Muutamia logistisia tosiasioita.

Vuosaaren kautta kulkee meriliikenteessä vuositasolla:
- 120 000 rekka-autoa kuljettajineen.
- 300 000 puoliperävaunua
- 500 000 merikonttia
- 40 000 henkilöautoa
- 40 000 roro-yksikköä kappaletavaraa

Jos raaka-ainesatamia (mm. Sköldvik) ei oteta huomioon, on Vuosaari ainoa satama, jossa tuonti on suurempaa kuin vienti.

Tämä johtuu:
- maahantuonti on keskittynyt pääkaupunkiseudulle
- tukkukauppa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle
- molempien jakelureitit lähtevät Helsingistä ja Vantaalta.

Satamassa ei juurikaan käsitellä kappaletavaraa, vaan se on keskittynyt yllä mainittuihin lastiyksiköihin.

Puoliperävaunuliikenteen tuonnissa kulkee pääasiassa tukkukaupan päivittäistavaraa ja maahantuonnin koneita, laitteita ja varaosia.

Näissä merkittävimmät jakeluketjut lähtevät Metsälästä ja Vantaalta Hakkilan / lentoaseman alueelta sekä Keravalta.

Näin ollen siirto satamasta “sisämaan” terminaaliin vie vain 15-30 minuuttia ja päivittäistavara ehtii vielä saman päivän jakelurunkoihin jaettavaksi ympäri Suomea.

Konttien osalta liikenne toimii lähes vastaavalla tavalla muilta osin, mutta jakelulla ei koskaan ole noin kiire.

Vuosaaren liikenteestä n. 6% kulkee kiskoilla. Se nousee mahdollisesti n. 15 prosenttiin, kun Keravan logistiikkakeskus valmistuu.

Kun yli 90% yllä mainituista kuljetusyksiköistä kulkee kuorma-autolla ja suuntautuu 70 prosenttisesti teille 3, 4 ja 7 on selvää, että kokonaisratkaisuna Vuosaaren sijainti on ylivertainen Kantvikiin verrattuna.

Sataman sijainti mahdollistaa huomattavat säästöt kuljetusten kokonaiskustannuksista sekä on merkittävästi ympäristöystävällisempää.

Laivoja Suomen ja Itämeren eteläpään välille olisi tarvittu sama määrä olisipa satama ollut Kirkkonummela tai Vuosaaressa.

Pelkästään puoliperävaunuja vetäviä kuorma-autoja olisi Kantvikin liikenteessä tarvittu kolminkertainen määrä. Jos näille laskee ympäristökuorman koko elinkaarelle, olisi Kirkkonummi- ratkaisu aiheuttanut melkoisen uuden ympäristökuorman pääkaupunkiseudulle.

Laivojen ympäristökuorma jakautuu sekä vienti- että tuontilasteille. Kaikissa muissa satamissa, Turkua lukuun ottamassa, lähes kaikki liikenne on hakurahtiliikennettä, jossa laiva ajaa toiseen suuntaan tyhjänä ja saastuttaa turhaan toiseen suuntaan.

Näin ollen olisikin syytä alkaa ajatella, mihin tämä maa tarvitsee ne 52 satamaa, johon nyt ylläpidetään väylästöä ja jopa jäänmurtoa?

Pointti oli siis kuitenkin se, että kapitalisteiksi valikoituu ne, jotka ovat hyviä kapitalisteja. Samalla tavalla kuin nyt vaikka formuloihin valikoituu ne hyvät kuskit ja NBA:han hyvät koripalloilijat. (Ja samalla tavalla kuin poliitikoiksi valikoituu ne, jotka pystyvät hyötymään vaikutuksestaan poliittiseen päätöksentekoon.)

Eli kapitalistit ovat parempia kuin muut? Kohtuullisen ylimielistä

Suomi on saari ja siksi satamat strategisesti tärkeitä hankkeita. Joka tapauksessa tolkuttoman viivytystaistelun jälkeen saatiin satama aikaan.

Suurimpia hyötyjä siitä on, että Helsingissä päästään toteuttamaan keskeisesti parhaille paikoille Jätkäsaareen ja Sompasaareen uudet kaupunginosat. Ne ovat kaupunkipolitiikan ja liikennepolitiikankin suunnannäyttäjiä, kun pyritään kestävän kehityksen tukemiseen.

Oli satamahankkeessa paljon kummallisiakin käänteitä, kuten satamaradan rakentaminen kokonaan tunneliin. Tähän maahan on kyllä rakennettu teollisuusraiteita ihan vaan peltoa pitkin kulkemaan. Saa nähdä montako metriä tulevaisuudessa saadaan aikaan pintaratkaisuna uusia ja hyvin tarpeellisia juna-, metro- tai pikaraitioratoja.

Seudulle on ennenkin toteutettu suuria riskihankkeita. Suomenlinnan linnoitus tehtiin 1700-luvulla voittamattomaksi tuhlaten siihen valtion budjettirahoista kymmeniä prosentteja ja ranskalaisten rahat päälle. Se antautui ilman laukaustakaan. Mutta kaupungin hienoin ulkoilualua ja nähtävyys saatiin aikaan.

Tällä vaalikaudella on tarkoitus potkaista monenlaista isoa asiaa liikkeelle, esim. on ratikkayhteyttä Laajasaloon ja metroa länteen yms. liikennehanketta. Ja entäs ne asukaspysäköinnin pullonkaulat? Tai vaikka asuntolaivat Kaisaniemeen? Jonkinlainen poliittinen julistus siis toiveissa, vai oliko tuo vaaliohjelmasi vain vaalihöttöä, jonka ainoa tarkoitus oli saada kannatusta aikaiseksi? Pohdin tässä, että äänestinkö vaaleissa vihreitä vai virheitä?

Sorrut hyvin yleiseen virheeseen. Satama ei tuhoudu, jos sitä pyörittävä yritys menee konkurssiin. Jos se on yhtä välttämätön yhteiskunnalle kuin sinä oletat, sitä ei kannata varmasti pitää päivääkään poissa toiminnasta.

“On helppoa keksiä tilanteita, joissa tämä aiheuttaisi ongelmia. Vaikkapa sellainen tilanne, että sataman ostaa konserni jossa on osakkaana yritys joka, parantaakseen asemiaan muussa liiketoiminnassa, estää kilpailevan yrityksen tuotteiden kulkemisen sataman kautta.”

Jos satama on tehokkaimmassa käytössä silloin, kun joittenkin tuotteiden kulkeminen sen kautta estetään, niin silloin tämä on tietysti mahdollista. On kuitenkin luultavaa, että se taho, joka ei rajoita sataman läpi kulkevaa liikennettä suojellakseen muita intressejään pystyy maksamaan satamasta kovimman hinnan.

Tulevaisuudessa tarkoittaa kaikkia tulevia aikoja, oli se sitten seuraava vuosineljännes tai seuraava vuosituhat. Resurssin omistajan on jatkuvasti pidettävä huolta resurssistaan tai sen arvo vähenee. Ihan samalla tavalla kuin maanviljelijän ei kannata kuluttaa maittensa ravinteita loppuun tai metsänomistajan ei kannata hakata metsää keskenkasvuisena ei satamankaan omistajan kannata rakentaa satamaa siten, että hänen omaisuutensa arvo romahtaa ajan kuluessa.

Eläkerahastojenkin kannustimet ovat luultavasti lähempänä asiakkaidensa etua kuin poliitikkojen ja virkamiesten kannustimet koko kansan etua. Epäilen kuitenkin, että yliarvioit eläkerahastojen pääomien osuutta kaikesta pääomasta.

Kapitalismi pystyy vastaamaan kysyntään lähes aina paremmin kuin ylhäältä johdettu suunnitelmatalous, jossa ei ole yksityisomistusta; oli siten kyse, ruoasta, polttoaineesta, energiasta, autoista, elokuvista, satamatoiminnasta, kaivoksista jne.

Ehkä tarvitset hieman mielikuvitusta Ensinnäkin, konkurssitilanteessa olisi varsin luultavaa, että velkojat tekisivät järjestelyn, jossa toiminta jatkuisi (ainakin jo tehtyjen tilausten osalta), kunnes uusi toimija löytyy.

Toisekseen, Helsingin sataman toiminnot voidaan erilaisin järjestelyin siirtää toisiin satamiin. Kallista ja hankalaa, mutta no, elämä on.

Kolmannekseen, aika moni satama (vaikka olisikin kunnan omistuksessa) on jo nyt muodollisesti osakeyhtiö, joka siis voi periaatteessa mennä konkurssiin.

Ja jos nyt tuolle linjalle lähdetään, niin onhan meillä esimerkiksi sellaiset asiat kuin polttoainehuolto (Neste et. co.), sähköntuotanto (Fortum), tietoliikenne (Telia ja Radiolinja) ja pankkitoiminta (Nordea ja muut ruotsalaispankit) yksityisten firmojen kontolla. Ei taida yksi satama enää paljoa painaa, jos katastrofi vaanii firmojen mahdollisuudessa mennä konkurssiin.

Kari

En itseasiassa tiedä. Pääosa väylistä on valtion rakentamia ja valtion (Merenkulkulaitoksen) ylläpitämiä – voisin olettaa, että ainakin osa teollisuuden satamistakin on tällaisia.

Vaan eihän se tilannetta muuta: valtio vastaa myös pääosasta tiestöä, mutta eihän se tee logistiikkabisneksestä tai hyvien liikenneyhteyksien varteen sijoittuneesta huonekkalukaupasta “luonnollista monopolia”.

Kari

“jos oletetaan, että yksityinen sektori ei ole oikeasti yksityinen, vaan että tappiot sosialisoidaan, niin sittenhän markkinoilla ei kannata jättää yhtään mitään.”

Pääkaupunkiseudun satama ei ole parturikampaamo, jota ilmankin pärjätään hyvin, vaan olio joka on välttämätön yhteiskunnalle. En näe miten satama (tässä tapauksessa) voitaisiin päästää aidosti konkurssiin.

“Yksityisen satamayrityksen meno konkurssiin ei tietysti haittaa mitään. Joku uusi kapitalisti vain ostaa sataman ja alkaa käyttämään sitä parhaaksi katsomallaan tavalla.”

On helppoa keksiä tilanteita, joissa tämä aiheuttaisi ongelmia. Vaikkapa sellainen tilanne, että sataman ostaa konserni jossa on osakkaana yritys joka, parantaakseen asemiaan muussa liiketoiminnassa, estää kilpailevan yrityksen tuotteiden kulkemisen sataman kautta.

“Yksityinen olisi valinnut satamalle järkevämmän paikan, koska sille on ensi arvoisen tärkeää, että satama on mahdollisimman hyvällä paikalla myös tulevaisuudessa.”

Mitä tarkoittaa tässä sana “tulevaisuudessa”? Seuraava kvartteri vai se aika kun lapsenlapset perivät yrityksen? Miksi yksityisen yrityksen aikaperspektiivi olisi järkevämpi kuin poliittisten päättäjien?

“On toki totta, että myös kapitalistit epäonnistuvat päätöksissään. Koska he kantavat päätöstensä seuraukset heillä on poliitikkoja ja virkamiehiä huomattavasti suuremmat kannustimet päättää oikein.”

Oikeassa elämässä kapitalistit eivät kuitenkaan taida olla liikemiehiä Ayn Randin romaanista vaan esim. eläkerahastoja joiden sijoittajien palkkiot määräytyvät tavalla joissa tämä ei taida juurikaan toteutua.

“Minä en ymmärrä, millä perusteella satamaa pidetään jonkinlaisena “luonnollisena monopolina”. Suomessa toiminee tälläkin hetkellä yli 50 satamaa*), joista osa on yksityisiä ja jotka periaatteessa kilpailevat keskenään. Tonnimäärissä suurin satama taitaa edelleen olla yksityisomisteinen Sköldvik (Nesteen öljysatama).”

Aivan. Tietänet kuitenkin kuka näihin yksityisiin teollisuus-satamiin on rakentanut väylästyön ja kuka niitä ylläpitää.