Työmarkkinajärjestöt näyttävät sopineen, että eduskunta päättää parantaa ansiosidonnaisen tyuöttömyysturvan ehtoja ja että eduskunta ei saa nostaa työmarkkinatukea, ellei samaa korotusta tule myös ansiosidonnaiseen turvaan. En tiedä, millä painokelpoisella tavalla luonnehtisin kuvaisin ajatusta, etteivät köyhimpien oloja saa parantaa suhteessa toiseksi köyhimpiin. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, ettei perusturvaa voida nostaa.
Todettakoon, että työmarkkinatuki on sidottu pelkkään hintaindeksiin. Siksi se jää jatkuvasti jälkeen yleisesti elintasosta. Ansiosidonnainen turva riippuu työttömyyttä edeltäneestä palkkatasosta. Siksi ansiotason nousu nostaa myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitusta kannattaisi katsella kriittisesti. Jokainen työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua jokaisesta työntekijästään ja jokainen palkansaaja maksaa myös työttyömyysvakuutusmaksua tulojensa suhteessa. Sen lisäksi työttömyyskassaan kuuluvat maksavat pienen rovon, jonka merkitys työttömyysvakuutuksen rahoituksessa on symbolinen. Vakuutusturva koskee kuitenkin vain niitä, jotka ovat tuon kassamaksun maksaneet. Muiden osalta nuo paljon suuremmat pakolliset vakuutusmaksut menevät hukkaan.
Meillä on pakollinen sairausvakuutus, joka koskee kaikkia, ei vain kassojen jäseniä. Pitäisikö meillä olla myös pakollinen työttömyysvakuutus, koska kaikaista kuitenkin peritään vakuutusmaksu?
Opiskelijat voivat edelleen parantaa talouttaan nousemalla tähän “köyhimpien” kastiin…
B.J. ehti ensin. Työmarkkinatuella/peruspäivärahalla eletään herroiksi opiskelijoihin nähden.
Olen ihmetellyt samaa kuin Osmo. Minäkin olen ihmetellyt myös sitä, että työttömyysvakutuus(kaan) ei ole oikeasti vakuutus, vaan tulonsiirto.
Työmarkkinatuki on asumislisän jälkeenkin parempi kuin opintotuki, JOS ei ole muita tuloja. Jos työtön ja opiskelija kumpikin tienaavat keikkatöistä vaikkapa 500 euroa kuussa, opiskelijan taloudellinen tilanne on huomattavasti työmarkkinatukea saavaa parempi, koska asumistuen aleneminen ja työmarkkinatuen yhteensovitus syövät keikka-ansiosta melkein kaiken pois.
Osmo on oikeassa. Siksi kaikki tuki pitäisi olla enemmän samanlaista kuin opintotuki ja vähemmän samanlaista kuin työmarkkinatuki tms.
En tiedä, mutta mielestäni juuri tähän problematiikkaan kiteytyy vasemmiston ja juuri ehkäpä juuri erityisesti sosiaalidemokraattien kriisi.
Demarit ovat ehkä tehneet hyvää työtä vuosikymmenien kuluessa, kun ovat nostaneet suomalaisen työntekijän perusturvan hyvälle tasolle. Ikävä kyllä he ovat jähmettyneet vanhoihin juoksuhautoihinsa.
Demareitten nykyisena aatteena tuntuu olevan erittäin hyvässä asemassa olevien “duunareitten” asemien puolustaminen. Keskimääräinen paperimies tienaa varmasti enemmän kuin keskimääräinen IT-työläinen (toki riippuu siitä, miten IT-työlainen määritellään). Sen sijaan keskimääräisen IT-työläisen etuja ei tässä maassa puolusteta läheskään niin tehokkaasti kuin keskimääräisen paperityöläisen.
Minusta esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla ei voida lähteä siitä, että tätä kyseistä etua on jatkuvasti vain parannettava suhteessa muihin etuihin. Ainakaan en näe tätä minään ykkösprioriteetin asiana. Paljon tärkeämpää olisi perusturvauudistus, joka korottaisi juuri niitten kaikkein pienituloisten tuloja.
Osmo sanoi:
“En tiedä, millä painokelpoisella tavalla luonnehtisin kuvaisin ajatusta, etteivät köyhimpien oloja saa parantaa suhteessa toiseksi köyhimpiin.”
Eiköhän köyhimpien tulotasoa määritä toimeentulotuen perusosan normit. Jos työttömyyskorvaus nousee suuremmaksi kuin normi, niin normi tulee leikkaamaan korotettua työttömyyskorvausta työttömyyskorvaus — normi suuruisella määrällä.
ttt = normi + menot — tulot, (ttt = toimeentulotuki)
Perustyöttömyyskorvauksen tason korototus koskisi vain niitä, jotka eivät saa toimeentulotukea. Mikä ryhmä on sellainen, joka elää perustyöttömyyspäivärahalla (n. 410 euro netto per kk)?
OK, yksi tällainen “köyhä” ryhmä löytyy. Sellaiset aviopuolisot jotka toisen aviopuolison tulojen perusteella eivät saa toimeentulotukea. Mutta onko perhe sitten “köyhä” jos aviopuolisoiden yhteenlasketuillla tuloilla ei saa toimeentulotukea.
Osmo: “Työmarkkinajärjestöt näyttävät sopineen, että eduskunta päättää parantaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja ja että eduskunta ei saa nostaa työmarkkinatukea, ellei samaa korotusta tule myös ansiosidonnaiseen turvaan. En tiedä, millä painokelpoisella tavalla kuvaisin ajatusta, etteivät köyhimpien oloja saa parantaa suhteessa toiseksi köyhimpiin. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, ettei perusturvaa voida nostaa.”
Työmarkkinajärjestöjen harjoittamassa alkukantaisessa etupolitiikassa oma suu on aina lähempänä kuin leipäjonossa seisovan vähäosaisen suu, oli hänen hätänsä millainen tahansa. Häpeällisintä on se, että eduskunta suostuu toimimaan näiden järjestöjyrien kumileimasimena.
Tämänkertaisen sosiaaliturvakoplauksen lähtökohta, työnantajien Kela-maksujen poisto, on aika raadollinen osoitus hyväosaisten yhteiskuntavastuun tunnosta nykypäivän Suomessa. Kansalaisten perusturva evvk.
Korkeakouluopiskelijan tuki (opintoraha + asumislisä) on maksimissaan viisi sataa euroa kuukaudessa. On myös huomattava, että valtio takaa lainaa tähän päälle noin kolmesataa euroa kuukaudessa. Tätä moni ei miellä minkäänlaisena kädenojennuksena yhteiskunnalta.
Tämän lisäksi on huomattava, että suomalainen korkeakoulutus on täysin ilmaista. Se on aikamoinen tulonsiirto opiskelijalle, joka kerryttää pääomaansa ja markkina-arvoansa opiskelemalla. Pientä vastiketta vastaan saa myös korkeatasoisen terveyshuollon ja tukuttain muita palveluita ja alennuksia.
Itse pidän myös lähtökohtana, että opiskellessa lomat vähintään suurimmaksi osaksi tehdään töitä ja myös opiskelun ohella työskennellään jonkin verran.
Ei sitä vielä kukaan opiskelija ole nälkään kuollut Suomessa. Ihan hyvin voivan näköisiä ihmisiä Porthaniassa kulkee puoli-ilmaista subventiosafkaa syömässä.
Tällä ansiosidonnainen/työmarkkinatuki ‑asetelmalla on ainakin olennainen puoluepoliittinen seuraus.
Se nimittäin lienee vaikuttanut todella paljon vasemmistopuolueitten kannatuksen laskuun.
Ay-liike kun on hanakasti ollut valmis puolustamaan nykyistä tilannetta, vaikka sitä voisi nimittää lähes kaiken epäoikeudenmukaisuuden äidiksi.
Opintotuen ja työmarkkinatuen vertailu on hiukan vinoa, koska tukien saajat ovat yleensä aika erilaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä lähtökohtaisesti.
Tietysti opintotukia saisi nostaa lähemmäs työmarkkinatukea ja ainakin yhtä tärkeää olisi sallia työmarkkinatukilaisille mahdollisuus pieniin lisätuloihin myös käytännössä keikkatöitten kautta.
“Ei sitä vielä kukaan opiskelija ole nälkään kuollut Suomessa. Ihan hyvin voivan näköisiä ihmisiä Porthaniassa kulkee puoli-ilmaista subventiosafkaa syömässä.”
Näinpä. Sitä paitsi opiskelijat ovat vielä siinä iässä, että ovat vielä jossain määrin kiinni vanhemmissaan (jotkut asuvatkin lapsuudenkodissa) ja moni saa tarvitessaan tukea sieltäkin. Mietit Elina taannoin, mistä olin keksinyt aikuisen ikärajaksi 22 vuotta. Täältä.
Perheelliset tai muuten oikeasti aikuiset opiskelijat ovat asia sinänsä, mutta opiskeleva aikuistuva täysikäinen nuori on paljon paremmassa asemassa kuin työmarkkinatuella elävä pitkäaikaistyötön.
Elina on muuten oikeassa, mutta asumislisän laskeminen mukaan tuloihin on epärehellistä, koska työmarkkinatuki/peruspäivärahallakin elävä saa asumistukea ja silloin sekin pitää laskea mukaan — vieläpä täysimääräisenä, niinkuin Elina teki opiskelijan kohdalla — jos halutaan tätä näkökulmaa käyttää.
Minusta työmarkkinatukea tms. pitäisi tehdä enemmän opintotuen kaltaiseksi ja opintorahasta poistaa tulorajat kokonaan. Oikeastaan, opintoraha voitaisiin maksaa kaikille, poistaa tulorajat ja kaikki muutkin tulonsiirrot samalla.
(tai sitten ei, mutta idea kait tuli selväksi?)
Olisi perin kummallista, jos ammattijärjestöt tai työantajajärjestöt eivät ajaisi jäseniensä edun mukaista politiikkaa.
Sen vielä ymmärrän — en hyväksy — että tädit täällä ovat sitä mieltä ettei nuoret saa olla lomalla ja illatkin pitää työskennellä. Tämä varmaan johtuu siitä että itsekin olemme kahlanneet tuon elämänvaiheen läpi, joten muidenkin pitää. Olen eri mieltä.
Sitä sen sijaan en ymmärrä että tahdotte palata vuosisatoja vanhaan ajatukseen, jonka mukaan toimeentulo opintojen aikana voidaan liittää synnyinkodin talouteen. Meillä ahneilla aikuisillakin oli nuorena mahdollisuutemme taustasta riippumatta.
Saapa nähdä miten koulutettu nuoriso tällaisella kohtelulla suhtautuu eläketoivomuksiimme kun se aika koittaa. Ehkä eläkeläisenkin olisi syytä käydä vähintään kesällä töissä?
“Sen vielä ymmärrän — en hyväksy — että tädit täällä ovat sitä mieltä ettei nuoret saa olla lomalla ja illatkin pitää työskennellä.”
En tiedä, ovatko lomat kovasti lyhentyneet, mutta minun nuoruudessani luentoja oli yliopistolla 28 viikkoa vuodessa (13 syksyllä ja 15 keväällä). Kyllä siinä pystyy lomaakin pitämään, vaikka osan jäljellejäävistä (52–28 = 24) viikosta kävisikin töissä.
“Sitä sen sijaan en ymmärrä että tahdotte palata vuosisatoja vanhaan ajatukseen, jonka mukaan toimeentulo opintojen aikana voidaan liittää synnyinkodin talouteen.”
Ei kai kukaan tai mikään voi kieltää vanhempia avittamasta opiskelevia täysikäisiä lapsiaan? Järjestelmää ei voi tietenkään sen varaan rakentaa, mutta eivät läheskään kaikki opiskelijat ole varsinaisesti köyhiä — muuten kuin paperilla.
Ensinäkin minä en ole mikään täti se enempää kuin sinä tuskin olet papparainen. Eli voisimmeko keskustella ilman ikään tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyviä herjoja. Kiitos!
Minä en myöskään ole Riitta eikä Riitta ole minä, joten älä niputa mielipiteitämme täti-mielipiteiksi. Itse asiassa olen aivan eri mieltä aikuistumisesta ja itsensä elättämisestä kuin Riitta.
Siitä mahdollisesti lisää…
“Saapa nähdä miten koulutettu nuoriso tällaisella kohtelulla suhtautuu eläketoivomuksiimme kun se aika koittaa. Ehkä eläkeläisenkin olisi syytä käydä vähintään kesällä töissä?”
Amen! Haha, sattuvasti sanottu. Itse en osaa muuten pitää opintolainaa minkäänlaisena kädenojennuksena yhteiskunnalta- pankistahan se raha tulee eikä ollenkaan ilmaiseksi.
Opiskelu on selkeästi tunteita herättävä asia. Itse myös hieman ihmettelen tätä “käykää kesällä töissä niin pärjäätte”- asennetta. Opiskeluaikoja on vedetty kovalla kädellä tiiviimmiksi kuin koskaan ja opiskelu on aikalailla kokopäiväistä hommaa. Minkä takia opiskelija ei saisi hengähtää edes paria kuukautta vuodessa? Kuinka moni työelämäläisistä olisi valmis tekemään ympäripyöreää työvuotta 5–6 vuotta putkeen? Optimitilanteessa työelämä ja opinnot integroituisivat saumattomasti oman alan töissä (ja tukisivat toisiaan) mutta valitettavasti näin ei useinkaan ole. Jos puhutaan yhteiskunnan resurssien hukkakäytöstä niin sitä on kyllä ennenkaikkea kallis ja puolivalmis teekkari/kandi/muu opiskelija alepan kassalla tai mäkkärissä raapimassa kasaan vuokrarahoja.
Sitten ihmetellään keskustelupalstoilla mielenterveyspalveluiden käytön räjähdysmäistä kasvua ja Nuorison pahoinvointia.
Mielenkiintoinen on myös tämä ristiveto porkkanoissa- opiskelijoiden opintososiaalista asemaa on parannettu eniten nostamalla kelan ns. vapaan tulon ylärajaa. Tämähän on ihan selkeä viesti käydä töissä. Sitten kun käydään töissä ja valmistutaan hitaammin ollaan tukka pystyssä tästä röyhkeydestä että ihmiset käy töissä eikä opiskele. Toisaalta ennen hiihdettiin kouluun kesät talvet.
Minkä takia opiskelija ei saisi hengähtää edes paria kuukautta vuodessa? Kuinka moni työelämäläisistä olisi valmis tekemään ympäripyöreää työvuotta 5–6 vuotta putkeen?
Tuota noin…
Työssäkäyvien vuosiloma on yleensä viisi viikkoa sisältäen mahdollisen joululoman.
Tiedemies,
Tein tuon “sekoittamisen” tietoisesti. On totta, että yliopistokaupungeissa eritoten Helsingissä asumimen muodostaa opiskelijalle vaikeimman toimeentulon haasteen.
Tukena saatu viisisataa menee helposti täällä yksiön vuokraan, vaikkei keskusta-asumisesta edes haaveilisi. Toimeentulotuella elävälle vuokra maksetaan kokonaan (myös sähkö ja vesi), ellei vuokra ole kohtuuton. Eli turha kuvitella asuvansa Eirassa sadassa neliössä ja ruikuttaa luukulla asumiskulujen hirmuisuutta.
Riitan malli, jossa täysi-ikäiset lapset asuvat kotonaan on minusta jollain tapaa epäterve ja usein vanhemmillekin ei-toivottava asiaintila. Mutta jos se molemmille osapuolille käy, niin mikäpä siinä. Sedän kanssa olen kuitenkin samaa mieltä, että se ei voi olla mikään ratkaisu yleisellä tasolla.
Rahallinen tuki vanhemmilta on yleisen varallisuuden myötä varmasti lisääntynyt. Monissa perheissä asuntojakin pukkaa ovista ja ikkunoista, kun vanhemmilla ikäluokilla on varallisuutta, muttei montakaan perijää.
Oma poikani asuu tällaisessa perikunnan asunnossa nimellisellä vuokralla hyvällä paikalla. Opintotuesta jää tällöin elämiseenkin.
Elina: “Tämän lisäksi on huomattava, että suomalainen korkeakoulutus on täysin ilmaista. Se on aikamoinen tulonsiirto opiskelijalle, joka kerryttää pääomaansa ja markkina-arvoansa opiskelemalla.”
Tuo koulutuksen näkeminen tulonsiirtona on vähän kaksipippuinen juttu. Sitran julkaiseman selvityksen mukaan( http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti60.pdf?download=Lataa+pdf ) koulutus näyttäisi keskimäärin tuottavan paremmin kuin valtion muut sijoitukset. Ilmainen korkeakoulutus on tietysti tulonsiirto opiskelijoille. Toisaalta, jos tämä “tulonsiirto” tuottaa keskimäärin paremmin kuin muut valtion sijoitukset niin, eikö sen olemassaolo ole vähän kohtuuton peruste matalalle opintorahalle?
Tämä on opiskelijoiden terveydenhoitoa käsittelevä viesti on vähän off-topic.
Elina: “Pientä vastiketta vastaan saa myös korkeatasoisen terveyshuollon”
Tämäkään asia ei ole ihan yksinkertainen. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla palvelut ovat todennäköisesti huonommat kuin muulla julkisten terveyspalveluiden varassa olevilla keskimäärin. Tämä johtuu siitä, että he kuuluvat lain mukaan opiskelupaikkakuntansa(ei kotikuntansa, jos ei sama kuin opiskelupaikkakunta) terveydenhoidon piiriin. Periaatteessa heillä on samat palvelut kuin jokaisella kuntalaisella, mutta käytännössä ei kuitenkaan aivan.
Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla palvelut ovat YTHS:n takia laadukkaampia kuin kunnallisen terveyden hoidon piirissä olevalla.
Palvelut eivät kuitenkaan ole mitenkään kohtuuttoman edullisia. Opiskelijat maksavat 38€(ensi lukuvuonna käsittääkseni 40€) suuruista vakuutusluonteista terveydenhoitomaksua ja tämän lisäksi 4,5 euron suuruista käyntimaksua muista kuin sairaanhoitajan tai yleislääkärin palveluista. Muistaakseni keskimäärin noin joka kolmas yliopisto-opiskelija käyttää YTHS:n palveluita vuoden aikana, joten ei se loppujen lopuksi ole keskimäärin hirveän paljon halvempaa kuin muilla väestöryhmillä. Ne, jotka sairastavat paljon, saavat palvelunsa halvalla, muut eivät juurikaan.
YTHS:kin on ajautunut melko pahaan kriisiin, kun opiskelijamäärät lukuvuoden 2007–2008 aikana tippuivat yllättäen 7%, mutta palveluiden kysyntä ei tippunut. Ilmeisesti sairaat eivät valmistu, tai haluavat muuten vain pitää yths:n palveluista kiinni. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 5% nousupaineita sekä terveydenhoitomaksuun, että käyntimaksuihin vuosille 2009–2011.
Kaiken lisäksi kunnan näkökulmasta YTHS:n palvelut ovat suorastaa edullisia. Minkähän toisen väestöryhmän terveyspalveluista kunnat maksaisivat vain 11,4%. Jos YTHS ei olisi maksajia olisivat todennäköisesti kaikki yliopistopaikkunnalla asujat.
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen on pakko kysyä, että eikö Suomessa poliittinen valta pysty parantamaan työmarkkinatuen saajien asemaa riippumatta siitä, mitä työmarkkinajärjestöt sopuilevat; tai siitä, että on muitakin pienituloisia (siis opiskelijat).
Entisenä ay-aktiivina olen muutenkin alaknut olla sitä mieltä, että maailmassa asiat saattaisivat olla paremmin, jos SAK, TT ja MTK lakkautettaisiin.
Ihmettelen todella samaa kuin T Sipilä. Jos valta Suomessa todellakin näinkin tärkeissä asioissa kuuluu työmarkkinajärjestöille, äänestämättä jättäminen ei kai sittenkään ole aivan typerää.
“Työssäkäyvien vuosiloma on yleensä viisi viikkoa sisältäen mahdollisen joululoman.”
No, professoreilla ei ole kesälomaa ollenkaan, luokanopettajilla on (oli) 3 kuukautta. Kaikki muut alat ovat varmastikin tuossa haarukassa. Pahoitteluni liioittelusta mutta alkuperäistä pointtia se ei muuta ollenkaan.
Luin nää mielipiteet, jolloin jotenkin tuli mieleen Obaman sanat: “kääritään hihat ja ruvetaan tekeen töitä”. On tietysti typerää puhua omasta ajastani (yo 62) ja DI 73, mutta huomioiden oma taustani (äitini yksinhuoltaja ja 3 pojan äiti, myyjä/tarjoilija), niin jotenkin nykyporukan valitukset opiskelun vaikeuksista/kalleudesta jne tuntuvat minusta vähän ehkä liioitetuilta. Minun onneni oli tietty se, että koti oli Herttoniemessä, joten matkat Ruoholahteen/Otaniemeen olivat siedettävät hinnoiltaan, eikä asumiskustannuksia ollut.
Ainahan tietysti pitää etuporukoiden pyrkiä saamaan parempaa ja parempaa omille jäsenilleen ja se on ok.
Itse en voi ymmärtää täällä jonkun valittavan sitä, että opiskelija joutuisi painaan 12 kk vuodessa täyttä, jos hänelle olisi hyödyllistä olla duunissa kesällä niin opiskelun (harjoittelu)kuin oman taloutensa takia.
Opiskelusta silloisen ja lasteni (toinen DI+KTM ja toinen tekniikan tohtori) kokemusten perusteella sanoisin, että ehkä sitä luppoaikaakin joskus löytyy jostain välistä.
Tietysti on erittäin hyvä, että kaikkia asioita yritetään parantaa ja tehdä opintie kullekin mahdollisimman helpoksi, mutta kaikki maksaa ja kaiketi veronmaksajat nämäkin viime kädessä hoitavat. Mihin asti?
“On tietysti typerää puhua omasta ajastani (yo 62) ja DI 73, mutta huomioiden oma taustani (äitini yksinhuoltaja ja 3 pojan äiti, myyjä/tarjoilija), niin jotenkin nykyporukan valitukset opiskelun vaikeuksista/kalleudesta jne tuntuvat minusta vähän ehkä liioitetuilta.”
Niin, ennen oli paremmin. Silloin vielä sai tehdä DI-tutkintoa 9 vuotta, nykyään ei onnistuisi. Koko maan elintaso on noussut 50 vuodessa todella paljon.
“Itse en voi ymmärtää täällä jonkun valittavan sitä, että opiskelija joutuisi painaan 12 kk vuodessa täyttä, jos hänelle olisi hyödyllistä olla duunissa kesällä niin opiskelun (harjoittelu)kuin oman taloutensa takia.”
Niille onnekkaille jotka saa oman alansa töitä tilanne on tietysti hyvä ja kannattettava. Jos jaksavat. Osa jaksaa, osa ei sitä jaksa. Olemmehan kuitenkin pullamössösukupolvea joka ei osaa edes hiihtää. Osalle (myös minulle) kesätyö tarkoittaa kuitenkin jotain ihan muuta- perustason oman alan ulkopuolelta olevia töitä. Tärkeitä sinällään nekin enkä niitä suostu paskaduuneiksi luokittelemaan, mutta yhtäkaikki hidastavat valmistumista.
Toistan vielä kysymykseni- jos joku vakavissaan ehdottaisi vaikkapa eläkeläisten kesätöissäkäyntiä tai ympäripyöreää työviikkoa duunareille, niin nousisiko siitä ihan syystä läimä?
“Tietysti on erittäin hyvä, että kaikkia asioita yritetään parantaa ja tehdä opintie kullekin mahdollisimman helpoksi, mutta kaikki maksaa ja kaiketi veronmaksajat nämäkin viime kädessä hoitavat. Mihin asti?”
Niinkuin todettua, jos yhteiskunta ympärillä muuttuu niin ihmettelisin miksi 300 000 korkeakouluopiskelijan pitäisi kurjistella 60-luvun poteroissa? Näinhän ei enää ole ja paljon on tehty opiskelijoiden sosiaalipoliittisen aseman parantamiseksi- silti se vihamielisyys millä tähän suhtaudutaan on joskus hämmentävää. Ikäänkuin se olisi ahneutta tai röyhkeyttä.
Poliittisia valintojahan koulutuspolitiikka on (maksuton koulutus, laina/tukirahoitteinen opiskelu, YTHS vs. yleinen terveydenhuolto, automaatiojäsenyys vs. valinnaisuus) eikä niihin ole opiskelijoilla tai opiskelijajärjestöillä ole kuin rajoitetusti sananvaltaa.
Ruohonjuuritason opiskelijat yrittävät toimia sitten annettujen suuntaviivojen mukaan. Jos tulorajoja nostetaan se on selkeä signaali mennä töihin (ja niinkuin täälläkin on kuultu, myös moraalinen obligaatio on olemassa). Ja töissäkäynti taas suurimmassa osassa tapauksia hidastaa valmistumista mikä on paha paha paha asia. Valtio maksaa myös sosiaalietuutta ihmisten elämiseksi- se on puolestaan signaali siitä että valtio tukee täyspainoista opiskelua.
Vastauksena kysymykseesi: siihen asti että väestön korkea koulutus ja työkykyisyys koetaan tärkeäksi. Ei yhtään sen kauemmaksi.
Keskustelu lähtee tietysti sivuraiteelle mutta haluan vielä huomauttaa että ei ole olemassa väestöryhmää ‘opiskelijat’. Suomessa on todellakin noin 300 000 amk/yo-opiskelijaa joiden sosioekonominen hajonta on aikamoinen. Siihen kymmenykseen väestöstä mahtuu monen alan opiskelijoita joista osalla menee hyvin, osalla huonosti, osa tienaa, osa ei tienaa, osa valmistuu tietoisesti matalapalkka-ammattiin, osa tietämättään, osasta tulee kovapalkkaisia. Valtakunnan tason edunvalvonta on SYL:n SAMOKin harteilla, jotka jäsenpohjansa kirjavuuden takia onnistuvat vaihtelevin tuloksin edunvalvonnassa tai ‘omien etujen ajamisessa’ ollessaan etuporukoita. Tottakai SAK:n sisäänkin mahtuu jos jonkinlaista mielipidettä.
Tuomas Saloniemi: “Ikäänkuin se olisi ahneutta tai röyhkeyttä. ”
Se on ahneutta ja röyhkeyttä, kun keskivertoa paremmin menestyvät haluavat verottaa loppua kansalaisista. Tulonsiirtoja voi jotenkin perustella, jos ne tulevat heikompien hyväksi, mutta että siirretään rahaa köyhiltä rikkaille.
Se, että elintaso nousee ympärillä ei tarkoita sitä, että opiskelijoiden elintason pitäisi nousta ilman, että he osallistuvat tämän elintason tuottamiseen. Jos ei suostu ottamaan lainaa tai tekemään töitä, niin miksi ihmeessä pitäisi olla oikeus korkeaan elintasoon?
“Valtio maksaa myös sosiaalietuutta ihmisten elämiseksi- se on puolestaan signaali siitä että valtio tukee täyspainoista opiskelua.”
öööö… miten niin?
“Niinkuin todettua, jos yhteiskunta ympärillä muuttuu niin ihmettelisin miksi 300 000 korkeakouluopiskelijan pitäisi kurjistella 60-luvun poteroissa?”
Nuo 60-lukulaiset ovat jo kovaa vauhtia eläköitymässä… Minusta parempi kysymys on, että miksei opintotuen ostovoimaa ole pidetty minun opiskeluvuosieni (eli 90-luvun alun) tasolla? Viidentoista prosentin korotus nyt vuodenvaihteessa yli viidentoistavuoden jälkeen oli lähinnä naurettava.
“No, professoreilla ei ole kesälomaa ollenkaan, luokanopettajilla on (oli) 3 kuukautta.”
Jos tarkkoja ollaan niin luokanopettajilla myöskään ole varsinaisesti lomaa, on vain se aika vuodessa, jolloin ei ole oppitunteja. Professoreilla kesätauko kestä (kesti) toukokuun alusta syyskuun alkuun eli neljä kuukautta (tiedän, tekevät he paljon muutakin kuin opettavat).
“Riitan malli, jossa täysi-ikäiset lapset asuvat kotonaan on minusta jollain tapaa epäterve ja usein vanhemmillekin ei-toivottava asiaintila.”
Hmm… minä en edelleenkään ymmärrä, miksi ihmisen pitäisi heti 18-vuotispäivänä muuttaa lapsuudenkodistaan? Itsekin kirjoitin ylioppilaaksi vasta 19-vuotiaana (kun alkuvuodesta olin syntynyt) eikä kyllä kellekään tullut mieleen, että pitäisi jo lukion tokalla opiskelijakämppään muuttaa. Irtautuminen ja itsenäistyminen on vähittäinen prosessi, ja omilleen kannattaa muuttaa silloin, kun nuori alkaa olla siihen kypsä — elleivät opinnot vie toiselle paikkakunnalle (tai vanhemmat eivät tajua, että kotonaan asuva täysikäinen ei ole enää lapsi).
Täti on puhunut 😉
“Pitäisikö meillä olla myös pakollinen työttömyysvakuutus, koska kaikaista kuitenkin peritään vakuutusmaksu?”
Poistaisihan tuo yhden epäloogisuuden — työnsä menettävien välisen epätasa-arvoisuuden. Parannus siis sekin, ja vähentäisi työmarkkinatuen varaan jääviä.
Vielä jäisi ongelmaksi se, että kaikki eivät ole ennen työttömyyttään olleet töissä. En kadehdi niitä, jotka lama-aikaan valmistuvat. Ensiksi he kärsivät siitä, että työnantajat karsastavat työttömäksi valmistumista, ja toiseksi siitä, että valmistuva tuskin on (ainakaan lama-aikaan ja nykysäädöksillä opiskeluajoista) saanut täyteen työssäoloehtoa.
“Opiskeluaikoja on vedetty kovalla kädellä tiiviimmiksi kuin koskaan ja opiskelu on aikalailla kokopäiväistä hommaa.”
Just pari kuukautta sitten hesarissa julkaistiin selvitys, jonka mukaan yliopisto-opiskelija Suomessa käyttää opintoihinsa keskimäärin 15–20 tuntia viikossa. HY:n vararehtori kommentoi uutista, että opintojen suunnittelu on hankalaa, koska ei tiedetä, sitoutuvatko opiskelijat kurssien suorittamiseen. Ikäluokkansa lahjakkaimmilta nuorilta on mielestäni syytä edellyttää hieman enemmän.
“Minkä takia opiskelija ei saisi hengähtää edes paria kuukautta vuodessa?”
Totta kai saa vaikka pitempäänkin, sitten pitää vaan elää halvalla, esim. asua kimppakämpässä. Mutta ei mun mielestä ole kovin terve lähtökohta, jos opintotuki suunnitellaan sen perusteella, että opiskelijalle kuuluu annettuna oikeus vetää lonkkaa 2 kk vuodessa. Peruslähtökohtana opintojen suunnittelussa ja opintotuessa pitäisi olla se, että standardiopiskelija opiskelee lukukausien aikana 40 h viikossa ja pitää niiden välissä yht. 5 viikkoa lomaa ja on lopun aikaa töissä. Tällä tahdilla pitäisi pystyä valmistumaan maisteriksi 4–5 vuodessa ja tulemaan toimeen taloudellisesti.
Vihreiden ajama kansalaispalkkamalli on ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa yhteiskunnan voittoja ihmisille. Jos luopuisimme osingoista, koroista ja toisaalta myös ansiosidonnaisesta päivärahasta ja asumistuesta niin voisimme maksaa kaikille 2500 euroa kuussa käteen! Työkkärinkin voisi lakkauttaa ja tästäkin saataisiin lisää rahaa.
miksi ihmeessä kaikille pitäisi maksaa 2500 euroa käteen? Oikeudenmukainen tapa on, että ne jotka ovat työkykyisiä saavat tulonsa tekemällä töitä. Niille, joilla sitä mahdollisuutta ei ole taattakoon säällinen toimeentulo.
“Sen sijaan keskimääräisen IT-työläisen etuja ei tässä maassa puolusteta läheskään niin tehokkaasti kuin keskimääräisen paperityöläisen”
Miksi eivät puolusta itse itseään ? Ei duunareitakaan puolusta muut kuin he itse ja itse ovat etunsa ajaneet.
Tyhmää luulla, että joku toinen ajaa heidän puolestaan heidän etujaan.
Vai uskotko, että Osmo tai Jyrki haluavat parantaa heidän etujaan ?
Tai edes tietävät jotain heidän tarpeistaan ?
“Minkä takia opiskelija ei saisi hengähtää edes paria kuukautta vuodessa?”
Saaa varmaan, mutta nuorena jaksaa painaa, minäkin tein koko opiskeluajan 60–70-luvulla töitä ja painoin valmistuttuanikin lomatkin töitä tuonne 80-luvulle.
Kyllä nuorella on aivan erilainen mahdollsiuu parantaa asemaansa kuin ikääntynellä.
Työmarkkinatuen/ansiosidonnaisen ongelma on ansiosidonnaisen tiukka rajaus ja moni ikääntynyt putoaa ulos sitä työmarkkinatuelle.
Mutta miksi parantaa 25 vuotiaan pitkäaikaistyöttömän asemaa, joka ei ole tehnyt päivääkään työtä ja ajaa 50 vuotta työtä painanut sossun luukulle
Nyt kun on 60-vuotias niin huomaa, että ei kykene enää samaan ja työnantajakin ahdistelee ulos talosta putkeen.
Osmo elää elämästä vieraantunutta teoreetikon elämää ja aseenn on sen mukainen
Riitta,
Hyvä, että suostut olemaan täti täällä, minä en suostu (vihahymiö).
En minä nyt täysi-ikäisyyttä noin jyrkästi ajattele, että samalla kellonlyömällä pitäisi pakata matkalaukkua, kun 18 vuotta täyttää. Itsekin olen kirjoittanut ylioppilaaksi 19-vuotiaana ja sen jälkeen muuttanut kotoa.
Mutta Italian mallia pidän sammuvan yhteiskunnan enteenä. Mamman pastakulhon ääressä nautitaan palvelusta kolmikymppiseksi, ollaan kädettömiä ja täysin toistaitoisia, kun perhettä pitäisi perustaa jne. Sitä tarkoitin. Jos parikymppisenä tosiaan ei ole kypsä itsenäistymään, niin eihän se nuoren vika ole. Kasvatus on silloin ollut pielessä.
Mitä tulee opiskelijan työntekoon, niin aika käsittämätön ajatusmalli, että yhteiskunnan tulisi rahoittaa kuukausien lomailu terveelle nuorelle ihmiselle. Kyllä opintotuki tulee olla opiskeluun, ei muuhun.
Mikäli töitä ei löydy, niin sitten voi tietysti hakea toimeentulotukea. Sitä kai lienee vain mahdotonta saada, ellei ole nostanut lainaa. Eli laina lasketaan ensisijaiseksi etuudeksi.
“miksi ihmeessä kaikille pitäisi maksaa 2500 euroa käteen? ”
Ei vuokran jälkeen siitä todllakaan paljon jää ja eikö se oo sama miten sen saa? Miks pitää kantaa kuitteja sossuun ja ylipäätään käydä siellä kun rahat vois saada kansalaispalkkana niin kuin Vihreät on vaatineet?
Työn käsite on ylivoimaisesti mielenkiintoisin käsite koko maailmassa. Siihen liittyvät vahvat tunneperäiset lataukset ovat lähes yhtä kiehtovia.
Kuulin eräänä päivänä radiossa väitettävän, että yhden kirjolohikilon tuottamiseen tarvitaan viisi kiloa sardiineja.(Saatoin kuulla väärin, mutta vastaavia esimerkkejä voi löytää tuotantoelämästä muitakin).
Tuo muutosprosessi saadaan aikaan ns. työtä tekemällä ja siitä työstä saa palkkaa tai yrittäjätuloa.
Eli käytettävissä olevan ravinnon määrä pienenee viidesosaansa
Eikö ihmisten elämisen kannalta olisi parempi, että annettaisiin kolmelle ihmiselle työmarkkinatukena kilo sardiineja ja jätettäisiin kaksi mereen kalakannan ylläpitämiseksi.
Eli ainakin joissain tapauksissa voisi olla viisaampaa, jos osa ihmisistä olisi poissa kilpailemasta työpaikoista.
Tietysti ihmisen itsensä kannalta tavanomainen palkkatyö on mukavampi vaihtoehto kuin vaikkapa työttömyys, opiskelu tai huonotuloinen pienyrittäminen.
Tämä absurdi kommentti oli argumentti näkemykseen, jossa mikä tahansa nk. työ nähdään suunnattomana siunauksena.
En oikein koskaan ole ymmärtänyt puheenvuoroja, jotka alkavat “Minäkin muistan, kuinka 1960-luvulla… … miten voi olla mahdollista, että nyt opiskellaan vain 25 tuntia… ” Vertailukelpoisuus on aika hämärää ja samalla puheenvuoron pitäjä tulee yleensä ylestäneeksi omat kokemuksensa koko ikäluokkaa koskeviksi…
Yleensä näissä puheenvuoroissa unohdetaan ainakin kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin 1970-luvulla yliopistokoulutukseen osallistuvien osuus ikäluokasta oli selkeästi pienempi kuin nykyisin. Olisiko ollut suunnilleen neljännes nykyisestä?
Toisaalta unohdetaan se, että noin viidennes nykyisistä opiskelijoista opiskelee sen 30+ tuntia viikossa ja käyvät siinä sivussa töissä ja valmistuvat vielä nätisti viidessä vuodessa. En ole ikinä törmännyt valmistumisaika tilastoihin 1970-luvulta, mutta luulen, että ei nykyisiten opiskelijoiden tarvitse niiden rinnalla erityisesti hävetä.
“Työssäkäyvien vuosiloma on yleensä viisi viikkoa sisältäen mahdollisen joululoman.”
Paitsi kunnan virkamiehillä se on 9 viikkoa, naapurini on aina huolissaan miten ehtii pitää kaikki lomat…
“Mutta Italian mallia pidän sammuvan yhteiskunnan enteenä. Mamman pastakulhon ääressä nautitaan palvelusta kolmikymppiseksi, ollaan kädettömiä ja täysin toistaitoisia, kun perhettä pitäisi perustaa jne. Sitä tarkoitin.”
Ah, no sitten… Jos pääsee heti lukion jälkeen opiskelemaan ja opinnot hoitaan viidessä vuodessa, niin sitä on valmistuessaan 24–26 ‑vuotias (tytöt 24–25 ja pojat 25–26, jos käyvät armeijan). Minusta on ihan järkevää eikä mitenkään häpeällistä muuttaa lapsuudenkodista vasta joskus 20–22 ‑vuotiaana, kun alkaa olla mahdollisuuksia saada omankin alan töitä (jos siis lapsuudenkoti on opiskelupaikkakunnalla ja vanhemmat kohtelevat täysikäisenä eivätkä teininä).
Liian Vanha: “Miksi eivät puolusta itse itseään ? Ei duunareitakaan puolusta muut kuin he itse ja itse ovat etunsa ajaneet.”
Ongelma on tietysti se, että (ammattiliittoihin kuuluvia) duunareita puollustaa myös poliitikot, muun yhteiskunnan kustannuksella.
Ei meidän poliittisten päätösten pitäisi perustua sille, kuka huutaa kovimpaa. Ei tyytymättömällä voi vastata, että huuda vain kovempaa.
Opiskelijoiden tuista:
Kieltämättä Suomessa opiskelijoiden asema on hyvä ja se on nykyään parempi kuin se oli vaikka 50 vuotta sitten. Tästä olkoot kaikki nykyiset, tulevat ja miksei entisetkin opiskelijat kiitollisia.
Mutta voisi tilannetta vielä kohtuudella parantaakin. Väittäisin, että kyllä tällä hetkellä opiskelijoiden ongelma numero yksi on, että opintotuella ja kesätöillä rahat eivät oikein riitä ainakaan pääkaupunkiseudulla asumiseen. Ehkäpä en käytä itseäni esimerkkinä koska olen elänyt taatusti leveämpää elämää kuin keskiverto-opiskelija, mutta kyllä jo yksiössä asuminen aiheuttaa sellaiset kulut että pelkällä opintotuella ei enää oikein pärjää.
Opintoetuuksien ja ilmaisen opiskelun ideana on minun nähdäkseni mahdollistaa kaikille perhetaustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet opintoihin oman lahjakkuuden ja ahkeruuden mukaan. Siis myös niille, jotka eivät VOI asua vanhempiensa luona 18 täytettyään, eikä aina edes siihen asti, nillee joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tukea opiskelua taloudellisesti ja toistaalta sille suurelle opiskelijoiden enemmistölle joka opiskelee alaa jossa vielä ensimmäisinä opintovuosina ei pääse oman alan töihin vaan opintojen ohessa tehtävä duuni on huonosti palkattua ja raskasta.
Itse näkisin jopa nykysysteemiä paremmaksi, että opintoetuudet olisivat vähintään työttömien saaman tuen tasolla (tai miten olisi yksinkertaisuuden vuoksi se perustulo…), mutta opiskelu olisi maksullista. Kuitenkin siten, että valtio lainaisi siihen automaattisesti rahat koko opintojen ajalta, lainakulut olisivat subventoituja esim. korkotuella ja lainaa ei tarvitsisi lyhentää jos joutuu työttömäksi, työkyvyttömäksi tms. Ajatuksena siis, että jokaisella olisi varaa opiskella, mutta ne jotka työllistyvät paremmin opintojen ansiosta maksaisivat myös taannehtavsti opintojensa kustannukset. Tällaisen kuvittelisi motivoivan nopeampaan valmistumiseen ja toisaalta myös opiskelijoita vaatimaan opetuksen tasolta enemmän ja ohjaisi koulutuksen kysyntää ja tarjontaa paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. (Tämä ei tarkoita, että filosofian ja muinaiskreikan opetus pitäisi lakkauttaa kannattamattomana. Mutta näkisin, että jos tarkoituksena on säilyttää tätä vähemmän suoraa tuottoa tarjoavaa akateemisista sivistystä, parempi tapa olisi suunnata sama raha siihen, että taataan tutkijoille työpaikkoja ja apurahoja, kuin siihen, että koulutetaan akateemisia työttömiä ja pätkätyöläisiä moninkertaisesti yli tarpeiden.)
“.Ongelma on tietysti se, että (ammattiliittoihin kuuluvia) duunareita puollustaa myös poliitikot, muun yhteiskunnan kustannuksella.”
Perusduunareita on n 700000 eli n 20 % äänestyskelpoisista.Ei sillä enemmistöä eduskuntaan saa.
Suurempi puolue on lääkäripuolue tai virkamiespuolue.
Jos poliitikotkin ajavat vain duunareiden asiaaa niin muiseivät nuo muut ryhmät äänestä omia edustajia eduskuntaan vain ovatko he tyhmiä äänestäjiä ? Vai eivätkö he ymmärrä politiikasta mitään ?
Tuo ansiosidonnainen on jäänyt jälkeen kun leikkuria ei ole tarkisttetu pitkään aikaan.
Tuo Osmon inhoaman kytkennän purkaminen johataisi siihen , että ansiosidonnaista ei olisi tervetta tarkistaa senkään vertaa ja ero valtion rahoittaman turvan ja itserahoitetun turvan välillä häipyisi kymmenenessä vuodessa.
Lopputulema olisi, että työnantajien osuus loppuisi, kun kenenkään ei kannata enää kuulua kassaan ja koko työttmyysturva siirtyisi valtion rahoittamaksi pieneksi tasaavustukseksi.
Varmaan Kokoomus tätä ajaakin ja Osmo.
Ikääntyneiden asema huononee koko ajan, työttömyysturvaa heikennetään ja eläkeikä nuosee, nytkin se on jo tosiasiallisesti 65 vuotta 50-luvulla syntyneille, aikaisempi eläköityminen leikaaa eläkettä rajusti.
Nythalutaan jäädyttää ja nakertaa myös ansiosidonnainen, iäkkään viimeineturva joka takaa 40–50 vuotta raatanelle edes jonkinlaisen turvan
Vihreät ajavat nyt mallia ‚jossa kirvesmiehen pitää raataa vielä 70-vuotiaana urakkatyötä raksalla, jotta 25-vuotias lintubongari voi harrastaa sitä työmarkkinatuella.
Kyllä työelämän asiosta pitää päättää niiden, jotka oiketa työtä tekevätkin, eikä jyrkien, mattien ‚osmojen , jotka eivät ole oikeassa työelämässä olleet päivääkään
“Kieltämättä Suomessa opiskelijoiden asema on hyvä ja se on nykyään parempi kuin se oli vaikka 50 vuotta sitten.”
… mutta huonompi kuin 15 vuotta sitten.
Liian vanha: “Suurempi puolue on lääkäripuolue tai virkamiespuolue.”
Väitätkö, että lääkäreitä + virkamiehiä on enemmän kuin 20% äänestysikäisistä, vai että sekä lääkäreitä, että virkamiehiä on yli 20%
Oli miten oli, sinusta hyvä tapa järjestää valtio on antaa etujärjestöjän kähmiä politiikassa niin paljon kuin vain voivat. Olen vahvasti eri mieltä. Tästä seuraa uskomatonta tehottomuutta ja yhteiskunnan elintason väheneminen.
Juuso Koponen: “mutta kyllä jo yksiössä asuminen aiheuttaa sellaiset kulut että pelkällä opintotuella ei enää oikein pärjää. ”
Mikä ihmeen oikeus opiskelijoilla on saada asua yksiöissä yhteiskunnan rahoilla? Kimppakämpässä tai solussa asuminen ei ole missään nimessä epäinhimillistä. Jos haluaa parempaa, niin sitten on tehtävä töitä.
Yliopisto-opiskelijat ovat yhteiskuntamme hyväosaisia. Tulonsiirrot heille lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Yliopisto-opiskelijat ovat yhteiskuntamme hyväosaisia. Tulonsiirrot heille lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Millähän helvetin mittapuulla opiskelija, jolle jää kuukaudessa vuokran jälkeen käteen ehkä sata euroa, on “hyväosainen”?
Oskari, YTHS:n maksu on todella halpa, yksi yksityislääkärikäynti maksaa enemmän, mutta ei voi puhua laadusta jos joutuu odottamaan lääkäriin pääsyä aina pari kolme viikkoa. Tai yli vuoden hammastarkastukseen pääsyä kun hammasmätä ei ole vielä pahentunut akuutiksi jolloin ajan saisi nopeasti. Tällaisia kokemuksia minulla.
Harmi, että tämä keskustelu kääntyi nyt pääosin käsittelemään aivan toista, sinänsä tärkeää, aihetta: opiskelijoiden toimeentuloa.
Jotenkin sitä luulisi, että jos ei suomalaiselle luonteelle sopimattomasti kadut, niin ainakin netin keskustelupalstat täyttyisivät järkytyksestä ja kiukusta. Olemme menneet taas halpaan ja äänestäneet innokkaina vaaleissa luullen elävämme demokratiassa.
Mutta ei valtiovalta Suomessa kuulu kansalle ja sen valitsemille päättäjille. Se kuuluu etujärjestöille ja asia tuntuu sopivan enemmistölle mainiosti. Tähän ei kannata sanoa, että sopii, koska etujärjestöt edustavat enemmistöä suomalaisista. Kyllä minäkin saisin ansiosidonnaista, jos jäisin työttömäksi. Silti olen sitä mieltä, että ansiosidonnaista turvaa voisi heikentää kovastikin. Tärkeintä olisi taata riittävä perusturva kaikille maamme asukkaille kaikissa tilanteissa.
Jotakin hyvää kai tässäkin on nähtävä. Minä käänsin asian näin: Olen viime vuosina pyrkinyt ja onnistunut jatkuvasti vähentämään palkkatyön tekemistä. Välillä olen pohtinut, onko se varmasti oikein. Mitä tapahtuisi, jos suuret joukot alkaisivat toimia samoin? Romahtaisiko koko taloutemme pikaisesti?
Tällaiset kysymykset eivät juuri vaivaa minua näiden etujärjestöpäätösten jälkeen. Pitäkööt ihmiset yhteiskuntansa. Minä keskityn muihin asioihin. Ja kun työn minimoimisesta huolimatta sitä rahaa jää aina säästöön, käytetään meidän perheen säästöt riemukkaasti matkailuun. Minä en ole rakentamassa nykyisenkaltaista Suomea yhtään sen enempää kuin on pakko. Lapsellista? Olkoon. Vaaleissakaan kun ei voi protestiääniä antaa, kun ainoa varteenotettava “protesti“puolue on arvoiltaan niin kaukana omistani.
solenoidi: No sillä mittapuulla, että he tulevat keskimäärin perheistä, jotka ovat varakkaita ja työllistyvät keskimäärin ammatteihin, joista saa paljon palkkaa.
Geance: “Oskari, YTHS:n maksu on todella halpa, yksi yksityislääkärikäynti maksaa enemmän..”
Yksityisiin palveluihin verrattu YTHS on tietysti halvempi(opiskelijalle). Julkisiin palveluihin verrattuna tämä ero ei ole ihan itsestään selvä.
Yliopisto-opiskelijat maksavat vuosittain sitä noin 38 euron terveydenhoitomaksua riippumatta siitä käyttävätkö palveluita vai eivät(2/3 osaa ei vuosittain tarvi tai käytä palveluita). Tämän lisäksi tulee sitten käyntimaksut. Nämä muodostavat YTHS:n rahoituksesta sellaisen noin 18%. Loput tulevat sitten kunnilta ja kelalta. Jos joku tietää, mitkä maksuosuudet ovat YTHS:n palveluita vastaavista palveluista kunnallisessa terveydenhoidossa niin, kertokoon. Niistä näkisi suoraan, kuinka edullisia YTHS:n palvelut ovat.
Voisin kuvitella, että kokonaistaloudellisesti YTHS on melko tehokas, eli pystyy tuottamaan palveluita kunnallista puolta halvemmalla. Tätä en kuintenkaan pysty suoraan osoittamaan.
Björk, opiskelijoiden tukemisen tarkoitus on nimenomaan että opiskelu ei jäisi rikkaiden perheiden kakaroiden yksinoikeudeksi. Fakta on että nykyään ihan kuka tahansa jolla on riittävät henkiset lahjat pystyy opiskelemaan suomalaisessa yliopistossa, mutta se tehdään säälittävästi kituen.
On absurdia että ensin on tuet määrätty niin alhaiselle tasolle että ne eivät riitä itsenäiseen elämään, ja sitten kun ko. aikuiset ihmiset palaavat nykimään vanhempiaan hihasta (ne joilla tämä vaihtoehto edes on), käytetään tätä jonain perverssinä, täysin takaperoisena argumenttina että tukia pitäisi laskea entisestään. Jos halutaan että opiskelu ei ole kiinni vanhempien tuloista, tukia pitää nostaa niin kauan ettei vanhempain avulle ole tarvetta. Edes samalle tasolle kuin toimeentulotuki, tällä hetkellä opiskelijat (“hyväosaiset”) muodostavat ihan oman taloudellisen luokkansa jossain keskiolutpummien alapuolella.
“Mee pummi töihin”-periaate vain pidentää nytkin liian pitkiä valmistumisaikoja entisestään. Opiskelu vähänkin vaativammalla alalla on itsessään kokopäivätyötä. Ja opintolaina on ansa johon kukaan järkevä ihminen ei koske.
Mikä ihmeen oikeus opiskelijoilla on saada asua yksiöissä yhteiskunnan rahoilla? Kimppakämpässä tai solussa asuminen ei ole missään nimessä epäinhimillistä. Jos haluaa parempaa, niin sitten on tehtävä töitä.
Sama oikeus varmaan kuin työttömillä tai muillakin yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa olevilla. Sen lisäksi soluja ei riitä kaikille: HOASilla on asuntoja yhteensä 16 000 asukkaalle (joista kaikki eivät ole soluasuntoja) kun pk-seudulla on opiskelijoita yli 90 000.
Yksityisiltä markkinoilta vuokrattu kimppakämppä tulee selvästi kalliimmaksi — jos sellaisen sattuu löytämään, ainakin oma kokemus opiskelun alkuajoilta on, että vuokranantajat eivät olleet kovin innoissaan kimpparatkaisuista — 300 euroa lienee realistinen vuokrataso henkeä kohden. Tällöin vuokran jälkeen jäisi opintotuesta ja asumislisästä käteen kuussa n. 200 euroa, siitä kun vielä vähentää kuukausilipun hinnan, ylioppilaskunnan pakollisen jäsenmaksun ja joka arkipäivältä yhden lounaan Unicafessa, jää päivän kahteen muuhun ateriaan, mahdollisiin lääkkeisiin, hygieniaan, TV-lupaan, harrastuksiin yms. n. 4 euroa päivässä. Mielestäni se on varsin vähän.
Yliopisto-opiskelijat ovat yhteiskuntamme hyväosaisia. Tulonsiirrot heille lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Opiskelijat ovat toki valmistuttuaan hyväosaisia, itse opintojen aikana eivät todellakaan. Jos opiskelua ei tuettaisi vaan se olisi riippuvaista opiskelijan perheen maksukyvystä, tämä hyväosaisuus pysyisi jaktossakin aika tiukasti samoissa perheissä. Ja vaikka opiskelua paljon tuetaan Suomessakin, akateemisen perheen lapsi päätyy seitsemän kertaa todennäköisemmin yliopistoon opiskelemaan kuin työläisperheen. Vaikka tähän varmasti on muitakin syitä kuin opiskelun taloudelliset edellytykset, väitän että edelleenkin puhtaasti taloudelliset tekijät vähintäänkin kovasti vaikeuttavat monien köyhempien perheiden lapsien opiskelumahdollisuuksia rikkaiden perheiden lapsiin verrattuna.
TJM: “Harmi, että tämä keskustelu kääntyi nyt pääosin käsittelemään aivan toista, sinänsä tärkeää, aihetta: opiskelijoiden toimeentuloa.”
Niin siinä aina käy. Ihmiset haluavat riidellä siitä, kuka on köyhin ja kuka “oikeasti” ansaitsisi paremman toimeentulon, ja lopputuloksena yhdestä rajatusta aiheesta aloitettu keskustelu hajaantuu yleiseksi sekasotkuksi. Jotain kai on aina saatava potkia.
Olisin toivonut, että täällä olisi ollut toisin, mutta kun ei niin ei. Opiskelu taitaa olla ihmisille niin läheinen aihe, että siitä on kiva väitellä. En tarkoita, etteikö täällä olisi hyviäkin kommentteja ollut opiskelusta, mutta ehkä siitä olisi silti voinut puhua joskus toiste.
Valitettavasti itsellänikään ei ole tähän nyt tämän parempaa annettavaa, tosin itse asiasta tärkein lienee jo sanottukin, se ei vain kiinnosta kovin monia. En siis lähde sitä toistamaan.
“Väitätkö, että lääkäreitä + virkamiehiä on enemmän kuin 20% äänestysikäisistä, vai että sekä lääkäreitä, että virkamiehiä on yli 20%”
Minä puhuinkin Eduskunnan eli kansanedustajien rakenteesta . Esim Kokoomuksen kansanedustajista 2/3 on taustaltaan virkamiehiä tai ikipoliitikkoja. Suomessa kansanedustajat päättävät laeista, eivät äänestäjät
“Oli miten oli, sinusta hyvä tapa järjestää valtio on antaa etujärjestöjän kähmiä politiikassa niin paljon kuin vain voivat. Olen vahvasti eri mieltä. Tästä seuraa uskomatonta tehottomuutta ja yhteiskunnan elintason väheneminen”
Hyvinhän tuo toimii yritystenkin lobbaus, Lex Nokia säädettiin pelkällä Ollilan puhelinsoitolla.
Eikä ollut ensimmäinen, olin ulkomalla töissä kuusi vuotta 1994 jälkeen kun Suomi justeerasi sosiaaliturvalakeja EU aikaan.Useimpien uudistusten takana kuului olevan Nokia.
Palkansaajat sentään edustavat 2,6 miljonaa ääenstäjää, 80 % äänestäjistä
“Palkansaajat sentään edustavat 2,6 miljonaa ääenstäjää, 80 % äänestäjistä”
On kuitenkin muistettava, että on myös palkansaajia, jotka eivät tahdo työmarkkinajärjestöjen hallitsemaa yhteiskuntaa. Etujärjestöt eivät siis edusta meitä kaikkia palkansaajia.
solenoidi: “Björk, opiskelijoiden tukemisen tarkoitus on nimenomaan että opiskelu ei jäisi rikkaiden perheiden kakaroiden yksinoikeudeksi.”
Minulla ei ole syytä epäillä poliitikkojen motiiveja. Varmasti aikomukset ovat olleet mitä jaloimmat. Pointti on se, että opintotuki on tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille.
Jos kuuluu yhteiskunnan hyväosaisiin henkisten- tai muiden lahjojensa ansiosta, niin ei tarvitse tukea yhteiskunnalta.
“Jos halutaan että opiskelu ei ole kiinni vanhempien tuloista, tukia pitää nostaa niin kauan ettei vanhempain avulle ole tarvetta.”
Tämä on ihan väärä käsitys. Miksi ihmeessä opiskelijoille pitäisi antaa rahaa, kun he voivat elättää itsensä ottamalla lainaa. Toisekseen ajatus, että vanhempien vaikutus lastensa elämään pitäisi kieltää on vahingollinen. Annetaan vanhempien tehdä sitä mistä he saavat tyydytystä, eli auttaa jälkikasvuaan.
“Opiskelu vähänkin vaativammalla alalla on itsessään kokopäivätyötä. Ja opintolaina on ansa johon kukaan järkevä ihminen ei koske.”
hihihihihihi.… ööö… ok. Onnea vaativan alan opinnoissa.
Juuso Koponen: “Sama oikeus varmaan kuin työttömillä tai muillakin yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa olevilla.”
Eli siis onko sinun mielestä kenellä tahansa oikeus asua yksiössä yhteiskunnan rahoilla? Kai meillä nyt voi olla joku raja sillä, että ketä tuetaan ja ketä ei?
Kimppakämpän hinta määrittyy ensisijaisesti asumisväljyyden perusteella. Jos jakaa huoneen toisen opiskelijan kanssa uskon, että päästään lähelle 200 euroa. Tähän päälle, kun ottaa opintolainaa, niin jo alkaa rahat riittämään.
“Jos opiskelua ei tuettaisi vaan se olisi riippuvaista opiskelijan perheen maksukyvystä”
Se jippo on siinä, että vaikka opiskelua ei tuettaisi, niin se ei olisi silti riippuvaista perheen maksukyvystä. Nykyään köyhät perheet maksavat rikkaille, että nämä voivat lähettää lapsensa yliopistoihin.
Hyväosaisuutta ei muuten määritä pelkästään vanhempien varallisuus. Jos ihminen on sen verran fiksu, että pääsee korkeakouluun, niin hän pärjää keskimäärin paremmin kuin veronmaksajat joiden rahoilla hän kouluttautuu. Hän on siis hyväosainen, vaikka ei olisikaan varakas.
Liian vanha: Siis perusteletko sinä nyt etujärjestöpolitikointia sillä, että yrityksetkin hoitavat sen niin hyvin, että koko yhteiskunta hyötyy vai mitä ihmettä!?! Tuo yritysten etujen ajaminenhan on ihan samanlainen syöpä kuin ammattiliittojenkin.
Oden huomautus potkimisen tarpeesta on näköjään huomattu palvelualojen lehdessä:
http://www.suurtalousuutiset.fi/index.php?subaction=showfull&id=1232949600&archive=&start_from=&ucat=1&go=news
Tuon mukaan on erikoista että alan ammattiliitto kannattaa sosiaalitupoa, vaikka väki saa pienempää palkaa kuin vankilat maksavat vangeille:
“Tässä sosiaalitupossa ei sovittu palkankorotuksista. Eikä niistä ole naisvaltaisilla palvelualoilla sovittu kunnolla koskaan. Palkathan ovat niin pienet, että Pamin oman selvityksen mukaan 90 % pamilaisista ei tule sillä toimeen.
Paljon kertoo sekin, että edes työnantajapuoli ei Pamin itsensä uutisoimana halua enää laskea palkkatasoa. Sillä olisihan sen jälkeen yksi toimiala, jonka duunareista täydet 100 % eläisi tulonsiirtojen, usein toimeentulotuen, avulla. Tämä sen lisäksi, että alan työehtosopimusta on työnantajapuolen taholta kehuttu “maailman joustavimmaksi”.”
Tämä on ihan väärä käsitys. Miksi ihmeessä opiskelijoille pitäisi antaa rahaa, kun he voivat elättää itsensä ottamalla lainaa.
Minusta on iso periaatteellinen ongelma, että osa ihmisistä joutuu rahoittamaan kohtuulliset elinkustannuksensa lainalla. Sen sijaan siitä, tulisiko itse opinnot kustantaa lainarahalla, kannattaisi minusta keskustella. Absoluuttisina summina puhutaan varmaankin jokseenkin samasta suuruusluokasta.
Toisekseen ajatus, että vanhempien vaikutus lastensa elämään pitäisi kieltää on vahingollinen. Annetaan vanhempien tehdä sitä mistä he saavat tyydytystä, eli auttaa jälkikasvuaan.
Kaikki vanhemmat eivät ole kykeneviä auttamaan jälkikasvuaan. Nähdäkseni jälkikasvun oikeus opiskella kykyjensä ja ahkeruutensa mukaan on arvokkaampaa kuin vanhempien oikeus avustaa tässä.
Eli siis onko sinun mielestä kenellä tahansa oikeus asua yksiössä yhteiskunnan rahoilla? Kai meillä nyt voi olla joku raja sillä, että ketä tuetaan ja ketä ei?
Minun mielestäni kaikkia tulisi lähtökohtaisesti tukea yhdenveroisesti. Perustulomalli olisi tähän paras ratkaisu, mutta yhteismitalliset minimietuudet olisi sekin jo reipas parannus nykytilaan.
Selkeintä olisi, että jokainen perustukia saava saisi täsmälleen saman verran kouraan ja sillä voi sitten asua yksiössä tai ostaa lätkäkortteja tai mitä nyt haluaakaan. Nykyinen systeemi aikaansaa täysin perverssejä kannustimia, kuten että on usein kannattavampaa lopettaa opinnot ja siirtyä kortistoon ja muuttaa pienemmästä kämpästä isompaan.
Kimppakämpän hinta määrittyy ensisijaisesti asumisväljyyden perusteella. Jos jakaa huoneen toisen opiskelijan kanssa uskon, että päästään lähelle 200 euroa. Tähän päälle, kun ottaa opintolainaa, niin jo alkaa rahat riittämään.
Siis sinä ehdotat nyt vakavissasi, että opiskelijan pitäisi 5–6 vuotta asua samassa huoneessa jonkun muun kanssa? Suomessa vuonna 2009?
Se jippo on siinä, että vaikka opiskelua ei tuettaisi, niin se ei olisi silti riippuvaista perheen maksukyvystä.
Ja tämähän on ihan täyttä höpöhöpöä. En ymmärrä miten kukaan voi vakavissaan väittää mitään tällaista.
Juuso Koponen: “Minusta on iso periaatteellinen ongelma, että osa ihmisistä joutuu rahoittamaan kohtuulliset elinkustannuksensa lainalla. ”
Minusta tämä ei ole mikään ongelma, jos heidän tulonsa riittävät tulevaisuudessa lainan takaisin maksamiseen. Onko sinusta muiden investointien rahoittaminen lainalla periaatteellinen ongelma?
“Kaikki vanhemmat eivät ole kykeneviä auttamaan jälkikasvuaan.”
Tämä ei ole oikein millään logiikalla syy estää niitä auttamasta, jotka kykenevät. Jos jollakin menee huonosti se ei tarkoita, että muillakin pitäisi mennä huonosti.
“Minun mielestäni kaikkia tulisi lähtökohtaisesti tukea yhdenveroisesti.”
Minä oon tästä sinun kanssa samaa mieltä. Minusta avun tarvehankinta pitäisi ehdottomasti poistaa, koska tarveharkinta kannustaa täyttämään tämän “tarpeen”, joka tarkoittaa lähes aina huonoja oloja, kuten sinäkin kirjoitit. (työttömyyttä, vanhuutta, sairautta yms.)
Jos kuitenkin hyväksytään, että tarveharkintaisia tukia on, opintotuki ei kuulu joukkoon yhtään sen enempää kuin ensiasunnonostajan verohelpotukset, lainan takaus, kotitalousvähennyt yms. Ne ovat regressiivisiä etuuksia, eli siirtävät varallisuutta heikommassa asemassa olevilta vahvemmassa asemassa oleville. Opintotukea ei voi perustella sillä, että opiskelijat ovat heikommassa asemassa kuin muu väestö.
“Siis sinä ehdotat nyt vakavissasi, että opiskelijan pitäisi 5–6 vuotta asua samassa huoneessa jonkun muun kanssa? Suomessa vuonna 2009?”
öööö.… No miksi ihmeessä ei? Meinaatko, että esim. yhdysvaltalaisissa eliittiyliopistoissa opiskelevien elintaso on niin järkyttävän matala, että se ei nyt mitenkään voi kelvata suomalaisille? Tämä monokulttuurivaatimus on vaan Osmon ja teidän muiden pään sisällä. Suomeen mahtuu useita tapoja elää, joista yksi on ihan varmasti se, että asuu samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa. Jos haluaa parempaa, niin sitten voi mennä töihin tai ottaa lainaa.
“Se jippo on siinä, että vaikka opiskelua ei tuettaisi, niin se ei olisi silti riippuvaista perheen maksukyvystä.
Ja tämähän on ihan täyttä höpöhöpöä. En ymmärrä miten kukaan voi vakavissaan väittää mitään tällaista.”
No tämän riippuu pelkästään siitä, että miten suuri osa hyväosaisista menee yliopistoon suhteutettuna heidän verokertymäänsä verrattuna huono-osaisten samaan suhteeseen.
Jos valtio lopettaisi koulutuksen tukemisen ja alentaisi kaikkien tuloryhmien veroa niin, että jokaiselle ryhmälle jäisi sama osuus valtion budjetista katettavaksi, niin huono-osaisten käytettävissä oleva tulo voisi kasvaa enemmän kuin mitä he saavat “tulonsiirtona” koulutuksesta. Tämä käytettävissä oleva tulo kyllä jakaantuisi varmasti tasaisemmin, mikä voisi tarkoittaa, että harvemmalla olisi varaa maksaa koulutuksensa.
Koulutusta kannattaa kuitenkin ajatella investointina. Jos tekee hyvän päätöksen alasta, jolle kouluttautuu se maksaa itsensä takaisin.