­itä liiken­nesään­nöistä tuon taivaallista.

    Vastaa

  11. Ajan noin viisi tuhat­ta kil­saa vuodessa fil­lar­il­la. Se ei ehkä ole paljon tei­hin ver­rat­tuna, mut­ta ker­taakaan en ole aikuisiäl­lä kaatunut. 

    Eli ei minus­sa eikä kiveyk­sessä nyt ole vika, jos te kaa­tu­ilette tavan takaa. Törpöt!

    Keskikaupungilla pyöräil­i­jän tulee ajaa jalanku­lun ehdoil­la. Mikään ei ole veemäisem­pää kuin pyöräi­lykypärään ja (kuvot­tavi­in) pyöräi­lytrikoisi­in son­nus­tau­tunut idioot­ti, joka ottaa asi­ak­seen opet­taa kanssakulk­i­joi­ta viuhah­ta­mal­la sata lasis­sa millin päästä ja huu­ta­mal­la vielä päälle solvauksia. 

    Kiroilu­un ei valitet­tavasti koskaan ehdi vas­ta­ta, kun tei­den-omis­ta­ja-imbe­sil­li on jo kadon­nut horisont­ti­in. Sanat ovat kyl­lä valmiina. 

    Sel­l­ainen laki voimaan, että kiihkopy­öräil­i­jät autotielle ja ne fil­lar­is­tit, jot­ka halu­a­vat rauhal­lisem­paa menoa ovat väistämisvelvol­lisia heikom­pi­in­sa näh­den pyöräteillä.

    Vastaa

  12. Tuli tuos­ta kuvas­ta mieleen van­ha jut­tu. En usko että kiin­teistövi­ras­to ihan piru­ut­taan halu­aa tehdä elämän vaikeak­si pyöräil­i­jöille, kysymys lie­nee ajat­telemat­to­muud­es­ta ja tiedon puutteesta.

    Joskus taan­noin puuhat­ti­in net­ti­in sem­moista kart­taa Helsingistä, johon voisi liit­tää kuvia (ja mik­sesi nyt­tem­min videoita) han­kalista paikoista. Jonkun ver­sion taisin nähdäkin, samoin parin yksi­ty­ishenkilön kuvia kart­taan linkat­tuina. Ei joku fil­lar­i­jär­jestö tai vaik­ka vihreät pyöräil­i­jät halu­aisi ottaa asi­ak­seen? Teknis­es­ti tuon voi tehdä vaik­ka Google Mapsilla.

    Vastaa

  13. Ei se Eli­na hyvä ole aina vauhdista kiin­ni, se kaa­tu­mi­nen polkupyöräl­lä nimittäin.

    Vastaa

  14. Eli­na: “Keskikaupungilla pyöräil­i­jän tulee ajaa jalanku­lun ehdoil­la. Mikään ei ole veemäisem­pää kuin pyöräi­lykypärään ja (kuvot­tavi­in) pyöräi­lytrikoisi­in son­nus­tau­tunut idioot­ti, joka ottaa asi­ak­seen opet­taa kanssakulk­i­joi­ta viuhah­ta­mal­la sata lasis­sa millin päästä ja huu­ta­mal­la vielä päälle solvauksia.”

    Jos siinä on PYÖRÄtie niin ei, siinä ei tarvitse ajaa jalankulk­i­joiden ehdoil­la. Ei kukaan ole­ta, että autoil­i­joidenkaan pitäisi ajaa jalankulk­i­joiden ehdol­la sil­lä välin, kun jalankulk­i­jat rauhas­sa tal­lus­ta­vat pitkin ajoteitä. 

    Itse en keskus­tas­sa edes käytä pyörää, kos­ka ihmiset eivät kykene niin yksinker­taiseen toim­intoon kuin pysyä pois­sa pyöräteiltä.

    Vastaa

  15. Eli­na kir­joit­ti 23.1.2009 kel­lo 16:13

    “Sel­l­ainen laki voimaan, että kiihkopy­öräil­i­jät autotielle ja ne fil­lar­is­tit, jot­ka halu­a­vat rauhal­lisem­paa menoa ovat väistämisvelvol­lisia heikom­pi­in­sa näh­den pyöräteillä.”

    Bra­vo!

    Vastaa

  16. Syy noiden suo­jatie kivien rakoi­hin saat­taa olla se että ne kulu­vat huo­mat­tavasti enem­män kuin taval­liset betonikivet. Johtuu luul­tavasti siitä että ne on läpivär­jät­ty ja se heiken­tää mate­ri­aalia. Liikenne kulut­taa ja jos ne on joudut­tu joskus purka­maan ja ere­hdyt­ty lait­ta­maan van­hat kivet takasin niin väk­isin jää isot raot.

    Vastaa

  17. Renkaiden kapeus on suh­teel­lista: min­ul­la on 30-mil­liset slick­sit, eivätkä ne uppoa vielä noi­hin rakoi­hin, joskin pystyvät hie­man hor­jut­ta­maan jos ajaa hitaasti. Mut­ta 23-milli­nen kisaku­mi / har­joi­tuskil­paku­mi var­masti holah­taa tuo­hon railoon. 

    Pyöräi­lyä tun­tem­at­tomille ker­rot­takoon, että ns. perus­pyörien renkaiden lev­eys on yleen­sä 37 tai 47 mm, ja se on huimasti lev­eämpi. No mik­si me emme sit­ten käytä niitä lev­eitä renkaita?
    a) maantiepyörän haarukois­sa ei ole tilaa 28- tai 30-mil­listä leveämmälle.
    b)käytämme maantiepyörää, kos­ka se on kevyt ja nopea, jol­loin pääsemme samal­la ener­gial­la kak­si ker­taa kovem­paa tai vai­h­toe­htois­es­ti kak­si ker­taa kauem­mas samal­la ener­gial­la ja ajankäytöl­lä kuin mummopyörällä.

    Nopeus: mitä suurem­pi on nopeus, sitä tur­val­lisem­paa tuol­laiset kiveyk­set on ylit­tää, kos­ka nopeus luo vakaut­ta renkaas­sa vaikut­ta­van hyrrävoiman ansios­ta. Tuos­sa Man­skun paikas­sa kaatuu toden­näköisim­min sil­loin, kun joutuu hidas­ta­maan yhtäkkiä käve­ly­vauhti­in, tai jopa pysähtymään paikalleen silmän­räpäyk­sek­si, väis­tel­läk­seen keskel­lä pyöräkaistaa seiso­via jalankulkijoita.

    Vastaa

  18. Isäukon Pyrk­i­jässä oli lev­eät kumit ja vanteet.
    Ajeli alku­peräisil­lä kumeil­la sit­ten 1945 kunnes 40 vuo­den jäl­keen koit­ti aika lait­taa uudet kumit alle. 

    Oliko sit­ten Nokialaiset ne uudet, mut­ta kuulemat­ta ja kiroilemat­ta ei uusia “gum­me­ja” mei­dän per­heessä käyttöönotettu.

    Kirosi maas­ta taivaaseen nuo “ohut-gum­miset”.

    Vastaa

  19. Niin, mis­sähän tuos­sa on se rako joka pyöräi­jöitä vaanii? Itse en ole sitä havain­nut. Ain­oas­taan dop­ingkapei­ta renkai­ta käyt­tävät parem­mat ihmiset moi­sen voivat havaita.

    Vastaa

  20. Asun ja pyöräilen Turus­sa, mis­sä myös on vas­taavia vir­i­tyk­siä siel­lä tääl­lä. Pyörässäni ei ole eri­tyisen kapeat renkaat enkä ole kokenut ole­vani kaa­tu­mis­vaaras­sa, mut­ta täysin turha täris­te­ly kiveyk­sil­lä ottaa päähän. Tehdäänkö näitä koris­te­lu­tarkoituk­ses­sa vai ihan vaan pahas­ta tah­dos­ta? Jos koris­tel­la pitää, niin mik­si kiviä ei pan­na autokaistalle? Min­un puolestani autoil­i­jat joutaisi­vat täris­telemään yhtä lail­la. (Kuvan oikeasti kivet­ty katu lie­nee Man­ner­heim­intie tai Alek­si, mut­ta ne ovat Suomes­sa harv­inaisuuk­sia.) Turus­sa on kivet­tyjä poikki­raito­ja muu­ta­mas­sa kohtaa pyöräteil­lä muuten täysin taval­lisil­la asval­toiduil­la kaduil­la ja teil­lä. Olen hil­jaa mielessäni toivonut, että Turun rapakun­toinen kun­tat­alous kar­sii ylimääräiset kivet raken­nelmista ja vas­taisu­udessa saadaan suo­raa asvalt­tia pyöräteille. Julkisen talouden logi­ik­ka vaan valitet­tavasti on sem­moinen, että usein rahaa löy­tyy koris­teisi­in eikä toimintaan.

    Vastaa

  21. Lisään­pä vielä, että olisi haus­ka kuul­la kööpen­ham­i­nalais­ten tai esim. Mün­sterin kaupun­gin pyörä­tien tek­i­jöi­den kom­ment­ti näistä raken­nelmista. Sak­salaiset vis­si­in parhaim­mil­laan seulo­vat pyörä­tien asvaltista halkeamia jol­lain aparaatil­la ennen kuin viat edes ehtivät tun­tu­viksi halkeamik­si asti.

    Vastaa

  22. Ajoin ker­ran kaupungilla pyöräl­lä. Yksi n. 50 v mies yrit­ti tuu­pa­ta min­ut tarakkaa tönäisemäl­lä kumoon, kun jouduin vähän matkaa aja­maan jalka­käytäväl­lä. Onnis­tu­in silti pysymään pystyssä.

    Vastaa

  23. Eli­na, ota­han rauhal­lisem­min. Tuo­han on luet­tavis­sa kiiho­tuk­sek­si kansan­ryh­mää vastaan.

    Vastaa

  24. Väl­itän ongel­man Raken­nusvi­ras­tolle, joka näitä toteut­taa. Itse asi­as­sa ne kan­nat­taisi rapor­toi­da sinne aivan ensim­mäisek­si, jot­ta voisi­vat kor­ja­ta ongel­man. Sil­loin tietysti jäisimme näitä inten­si­ivisiä keskustelui­ta pait­si. ;0>

    Yst. Pekka Sauri
    Tästäkin vas­taa­va apulaiskaupunginjohtaja

    Vastaa

  25. Hei tpyy­lu­o­ma: Onko tuo mainit­se­masi kart­ta­sait­ti vielä ole­mas­sa jos­sain? Olen ajatel­lut itsekin että saman­lainen pro­jek­ti aut­taisi kar­toit­ta­maan pyöräi­lyn han­kalia paikko­ja. Itsel­läni kul­kee aina jonkin­lainen kam­era pyöräil­lessä mukana. 

    Osmo: Minkälainen mah­dol­lisu­us olisi vaikut­taa että täl­laiset pyöräi­lyä han­kaloit­ta­vat paikat kor­vataan parem­min suun­nitel­luil­la ratkaisuil­la? Korostan sitä että tämä olisi kaikkien pyöräil­i­jöi­den hyödyk­si, eikä keneltäkään pois. Nythän on tulos­sa paljon pyörätiehankkei­ta. Esimerkik­si Ratakuilun kävely/pyöräreitin syysku­us­sa alka­va rak­en­t­a­mi­nen. Voisi esimerkik­si tark­istaa että onko raken­nusvi­ras­tol­la käytössä joku stan­dar­di, jos­sa määritel­lään risteyk­sen päällystys­ma­te­ri­aalit ja raken­nustekni­ik­ka. Raken­nusvi­ras­ton sivuil­ta ei ainakaan nopean etsin­nän tulok­se­na saanut asi­aan valaistusta.

    Vastaa

  26. Äh, Sauria viedään kuin päs­siä narussa. 

    Mik­si tuh­la­ta moi­seen muu­tok­seen sent­tiäkään, kun noin kapeil­la renkail­la ajavia on promille pyöräil­i­jöistä. Ajakoot lev­eäm­mil­lä renkailla!

    Tuo kiveys on kivan näköi­nen ja muis­tut­taa pyöräil­i­jöitä jalankulk­i­joista parem­min kuin sileä asfalt­ti suo­ja­tien kohdalla. 

    Mitä voisit edesaut­taa tuol­laisen näen­näis­pu­uhastelun sijaan on raitio­vaunu Munkkivuoreen. Kiitos!

    Vastaa

  27. Näin ne kak­si virheää hyvää vel­jeä hoita­vat asioi­ta. Onko tosi­aan niin, että Sauril­la ei ole tarpeek­si hom­mia pitää kiin­ni lupauk­ses­taan katutöi­den koordi­noin­nista ja katu­jen auki repimisen vähentämisestä?

    Mitähän iltapäiväle­hdet sanovat asiasta?

    Vastaa

  28. Ihmeel­listä, miten pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat tap­pel­e­vat keskenään, kun se on kuitenkin auto­jen kaista, joka tiestä yleen­sä suurim­man osan nap­paa. Luulisi, että yhteinen viholli­nen löy­ty­isi helposti.

    Ja en nyt sanoisi tuo­ta puuhasteluk­si. Kyse on siitä, että ylipäätään pyöräi­ly ote­taan tosis­saan huomioon liiken­net­tä suunniteltaessa.

    Vastaa

  29. Näin joo. Kat­sokaa­pa kuvas­sa kivien aset­telua auto­jen ajo­radal­la. Siel­lä ei ole pitkit­täis­su­un­taisia uria. Joten asia lie­nee aika hel­posti kor­jat­tavis­sa kivien aset­telua muuttamalla?

    Vastaa

  30. Saurille sel­l­aiset ter­veiset, että näis­sä asiois­sa parhait­en ja nopeim­min pääsee eteen­päin saa­mal­la asialle “oikean” sanan­viejän (esim. oden). Kum­mas­tu­isit, jos vähänkään enem­män seu­raisit porukoitte­si työskentelyä:)

    Vastaa

  31. Oival­lista Pekka S kun asia menee eteen­päin! Jokin aika sit­ten oli kaupungilla kyse­ly pyöräre­it­tien kun­nos­ta, sil­loin annoin samas­ta asi­as­ta palautet­ta. Taitaa olla jo pari vuot­ta kulunut siitä. 

    Mitä tulee epäil­i­jöi­hin, väitän että asian muut­ta­mi­nen ei kulu­ta resursse­ja paljonkaan. Ehkä jopa vähen­tää. Ajatel­laan­pa vaik­ka että kyseisessä paikas­sa olisi vedet­ty öljyso­ra suo­raan risteyk­sen yli ja siihen päälle suo­ja­tien valkoiset viivat. Paikalle ei olisi tarvin­nut kut­sua kivien lait­ta­jia, jot­ka ovat eri työ­porukkaa. Jos taas kivimiehet lato­vat kivet toisen­laiseen muo­dostel­maan ei sekään kulu­ta sen enem­pää resursseja.

    Vastaa

  32. Joo, mie­lenki­inoista Fil­lari­ton, joskaan ei uut­ta tässä maailmassa! 

    Saurin Hyvä Kaveri toivoo ompelu­lan­gan ohuille renkaille eri­ty­isjär­jeste­lyjä kaupun­gin joh­dos­ta ja johan heti reagoidaan. Siitä taas katu­ja repimään tuhan­sien normipyöräil­i­jöi­den nenän edestä.…

    Saurille tiedok­si, että pyöräi­lyyn liit­tyy parin metrin kaistalet­ta huo­mat­tavasti olen­naisem­pia ongelmia Helsingissä.

    Vastaa

  34. Edel­lä mainit­tu palvelu löy­tyi aiem­min nimel­lä Katukana­va. Se oli varsin oivalli­nen palvelu, jon­ka kaut­ta itsekin tuli muu­tamista tiestön ongelmista rapor­toitua tarvit­se­mat­ta selvit­tää onko alue kaupun­gin, val­tion vai jonkun muun ylläpitovastuulla.

    Ongel­man vähät­telijöille kysymys:

    Kauanko autotiel­lä pitäisi kulkusu­un­nan mukaisen railon antaa olla/annettaisiin olla asi­aan puut­tumat­ta? Entä jos railon lev­eys olisi sel­l­ainen, että tavalli­nen auton­ren­gas rakoon kiilau­tu­isi, mut­ta isom­pi­en katu­maas­turien ja urheilu­au­to­jen lev­eäm­mät renkaat eivät siihen mahtuisi?

    Vastaa

  35. Kyl­lä tuo­lainen suun­nit­telu­virhe pitäisi kor­ja­ta. Miten joku voi vas­tus­taa hyvän pyöräi­lyverkon rak­en­tamista Helsinki­in. Itse ajaisin myös use­am­min pyöräl­lä koulu­un ja töi­hin, jos pyöräti­estö olisi parem­min suun­nitel­tu ja parem­mas­sa kun­nos­sa. Mitä vikaa on maantiepyöris­sä? Nämähän ovat mil­tein ihanteel­lisia hyvin suun­nitel­luil­la kadun­pätkil­lä. Eli­na en usko, että pyöräi­lyverkko ja hyvä ratikkaverkko ovat toisi­aan poissulkevia.

    Vastaa

  36. Dizen,

    Eikös sinne raitiokiskonkin väli­in kastemadon pak­suinen ren­gas aika ikävästi lip­sah­da? Puhu­mat­takaan mun sek­sikkäistä piikkikoroista. 

    Eli raitiokiskot pois fri­ikkien tieltä? 

    Ei vaineskaan… 😉

    Ärsyt­tää vain, kun kaikkia pyöräil­i­jöitä koske­vien TODELLISTEN ongelmien puoleen ei kor­vaa lotkaute­ta, mut­ta sit­ten kun jonkin mar­gin­aaliryh­män oikea edus­ta­ja vetää oikeas­ta narus­ta, niin johan tulee punt­ti­in vipinää..

    Todel­liset ongelmat: 

    Pyöräteille pysäköidyt autot, katutöi­den takia jatku­vasti tukos­sa ole­vat pyöräti­et. Auto­jen liikku­mi­nen kyl­lä tur­vataan, mut­ta pyöräil­i­jät ohjataan jonkin muta­lam­men kaut­ta umpiku­jaan jos nyt vaivaudu­taan mihinkään ohjaa­maan. Tie vain katkaistaan. 

    Mut­ta okei, ei se min­ul­ta pois ole, jos kiveyk­set pois­te­taan. Van­i­tas vanitatum.…

    Vastaa

  37. Eli­na: “…Keskikaupungilla pyöräil­i­jän tulee ajaa jalanku­lun ehdoilla…”

    Tuo aja­tus on aika ääliömäi­nen. Keskikaupungilla aje­taan pyöräl­lä juuri niin kovaa tai hil­jaa kuin se on tur­val­lista ja jou­tu­isaa. Myös jalankulk­i­joiden tulee ole­tusar­vois­es­ti nou­dat­taa liiken­nesään­töjä. Jos joku tont­tu tun­kee pyörätielle, niin voi voi. Satak­iloa lihaa ja pyörä on aika paljon, joten eiköhän tyh­mä jalalankulk­i­ja ker­ras­ta opi. (Onko riit­tävän provosoivasti kir­joitet­tu? 😉 Ihan aikuis­ten oikeasti en ymmär­rä tuon tytön ajatuksenjuoksua.)

    Vastaa

  38. Olavi: “…Ihmeel­listä, miten pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat tap­pel­e­vat keskenään … Luulisi, että yhteinen viholli­nen löy­ty­isi helposti…”

    Joo, mut­ta lin­ja-autoista ei saa puhua pahaa Osmon sivuil­la 😉 Ymmär­rän lin­ja-autoli­iken­teen syr­jäseuduil­la, vaik­ka tilaus­tak­si olisikin monin paikoin halvem­pi ratkaisu.

    En ymmär­rä lin­ja-auto­ja Kehä I:n sisäl­lä enkä varsinkaan keskus­tas­sa. Yhteinen viholli­nen on help­po nähdä ja henkilöau­toil­i­jatkin saadaan var­masti samaan rintamaan. 😀

    Vastaa

  39. Kalle Pyöränie­mi kir­joit­ti 25.1.2009 kel­lo 22:49
    “En ymmär­rä lin­ja-auto­ja Kehä I:n sisäl­lä enkä varsinkaan keskus­tas­sa. Yhteinen viholli­nen on help­po nähdä ja henkilöau­toil­i­jatkin saadaan var­masti samaan rintamaan.”

    Miten niin et ymmärrä?
    Vai tarkoi­tatko, että julki­nen liikenne, Kehä I sisäpuolel­la, hoide­taan ole­mas­sa ole­val­la raitio­vaunuli­iken­teel­lä ja lop­ut kävelevät/fillaroivat? No, se olisikin todel­la vihreä aja­tus ja Helsingistä tulisi ker­ta­laakil­la hil­jainen kaupunki.
    Vai tarkoititko ken­ties raiti­oli­iken­teen selvää lisäämistä. Muis­tu­tan vaan mieli­in mikä älämölö syn­tyi kun 9 piti jatkaa (suun­nitelmien mukaan) rantaan. Nythän muu­ta­ma kaup­pias tor­pe­doi tehokkaasti ko. lin­jan, mis­tä tuli tynkä 9.
    Kuin­ka ajat­telit hoitaa las­ten, van­hus­ten ja sairaiden kulkemisen ilman busse­ja? Min­un havain­to­jen mukaan ter­veetkään ihmiset eivät osaa kävel­lä muu­ta­maa sataa metriä.

    Muuten olen sitä mieltä, että kaik­ki bus­sikuskit ja liiken­nöit­si­jät pitäisi kurssit­taa uudelleen Turus­sa. Siel­lä pelaa kil­pailu­tus, pelaa oikeasti, kalus­to on pääosin hyvää ja kuskit ammat­ti­taitoisen kohteliaita.

    Vastaa

  40. Kalle,

    Eri­lai­sis­sa ympäristöis­sä on eri kulku­muodoil­la eri marssi­järjestys. Moot­tori­tiel­lä men­nään autoli­iken­teen ehdoil­la, junaradal­la junan ehdoil­la ja ydinkeskus­tas­sa jalanku­lun ehdoil­la, ei kilpapyöräilijöiden. 

    Jalankulk­i­jois­sa on niin paljon eri syistä vajavaisin omi­naisuuksin varustet­tu­ja, että minus­ta ei ole oikein käyt­tää sataa kiloa lihaa ja pyörää uhkana kaupunkiym­päristössä. Jokaiselta juop­uneelta, näkö­vam­maiselta, van­huk­selta tai lapselta ei voi edel­lyt­tää pyörä­tien muis­tamista. Eli pyöril­i­jän tulee varoa heikom­piaan. Ei autokaan saa ajaa jalankulk­i­jan päälle, vaik­ka tämä olisi väärässä paikassa. 

    Aina kun tääl­lä on autoilus­ta puhet­ta, niin muis­te­taan korostaa kuin­ka vähän hyö­tyä on ylinopeuk­sista ajal­lis­es­ti. Mitähän hyö­tyä kaupunkialueel­la on kaa­ha­ta hul­lun kiil­to silmis­sä muu­ta­man kilo­metrin matko­ja sen sijaan, että ottaisi muut huomioon. Sitä pääsee var­masti noin kymme­nen sekun­tia aikaisem­min per­ille aggres­si­ivisel­la tyylillä. 

    Asen­teesi ei edis­tä pyöräi­lyä, vaan päin vastoin.

    Vastaa

  41. Eli­na kir­joit­ti 26.1.2009 kel­lo 12:12

    Eri­lai­sis­sa ympäristöis­sä on eri kulku­muodoil­la eri marssi­järjestys. Moot­tori­tiel­lä men­nään autoli­iken­teen ehdoil­la, junaradal­la junan ehdoil­la ja ydinkeskus­tas­sa jalanku­lun ehdoil­la, ei kilpapyöräilijöiden.

    Minus­ta pyörätiel­lä kyl­lä men­nään pyöräil­i­jöi­den ehdol­la. Mitä järkeä muuten olisi merk­itä erik­seen keskus­tan pyöräteitä?
    Pyöräil­i­jöi­den ehdol­la meno ei tietenkään tarkoi­ta, että ehdoin tah­doin aje­taan päälle tai sol­vataan. Mut­ta olen Kallen kanssa samaa mieltä:
    “Keskikaupungilla aje­taan pyöräl­lä juuri niin kovaa tai hil­jaa kuin se on tur­val­lista ja joutuisaa.”
    Jos eteen osuu jalankulk­i­ja, soite­taan kel­loa. Jos se ei tep­si, ohite­taan ihan vaik­ka vauhdikkastikin ja läheltä, jos paik­ka on ahdas.
    Se että pyörätiel­lä tal­lus­tavia jalankulk­i­joi­ta ei saisi pelästyt­tää on liikaa vaadittu.

    Vastaa

  42. ‘Ei autokaan saa ajaa jalankulk­i­jan päälle, vaik­ka tämä olisi väärässä paikas­sa.’ (Eli­na)
    Suomen laki ei valitet­tavasti mene yli fysi­ikan laeista. Jos jalankulk­i­jat halu­taan vapaut­taa kulke­maan ihan miten sat­tuu (vaikka­pa vain kan­takaupun­gin alueel­la) ilman ikäviä yhteen­tör­mäyk­siä, kaikkien liiken­nevä­linei­den nopeudet on pudotet­ta­va, ei pelkästään pyörien. Mikä olisi Eli­nalle sopi­va yleis­ra­joi­tus kantakaupunkiin?
    Tois­t­en huomioonot­ta­mi­nen on aina suositeltavaa, myös jalankulkijoille.

    Vastaa

  43. Pekka Vitikainen: “Muuten olen sitä mieltä, että kaik­ki bus­sikuskit ja liiken­nöit­si­jät pitäisi kurssit­taa uudelleen Turussa.”

    Tai sit­ten bus­seil­la har­joitet­ta­van joukkoli­iken­teen vois jät­tää markki­noiden hoidettavaksi:

    http://www.econtalk.org/archives/2008/07/munger_on_the_p.html

    Suosit­te­len tätä jak­soa kaikille joukkoli­iken­teen tuot­tamis­es­ta kiinnostuneille.

    Vastaa

  44. Kan­nat­taa muis­taa että suuri osa jalankulk­i­joista on kän­nis­sä. Lopuista merkit­tävä osa on neu­root­tisia avo­hoitopoti­lai­ta joil­la saat­taa olla eri­laisia pakkoli­ikkeitä. Lopuista jalankulk­i­joista mon­et ovat unes­sa tai itsetuhoisia. 

    Keskus­tas­sa käve­lylle ei tai­da olla laatu­vaa­timuk­sia — turha siis odot­taa jalankulk­i­joil­ta liikoja.

    Vastaa

  46. Heh, heh…

    Toi oli hyvä, Teemu!

    Edelleen pysyn siinä, että ydinkeskus­tas­sa pyöräil­i­jöi­den tulee tarkkaavaise­na varoa jalankulk­i­joi­ta kuten auto­jenkin. Käve­ly on ensisi­jaista siis. 

    Uskon, että sekopäiselle kil­pa­pyöräil­i­jälle kyl­lä sakot nap­sah­taa, vaik­ka kuin­ka pyörätiel­lä olisi, jos jonkun päälle tarkoituk­sel­la ajaa neljääkymp­piä keskustassa. 

    Ja äärim­mäisen vas­ten­mielisenä pidän ihmis­ten “opet­tamista” uhkaaval­la tilanteel­la. Voihan sitä hidas­taa ja sanoa ihan ystäväl­lis­es­ti, että huo­maa pyörätie.. Niin minä teen ja aina olen ollut ajois­sa perillä. 

    Kel­lon soit­ta­mi­nen on öykkärimäistä. Min­ul­la ei edes ole soittokelloa.

    Vastaa

  47. Ihan sivuhuo­mau­tuk­se­na tähän, että autok­oulus­sa opete­taan, kuin­ka lap­si on elävä varoi­tus­merk­ki ja läh­estyt­täessä autol­la las­ta toim­i­taan sen mukaan. Sama pätee (tai ainakin sen pitäisi päteä), kun läh­estyy las­ta polkupyörällä.

    Vastaa

  48. “Kel­lon soit­ta­mi­nen on öykkärimäistä. Min­ul­la ei edes ole soittokelloa.”

    Jaa, kyl­lä minä jalankulk­i­jana arvostan sitä, että soite­taan kel­loa eikä yritetä hurah­taa äänet­tömästi ohi. Sitä osaa sil­loin vähän itsekin varoa.

    Vastaa

  49. Eikös tuo kel­lo ole pakolli­nen pyörän varuste. Vai veikö EU senkin. No, itse ainakin rim­pau­tan kel­loa silleen varovasti niin tietävät jalankulk­i­jat antaa vähän tilaa. Ei ole vielä kukaan suut­tunut kel­lon soitosta.
    Niin, kapearenkaisel­la ajelen.

    Vastaa

  50. Mik­si ihmeessä kel­lon soit­ta­mi­nen on öykkärimäistä? On öykkärimäistä vinka­ta, että hei kaveri, olet väärässä kohtaa tietä? Kyl­lähän jalankulk­i­jan täy­tyy saa­da tal­la­ta, mis­sä lystää…

    Itsekin arvostan, kun min­ua varoite­taan kel­lol­la. Sil­loin osaa varautua.

    Vastaa

  51. Ter­ve Osmo!

    olet yks har­voista eduskun­nas­sa, joil­la on jalat maas­sa. Kiitos siitä!

    Täl­läiset asi­at mitä vas­taan tais­telet, tekevät sen pankkien ja yhteiskun­nan piek­semän v’t­tuun­tuneen kansalaisen elämän lohduttomaksi.

    “pie­nille” ongelmille ei ole enää sijaa, kun on lama, ja pankit tarvii apua 😛

    -w

    http://www.hilavitkutin.com/2009/02/22/the-crisis-of-credit-mista-luottokriisissa-on-kyse/#commentt

    tuos­sa video mik­si lama on syn­tynyt (tai, no ainakin yksi syy tähän lamaan)

    jat­ka samaan malliin!

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Mikko H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.