Lääkelaitoksen siirron vaikutukset pitäisi tutkia

Min­is­teri Hyssälä päät­ti sit­ten siirtää Lääke­laitok­sen nimeltään muutet­tuna Kuo­pi­oon. Kun kyse on poli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä, jon­ka seu­raus­vaiku­tuk­sista ollaan kovin erim­ielisiä, tämän päätök­sen vaiku­tuk­sista pitäisi tehdä syvälli­nen seuranta.
— kuin­ka moni muutti;
— mitä maksoi;
— paljonko laitok­sen toim­intaku­lut pieninivät tai kasvoivat siir­ron ansiosta;
— mitä tapah­tui osaamiselle;
— jne.

32 vastausta artikkeliin “Lääkelaitoksen siirron vaikutukset pitäisi tutkia”

  1. Kysymys­lis­taan pitäisi lisätä vielä, se mitä oheis­vaiku­tuk­sia siir­rol­la on..

    Paljonko kyseisen alan yri­tyk­siä muut­ti alueelle?
    Mon­tako sivu­toimipiset­tä avattiin ?
    Mon­tako uut­ta yritystä/innovaatiota syn­tyy lääkealan osaamiskeskit­tymän synnyttämisessä?
    Ja vas­taavasti paljonko yri­tyk­set vai­h­toi­vat muuhun maa­han — tai lop­pet­ti­vat toimintaansa

    Kaipa eräs haave on sekin, että monien laitosten alueel­lis­tamisen myötä matkus­t­a­mi­nen lisään­tyy, jol­loin lento- ja junay­htey­det Kuo­pi­oon paranevat.. joka paran­taisi yri­tys­ten syn­tymistä jne..

  2. Erikoisa­lo­jen osaami­nen on yleen­sä keskit­tynyt joko suuri­in kaupunkei­hin tai yliopis­tokaupunkei­hin, tietyltä osin myös hallinnol­lisi­in pääkaupunkei­hin. Viimek­si­mainit­tu­ja luku­un otta­mat­ta hallinnol­liset päätök­set eivät ole kyen­neet pakol­la syn­nyt­tämään eläviä ja toimivia kaupunke­ja. Suomen van­hat kaupun­git on läh­es kaik­ki perustet­tu kuninkaan tai Pietari Bra­hen käskys­tä, mut­ta suurin osa niistä ei kovin kum­moisia ole nykypäivänä. Kehit­tyneem­mät toimin­not vaa­ti­vat tietyn kri­it­tisen mas­san, ja jos sitä ei ole, luon­nos­taan toim­into­ja ei kehi­ty ja kas­va. Pakkosi­irtämäl­lä jokin viras­to vaikka­pa Etelä­navalle saataisi­in var­masti hyvin toimi­va ja motivoitunut toimip­iste aikaan, kun henkilökun­nal­la ei olisi muu­ta tekemistä kuin työn­sä, mut­ta pidem­män aikavälin kehi­tyk­sen kannal­ta ratkaisu ei ehkä olisi opti­maa­li­nen. Yleen­sä siel­lä mis­sä on saman­mielisiä tai saman alan ihmisiä paljon, kehit­tyy myös jotain uut­ta. Ripot­tele­mal­la ihmiset sinne tänne heiken­netään var­masti kehi­tyk­sen edellytyksiä.
    Mut­ta ehkä tavoit­teena onkin säi­lyt­tää nykyti­la, ja vält­tää mitään kehitystä:)

  3. Jep, ja sit­ten koko val­tion alueel­lis­tamiso­hjel­maa voisi peila­ta saa­tu­i­hin tulok­si­in. Aika iso­ja päätök­siä tehdään pelkästään alue­poli­tikoin­nin nimis­sä mutu-tuntumalla.

  4. Aika mon­een noista kysymyk­sistä saa­nee mielekkään vas­tauk­sen vas­ta joskus kymme­nen vuo­den kulut­tua, kun siir­tymäa­jas­takin on riit­tävästi aikaa. Mut­ta jos laitos tulee Sav­i­lah­teen, niin jos asi­aa on Helsinki­in, niin sieltä pääsee kävellen junalle ja junas­sa­han on niin mukavaa (ja ekol­o­gista) matkus­taa ja tehdä töitäkin.

    Hesarista (sic) joskus syksyl­lä luin, että poli­isin ATK-keskuk­sen siir­to Rovaniemelle oli lop­pu­jen lopuk­si ihan onnis­tunut. Monikaan van­ha työn­tek­i­jä ei muut­tanut, mut­ta siel­lä rekryt­ty väki ei ole niin herkästi vai­h­ta­mas­sa työ­paikkaa ja alkaa olla jo varsin kokenutta.

    Veikkaan, että ihan samas­ta syys­tä esimerkik­si Nokia ei ole herkästi siirtämässä kaikkea tutkimus­ta sen enem­pää piilaak­soon kuin Inti­aankaan. Tääl­lä osaa­jat eivät niin herkästi vai­h­da kilpailijalle.

  5. Jos joku lääke on vaar­alli­nen — tai hyödylli­nen — kai siitä sana kiirii muista maista Kuo­pi­oon yhtä hyvin kuin Helsinki­in. Toiv­ot­tavasti, siis, Kuo­pios­sa kek­sitään jotain suo­ma­laiskansal­lista toim­intaa muu­toin tarpeet­toma­lle viras­tolle. Rahaa ainakin Kuo­pios­sa säästyy, jos ei sit­ten tarvitse eläke­vi­rois­sa noi­ta helsinkiläisiä huip­puasiantun­ti­joi­ta roikottaa.

  6. “Paljonko kyseisen alan yri­tyk­siä muut­ti alueelle?”

    Tuo­han on parhaas­sakin tapauk­ses­sa nol­la­summapeliä, jota ei kan­na­ta toivoa kuin kuo­pi­o­lais­ten. Mik­si siis mita­ta? Ehkä sik­si, että nähtäisi­in, kuin­ka kalli­ik­si muut­to tuli myös firmoille?

  7. Itse tietysti helsinkiläisenä nurkka­p­a­tri­oot­ti­na vas­tus­tan hen­keen ja vereen kaikkea maakun­tien teko­hen­gi­tys­tä =) mut­ta jos kat­so­taan vähän tas­a­puolisem­min kolikon molem­pia puo­lia ja ote­taan annet­tuna (kuten kai aika moni tekee), että myös pienem­pi­en alueel­lis­ten keskusten elin­voimaisu­us on itseis­ar­vo, ei ole täysin kelvo­ton idea alueel­lis­taa joitain val­tion toim­into­ja. Mut­ta ei mitä tahansa niistä.

    Ensik­sikin tulee tietysti mieleen henkilöstön ase­ma, kun siir­retään ole­mas­saole­via viras­to­ja. Uusia perustet­taes­sa tämä ei ole olen­nainen kysymys, jos arvel­laan että uudelta sijoi­tu­s­paikkakunnal­ta löy­tyy tai sinne voidaan houkutel­la riit­tävästi osaavaa työvoimaa, mut­ta johonkin jo vaki­in­tunei­den työn­tek­i­jöi­den siirtämistä tulisi mah­dol­lisim­man pitkälle vält­tää. Inhimilli­nen puoli voidaan toki kui­tata sil­lä että yksi­tyi­nen sek­tori “siirtää” jatku­vasti toim­into­jaan pois maakun­nista esim. tehtaiden sulkemis­ten muo­dos­sa, joten ei virkamiehillä ole mitään oikeut­ta olet­taa sen parem­paa kohtelua kuin taval­lisil­la duunareil­lakaan, joille vält­tämät­tä ei tar­jo­ta työ­paikkaa edes sieltä toiselta puolelta maa­ta. Mut­ta sit­ten on kysymys val­tion houkut­tele­vu­ud­es­ta työ­nan­ta­jana. Jos koetaan, että val­tio kohtelee työn­tek­i­jöitään tylysti, eivät yksi­ty­istä sek­to­ria pienem­mät palkat var­mas­tikaan oikein toi­mi houkut­ti­me­na val­tion hom­mi­in ja sit­ten ne, jot­ka muualle pää­sevät töi­hin, sinne menevät ja val­ti­olle jää vain jämäosas­toa (hie­man yksinker­tais­taen toki — tässä olete­taan että ihmisen oma työhyv­in­voin­ti painaa ratkai­sev­asti enem­män kuin se, että esim. kokee tekevän­sä tärkeää työtä, mikä ei vält­tämät­tä pidä kaikkien kohdal­la paikkaansa).

    Sit­ten tulee kysymys toimin­nan luon­teesta. Jos toim­inta koos­t­uu merkit­tävältä osaltaan samal­la seudul­la (esim. se pk-seu­tu) sijait­se­vien viiteryh­mien kanssa toim­imis­es­ta, kan­nat­taa viras­to tietenkin sijoit­taa sille seudulle. On melkoista hölmöläis­ten peiton­jatkamista jos siirtämisen tuo­mat säästöt toim­inta­menois­sa hukataan jatku­vaan edes takaisin reis­samiseen, puhu­mat­takaan sit­ten tuol­laisen kulut­tavu­ud­es­ta työn­tek­i­jöille ja ympäristönäkökohdista. 

    Kyynis­es­ti voi myös kysyä, mik­si Keskus­tan puolue­toimis­to sijait­see Helsingis­sä? Eikö puolue näyt­täisi hyvää mallia alueel­lis­tamises­sa siirtämäl­lä sen lähem­mäk­si äänestäjiään? Ja sama pätee myös moni­in Keskus­taa lähel­lä ole­vi­in tahoi­hin kuten vaik­ka Maaseudun sivistys­li­it­toon, MTK:hon ja Peller­von taloudel­liseen tutkimuslaitokseen…

  8. Helsinkiläis­ten ei ole mitään syytä vas­tus­taa kotikaupunk­in­sa puoles­ta val­tion virko­jen muut­toa muualle. Helsin­gin kasvua rajoit­taa asun­top­u­la ja vain se. Jos vievät per­heen­säkin mukanaan, asun­to vapau­tuu jollekin, joka toiv­ot­tavasti on töis­sä tuot­toisas­sa yksi­tyises­sa yri­tyk­sessä, joka mak­saa kun­nalle myös yhteisöveroa toisin kuin valtio.

    Ongel­mat ovat siinä, miuten tehokkaasti julki­nen sek­tori toimii. Täl­laisen asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tion siir­rossa on se ongel­ma, että jos se joudu­taan perus­ta­maan kokon­aan uudel­la henkilökun­nal­la alus­ta alka­en, ei kukaan ole siiretämässä laitok­sen osaamista eteen­päin, eikä lääke­valvon­taa opete­ta yliopistoissa. 

    Nyt laitos toimii viisi vuot­ta kak­so­is­miehi­tyk­sel­lä. Tosin on epä­selvää, miten se osaami­nen siinä sivus­sa siir­tyy Helsingistä Kuo­pi­oon, jos novi­isit ovat keskenään Kuo­pios­sa ja osaa­jat Helsingis­sä. Sel­l­ais­takin on väläytet­ty, että Kuo­pi­oon rekry­toita­vat oli­si­vat ensin pari vuot­ta Helsingis­sä. Toiv­ot­tavasti eivät satu sinä aikana par­i­u­tu­maan helsinkiläisen kanssa. 

    Toisaal­ta jos laitos saadaan Kuo­pios­sa pystyyn, sen henkilökun­ta on toden­näköis­es­ti pysyväm­pää, kos­ka Kuo­pi­on työ­markki­nat ovat kapeampia.

    Tuo työ­mas­rkki­noiden kapeus on juuri se syy, mik­si helsinkiläiset eivät muu­ta Kuo­pi­oon. Puolisolle ei löy­dy työtä.

    Sinän­sähän puoli­son ei taloudel­li­sista syistä tarvit­sisikaan oplla töis­sä. Kun myy asun­non Helsingistä ja ostaa Kuo­pios­ta, ero­tuk­sel­la elää mon­ta vuotta.

  9. Tämä olis kyl­lä hyvä tilaisu­us ajaa alas lääke­laitok­sen toim­into­ja, kuten hups antaakin ymmärtää. Lääkkei­den tur­val­lisu­u­den valvom­i­nen onnis­tuu kyl­lä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ihan siinä mis­sä julkiseltakin.

  10. Laitok­sen muut­to Kuo­pi­oon nimeno­maa lev­en­tää työ­markki­noi­ta siel­lä. Moni yliopis­to-opiske­li­ja “tietää”, että hänen on valmis­tut­tuaan muutet­ta­va pois kotiseudul­taan, jos toisel­la puolisol­la on tavalli­nen kun­ni­alli­nen ammat­ti, niin muut­to vain toisen puoli­son töi­den perässä ei ole kiva jut­tu sekään. Jos tätä painet­ta muut­taa pääkaupunkiseudulle saadaan vähän puret­tua, niin eikö se ole vain hyvä asia? Jan Vapaavuorikin on kehunut Kuo­pi­on seudun tiivistä kaupunkirakennetta.

    “Nyt laitos toimii viisi vuot­ta kak­so­is­miehi­tyk­sel­lä. Tosin on epä­selvää, miten se osaami­nen siinä sivus­sa siir­tyy Helsingistä Kuo­pi­oon, jos novi­isit ovat keskenään Kuo­pios­sa ja osaa­jat Helsingissä.”

    On tuo­ta osaamisen siirtämistä tehty pidem­mänkin väli­matkan yli, esimerkik­si Helsingistä Bangaloreen.

  11. 1- Kuo­pios­sa on yliopis­to vieressä
    2- vähem­män mui­ta alan työn­tan­ta­jia kil­paile­mas­sa sopivista työn­tek­i­jöistä. Luul­tavasti siis henkilökun­nan osaamisen taso nousee
    3- alueel­lis­tamisel­la on suo­ma­lais­ten enem­mistön tuki
    4- alueel­lis­t­a­mi­nen aloitet­ti­in helsinkiläisen Lip­posen demariv­e­toisen hal­li­tuk­sen aikana
    5- ei muun Suomen aina pideä teko­hen­git­tää Helsinkiä mak­samal­la verois­taan täl­lais­ten laitosten toim­intaa vain ja ain­oas­taan Helsingissä
    6- Helsin­gin asun­to-ongel­mat ja ruuhkat vähenevät ihmis­ten muut­taes­sa välil­lä muualle Suomeen
    7- laitok­sen työn­tek­i­jöi­den ase­ma ei ole sen huonom­pi kuin mis­sään muus­sakaan yri­tyk­sessä joka siirtää toim­into­jaan muualle (nim­im. koke­mus­ta on)

  12. Myös Helsin­ki on hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä luo­tu kaupun­ki, yliopis­to on tänne perustet­tu poli­it­tisel­la saman­laisel­la mutu-päätök­sel­lä kuin lääke­laitos siir­retään Kuopioon. 

    Kan­natan alueel­lis­tamista ja Osmon kanssa olen samaa mieltä tutkimuk­sen tarpeel­lisu­ud­es­ta: on tutkit­ta­va lääke­laitok­sen työn­tek­i­jöi­den puolisoiden työ­paikat ja jos merkit­tävä osa toimii val­ti­ol­la, siir­retään nämäkin val­tion laitok­set Kuopioon. 

    Sit­ten ei ole estet­tä siir­tyä ja työn­tek­i­jöi­den elin­ta­so nousee huo­mat­tavasti asumiskus­tan­nusten rom­ah­duk­sen myötä. Lapset saa­vat ulkoil­la puh­taas­sa ilmas­sa eikä ruuhkia ole.

    Toivon itsekin voivani per­heeni kanssa muut­taa Kuo­pi­oon pois Helsingistä. Helsin­ki on hyvä kaupun­ki mut­ta hie­man liian täysi ja saastunut. 

    Aja­tus, että osaami­nen jotenkin katoaa kun siir­ry­tään Kuo­pi­oon, on aidosti haus­ka. Lääke­laitok­sen eron­nut johta­jakin taisi olla Kuo­pios­ta valmistunut. 

    Pääkaupunkiseu­tu on liian täyn­nä. Mitä enemämn täältä saadaan toim­into­ja pois, sen parempi.

  13. Riit­ta: “Hesarista (sic) joskus syksyl­lä luin, että poli­isin ATK-keskuk­sen siir­to Rovaniemelle oli lop­pu­jen lopuk­si ihan onnis­tunut. Monikaan van­ha työn­tek­i­jä ei muut­tanut, mut­ta siel­lä rekryt­ty väki ei ole niin herkästi vai­h­ta­mas­sa työ­paikkaa ja alkaa olla jo varsin kokenutta.”

    Asi­aa alan ihmisenä seu­raa­ne­na, luin kiin­nos­tuk­sel­la VTV:n raport­tia siir­rosta. http://www.vtv.fi/chapter_images/9594_1782008Poliisin_tietohallkeskuksen_alueellistaminen_NETTI.pdf
    Valitet­tavasti se ei ole kovin hyvä. Syy ei ole kir­joit­ta­jan vaan (ilmeis­es­ti annetun) läh­estymis­ta­van, järkevä ver­tailu olisi edel­lyt­tänyt jonkin­laista bench­markkaus­ta mui­hin IT-yri­tyk­si­in tai julk­ishallinnon organ­isaa­tioi­hin. Esim. sil­lä että käyt­tökatko­ja on vähem­män johtuu niin PTHK:ssa kuin muual­lakin pitkälti siitä että tekni­ik­ka on kehit­tynyt, täl­lä ei ole suo­ranais­es­ti mitään tekemistä sijain­nin kanssa.

    Mut­ta “ihan hyvin” tarkoit­taa käytän­nössä, että rahaa paloi ja osaamista hävisi, mut­ta mitään suurem­paa katas­trofia ei seu­ran­nut. Fak­tat on että henkilöstämäärä on kas­vanut alle 60:stä noin 170:n ja toim­inta­menot tuplaan­tuneet. VM int­tää kom­menteis­saan, että tämä on osin seu­raus­ta toim­into­jen siirtämis­es­tä alue­toimi­paikoista, mut­ta kun tämä ole kuin n. 30 henkilö­työvuot­ta. (Sivuhuomiona, jos esim. Mikke­lin alue­toimip­is­teestä siir­retään virko­ja Helsingistä Rovaniemeen siir­ret­tävään keskuk­seen, niin onko tämä alueellistamista?)

    Tuol­lainen henkilöstömäärän ja meno­jen lisäys ei toki mil­lään seli­ty pelkäl­lä alueel­lis­tamisel­la, vaan taustal­la täy­tyy olla uusia toim­into­ja, mut­ta kun näitä ei suh­teu­ta menoi­hin tai henkilömäärään rapor­tis­sa. Ja kus­tan­nuske­hi­tys olisi pitän­nyt indek­soi­da muuhun toimialaan.

    Mitä tulee henkilökun­nan vai­h­tu­vu­u­teen, niin mah­dol­lisim­man pieni vai­h­tu­vu­us ei ole työ­nan­ta­jan kannal­ta tavoite sen enem­pää kuin mah­dol­lisim­man suurikaan. Sen tulisi olla sopi­va, jot­ta toisaal­ta tulee uut­ta näkökul­maa taloon ja kes­ki-ikä ei nouse liikaa, mut­ta toisaal­ta taas liian suuri vai­h­tu­vu­us aiheut­taa tietenkin ongelmia.

    En osaa sanoa mikä sopi­va vai­h­tu­vu­u­den taso on, mut­ta väitän että yhteiskun­nan kannal­ta opti­maa­li­nen on suurem­pi taso kuin yksit­täisen työ­nan­ta­jan kannal­ta. Kysymys on yksinker­tais­es­ti siitä, että pieni kokon­ais­vai­h­tu­vu­us voi ker­toa siitä että ihmisil­lä ei ole vai­h­toe­hto­ja. Tämä pienen­tää erikois­tu­mista eli las­kee tuot­tavut­taa, ker­too jäyköistä markki­noista joka yleen­sä tarkoit­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, luul­tavasti vähen­tää työhyv­in­voin­tia (nor­maaleil­la ja kil­pailuil­la työ­markki­noil­la huonot työ­paikat menet­tävät väkeä, mikä yleen­sä herät­tää johdon kor­jaus­toimi­in), ja niin edelleen. Tai lyhyesti ja suomek­si, mik­si se että ihmisel­lä on käytän­nössä yksi mah­dolli­nen työ­nan­ta­ja olisi hyvä asia?

  14. “Tai lyhyesti ja suomek­si, mik­si se että ihmisel­lä on käytän­nössä yksi mah­dolli­nen työ­nan­ta­ja olisi hyvä asia?”

    Yksi on parem­pi kuin “ei yhtään ja pakko­muut­to etelään”. Paras on toki usei­ta, mut­tei liian usei­ta ja siihen alueel­lis­tamisel­la pyritään. Tästä pääseekin aasin­sil­taa pitkin takaisin Kuo­pi­oon… Kuo­pios­ta valmis­tunut tämän alan asiantun­ti­ja voi tämän jäl­keen työl­listyä yliopis­ton lisäk­si ainakin lääkelaitoksella.

  15. Lääkkei­den tur­val­lisu­u­den valvom­i­nen onnis­tuu kyl­lä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ihan siinä mis­sä julkiseltakin.
    Art­turil­la on kyl­lä kova luot­ta­mus markki­noi­hin. Tämän blo­gin tilas­totiedois­sa on täl­lä het­kel­lä 1900 roska­pos­tia, joista noin puo­let on noi­ta itse itseään valvovia lääkealan yrit­täjiä. Mis­sään ei ihmisiä yritetä hui­ja­ta niin paljon kuin lääkinnässä.

  16. Nuo näköko­h­dat, joi­ta Juha kir­joit­ti voivat toimia tai sit­ten eivät. Juuri sik­si tätä pitäisi selvit­tää kun­nol­la, jot­ta seu­raaval­la ker­ral­la tiedet­täisi­in enemmän.

    Siitä on ihan turha keskustel­la, olisiko jotenkin oikeu­den­mukaista, että lääke­laitok­sen työn­tek­i­jöi­den olisi pakko siir­tyä Kuo­pi­oon työn perässä. Perus­tus­lakia muut­ta­mat­ta ei voi­da pakot­taa, joten kyse on siitä, siir­tyvätkö he. Siitä jokainen päät­tää itse.

  17. [I]“Suomen van­hat kaupun­git on läh­es kaik­ki perustet­tu kuninkaan tai Pietari Bra­hen käskys­tä, mut­ta suurin osa niistä ei kovin kum­moisia ole nykypäivänä.”[/I]

    Tule­vaisu­u­den tutkimuskeskuk­sen kehi­tysjo­hta­jana toimi­va Olli Hieta­nen sanoo, että läh­es koko Suomea vaivaa anorek­sia. Vähen­tämäl­lä ja ohen­ta­mal­la ei voi kehit­tää. Vain Lappeen­ran­nas­ta, Tam­pereelta ja Jyväskylästä löy­tyy enem­män visioi­ta sekä innos­tunut hyörinä, pörinä ja tekemisen meininki.

  18. Minkähän ihmeen takia kaik­ki verovaroil­la mak­set­tu tutkimus ja hallinto kuu­luu automaat­tis­es­ti pääkaupunkiseudulle,muualle sijoitet­tuna se on aina kehitysapua.Kysymys on aluei­den välis­es­tä elin­ta­sok­il­pailus­ta ja tähän asti se on ollut rankasti pääkaupunkiseu­tua suosivaa.Kannatan Hyssälän ratkaisua ja toivon vas­taisu­udessa lisää tällaista,vaikka asunkin Espoossa.

  19. “Siitä on ihan turha keskustel­la, olisiko jotenkin oikeu­den­mukaista, että lääke­laitok­sen työn­tek­i­jöi­den olisi pakko siir­tyä Kuo­pi­oon työn perässä.”

    Tai siitä, että onko Kask­isten sel­l­ute­htaan työn­tek­i­jöi­den pakko muut­taa työn perässä. Jotenkin veikkaan, että Helsingis­sä on kuitenkin niitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja parem­min tar­jol­la muuttohaluttomille. 

    Ei kai tässä kukaan yritä väit­tää, etteikö siir­tymäai­ka olisi varsinkin työn­tek­i­jöille kenkkua aikaa, mut­ta pidem­män päälle alueel­lis­t­a­mi­nen aivan var­masti hyö­dyn­tää koko maa­ta. Eikä se mat­ka Kuo­pios­ta Helsinki­in kok­ouk­seen nyt niin mah­do­ton ole ja menee vielä junal­la (Tam­pere-Kuo­pio ‑väli ei junal­la olekaan enää yhtä muka­va), Oulus­ta täy­ty­isi jo lentää.

  20. Edelleen esitin, että seu­rauk­set pitäisi selvit­tää huolel­lis­es­ti, kos­ka ne ovat monimutkaisia.Ennakkoarvaus on

    1) Helsin­ki voit­taa, kos­ka asun­tokan­taa vapau­tuu parem­mille veronmaksajille
    2) Kuo­pio voittaa
    3) Lääke­laitok­sen toim­inta kärsii
    4) Lääke­laitok­sen henkilökun­ta kärsii.
    5) Veron­mak­sa­jat koko maas­sa kärsivät.

    Näitä vaiku­tuk­sia olisi hyvä mita­ta objektiivisesti.

  21. 4) Lääke­laitok­sen henkilökun­ta kärsii

    -> nykyi­nen henkilökun­ta kär­sii mut­ta rekry­toita­va uusi henkilökun­ta voit­taa. plus/miinus nol­la siis

    5) Veron­mak­sa­jat koko maas­sa kärsivät

    - veron­mak­sa­jat, eli kansalaiset, Helsin­gin ulkop­uolel­la hyö­tyvät alueel­lis­tamisen periaatteesta

  22. “4) Lääke­laitok­sen henkilökun­ta kärsii
    -> nykyi­nen henkilökun­ta kär­sii mut­ta rekry­toita­va uusi henkilökun­ta voit­taa. plus/miinus nol­la siis”

    Onko kel­lään käsi­tys­tä lääke­laitok­sen henkilökun­nan ikä­jakau­mas­ta? Joil­lakin toisil­la val­tion laitok­sil­la uuden henkilökun­nan palkkaami­nen eläköi­tyvien tilalle on yksi lähivu­osien haasteista ja pakkaa sot­kee vielä val­tion tuottavuusohjelma.

  23. Osmo halu­aisi mita­ta alueel­lis­tamisen vaiku­tuk­sia. Mut­ta kun ei mita­ta, PTHK-rap­parista (s. 25): “Val­tioneu­vos­ton ase­tus val­tion yksikkö­jen ja toim­into­jen sijoit­tamista koskev­as­ta toimi­val­las­ta edel­lyt­tää, että pääsään­töis­es­ti laa­di­taan sijoit­tamis­selvi­tys sekä lakkaut­tamis- tai supis­tamis­su­un­nitel­ma, jot­ka sisältävät tiedot sijoit­tamis­vai­h­toe­hto­jen toimin­nal­lista, taloudel­lista, alueel­lista ja henkilöstöön liit­tyvistä vaiku­tuk­sista. Tämä on etukäteis­arvioin­tia. Sen sijaan ase­tus ei edel­lytä, että toimen­pitei­den taloudel­lisia ja alueel­lisia vaiku­tuk­sia seu­rat­taisi­in. Näin ei ole Poli­isi­ti­eto­hallintokeskuk­sen osalta myöskään tehty.”

    Eikö olekin has­sua että tuol­lainen lap­sus on päässyt tapah­tu­maan, ja vielä val­tio­hallinnos­sa joka on muuten mittare­i­ta pul­lol­laan. Toki näi­den eri­no­maisen vii­saiden siir­to­jen tulok­set pitäisi saa­da koko kansan ihasteltaviksi.

  24. Art­turi Björkin näke­mys “Tämä olis kyl­lä hyvä tilaisu­us ajaa alas lääke­laitok­sen toim­into­ja, kuten hups antaakin ymmärtää. Lääkkei­den tur­val­lisu­u­den valvom­i­nen onnis­tuu kyl­lä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ihan siinä mis­sä julkiseltakin.” osoit­taa että hän ei tiedä mitä Lääke­laitos tekee ja mil­lä rahoituksella. 

    Laitok­sen yksi keskeinen tehtävä liit­tyy lääkkei­den myyn­tilupi­in, lupa­hake­musten käsit­te­lyyn ja jälki­valvon­taan. Tämä tehtävä perus­tuu EU-lain­säädän­töön. Toimin­nan kus­tan­nuk­set kate­taan kokon­aan lääkeyri­tyk­siltä kerät­tävil­lä mak­suil­la. Tois­taisek­si Lääke­laitos on suo­ri­u­tunut eri­no­mais­es­ti tehtävässään ja EU:n yhteisessä jär­jestelmässä se on saanut erit­täin paljon tehtäviä, jot­ka oli­si­vat voineet men­nä myös jonkun toisen EU-maan lääke­vi­ras­ton hoidet­tavak­si. Käytän­nössä tämä on merkin­nyt sitä, että ulko­maiset lääkeyri­tyk­set ovat halun­neet tuo­da rahansa nimeno­maan Suomeen eikä johonkin muuhun maahan. 

    Osa lääkkei­den myyn­tilu­vista myön­netään keskite­tysti Euroopan lääke­vi­ras­tolle teh­dyn hake­muk­sen perus­teel­la, mut­ta nekin hake­muk­set annetaan edelleen jonkin jäsen­val­tion lääke­vi­ras­tolle arvioitavak­si. Tässäkin Suo­mi on onnis­tunut eri­no­mais­es­ti ja sitä kaut­ta olemme saa­neet tieteel­lis­es­ti vaa­tivia ja maamme lääkealan osaamista lisääviä tehtäviä Suomeen. Samal­la toim­inta on myös ollut taloudel­lis­es­ti kannattavaa. 

    Tämän vuok­si kenenkään ei kan­na­ta toivoa että Lääke­laitok­sen sijalle perustet­ta­van uuden viras­ton tehtävät väheni­sivät, kos­ka se tarkoit­taisi että ulko­mais­ten lääkeyri­tys­ten “toimek­sian­not” väheni­sivät, alan osaami­nen heikkenisi ja ulko­mainen rahoi­tus vähenisi. Jatkos­sa onkin tärkeää, että ole­mas­sa ole­va huip­pu­osaami­nen ja Suomen vah­va ase­ma euroop­palaises­sa lääke­vi­ra­nomais­ten yhetestyössä saadaan säilytetyksi.

  25. Pekka Järvi­nen:

    “Toimin­nan kus­tan­nuk­set kate­taan kokon­aan lääkeyri­tyk­siltä kerät­tävil­lä maksuilla.”

    Eli mak­samme lääke­laitok­sen toimin­nan kalli­impi­en lääkkei­den muo­dos­sa. Käsi­tys siitä, että jos rahat tule­vat yri­tyk­seltä ne tule­vat yri­tyk­sen omis­ta­jien taskus­ta on täysin virheellinen.

    “Laitok­sen yksi keskeinen tehtävä liit­tyy lääkkei­den myyn­tilupi­in, lupa­hake­musten käsit­te­lyyn ja jälkivalvontaan. ”

    Eli lääke­laitos estää lääkkei­den myyn­nin. Tämän seu­rauk­se­na mon­en lääk­keen saami­nen markki­noille viivästyy aiheut­taen suur­ta harmia ja mah­dol­lis­es­ti kuolemia sairaille.

    Ei tarvitse olla kovin suuril­la älyn­lahjoil­la varustet­tu ymmärtääk­seen, että jos lääkkei­den aiheut­ta­mat kuole­man­ta­pauk­set ovat äärim­mäisen harv­inaisia, niin lääkkeitä ei päästetä markki­noil­la tarpeek­si aikaisin.

    Esim. Alzheimerin tau­tia sairas­ta­va ottaisi var­masti mielel­lään lääket­tä, joka paran­taisi hänet, vaik­ka lääke tap­paisi 10% käyt­täjistä 10 vuo­den käytön aikana.

  26. Osmo: “Art­turil­la on kyl­lä kova luot­ta­mus markki­noi­hin. Tämän blo­gin tilas­totiedois­sa on täl­lä het­kel­lä 1900 roska­pos­tia, joista noin puo­let on noi­ta itse itseään valvovia lääkealan yrittäjiä.”

    Jos tästä markki­noil­la kehite­tys­tä roska­pos­ti­filt­ter­istä huoli­mat­ta et voi vas­tus­taa näi­den lääke­main­os­ten seiree­ni­laulua, joka kaikuu roskalaatikostasi, niin minä voin täysin vapaae­htois­es­ti (=markki­nae­htois­es­ti) aut­taa sin­ua. Kun koet ylit­sepääsemätön­tä halua tila­ta jotain ihmelääket­tä, lähetä min­ulle sähkö­pos­tia. Minä yritän puhua sin­ut ympäri.

  27. ‘jos lääkkei­den aiheut­ta­mat kuole­man­ta­pauk­set ovat äärim­mäisen harv­inaisia, niin lääkkeitä ei päästetä markki­noil­la tarpeek­si aikaisin’ (A. Björk)
    Wikipedia ei ole paras mah­dolli­nen lähde, mut­ta nyt ei ehdi etsiä parem­paa: http://en.wikipedia.org/wiki/Iatrogenic antaa Yhdys­val­lois­sa lääkkei­den vaiku­tuk­si­in kuollei­den määräk­si 106 000 vuon­na 2000. En sanoisi tuo­ta äärim­mäisen harvinaiseksi.

  28. Art­turi Björkille, lääkkei­den myyn­tilu­pamenet­te­lyt otet­ti­in käyt­töön esi­in­tynei­den laa­jo­jen ja vaikei­den hait­tavaiku­tusten (esim tal­ido­midin aiheut­ta­mat epä­muo­dos­tu­mat) vuok­si. Vira­nomais­ten ja lääkeyri­tys­ten yhteistyöl­lä eri­tyis­es­ti uusien lääkkei­den ennakoimat­to­mia vakavia hait­tavaiku­tuk­sia voidaan estää men­estyk­sel­lis­es­ti. Lurkin mainit­se­mat lääkkei­den aiheut­ta­mat kuole­man­ta­pauk­set johtu­vat enem­mänkin lääkkei­den virheel­lis­es­tä käytöstä. 

    Kos­ka lääkkei­den myyn­tilu­pasään­nök­set on har­mon­isoitu EU:ssa, ei Suomen lääke­vi­ra­nomaisen toimin­nan rajul­la supis­tamisel­la olisi mitään vaiku­tus­ta lääkkei­den hin­toi­hin tai lääkeyri­tyk­sille aiheutu­vi­in kus­tan­nuk­si­in. Myyn­tilu­pa pitää joka tapauk­ses­sa han­kkia ennen kuin lääke saadaan käyt­töön. Kyse on siis siitä, menevätkö myyn­tilu­pa­mak­sut Suomeen vai johonkin muuhun EU-maa­han. Minä otan rahat ja työl­lisyys­vaiku­tuk­sen mielu­um­min tänne kuin annan niiden men­nä muualle.

  29. lurk­ki ja Pekka Järvi­nen: Point­ti ei tietenkään ole se, että onko jostakin lääk­keestä ollut hait­taa vaan se että onnis­tuuko lääke­valvon­ta estämään enem­män hyv­in­voin­nin menet­tämistä kuin mitä menetet­täisi­in ilman lääkevalvontaa.

    Hyv­in­voin­tia menetetään lääke­valvon­nan alaisu­udessa sil­loin, kun se ei päästä jotain lääket­tä markki­noille, jol­la on posi­ti­ivi­nen vaiku­tus hyv­in­voin­ti­in sekä sil­loin, kun se päästää markki­noil­la lääk­keen, jol­la on negati­ivi­nen vaikutus.

    Valvo­mat­tomas­sa tilanteessa hyv­in­voin­tia menetetään sil­loin, kun lääkeyri­tys myy ja kulut­ta­jat osta­vat lääket­tä, jol­la on negati­ivi­nen vaiku­tus hyvinvointiin.

    Lääke­valvo­jien kan­nus­timet ovat aika selkeästi väärät tämän arvion tekemiseen. He kär­sivät siitä, jos markki­noille pääsee lääke, jon­ka kokon­ais­vaiku­tus on posi­ti­ivi­nen, mut­ta joillekin vaiku­tus esim. kuole­ma tai epämuodostuma.

  30. “Tai lyhyesti ja suomek­si, mik­si se että ihmisel­lä on käytän­nössä yksi mah­dolli­nen työ­nan­ta­ja olisi hyvä asia?”

    Toimivien asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tioiden hajot­ta­mi­nen alueel­lis­tamisen nimis­sä on suur­ta tuh­laus­ta. Alueel­lis­tamises­sa pitäisi lisäk­si men­nä paikoille, jos­sa on tuo enem­män kuin 1 vai­h­toe­htoinen työ­nan­ta­ja juuri tuon asiantun­ti­ju­u­den varmis­tamisek­si jatkos­sakin. Näin ei näi­denkään kir­joi­tusten perus­teel­la mitä ilmeisim­min tässä Kuo­pi­on tapauk­ses­sa ole. 

    Mut­ta kat­so­taan kuin­ka käy. Jos vaik­ka joku joskus sit­tenkin ker­toisi sen!

  31. Hesar­i­han muuten pisti tänään lehteen anteek­sipyyn­tökir­joituk­sen Kuo­pi­o­laisille. Kun oli aiem­min niin kovasti lyö­ty, niin nyt sit­ten vähän hyviteltiin.

Vastaa käyttäjälle hups Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.