Lamasta ennustetaan pitkää?

32 vastausta artikkeliin “Lamasta ennustetaan pitkää?”

1. Ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa, varsinkin talouske­hi­tyk­sen ennus­t­a­mi­nen kymme­nen vuo­den päähän. 

   Epäti­etoisu­us ihan lähi­ako­jenkin talousti­lanteen kehi­tyk­ses­tä luo min­is­tereille painei­ta heit­tää ainakin joitain hyviä ideoita ilmaan. Perustelu­ja näille sit­ten saa odot­taa. Kuka­pa vas­tus­taisi järkevän liiken­nein­fran rak­en­tamista vaik­ka sit­ten elvy­tyk­sen nimissä.

   Vastaa

2. Min­is­ter­iö voisi myön­tää vaik­ka mil­jardin koulu­tuk­seen. Perusk­oului­hin voisi palkata lisää avus­ta­jia ja opet­ta­jia. Ja vaik­ka niitä per­in­teisiä talkkare­i­ta jutustele­maan koul­u­lais­ten kanssa.

   Ammat­tik­oulu­tuk­seen lisää resursse­ja, ja yliopis­to­jen rahoituk­seen ja tutkimushenkilökun­taan tun­tu­va lisäys­tä. Ei ole mitään järkeä lait­taa nuo­ria lupauk­sia laman kun­ni­ak­si kortis­toon, kun ei ole muka varaa mak­saa heille työt­tömyysko­r­vauk­sen sijaan 1000€/kk tutkimusapurahaa.

   Nyt jos kos­ka pitäisi panos­taa nuorten tule­vaisu­u­teen, tai he löytävät sen sit­ten itse muista maista.

   Vastaa

3. Kun ale­taan jakaa val­tion mil­jarde­ja “elvy­tys­tarkoituk­ses­sa” alkaa armo­ton käh­mintä, kuka saa keplotel­tua yhteistä rahaa omille taustajoukoilleen. 

   Pitäisi kieltää puhe “elvy­tys­paketista”. Pitäisi puhua todel­lisin ter­mein: “lainara­hat jot­ka mak­sate­taan tulevil­la veronmaksajilla”.

   Vastaa

4. Teemu on oikeassa.

   Kyseessä on omien lem­pi­lap­sien ajo elvy­tyk­sen nimissä.

   Itse laitoin ilol­la merkille, että Nalle Wahlroos on täysin samaa mieltä kanssani elvy­tyk­ses­tä. Hänen näke­myk­sen mukaan elvy­tys kan­nat­taa lait­taa veronalen­nuk­si­in. Olen täysin samaa mieltä, sil­lä julkises­ta sek­torista ei ole elvyttäjäksi.

   Vastaa

5. Vaar­maakin näkymä on , että tämän laman jäl­keen jäädään elämään hyvin pitkäk­si aikaan erit­täin mata­lan kasvun aikaan.Ei pelkästään Suomes­sa vaan nimeno­maan maail­man­laa­juis­es­ti. Rahoi­tusjär­jestelmän rom­ah­tamisen jälkeisessä maail­mas­sa yksi­tyis­sek­torin tur­boru­u­vi on pois­tet­tu eli sil­lä puolel­la ei ole kykyä enään samalaiseen riskinot­toon kuin aikaisem­min. Tarkoit­taa paljon mata­lam­paa talouskasvua kuin tähän asti on totut­tu. Tähän ongel­maan ratkaisu on tietysti se , että val­tiot ottaa riskinot­ta­jan roolin hal­tu­un­sa. Yhdys­val­tain pankki­jär­jestelmä on jo otet­tu käytän­nössä kokon­aan val­tion haltuun.Uuden poli­ti­ikan mes­sias ja johta­ja on tietysti pres­i­dent­ti Oba­ma. Van­hanen vain seu­raa perässä mitä isot pojat tekee. Obama­han mm. lupasi remon­toi­da läh­es kaik­ki val­tion rakennukset.

   Vastaa

6. Olen tässä Sylvesterin kanssa samaa mieltä. En sik­si, että kat­e­goris­es­ti vas­tus­taisin elvy­tys­toimia, vaan sik­si, että tässä tilanteessa veronalen­nuk­sil­la olisi nopea vaikutus. 

   Jos halu­taan sorkkia ja elvyt­tää juuri raken­nusalaa, niin koti­talousvähen­nyk­sen laa­jen­t­a­mi­nen asun­to-osakey­htiöi­den remont­tei­hin tulee nyt ensim­mäisenä mieleen. En vält­tämät­tä pidä täl­laista vääristys­tä hyvänä, kos­ka kun siitä luovu­taan, samat ongel­mat ovat taas edessä.

   Vastaa

7. Itseäni juuri pelot­taa erinäis­ten sil­tarumpuhankkei­den läpivi­en­ti juuri laman tor­ju­misen veruk­keel­la. Moni lob­bari var­masti myös lipoo ahnaana huuliaan.

   Vastaa

8. Elvy­tys näyt­tää ole­van sitä, että yritetään saa­da ihmiset törsäämään rahaa ties mihin. Ei se kovin vihreää poli­ti­ikkaa ole. Minus­ta elvy­tys pitäisi suun­na­ta tule­vaisu­u­teen eli esim. uusi­u­tu­vien ener­gioiden tutkimuk­seen ja tuoteke­hit­te­lyyn, joukkoli­iken­nein­fraan sekä biotekniikkaan.

   Vastaa

9. Ilmeis­es­ti siel­lä hal­li­tuk­ses­sa ajatel­laan tule­vien vuosien talouske­hi­tyk­ses­tä, että aku­ut­tia taantumaa/lamaa seu­raa mata­lahkon kasvun aika,kun väestö ikään­tyy ja sen seu­rauk­se­na huolto­suhde heikkenee.Tämä kai on fakta.
   Van­hanen käsit­tääk­seni tähtää vuosikymme­nen investoin­tio­hjel­mal­laan kansan­tuot­teen kasvun nopeut­tamiseen, jon­ka seu­rauk­se­na voitaisi­in vas­ta­ta parem­min mm. sosi­aali­palvelu­jen tarpeen kasvuun.Infrainvestointikin on investoin­ti, jos­ta odote­taan tuot­to­ja tule­vaisu­ude­sa. Tuo­tot tule­vat tietenkin yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tys­ten paran­tamisen kautta.Eikös tämä ole ihan järkevää!

   Vastaa

10. Van­hanen sen teki — toi poli­ti­ikan poli­ti­ikkaan. Glopaali uus­lib­er­al­isti­nen mark­i­na­t­alous on tul­lut tien­sä päähän. Kan­nan­ot­to, jota ei ole rohjet­tu käy­dä arvioidessa finanssikri­isin syitä ja seu­rauk­sia. Kri­isi, joka ote­taan vas­taan kuin pain­ovoima vält­tämät­tömänä lainalaisuute­na — ilman minkään­laista kyseenalais­tamista. Ei pääse mihinkään, siinä mielessä Van­hasen avaus oli mielenkiintoinen

    Vastaa

11. aku­ut­tia taantumaa/lamaa seu­raa mata­lahkon kasvun aika,kun väestö ikään­tyy ja sen seu­rauk­se­na huolto­suhde heikkenee

    Jos kansan­talous kas­vaa hitaasti, kos­ka työvoiman määrä vähe­nee, tätä ei nopeu­ta mikään elvy­tys. Elvy­tys­tä tarvi­taan, jos kysyn­nän puut­teen vuok­si työvoimaa tai mui­ta resursse­ja uhkaa jäädä toimettomaksi.

    Vastaa

12. Josko lama Suomeen oikein pahasti iskee suh­teessa mui­hin Eu-mai­hin, niin mis­tä sitä raken­nusväkeä elvyt­tämään Suomen talout­ta sit­ten saataisi­in. Suo­ma­laisia ei raken­nustöi­hin saa­da pien­ten palkko­jen vuok­si ja ulko­mainen työvoima menee sinne mis­sä parhaat “palkat” mak­se­taan. Eli jos halu­taan ulko­maista raken­nustyövoimaa laman aikana tule­vak­si Suomeen, niin ulko­maisille työvoiman värväreille tulee sal­lia vieläkin alhaisem­pi palkan tason mak­su työn­tek­i­jöilleen ja varmem­pi oikeus laskut­taa työstä verot­tomasti ohi Suomen verottajan. 

    Sitä pait­si atom­ivoimaloiden rak­en­tamista uhkaa jo sel­l­ainen tila, että reak­torin suo­jia ei saa­da toim­i­tus­vaikeuk­sien vuok­si tilat­tua sille het­kelle kuin luul­laan. Jonos­sa on jo muitakin kuin Suomeen voimaloiden rakentajia.

    Vastaa

13. Sylvesteri ja Tiedemies: Tuos­sa vero­tuk­sel­lisin keinoin tehtävässä elvy­tyk­sessä toivoisi ainakin paria asi­aa. Ensin­näkin, että se kohdis­tu­isi ihmisi­in, jot­ka todel­la pistää rahat men­emään. Toisek­si, kun sit­ten joskus menee lujem­paa, vero­ja voisi taas nos­taa. Pelot­taa vaan, että se nos­t­a­mi­nen jää väli­in. Sik­si on ehkä varmem­paa elvyt­tää sel­l­aisil­la tavoil­la, jot­ka on väk­isinkin vaiku­tuk­seltaan lyhytkestoisia (ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen ei tosi­aan tai­da lukeu­tua täl­laisek­si). Ettei tarvitse suu­tut­taa kansalaisia saavutet­tu­jen etu­jen poistamisella.

    Mut­ta jos olisin dik­taat­tori, venkslaisin kyl­lä noit­ten vero­jen kanssa.

    Vastaa

14. - — julkises­ta sek­torista ei ole elvyttäjäksi.

    Tätä virt­tä kuul­ti­in 90-luvun laman aikaan kyl­lästymiseen saak­ka. Samaan aikaan sin­got­ti­in säälin ja halvek­sun­nan täyt­tämiä kat­sei­ta naa­puri­maa­han Ruot­si­in, jos­sa vas­tauk­sek­si samaan lamaan omak­sut­ti­in määräti­etoinen elvy­tys juuri niitä talous­poli­it­tisia välineitä käyt­täen, jot­ka Suomes­sa kil­van julis­tet­ti­in mah­dot­tomik­si, vaar­al­lisik­si ja tuhoisik­si. Ennustet­ti­in myös, että Suomen jämäkkä ja illu­u­sioton reak­tio lamaan nousisi vielä suo­ras­taan kan­sain­välisek­si ylpey­de­nai­heek­si, jos­ta muut ottaisi­vat myöhem­min mallia.

    Ja nyt, kun maail­man­laa­juinen lama on alka­nut, kan­sain­välisessä kir­joit­telus­sa (esim. talousle­hdis­tössä ja talousti­eteil­i­jöi­den blo­geis­sa) maini­taan yht­enä real­is­tisim­mista ja var­teenotet­tavim­mista esiku­vista käytän­nössä poikkeuk­set­ta Ruot­si, kun taas Suomea ei maini­ta yleen­sä sanallakaan.

    Vastaa

15. “Mitä siel­lä hal­li­tuk­ses­sa oikein ajatel­laan ensi vuosikymme­nen talouskehityksestä?”

    Ehkä ain­oa moti­ivi sijoit­taa vero- tai lainara­ho­ja ei olekaan se, että val­tion sijoit­ta­mat rahat tuot­ta­vat niin rutkasti? Ehkä joskus kiusaus ostaa kivo­ja jut­tu­ja voit­taa kanssa?

    Vastaa

16. Olen pitkään ihme­tel­lyt kuin­ka hel­posti ihmisi­in saadaan luo­tua lamatunel­ma, oikeas­t­aan ‑pani­ik­ki. Yhdys­val­lois­sa kaatuu pank­ki tai vaku­u­tus­laitos ja Suomes­sa media kirkuu kissankokoisin kir­jaimin, että lama on iskenyt, kuin­ka meitin nyt käy.
    Sosi­aalipuoli potkii välit­tömästi tilapäiset ja tuu­raa­jat pel­lolle, vähen­tää laitok­sis­sa tar­joil­ta­van ruuan määrää ja varsinkin laat­ua. Kaik­ki mitä ei noususuh­dan­teessa ole uskallet­tu tehdä, toteutetaan nyt, ja ripeästi.
    Taan­tu­mas­sa me ollaan, se on selvää. Tarkoi­tan täl­lä sitä että talouden kasvu­vauhti on hiljen­tynyt, osin jopa pysähtynyt. Mut­ta lama, ei perkele!
    Tänään tuli ensim­mäi­nen julki­nen epäi­ly samas­ta aiheesta. HS toimit­ta­ja Juhana Rossi kir­joitaa kolum­nis­sa Rahan liik­keet artikke­lin Lama on vielä kaukana…lukekaa jos uskallatte.

    Vastaa

17. Jonkin asteisel­la säälil­lä joutuu nyky­vasem­mis­toa seu­raa­maan. Liik­keen pääide­olog­it (Soin­in­vaara, Uschanov) ovat näem­mä täysin ulkona talousasioissa(kin). Eihän poli­itikon tarvitse kaikkea tietää, mut­ta hyvään johta­ju­u­teen kuu­luu myös kyky pitää suu kiin­ni asioista, joi­ta ei ymmärrä.

    Julkisel­la sek­to­ril­la on jois­sain tilanteis­sa kyky elvyt­tää ja toi­sis­sa ei. Tähän luon­nol­liseen ja itses­tään selvään tosi­asi­aan (ettei ole patent­ti­ratkaisu­ja) tör­määmme kaikil­la elämän aloil­la. Vaatisi melko­lail­la pitkän esi­tyk­sen vas­ta­ta tyh­jen­tävästi Uschanovin vas­taväit­teeseen, joten sitä en voi tehdä. Totean kuitenkin rak­en­tavas­sa hengessä sen, että (toisin kuin Uschanov kehtaa väit­tää) 90-luvul­la Suomeen suo­ras­taan vir­tasi rahaa ulko­mail­ta val­tion meno­jen kat­tamisek­si. Val­tio velka­an­tui siihen malli­in, että eräässä vai­heessa ulko­maiset lain­oit­ta­jat jo alkoi­vat epäil­lä takaisin­mak­sun onnis­tu­misen edel­ly­tyk­siä. Jos sitä ei kut­su elvy­tyk­sek­si, on syytä selit­tää, mitä elvy­tyk­sel­lä tarkoittaa.

    Täl­lä het­kel­lä val­tio ottaa velkaa elvyt­tääk­seen Latvi­aa ja Islantia. Val­tio ottaa velkaa myös kehi­tysavun mak­samiseen, joten voinee yhtään vale­htelemat­ta sanoa, että Suomen poli­itikot elvyt­tävät ihan riit­tävästi jo nyt. Enem­pään elvy­tyk­seen meil­lä työssä käyvil­lä veron­mak­sajil­la ei ole varaa, kiitos vain.

    Vastaa

18. Jos on taipu­vainen usko­maan pitki­in syk­lei­hin (ns. Kon­drati­ef­fin aal­to), niin lamas­ta tulee pitkä. Suuri Lama­han lop­pui käytän­nössä Toisen Maail­man­so­dan seu­rauk­se­na eli se kesti vuodet 1929–1939.

    Ne, jot­ka ovat taipu­vaisia usko­maan edes­men­nyt­tä her­ra Kon­drati­ef­fia, ovat jo puke­mas­sa tal­vi­vaat­tei­ta päälleen.
    Mie­lenki­in­toinen blo­gi, joka on julka­istu 7.12.2007 ja jos­sa selvitetään ns. Kon­drati­ef­fin talvea, kuin­ka Ben Bernanke ken­ties pyrkii selviämään tilanteesta. Ja mik­si hän ei onnis­tu pyrkimyksissään.

    http://economicrot.blogspot.com/2007/12/kondratieff-winter.html

    Vastaa

19. Olisi hyvä huo­ma­ta, että talous­poli­ti­ikan tek­i­jöil­lä on kak­soishaaste, toisaal­ta aku­ut­ti taantuma/lama ja toisaal­ta pitkän tähtäyk­sen huolto­suh­teen heikken­e­m­i­nen ja mata­la kasvu. Ensim­mäiseen ongel­maan hal­li­tus on tart­tunut aivan oikein keskit­tymäl­lä työl­lisyy­den hoitoon. Etsitään tarkasti sel­l­aisia rahan käyt­töko­htei­ta, joil­la saadaan tehokkaasti työl­lisyys­vaiku­tuk­sia, parhai­ta keino­ja mm. korjausrakentaminen.
    Pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä on tärkeää yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tys­ten kehit­tämi­nen hyv­in­voin­nin turvaajana.Tätä kai Van­hanenkin tarkoit­ti miljardeillaan.Eikä aku­ut­tia lamaelvy­tys­tä. Mis­tä muual­ta varo­ja saadaan julkiselle sek­to­rille kuin men­estyvästä yritystoiminnasta !?

    Vastaa

20. En ole vero­jen fani noin yleis­es­tikään, mut­ta kos­ka vero­jen laskem­i­nen ja velan tekem­i­nen johtaa siihen, että vero­ja taval­la tai toisel­la täy­tyy tule­vaisu­udessa nos­taa, niin ei se veroelvy­tyskään mikään hopealu­oti ole.

    Sen­si­jaan vihrei­den pitäisi kan­nat­taa sitä, kos­ka se antaa oivan tilaisu­u­den muut­taa vero­jär­jestelmää vääristymiä kor­jaavaan suun­taan. Jos ja kun vero­ja täy­tyy joskus nos­taa, niin sit­ten voi nos­taa ns. pigou-veroja.

    Vastaa

21. Varsi­nais­es­ta aiheesta: Ydin­voimala ei työl­listä juuri ketään ainakaan vuo­teen lupa­päätök­ses­tä, ja senkin jäl­keen menee mon­ta vuot­ta ennen kuin rak­en­t­a­mi­nen on täy­dessä vauhdis­sa. Lyhyel­lä tähtäimel­lä on pikem­minkin uhka että var­muus ydin­voimalan rak­en­tamis­es­ta pysäyt­tä muut ener­giain­vestoin­nit. Tämä ei sinän­sä tarkoi­ta etteikö ydin­voimalalle saa antaa lupaa, mut­ta suh­dan­nepe­ruste­lut ovat todel­lakin huonoja.

    Elvy­tyk­ses­tä noin yleen­sä: Idea on että saadaan lisää kysyn­tää nyt, on päivän­selvää ettei toimien vaiku­tusnopeus ole riip­pu­vainen siitä ovatko ne veronalen­nuk­sia vai meno­jen lisäyk­siä, vaan minkälaisia ne ovat.

    Pien­i­t­u­loisille suun­nat­tu tuloveroale men­nee suo­raan kulu­tuk­seen, yleinen veroale taas osit­tain sukan­var­teen. Välil­lis­ten vero­jen, esim. ruuan ALV, alen­t­a­mi­nen val­u­unee kat­teisi­in eli yri­tys­ten velko­jen hoitoon, määräaikainen (esim. vuosi) ALVin pois­to rak­en­tamiselta taas luul­tavais­es­ti johtaisi kulu­tus­pi­ikki­in. Jos val­tio käyt­tää rahaa vaik­ka Tallinna-tun­neli­in niin ongel­ma on ihan sama kuin ydin­voimalas­sa, jos val­tio taas joudut­taa vaik­ka Espoon kaupunki­rataa niin vaiku­tus on nopea. Kysymys on siitä miten toteutetaan joten keskustelu siitä onko meno­jen lisäysy vai vero­jen alen­nus parem­pi on vähän epä-älyl­listä, olkoonkin että on helpom­pi löytää kulu­tus­ta lisääviä meno­ja kuin veronalennuksia.

    Markus on taval­laan oike­as­sa, vero­tu­lo­jen pienen­tyessä meno­jen pitämi­nen ennal­laan on elvyt­tävää. Toisaal­ta, elvyt­tämiselle ymmär­retään yleen­sä meno­jen kas­vat­tamista, muuten kysyn­tä­va­je ei täy­ty. Jos val­ti­ol­la ei ole meno­jen kas­vat­tamiseen varaa niin sit­ten kysymys siitä pitäisikö niitä kas­vat­taa on absur­di, ehkä tämä oli tilanne 90-luvul­la, mut­ta nykyti­lanteessa on mielestäni varaa velkaantua.

    Vastaa

22. Luon­nol­lis­es­ti jokainen tosivihreä toivoo lamas­ta mah­dol­lisim­man syvää, pitkää ja maail­man­laa­juista – mieluiten niin, ettei siitä alhos­ta ikinä nous­taisi, kos­ka se tarkoit­taisi voimaperäistä taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den vähen­e­mistä, joka puolestaan antaisi ihmiskun­nalle hie­man jatkoaikaa yrit­tää selvit­tää aiheut­ta­mansa sotkun.

    Nyky­isille Vihreät –puolueen kel­lokkaille – pili­palic­i­tyvihreille – tuol­lainen ske­naario on tietysti kauhis­tus, kos­ka vihreys ei sit­ten enää olisikaan kivaa näperte­lyä tois­ar­vois­t­en asioiden paris­sa, vaan elämästä tulisi selviy­tymiskamp­pailua, jos­sa humaanisu­us ja ihmisoikeudet saisi­vat kylmää kyytiä.

    No, Kiinal­la on joka tapauk­ses­sa maail­man kohtalon avaimet. Toiv­otaan, että he suos­tu­vat anta­maan USA:lle lisälu­ot­toa sen ver­ran, että kohta­puoleen virkaansa astu­va uusi kyläpääl­likkö saisi han­ki­tuk­si arvon­sa merkik­si edes hienon gepardinnahkasuikan.

    Vastaa

23. Sun­nun­tai Helsin­gin Sanomat antoi nähdäk­seni tähän keskustelu­un paljon. Käsitepuolel­la Juhana Rossin ansiokas pohd­in­ta siitä, mikä on lama ja mikä taan­tu­ma ja talous­poli­ti­ikan arvioin­nin puolel­la neljän kansan­talousti­eteen pro­fes­sorin kom­men­tit. Havain­tona voi tode­ta, miten hyvin ajan hen­gen nopeaa muu­tos­ta kuvaa se, että nyt pro­fes­sori Markus Jänt­ti kuu­lostaa val­tavir­ral­ta oltuaan vuosikau­sia “toisi­na­jat­teli­ja” kansan­talousti­eteil­i­jä. Pil­vi Torsti, http://www.pilvitorsti.fi

    Vastaa

24. Muuten…Miksi me, siis me suo­ma­laiset, elvytämme velka­ra­hal­la Islannin talout­ta? Tai oli raha mitä vaan niin on sille parem­piakin kohtei­ta kuin Islannin kansan­talouden elvyt­tämi­nen. Eiköhän Islannis­sa kan­nat­taisi hakea rahaa sieltä mis­tä sitä tuli nousukaudellakin.
    Muis­taak­seni Islannista ei Suomelle ainakaan ole ollut minkään­laista hyö­tyä ei nousu- eikä var­masti laskukaudellakaan.
    Muuten olen sitä mieltä, että sillin kalas­tuk­sel­la ei rikastu.

    Vastaa

25. Ydin­voiman sijaan voisi toivoa että päät­täjät yrit­täi­sivät rak­en­taa vaik­ka tuulivoimaa. Se olisi nopeam­paa saa­da pait­si läpi poli­it­tis­es­ti, ekol­o­gisem­paa ja antaisi väl­itön­tä apua koko yhteiskun­nalle edullisem­man ener­gian muo­dos­sa ja tietysti työl­listämäl­lä rakennusvaiheessa.

    Ydin­voima on elvy­tyskeinona aut­ta­mat­toman hidas, vaik­ka tuotet­tu ener­gia olisikin kil­pailukykyisen hin­taista sit­ten joskus kun voimala saadaan pystytettyä.

    Sinän­sä on toki syytä miet­tiä kuin­ka paljon tule­vaa tuotan­toa on syytä lap­a­ta velan muo­dos­sa elvy­tyk­seen. Työt­tömyy­den rajusti noustes­sa lie­nee selvää että jonkin ver­ran olisi tarvet­ta, mut­ta täysin holtit­tomaan velka­an­tu­miseen ja sitäkaut­ta tule­vi­in veronko­ro­tuk­si­in ei sit­tenkään ole varaa. 

    Siinäkin mielessä tuulivoima olisi mielestäni parhaim­mas­ta päästä vai­h­toe­hto­ja, kos­ka se skaalau­tuu käytet­tävis­sä ole­vien varo­jen mukaan aika mukavasti. Alku­un pääsee pienem­mäl­läkin sum­mal­la kuin näis­sä mega­lo­maani­sis­sa min­is­te­rien kotikon­tu­jen sil­tarumpupro­jek­teis­sa tai ydinvoimahankkeissa.

    Vastaa

26. Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen menee lähim­mäk­si pyra­mi­di­en rak­en­tamista tähän asti­sista ehdotuksista. 

    Ydin­voiman osalta vihreät niit­tävät mitä ovat kylväneet. Jonos­sa on ollut hake­muk­sia koh­ta vuo­den ver­ran, mut­ta eduskun­ta ei ole tikkua ris­ti­in lait­tanut, pait­si vihreät yrit­tävät tietysti työn­tää kapu­loi­ta pin­no­jen väliin.

    Vastaa

27. Luon­nol­lis­es­ti jokainen tosivihreä toivoo lamas­ta mah­dol­lisim­man syvää, pitkää ja maail­man­laa­juista – mieluiten niin, ettei siitä alhos­ta ikinä nous­taisi, kos­ka se tarkoit­taisi voimaperäistä taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den vähen­e­mistä, joka puolestaan antaisi ihmiskun­nalle hie­man jatkoaikaa yrit­tää selvit­tää aiheut­ta­mansa sotkun.

    Miten se tarkalleenot­taen aut­taa, että ihmiset eivät käy par­turis­sa, hiero­jal­la, ham­maslääkäris­sä. eloku­vis­sa jne, vaan katso­vat kotona tele­vi­sio­ta ja juo­vat keskikaljaa? 

    Tai se, että ei raken­neta tuulivoimaloi­ta, vaan polte­taan hiiltä ja öljyä entiseen tapaan?

    Talouskasvu ei tietenkään ratkaise näitä ongelmia ja talouskasvua voi syn­tyä (ja usein syn­tyykin) taval­la, joka pahen­taa ongelmia. Talouskasvu itsessään ei kuitenkaan ole sama asia kuin ne ongel­mat, joiden siitä koetaan johtuvan.

    Vastaa

28. Liik­keen pääide­olog­it (Soin­in­vaara, Uschanov)

    Voi hyvä tava­ton. En ole todel­lakaan mikään “liik­keen pääide­olo­gi”. Yhdessäkään vihrei­den jär­jestämässä tilaisu­udessa en ole puhunut enkä yhdessäkään vihrei­den äänenkan­nat­ta­jas­sa tek­ste­jäni julkaissut. Vihreis­sä on mukana riit­tävän paljon ihmisiä, joiden yhteiskun­nal­liset näke­myk­set ovat niin suures­sa määrin ris­tiri­idas­sa omien näke­mys­teni kanssa, että jopa niinkin min­i­maa­li­nen samais­tu­mi­nen vihreisi­in kuin liit­tymi­nen puolueen jäsenek­si tun­tuu kohdal­lani täysin epäre­al­is­tiselta ajatuk­selta. Näke­myk­seni ovat kokon­aan omiani.

    Julkisel­la sek­to­ril­la on jois­sain tilanteis­sa kyky elvyt­tää ja toi­sis­sa ei.

    Lie­nee melko kiis­ta­ton­ta, että näin on. Väite, jota kri­ti­soin, oli kuitenkin täysin kat­e­gori­nen “julkises­ta sek­torista ei ole elvyttäjäksi”.

    Totean kuitenkin rak­en­tavas­sa hengessä sen, että (toisin kuin Uschanov kehtaa väit­tää) 90-luvul­la Suomeen suo­ras­taan vir­tasi rahaa ulko­mail­ta val­tion meno­jen kat­tamisek­si. Val­tio velka­an­tui siihen malli­in, että eräässä vai­heessa ulko­maiset lain­oit­ta­jat jo alkoi­vat epäil­lä takaisin­mak­sun onnis­tu­misen edel­ly­tyk­siä. Jos sitä ei kut­su elvy­tyk­sek­si, on syytä selit­tää, mitä elvy­tyk­sel­lä tarkoittaa.

    Kuten hyvin tiede­tään, näitä raho­ja ei Suomes­sa käytet­ty kulu­tuk­seen ja investoin­tei­hin (ts. elvy­tyk­seen) vaan pankkien omis­ta­jien pelas­tamiseen. Ruot­sis­sa pankkien omis­ta­jien intresse­jä ei asetet­tu muun yhteiskun­nan intressien edelle, ja niin­pä maa­han vir­ran­nut raha oli käytet­tävis­sä han­kkeisi­in, joil­la edis­tet­ti­in yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua (tai mil­loin ei sitä, kuitenkin hyvin paljon suurem­man yhteiskun­nan osan etua kuin pankkien omis­ta­jien). Ruot­sis­sa val­tio otti pankkien tap­pi­oiden kuit­taamis­es­ta hin­tana myös samo­jen pankkien myöhem­mät voitot — sen sijaan että vain tap­pi­ot sosial­isoidaan mut­ta voit­to­ja ei, kuten kävi Suomessa.

    Enem­pään elvy­tyk­seen meil­lä työssä käyvil­lä veron­mak­sajil­la ei ole varaa, kiitos vain.

    Hahah. Siinä tapauk­ses­sa­han peli on sit­ten joka tapauk­ses­sa Suomen kannal­ta jo täysin menetet­ty, sil­lä kaikkial­la muual­la euroalueel­la kat­so­taan, että varaa on huo­mat­tavastikin suurem­paan elvy­tyk­seen. Sak­sa pin­nis­telee viimeisenä vas­taan, mut­ta sekään ei pysty pitkäl­lä tähtäimel­lä yksin tais­tele­maan näin voimakkaan elvy­tyskeskeistä suun­taus­ta vastaan.

    Vastaa

29. Antti kir­joit­ti 19.1.2009 kel­lo 12:31

    “Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen menee lähim­mäk­si pyra­mi­di­en rak­en­tamista tähän asti­sista ehdotuksista.” 

    Pyra­mi­ide­ja ei olekkaan raken­net­tu pitki­in aikoi­hin. Asiaan…Nyt on sopi­va het­ki rak­en­taa yksi, ainakin yksi, tuulipuis­to. Yksit­täistä tuulimyl­lyä ei kan­nat­tane rak­en­taa. Maise­mat on kuitenkin pilal­la ja tuot­to on mitä on. Mikäli tehdään niin tehdään kunnolla.
    Tuulimyl­lyjä ja puis­to­ja on kyl­lä siel­lä sun tääl­lä, ei se mitään uut­ta ole. Suurin tuulipuis­to mihin olen tör­män­nyt sijait­see lounaises­sa Espan­jas­sa ja sitä pääsee ihaile­maan esim. paikallisel­la bus­sil­la, minä tein niin. Tämä tuulipuis­to on Atlantin ran­nal­la välil­lä Algeciras-Tariffa.

    Vastaa

30. Pekka Vitikainen:
    “Olen pitkään ihme­tel­lyt kuin­ka hel­posti ihmisi­in saadaan luo­tua lamatunel­ma, oikeas­t­aan ‑pani­ik­ki. Yhdys­val­lois­sa kaatuu pank­ki tai vaku­u­tus­laitos ja Suomes­sa media kirkuu kissankokoisin kir­jaimin, että lama on iskenyt, kuin­ka meitin nyt käy.”

    Help­po­han se on var­mas­ta työ­paikas­ta huudel­la ettei tääl­lä mitään lam­o­ja näy. Mei­dän fir­mas­sa kol­ma­sosa työväestä on toista kuukaut­ta pakkolo­ma­l­la ja ensim­mäi­nen kaveri potkaisti­in pihalle jo ennen juhannusta!

    Etkö sinä hyvä ihmi­nen ymmär­rä mitä uuti­sis­sa san­o­taan? Met­al­li­te­ol­lisu­us ja rak­en­t­a­mi­nen on pysähtynyt kuin seinään! Konepa­jat eivät pyöri, suun­nit­telu­osas­ton insinöörit pyörit­televät peukaloitaan, asen­nus­miehet pis­tetään kilo­metrite­htaalle, kokon­aisia sel­l­ute­htai­ta lakkaute­taan, jopa hyvien yksiköi­den paperipoikulit laite­taan koti­in sylkemään kat­toon. Kun kiinalaiset eivät tilaa paperikoinei­ta, Met­so pistää kol­ma­sosan paperipuolen henkilöstöstä pihalle. 

    Kun tavara ei liiku, logis­ti­ikka­puolel­lakin alkaa tule­maan rumaa jälkeä.

    Ei tämä taan­tu­ma kuule ole mikään medi­an luo­ma jut­tu, tämä on totis­in­ta totta.

    Vastaa

31. Pikkuhil­jaa ale­taan ymmärtää tilanteen vakavu­us. Viimek­si Soros ilmoit­ti, että kansan­taloudet syöksyvät alas jyrkän­teeltä. USA:ssakin ale­taan pikkuhil­jaa uskoa prof. Ravi Batran ennus­tuk­si­in ja uud­is­tuse­hdo­tuk­si­in. Muu­ta tietä ei ole tois­tu­vien kri­isien ehkäisyyn. Tulo- ja var­al­lisu­uero­jen kasvu on pysäytet­tävä. Siinä val­tio­val­lalle help­po tehtävä. Veronkeven­nyk­set on syytä uno­htaa, kuten Nobel-Krug­mankin äsken kir­joit­ti. Nehän palvel­e­vat vain rikkai­ta ja kylvävät uusia laman siemeniä. Globaalit monop­o­liyri­tyk­set on pilkot­ta­va keskenään kil­paile­viksi pienem­mik­si yri­tyk­sik­si. Kor­rup­tio on lopetet­ta­va. Krug­man halu­aisi Bushin hallinnon väärinkäytök­set tutk­in­taan (For­give and For­get? Pub­lished: Jan­u­ary 15, 2009).

    Vastaa

32. Sylvesteri kir­joit­ti 19.1.2009 kel­lo 19:51
    “Help­po­han se on var­mas­ta työ­paikas­ta huudel­la ettei tääl­lä mitään lam­o­ja näy.”

    Valitet­tavasti vas­taami­nen kesti; kävin kyl­lä illal­la luke­mas­sa tämänkin, mut­ta väsymys voit­ti, eikä nytkään ole aikaa pitki­in selityksiin.

    Var­maa työ­paikkaa ei ole, ei ole ollut eikä tule ole­maankaan. San­er­aa­jat ovat aina nurkan takana ‚ja varsinkin näin kvar­taalipoli­ti­ikan aikana, kop­ut­ta­vat herkästi olkapäälle.
    Tuos­ta ymmärtämistä sen ver­ran, että luulen ymmärtäväni. Tosin aina kun arvioi omaa tietämys­tään ja “fik­su­ut­taan” on syytä tietyyn varovaisu­u­teen. Jokat­a­pauk­ses­sa; eihän tämä taan­tu­ma mikään yllä­tys ollut. Sehän oli näkyvis­sä jo kauan. Viime aikoina, ennen kuplan puhkeamista, talousuutisia tuli seu­ratuk­si niin ettei juuri muu­ta luke­maan ennät­tänytkään. Se mikä tässä oli yllät­tävää on koti­mais­ten yri­tys­ten ym. nopea reagoin­ti, jopa tilanteen hyväksikäyttö…
    Hyvää päivän­jatkoa kaikille blo­gin keskustelijoille.

    Vastaa