Mutta toisaalta. Jos ja kun ne lääkelaitoksen työntekijät kautta linjan ovat kovan tason ammattilaisia, heitä ei uhkaa työttömyys vaikka muutto ei olisikaan mahdollinen. Jos ja kun Kuopio tuottaa lääketieteen ja farmasian ammattilaisia, olisi kaiketi kaikin puolin hienoa, että heille olisi töitä myös opiskelupaikkakunnalla.

Siihen kriisiin, jota melkeinpä pääargumenttina käytetään, on hyvin vaikea uskoa: meillä on sairaus ja maailmalla on lääke, mutta Kuopioon siirtämisen takia tehoton lääkevalvonta ei voi lääkettä hyväksyä, ja siksi suomalaisia kuolee. Kamoon!

Eli paras argumentti on kuitenkin se paha mieli, joka toimivan työyhteisön hajoamisesta syntyy. Ja silloin saattaa tulla mieleen, että näitähän sattuu muuallakin – erityisesti maakunnissa.

Touko Mettinen
maakunta

Käytännön tasolla pitäisi olla linja, jonka mukaan vimmatusti ja tosissaan mietittäisiin, onko jokaisen uuden yksikön tai toiminnon todellakin sijaittava Helsingissä. Mainitsen nyt esimerkkinä merimuseon. Vasta katkeran valittamisen jälkeen se voitiin sijoittaa Kotkaan.

Pitääkö esimerkiksi EU:n kemikaaliviraston sijaita Helsingissä? (No leikki leikkinä – tottakai.)

Eli Helsinginniemen ruuhkat kyllä lisääntyvät aika paljon, jos “periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei” -linjan anneteaan jatkua. Ja ei unohdeta kohteliaisuutta: olemme maakunnissa (Turku minun tapauksessani) toki kiitollisia myös puhelinkeskushommista, mutta ihan vaativiakin hommia joku voisi täälläkin tehdä.

Touko Mettinen

Jos korjaa, että kaikki kaupunkiin vaan, niin ei olla kovin kaukana totuudesta. En pidä hyvänä enkä todennäköisenä, että kaikki muuttavat Helsinkiin, onneksi Tampere, Oulu, jne. kasvavat ihan hyvää tahtia.

Suomi on kaupungistumisen suhteen jälkijunassa, meidän kaupungistumiaste eli kaupungeissa asuva osuus väestöstä on jotain vähän alle 70% kun se muissa Länsimaissa on yli 80%, eli helsingillinen väestöä siirtynee vielä kaupungeihin väestönkasvun erojen ja muuttoliikkeen kautta, tämän hoitaminen pitäisi olla keskeinen kysymys, ei sen jarruttaminen. Yksi hyvä puoli tässä on se että kaupungistuminen nostaa edelleen työllisyyttä, talouskasvua, energiatehokkuutta, jne. Muissa länsimaissa nämä edut on jo pitkälti saavutettu.

Ääniä Kepulle.

Kaikki muut tavoitteet ovat toissijaisia.

Touko Mettinen

Mites tämä muuten sopii maanpuolustukseen? Kannattaako harvaanasuttua, lähes autiota maata enää edes puolustaa. Miksi? Eihän siellä ketään asu… Mutta tämähän on itse asiassa positiivinen asia. Maanpuolustus voidaan myös tehokkuussyistä keskittää ainoastaa Helsinkiin. Se tulee myös halvemmaksi.

Riku Österman on oikeassa väitteessään. Yksikkökustannuskäyrät ovat tyypillisesti juuri sen muotoisia, että ne laskevat volyymin kasvaessa alkuun jyrkästi ja sitten hitaammin ja hitaammin. Tähän on monia syitä, mutta tärkein on erilaisten kertakustannusten jakautuminen suuremmalle volyymille. Keskittäminen kannattaa. Toki monia muitakin tekijöitä pitää ottaa huomioon jos kunnon maailmanmalli halutaan tehdä, mutta se on jo toinen juttu…

1 London 7,172,091 City
2 Birmingham 970,892 City
3 Glasgow 629,501 City
4 Liverpool 469,017 City
5 Leeds 443,247 City
6 Sheffield 439,866 City
7 Edinburgh 430,082 City
8 Bristol 420,556 City
9 Manchester 394,269 City
10 Leicester 330,574 City

Silti, jos Lontoon metropolialue on karkeasti kolme kertaa niin suuri kuin seuraavaksi suurin, ei se muuta argumenttiani miksikään.

Vielä, mitä asukastiheyteen tulee, väittäisin, että mitä harvemmin asuttu maa, sitä mielettömämpää on pyrkimys “tasaiseen” asutukseen kaikilla puolilla maata. Jos ei Iso-Britanniassa ole polttavaa tarvetta varmistaa, että Sheffieldin kaupunki kasvaa Lontoon vauhdissa, niin vielä vähemmän pitäisi olla Suomessa.

Miettikääpä, olisiko siinä mitään pointtia, että Tanska yrittäisi aktiivisesti ylläpitää Grönlannin taloudellista kehitystä, tai että Kanada yrittäisi varmistaa asutuksen pysymistä myös pohjoisilla alueilla.

Birminghamissa (pelkässä kaupungissa) asuu yli miljoona asukasta, ympäristössä Wikipedian mukaan kolmatta miljoonaa. Manchesterin ympäristön asukasluku on kaksi ja puoli miljoonaa. Liverpoolinkin metropolialueen koko on yli miljoona. Vertailu on muutenkin vähän vaikeaa kun asukastiheys on 246/km2 verrattuna suomen 16:een.