Mitä alueellistamisella tavoitellaan?

21.1.2009 · Aihe: _ 

Alueellistamisen tavoite on hyvä. Minun on ehkä vielä suurempi syy kannattaa sitä kuin satunnaisen kepulaisen, koska minun tulevaisuuskäsitykseni on, että Suomi tulee lähes tyhjenemään muutamaan kasvukeskukseen. On myös se riski, että jäljelle jääviä menestysalueita on vain yksi.

Jotta Helsingin seutu ei kasvaisi liikaa ja liian nopeasti ja jotta koko muuta Suomea ei menetettäisi, olisi tärkeätä, että menestyviä alueita on riittävästi. Aluepolitiikan pitäisi auttaa juuri yliopistokaupunkeja, koska Nurmes ei kilpaile Helsingin kanssa samoista työpaikoista – syvästä maaseudusta puhumattakaan. Kaikki tämä tukee ajatusta lääkelaitoksen alueellistamisesta.

 Ongelma liittyy lääkelaitokseen, jonka osalta alueellistamisen hinta on suurempi kuin monen muun hankkeen. Helsingistä on siirretty kelan etuuskäsittelijöitä etäpalvelijoiksi ympäri Suomeen enemmän kuin Lääkelaitoksessa on väkeä, eikä tämä ole tuottanut suurta huutoa. Joidenkin ministeriöiden puhelinkeskukset ovat Kainuussa. Kivuttomissa alueellistamisissa on se vika, ettei niistä saa sulkaa hattuunsa.

Kelan etuuskäsittelijät eivät ehkä tuota samanlaista alueellista kerroinvaikutusta kuin osaamisintensiivisen Lääkelaitoksen alueellistamisen oletetaan tuovan. En ole varma, että osaamisintensiivinen hallintoviranomainen tuottaa toivottavia ulkoisvaikutuksia. Olen myös aika varma, että kaikki laitoksen toiminnat eivät siirry Kuopioon. Jos henkilön pitää päivittäin olla kokouksissa Helsingissä, hänelle varmaankin järjestetään työhuone Helsingistä. Myös STM:n Tampereelle alueellistetusta työsuojeluosastosta osa on siirretty sen enempää metelöimättä Helsinkiin.

Keskushallinnon hajauttaminen on hankalaa, koska keskushallinnon eri osat ovat jatkuvasti tekemisissä keskenään. Jos osa on sähköpostin päässä kun muut tapaavat kahvin merkeissä, tämä osa painoarvo jää aika pieneksi. Kokemukseni on juuri tuosta työsuojeluosastosta, jonka painoarvo on pahasti kärsinyt sivussa olemisesta .

 Ongelma on siinä, että Kuopion yliopisto ei ole säteillyt yksityistä yrittäjätoimintaa Oulun ja Jyväskylän tapaan. Olisin paljon mieluummin auttamassa Kuopiota Oulun tielle kuin tekohengittämällä sitä nyt valitulla tavalla. Jotain kuopiolaisten pitäisi kuitenkin tehdä myös itse.

Jyväskylä oli tuhon tiellä kunnes valitsi itse toisen kurssin ja on nyt yksi suuria menestyjiä – tosin menestyksen arkkeitehti potkaistiin pois.

Kommentit

39 Vastausta artikkeliin “Mitä alueellistamisella tavoitellaan?”

  1. Riitta kirjoitti 21.1.2009 kello 14:41

    “Helsingistä on siirretty kelan etuuskäsittelijöitä etäpalvelijoiksi ympäri Suomeen enemmän kuin Lääkelaitoksessa on väkeä, eikä tämä ole tuottanut suurta huutoa. Joidenkin ministeriöiden puhelinkeskukset ovat Kainuussa. Kivuttomissa alueellistamisissa on se vika, ettei niistä saa sulkaa hattuunsa.”

    Jonkun puhelinkeskuksen siirtäminen ei siirrä muassaan sellaista osaamista, joka varsinaisesti vahvistaisi elinkeinoelämää tai olisi työllistäisi maakuntayliopistoista valmistuneita.

    “Ongelma on siinä, että Kuopion yliopisto ei ole säteillyt yksityistä yrittäjätoimintaa Oulun ja Jyväskylän tapaan.”

    Kuopion yliopisto on aika pitkälti sama asia kuin sen lääketieteellinen tiedekunta. Oulussa on taas vahva teknillinen tiedekunta. On kai ihan selvä, kumpi tuottaa enemmän yrittäjiä. Vaikka kyllä lääkäreistäkin moni yrittäjäksi ryhtyy ja myy omaa työtään paikalliselle terveyskeskukselle kovaan hintaan. Se ei vain ole sellaista yritystoimintaa, mitä minä tähän maahan varsinaisesti kaipaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juha kirjoitti 21.1.2009 kello 14:57

    Alueellistamisen tavoite on jakaa valtion saamat verotulot tasaisemmin ympäri maata. Tämä on erittäin kannattava tavoite, jota ei tarvinne enempää perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Henri Weijo kirjoitti 21.1.2009 kello 14:57

    Itsellänikään ei ole periaatteellisesti alueellistamista vastaan. Juuri valtiohan on se taho, jolla pitäisi olla näkemystä Suomen pitkän aikavälin kehittämisestä ja valtion virastojen siirtäminen ja perustaminen esimerkiksi juuri pienempiin yliopistokaupunkeihin osoittaisi valtiolta sitoutumista alueiden kehittämiseen joka voi houkutella myös liike-elämää paikalle.

    Ongelmana nykyisin on se, että minulta on mennyt luottamus lähes täysin alueellistamisen käytännön toteuttamiseen. En näe, että alueellistamisia valmistellaan kylmän analyyttisesti ja faktoihin nojaten, vaan nykyisellään sitä toteutetaan täysin puoluepoliittisin perustein. Visio puuttuu ja nyt koko homma on kärjistynyt Helsinki vs. muu maailma kilpahuutamiseksi. Erityisesti keskusta on mokannut alueellistamisen myymisessä ja perustelemisessa (se ei olisi edes kovin vaikeaa, kuten Osmon kirjoituksessa näkee), tosin osittain kyse saattaa olla sitä, että juuri tällaista Daavid vs. Goljat -retoriikkaa kenttä kaipaa.

    Jyväskylä oli tuhon tiellä kunnes valitsi itse toisen kurssin ja on nyt yksi suuria menestyjiä – tosin menestyksen arkkeitehti potkaistiin pois.

    Tästä kuulisin mielelläni lisää. Olisiko linkkiä heittää, tai edes lyhyttä referaattia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Elina kirjoitti 21.1.2009 kello 15:32

    “Jyväskylä oli tuhon tiellä kunnes valitsi itse toisen kurssin ja on nyt yksi suuria menestyjiä – tosin menestyksen arkkeitehti potkaistiin pois.”

    Ai, rattijuoppo Kettunenko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. lurkki kirjoitti 21.1.2009 kello 15:35

    ‘Alueellistamisen tavoite on jakaa valtion saamat verotulot tasaisemmin ympäri maata. Tämä on erittäin kannattava tavoite, jota ei tarvinne enempää perustella.’ (Juha)
    Tasainen jako veisi rahaa yhtä paljon Egyptinkorpeen kuin Kuopioon, ei se oikein riitä perusteluksi millekään järkevälle. Vähän pitää vaivautua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 21.1.2009 kello 16:09

    “Alueellistamisen tavoite on jakaa valtion saamat verotulot tasaisemmin ympäri maata.”

    Minulla on semmoinen hassu kuvitelma, että verotulot on hyvä käyttää mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien kansalaisten elämän helpottamiseen ja auttamiseen, ja jos se näkyy tilastollisesti alueellisina tulonsiirtoina niin samapa tuo. Mutta se mistä tämä alueiden, ei siis ihmisten, tasa-arvo jonain arvona on tähän putkahtunut on minulle mysteeri, olisikohan Alkio-opistolla jokin kurssi aiheesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Georg W kirjoitti 21.1.2009 kello 17:15

    Nykytekniikka tukee myös muunlaisia kommunikaatiovälineitä kuin sähköposti. Pikaviestimet (IRC, XMPP) mahdollistavat keskustelun reaaliajassa puhumattakaan videoneuvottelusta. Eivät ne kuitenkaan mitenkään voi korvata henkilökohtaista kontaktia kahvipöydässä. Tahdon tuoda kuitenkin mahdollisuudet, jotka helposti unohdetaan tai tahdotaan unohtaa.
    Kun puhutaan alueellistamisesta, tuntuu usein unohtuvan perhe. Harvassa perheessä molemmat vanhemmat ovat samassa työpaikassa. Vaikka toisella töitä olisikin, ei se lohduta, jos toisella on vaihtoehtona työttömyys. Olen kuitenkin samoilla linjoilla siinä, että toivoisin Suomessa säilyvän muitakin eläviä seutuja kuin pääkaupunkiseutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jari kirjoitti 21.1.2009 kello 18:02

    Niin. En pysty perustelemaan alueellistamista millään. Olen itse kahden alueellistamisen uhri ja tiedän hieman miten iso kasa rahaa tuohon hulluuteen uppoaa. Pelkkä ajatuskin siitä, että joku puolipöljä ministeri ottaa milloin minkäkin viraston leikkikentäkseen on vastenmielinen.
    Lääkelaitoksen alueellistamista ei kannata yksikään oikea selvitys. Turakan selvitys on sellainen, että annettiin kaksi vaihtoehtoa Kuopio tai Oulu, ryhmän jäsenistä suurinosa oli Kuopiolaisia, yksi taisi olla Oulusta. Työryhmän sihteeri kieltäytyi kirjaamasta pöytäkirjaan eriävää mielipidettä. No, katsotaan mitä Oikeuskansleri sanoo, toivottavasti sanoo jotain.
    Myös nämä valheet Lääkelaitoksen vaihtuvuudesta tultaneen oikaisemaan. On merkillistä, että ministeri ja korkeat virkamiehet valehtelvat julkisuudessa. On otettu yksi vuosi jolloin vaihtuvuus oli suuri, unohtaen se tosiasia, että kyseisenä vuonna päättyi isokasa jononpurkajien määräaikaisia työsuhteita.
    Kakka haisee tuossa toiminnassa ja pitkälle.
    Ai, niin en ole Lääkelaitoksella töissä, asia vaan taustan takia kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tonni käteen kirjoitti 21.1.2009 kello 18:23

    Riitta

    “Jonkun puhelinkeskuksen siirtäminen ei siirrä muassaan sellaista osaamista, joka varsinaisesti vahvistaisi elinkeinoelämää tai olisi työllistäisi maakuntayliopistoista valmistuneita.”

    Kyllä paikallinen puhelinkeskus työllistää maakuntayliopistosta valmituneen siinä missä helsinkiläinen puhelinkeskus työllistää Helsingin yliopistosta valmistuneen. Ongelma ei ole tässä. Ongelma on siinä että yliopistojen sisäänotot ovat kategorisesti 2 kertaa tarvetta suuremmat ja se aiheuttaa maisterien työskentelyn koulutustaan vastaamattomissa töissä.

    Akava ei tähän puutu, koska se saa tulonsa jäsenmaksuista ja jäsenmaksuja tulee sitä enemmän mitä enemmän on jäseniä. Vähempi olisi parempi, mutta Akavalle pitäisi keksiä parempi ansaintalogiikka, jotta saataisiin kansantaloudellisesti ja inhimillisesti järkevämmät yliopistojen sisäänottomäärät.

    Siinä olisikin jollekulle yhteiskunta-tieteilijälle, joka haluaa lopettaa (nuorten) maisterien älyttömän pätkätöiden ja koulutusta vastaamattomien töiden kierteen hyvä lopputyön aihe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2009 kello 19:07

    Alueellistamisen tavoite on jakaa valtion saamat verotulot tasaisemmin ympäri maata. Tämä on erittäin kannattava tavoite, jota ei tarvinne enempää perustella.

    Kyllä tuo pienen perustelun vaatisi, sillä se olisi aluepoliittisesti suorastaan viuhamielinen toimenpide.

    Kyllä, pääkaupunkiseudultakin pitäisi rahoja mnuualle siiertää, mutta ei Pohjois-Savoon. Jos jaettaisiin tasan, lu8ovuttajia olisivat tässä järjestyksessä suurimmasta pienimpään: Ahvenanmaa, Kainuu, Lappi, Pääkaupunkiseutu, Pohjois-Karjala, Kanta-Häme, Pohjois-Savo
    Keski-Suomi, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa

    Saajia suurimmasta pienimpään olisivat

    Muu Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.

    Ei kai Juha tätä tarkoittanut? Jos tarkoitti, mitähän hän ajatteli siirtää Pohjois-Savosta pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Juha kirjoitti 21.1.2009 kello 21:40

    Verovaroilla ylläpidettävää toimintaa (kuten tämä virasto) voidaan hyvin perustaa ympäri maata eikä vain Helsinkiin. Tällöin valtion verovaroista maksettavat palkat (ja investoinnit) leviävät tasaisemmin ympäri maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Elina kirjoitti 21.1.2009 kello 22:08

    Heh, tällä palstalla on hyvin vähän huumoria, mutta nyt kyllä nauratti Osmon “viuhamielinen toimenpide”….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville kirjoitti 21.1.2009 kello 22:11

    Juha kommentoi, että verovaroilla ylläpidettävää toimintaa “voidaan hyvin perustaa ympäri maata”. Ensin tulee tietysti mieleen kysymys, onko “ympäri maata” sama kuin maantieteellisesti tasaisesti vai väestön suhteen tasaisesti? Ja sen jälkeen, missä määrin ympäri maata sijoittamiseen pitää käyttää rahaa yli sen, mikä olisi kokonaistaloudellisesti edullisin ja tehokkain tapa toteuttaa toiminnat?
    Yleensä veropolitiikka perustuu ajatukseen, että veronmaksajat haluaisivat maksaa mahdollisimman vähän veroja. Jotkut tietysti haluaisivat maksaa lisää, että saataisiin parempia palveluita ja alueellistamista ja paikallisteitä rakennettua ym., mutta miten he voisivat korvamerkitä ylimääräiset veromaksunsa? Tässä olisi verotuksessa hyvä kehityshanke – veroja voisi maksaa lisää ja ilmoittaa, mihin tarkoitukseen haluaa ylimääräiset maksunsa osoittaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Esko Niemi kirjoitti 22.1.2009 kello 0:07

    Alueellistamisen ja laajemmin aluepolitiikan ongelma on juuri siinä, että visio puuttuu. Kepulaiset haraavat vääjäämätöntä kehitystä vastaan ja yrittävät kerätä poliittisia suosiopisteitä. Lopputulos on mitä sattuu ja tulee kalliiksi.

    Valtion käynnissä olevien aluerakenteeseen ja julkisiin palveluihin liittyvien PARAS- ja ALKU-hankkeiden tavoitteet ovat hyvin epämääräisiä: selkeytetään, vahvistetaan, turvataan, jne. Miksi ei ilmoiteta paljonko veronmaksajien rahaa on tarkoitus säästää? Päästäänkö alueiden välisistä massiivisista tulonsiirroista joskus eroon? Ovatko nämä edes tavoitteita? Vai onko todellisuudessa tarkoitus taas kerran tukea “alueita” ja sementoida nykyinen tilanne? Olen hyvin epäluuloinen.

    Ylipäätään se käsitys, että julkisilla palveluilla ratkaistaisiin minkään alueen menestys, on mielestäni väärä. Julkisten palvelujen tuottamisen tehokkuuden kannalta on toki hyvä, että ne keskitetään. Se ei monessa tapauksessa näytä kuitenkaan riittävän, pahimpina esimerkkeinä Kuopio ja Rovaniemi. Talousongelmat voivat ratketa, jos keskittäminen johtaa asutuksen ja yritysten keskittymiseen. Tässä pitää ilmeisesti ylittää jokin kriittinen massa, ennen kuin positiivinen kehitys todella käynnistyy. Oulussa kehitystä on varmasti edesauttanut yliopiston teknillinen tiedekunta. Jyväskylän toimenpiteistä minäkin kuulisin mielelläni lisää.

    Olen hiukan yllättynyt siitä, että vihreänä vastustat keskittymiskehitystä. Mikä on mielestäsi “riittävä” määrä aluekeskuksia, ja mitä niiden ylläpito saa maksaa? Muun Suomen menettäminen kuulostaa aika dramaattiselta. Mitä arvoa on jonkin syrjäseudun asuttamisella?

    Ja lopuksi: väitit aiemmin, että Keskusta vastustaa Natoon liittymistä siksi, että se voisi johtaa varuskuntapaikkakuntien näivettymiseen. – Enpä ollut mokomaa mahdollisuutta tullut ajatelleeksi:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Riitta kirjoitti 22.1.2009 kello 8:39

    “Juha kommentoi, että verovaroilla ylläpidettävää toimintaa “voidaan hyvin perustaa ympäri maata”. Ensin tulee tietysti mieleen kysymys, onko “ympäri maata” sama kuin maantieteellisesti tasaisesti vai väestön suhteen tasaisesti?”

    Minä kannattaisin jonkinlaista kompromissia noiden väliltä. Helsingin seudulla alkaa asua jo ihan liikaa väkeä, Tampereen eteläpuolella ollaan menossa samaan suuntaan. Hyvä olisi, jos osaamiskeskittymiä vahvistetaan muuallakin, mieluusti kuitenkin järkevien kulkuyhteyksien (juna) päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jukka Siren kirjoitti 22.1.2009 kello 9:49

    Lisää suht’koht melutta menneitä juttuja:

    Sisäministeriön Arpajais- ja asehallintayksikkö(!:)siirrettiin aikoinaan Riihimäelle ja Turvallisuusalan valvontayksikkö Mikkeliin.
    Pisteet sisäministeri Ville Itälälle joka ei vetänyt kotiinpäin.

    Poliisin tietohallintoyksikkö perustettiin Rovaniemelle ja maaseutuvirasto Seinäjoelle. Herättivät kai närää lähinnä tappiolle jääneissä kilpailijoissa, ei niinkään itse maakuntiin perustamisen idean takia?

    Rautatievirasto syntyi Helsingissä vaikka se olisi sopinut Kouvolaan kuin nenä päähän.

    Merimuseo toimii Kotkassa hienoissa uusissa tiloissa. Tutkijat taisivat jäädä Helsinkiin?

    Jotkut maakuntien aatokset tuovat mieleen Lasse Lehtisen tai Simo Hämäläisen kirjat: http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/edunvalvonta/paijat_hameen_klusterit.pdf

    Mutta jos olisin jossain maakunnassa tai kaupungissa vastuussa työpaikkojen lobbaamisesta seudulle tuollaisen muistion varmaan laatisin. Eikä naurattaisi.

    Päijät-Hämettä tai ainakin Lahtea on tainnut auttaa kierteen katkaisussa lähinnä (raide)liikenneyhteyksien paraneminen Helsinkiin.

    No niin, asiaan:

    Kohun pohjalla lymyää kai myös se, että Suomi kuuluu niihin maihin, joissa on yksi selkeästi muita suurempi kaupunki. Ja monet haluavat asua sellaisessa.

    Hajasijoittamisen luulisi olevan helpompaa maissa joissa on useita suunnilleen tasaveroisia kaupunkeja (Italia, Saksa).
    Jos noin ei ole, syy on ehkä muualla kuin henkilökunnan + perheenjäsenten kiljunnassa “Apua ei junttilaan”.

    Sillä (seuraa inhorealismia) tuon uskon olevan yhtenä painavana syynä hajasijottamisen vastustuksessa.
    Muitakin syitä on ja niitä on jo tässä ketjussa listattu joten jätän ne väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku kirjoitti 22.1.2009 kello 10:36

    Osmo: “Kelan etuuskäsittelijät eivät ehkä tuota samanlaista alueellista kerroinvaikutusta kuin osaamisintensiivisen Lääkelaitoksen alueellistamisen oletetaan tuovan.”

    Ymmärrän vielä jotenkin, että Kela saatetaan mieltää joiltain osin semiprofessio-organisaatioksi, mutta en sitä, että se ei olisi osaamisintensiivinen. Hänen, joka näin väittää, kannattaa käydä tutustumassa toimiston etuuskäsittelijän työhön. Saattaa mennä ihmetyksen sormi hämmästyksen suuhun.

    Varsin monet etuuskäsittelijät ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon ja Kelan toimeenpantavana on sellainen sosiaalilainsäädäntöryteikkö, että koulutuksen päälle tarvitaan vielä pitkä työrupeama, jotta hommasta selviää. SATA-komitea on onneksi luvannut tuoda helpotusta asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juha kirjoitti 22.1.2009 kello 10:53

    Hesarissa luki tänään, että valtion keskusvirastoissa jne. työpaikkojen koko potti on n. 20 000 työpaikkaa.

    Ehdottaisin , että näitä sijoitetaan 15 suurimpaan kaupunkiin siten, että Helsingin osuus koko potista on max 10 000 työpaikkaa. Helsinki saisi kuitenkin puolet. Pitäisi riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.1.2009 kello 11:10

    Kyse ei ole siitä, että Helsinki “saa”, koska valtion työpaikat ovat kuntatalouden kannalta huonoja työpaikkoja ja asuntojen puutteen takia ne ovat tuottavammista, yksityisistä työpaikoista pois. Ongelma koskee keskushallinnon toimintakykyä.

    Jospa Juha ehdottaisi, että maa- ja metsätalousministeriö ja Keskustan puoluetoimisto siirrettäisiin molemmat Seinäjoelle. Tähän aloitteeseen annettava vastaus voisi valoittaa niitä ongelmia, mitä keskushallinnon sisällä muista syrjään joutuville aiheutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 22.1.2009 kello 13:44

    Itseasiassa isoin suhteellinen vaje valtion työpaikoista on Itä-Uudellamaalla. Tilastokeskus Porvooseen!

    Muuten, Lappi on Uudenmaan ohella rajusti yliedustettu, Pohjois-Savossa valtion työpaikkoja suhteessa väkimäärään on suurinpiirtein saman verran kuin valtakunnassa keskimäärin, samoin Kainuussa. Jos logiikka on joku tasajako, niin on hyvin vaikea ymmärtää miksi pakkosiirtojen painopiste on Itä- ja Pohjois-Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Riitta kirjoitti 22.1.2009 kello 14:26

    “Itseasiassa isoin suhteellinen vaje valtion työpaikoista on Itä-Uudellamaalla. Tilastokeskus Porvooseen!”

    Porvoossa on sellainen “vika”, että se on liian lähellä Helsinkiä. Työpaikan perässä ei tarvitse muuttaa, mutta työmatka hankaloituu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 22.1.2009 kello 14:47

    Mittee täätistä työ tiällä äimistelette etelään ja piäkaapunkiin kertyvee valtion hommoo. Ne on aekanaan tehneet Helsingistä hallinnon pesäpaekan ja nyt kun EU on lyhimmän lentomatkan piässä tiältä, jo vain on luontevoo paperihommat ja salkuntäytteet tiällä monistella.

    Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi Savo tyhjenee sen vuoksi. Valtion työt ovat niin pieni osa työmarkkinoista, että kinastelu niiden rippeiden alueellistamisesta eli siirtelystä on aika joutavaa arkartelua.

    EU-maailmassa kasvukeskuspolitiikan harjoittaminen on hankalampaa kuin aiemmin. Silti luontaisten kaupunkikeskusten elinvoimasta huolen pito on julkisen vallan tehtävä. Aika tylsä maa tästä tulisi, jos kaikki väki täällä etelärannalla ihmettelisi, milloin sinne suurempiin Euroopan keskuksiin kyyti saadaan.

    Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos Nokia logistiikan huippuosaajana pystyy sijoittamaan toimintansa valtakunnallisesti, miksei tuosta opi muutkin yritykset. Hyvin koulutettua työvoimaa tulee jatkuvasti markkinoille eri puolilla maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sinivihreä kirjoitti 22.1.2009 kello 15:15

    Osmo Soininvaara:

    “Kyse ei ole siitä, että Helsinki “saa”, koska valtion työpaikat ovat kuntatalouden kannalta huonoja työpaikkoja ja asuntojen puutteen takia ne ovat tuottavammista, yksityisistä työpaikoista pois. Ongelma koskee keskushallinnon toimintakykyä.”

    Sinivihreä:

    Näinhän sinä toistuvasti väität. Kerrannaisvaikutuksineen, julkisin varoin kustannettu, byrokraattiarmeija on kuitenkin Helsingille ja pk-seudulle niin merkittävä tekijä, että siitä pidetään kynsin hampain kiinni. Joku paremmin asioita tietävä voisi kertoakin, mutta kyseessä lienee kymmenien tuhansien virkamiesten joukko. Nämä sitten verovaroista maksetulla ostovoimallaan mahdollistavat osaltaan myös korkeamman tuottavuuden yksityisen sektorin menestymisen alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Sylvesteri kirjoitti 22.1.2009 kello 15:35

    Pk-seudulla taitaa olla suhteellisesti laskien paljon vähemmän valtion työntekijöitä kuin muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Touko Mettinen kirjoitti 22.1.2009 kello 17:09

    Aloituspuheenvuoro oli OK, mutta pitkin matkaa puolin ja toisin on heitelty aika tympeitä argumentteja joko Helsinkiä tai maakuntia vastaan.

    MItä halutaan? Halutaanko, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan jne. saavan vuorollaan jotakin palasia valtion kakusta. Tätä halunnee Kepu. Heillä taitaa siis olla linja. Samoin vasemmistoliitto – tosin he antavat viraston mieluummin Kotkalle tai Kemille kuin Seinäjoelle.

    Mutta mitä haluaa kokoomus, mitä haluaa vihreät? Tuntuu siltä, että yhteistä linjaa on liian vaikea päättää, kun äänestäjiä on kuitenkin ympäri maata ja linjan valinta väistmättä ei voi miellyttää jokaista paikkakuntaa.

    Minusta pitäisi aktiivisesti tukea 3 – 5 aluekeskusta Suomessa – ja se tarkoittaisi sitä, että Helsinkiä pitäisi ainakin passiivisesti syrjiä.

    (Eivät ne valtion työpaikat Osmo Helsingillekään mitään vastentahtoisia ole: kyllä Lääkelaitos luo ympärilleen myös ykstyisiä työpaikkoja.)

    Tottakai kaikki keskittyy – jos annetaan keskittyä.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Riku Österman kirjoitti 22.1.2009 kello 19:15

    Minun on vaikea nähdä sitä, miten keskittyminen olisi jotenkin erityisen ikävä juttu. Ei mikään paikka Suomessa kokonaan itsestään tyhjene, maanviljelijöiden kannattaa asua lähellä peltojaan, ja eikös se ole mukavaa kun kesämökin ympäristö on mahdollisimman rauhallinen? Kyllä keskittyneessä Suomessa lennetään vähemmän ja autoillaan vähemmän. Ja pyöräillään enemmän.

    Eikä Suomi niin eroa muista maista. Japanin suunnilleen 128 miljoonasta asukkaasta n. 32 miljoonaa asuu Tokion metropolialueella, ja Iso-Britanniassa Lontoon metropoli on yli seitsemän miljoonan asukkaan keskus, ainoa yli miljoonan asukkaan keskus. Tai Ranskassa Pariisin ympäristössä asuu yli 10 miljoonaa asukasta, yli viisi kertaa enemmän kuin missään muussa Ranskan metropolissa.

    Miksi suomalaisten pitäisi taistella tuulimyllyjä vastaan, ja tehdä harvaanasutusta maastamme entistä harvaanasutumpi, samalla kun muu maailma kulkee toiseen suuntaan?

    Aluepolitiikka ja hajasijoitus ei nimittäin todellakaan ole ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juha kirjoitti 22.1.2009 kello 19:42

    Touko Miettinen: “MItä halutaan? Halutaanko, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan jne. saavan vuorollaan jotakin palasia valtion kakusta. Tätä halunnee Kepu. ”

    Älä aliarvioi kokoomusta ja demareita! Kuinkahan kävisi mille tahansa kolmelle suurelle, jos kannatus jossain päin maata nuuvahtaisi. Jäisi muiden kelkasta. Eli siis ei demareilla tai kokoomuksellakaan ole varaa olla maakuntavastaisia. Tätä vastaan on hyvä muistaa edelleen, että Lipposen hallitus aloitti alueellistamisen.

    Helsingin kokoomuslaiset kuten Vapaavuori ja monet vihreät ovat kyllä häikäilemättömän Helsinkikeskeisiä. Mutta ainakin kokoomuksen kannattaa olla hyvin varovainen jotta Vapaavuoren kaltaiset eivät pilaa kannatusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. MIVa kirjoitti 22.1.2009 kello 22:32

    Kun en tiedä, kysyn. Kun nyt sitten lopetetaan se yksi vankila siellä Lappeenrannan nurkilla joskus v 12, niin mitä sen henkilökunnalle käy verrattuna yksityiseen laitokseen?? Kuuntelin radiosta tänään jotain luottamushlöä joka oli kuin maansa myynyt. Eikö heillä ole kuitenkin aika hyvä tilanne verrattuna yksityiseen laitokseen?
    Eikö Suomessa jokainen voi hakea ja muuttaa jne oman halunsa mukaan? On tietysti selvä, että hlö, joka haluaa olla vankilatyöntekijä Konnunsuolla, eikä missään muualla eikä halua/voi muuttaa ammattiaan joutuu ongelmiin.
    Miksi valtion työntekijät olisivat jotenkin eriasemassa kuin muut tälläisessä tapauksessa?
    Yleensä tuntuu, ettei valtion hommasta voi saada kunnolla kenkää. Onko näin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juri Pakaste kirjoitti 23.1.2009 kello 9:58

    Riku Österman: “Iso-Britanniassa Lontoon metropoli on yli seitsemän miljoonan asukkaan keskus, ainoa yli miljoonan asukkaan keskus.”

    Birminghamissa (pelkässä kaupungissa) asuu yli miljoona asukasta, ympäristössä Wikipedian mukaan kolmatta miljoonaa. Manchesterin ympäristön asukasluku on kaksi ja puoli miljoonaa. Liverpoolinkin metropolialueen koko on yli miljoona. Vertailu on muutenkin vähän vaikeaa kun asukastiheys on 246/km2 verrattuna suomen 16:een.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Riku Österman kirjoitti 23.1.2009 kello 11:49

    Juri: Lähteesi voivat olla parempia kuin minun. Katsoin nopeasti ensin Wikipediasta, mutta en heti päässyt maakohtaisiin tilanteisiin käsiksi (kun en hakenut erikseen per maa). Sen sijaan nappasin UK:ta ja Ranskaa koskevat tiedot täältä: http://www.citypopulation.de/ (“Principal Agglomerations”)

    Silti, jos Lontoon metropolialue on karkeasti kolme kertaa niin suuri kuin seuraavaksi suurin, ei se muuta argumenttiani miksikään.

    Vielä, mitä asukastiheyteen tulee, väittäisin, että mitä harvemmin asuttu maa, sitä mielettömämpää on pyrkimys “tasaiseen” asutukseen kaikilla puolilla maata. Jos ei Iso-Britanniassa ole polttavaa tarvetta varmistaa, että Sheffieldin kaupunki kasvaa Lontoon vauhdissa, niin vielä vähemmän pitäisi olla Suomessa.

    Miettikääpä, olisiko siinä mitään pointtia, että Tanska yrittäisi aktiivisesti ylläpitää Grönlannin taloudellista kehitystä, tai että Kanada yrittäisi varmistaa asutuksen pysymistä myös pohjoisilla alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Juha kirjoitti 23.1.2009 kello 19:11

    UK towns top 10

    1 London 7,172,091 City
    2 Birmingham 970,892 City
    3 Glasgow 629,501 City
    4 Liverpool 469,017 City
    5 Leeds 443,247 City
    6 Sheffield 439,866 City
    7 Edinburgh 430,082 City
    8 Bristol 420,556 City
    9 Manchester 394,269 City
    10 Leicester 330,574 City

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Esko Niemi kirjoitti 23.1.2009 kello 19:29

    “Vielä, mitä asukastiheyteen tulee, väittäisin, että mitä harvemmin asuttu maa, sitä mielettömämpää on pyrkimys “tasaiseen” asutukseen kaikilla puolilla maata.”

    Riku Österman on oikeassa väitteessään. Yksikkökustannuskäyrät ovat tyypillisesti juuri sen muotoisia, että ne laskevat volyymin kasvaessa alkuun jyrkästi ja sitten hitaammin ja hitaammin. Tähän on monia syitä, mutta tärkein on erilaisten kertakustannusten jakautuminen suuremmalle volyymille. Keskittäminen kannattaa. Toki monia muitakin tekijöitä pitää ottaa huomioon jos kunnon maailmanmalli halutaan tehdä, mutta se on jo toinen juttu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Juha kirjoitti 23.1.2009 kello 23:51

    Österman:”Vielä, mitä asukastiheyteen tulee, väittäisin, että mitä harvemmin asuttu maa, sitä mielettömämpää on pyrkimys “tasaiseen” asutukseen kaikilla puolilla maata. ”

    Mites tämä muuten sopii maanpuolustukseen? Kannattaako harvaanasuttua, lähes autiota maata enää edes puolustaa. Miksi? Eihän siellä ketään asu… Mutta tämähän on itse asiassa positiivinen asia. Maanpuolustus voidaan myös tehokkuussyistä keskittää ainoastaa Helsinkiin. Se tulee myös halvemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Touko Mettinen kirjoitti 24.1.2009 kello 0:07

    Vähän semmoista ilmaa, että kaikki Helsinkiin vaan. Tuonko appiukonkin?

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Sylvesteri kirjoitti 24.1.2009 kello 8:57

    “Mitä alueellistamisella tavoitellaan?”

    Ääniä Kepulle.

    Kaikki muut tavoitteet ovat toissijaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 24.1.2009 kello 10:10

    “Vähän semmoista ilmaa, että kaikki Helsinkiin vaan. Tuonko appiukonkin?”

    Jos korjaa, että kaikki kaupunkiin vaan, niin ei olla kovin kaukana totuudesta. En pidä hyvänä enkä todennäköisenä, että kaikki muuttavat Helsinkiin, onneksi Tampere, Oulu, jne. kasvavat ihan hyvää tahtia.

    Suomi on kaupungistumisen suhteen jälkijunassa, meidän kaupungistumiaste eli kaupungeissa asuva osuus väestöstä on jotain vähän alle 70% kun se muissa Länsimaissa on yli 80%, eli helsingillinen väestöä siirtynee vielä kaupungeihin väestönkasvun erojen ja muuttoliikkeen kautta, tämän hoitaminen pitäisi olla keskeinen kysymys, ei sen jarruttaminen. Yksi hyvä puoli tässä on se että kaupungistuminen nostaa edelleen työllisyyttä, talouskasvua, energiatehokkuutta, jne. Muissa länsimaissa nämä edut on jo pitkälti saavutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Touko Mettinen kirjoitti 24.1.2009 kello 23:25

    tpyyluomalle: Tätähän minäkin – luullakseni olemme samoilla linjoilla ja niin on Odekin aloituspuheenvuorosta päätellen. Mutta jos haluamme, että tässä maassa on muitakin elinkelpoisia kaupunkeja kuin Helsinki, ei riitä, että yhdessä huokaisemme helpotuksesta, että onneksi Oulu sentään…

    Käytännön tasolla pitäisi olla linja, jonka mukaan vimmatusti ja tosissaan mietittäisiin, onko jokaisen uuden yksikön tai toiminnon todellakin sijaittava Helsingissä. Mainitsen nyt esimerkkinä merimuseon. Vasta katkeran valittamisen jälkeen se voitiin sijoittaa Kotkaan.

    Pitääkö esimerkiksi EU:n kemikaaliviraston sijaita Helsingissä? (No leikki leikkinä – tottakai.)

    Eli Helsinginniemen ruuhkat kyllä lisääntyvät aika paljon, jos “periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei” -linjan anneteaan jatkua. Ja ei unohdeta kohteliaisuutta: olemme maakunnissa (Turku minun tapauksessani) toki kiitollisia myös puhelinkeskushommista, mutta ihan vaativiakin hommia joku voisi täälläkin tehdä.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Touko Mettinen kirjoitti 25.1.2009 kello 0:41

    Katsoin vielä torstain A-talkin, jossa puhuttiin Lääkelaitoksen alueellistamisesta. Kieltämättä tekisi mieli asettua itseni kaltaisten, korkeasti koulutettujen, perheensä perustaneiden jne. ihmisten puolelle ja vaatia, että Helsinkiin lääkelaitoksen on jäätävä.(Ja ei ole helppoa olla samalla puolella kuin Rehula.)

    Mutta toisaalta. Jos ja kun ne lääkelaitoksen työntekijät kautta linjan ovat kovan tason ammattilaisia, heitä ei uhkaa työttömyys vaikka muutto ei olisikaan mahdollinen. Jos ja kun Kuopio tuottaa lääketieteen ja farmasian ammattilaisia, olisi kaiketi kaikin puolin hienoa, että heille olisi töitä myös opiskelupaikkakunnalla.

    Siihen kriisiin, jota melkeinpä pääargumenttina käytetään, on hyvin vaikea uskoa: meillä on sairaus ja maailmalla on lääke, mutta Kuopioon siirtämisen takia tehoton lääkevalvonta ei voi lääkettä hyväksyä, ja siksi suomalaisia kuolee. Kamoon!

    Eli paras argumentti on kuitenkin se paha mieli, joka toimivan työyhteisön hajoamisesta syntyy. Ja silloin saattaa tulla mieleen, että näitähän sattuu muuallakin – erityisesti maakunnissa.

    Touko Mettinen
    maakunta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jakke kirjoitti 8.8.2011 kello 12:32

    Rohkeaa tekstiä vihreiden edustajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus