Kansalainen Matti lähetti minulle kuvan Mannerheimintieltä Stockmannia vastapäätä olevasta pyörätiestä, johon Rakennusvirasto on rakentanut ansan kapearenkaisilla fillareilla ajaville. Kivetyksen väliin muodostuu ajolinjan suuntainen rako. Jos pyörä putoaa tuohon rakoon, pyöräilijä kaatuu. Tällaisia ei saisi tehdä. Kiitän kuvasta. Itseänikin ovat nämä ansat raivostuttaneet. Pari kertaa on kaatuminen ollut lähellä.
Kyllä! Olen kironnut noita siitä lähtien kun hankin kapearenkaisin kiiturin. Pahin miina on kuitenkin Forumin nurkilla.
Se on hyvä vain, että joudutte vähän jarruttelemaan. Ajatte kuin mielipuolet kävelijöistä piittamatta.
Keskellä kaupunkia ei pidä ajaa kovaa tai ajakaa autotiellä. Täytyykin toivoa lisää heti näitä pyöräilijänkaatokiveyksiä eri puolille Helsinkiä.
Hyvä, että tuli täällä puheeksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on suunnittelijoiden peruste käyttää tuollaista kivien ladontaa. Onko se pelkkää ajattelemattomuutta vai eikö asiaa ole pohdittu ollenkaan? Vai liittyykö asiaan jotain esteettisiä perinteitä, siis että kaupungissa täytyy olla tällaisia kiviä kadussa, koska niitä on aina ollut ja ne “sopivat” Helsingin kaupunkikuvaan.
Olen huomannut yös että jalankulkijatkaan eivät mielellään kävele tuollaisilla kivillä. Esimerkkinä voidaan pitää vaikka Klaus K hotellin edessä olevaa kivetystä. Usein ihmiset siirtyvät kulkemaan vieressä kulkevalle pyörätielle ja ovat sitten pyöräilijöiden edessä.
Kauppatorilta Katajanokan suuntaan menevällä sillalla on eroteltu pyörä- ja jalankulkupuolet tms korotetulla metallilevyllä, märkänä liukasta kuin saippua. Pari kertaa olen nähnyt pyöräilijän kaatuvan siinä, kerran ihan edestä ja itse samaan kasaan.
Osmo on oikeassa, mutta taitaa vaatia todella kapean renkaan, että mahtuu tuohon rakoon putoamaan. Ei sellaisilla muutenkaan kannata kaupungissa ajaa.
‘Keskellä kaupunkia ei pidä ajaa kovaa tai ajakaa autotiellä.’ (Elina)
Saako ajoradalla edes ajaa, jos paikalta löytyy ‘pyörätie’?
Ladonta siksi noinpäin, että saadaan helposti suojatien viivat tehtyä kivillä. Silti se on ihan hanurista pyöräilijää kohtaan. Eikä vaadi edes kovin kapeaa rengasta, ei sen tarvitse vakoon kokonaan upota.
Jos rengas tipahtaa sopivaan väliin niin siinähän kaatuu, oli nopeus miten pieni tahansa. Elina voi käydä testailemassa esim sporakiskojen kanssa miten paljon nopeutta vaatii.
Argumenttiin: “ei kannata ajaa kaupungissa kapeilla renkailla” kommentti. Minä ajan sellaisilla siksi, että se sopii pitkiin matkoihin erittäin hyvin. Kun lähden kotoani lenkille vaikka kehäkolmoselle, niin minun on pakko ajaa kaupungin läpi jotain kautta. Sama koskee myös ihmistä joka tulee vaikka Lauttasaaresta tai Tapiolasta töihin keskustaan. Keskusta on sisäisen liikenteen lisäksi läpikulkupaikka, joka pitäisi olla turvallinen kaikille käyttäjille.
Elina: Jos pyöräilijä joutuu varomaan sitä että rengas ei joudu kiven väliin tai muuten huomio kiinnittyy muuhun kuin liikenteeseen, ei se ole kenellekään turvallista. Jos pyörien vauhtia on tarpeen hidastaa, siihen löytyy sitten autoteiltä tuttuja keinoja (pomput ja hidasteet).
Kyllä se tavanomainen valkoisesta massasta tehty suojatien viiva on paljon vaarallisempi esimerkiksi sateella tai lumisateessa. Ne ovat todella liukkaita.
Pyörää (kuten muitakin ajoneuvoja) on ajettava niin, että se on hallittavissa kaikissa tilanteissa. Suojatietä lähestyttäessä vauhdin on oltava niin hidas, että pyörä pysähtyy jos jalankulkija on aikeissa ylittää suojatien. Samalla kun vauhti pienenee, myös pyörän hallinta helpottuu ja ajaminen vaikka keskellä noita kiviä, saumoja vältellen onnistuu erinomaisen hyvin.
Todellinen vaara ovat laittomilla jarruttomilla, kiinteänapaisilla polkupyöräntapaisilla hurjastelevat hampputukat, jotka eivät välitä liikennesäännöistä tuon taivaallista.
Ajan noin viisi tuhatta kilsaa vuodessa fillarilla. Se ei ehkä ole paljon teihin verrattuna, mutta kertaakaan en ole aikuisiällä kaatunut.
Eli ei minussa eikä kiveyksessä nyt ole vika, jos te kaatuilette tavan takaa. Törpöt!
Keskikaupungilla pyöräilijän tulee ajaa jalankulun ehdoilla. Mikään ei ole veemäisempää kuin pyöräilykypärään ja (kuvottaviin) pyöräilytrikoisiin sonnustautunut idiootti, joka ottaa asiakseen opettaa kanssakulkijoita viuhahtamalla sata lasissa millin päästä ja huutamalla vielä päälle solvauksia.
Kiroiluun ei valitettavasti koskaan ehdi vastata, kun teiden-omistaja-imbesilli on jo kadonnut horisonttiin. Sanat ovat kyllä valmiina.
Sellainen laki voimaan, että kiihkopyöräilijät autotielle ja ne fillaristit, jotka haluavat rauhallisempaa menoa ovat väistämisvelvollisia heikompiinsa nähden pyöräteillä.
Tuli tuosta kuvasta mieleen vanha juttu. En usko että kiinteistövirasto ihan piruuttaan haluaa tehdä elämän vaikeaksi pyöräilijöille, kysymys lienee ajattelemattomuudesta ja tiedon puutteesta.
Joskus taannoin puuhattiin nettiin semmoista karttaa Helsingistä, johon voisi liittää kuvia (ja miksesi nyttemmin videoita) hankalista paikoista. Jonkun version taisin nähdäkin, samoin parin yksityishenkilön kuvia karttaan linkattuina. Ei joku fillarijärjestö tai vaikka vihreät pyöräilijät haluaisi ottaa asiakseen? Teknisesti tuon voi tehdä vaikka Google Mapsilla.
Ei se Elina hyvä ole aina vauhdista kiinni, se kaatuminen polkupyörällä nimittäin.
Elina: “Keskikaupungilla pyöräilijän tulee ajaa jalankulun ehdoilla. Mikään ei ole veemäisempää kuin pyöräilykypärään ja (kuvottaviin) pyöräilytrikoisiin sonnustautunut idiootti, joka ottaa asiakseen opettaa kanssakulkijoita viuhahtamalla sata lasissa millin päästä ja huutamalla vielä päälle solvauksia.”
Jos siinä on PYÖRÄtie niin ei, siinä ei tarvitse ajaa jalankulkijoiden ehdoilla. Ei kukaan oleta, että autoilijoidenkaan pitäisi ajaa jalankulkijoiden ehdolla sillä välin, kun jalankulkijat rauhassa tallustavat pitkin ajoteitä.
Itse en keskustassa edes käytä pyörää, koska ihmiset eivät kykene niin yksinkertaiseen toimintoon kuin pysyä poissa pyöräteiltä.
Elina kirjoitti 23.1.2009 kello 16:13
“Sellainen laki voimaan, että kiihkopyöräilijät autotielle ja ne fillaristit, jotka haluavat rauhallisempaa menoa ovat väistämisvelvollisia heikompiinsa nähden pyöräteillä.”
Bravo!
Syy noiden suojatie kivien rakoihin saattaa olla se että ne kuluvat huomattavasti enemmän kuin tavalliset betonikivet. Johtuu luultavasti siitä että ne on läpivärjätty ja se heikentää materiaalia. Liikenne kuluttaa ja jos ne on jouduttu joskus purkamaan ja erehdytty laittamaan vanhat kivet takasin niin väkisin jää isot raot.
Renkaiden kapeus on suhteellista: minulla on 30-milliset slicksit, eivätkä ne uppoa vielä noihin rakoihin, joskin pystyvät hieman horjuttamaan jos ajaa hitaasti. Mutta 23-millinen kisakumi / harjoituskilpakumi varmasti holahtaa tuohon railoon.
Pyöräilyä tuntemattomille kerrottakoon, että ns. peruspyörien renkaiden leveys on yleensä 37 tai 47 mm, ja se on huimasti leveämpi. No miksi me emme sitten käytä niitä leveitä renkaita?
a) maantiepyörän haarukoissa ei ole tilaa 28- tai 30-millistä leveämmälle.
b)käytämme maantiepyörää, koska se on kevyt ja nopea, jolloin pääsemme samalla energialla kaksi kertaa kovempaa tai vaihtoehtoisesti kaksi kertaa kauemmas samalla energialla ja ajankäytöllä kuin mummopyörällä.
Nopeus: mitä suurempi on nopeus, sitä turvallisempaa tuollaiset kiveykset on ylittää, koska nopeus luo vakautta renkaassa vaikuttavan hyrrävoiman ansiosta. Tuossa Manskun paikassa kaatuu todennäköisimmin silloin, kun joutuu hidastamaan yhtäkkiä kävelyvauhtiin, tai jopa pysähtymään paikalleen silmänräpäykseksi, väistelläkseen keskellä pyöräkaistaa seisovia jalankulkijoita.
Isäukon Pyrkijässä oli leveät kumit ja vanteet.
Ajeli alkuperäisillä kumeilla sitten 1945 kunnes 40 vuoden jälkeen koitti aika laittaa uudet kumit alle.
Oliko sitten Nokialaiset ne uudet, mutta kuulematta ja kiroilematta ei uusia “gummeja” meidän perheessä käyttöönotettu.
Kirosi maasta taivaaseen nuo “ohut-gummiset”.
Niin, missähän tuossa on se rako joka pyöräijöitä vaanii? Itse en ole sitä havainnut. Ainoastaan dopingkapeita renkaita käyttävät paremmat ihmiset moisen voivat havaita.
Asun ja pyöräilen Turussa, missä myös on vastaavia virityksiä siellä täällä. Pyörässäni ei ole erityisen kapeat renkaat enkä ole kokenut olevani kaatumisvaarassa, mutta täysin turha täristely kiveyksillä ottaa päähän. Tehdäänkö näitä koristelutarkoituksessa vai ihan vaan pahasta tahdosta? Jos koristella pitää, niin miksi kiviä ei panna autokaistalle? Minun puolestani autoilijat joutaisivat täristelemään yhtä lailla. (Kuvan oikeasti kivetty katu lienee Mannerheimintie tai Aleksi, mutta ne ovat Suomessa harvinaisuuksia.) Turussa on kivettyjä poikkiraitoja muutamassa kohtaa pyöräteillä muuten täysin tavallisilla asvaltoiduilla kaduilla ja teillä. Olen hiljaa mielessäni toivonut, että Turun rapakuntoinen kuntatalous karsii ylimääräiset kivet rakennelmista ja vastaisuudessa saadaan suoraa asvalttia pyöräteille. Julkisen talouden logiikka vaan valitettavasti on semmoinen, että usein rahaa löytyy koristeisiin eikä toimintaan.
Lisäänpä vielä, että olisi hauska kuulla kööpenhaminalaisten tai esim. Münsterin kaupungin pyörätien tekijöiden kommentti näistä rakennelmista. Saksalaiset vissiin parhaimmillaan seulovat pyörätien asvaltista halkeamia jollain aparaatilla ennen kuin viat edes ehtivät tuntuviksi halkeamiksi asti.
Ajoin kerran kaupungilla pyörällä. Yksi n. 50 v mies yritti tuupata minut tarakkaa tönäisemällä kumoon, kun jouduin vähän matkaa ajamaan jalkakäytävällä. Onnistuin silti pysymään pystyssä.
Elina, otahan rauhallisemmin. Tuohan on luettavissa kiihotukseksi kansanryhmää vastaan.
Välitän ongelman Rakennusvirastolle, joka näitä toteuttaa. Itse asiassa ne kannattaisi raportoida sinne aivan ensimmäiseksi, jotta voisivat korjata ongelman. Silloin tietysti jäisimme näitä intensiivisiä keskusteluita paitsi. ;0>
Yst. Pekka Sauri
Tästäkin vastaava apulaiskaupunginjohtaja
Hei tpyyluoma: Onko tuo mainitsemasi karttasaitti vielä olemassa jossain? Olen ajatellut itsekin että samanlainen projekti auttaisi kartoittamaan pyöräilyn hankalia paikkoja. Itselläni kulkee aina jonkinlainen kamera pyöräillessä mukana.
Osmo: Minkälainen mahdollisuus olisi vaikuttaa että tällaiset pyöräilyä hankaloittavat paikat korvataan paremmin suunnitelluilla ratkaisuilla? Korostan sitä että tämä olisi kaikkien pyöräilijöiden hyödyksi, eikä keneltäkään pois. Nythän on tulossa paljon pyörätiehankkeita. Esimerkiksi Ratakuilun kävely/pyöräreitin syyskuussa alkava rakentaminen. Voisi esimerkiksi tarkistaa että onko rakennusvirastolla käytössä joku standardi, jossa määritellään risteyksen päällystysmateriaalit ja rakennustekniikka. Rakennusviraston sivuilta ei ainakaan nopean etsinnän tuloksena saanut asiaan valaistusta.
Äh, Sauria viedään kuin pässiä narussa.
Miksi tuhlata moiseen muutokseen senttiäkään, kun noin kapeilla renkailla ajavia on promille pyöräilijöistä. Ajakoot leveämmillä renkailla!
Tuo kiveys on kivan näköinen ja muistuttaa pyöräilijöitä jalankulkijoista paremmin kuin sileä asfaltti suojatien kohdalla.
Mitä voisit edesauttaa tuollaisen näennäispuuhastelun sijaan on raitiovaunu Munkkivuoreen. Kiitos!
Näin ne kaksi virheää hyvää veljeä hoitavat asioita. Onko tosiaan niin, että Saurilla ei ole tarpeeksi hommia pitää kiinni lupauksestaan katutöiden koordinoinnista ja katujen auki repimisen vähentämisestä?
Mitähän iltapäivälehdet sanovat asiasta?
Ihmeellistä, miten pyöräilijät ja jalankulkijat tappelevat keskenään, kun se on kuitenkin autojen kaista, joka tiestä yleensä suurimman osan nappaa. Luulisi, että yhteinen vihollinen löytyisi helposti.
Ja en nyt sanoisi tuota puuhasteluksi. Kyse on siitä, että ylipäätään pyöräily otetaan tosissaan huomioon liikennettä suunniteltaessa.
Näin joo. Katsokaapa kuvassa kivien asettelua autojen ajoradalla. Siellä ei ole pitkittäissuuntaisia uria. Joten asia lienee aika helposti korjattavissa kivien asettelua muuttamalla?
Saurille sellaiset terveiset, että näissä asioissa parhaiten ja nopeimmin pääsee eteenpäin saamalla asialle “oikean” sananviejän (esim. oden). Kummastuisit, jos vähänkään enemmän seuraisit porukoittesi työskentelyä:)
Oivallista Pekka S kun asia menee eteenpäin! Jokin aika sitten oli kaupungilla kysely pyöräreittien kunnosta, silloin annoin samasta asiasta palautetta. Taitaa olla jo pari vuotta kulunut siitä.
Mitä tulee epäilijöihin, väitän että asian muuttaminen ei kuluta resursseja paljonkaan. Ehkä jopa vähentää. Ajatellaanpa vaikka että kyseisessä paikassa olisi vedetty öljysora suoraan risteyksen yli ja siihen päälle suojatien valkoiset viivat. Paikalle ei olisi tarvinnut kutsua kivien laittajia, jotka ovat eri työporukkaa. Jos taas kivimiehet latovat kivet toisenlaiseen muodostelmaan ei sekään kuluta sen enempää resursseja.
Joo, mielenkiinoista Fillariton, joskaan ei uutta tässä maailmassa!
Saurin Hyvä Kaveri toivoo ompelulangan ohuille renkaille erityisjärjestelyjä kaupungin johdosta ja johan heti reagoidaan. Siitä taas katuja repimään tuhansien normipyöräilijöiden nenän edestä.…
Saurille tiedoksi, että pyöräilyyn liittyy parin metrin kaistaletta huomattavasti olennaisempia ongelmia Helsingissä.
Kilponen, en ole saittia löytänyt (taisi jäädä idea-asteelle), mutta eräs hyvä yksityisviritelmä keskustasta löytyy: http://vipa.kakkosnelonen.net/2008/06/21/fillaroijan-tuskapaikat-stadissa/
Laitan kohta itse pystyyn, jos vaan kuvia löytyy.
Edellä mainittu palvelu löytyi aiemmin nimellä Katukanava. Se oli varsin oivallinen palvelu, jonka kautta itsekin tuli muutamista tiestön ongelmista raportoitua tarvitsematta selvittää onko alue kaupungin, valtion vai jonkun muun ylläpitovastuulla.
Ongelman vähättelijöille kysymys:
Kauanko autotiellä pitäisi kulkusuunnan mukaisen railon antaa olla/annettaisiin olla asiaan puuttumatta? Entä jos railon leveys olisi sellainen, että tavallinen autonrengas rakoon kiilautuisi, mutta isompien katumaasturien ja urheiluautojen leveämmät renkaat eivät siihen mahtuisi?
Kyllä tuolainen suunnitteluvirhe pitäisi korjata. Miten joku voi vastustaa hyvän pyöräilyverkon rakentamista Helsinkiin. Itse ajaisin myös useammin pyörällä kouluun ja töihin, jos pyörätiestö olisi paremmin suunniteltu ja paremmassa kunnossa. Mitä vikaa on maantiepyörissä? Nämähän ovat miltein ihanteellisia hyvin suunnitelluilla kadunpätkillä. Elina en usko, että pyöräilyverkko ja hyvä ratikkaverkko ovat toisiaan poissulkevia.
Dizen,
Eikös sinne raitiokiskonkin väliin kastemadon paksuinen rengas aika ikävästi lipsahda? Puhumattakaan mun seksikkäistä piikkikoroista.
Eli raitiokiskot pois friikkien tieltä?
Ei vaineskaan… 😉
Ärsyttää vain, kun kaikkia pyöräilijöitä koskevien TODELLISTEN ongelmien puoleen ei korvaa lotkauteta, mutta sitten kun jonkin marginaaliryhmän oikea edustaja vetää oikeasta narusta, niin johan tulee punttiin vipinää..
Todelliset ongelmat:
Pyöräteille pysäköidyt autot, katutöiden takia jatkuvasti tukossa olevat pyörätiet. Autojen liikkuminen kyllä turvataan, mutta pyöräilijät ohjataan jonkin mutalammen kautta umpikujaan jos nyt vaivaudutaan mihinkään ohjaamaan. Tie vain katkaistaan.
Mutta okei, ei se minulta pois ole, jos kiveykset poistetaan. Vanitas vanitatum.…
Elina: “…Keskikaupungilla pyöräilijän tulee ajaa jalankulun ehdoilla…”
Tuo ajatus on aika ääliömäinen. Keskikaupungilla ajetaan pyörällä juuri niin kovaa tai hiljaa kuin se on turvallista ja joutuisaa. Myös jalankulkijoiden tulee oletusarvoisesti noudattaa liikennesääntöjä. Jos joku tonttu tunkee pyörätielle, niin voi voi. Satakiloa lihaa ja pyörä on aika paljon, joten eiköhän tyhmä jalalankulkija kerrasta opi. (Onko riittävän provosoivasti kirjoitettu? 😉 Ihan aikuisten oikeasti en ymmärrä tuon tytön ajatuksenjuoksua.)
Olavi: “…Ihmeellistä, miten pyöräilijät ja jalankulkijat tappelevat keskenään … Luulisi, että yhteinen vihollinen löytyisi helposti…”
Joo, mutta linja-autoista ei saa puhua pahaa Osmon sivuilla 😉 Ymmärrän linja-autoliikenteen syrjäseuduilla, vaikka tilaustaksi olisikin monin paikoin halvempi ratkaisu.
En ymmärrä linja-autoja Kehä I:n sisällä enkä varsinkaan keskustassa. Yhteinen vihollinen on helppo nähdä ja henkilöautoilijatkin saadaan varmasti samaan rintamaan. 😀
Kalle Pyöräniemi kirjoitti 25.1.2009 kello 22:49
“En ymmärrä linja-autoja Kehä I:n sisällä enkä varsinkaan keskustassa. Yhteinen vihollinen on helppo nähdä ja henkilöautoilijatkin saadaan varmasti samaan rintamaan.”
Miten niin et ymmärrä?
Vai tarkoitatko, että julkinen liikenne, Kehä I sisäpuolella, hoidetaan olemassa olevalla raitiovaunuliikenteellä ja loput kävelevät/fillaroivat? No, se olisikin todella vihreä ajatus ja Helsingistä tulisi kertalaakilla hiljainen kaupunki.
Vai tarkoititko kenties raitioliikenteen selvää lisäämistä. Muistutan vaan mieliin mikä älämölö syntyi kun 9 piti jatkaa (suunnitelmien mukaan) rantaan. Nythän muutama kauppias torpedoi tehokkaasti ko. linjan, mistä tuli tynkä 9.
Kuinka ajattelit hoitaa lasten, vanhusten ja sairaiden kulkemisen ilman busseja? Minun havaintojen mukaan terveetkään ihmiset eivät osaa kävellä muutamaa sataa metriä.
Muuten olen sitä mieltä, että kaikki bussikuskit ja liikennöitsijät pitäisi kurssittaa uudelleen Turussa. Siellä pelaa kilpailutus, pelaa oikeasti, kalusto on pääosin hyvää ja kuskit ammattitaitoisen kohteliaita.
Kalle,
Erilaisissa ympäristöissä on eri kulkumuodoilla eri marssijärjestys. Moottoritiellä mennään autoliikenteen ehdoilla, junaradalla junan ehdoilla ja ydinkeskustassa jalankulun ehdoilla, ei kilpapyöräilijöiden.
Jalankulkijoissa on niin paljon eri syistä vajavaisin ominaisuuksin varustettuja, että minusta ei ole oikein käyttää sataa kiloa lihaa ja pyörää uhkana kaupunkiympäristössä. Jokaiselta juopuneelta, näkövammaiselta, vanhukselta tai lapselta ei voi edellyttää pyörätien muistamista. Eli pyörilijän tulee varoa heikompiaan. Ei autokaan saa ajaa jalankulkijan päälle, vaikka tämä olisi väärässä paikassa.
Aina kun täällä on autoilusta puhetta, niin muistetaan korostaa kuinka vähän hyötyä on ylinopeuksista ajallisesti. Mitähän hyötyä kaupunkialueella on kaahata hullun kiilto silmissä muutaman kilometrin matkoja sen sijaan, että ottaisi muut huomioon. Sitä pääsee varmasti noin kymmenen sekuntia aikaisemmin perille aggressiivisella tyylillä.
Asenteesi ei edistä pyöräilyä, vaan päin vastoin.
Elina kirjoitti 26.1.2009 kello 12:12
Erilaisissa ympäristöissä on eri kulkumuodoilla eri marssijärjestys. Moottoritiellä mennään autoliikenteen ehdoilla, junaradalla junan ehdoilla ja ydinkeskustassa jalankulun ehdoilla, ei kilpapyöräilijöiden.
Minusta pyörätiellä kyllä mennään pyöräilijöiden ehdolla. Mitä järkeä muuten olisi merkitä erikseen keskustan pyöräteitä?
Pyöräilijöiden ehdolla meno ei tietenkään tarkoita, että ehdoin tahdoin ajetaan päälle tai solvataan. Mutta olen Kallen kanssa samaa mieltä:
“Keskikaupungilla ajetaan pyörällä juuri niin kovaa tai hiljaa kuin se on turvallista ja joutuisaa.”
Jos eteen osuu jalankulkija, soitetaan kelloa. Jos se ei tepsi, ohitetaan ihan vaikka vauhdikkastikin ja läheltä, jos paikka on ahdas.
Se että pyörätiellä tallustavia jalankulkijoita ei saisi pelästyttää on liikaa vaadittu.
‘Ei autokaan saa ajaa jalankulkijan päälle, vaikka tämä olisi väärässä paikassa.’ (Elina)
Suomen laki ei valitettavasti mene yli fysiikan laeista. Jos jalankulkijat halutaan vapauttaa kulkemaan ihan miten sattuu (vaikkapa vain kantakaupungin alueella) ilman ikäviä yhteentörmäyksiä, kaikkien liikennevälineiden nopeudet on pudotettava, ei pelkästään pyörien. Mikä olisi Elinalle sopiva yleisrajoitus kantakaupunkiin?
Toisten huomioonottaminen on aina suositeltavaa, myös jalankulkijoille.
Pekka Vitikainen: “Muuten olen sitä mieltä, että kaikki bussikuskit ja liikennöitsijät pitäisi kurssittaa uudelleen Turussa.”
Tai sitten busseilla harjoitettavan joukkoliikenteen vois jättää markkinoiden hoidettavaksi:
http://www.econtalk.org/archives/2008/07/munger_on_the_p.html
Suosittelen tätä jaksoa kaikille joukkoliikenteen tuottamisesta kiinnostuneille.
Kannattaa muistaa että suuri osa jalankulkijoista on kännissä. Lopuista merkittävä osa on neuroottisia avohoitopotilaita joilla saattaa olla erilaisia pakkoliikkeitä. Lopuista jalankulkijoista monet ovat unessa tai itsetuhoisia.
Keskustassa kävelylle ei taida olla laatuvaatimuksia — turha siis odottaa jalankulkijoilta liikoja.
henkka osu kyllä naulan kantaan kommentissaan.
Heh, heh…
Toi oli hyvä, Teemu!
Edelleen pysyn siinä, että ydinkeskustassa pyöräilijöiden tulee tarkkaavaisena varoa jalankulkijoita kuten autojenkin. Kävely on ensisijaista siis.
Uskon, että sekopäiselle kilpapyöräilijälle kyllä sakot napsahtaa, vaikka kuinka pyörätiellä olisi, jos jonkun päälle tarkoituksella ajaa neljääkymppiä keskustassa.
Ja äärimmäisen vastenmielisenä pidän ihmisten “opettamista” uhkaavalla tilanteella. Voihan sitä hidastaa ja sanoa ihan ystävällisesti, että huomaa pyörätie.. Niin minä teen ja aina olen ollut ajoissa perillä.
Kellon soittaminen on öykkärimäistä. Minulla ei edes ole soittokelloa.
Ihan sivuhuomautuksena tähän, että autokoulussa opetetaan, kuinka lapsi on elävä varoitusmerkki ja lähestyttäessä autolla lasta toimitaan sen mukaan. Sama pätee (tai ainakin sen pitäisi päteä), kun lähestyy lasta polkupyörällä.
“Kellon soittaminen on öykkärimäistä. Minulla ei edes ole soittokelloa.”
Jaa, kyllä minä jalankulkijana arvostan sitä, että soitetaan kelloa eikä yritetä hurahtaa äänettömästi ohi. Sitä osaa silloin vähän itsekin varoa.
Eikös tuo kello ole pakollinen pyörän varuste. Vai veikö EU senkin. No, itse ainakin rimpautan kelloa silleen varovasti niin tietävät jalankulkijat antaa vähän tilaa. Ei ole vielä kukaan suuttunut kellon soitosta.
Niin, kapearenkaisella ajelen.
Miksi ihmeessä kellon soittaminen on öykkärimäistä? On öykkärimäistä vinkata, että hei kaveri, olet väärässä kohtaa tietä? Kyllähän jalankulkijan täytyy saada tallata, missä lystää…
Itsekin arvostan, kun minua varoitetaan kellolla. Silloin osaa varautua.
Terve Osmo!
olet yks harvoista eduskunnassa, joilla on jalat maassa. Kiitos siitä!
Tälläiset asiat mitä vastaan taistelet, tekevät sen pankkien ja yhteiskunnan pieksemän v’ttuuntuneen kansalaisen elämän lohduttomaksi.
“pienille” ongelmille ei ole enää sijaa, kun on lama, ja pankit tarvii apua 😛
-w
http://www.hilavitkutin.com/2009/02/22/the-crisis-of-credit-mista-luottokriisissa-on-kyse/#commentt
tuossa video miksi lama on syntynyt (tai, no ainakin yksi syy tähän lamaan)
jatka samaan malliin!