Vuosaaren satama

Vuosaaren sata­man pro­jek­tior­gan­isaa­tio­ta pitää onnis­tel­la lois­tavasti, aikataulus­sa ja bud­jetis­sa pysyen läpi viedys­tä pro­jek­tista. Silti halu­an pala­ta vielä itse investoin­tipäätök­seen, vaik­ka san­o­taankin, että joka van­ho­ja muis­telee, sitä tikul­la silmään. Toivon ehdot­tomasti, että olen väärässä, mut­ta pelkään, että päätös sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen oli Helsingiltä munaus, jos­ta mak­se­taan pitkään.

Sata­ma piti ehdot­tomasti siirtää pois keskus­tas­ta, mut­ta sen oikea paik­ka olisi ollut Kirkkon­um­men Kantvikissa eikä Vuosaa­res­sa. Kirkkon­um­melle sen olisi voin­ut rak­en­taa joko Helsin­gin omis­ta­ma yhtiö tai Helsin­ki olisi voin­ut luop­ua sata­man pidos­ta ja antaa yksi­ty­is­ten toteut­taa koko hanke.

Sata­ma ei nimit­täin ole Helsingille mikään lois­to­bisnes, vaik­ka niin väitetään. Kun ote­taan huomioon, paljonko investoin­ti mak­soi, tuot­to investoidulle pääo­ma­lle ei ole häävi. Sata­ma kau­nis­teli tuot­to­ja kolmel­la tavalla:

  • Las­ki tavarasa­ta­man tuot­toi­hin mukaan hyvin kan­nat­ta­van matkus­ta­jasa­ta­man tuotot;
  • Poisti sata­man investoin­tiku­luista Jätkäsaares­ta ja Som­pasaares­ta vapau­tu­van maan arvon, ikään kuin se ei olisi vapau­tunut, jos sata­ma olisi raken­net­tu yksi­tyisel­lä pääo­ma­l­la Kirkkonummelle;
  • Ei laskenut pääo­ma­lle hin­taa, kos­ka pääo­ma on kerät­ty sata­man van­hoista tuotoista.

Vuosaari on väärä paik­ka sata­malle koska

  • se on vääräl­lä puolel­la Helsinkiä. Mik­si viedä tavarat Helsin­gin ohi sen itäpuolelle ja kul­jet­taa ne sit­ten takaisin?
  • Vuosaari on jääoloil­taan talvel­la huo­mat­tavasti han­kalampi kuin Kirkkon­um­mi. Tämä argu­ment­ti tosin sulaa käsi­in ilmas­ton lämmetessä;
  • Maan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus Vuosaa­res­sa on paljon suurem­pi kuin Kirkkon­um­mel­la. Sata­ma piti siirtää kaupun­gin ulkop­uolelle, mut­ta Sipoo-liitok­sen jäl­keen meil­lä on taas sata­ma keskel­lä kaupunkia. Sata­ma-alueelle olisi Vuosaa­res­sa asutet­tu kymme­nen tuhat­ta asukas­ta eri­no­maisi­in paikkoi­hin metroase­man lähelle.
  • Maali­iken­ney­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen Vuosaa­reen oli tolkut­toman kallista; eri­tyisen kalli­ik­si tuli Suomen pisin rautati­etun­neli. Ran­nalle raken­net­tu suuri sata­ma alkaa olla van­hen­tunut­ta teknolo­giaa. Nykyaikainen “sata­ma” kan­nat­taa rak­en­taa kuiv­alle maalle, Suomen tapauk­ses­sa jon­nekin Ker­a­van ja Riihimäen välille. Täl­lainen kuiv­an maan “sata­ma” on esimerkik­si keskel­lä Bel­giaa, logis­ti­ikkakeskus, jonne tavara tuo­daan ran­nikol­ta koko­ju­nakul­je­tuksi­na. Ran­nikol­la sata­man kor­vaa muu­ta­ma lai­turi. Laivo­jen sisältö siir­retään juni­in ja hinataan logis­ti­ikkakeskuk­seen jaet­tavak­si ympäri maata.

Täl­lainen kuiv­an maan sata­ma on syn­tymässä ymmärtääk­seni Ker­avalle. Tois­taisek­si se toimii Vuosaaren sata­man taka­maana, mut­ta kovin suuri houku­tus sil­lä on alkaa kil­pailut­taa satamia — lai­ture­i­ta. Se painaa Helsin­gin sata­ma­mak­sut alas.

Mik­si näi­hn pääsi käymään? Kun Vuosaari siir­ret­ti­in aikanaan maalaiskun­nas­ta Helsinki­in, sinne piti lait­taa sata­ma.  Koneis­to suun­nit­teli sata­maa vuosikym­meniä. Vaik­ka ajat muut­tui­v­at, sitä ei pysäyt­tänyt mikään. Koneis­to oli lait­tanut tähyän liikaa motivaatioinvestointeja

Huonos­ti kort­tin­sa pela­si­vat myös vihreät, jot­ka keskit­tyivät puo­lus­ta­maan vain Vuosaaren Natu­ra-arvo­ja, jol­loin jäi sivu­seikak­si se, että han­ke on logis­tis­es­ti huono.

Min­u­un otti joskus yhteyt­tä henkilö merkit­tävästä suon­malais­es­ta liiken­teen alan insinööri­toimis­tos­ta ker­toak­seen, kuin­ka huonoa ratkaisua ollaan tekemässä. Kysyin, mik­si hän tätä min­ulle ker­too, mniksi ei ker­ro kaupung­in­jo­hta­jalle tai kir­joi­ta lehteen. “Menet­täisimme kaik­ki Helsin­gin toimeksiannot.”

30 vastausta artikkeliin “Vuosaaren satama”

  1. Kyse­lykaut­eni jatkuu. Näitä asioi­ta olenkin kauan miet­tinyt. Hyvä kun saa ajatel­la ääneen:

    Minkä ver­ran mah­toi painaa se, että vero­tu­lot ja työ­paikat sata­man lähelle sijoit­tuvista huolin­tali­ikkeistä yms. & itse sata­man työ­paikat halut­ti­in säi­lyt­tää Helsin­gin kun­nan­ra­jo­jen sisäpuolella?

    Maantieli­ikenne hajaan­tuu kai sit­tenkin Vuosaares­ta nopeam­min use­alle kohta­laisen väl­i­tyskykyiselle (hmm…) väylälle; Kehä I:lle ja III:lle, Por­voon moot­tori­tielle, Lah­den­tielle, Itäväylälle…
    Kantvikissa olisi pahamaineista “Femti­et­ta­nia” pitänyt aika paljon viritellä?

    Turun radan kyky raskaiden ja nopei­den tavara­ju­nien liikut­telu­un Kirkkon­um­melta län­teen­päin on aika onneton, vaik­ka rataa onkin paran­net­tu 80-luvun alennustilasta?
    Tämä pätee Vuosaarestakin junal­la län­teen pyrkivi­in tavaroi­hin. Meinaan vain että suh­teel­lisen hyvän K:nummi-Helsinki pätkän ulot­tumi­nen lähelle Kantvikiä ei vielä olisi kaikkea ratkaissut.

    Kantvikistä pääradalle matkaa­vat tavara­ju­nat taas olisi pitänyt “vek­sla­ta” Pasi­las­sa, kos­ka Pasilan/Ilmalan rat­api­ha on komeud­estaan huoli­mat­ta Y‑risteys eli suo­raan rantaradal­ta pohjoiseen ei pääse kääntymään?

    Onko Helsin­gin sata­man tuon­tili­iken­teestä merkit­tävä osu­us tran­si­toa Venäjälle ja vaik­ka olisikin, voiko sen varaan laskea tule­vaisu­udessa? Jos on ja voi, niin Vuosaari on parem­min sijoittunut?

  2. Työ­paikat sijoit­tuvat suurelta osin Vantaalle.
    Kantvikista olisi vedet­ty oiko­ra­ta Han­ko-Hyvinkää ‑radalle. Pasi­las­sa ei siis olisi tarvin­nut käy­dä kään­tymässä eikä pujotel­la Rantaradan Pen­dolino­jen välis­sä. Siitä olisi ollut pääradalle paljon jouhe­vampi yhteys. Vuosaares­ta voi liiken­nöidä pääradalle vain öisin, kos­ka päära­ta on niin kuor­mitet­tu lähel­lä Helsinkiä.

  3. jeps. Asi­at eivät tule kun­nol­la hoide­tuk­si, jos päätök­sen tek­i­jät eivät itse kan­na vas­tu­u­ta seurauksista.

    Sata­man pitämi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen ja paikan val­in­ta olisi ehdot­tomasti pitänyt jät­tää yksi­tyiselle sektorille.

    Juuri näitä Osmon esit­telemiä taloudel­lisia laskelmia julki­nen sek­tori ei voi tehdä järkevästi, kos­ka se ei nau­ti voitoista tai kär­si tappioita.

  4. Hyvä kun pohdi­taan jälkikä­teenkin, etukä­teen Vuosaaren rak­en­tamisel­la taisi olla kiire. Eikä sen vuok­si, että Helsin­gin sata­mat oli­si­vat tukkeu­tu­mas­sa, ei… kyl­lä nämä van­hat sata­mat oli­si­vat vielä parikym­men­tä vuot­ta vetäneet, jos niin olisi halut­tu. Tuliko­han painei­ta lännestä…

  5. Äärim­mäisen mie­lenki­in­toista, tuo “koneis­to jauhoi” kuul­lostaa melkoiselta dinosaurialta.
    Olisiko sama päätös syn­tynyt, jos pääkaupunkiseudun kaupun­git oli­si­vat olleet yhtä kaupunkia?

  6. Olen Osmon kanssa koko­lail­la samaa mieltä siitä, että sata­man sijoit­ta­mi­nen Vuosaa­reen oli erit­täin hölmö ratkaisu. Lis­taan voisi lisätä vielä mm. sen, että laivaväylä on liian kapea [1].

    “Onko Helsin­gin sata­man tuon­tili­iken­teestä merkit­tävä osu­us tran­si­toa Venäjälle ja vaik­ka olisikin, voiko sen varaan laskea tulevaisuudessa? ”

    Venäjän tran­si­ti­oli­ikenne Vuosaaren kaut­ta ei ole aivan mitätön­tä, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa niin merkit­tävää, että se perustelisi sata­man sijain­nin. Lisäk­si Venäjän tran­si­ti­oli­iken­ten­teen jatku­vu­u­teen ei mis­sään tapauk­ses­sa voi luot­taa (kaiken jär­jen mukaan liikenne tulee siir­tymään Pietari­in tule­vaisu­udessa — Venäjän tapauk­ses­sa ei vain voi­da tietä, kuin­ka läheisessä tulevaisuudessa).

    Ja vaik­ka Venäjään voisikin luot­taa ja liikenne säilysi, taitaa olla niin, että tran­si­ti­oli­iken­teestä on Suomelle enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, jos kaik­ki kus­tan­nuk­set (tei­den kulu­mi­nen, investoin­nit, liiken­netur­val­lisu­u­den heikken­e­m­i­nen, jne.) huomioidaan.

    “Jos on ja voi, niin Vuosaari on parem­min sijoittunut?”

    Nähdäk­seni ei ole eri­ty­isiä perustei­ta väit­tää, että siinäkään tapauk­ses­sa Vuosaari olisi Kantvikia parem­pi paikka.

    Kokon­aan toinen kysymys on, tarvit­taisi­inko Helsin­gin satamille “kor­vaa­jaa” ensinkään. Suomes­sa kuitenkin on nykyisel­lään tek­nis-taloudel­lis­es­ti ajatellen liikaa satamia, joista osaa voisi hyvinkin laa­jen­taa. Tavar­avir­rat kulke­vat logis­ti­ikkakeskusten kaut­ta, jol­loin ei ole eri­tyisen perustel­tua syytä sijoit­taa sata­maa aivan kaupun­gin läheisyyteen.

    Mut­ta tehty, mikä tehty. Taitaa eli­naikanani tul­la vielä sekin päätös, kun Vuosaaren sata­ma siir­retään “pois kaupun­gin keskustasta”.

    [1] http://www.talouselama.fi/uutiset/article172038.ece?s=l&wtm=talouselama/-25112008

  7. Niin­pä. Mokia raisi­vat olla niin sata­man byg­gaami­nen Vuosaa­reen kuin Öster­sun­domin shang­hai­jaami­nen Sipoolta…

  8. Taitaa eli­naikanani tul­la vielä sekin päätös, kun Vuosaaren sata­ma siir­retään “pois kaupun­gin keskustasta”.
    Ai sä olet niin nuori!

  9. Porkkalan edustal­ta Vuosaaren edustalle on likimäärin 24 mpk:n (45 km) mat­ka. Toisaal­ta Kantvikista Hämeen­lin­nan tien var­teen on likimäärin 40 km ja Lah­den­tien var­teen 55 km maan­teitse. Logis­ti­ikkakeskuk­set ovat näi­den kah­den välis­sä Kehä III:lla. Niin ja Kehä III on Hang­on­tieltä Turun­teille 2‑kaistainen.

    Kirkkon­um­melta on han­kala yhteys pääradalle, kun taas Vuosaaren tun­neli on vain 15 — 20 km. Sen louhin­taku­lut ovat n 2O Me tms. siis pikkuraha.

    Muuuten en ota kan­taa asi­aan. Pait­si että oli kiva, kun Kantvikin purhje­hti­jat voivat pitää sata­mansa ja jol­laran­tansa. Toeteaa yhdis­tyk­sen pitkäaikainen jäsen.

    Niin ja olisi myös ollut kiva, että sata­ma olisi jäänyt nykyiselle paikalleen sen sijaan että sinne tulee henget­tömiä mod­erne­ja mer­i­henkisi asuinaluei­ta tuulisille ja utu­isille niemille. 

    Taidan satamien suh­teen elää vielä sitä aikaa, kun Kotkan sata­mas­sa lik­istelin sievää tyt­töä halkopino­jen välis­sä, kaver­it toi­vat Sörkas­ta kahvia / lekan tai kon­sertin jäl­keen lähdin poikien kanssa kaa­haa­maan Her­ne­saa­reen. Joku niuho on pistänyt pan­zariverkkoaidan esteek­si. Keljua. Ja halkopinotkin ovat kadon­neet.. Ja sievät tytöt (siis min­un maailmastaani)

  10. Osmon main­in­ta siitä kuin­ka koneis­to jää ikäänkuin jumi­in kuu­lostaa tutul­ta muis­takin yhteyk­sistä. Isois­sa han­kkeis­sa kan­nat­ta­nee teetät­tää mon­ta selvi­tys­tä ja han­kkia joukko tärkeitä henkilöitä asian taakse, jon­ka jäl­keen he vaikut­ta­vat mui­hin jne. kunnes lumi­pal­lo onkin jo siinä vauhdis­sa että sen pysäyt­tämi­nen esim. järkiar­gu­menteil­la on vaikeaa.

    Tois­ta­mal­la asioi­ta niistä tulee ikäänkuin totuuk­sia, tai ainakin päähän­pint­tymiä. Jostain syys­tä niistä ei pystytä päästämään irti, vaik­ka tieto kart­tuisi ja aika olisi jo ajanut alku­peräisen ajatuk­sen ohi. Taustal­la voivat toki olla myös aivan muun­laiset perus­teet kuin mil­lä asi­aa julkises­ti perustel­laan — ken­ties jonkin yksit­täisen tahon taloudelli­nen hyöty.

    Mieleeni tulee ainakin län­simetro, jota huono hyö­ty/kus­tan­nus-laskel­makaan ei enää kyen­nyt pysäyt­tämään, vaik­ka seudun liiken­netarpeet ja ymmär­rys hyvästä joukkoli­iken­teestä ovat kovin eri­laisia kuin 60-luvul­la, jol­loin metrolin­ja piir­ret­ti­in suunnitelmaan. 

    Toisaal­ta nyt on ollut ilmas­sa pien­tä epäilystä Helsin­gin keskus­tatun­nelin suh­teen, mikä on posi­ti­ivi­nen merk­ki siitä, että megapro­jek­te­jakin voidaan pysäyt­tää. Vaik­ka epäilenkin, että tun­neli vielä pon­nah­taa esille.

  11. Sitä en tiedä oliko nykyisen Helsin­gin sata­man osan sijoi­tus­päätös oikein sijoituk­seltaa taik­ka väärin taik­ka muuten kyseenalaista, mut­ta men­nään­pä muiden maid­en satamien sijoituk­si­in näh­den suh­teessa kunkin kaupun­gin kestustaan.

    Min­ua on aina kiin­nos­tanut Hong-Kong. Kaiketi sen takia, että kaupun­gin suun­nit­telus­sa ovat vuosikym­meniä toim­i­neet britit, kiin­laiset ja sum muut kansalaisu­udet. Liikenne toimii eri­no­mais­es­ti joka on uuden­maan kokoinen ja väk­ilu­vul­taan liki Suomen määräinen.

    Hong-Kon­gin sata­man sijain­ti lop­pu­jen lopuk­si kaupunki­laisen kannal­ta on vähäi­nen, vaik­ka sata­ma sijait­see per­in­teis­ten liikku­misaluei­den keskip­is­teessä. Ei laivo­jen tulo­ja tuol­la sam­ta­maan ja sata­mas­ta seu­ra­ta eikä kir­ja­ta taval­lis­ten kaupunki­lais­ten tahol­ta. Siinä ne lai­vat menevät ja tule­vat. Eikä sata­mas­ta kuu­lu meteliä las­tat­tes­sa ja puret­taes­sa laivo­ja lähitienooseen.

    Siis, sanal­la sanoen, Hong-Kongis­sa toimii liikenne niin, että kaupunki­laiset ovat tyy­tyväisiä niihin liiken­nepalvelui­hin jot­ka ovat suun­nitel­tu­ja kan­sain­välis­ten yri­tys­ten tahol­ta. Liiken­teessäkin men­nään yhteen suun­taan sil­loin kun tarvis on. Eikä siel­lä ole ketkään fil­lareil­laan pyrkimässä kaa­haa­maan muiden kulk­i­joiden sekaan. Men­nään lau­tal­la, bus­sill ja masstran­si­t­il­la sen takia, että joukkoli­ikenne toimii — matkaa­jan kannal­ta tietenin.

    Fil­lar­il­lakin voi liiken­teessä ajel­la jos halu­aa. Mut­ta har­vat haluavat.

  12. Oli­si­vatko Soin­in­vaaran nyt esit­tämät peruste­lut sil­loin aikanaan saa­neet aikaan mitään asial­lista miet­timistä?? Sil­loin pidin itse vihre­itä tässä asi­as­sa saunan taakse vietäv­inä häirikköinä. Eikös se kallis tun­neli raken­net­tu juuri luon­non­suo­jelulli­sista syistä?
    Ihmette­len kovasti, ettei kukaan noista asioista puhunut todel­la järkevästi sil­loin ja nimeno­maan rahas­ta. Osmo, mis­sä Sinä kuljit sil­loin?? Kuukke­lin perässäkö??
    YT
    Markku Vainio

  13. Vuosaari on jääoloil­taan talvel­la huo­mat­tavasti han­kalampi kuin Kirkkon­um­mi. Tämä argu­ment­ti tosin sulaa käsi­in ilmas­ton lämmetessä;

    Jos nyt käykin niin, että ilmas­to ei läm­pene riit­tävästi, niin tämähän on kuitenkin help­po kor­ja­ta rak­en­ta­mal­la ydin­voimala Sipooseen ja käyt­tämäl­lä lauhde­vet­tä sata­man sulanapitämiseen. Eikös?

  14. Samat peruste­lut tuoti­in jo kom­menteis­sa esille mil­lä asetet­ti­in Vuok­ki Kantvikin edelle (lyhyem­mät matkat Kehä III varas­toi­hin, lyhempi rata jne.), 

    Osmon logi­ikkaa en oikein ymmär­rä; ratali­iken­nekeskus Ker­aval­la on Paha Jut­tu, mut­ta Hang­on radan kaut­ta kul­jet­tavalle Riihimäen suun­nan logis­ti­ikkakeskus olisi Hieno Ratkaisu.

    Vihreät taisi­vat men­nä luon­no­suo­jeluli­iton selän taakse, jot­ka taas toimi­vat ruotsinkielis­ten kar­tano- ja huvi­la­her­ro­jen bul­vaan­i­na. Lin­nus­to ei ole sat­mas­ta kärsinyt, SLL:n uskot­tavu­us sen sijaan meni.

  15. “Jos nyt käykin niin, että ilmas­to ei läm­pene riit­tävästi, niin tämähän on kuitenkin help­po kor­ja­ta rak­en­ta­mal­la ydin­voimala Sipooseen ja käyt­tämäl­lä lauhde­vet­tä sata­man sulanapitämiseen. Eikös?”

    Joo, mut­ta tämä olisi var­maan ensim­mäi­nen ker­ta maail­mas­sa, kun ydin­voimalan lauhde­vet­tä käytet­täisi­in johonkin hyödyl­liseen… eli tuskimpa.

  16. “Helsin­ki olisi voin­ut luop­ua sata­man pidos­ta ja antaa yksi­ty­is­ten toteut­taa koko hanke.”

    Hmm. Tietysti tot­ta, mut­ta mik­sei luon­nolli­nen monop­o­li ‑kort­ti pelaa täl­lä kertaa?

    re: insinöörin omantunnonkoputukset

    Miten täl­lai­sista lehmänkaupoista päästäisi­in eroon? Riit­tävän val­is­tuneet päättäjät?

  17. Art­turi Björk kirjoitti:

    “Sata­man pitämi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen ja paikan val­in­ta olisi ehdot­tomasti pitänyt jät­tää yksi­tyiselle sektorille.
    Juuri näitä Osmon esit­telemiä taloudel­lisia laskelmia julki­nen sek­tori ei voi tehdä järkevästi, kos­ka se ei nau­ti voitoista tai kär­si tappioita.”

    Halu­aisitko sel­ven­tää, mik­si yksi­tyi­nen yri­tys käytän­nössä toimisi tässä suh­teessa parem­min? Yksi­tyi­nen sata­mayri­tys voisi men­nä konkurssi­in. Tai hädän het­kel­lä se voisi huu­taa valtiota/kuntaa apu­un. Ja valtio/kunta tulisi apu­un, kos­ka sata­ma on yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta niin keskeinen olio.

  18. “Sata­man pitämi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen ja paikan val­in­ta olisi ehdot­tomasti pitänyt jät­tää yksi­tyiselle sektorille.”

    Teo­ri­aa, ei käytän­töä. Tässäkin tapauk­ses­sa yksi­ty­is­ra­hoit­teisen han­kkeen kan­nat­tavu­us riip­puisi täysin siitä kuin­ka tehokkaasti sata­ma­op­er­aat­tori pysty­isi kanavoimaan itselleen eri­laisia yhteiskun­nan sub­ven­tioi­ta ja hyö­dyn­tämään (luon­nol­lisen) monop­o­liase­mansa. Ulkois­vaiku­tuk­sis­ta­han yksi­tyisen yri­tyk­sen ei tarvitse välit­tää lainkaan.

    Mitä itse pro­jek­ti­in ja sata­man oper­oin­ti­in tulee, niin ainakin maal­likos­ta toim­inta vaikut­taa hyvinkin ammat­ti­maiselta, enkä hah­mo­ta miten tilanne paranisi sil­lä että osaa­va työvoima siir­ty­isi jonkin yksi­tyisen yri­tyk­sen palkkalistoille.

    Jos ja kun demokraat­ti­nen päätök­sen­tekokoneis­to halu­aa tehdä huono­ja päätök­siä niin se sille sallittakoon.

  19. Teemu Kemp­painen: Joo siis, jos olete­taan, että yksi­tyi­nen sek­tori ei ole oikeasti yksi­tyi­nen, vaan että tap­pi­ot sosial­isoidaan, niin sit­ten­hän markki­noil­la ei kan­na­ta jät­tää yhtään mitään.

    Yksi­tyisen sata­mayri­tyk­sen meno konkurssi­in ei tietysti hait­taa mitään. Joku uusi kap­i­tal­isti vain ostaa sata­man ja alkaa käyt­tämään sitä parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla.

    Yksi­tyi­nen olisi valin­nut sata­malle järkeväm­män paikan, kos­ka sille on ensi arvoisen tärkeää, että sata­ma on mah­dol­lisim­man hyväl­lä paikalla myös tule­vaisu­udessa. Yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja taas pohtii tarkasti, että mis­sä käytössä hänen maansa on kaik­ista tuot­toisin, eli jos paik­ka on tehokkaam­mas­sa käytössä asun­toina, hän ei länt­tää siihen satamaa.

    On toki tot­ta, että myös kap­i­tal­is­tit epäon­nis­tu­vat päätök­sis­sään. Kos­ka he kan­ta­vat päätösten­sä seu­rauk­set heil­lä on poli­itikko­ja ja virkamiehiä huo­mat­tavasti suurem­mat kan­nus­timet päät­tää oikein. On sis olet­tet­tavaa, että kap­i­tal­is­teik­si valikoituu ne, jot­ka val­it­se­vat use­am­min oikein.

  20. “Tässäkin tapauk­ses­sa yksi­ty­is­ra­hoit­teisen han­kkeen kan­nat­tavu­us riip­puisi täysin siitä kuin­ka tehokkaasti sata­ma­op­er­aat­tori pysty­isi kanavoimaan itselleen eri­laisia yhteiskun­nan sub­ven­tioi­ta ja hyö­dyn­tämään (luon­nol­lisen) monopoliasemansa.”

    Ei kai satam­a­toim­intaa ole tarpeen sub­ven­toi­da, eiköhän se sinäl­lään ole ihan kan­nat­tavaa liike­toim­intaa. Tietenkin liiken­ney­hteyk­sien, väylien yms. rak­en­t­a­mi­nen voidaan kat­soa sub­ven­toin­niksi, mut­ta tämä ongel­ma voitaisi­in ratkaista esim. huu­tokaup­paa­mal­la tont­ti tai vaa­ti­mal­la, että sata­maa oper­oi­va yri­tys osal­lis­tuu mainit­tui­hin kus­tan­nuk­si­in tai rak­en­taa tarvit­ta­vat väylät.

    Minä en ymmär­rä, mil­lä perus­teel­la sata­maa pide­tään jonkin­laise­na “luon­nol­lise­na monop­o­li­na”. Suomes­sa toim­i­nee täl­läkin het­kel­lä yli 50 sata­maa*), joista osa on yksi­ty­isiä ja jot­ka peri­aat­teessa kil­pail­e­vat keskenään. Ton­nimääris­sä suurin sata­ma taitaa edelleen olla yksi­ty­i­somis­teinen Sköld­vik (Nes­teen öljysatama).

    Kari

    *) Vuon­na 2005 ulko­maan vesikul­je­tuk­sia hoidet­ti­in 52:n sata­man kautta.
    Lähde:
    “Liiken­neti­las­tolli­nen vuosikir­ja 2006”. Tilas­tokeskus. Suomen viralli­nen tilas­to, Helsin­ki 2006

  21. Kari kir­joit­ti 13.1.2009 kel­lo 15:46

    “Minä en ymmär­rä, mil­lä perus­teel­la sata­maa pide­tään jonkin­laise­na “luon­nol­lise­na monop­o­li­na”. Suomes­sa toim­i­nee täl­läkin het­kel­lä yli 50 sata­maa*), joista osa on yksi­ty­isiä ja jot­ka peri­aat­teessa kil­pail­e­vat keskenään. Ton­nimääris­sä suurin sata­ma taitaa edelleen olla yksi­ty­i­somis­teinen Sköld­vik (Nes­teen öljysatama).”

    Aivan. Tietänet kuitenkin kuka näi­hin yksi­ty­isi­in teol­lisu­us-satami­in on rak­en­tanut väylästyön ja kuka niitä ylläpitää.

  22. Art­turi Björk:

    “jos olete­taan, että yksi­tyi­nen sek­tori ei ole oikeasti yksi­tyi­nen, vaan että tap­pi­ot sosial­isoidaan, niin sit­ten­hän markki­noil­la ei kan­na­ta jät­tää yhtään mitään.”

    Pääkaupunkiseudun sata­ma ei ole par­turikam­paamo, jota ilmankin pär­jätään hyvin, vaan olio joka on vält­tämätön yhteiskun­nalle. En näe miten sata­ma (tässä tapauk­ses­sa) voitaisi­in päästää aidosti konkurssiin. 

    “Yksi­tyisen sata­mayri­tyk­sen meno konkurssi­in ei tietysti hait­taa mitään. Joku uusi kap­i­tal­isti vain ostaa sata­man ja alkaa käyt­tämään sitä parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla.”

    On help­poa kek­siä tilantei­ta, jois­sa tämä aiheut­taisi ongelmia. Vaikka­pa sel­l­ainen tilanne, että sata­man ostaa kon­serni jos­sa on osakkaana yri­tys joka, paran­taak­seen asemi­aan muus­sa liike­toimin­nas­sa, estää kil­pail­e­van yri­tyk­sen tuot­tei­den kulkemisen sata­man kautta. 

    “Yksi­tyi­nen olisi valin­nut sata­malle järkeväm­män paikan, kos­ka sille on ensi arvoisen tärkeää, että sata­ma on mah­dol­lisim­man hyväl­lä paikalla myös tulevaisuudessa.”

    Mitä tarkoit­taa tässä sana “tule­vaisu­udessa”? Seu­raa­va kvart­teri vai se aika kun lapsen­lapset perivät yri­tyk­sen? Mik­si yksi­tyisen yri­tyk­sen aikaper­spek­ti­ivi olisi järkevämpi kuin poli­it­tis­ten päättäjien?

    “On toki tot­ta, että myös kap­i­tal­is­tit epäon­nis­tu­vat päätök­sis­sään. Kos­ka he kan­ta­vat päätösten­sä seu­rauk­set heil­lä on poli­itikko­ja ja virkamiehiä huo­mat­tavasti suurem­mat kan­nus­timet päät­tää oikein.”

    Oike­as­sa elämässä kap­i­tal­is­tit eivät kuitenkaan tai­da olla liikemiehiä Ayn Randin romaanista vaan esim. eläk­er­a­has­to­ja joiden sijoit­ta­jien palkkiot määräy­tyvät taval­la jois­sa tämä ei tai­da juurikaan toteutua.

  23. “Tietänet kuitenkin kuka näi­hin yksi­ty­isi­in teol­lisu­us-satami­in on rak­en­tanut väylästyön ja kuka niitä ylläpitää.”

    En itseasi­as­sa tiedä. Pääosa väylistä on val­tion rak­en­tamia ja val­tion (Merenkulku­laitok­sen) ylläpitämiä — voisin olet­taa, että ainakin osa teol­lisu­u­den satamis­takin on tällaisia.

    Vaan eihän se tilan­net­ta muu­ta: val­tio vas­taa myös pääosas­ta tiestöä, mut­ta eihän se tee logis­ti­ikkabis­nek­ses­tä tai hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­teen sijoit­tuneesta huonekkalukau­pas­ta “luon­nol­lista monopolia”.

    Kari

  24. “Pääkaupunkiseudun sata­ma ei ole par­turikam­paamo, jota ilmankin pär­jätään hyvin, vaan olio joka on vält­tämätön yhteiskun­nalle. En näe miten sata­ma (tässä tapauk­ses­sa) voitaisi­in päästää aidosti konkurssiin”

    Ehkä tarvit­set hie­man mieliku­vi­tus­ta 🙂 Ensin­näkin, konkurssi­ti­lanteessa olisi varsin luul­tavaa, että velko­jat tek­i­sivät jär­jeste­lyn, jos­sa toim­inta jatkuisi (ainakin jo tehty­jen tilausten osalta), kunnes uusi toim­i­ja löytyy.

    Toisek­seen, Helsin­gin sata­man toimin­not voidaan eri­laisin jär­jeste­lyin siirtää toisi­in satami­in. Kallista ja han­kalaa, mut­ta no, elämä on.

    Kol­man­nek­seen, aika moni sata­ma (vaik­ka olisikin kun­nan omis­tuk­ses­sa) on jo nyt muodol­lis­es­ti osakey­htiö, joka siis voi peri­aat­teessa men­nä konkurssiin.

    Ja jos nyt tuolle lin­jalle lähde­tään, niin onhan meil­lä esimerkik­si sel­l­aiset asi­at kuin polt­toaine­huolto (Neste et. co.), sähkön­tuotan­to (For­tum), tietoli­ikenne (Telia ja Radi­olin­ja) ja pankki­toim­inta (Nordea ja muut ruot­salais­pankit) yksi­ty­is­ten fir­mo­jen kon­tol­la. Ei tai­da yksi sata­ma enää paljoa painaa, jos katas­trofi vaanii fir­mo­jen mah­dol­lisu­udessa men­nä konkurssiin.

    Kari

  25. Teemu Kemp­painen:

    Sor­rut hyvin yleiseen virheeseen. Sata­ma ei tuhoudu, jos sitä pyörit­tävä yri­tys menee konkurssi­in. Jos se on yhtä vält­tämätön yhteiskun­nalle kuin sinä ole­tat, sitä ei kan­na­ta var­masti pitää päivääkään pois­sa toiminnasta.

    “On help­poa kek­siä tilantei­ta, jois­sa tämä aiheut­taisi ongelmia. Vaikka­pa sel­l­ainen tilanne, että sata­man ostaa kon­serni jos­sa on osakkaana yri­tys joka, paran­taak­seen asemi­aan muus­sa liike­toimin­nas­sa, estää kil­pail­e­van yri­tyk­sen tuot­tei­den kulkemisen sata­man kautta.”

    Jos sata­ma on tehokkaim­mas­sa käytössä sil­loin, kun joit­tenkin tuot­tei­den kulkem­i­nen sen kaut­ta estetään, niin sil­loin tämä on tietysti mah­dol­lista. On kuitenkin luul­tavaa, että se taho, joka ei rajoi­ta sata­man läpi kulke­vaa liiken­net­tä suo­jel­lak­seen mui­ta intresse­jään pystyy mak­samaan sata­mas­ta kovim­man hinnan.

    Tule­vaisu­udessa tarkoit­taa kaikkia tule­via aiko­ja, oli se sit­ten seu­raa­va vuosineljännes tai seu­raa­va vuosi­tuhat. Resurssin omis­ta­jan on jatku­vasti pidet­tävä huol­ta resurssis­taan tai sen arvo vähe­nee. Ihan samal­la taval­la kuin maanvil­jeli­jän ei kan­na­ta kulut­taa mait­ten­sa rav­in­tei­ta lop­pu­un tai met­sän­o­mis­ta­jan ei kan­na­ta haka­ta met­sää keskenkasvuise­na ei sata­mankaan omis­ta­jan kan­na­ta rak­en­taa sata­maa siten, että hänen omaisuuten­sa arvo rom­ah­taa ajan kuluessa.

    Eläk­er­a­has­to­jenkin kan­nus­timet ovat luul­tavasti lähempänä asi­akkaiden­sa etua kuin poli­itikko­jen ja virkami­esten kan­nus­timet koko kansan etua. Epäilen kuitenkin, että yliarvioit eläk­er­a­has­to­jen pääomien osu­ut­ta kaikesta pääomasta.

    Kap­i­tal­is­mi pystyy vas­taa­maan kysyn­tään läh­es aina parem­min kuin ylhäältä johdet­tu suun­nitel­mat­alous, jos­sa ei ole yksi­ty­i­somis­tus­ta; oli siten kyse, ruoas­ta, polt­toaineesta, ener­gias­ta, autoista, eloku­vista, satam­a­toimin­nas­ta, kai­vok­sista jne.

  26. Nyt kun edus­tuskausi läh­tee käyn­ti­in, niin olisi hyvä saa­da joku blogikir­joi­tus siitä, mitä asioi­ta aiot alkaa aja­maan itse ja mis­sä pyrit vaikut­ta­maan vihrei­den tai muu­ta mah­dol­lista kaut­ta? Onhan sul­la paljon hyviä ideoita, mut­ta jotain kon­greet­tis­takin olisi haus­ka havaita:)
    Täl­lainen Vuosaaren sata­man kus­tan­nusten jälkikä­teen tapah­tu­va ihmette­ly on tärkeää, mut­ta vähin­tään yhtä tärkeää on virheistä oppiminenkin.

    Täl­lä vaa­likaudel­la on tarkoi­tus potkaista mon­en­laista isoa asi­aa liik­keelle, esim. on ratikkay­hteyt­tä Laa­jasa­loon ja metroa län­teen yms. liiken­nehanket­ta. Ja entäs ne asukaspysäköin­nin pul­lonkaulat? Tai vaik­ka asun­to­lai­vat Kaisaniemeen? Jonkin­lainen poli­it­ti­nen julis­tus siis toiveis­sa, vai oliko tuo vaalio­hjel­masi vain vaal­i­höt­töä, jon­ka ain­oa tarkoi­tus oli saa­da kan­na­tus­ta aikaisek­si? Pohdin tässä, että äänestinkö vaaleis­sa vihre­itä vai virheitä?

  27. Taitaa van­ha suo­la jan­ot­taa. Vuosaaren satama­hanke sisältää tietysti monia epä­var­muustek­i­jöitä kuten kaik­ki tämän kokoiset han­kkeet. En muista toista lokalisoin­ti­asi­aa, jota olisi tutkit­tu niin perin juurin kuin Vuosaari/Kantvik sijoit­tumis­vai­h­toe­htoa. Ehkä Malmin lento­ken­tän uudelleen sijoit­tumisas­i­as­ta ker­tyy vielä aikaa myöten korkeampi paperikasa. Jos yksi­tyi­nen yri­tys valmis­telisi omia päätök­siään yhtä ajan kanssa puur­taen, jäisi paljon investoin­te­ja tekemättä.

    Suo­mi on saari ja sik­si sata­mat strate­gis­es­ti tärkeitä han­kkei­ta. Joka tapauk­ses­sa tolkut­toman viivy­tys­tais­telun jäl­keen saati­in sata­ma aikaan. 

    Suurimpia hyö­tyjä siitä on, että Helsingis­sä päästään toteut­ta­maan keskeis­es­ti parhaille paikoille Jätkäsaa­reen ja Som­pasaa­reen uudet kaupungi­nosat. Ne ovat kaupunkipoli­ti­ikan ja liiken­nepoli­ti­ikankin suun­nan­näyt­täjiä, kun pyritään kestävän kehi­tyk­sen tukemiseen.

    Oli satama­hankkeessa paljon kum­mallisi­akin kään­teitä, kuten sata­ma­radan rak­en­t­a­mi­nen kokon­aan tun­neli­in. Tähän maa­han on kyl­lä raken­net­tu teol­lisu­us­raitei­ta ihan vaan pel­toa pitkin kulke­maan. Saa nähdä mon­tako metriä tule­vaisu­udessa saadaan aikaan pin­taratkaisuna uusia ja hyvin tarpeel­lisia juna‑, metro- tai pikaraitioratoja.

    Seudulle on ennenkin toteutet­tu suuria riski­hankkei­ta. Suomen­lin­nan lin­noi­tus tehti­in 1700-luvul­la voit­ta­mat­tomak­si tuh­lat­en siihen val­tion bud­jet­ti­ra­hoista kym­meniä pros­ent­te­ja ja ran­skalais­ten rahat päälle. Se antau­tui ilman laukaus­takaan. Mut­ta kaupun­gin hienoin ulkoilu­alua ja nähtävyys saati­in aikaan.

  28. Art­turi Björk: On sis olet­tet­tavaa, että kap­i­tal­is­teik­si valikoituu ne, jot­ka val­it­se­vat use­am­min oikein.

    😀

    Eli kap­i­tal­is­tit ovat parem­pia kuin muut? Kohtu­ullisen ylimielistä 😉

  29. puudeli: heh… Muiden hän­nän nos­t­a­mi­nen har­voin tulk­i­taan ylimielisyydeksi.

    Point­ti oli siis kuitenkin se, että kap­i­tal­is­teik­si valikoituu ne, jot­ka ovat hyviä kap­i­tal­is­te­ja. Samal­la taval­la kuin nyt vaik­ka for­mu­loi­hin valikoituu ne hyvät kuskit ja NBA:han hyvät kori­pal­loil­i­jat. (Ja samal­la taval­la kuin poli­itikoik­si valikoituu ne, jot­ka pystyvät hyö­tymään vaiku­tuk­ses­taan poli­it­tiseen päätöksentekoon.)

  30. Sil­loin, kun kat­soo asioi­ta yksisilmäis­es­ti, näkee sen, mitä haluaa.

    Muu­tamia logis­tisia tosiasioita. 

    Vuosaaren kaut­ta kul­kee mer­ili­iken­teessä vuositasolla:
    — 120 000 rek­ka-autoa kuljettajineen.
    — 300 000 puoliperävaunua
    — 500 000 merikonttia
    — 40 000 henkilöautoa
    — 40 000 roro-yksikköä kappaletavaraa

    Jos raa­ka-aine­sa­tamia (mm. Sköld­vik) ei ote­ta huomioon, on Vuosaari ain­oa sata­ma, jos­sa tuon­ti on suurem­paa kuin vienti.

    Tämä johtuu:
    — maa­han­tuon­ti on keskit­tynyt pääkaupunkiseudulle
    — tukkukaup­pa on keskit­tynyt pääkaupunkiseudulle
    — molem­pi­en jakelure­itit lähtevät Helsingistä ja Vantaalta.

    Sata­mas­sa ei juurikaan käsitel­lä kap­pale­tavaraa, vaan se on keskit­tynyt yllä mainit­tui­hin lastiyksiköihin.

    Puoliperä­vaunuli­iken­teen tuon­nis­sa kul­kee pääasi­as­sa tukkukau­pan päivit­täis­tavaraa ja maa­han­tuon­nin konei­ta, lait­tei­ta ja varaosia.

    Näis­sä merkit­tävim­mät jakeluketjut lähtevät Met­sälästä ja Van­taal­ta Hakki­lan / lentoase­man alueelta sekä Keravalta.

    Näin ollen siir­to sata­mas­ta “sisä­maan” ter­mi­naali­in vie vain 15–30 min­u­ut­tia ja päivit­täis­tavara ehtii vielä saman päivän jakelu­runk­oi­hin jaet­tavak­si ympäri Suomea.

    Kont­tien osalta liikenne toimii läh­es vas­taaval­la taval­la muil­ta osin, mut­ta jakelul­la ei koskaan ole noin kiire.

    Vuosaaren liiken­teestä n. 6% kul­kee kiskoil­la. Se nousee mah­dol­lis­es­ti n. 15 pros­ent­ti­in, kun Ker­a­van logis­ti­ikkakeskus valmistuu.

    Kun yli 90% yllä maini­tu­ista kul­je­tusyk­siköistä kul­kee kuor­ma-autol­la ja suun­tau­tuu 70 pros­ent­tis­es­ti teille 3, 4 ja 7 on selvää, että kokon­ais­ratkaisuna Vuosaaren sijain­ti on yliv­er­tainen Kantviki­in verrattuna.

    Sata­man sijain­ti mah­dol­lis­taa huo­mat­ta­vat säästöt kul­je­tusten kokon­aiskus­tan­nuk­sista sekä on merkit­tävästi ympäristöystävällisempää.

    Laivo­ja Suomen ja Itämeren eteläpään välille olisi tarvit­tu sama määrä olisi­pa sata­ma ollut Kirkkon­um­mela tai Vuosaaressa.

    Pelkästään puoliperä­vaunu­ja vetäviä kuor­ma-auto­ja olisi Kantvikin liiken­teessä tarvit­tu kolminker­tainen määrä. Jos näille las­kee ympäristökuor­man koko elinkaarelle, olisi Kirkkon­um­mi- ratkaisu aiheut­tanut melkoisen uuden ympäristökuor­man pääkaupunkiseudulle.

    Laivo­jen ympäristökuor­ma jakau­tuu sekä vien­ti- että tuon­ti­lasteille. Kaikissa muis­sa satamis­sa, Turkua luku­un otta­mas­sa, läh­es kaik­ki liikenne on haku­rahtili­iken­net­tä, jos­sa lai­va ajaa toiseen suun­taan tyhjänä ja saas­tut­taa turhaan toiseen suuntaan.

    Näin ollen olisikin syytä alkaa ajatel­la, mihin tämä maa tarvit­see ne 52 sata­maa, johon nyt ylläpi­de­tään väylästöä ja jopa jäänmurtoa?

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.