Minusta tämä ei ole mikään ongelma, jos heidän tulonsa riittävät tulevaisuudessa lainan takaisin maksamiseen. Onko sinusta muiden investointien rahoittaminen lainalla periaatteellinen ongelma?

“Kaikki vanhemmat eivät ole kykeneviä auttamaan jälkikasvuaan.”

Tämä ei ole oikein millään logiikalla syy estää niitä auttamasta, jotka kykenevät. Jos jollakin menee huonosti se ei tarkoita, että muillakin pitäisi mennä huonosti.

“Minun mielestäni kaikkia tulisi lähtökohtaisesti tukea yhdenveroisesti.”

Minä oon tästä sinun kanssa samaa mieltä. Minusta avun tarvehankinta pitäisi ehdottomasti poistaa, koska tarveharkinta kannustaa täyttämään tämän “tarpeen”, joka tarkoittaa lähes aina huonoja oloja, kuten sinäkin kirjoitit. (työttömyyttä, vanhuutta, sairautta yms.)

Jos kuitenkin hyväksytään, että tarveharkintaisia tukia on, opintotuki ei kuulu joukkoon yhtään sen enempää kuin ensiasunnonostajan verohelpotukset, lainan takaus, kotitalousvähennyt yms. Ne ovat regressiivisiä etuuksia, eli siirtävät varallisuutta heikommassa asemassa olevilta vahvemmassa asemassa oleville. Opintotukea ei voi perustella sillä, että opiskelijat ovat heikommassa asemassa kuin muu väestö.

“Siis sinä ehdotat nyt vakavissasi, että opiskelijan pitäisi 5-6 vuotta asua samassa huoneessa jonkun muun kanssa? Suomessa vuonna 2009?”

öööö…. No miksi ihmeessä ei? Meinaatko, että esim. yhdysvaltalaisissa eliittiyliopistoissa opiskelevien elintaso on niin järkyttävän matala, että se ei nyt mitenkään voi kelvata suomalaisille? Tämä monokulttuurivaatimus on vaan Osmon ja teidän muiden pään sisällä. Suomeen mahtuu useita tapoja elää, joista yksi on ihan varmasti se, että asuu samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa. Jos haluaa parempaa, niin sitten voi mennä töihin tai ottaa lainaa.

“Se jippo on siinä, että vaikka opiskelua ei tuettaisi, niin se ei olisi silti riippuvaista perheen maksukyvystä.

Ja tämähän on ihan täyttä höpöhöpöä. En ymmärrä miten kukaan voi vakavissaan väittää mitään tällaista.”

No tämän riippuu pelkästään siitä, että miten suuri osa hyväosaisista menee yliopistoon suhteutettuna heidän verokertymäänsä verrattuna huono-osaisten samaan suhteeseen.

Jos valtio lopettaisi koulutuksen tukemisen ja alentaisi kaikkien tuloryhmien veroa niin, että jokaiselle ryhmälle jäisi sama osuus valtion budjetista katettavaksi, niin huono-osaisten käytettävissä oleva tulo voisi kasvaa enemmän kuin mitä he saavat “tulonsiirtona” koulutuksesta. Tämä käytettävissä oleva tulo kyllä jakaantuisi varmasti tasaisemmin, mikä voisi tarkoittaa, että harvemmalla olisi varaa maksaa koulutuksensa.

Koulutusta kannattaa kuitenkin ajatella investointina. Jos tekee hyvän päätöksen alasta, jolle kouluttautuu se maksaa itsensä takaisin.

Minusta on iso periaatteellinen ongelma, että osa ihmisistä joutuu rahoittamaan kohtuulliset elinkustannuksensa lainalla. Sen sijaan siitä, tulisiko itse opinnot kustantaa lainarahalla, kannattaisi minusta keskustella. Absoluuttisina summina puhutaan varmaankin jokseenkin samasta suuruusluokasta.

Toisekseen ajatus, että vanhempien vaikutus lastensa elämään pitäisi kieltää on vahingollinen. Annetaan vanhempien tehdä sitä mistä he saavat tyydytystä, eli auttaa jälkikasvuaan.

Kaikki vanhemmat eivät ole kykeneviä auttamaan jälkikasvuaan. Nähdäkseni jälkikasvun oikeus opiskella kykyjensä ja ahkeruutensa mukaan on arvokkaampaa kuin vanhempien oikeus avustaa tässä.

Eli siis onko sinun mielestä kenellä tahansa oikeus asua yksiössä yhteiskunnan rahoilla? Kai meillä nyt voi olla joku raja sillä, että ketä tuetaan ja ketä ei?

Minun mielestäni kaikkia tulisi lähtökohtaisesti tukea yhdenveroisesti. Perustulomalli olisi tähän paras ratkaisu, mutta yhteismitalliset minimietuudet olisi sekin jo reipas parannus nykytilaan.

Selkeintä olisi, että jokainen perustukia saava saisi täsmälleen saman verran kouraan ja sillä voi sitten asua yksiössä tai ostaa lätkäkortteja tai mitä nyt haluaakaan. Nykyinen systeemi aikaansaa täysin perverssejä kannustimia, kuten että on usein kannattavampaa lopettaa opinnot ja siirtyä kortistoon ja muuttaa pienemmästä kämpästä isompaan.

Kimppakämpän hinta määrittyy ensisijaisesti asumisväljyyden perusteella. Jos jakaa huoneen toisen opiskelijan kanssa uskon, että päästään lähelle 200 euroa. Tähän päälle, kun ottaa opintolainaa, niin jo alkaa rahat riittämään.

Siis sinä ehdotat nyt vakavissasi, että opiskelijan pitäisi 5-6 vuotta asua samassa huoneessa jonkun muun kanssa? Suomessa vuonna 2009?

Se jippo on siinä, että vaikka opiskelua ei tuettaisi, niin se ei olisi silti riippuvaista perheen maksukyvystä.

Ja tämähän on ihan täyttä höpöhöpöä. En ymmärrä miten kukaan voi vakavissaan väittää mitään tällaista.

http://www.suurtalousuutiset.fi/index.php?subaction=showfull&id=1232949600&archive=&start_from=&ucat=1&go=news

Tuon mukaan on erikoista että alan ammattiliitto kannattaa sosiaalitupoa, vaikka väki saa pienempää palkaa kuin vankilat maksavat vangeille:

“Tässä sosiaalitupossa ei sovittu palkankorotuksista. Eikä niistä ole naisvaltaisilla palvelualoilla sovittu kunnolla koskaan. Palkathan ovat niin pienet, että Pamin oman selvityksen mukaan 90 % pamilaisista ei tule sillä toimeen.

Paljon kertoo sekin, että edes työnantajapuoli ei Pamin itsensä uutisoimana halua enää laskea palkkatasoa. Sillä olisihan sen jälkeen yksi toimiala, jonka duunareista täydet 100 % eläisi tulonsiirtojen, usein toimeentulotuen, avulla. Tämä sen lisäksi, että alan työehtosopimusta on työnantajapuolen taholta kehuttu “maailman joustavimmaksi”.”

Minulla ei ole syytä epäillä poliitikkojen motiiveja. Varmasti aikomukset ovat olleet mitä jaloimmat. Pointti on se, että opintotuki on tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille.

Jos kuuluu yhteiskunnan hyväosaisiin henkisten- tai muiden lahjojensa ansiosta, niin ei tarvitse tukea yhteiskunnalta.

“Jos halutaan että opiskelu ei ole kiinni vanhempien tuloista, tukia pitää nostaa niin kauan ettei vanhempain avulle ole tarvetta.”

Tämä on ihan väärä käsitys. Miksi ihmeessä opiskelijoille pitäisi antaa rahaa, kun he voivat elättää itsensä ottamalla lainaa. Toisekseen ajatus, että vanhempien vaikutus lastensa elämään pitäisi kieltää on vahingollinen. Annetaan vanhempien tehdä sitä mistä he saavat tyydytystä, eli auttaa jälkikasvuaan.

“Opiskelu vähänkin vaativammalla alalla on itsessään kokopäivätyötä. Ja opintolaina on ansa johon kukaan järkevä ihminen ei koske.”

hihihihihihi…. ööö… ok. Onnea vaativan alan opinnoissa.

Juuso Koponen: “Sama oikeus varmaan kuin työttömillä tai muillakin yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa olevilla.”

Eli siis onko sinun mielestä kenellä tahansa oikeus asua yksiössä yhteiskunnan rahoilla? Kai meillä nyt voi olla joku raja sillä, että ketä tuetaan ja ketä ei?

Kimppakämpän hinta määrittyy ensisijaisesti asumisväljyyden perusteella. Jos jakaa huoneen toisen opiskelijan kanssa uskon, että päästään lähelle 200 euroa. Tähän päälle, kun ottaa opintolainaa, niin jo alkaa rahat riittämään.

“Jos opiskelua ei tuettaisi vaan se olisi riippuvaista opiskelijan perheen maksukyvystä”

Se jippo on siinä, että vaikka opiskelua ei tuettaisi, niin se ei olisi silti riippuvaista perheen maksukyvystä. Nykyään köyhät perheet maksavat rikkaille, että nämä voivat lähettää lapsensa yliopistoihin.

Hyväosaisuutta ei muuten määritä pelkästään vanhempien varallisuus. Jos ihminen on sen verran fiksu, että pääsee korkeakouluun, niin hän pärjää keskimäärin paremmin kuin veronmaksajat joiden rahoilla hän kouluttautuu. Hän on siis hyväosainen, vaikka ei olisikaan varakas.

Liian vanha: Siis perusteletko sinä nyt etujärjestöpolitikointia sillä, että yrityksetkin hoitavat sen niin hyvin, että koko yhteiskunta hyötyy vai mitä ihmettä!?! Tuo yritysten etujen ajaminenhan on ihan samanlainen syöpä kuin ammattiliittojenkin.

On kuitenkin muistettava, että on myös palkansaajia, jotka eivät tahdo työmarkkinajärjestöjen hallitsemaa yhteiskuntaa. Etujärjestöt eivät siis edusta meitä kaikkia palkansaajia.

Hyvinhän tuo toimii yritystenkin lobbaus, Lex Nokia säädettiin pelkällä Ollilan puhelinsoitolla.
Eikä ollut ensimmäinen, olin ulkomalla töissä kuusi vuotta 1994 jälkeen kun Suomi justeerasi sosiaaliturvalakeja EU aikaan.Useimpien uudistusten takana kuului olevan Nokia.

Palkansaajat sentään edustavat 2,6 miljonaa ääenstäjää, 80 % äänestäjistä

Minä puhuinkin Eduskunnan eli kansanedustajien rakenteesta . Esim Kokoomuksen kansanedustajista 2/3 on taustaltaan virkamiehiä tai ikipoliitikkoja. Suomessa kansanedustajat päättävät laeista, eivät äänestäjät

Niin siinä aina käy. Ihmiset haluavat riidellä siitä, kuka on köyhin ja kuka “oikeasti” ansaitsisi paremman toimeentulon, ja lopputuloksena yhdestä rajatusta aiheesta aloitettu keskustelu hajaantuu yleiseksi sekasotkuksi. Jotain kai on aina saatava potkia.

Olisin toivonut, että täällä olisi ollut toisin, mutta kun ei niin ei. Opiskelu taitaa olla ihmisille niin läheinen aihe, että siitä on kiva väitellä. En tarkoita, etteikö täällä olisi hyviäkin kommentteja ollut opiskelusta, mutta ehkä siitä olisi silti voinut puhua joskus toiste.

Valitettavasti itsellänikään ei ole tähän nyt tämän parempaa annettavaa, tosin itse asiasta tärkein lienee jo sanottukin, se ei vain kiinnosta kovin monia. En siis lähde sitä toistamaan.

Sama oikeus varmaan kuin työttömillä tai muillakin yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa olevilla. Sen lisäksi soluja ei riitä kaikille: HOASilla on asuntoja yhteensä 16 000 asukkaalle (joista kaikki eivät ole soluasuntoja) kun pk-seudulla on opiskelijoita yli 90 000.

Yksityisiltä markkinoilta vuokrattu kimppakämppä tulee selvästi kalliimmaksi – jos sellaisen sattuu löytämään, ainakin oma kokemus opiskelun alkuajoilta on, että vuokranantajat eivät olleet kovin innoissaan kimpparatkaisuista – 300 euroa lienee realistinen vuokrataso henkeä kohden. Tällöin vuokran jälkeen jäisi opintotuesta ja asumislisästä käteen kuussa n. 200 euroa, siitä kun vielä vähentää kuukausilipun hinnan, ylioppilaskunnan pakollisen jäsenmaksun ja joka arkipäivältä yhden lounaan Unicafessa, jää päivän kahteen muuhun ateriaan, mahdollisiin lääkkeisiin, hygieniaan, TV-lupaan, harrastuksiin yms. n. 4 euroa päivässä. Mielestäni se on varsin vähän.

Yliopisto-opiskelijat ovat yhteiskuntamme hyväosaisia. Tulonsiirrot heille lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

Opiskelijat ovat toki valmistuttuaan hyväosaisia, itse opintojen aikana eivät todellakaan. Jos opiskelua ei tuettaisi vaan se olisi riippuvaista opiskelijan perheen maksukyvystä, tämä hyväosaisuus pysyisi jaktossakin aika tiukasti samoissa perheissä. Ja vaikka opiskelua paljon tuetaan Suomessakin, akateemisen perheen lapsi päätyy seitsemän kertaa todennäköisemmin yliopistoon opiskelemaan kuin työläisperheen. Vaikka tähän varmasti on muitakin syitä kuin opiskelun taloudelliset edellytykset, väitän että edelleenkin puhtaasti taloudelliset tekijät vähintäänkin kovasti vaikeuttavat monien köyhempien perheiden lapsien opiskelumahdollisuuksia rikkaiden perheiden lapsiin verrattuna.

On absurdia että ensin on tuet määrätty niin alhaiselle tasolle että ne eivät riitä itsenäiseen elämään, ja sitten kun ko. aikuiset ihmiset palaavat nykimään vanhempiaan hihasta (ne joilla tämä vaihtoehto edes on), käytetään tätä jonain perverssinä, täysin takaperoisena argumenttina että tukia pitäisi laskea entisestään. Jos halutaan että opiskelu ei ole kiinni vanhempien tuloista, tukia pitää nostaa niin kauan ettei vanhempain avulle ole tarvetta. Edes samalle tasolle kuin toimeentulotuki, tällä hetkellä opiskelijat (“hyväosaiset”) muodostavat ihan oman taloudellisen luokkansa jossain keskiolutpummien alapuolella.

“Mee pummi töihin”-periaate vain pidentää nytkin liian pitkiä valmistumisaikoja entisestään. Opiskelu vähänkin vaativammalla alalla on itsessään kokopäivätyötä. Ja opintolaina on ansa johon kukaan järkevä ihminen ei koske.