Mitä alueellistamisella tavoitellaan?

Alueel­lis­tamisen tavoite on hyvä. Min­un on ehkä vielä suurem­pi syy kan­nat­taa sitä kuin sat­un­naisen kepu­laisen, kos­ka min­un tule­vaisu­uskäsi­tyk­seni on, että Suo­mi tulee läh­es tyh­jen­emään muu­ta­maan kasvukeskuk­seen. On myös se ris­ki, että jäl­jelle jääviä men­estysaluei­ta on vain yksi.

Jot­ta Helsin­gin seu­tu ei kas­vaisi liikaa ja liian nopeasti ja jot­ta koko muu­ta Suomea ei menetet­täisi, olisi tärkeätä, että men­estyviä aluei­ta on riit­tävästi. Alue­poli­ti­ikan pitäisi aut­taa juuri yliopis­tokaupunke­ja, kos­ka Nurmes ei kil­paile Helsin­gin kanssa samoista työ­paikoista — syvästä maaseudus­ta puhu­mat­takaan. Kaik­ki tämä tukee aja­tus­ta lääke­laitok­sen alueellistamisesta.

 Ongel­ma liit­tyy lääke­laitok­seen, jon­ka osalta alueel­lis­tamisen hin­ta on suurem­pi kuin mon­en muun han­kkeen. Helsingistä on siir­ret­ty kelan etu­uskäsit­telijöitä etä­palveli­joik­si ympäri Suomeen enem­män kuin Lääke­laitok­ses­sa on väkeä, eikä tämä ole tuot­tanut suur­ta huu­toa. Joidenkin min­is­ter­iöi­den puhe­linkeskuk­set ovat Kain­u­us­sa. Kivut­tomis­sa alueel­lis­tami­sis­sa on se vika, ettei niistä saa sulkaa hattuunsa.

Kelan etu­uskäsit­telijät eivät ehkä tuo­ta saman­laista alueel­lista ker­roin­vaiku­tus­ta kuin osaamis­in­ten­si­ivisen Lääke­laitok­sen alueel­lis­tamisen olete­taan tuo­van. En ole var­ma, että osaamis­in­ten­si­ivi­nen hallintovi­ra­nomainen tuot­taa toiv­ot­tavia ulkois­vaiku­tuk­sia. Olen myös aika var­ma, että kaik­ki laitok­sen toimin­nat eivät siir­ry Kuo­pi­oon. Jos henkilön pitää päivit­täin olla kok­ouk­sis­sa Helsingis­sä, hänelle var­maankin jär­jestetään työhuone Helsingistä. Myös STM:n Tam­pereelle alueel­lis­te­tus­ta työ­suo­jelu­osas­tos­ta osa on siir­ret­ty sen enem­pää metelöimät­tä Helsinkiin.

Keskushallinnon hajaut­ta­mi­nen on han­kalaa, kos­ka keskushallinnon eri osat ovat jatku­vasti tekemi­sis­sä keskenään. Jos osa on sähkö­postin päässä kun muut tapaa­vat kahvin merkeis­sä, tämä osa pain­oar­vo jää aika pienek­si. Koke­muk­seni on juuri tuos­ta työ­suo­jelu­osas­tos­ta, jon­ka pain­oar­vo on pahasti kärsinyt sivus­sa olemisesta .

 Ongel­ma on siinä, että Kuo­pi­on yliopis­to ei ole säteil­lyt yksi­ty­istä yrit­täjä­toim­intaa Oulun ja Jyväskylän tapaan. Olisin paljon mielu­um­min aut­ta­mas­sa Kuo­pi­o­ta Oulun tielle kuin teko­hen­git­tämäl­lä sitä nyt val­i­t­ul­la taval­la. Jotain kuo­pi­o­lais­ten pitäisi kuitenkin tehdä myös itse. 

Jyväskylä oli tuhon tiel­lä kunnes val­it­si itse toisen kurssin ja on nyt yksi suuria men­estyjiä — tosin men­estyk­sen arkkeit­e­hti potkaisti­in pois. 

39 vastausta artikkeliin “Mitä alueellistamisella tavoitellaan?”

  1. “Helsingistä on siir­ret­ty kelan etu­uskäsit­telijöitä etä­palveli­joik­si ympäri Suomeen enem­män kuin Lääke­laitok­ses­sa on väkeä, eikä tämä ole tuot­tanut suur­ta huu­toa. Joidenkin min­is­ter­iöi­den puhe­linkeskuk­set ovat Kain­u­us­sa. Kivut­tomis­sa alueel­lis­tami­sis­sa on se vika, ettei niistä saa sulkaa hattuunsa.”

    Jonkun puhe­linkeskuk­sen siirtämi­nen ei siir­rä muas­saan sel­l­aista osaamista, joka varsi­nais­es­ti vahvis­taisi elinkei­noelämää tai olisi työl­listäisi maakun­tayliopis­toista valmistuneita. 

    “Ongel­ma on siinä, että Kuo­pi­on yliopis­to ei ole säteil­lyt yksi­ty­istä yrit­täjä­toim­intaa Oulun ja Jyväskylän tapaan.”

    Kuo­pi­on yliopis­to on aika pitkälti sama asia kuin sen lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta. Oulus­sa on taas vah­va teknilli­nen tiedekun­ta. On kai ihan selvä, kumpi tuot­taa enem­män yrit­täjiä. Vaik­ka kyl­lä lääkäreistäkin moni yrit­täjäk­si ryhtyy ja myy omaa työtään paikalliselle ter­veyskeskuk­selle kovaan hin­taan. Se ei vain ole sel­l­aista yri­tys­toim­intaa, mitä minä tähän maa­han varsi­nais­es­ti kaipaan.

  2. Alueel­lis­tamisen tavoite on jakaa val­tion saa­mat vero­tu­lot tasaisem­min ympäri maa­ta. Tämä on erit­täin kan­nat­ta­va tavoite, jota ei tarvinne enem­pää perustella.

  3. Itsel­länikään ei ole peri­aat­teel­lis­es­ti alueel­lis­tamista vas­taan. Juuri val­tio­han on se taho, jol­la pitäisi olla näke­mys­tä Suomen pitkän aikavälin kehit­tämis­es­tä ja val­tion viras­to­jen siirtämi­nen ja perus­t­a­mi­nen esimerkik­si juuri pienem­pi­in yliopis­tokaupunkei­hin osoit­taisi val­ti­ol­ta sitou­tu­mista aluei­den kehit­tämiseen joka voi houkutel­la myös liike-elämää paikalle.

    Ongel­mana nyky­isin on se, että min­ul­ta on men­nyt luot­ta­mus läh­es täysin alueel­lis­tamisen käytän­nön toteut­tamiseen. En näe, että alueel­lis­tamisia valmis­tel­laan kylmän ana­lyyt­tis­es­ti ja fak­toi­hin nojat­en, vaan nykyisel­lään sitä toteutetaan täysin puolue­poli­it­tisin perustein. Visio puut­tuu ja nyt koko hom­ma on kär­jistynyt Helsin­ki vs. muu maail­ma kil­pahu­u­tamisek­si. Eri­tyis­es­ti keskus­ta on mokan­nut alueel­lis­tamisen myymisessä ja perustelemises­sa (se ei olisi edes kovin vaikeaa, kuten Osmon kir­joituk­ses­sa näkee), tosin osit­tain kyse saat­taa olla sitä, että juuri täl­laista Daavid vs. Gol­jat ‑retori­ikkaa kent­tä kaipaa. 

    Jyväskylä oli tuhon tiel­lä kunnes val­it­si itse toisen kurssin ja on nyt yksi suuria men­estyjiä — tosin men­estyk­sen arkkeit­e­hti potkaisti­in pois.

    Tästä kuulisin mielel­läni lisää. Olisiko linkkiä heit­tää, tai edes lyhyt­tä referaattia?

  4. “Jyväskylä oli tuhon tiel­lä kunnes val­it­si itse toisen kurssin ja on nyt yksi suuria men­estyjiä — tosin men­estyk­sen arkkeit­e­hti potkaisti­in pois.”

    Ai, rat­ti­juop­po Kettunenko?

  5. ‘Alueel­lis­tamisen tavoite on jakaa val­tion saa­mat vero­tu­lot tasaisem­min ympäri maa­ta. Tämä on erit­täin kan­nat­ta­va tavoite, jota ei tarvinne enem­pää perustel­la.’ (Juha)
    Tasainen jako veisi rahaa yhtä paljon Egyptinko­r­peen kuin Kuo­pi­oon, ei se oikein riitä perusteluk­si millekään järkevälle. Vähän pitää vaivautua.

  6. “Alueel­lis­tamisen tavoite on jakaa val­tion saa­mat vero­tu­lot tasaisem­min ympäri maata.”

    Min­ul­la on sem­moinen has­su kuvitel­ma, että vero­tu­lot on hyvä käyt­tää mah­dol­lisim­man tas­a­puolis­es­ti kaikkien kansalais­ten elämän helpot­tamiseen ja aut­tamiseen, ja jos se näkyy tilas­tol­lis­es­ti alueel­lisi­na tulon­si­ir­toina niin sama­pa tuo. Mut­ta se mis­tä tämä aluei­den, ei siis ihmis­ten, tasa-arvo jon­ain arvona on tähän putkah­tunut on min­ulle mys­teeri, olisiko­han Alkio-opis­tol­la jokin kurssi aiheesta?

  7. Nykytekni­ik­ka tukee myös muun­laisia kom­mu­nikaa­tiovä­lineitä kuin sähkö­posti. Pikavi­es­timet (IRC, XMPP) mah­dol­lis­ta­vat keskustelun reaali­a­jas­sa puhu­mat­takaan videoneu­vot­telus­ta. Eivät ne kuitenkaan mitenkään voi kor­va­ta henkilöko­htaista kon­tak­tia kahvipöy­dässä. Tah­don tuo­da kuitenkin mah­dol­lisu­udet, jot­ka hel­posti uno­hde­taan tai tah­do­taan unohtaa.
    Kun puhutaan alueel­lis­tamis­es­ta, tun­tuu usein uno­htu­van per­he. Har­vas­sa per­heessä molem­mat van­hem­mat ovat samas­sa työ­paikas­sa. Vaik­ka toisel­la töitä olisikin, ei se lohdu­ta, jos toisel­la on vai­h­toe­htona työt­tömyys. Olen kuitenkin samoil­la lin­joil­la siinä, että toivoisin Suomes­sa säi­lyvän muitakin eläviä seu­tu­ja kuin pääkaupunkiseutu.

  8. Niin. En pysty perustele­maan alueel­lis­tamista mil­lään. Olen itse kah­den alueel­lis­tamisen uhri ja tiedän hie­man miten iso kasa rahaa tuo­hon hul­lu­u­teen uppoaa. Pelkkä aja­tuskin siitä, että joku puolipöljä min­is­teri ottaa mil­loin minkäkin viras­ton leikkiken­täk­seen on vastenmielinen.
    Lääke­laitok­sen alueel­lis­tamista ei kan­na­ta yksikään oikea selvi­tys. Turakan selvi­tys on sel­l­ainen, että annet­ti­in kak­si vai­h­toe­htoa Kuo­pio tai Oulu, ryh­män jäsenistä suuri­nosa oli Kuo­pi­o­laisia, yksi taisi olla Oulus­ta. Työryh­män sih­teeri kieltäy­tyi kir­jaa­mas­ta pöytäkir­jaan eriävää mielipi­det­tä. No, kat­so­taan mitä Oikeuskans­leri sanoo, toiv­ot­tavasti sanoo jotain.
    Myös nämä val­heet Lääke­laitok­sen vai­h­tu­vu­ud­es­ta tul­ta­ne­en oikaise­maan. On merkil­listä, että min­is­teri ja korkeat virkamiehet vale­htel­vat julk­isu­udessa. On otet­tu yksi vuosi jol­loin vai­h­tu­vu­us oli suuri, uno­htaen se tosi­a­sia, että kyseisenä vuon­na päät­tyi isokasa jonon­purka­jien määräaikaisia työsuhteita.
    Kak­ka haisee tuos­sa toimin­nas­sa ja pitkälle.
    Ai, niin en ole Lääke­laitok­sel­la töis­sä, asia vaan taus­tan takia kiinnostaa.

  9. Riit­ta

    “Jonkun puhe­linkeskuk­sen siirtämi­nen ei siir­rä muas­saan sel­l­aista osaamista, joka varsi­nais­es­ti vahvis­taisi elinkei­noelämää tai olisi työl­listäisi maakun­tayliopis­toista valmistuneita.”

    Kyl­lä paikalli­nen puhe­linkeskus työl­listää maakun­tayliopis­tos­ta valmi­tuneen siinä mis­sä helsinkiläi­nen puhe­linkeskus työl­listää Helsin­gin yliopis­tos­ta valmis­tuneen. Ongel­ma ei ole tässä. Ongel­ma on siinä että yliopis­to­jen sisääno­tot ovat kat­e­goris­es­ti 2 ker­taa tarvet­ta suurem­mat ja se aiheut­taa mais­te­rien työsken­te­lyn koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomis­sa töissä. 

    Aka­va ei tähän puu­tu, kos­ka se saa tulon­sa jäsen­mak­su­ista ja jäsen­mak­su­ja tulee sitä enem­män mitä enem­män on jäseniä. Vähempi olisi parem­pi, mut­ta Akavalle pitäisi kek­siä parem­pi ansain­ta­logi­ik­ka, jot­ta saataisi­in kansan­taloudel­lis­es­ti ja inhimil­lis­es­ti järkeväm­mät yliopis­to­jen sisäänottomäärät. 

    Siinä olisikin jollekulle yhteiskun­ta-tieteil­i­jälle, joka halu­aa lopet­taa (nuorten) mais­te­rien älyt­tömän pätkätöi­den ja koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomien töi­den kier­teen hyvä lop­putyön aihe.

  10. Alueel­lis­tamisen tavoite on jakaa val­tion saa­mat vero­tu­lot tasaisem­min ympäri maa­ta. Tämä on erit­täin kan­nat­ta­va tavoite, jota ei tarvinne enem­pää perustella.

    Kyl­lä tuo pienen perustelun vaatisi, sil­lä se olisi alue­poli­it­tis­es­ti suo­ras­taan viuhamieli­nen toimenpide.

    Kyl­lä, pääkaupunkiseudul­takin pitäisi raho­ja mnu­ualle siiertää, mut­ta ei Pohjois-Savoon. Jos jaet­taisi­in tasan, lu8ovuttajia oli­si­vat tässä järjestyk­sessä suurim­mas­ta pien­im­pään: Ahve­nan­maa, Kain­uu, Lap­pi, Pääkaupunkiseu­tu, Pohjois-Kar­jala, Kan­ta-Häme, Pohjois-Savo
    Kes­ki-Suo­mi, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa 

    Saa­jia suurim­mas­ta pien­im­pään olisivat

    Muu Uusi­maa, Itä-Uusi­maa, Päi­jät-Häme, Varsi­nais-Suo­mi, Kymen­laak­so, Etelä-Kar­jala, Kes­ki-Poh­jan­maa, Satakun­ta, Pirkan­maa, Pohjois-Poh­jan­maa ja Pohjanmaa. 

    Ei kai Juha tätä tarkoit­tanut? Jos tarkoit­ti, mitähän hän ajat­teli siirtää Pohjois-Savos­ta pois?

  11. Verovaroil­la ylläpi­det­tävää toim­intaa (kuten tämä viras­to) voidaan hyvin perus­taa ympäri maa­ta eikä vain Helsinki­in. Täl­löin val­tion verovaroista mak­set­ta­vat palkat (ja investoin­nit) lev­iävät tasaisem­min ympäri maata.

  12. Heh, täl­lä pal­stal­la on hyvin vähän huumo­ria, mut­ta nyt kyl­lä nau­rat­ti Osmon “viuhamieli­nen toimenpide”.…

  13. Juha kom­men­toi, että verovaroil­la ylläpi­det­tävää toim­intaa “voidaan hyvin perus­taa ympäri maa­ta”. Ensin tulee tietysti mieleen kysymys, onko “ympäri maa­ta” sama kuin maanti­eteel­lis­es­ti tasais­es­ti vai väestön suh­teen tasais­es­ti? Ja sen jäl­keen, mis­sä määrin ympäri maa­ta sijoit­tamiseen pitää käyt­tää rahaa yli sen, mikä olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti edullisin ja tehokkain tapa toteut­taa toiminnat?
    Yleen­sä veropoli­ti­ik­ka perus­tuu ajatuk­seen, että veron­mak­sa­jat halu­aisi­vat mak­saa mah­dol­lisim­man vähän vero­ja. Jotkut tietysti halu­aisi­vat mak­saa lisää, että saataisi­in parem­pia palvelui­ta ja alueel­lis­tamista ja paikallis­teitä raken­net­tua ym., mut­ta miten he voisi­vat kor­vamerk­itä ylimääräiset vero­mak­sun­sa? Tässä olisi vero­tuk­ses­sa hyvä kehi­tyshanke — vero­ja voisi mak­saa lisää ja ilmoit­taa, mihin tarkoituk­seen halu­aa ylimääräiset mak­sun­sa osoittaa…

  14. Alueel­lis­tamisen ja laa­jem­min alue­poli­ti­ikan ongel­ma on juuri siinä, että visio puut­tuu. Kepu­laiset haraa­vat vääjäämätön­tä kehi­tys­tä vas­taan ja yrit­tävät kerätä poli­it­tisia suo­siopis­teitä. Lop­putu­los on mitä sat­tuu ja tulee kalliiksi.

    Val­tion käyn­nis­sä ole­vien aluer­ak­en­teeseen ja julk­isi­in palvelui­hin liit­tyvien PARAS- ja ALKU-han­kkei­den tavoit­teet ovat hyvin epämääräisiä: selkeytetään, vahvis­te­taan, tur­vataan, jne. Mik­si ei ilmoite­ta paljonko veron­mak­sajien rahaa on tarkoi­tus säästää? Päästäänkö aluei­den väli­sistä mas­si­ivi­sista tulon­si­ir­roista joskus eroon? Ovatko nämä edes tavoit­tei­ta? Vai onko todel­lisu­udessa tarkoi­tus taas ker­ran tukea “aluei­ta” ja semen­toi­da nykyi­nen tilanne? Olen hyvin epäluuloinen.

    Ylipäätään se käsi­tys, että julk­isil­la palveluil­la ratkaistaisi­in minkään alueen men­estys, on mielestäni väärä. Julk­isten palvelu­jen tuot­tamisen tehokku­u­den kannal­ta on toki hyvä, että ne keskitetään. Se ei mon­es­sa tapauk­ses­sa näytä kuitenkaan riit­tävän, pahimp­ina esimerkkeinä Kuo­pio ja Rovanie­mi. Talousongel­mat voivat ratke­ta, jos keskit­tämi­nen johtaa asu­tuk­sen ja yri­tys­ten keskit­tymiseen. Tässä pitää ilmeis­es­ti ylit­tää jokin kri­it­ti­nen mas­sa, ennen kuin posi­ti­ivi­nen kehi­tys todel­la käyn­nistyy. Oulus­sa kehi­tys­tä on var­masti edesaut­tanut yliopis­ton teknilli­nen tiedekun­ta. Jyväskylän toimen­piteistä minäkin kuulisin mielel­läni lisää.

    Olen hiukan yllät­tynyt siitä, että vihreänä vas­tu­s­tat keskit­tymiske­hi­tys­tä. Mikä on mielestäsi “riit­tävä” määrä aluekeskuk­sia, ja mitä niiden ylläpi­to saa mak­saa? Muun Suomen menet­tämi­nen kuu­lostaa aika dra­maat­tiselta. Mitä arvoa on jonkin syr­jäseudun asuttamisella?

    Ja lopuk­si: väi­tit aiem­min, että Keskus­ta vas­tus­taa Natoon liit­tymistä sik­si, että se voisi johtaa varuskun­ta­paikkakun­tien näivet­tymiseen. — Enpä ollut moko­maa mah­dol­lisu­ut­ta tul­lut ajatelleeksi:)

  15. “Juha kom­men­toi, että verovaroil­la ylläpi­det­tävää toim­intaa “voidaan hyvin perus­taa ympäri maa­ta”. Ensin tulee tietysti mieleen kysymys, onko “ympäri maa­ta” sama kuin maanti­eteel­lis­es­ti tasais­es­ti vai väestön suh­teen tasaisesti?”

    Minä kan­nat­taisin jonkin­laista kom­pro­mis­sia noiden väliltä. Helsin­gin seudul­la alkaa asua jo ihan liikaa väkeä, Tam­pereen eteläpuolel­la ollaan menos­sa samaan suun­taan. Hyvä olisi, jos osaamiskeskit­tymiä vahvis­te­taan muual­lakin, mielu­usti kuitenkin järke­vien kulkuy­hteyk­sien (juna) päässä.

  16. Lisää suht’ko­ht melut­ta men­neitä juttuja:

    Sisämin­is­ter­iön Arpa­jais- ja asehallintayksikkö(!:)siirrettiin aikoinaan Riihimäelle ja Tur­val­lisu­usalan valvon­tayk­sikkö Mikkeliin.
    Pis­teet sisämin­is­teri Ville Itälälle joka ei vetänyt kotiinpäin.

    Poli­isin tieto­hallintoyk­sikkö perustet­ti­in Rovaniemelle ja maaseu­tu­vi­ras­to Seinäjoelle. Herät­tivät kai närää lähin­nä tap­pi­olle jääneis­sä kil­pail­i­jois­sa, ei niinkään itse maakun­ti­in perus­tamisen idean takia?

    Rautatievi­ras­to syn­tyi Helsingis­sä vaik­ka se olisi sopin­ut Kou­volaan kuin nenä päähän. 

    Mer­imuseo toimii Kotkas­sa hienois­sa uusis­sa tilois­sa. Tutk­i­jat taisi­vat jäädä Helsinkiin?

    Jotkut maakun­tien aatok­set tuo­vat mieleen Lasse Lehtisen tai Simo Hämäläisen kir­jat: http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/edunvalvonta/paijat_hameen_klusterit.pdf

    Mut­ta jos olisin jos­sain maakun­nas­sa tai kaupungis­sa vas­tu­us­sa työ­paikko­jen lob­baamis­es­ta seudulle tuol­laisen muis­tion var­maan laatisin. Eikä naurattaisi. 

    Päi­jät-Hämet­tä tai ainakin Lahtea on tain­nut aut­taa kier­teen katkais­us­sa lähin­nä (raide)liikenneyhteyksien parane­m­i­nen Helsinkiin.

    No niin, asiaan:

    Kohun poh­jal­la lymyää kai myös se, että Suo­mi kuu­luu niihin mai­hin, jois­sa on yksi selkeästi mui­ta suurem­pi kaupun­ki. Ja mon­et halu­a­vat asua sellaisessa.

    Hajasi­joit­tamisen luulisi ole­van helpom­paa mais­sa jois­sa on usei­ta suun­nilleen tasaveroisia kaupunke­ja (Italia, Saksa).
    Jos noin ei ole, syy on ehkä muual­la kuin henkilökun­nan + per­heen­jäsen­ten kiljun­nas­sa “Apua ei junttilaan”.

    Sil­lä (seu­raa inho­re­al­is­mia) tuon uskon ole­van yht­enä paina­vana syynä hajasi­jot­tamisen vastustuksessa.
    Muitakin syitä on ja niitä on jo tässä ketjus­sa lis­tat­tu joten jätän ne väliin.

  17. Osmo: “Kelan etu­uskäsit­telijät eivät ehkä tuo­ta saman­laista alueel­lista ker­roin­vaiku­tus­ta kuin osaamis­in­ten­si­ivisen Lääke­laitok­sen alueel­lis­tamisen olete­taan tuovan.”

    Ymmär­rän vielä jotenkin, että Kela saate­taan mieltää joil­tain osin semi­pro­fes­sio-organ­isaa­tiok­si, mut­ta en sitä, että se ei olisi osaamis­in­ten­si­ivi­nen. Hänen, joka näin väit­tää, kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa toimis­ton etu­uskäsit­telijän työhön. Saat­taa men­nä ihme­tyk­sen sor­mi häm­mästyk­sen suuhun. 

    Varsin mon­et etu­uskäsit­telijät ovat suorit­ta­neet korkeak­oulu­tutkin­non ja Kelan toimeen­pan­ta­vana on sel­l­ainen sosi­aalilain­säädän­töry­teikkö, että koulu­tuk­sen päälle tarvi­taan vielä pitkä työru­pea­ma, jot­ta hom­mas­ta selviää. SATA-komitea on onnek­si luvan­nut tuo­da helpo­tus­ta asiaan.

  18. Hesaris­sa luki tänään, että val­tion keskusvi­ras­tois­sa jne. työ­paikko­jen koko pot­ti on n. 20 000 työpaikkaa. 

    Ehdot­taisin , että näitä sijoite­taan 15 suurim­paan kaupunki­in siten, että Helsin­gin osu­us koko potista on max 10 000 työ­paikkaa. Helsin­ki saisi kuitenkin puo­let. Pitäisi riittää.

  19. Kyse ei ole siitä, että Helsin­ki “saa”, kos­ka val­tion työ­paikat ovat kun­tat­alouden kannal­ta huono­ja työ­paikko­ja ja asun­to­jen puut­teen takia ne ovat tuot­tavam­mista, yksi­ty­i­sistä työ­paikoista pois. Ongel­ma kos­kee keskushallinnon toimintakykyä. 

    Jospa Juha ehdot­taisi, että maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö ja Keskus­tan puolue­toimis­to siir­ret­täisi­in molem­mat Seinäjoelle. Tähän aloit­teeseen annet­ta­va vas­taus voisi val­oit­taa niitä ongelmia, mitä keskushallinnon sisäl­lä muista syr­jään joutuville aiheutuu.

  20. Itseasi­as­sa isoin suh­teelli­nen vaje val­tion työ­paikoista on Itä-Uudel­la­maal­la. Tilas­tokeskus Porvooseen!

    Muuten, Lap­pi on Uuden­maan ohel­la rajusti yliedustet­tu, Pohjois-Savos­sa val­tion työ­paikko­ja suh­teessa väkimäärään on suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin val­takun­nas­sa keskimäärin, samoin Kain­u­us­sa. Jos logi­ik­ka on joku tasa­jako, niin on hyvin vaikea ymmärtää mik­si pakkosi­ir­to­jen pain­opiste on Itä- ja Pohjois-Suomessa.

  21. “Itseasi­as­sa isoin suh­teelli­nen vaje val­tion työ­paikoista on Itä-Uudel­la­maal­la. Tilas­tokeskus Porvooseen!”

    Por­voos­sa on sel­l­ainen “vika”, että se on liian lähel­lä Helsinkiä. Työ­paikan perässä ei tarvitse muut­taa, mut­ta työ­mat­ka hankaloituu.

  22. Mit­tee täätistä työ tiäl­lä äimis­telette etelään ja piäkaa­punki­in ker­tyvee val­tion hom­moo. Ne on aekanaan tehneet Helsingistä hallinnon pesä­paekan ja nyt kun EU on lyhim­män lentomatkan piässä tiältä, jo vain on luon­tevoo paper­i­hom­mat ja salkun­täyt­teet tiäl­lä monistella.

    Tämä ei tarkoi­ta sitä, että esimerkik­si Savo tyh­je­nee sen vuok­si. Val­tion työt ovat niin pieni osa työ­markki­noista, että kinastelu niiden rippei­den alueel­lis­tamis­es­ta eli siirtelystä on aika joutavaa arkartelua.

    EU-maail­mas­sa kasvukeskus­poli­ti­ikan har­joit­ta­mi­nen on han­kalam­paa kuin aiem­min. Silti luon­tais­ten kaupunkikeskusten elin­voimas­ta huolen pito on julkisen val­lan tehtävä. Aika tyl­sä maa tästä tulisi, jos kaik­ki väki tääl­lä eteläran­nal­la ihmettelisi, mil­loin sinne suurem­pi­in Euroopan keskuk­si­in kyyti saadaan.

    Kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy. Jos Nokia logis­ti­ikan huip­pu­osaa­jana pystyy sijoit­ta­maan toim­intansa val­takun­nal­lis­es­ti, mik­sei tuos­ta opi muutkin yri­tyk­set. Hyvin koulutet­tua työvoimaa tulee jatku­vasti markki­noille eri puo­lil­la maata.

  23. Osmo Soin­in­vaara:

    “Kyse ei ole siitä, että Helsin­ki “saa”, kos­ka val­tion työ­paikat ovat kun­tat­alouden kannal­ta huono­ja työ­paikko­ja ja asun­to­jen puut­teen takia ne ovat tuot­tavam­mista, yksi­ty­i­sistä työ­paikoista pois. Ongel­ma kos­kee keskushallinnon toimintakykyä.” 

    Sinivihreä:

    Näin­hän sinä tois­tu­vasti väität. Ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen, julk­isin varoin kus­tan­net­tu, byrokraat­tiarmei­ja on kuitenkin Helsingille ja pk-seudulle niin merkit­tävä tek­i­jä, että siitä pide­tään kynsin ham­pain kiin­ni. Joku parem­min asioi­ta tietävä voisi ker­toakin, mut­ta kyseessä lie­nee kym­me­nien tuhan­sien virkami­esten joukko. Nämä sit­ten verovaroista mak­se­tul­la ostovoimal­laan mah­dol­lis­ta­vat osaltaan myös korkeam­man tuot­tavu­u­den yksi­tyisen sek­torin men­estymisen alueella.

  24. Pk-seudul­la taitaa olla suh­teel­lis­es­ti lask­ien paljon vähem­män val­tion työn­tek­i­jöitä kuin muualla.

  25. Aloi­tus­puheen­vuoro oli OK, mut­ta pitkin matkaa puolin ja toisin on heit­el­ty aika tym­peitä argu­ment­te­ja joko Helsinkiä tai maakun­tia vastaan.

    MItä halu­taan? Halu­taanko, Seinäjoen, Mikke­lin, Kotkan jne. saa­van vuorol­laan jotakin pala­sia val­tion kakus­ta. Tätä halun­nee Kepu. Heil­lä taitaa siis olla lin­ja. Samoin vasem­mis­toli­it­to — tosin he anta­vat viras­ton mielu­um­min Kotkalle tai Kemille kuin Seinäjoelle.

    Mut­ta mitä halu­aa kokoomus, mitä halu­aa vihreät? Tun­tuu siltä, että yhteistä lin­jaa on liian vaikea päät­tää, kun äänestäjiä on kuitenkin ympäri maa­ta ja lin­jan val­in­ta väist­mät­tä ei voi miel­lyt­tää jokaista paikkakuntaa.

    Minus­ta pitäisi akti­ivis­es­ti tukea 3 — 5 aluekeskus­ta Suomes­sa — ja se tarkoit­taisi sitä, että Helsinkiä pitäisi ainakin pas­si­ivis­es­ti syrjiä. 

    (Eivät ne val­tion työ­paikat Osmo Helsingillekään mitään vas­ten­tah­toisia ole: kyl­lä Lääke­laitos luo ympärilleen myös yksty­isiä työpaikkoja.) 

    Tot­takai kaik­ki keskit­tyy — jos annetaan keskittyä. 

    Touko Met­ti­nen

  26. Min­un on vaikea nähdä sitä, miten keskit­tymi­nen olisi jotenkin eri­tyisen ikävä jut­tu. Ei mikään paik­ka Suomes­sa kokon­aan itses­tään tyh­jene, maanvil­jeli­jöi­den kan­nat­taa asua lähel­lä pel­to­jaan, ja eikös se ole mukavaa kun kesämökin ympäristö on mah­dol­lisim­man rauhalli­nen? Kyl­lä keskit­tyneessä Suomes­sa lennetään vähem­män ja autoil­laan vähem­män. Ja pyöräil­lään enemmän.

    Eikä Suo­mi niin eroa muista maista. Japanin suun­nilleen 128 miljoonas­ta asukkaas­ta n. 32 miljoon­aa asuu Tokion metropo­lialueel­la, ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa Lon­toon metropoli on yli seit­semän miljoo­nan asukkaan keskus, ain­oa yli miljoo­nan asukkaan keskus. Tai Ran­skas­sa Pari­isin ympäristössä asuu yli 10 miljoon­aa asukas­ta, yli viisi ker­taa enem­män kuin mis­sään muus­sa Ran­skan metropolissa.

    Mik­si suo­ma­lais­ten pitäisi tais­tel­la tuulimyl­lyjä vas­taan, ja tehdä har­vaana­su­tus­ta maas­tamme entistä har­vaana­su­tumpi, samal­la kun muu maail­ma kul­kee toiseen suuntaan?

    Alue­poli­ti­ik­ka ja hajasi­joi­tus ei nimit­täin todel­lakaan ole ilmaista.

  27. Touko Miet­ti­nen: “MItä halu­taan? Halu­taanko, Seinäjoen, Mikke­lin, Kotkan jne. saa­van vuorol­laan jotakin pala­sia val­tion kakus­ta. Tätä halun­nee Kepu. ”

    Älä aliarvioi kokoomus­ta ja demare­i­ta! Kuinka­han kävisi mille tahansa kolmelle suurelle, jos kan­na­tus jos­sain päin maa­ta nuu­vah­taisi. Jäisi muiden kelka­s­ta. Eli siis ei demareil­la tai kokoomuk­sel­lakaan ole varaa olla maakun­tavas­taisia. Tätä vas­taan on hyvä muis­taa edelleen, että Lip­posen hal­li­tus aloit­ti alueellistamisen.

    Helsin­gin kokoomus­laiset kuten Vapaavuori ja mon­et vihreät ovat kyl­lä häikäilemät­tömän Helsinkikeskeisiä. Mut­ta ainakin kokoomuk­sen kan­nat­taa olla hyvin varovainen jot­ta Vapaavuoren kaltaiset eivät pilaa kannatusta.

  28. Kun en tiedä, kysyn. Kun nyt sit­ten lopete­taan se yksi vanki­la siel­lä Lappeen­ran­nan nurkil­la joskus v 12, niin mitä sen henkilökun­nalle käy ver­rat­tuna yksi­tyiseen laitok­seen?? Kuun­telin radios­ta tänään jotain luot­ta­mush­löä joka oli kuin maansa myynyt. Eikö heil­lä ole kuitenkin aika hyvä tilanne ver­rat­tuna yksi­tyiseen laitokseen?
    Eikö Suomes­sa jokainen voi hakea ja muut­taa jne oman halun­sa mukaan? On tietysti selvä, että hlö, joka halu­aa olla vanki­latyön­tek­i­jä Kon­nun­suol­la, eikä mis­sään muual­la eikä halua/voi muut­taa ammat­ti­aan joutuu ongelmiin.
    Mik­si val­tion työn­tek­i­jät oli­si­vat jotenkin eri­ase­mas­sa kuin muut täl­läisessä tapauksessa?
    Yleen­sä tun­tuu, ettei val­tion hom­mas­ta voi saa­da kun­nol­la kenkää. Onko näin?

  29. Riku Öster­man: “Iso-Bri­tan­ni­as­sa Lon­toon metropoli on yli seit­semän miljoo­nan asukkaan keskus, ain­oa yli miljoo­nan asukkaan keskus.”

    Birm­ing­hamis­sa (pelkässä kaupungis­sa) asuu yli miljoona asukas­ta, ympäristössä Wikipedi­an mukaan kol­mat­ta miljoon­aa. Man­ches­terin ympäristön asukasluku on kak­si ja puoli miljoon­aa. Liv­er­poolinkin metropo­lialueen koko on yli miljoona. Ver­tailu on muutenkin vähän vaikeaa kun asukasti­heys on 246/km2 ver­rat­tuna suomen 16:een.

  30. Juri: Läh­teesi voivat olla parem­pia kuin min­un. Kat­soin nopeasti ensin Wikipedi­as­ta, mut­ta en heti päässyt maako­htaisi­in tilanteisi­in käsik­si (kun en hak­enut erik­seen per maa). Sen sijaan nap­pasin UK:ta ja Ran­skaa koske­vat tiedot täältä: http://www.citypopulation.de/ (“Prin­ci­pal Agglomerations”)

    Silti, jos Lon­toon metropo­lialue on karkeasti kolme ker­taa niin suuri kuin seu­raavak­si suurin, ei se muu­ta argu­ment­tiani miksikään.

    Vielä, mitä asukasti­hey­teen tulee, väit­täisin, että mitä harvem­min asut­tu maa, sitä mielet­tömäm­pää on pyrkimys “tasaiseen” asu­tuk­seen kaikil­la puo­lil­la maa­ta. Jos ei Iso-Bri­tan­ni­as­sa ole polt­tavaa tarvet­ta varmis­taa, että Sheffield­in kaupun­ki kas­vaa Lon­toon vauhdis­sa, niin vielä vähem­män pitäisi olla Suomessa. 

    Miet­tikääpä, olisiko siinä mitään point­tia, että Tan­s­ka yrit­täisi akti­ivis­es­ti ylläpitää Grön­lan­nin taloudel­lista kehi­tys­tä, tai että Kana­da yrit­täisi varmis­taa asu­tuk­sen pysymistä myös pohjoisil­la alueilla.

  31. UK towns top 10

    1 Lon­don 7,172,091 City
    2 Birm­ing­ham 970,892 City
    3 Glas­gow 629,501 City
    4 Liv­er­pool 469,017 City
    5 Leeds 443,247 City
    6 Sheffield 439,866 City
    7 Edin­burgh 430,082 City
    8 Bris­tol 420,556 City
    9 Man­ches­ter 394,269 City
    10 Leices­ter 330,574 City

  32. “Vielä, mitä asukasti­hey­teen tulee, väit­täisin, että mitä harvem­min asut­tu maa, sitä mielet­tömäm­pää on pyrkimys “tasaiseen” asu­tuk­seen kaikil­la puo­lil­la maata.”

    Riku Öster­man on oike­as­sa väit­teessään. Yksikkökus­tan­nuskäyrät ovat tyyp­il­lis­es­ti juuri sen muo­toisia, että ne laske­vat volyymin kas­vaes­sa alku­un jyrkästi ja sit­ten hitaam­min ja hitaam­min. Tähän on monia syitä, mut­ta tärkein on eri­lais­ten ker­takus­tan­nusten jakau­tu­mi­nen suurem­malle volyymille. Keskit­tämi­nen kan­nat­taa. Toki monia muitakin tek­i­jöitä pitää ottaa huomioon jos kun­non maail­man­malli halu­taan tehdä, mut­ta se on jo toinen juttu…

  33. Österman:“Vielä, mitä asukasti­hey­teen tulee, väit­täisin, että mitä harvem­min asut­tu maa, sitä mielet­tömäm­pää on pyrkimys “tasaiseen” asu­tuk­seen kaikil­la puo­lil­la maata. ”

    Mites tämä muuten sopii maan­puo­lus­tuk­seen? Kan­nat­taako har­vaana­sut­tua, läh­es autio­ta maa­ta enää edes puo­lus­taa. Mik­si? Eihän siel­lä ketään asu… Mut­ta tämähän on itse asi­as­sa posi­ti­ivi­nen asia. Maan­puo­lus­tus voidaan myös tehokku­ussy­istä keskit­tää ain­oas­taa Helsinki­in. Se tulee myös halvemmaksi.

  34. Vähän sem­moista ilmaa, että kaik­ki Helsinki­in vaan. Tuonko appiukonkin?

    Touko Met­ti­nen

  35. “Mitä alueel­lis­tamisel­la tavoitellaan?”

    Ääniä Kepulle.

    Kaik­ki muut tavoit­teet ovat toissijaisia.

  36. “Vähän sem­moista ilmaa, että kaik­ki Helsinki­in vaan. Tuonko appiukonkin?”

    Jos kor­jaa, että kaik­ki kaupunki­in vaan, niin ei olla kovin kaukana totu­ud­es­ta. En pidä hyvänä enkä toden­näköisenä, että kaik­ki muut­ta­vat Helsinki­in, onnek­si Tam­pere, Oulu, jne. kas­va­vat ihan hyvää tahtia.

    Suo­mi on kaupungis­tu­misen suh­teen jälk­i­ju­nas­sa, mei­dän kaupungis­tu­mi­aste eli kaupungeis­sa asu­va osu­us väestöstä on jotain vähän alle 70% kun se muis­sa Län­si­mais­sa on yli 80%, eli helsingilli­nen väestöä siir­tynee vielä kaupungei­hin väestönkasvun ero­jen ja muut­toli­ik­keen kaut­ta, tämän hoit­a­mi­nen pitäisi olla keskeinen kysymys, ei sen jar­rut­ta­mi­nen. Yksi hyvä puoli tässä on se että kaupungis­tu­mi­nen nos­taa edelleen työl­lisyyt­tä, talouskasvua, ener­giate­hokku­ut­ta, jne. Muis­sa län­si­mais­sa nämä edut on jo pitkälti saavutettu.

  37. tpyy­lu­o­ma­lle: Tätähän minäkin — luul­lak­seni olemme samoil­la lin­joil­la ja niin on Odekin aloi­tus­puheen­vuoros­ta päätellen. Mut­ta jos halu­amme, että tässä maas­sa on muitakin elinkelpoisia kaupunke­ja kuin Helsin­ki, ei riitä, että yhdessä huokaisemme helpo­tuk­ses­ta, että onnek­si Oulu sentään… 

    Käytän­nön tasol­la pitäisi olla lin­ja, jon­ka mukaan vim­ma­tusti ja tosis­saan mietit­täisi­in, onko jokaisen uuden yksikön tai toimin­non todel­lakin sijait­ta­va Helsingis­sä. Mainit­sen nyt esimerkkinä mer­imuseon. Vas­ta katk­er­an valit­tamisen jäl­keen se voiti­in sijoit­taa Kotkaan. 

    Pitääkö esimerkik­si EU:n kemikaalivi­ras­ton sijai­ta Helsingis­sä? (No leik­ki leikkinä — tottakai.) 

    Eli Helsingin­niemen ruuhkat kyl­lä lisään­tyvät aika paljon, jos “peri­aat­teessa kyl­lä, mut­ta käytän­nössä ei” ‑lin­jan anneteaan jatkua. Ja ei uno­hde­ta kohteliaisu­ut­ta: olemme maakun­nis­sa (Turku min­un tapauk­ses­sani) toki kiitol­lisia myös puhe­linkeskushom­mista, mut­ta ihan vaa­tivi­akin hom­mia joku voisi tääl­läkin tehdä.

    Touko Met­ti­nen

  38. Kat­soin vielä torstain A‑talkin, jos­sa puhut­ti­in Lääke­laitok­sen alueel­lis­tamis­es­ta. Kieltämät­tä tek­isi mieli aset­tua itseni kaltais­ten, korkeasti koulutet­tu­jen, per­heen­sä perus­tanei­den jne. ihmis­ten puolelle ja vaa­tia, että Helsinki­in lääke­laitok­sen on jäätävä.(Ja ei ole help­poa olla samal­la puolel­la kuin Rehula.)

    Mut­ta toisaal­ta. Jos ja kun ne lääke­laitok­sen työn­tek­i­jät kaut­ta lin­jan ovat kovan tason ammat­ti­laisia, heitä ei uhkaa työt­tömyys vaik­ka muut­to ei olisikaan mah­dolli­nen. Jos ja kun Kuo­pio tuot­taa lääketi­eteen ja far­masian ammat­ti­laisia, olisi kaiketi kaikin puolin hienoa, että heille olisi töitä myös opiskelupaikkakunnalla.

    Siihen kri­isi­in, jota melkein­pä pääar­gu­ment­ti­na käytetään, on hyvin vaikea uskoa: meil­lä on sairaus ja maail­mal­la on lääke, mut­ta Kuo­pi­oon siirtämisen takia teho­ton lääke­valvon­ta ei voi lääket­tä hyväksyä, ja sik­si suo­ma­laisia kuolee. Kamoon!

    Eli paras argu­ment­ti on kuitenkin se paha mieli, joka toimi­van työy­hteisön hajoamis­es­ta syn­tyy. Ja sil­loin saat­taa tul­la mieleen, että näitähän sat­tuu muual­lakin — eri­tyis­es­ti maakunnissa.

    Touko Met­ti­nen
    maakunta

Vastaa käyttäjälle MIVa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.