Työttömän asuntolaina?

Min­is­teri Jan Vapaavuori on ehdot­tanut, että nyt asun­ton­sa osta­va saisi asun­to­lainaansa työt­tömyy­den sattues­sa helpo­tus­ta: lyhen­nyk­siä ei tarvi­tisi mak­saa ja val­tio mak­saisi korot siltä osin, kun korko ylit­tää tavanomaisen vuokran.

Ensim­mäisen kohdan ymmär­rän hyvin, kos­ka olen sitä itsekin mon­een ker­taan ehdot­tanut. Pankeille ei mak­saisi mitään, jos ne luopuisi­vat lain­o­jen lyhen­nyk­sistä sil­loin, kun asi­akas ei niitä pysty mak­samaan. Pank­ki ei tarvitse lyhen­nys­tä, sille riit­tävät pelkät korot. Päin vas­toin, hallintoku­lut vähenevät, kun ei tarvitse tyrkyt­tää lain­o­ja seu­raav­ille asi­akkaille. Jos täl­lainen vapaavu­osien käytän­tö olisi, omis­tusasum­i­nen tulisi niidenkin ulot­tuville, joiden työ­suhde ei ole asun­to­lainan kannal­ta nyt riit­tävän tur­valli­nen: Kun yhteiskun­ta tukee omis­tusasum­ista paljon vuokra-asum­ista avokä­tisem­min, on oikein saat­taa tämä edullisem­pi asum­is­muo­to vähä­varaisem­pi­enkin ulot­tuville. Nyt täl­lainen takuu työt­tömyys­ti­lanteessa voisi rohkaista asun­non ostamiseen. 

Tuo­ta korkoko­htaa en ymmär­rä ollenkaan. Mikä on sel­l­ainen asun­to­lainan korko, joka ylit­tää tavanomaisen vuokran?   Onhan vuokra jok­seenkin aina verovähen­nyk­sel­lä sub­ven­toitua asun­to­lainaa korkeampi. Vai tarkoit­taako Vapaavuori vuokraa jostain pienem­mästä asun­nos­ta? Huo­mat­takoon, että myös omis­tusasu­ja on oikeutet­tu asum­is­tu­keen mak­samien­sa korko­jen ja yhtiö­vastik­keen perusteella.

36 vastausta artikkeliin “Työttömän asuntolaina?”

  1. Entäs mun lukuisat pikavip­it, jot­ka on men­neet elämiseen… 

    Kuka min­is­teri niistä kan­taisi huol­ta? Mik­si asun­to­laina olisi jos­sain erityisasemassa?

  2. Vapaavuoren ehdo­tus olisi eri­no­maista elvy­tys­tä luot­to­la­mas­ta johtu­vaan alka­vaan taan­tu­maan, sik­si kan­natan sitä. Min­unkin mielestäni korkoko­h­ta on kuitenkin outo ja asum­istuen mah­dol­lisu­u­den vuok­si tarpee­ton. Voisin kuvitel­la Vapaavuoren tarkoit­ta­van suun­nilleen tätä: jos(yhtiövastikeet + lainanko­rko > käypä vuokra) niin tue­taan. Mut­ta käypä vuokra on erit­täin huonos­ti määritel­ty käsite…

  3. Minus­ta idea on eri­no­maisen hyvä tähän tilanteeseen, blo­gasin pidem­min aiheesta. Mitä tulee tuo­hon Osmon kysymyk­seen, tulk­it­sen niin että tuo “vuokra” olisi sidot­tu mak­sukykyyn eikä yleiseen vuokrata­soon (arvataan 30% nettotuloista).

    Näin sik­si, että jos asun­to joudu­taan real­isoimaan ja työtön joutuu muut­ta­maan vuokra-asun­toon, niin vuokraan saa tulosi­don­naista asum­is­tukea, kun taas korkovähen­nys on tuloista riip­puma­ton. Suuresti pudon­neil­la tuloil­la tuo asum­is­tu­ki voi olla suurem­pi. Ja tästä syys­tä täl­lainen jär­jeste­ly tuskin mak­saisi juuri mitään yhteiskunnalle.

  4. Lyhen­nys­va­paat hyväksyn, mut­ta korkoku­lut ovat minus­ta jo velal­lisen sijoituk­seen kuu­lu­va ris­ki. Eikö näitä asun­to­jen hin­to­ja pönkit­täviä tukimuo­to­ja ala olla jo ihan tarpeeksi? 

    Minus­ta asun­non ost­a­mi­nen on sijoit­tamista. Sijoit­tamises­sa on ris­ki; vieläpä sel­l­ainen että kohde-etu­u­den arvo saat­taa laskea.

  5. Ensim­mäiset asi­at minäkin ymmär­rän, mut­ta tuo­ta korko ‑koh­ta oikeasti en. Mielesäni tuol­lainen pistää lainan­o­ta­jat täysin eri­laiseen ase­maan. Jos asun­nonos­ta­ja pelkää työt­tömyyt­tä ja hän halu­aa varmis­tua etteivät korkomenot karkaa käsistä hän ostaa pankil­ta korkoka­ton lain­naansa. Ihmiset ovat esim. tänä vuon­na ennen korko­jen laskua otta­neet kalli­ita pitk­iä korkokat­to­ja kun ovat varautuneet lamaan. Ja nyt sit­ten val­tio yhtei­sistä varoista antaisi tänä vuon­na ilmaisek­si tuol­laisen korkoka­ton asunonos­ta­jille. Täl­lainen ennakko­ta­paus vaan yliku­umen­taa edelleen asun­tomarkki­noi­ta seu­raavas­sa nousus­sa kun ihmisille tulisi käsi­tys että laman aikana val­tio kuitenkin huole­htii lainas­ta. Ettei vain jol­lain Vapaavuoren tutul­la olisi ongelmia saa­da asun­ton­sa kau­pak­si. Asun­tomarkki­noi­ta pitää täl­lä het­kel­lä omako­htaiset koke­musteni perus­teel­la lukos­sa se että osta­jat odot­ta­vat hin­to­jen tip­pu­van, ei se että ihmiset pelkäi­sivät työttömyyttä.

  6. Pistin täl­laisen Hesari­in, mut­ta eihän ne sitä julkaise joten menköön vaik­ka tänne:

    Asun­to­min­is­teri Jan Vapaavuori on jälleen kun­nos­tau­tunut esit­telemäl­lä uuden sidos­ryh­milleen suun­natun asum­istuen muodon. Täl­lä ker­taa veron­mak­sajien tulee mak­saa myös työt­tömien asun­to­lainat. Ilmeis­es­ti jo ker­taalleen korotet­tu ARA-asun­to­jen asun­toko­htainen tuki ei riit­tänytkään rakentajille.

    Näyt­tää siltä, että Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen tutkimus­tu­lok­set asum­is­tukien val­u­mis­es­ta suurim­mak­si osak­si hin­toi­hin, ovat vain vahvis­ta­neet min­is­ter­imme uskoa asumisen eri tukimuo­toi­hin. Tuet tutk­i­tusti toimi­vat ja nos­ta­vat sekä vuokria että hin­to­ja. Parhaim­pana piir­teenä näil­lä yri­tys­tu­il­la on, että äänestäjät luule­vat niiden tekevän asumis­es­ta halvempaa.

    Uuden tukimuodon peruste­lut vaikut­ta­vat ontoil­ta. Eikö min­is­teri tiedä, että pankeista on saanut ostaa asun­to­lainan yhtey­dessä työt­tömyy­den var­alle vaku­u­tuk­sia jo pitkään? Eikö min­is­teri tiedä, että pankeista saa jo nyt lyhen­nys­va­pai­ta, jot­ka ovat asi­akkaan mak­su­vaikeuk­sien yllät­täessä pankin oman edun mukaisia? Kaikkein käsit­tämät­tömin on min­is­terin huoli pankkien muka vaa­timista lisä­vakuuk­sista. Luulisi nimit­täin edes asun­to­min­is­ter­imme luke­neen lain­o­jen yleiset ehdot, joista selviää ettei asun­non hin­nan lasku riitä perus­teek­si lisä­vakuuk­sien vaatimiselle.

    Ilmeis­es­ti asun­to­min­is­teri ei myöskään tiedä että työt­tömäl­lä omis­tusasu­jal­la on myös mah­dol­lisu­us hakea yleistä asum­is­tukea. Mut­ta ei se mitään, aina­han Suomeen yksi uusi tuki van­ho­jen tukien päälle mahtuu.

    Työt­tömien omis­tusasu­jien kohtaloa ei ole syytä vähätel­lä. Onhan Suomen asun­to­lainakan­ta ennä­tyk­sel­lisen tiukasti sidot­tu vai­h­tu­vi­in korkoi­hin jot­ka seu­rail­e­vat keskus­pankin ohjausko­rkoa kohti nol­laa EKP:n laske­man kulut­ta­jahin­tain­deksin kään­nyt­tyä jo lasku­un. Miten työt­tömät omis­tusasu­jat voisi­vatkaan pär­jätä pian läh­es nol­lako­rkoi­sine asun­to­lain­oi­neen ilman asun­to­min­is­ter­iämme? Olisi­han se nyt liikaa vaa­dit­tu, että velal­liset aivan itse ymmärtäi­sivät ostaa itselleen vaku­u­tuk­sen työt­tömyy­den var­alle näin taan­tu­man kyn­nyk­sel­lä, tai ennenku­u­lumat­tomasti mitoit­taisi­vat asun­to­lainansa mah­dol­lis­ten mak­sukyvyn muu­tosten mukaisesti.

    Työt­tömien lisäk­si asun­to­min­is­ter­imme väit­tää ole­vansa huolis­saan myös asun­torak­en­tamisen vähäisyy­destä. Suosit­telisin min­is­ter­ille tutus­tu­mista VATT:n tutkimuk­si­in kiin­teistöveron koro­tuk­sen vaiku­tuk­ses­ta rak­en­tamiseen. Valitet­tavasti tutk­i­tusti toimi­vat keinot eivät tai­da kuitenkaan olla min­is­terin sidos­ryh­mien mieleen, kos­ka niihin ei liity minkään­laisia tukia.

    Uusim­man asum­is­tukimuodon real­isoi­tu­mista odotel­lessa joku voisi perus­taa oikeistop­uolueen, joka ei ole gryn­de­rien talutusnuorassa.

  7. ..ja tätä Soin­in­vaaraan kom­ment­tia taas en minä ymmär­rä lainkaan:

    “Pank­ki ei tarvitse lyhen­nys­tä, sille riit­tävät pelkät korot.”

    öö.. eikö pank­ki todel­lakaan tarvitse lainaami­aan raho­jaan takaisin? Voi tietenkin olla niin, että mitä kauem­min pank­ki saa korko­ja sitä kan­nat­tavampi asi­akas­suhde on (etenkin jos val­tio halukas mak­samaan takuuko­rkoa). Mut­ta jos olemme loogisia tämä ei voi olla perustelu, koska 

    “hallintoku­lut vähenevät, kun ei tarvitse tyrkyt­tää lain­o­ja seu­raav­ille asiakkaille”.

    Eli siis pankeil­la ei olisi lainaa annet­tavak­si, kos­ka lain­o­ja ei lyhen­net­täisi? Tätäkö Soin­in­vaara argu­men­toin? Mut­ta eivätkö pankit saa tulon­sa lain­o­ja myön­tämäl­lä? Siis että mitä?

  8. Juha H, suo­ma­lais­pankit eivät tee tulostaan asun­to­lain­o­jen transak­tiomak­su­ista vaan korkokat­teesta. Pankeille on se ja sama kenel­lä laina on, olet­taen että laina hoide­taan eli korot mak­se­taan. Lyhen­tämi­nen ja lainan takaisin­mak­su ei varsi­nais­es­ti edis­tä pankin bisnestä, ellei pankil­la ole tuot­toisampia kohtei­ta kyseiselle rahalle.

  9. “Minus­ta asun­non ost­a­mi­nen on sijoit­tamista. Sijoit­tamises­sa on ris­ki; vieläpä sel­l­ainen että kohde-etu­u­den arvo saat­taa laskea.”

    Vas­ta kun ale­taan puhua useista asun­noista voidaan puhua sijoit­tamis­es­ta sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä. Oman kodin ost­a­mi­nen ei ole sijoit­tamista. Näil­lä lev­eysasteil­la tarvit­see katon pään päälle.

  10. Ukri Niemimuukolle,
    Kiitos sivistyk­ses­tä — en ole pankki­asi­ain asiantun­ti­ja — mut­ta S:n logi­ik­ka ei vielä ihan vas­taa min­un logi­ikkaani: Jos lain­oille tulisi val­tion­takaus sil­loin lain­o­jen kysyn­nän pitäisi kas­vaa, muuten­han Vapaavuoren ja S:n hyvät aikeet eivät toteu­tu­isi. Tässä tilanteessa lain­o­jen­myön­töbisnes olisi kan­nat­tavaa ja eikä ihmisille tarvit­sisin niitä väk­isin tuputtaa.

  11. “Ensim­mäisen kohdan ymmär­rän hyvin, kos­ka olen sitä itsekin mon­een ker­taan ehdot­tanut. Pankeille ei mak­saisi mitään, jos ne luopuisi­vat lain­o­jen lyhen­nyk­sistä sil­loin, kun asi­akas ei niitä pysty maksamaan.”

    Muis­tanko minä nyt ihan väärin, mut­ta kyl­lä ainakin meille pankissa luvat­ti­in, että lyhen­nys­va­paista kuukau­sista voi tul­la neu­vot­tele­maan, jos tulee sel­l­ainen elämän­ti­lanne vastaan?

    “Tuo­ta korkoko­htaa en ymmär­rä ollenkaan. Mikä on sel­l­ainen asun­to­lainan korko, joka ylit­tää tavanomaisen vuokran?”

    Jos las­ke­taan yhteen korko, yhtiö­vastike ja rahoi­tus­vastike (vaik­ka putkire­mon­tista) ja jos asun­to on kokon­aan velal­la mak­set­tu, niin kyl­lä tuo voi ylit­tää jo sen, mitä samankokois­es­ta asun­nos­ta vuokraa mak­se­taan. Miten­hän yleisen asum­istuen ehdot omis­tusasumisen suh­teen menevät? Lyhen­nyk­siä sil­lä ei kai ainakaan voi mak­saa, mut­ta entä lainan koron ja vastikkeen?

  12. Ahaa
    Näin ilta­tu­imaan ajat­telu ei ole ihan terävimmillään:
    Minä olen tot­tunut käyt­tämään termiä
    “hallintoku­lu” merk­i­tyk­sessä sopimuksentekokulu+kirjaamiskulu. S. sisäl­lyt­tää merk­i­tyk­seen myös markkinointikulut.

  13. Aihet­ta sivuten: Tääl­läkin on puhut­tu mon­een ker­taan kansalais­palka­s­ta. Eikö kansalais­palkan tai vas­taa­van jär­jestelmän käyt­töönot­to vaikut­taisi asumiskus­tan­nuk­si­in nos­tavasti samaan tapaan kuin asum­is­tu­ki tai asun­to­lainan verovähen­nysoikeus? Jos ei, mik­si ei?

  14. Ylläole­vi­in: Vaku­u­tuk­sia kyl­lä kau­pataan, mut­ta niiden hin­ta, ehdot ja saatavu­us ovat huono­ja. Viimek­si kun kat­soin tar­jouk­sen läpi, niin käytän­nössä asun­to­lainan työt­tömyys­vaku­u­tus mak­soi niin paljon kuin se mak­simis­saan kor­vaa, eli se ei ole mikään vaku­u­tus. Lisäk­si ehdot ovat kaiken jär­jen mukaan tiuken­tuneet. Eli nämä on ihan samaa sekun­daa kuin ter­veysvaku­u­tuk­setkin, ris­ki on niin suuri ettei sen jakami­nen hyödytä.

    Tilanteessa jos­sa asun­tomarkki­nat seisoo ja uhkana on pikem­minkin hin­to­jen rom­ah­dus kuin niiden nousu, niin väli­aikaiset tuet jot­ka siir­tyvät hin­toi­hin ovat poikkeuk­sel­lis­es­ti jopa toiv­ot­tavia. En ymmär­rä mitä tekemistä täl­lä on sub-pri­men kanssa, mut­ta jos asun­to­jen arvo tip­puu nopeasti ja paljon “we are all sub prime”.

  15. Uhkana hin­to­jen rom­ah­dus normaalitasolle.
    http://i202.photobucket.com/albums/aa71/hexbull/hintakaavio.gif

    Se että hin­to­jen ei anneta nor­mal­isoitua on tietysti raho­jen lyp­syä tulevil­ta asun­nonos­ta­jil­ta. Se toimii siis täs­mälleen päin­vas­toin kuin väitetään. Se ehkäisee riskinot­toa ja taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja lop­ul­ta myös rakentamista.

    Se että osa ylikalli­ista asun­noista on ostet­tu velak­si on ain­oas­taan ja vain psykologi­nen ongel­ma. Kokovihreä hal­li­tus onkin keskit­tynyt nimeno­maan henkisen puolen asioi­hin ja niiden lume­hoitoon.… (Heh, sehän on just niinkuin naistenlehti.)

  16. “Jos las­ke­taan yhteen korko, yhtiö­vastike ja rahoi­tus­vastike (vaik­ka putkire­mon­tista) ja jos asun­to on kokon­aan velal­la mak­set­tu, niin kyl­lä tuo voi ylit­tää jo sen, mitä samankokois­es­ta asun­nos­ta vuokraa maksetaan.”

    Sama havain­to ainakin joil­lain alueil­la Helsingis­sä ennen koron­lasku­ja ja vuokranko­ro­tuk­sia, mut­ta tilanne on pohjim­mil­taan epäter­ve eikä sitä pitäisi val­tio­val­lan tukea edes sym­bol­is­es­ti. Korkotuel­la on lisäk­si help­po rak­en­taa uusi entistä syvem­pi kannustinloukku.

    Raju­jen suh­dan­nevai­htelu­iden kanssa täy­tyy itse kunkin opetel­la elämään sen sijaan että val­tio pois­taisi riskiä sieltä mis­sä sen pitääkin olla osta­jan mak­samia yli­hin­to­ja hillit­semässä. Val­tion­takaus sen sijaan pois­taa riskiä oikeas­ta paikas­ta eli lainaa­jal­ta, joka hillit­see lain­o­jen mar­gin­aale­ja jos pankkien väli­nen kil­pailu muuten toimii.

    Vähän pelot­tavaa on se että jär­jeste­ly tuo mieleen Fan­nie Maen / Fred­dy Macin, jos­sa val­tio takaa sub­prime-porukan asun­non­hank­in­nan tekemäl­lä asun­to­lain­oista riskiltään “val­tion papere­i­ta”, mut­ta ehkä tuonkin voi tehdä oikein.

  17. Verot, ja nyt näköjään myös velat, val­ti­olle maksettavaksi.

    Ostet­takoon ensin pieni asun­to, johon on van­hanaikaises­ti säästet­ty etukä­teen. Kun mopoko­rt­ti-iässä aloit­taa, niin kolmekymp­pisenä alkaa olla jo mukavasti säästöjä. Jos säästöt eivät yksin riitä asun­toon, kukin ottaa velkaa sen ver­ran, kun kat­soo pystyvän­sä var­masti hoitamaan. 

    Vapaavuoren ehdo­tus edus­taa ihmeel­listä ja kestämtön­tä paapomista.

  18. En ymmär­rä ehdo­tus­ta ollenkaan. Asun­non ost­a­mi­nen velak­si on riskisi­joi­tus, ei val­tion pidä men­nä nyky­istä enem­män sitä tuke­maan. Jos ei rahat riitä, muut­takoot velalli­nen pienem­pään asuntoon.

    Sitä­pait­si mitä enem­män ja avokä­tisem­min val­tio tukee työt­tömyyt­tä, sitä vähem­män on kan­nustei­ta työl­listyä. Lisäk­si kaik­ki täl­lainen tuk­i­härdel­li vaatii byrokra­ti­aa. Ei hyvä.

    Jos tah­do­taan tukea asun­tove­lal­lisia niin nos­te­taan väli­aikaises­ti vaik­ka sitä korkovähennystä.

  19. Osmo: Tarkoi­tatko, että val­tion pitäisi pakot­taa pankit anta­maan lyhen­nys­va­pai­ta vai ain­oas­taan, että pankit voivat sopia asi­akkaiden­sa kanssa lyhen­nys­va­paista halu­a­mal­laan taval­la ja sinä hyväksyt toimin­nan isällisesti?

    Jos sinus­ta omis­tusasumisen tukem­i­nen on eri­ar­vois­tavaa, niin vas­taus ongel­maan ei todel­lakaan ole omis­tusasumisen laa­jen­t­a­mi­nen vaan joko tuen pois­to tai sen kor­vaami­nen muille toisia kanavia pitkin. Mei­dän ei pidä tavoitel­la tilan­net­ta, jos­sa kaik­ki omis­ta­vat asun­non, oli­pa heil­lä varaa siihen tai ei.

    Teemu K: Katon voi myös vuokrata.

    tpyy­lu­o­ma: Sil­lä, että sijoit­tamisen ris­ki pois­te­taan sekä pankil­ta, että asun­non osta­jal­ta on huo­mat­tavasti tekemistä sub-prime lain­o­jen kanssa. Päädymme tilanteeseen, jos­sa sekä asun­non osta­jalle, että pankille on edullista lyödä vetoa sen puoles­ta, että asun­non arvo nousee. Jos veto menee ohi, niin laskun mak­saa veron mak­sa­jat. Pankin kan­nat­taa laina­ta myös “huonoille” velal­lisille ja asun­non osta­jien kan­nat­taa ostaa, vaik­ka heil­lä ei olisikaan varaa asuntoon.

    Me emme tietenkään tarvitse kalli­it­ta asun­to­ja vaan halpo­ja. Asun­to­jen hin­to­jen tukem­i­nen on haitallista. Jos asun­to­jen arvo tip­puu nopeasti ja paljon, lainan mak­sukyky ei heikkene. Sen sijaan yhä use­am­mal­la on varaa asuntoon.

  20. Riit­ta kir­joit­ti 6.1.2009 kel­lo 23:10

    “Muis­tanko minä nyt ihan väärin, mut­ta kyl­lä ainakin meille pankissa luvat­ti­in, että lyhen­nys­va­paista kuukau­sista voi tul­la neu­vot­tele­maan, jos tulee sel­l­ainen elämän­ti­lanne vastaan?”

    Niin, paljon­han pankissa luvataan sil­loin kun se on pankille eduk­si. Tuliko main­in­ta lyhen­nys­va­paista kuukau­sista paper­ille laina­sopimuk­seen? Siis niin selkeästi ja yksiselit­teis­es­ti, että voi men­nä pankkin sanomaan, että pidän tänä vuon­na nämä ja nämä kuukau­den lyhen­nys­va­paina ja ensivun­na nuo kuukaudet.

  21. AB:n mopo keulii: “Sil­lä, että sijoit­tamisen ris­ki pois­te­taan sekä pankil­ta, että asun­non osta­jal­ta on huo­mat­tavasti tekemistä sub-prime lain­o­jen kanssa.”

    Nyt on siis ehdotet­tu, että val­tio tuk­isi määräaikaises­ti (1–2v) koron­mak­sua työt­tymyy­den takia mak­su­vaikeuk­si­in joutuneelle, ja näin vain erit­täin poikkeuk­sel­lises­sa talousti­lanteessa. Se että tämä “pois­taa” riskin sekä pankil­ta että velal­liselta on älytön­tä liioittelua.

    Jos nyt jätetään se ide­olo­gia vähem­mälle, meil­lä nyt vaan de fak­to yhteiskun­ta takaa jonkin­laisen toimeen­tu­lon mukaan lukien katon pään päälle, ja yritetään laskea auki: Masa on ostanut asun­non 120 000 eurol­la, velkaa 100 000 euroa. Lyhen­nyk­set + korko 500e/kk (25v annu­iteet­ti, 4% korkoa). Vastike 150e/kk. Masan net­to­tu­lot nyt 1500 euroa, mut­ta työt­tömänä 1000e/kk.

    Ske­naario A) Masa sin­nit­telee lainansa kanssa, pank­ki ei myön­nä lyhen­nys­va­paa­ta kos­ka laina-aika on jo nyt 25v. Masalle jää asumisku­lu­jen jäl­keen 350 e/kk, ja san­o­taan nyt että on vielä jotain mui­ta meno­ja jot­ka sos­suu kat­soo pakol­lisik­si, niin Masa saa toimeen­tu­lo­tukea noin 100e/kk.

    Ske­naario B) Masa ei saa sin­nitel­tyä, ja asun­to real­isoidaan. Asun­nos­ta saadaan pakkomyyn­nis­sä 90 000 euroa, eli 10 000 euroa jää luot­to­tap­piok­si / Masan taval­la tai toisel­la mak­set­tavak­si. Masa muut­taa vuokralle (500e/kk) ja asum­is­tukea tullee noin 100 euroa kuus­sa. Masalle jää 600 mii­nus velan ulosot­to käteen.

    Ske­naario C) Val­tio malli­in Vapaavuori mak­saa Masan korot, 350e/kk (tod. näk. mallis­sa pank­ki saisi val­tion­ve­lan koron mukaan joka olisi pienem­pi, mut­ta kuitenkin.) Val­tio perii Masalta tämän vasti­neek­si 30% net­to­tu­loista eli 300 euroa. Masalle jää vastik­keen jäl­keen 550e käteen. (En jak­sanut laskea pois­tu­van verovähen­nyk­sen vaikutusta)

    C on yhteiskun­nalle halvem­pi, olkoonkin että nuo luvut on arvot­tu stet­son-metodil­la. Point­ti on että tämä tuskin lisää yhteiskun­nalle suo­ria kus­tan­nuk­sia. Vai­h­toe­hto C on myös sekä Masan että pankin kannal­ta hyvä. Kokon­aistaloudel­lisil­ta vaiku­tuk­sil­taan se on myös toiv­ot­tavin, jos yksi Masa ei pysty hoita­maan lainaansa niin se on inhimilli­nen trage­dia, jos noi­ta Maso­ja on sata tuhat­ta niin se on kansan­taloudelli­nen tragedia.

  22. Minus­ta asia pitäisi vain tehdä läpinäkyväk­si ensi­vai­heessa. Eli asun­to­laina­sopimuk­sis­sa pitäisi suosia sel­l­aisia ver­sioi­ta, jos­sa laina-ajalle on luvat­tu tiet­ty määrä lyhen­nys­va­pai­ta kuukau­sia jot­ka voi sit­ten käyt­tää halu­a­manaan ajankohtana. 

    Pankit näitä var­masti suos­tu­isi­vat tekemään, jos ihmiset sel­l­aisia osaisi­vat pyytää. Vaik­ka niin, että pääsään­töis­es­ti uuteen laina­sopimuk­seen liit­ty­isi 12 kuukaut­ta lyhen­nys­va­paa­ta, jot­ka voi käyt­tää sit­ten kun on sille tarvet­ta. Pank­ki ja asi­akas tietenkin voivat neu­votel­la muu­ta. En näe mitään syytä, mik­si näi­hin sopimuk­si­in pitäisi pakottaa.

  23. Ainakin vuon­na 2005, kun haimme asun­to­lainan, lainaan kuu­lui 5 vuot­ta lyhennysvapaata.

    Itseasi­as­sa pankkia tiukem­man rajoit­teen lainan lyhennsy­va­paisi­in kuukausi­in määrit­teli val­tio ensi­a­sun­non osta­jien takauk­sen ehdois­sa. Tämä on jär­keenkäypää sil­lä pankille lyhen­nys­va­paat kuukaudet ovat puh­das­ta tuloa takaisin­mak­se­tun koron kasvaessa.

  24. En ehkä yleen­sä ole Sinivihreän kanssa kovin paljon samaa mieltä, mut­ta tässä asi­as­sa kylläkin.
    On jotenkin käsit­tämätön­tä, että val­tion vero­helpo­tustuel­la on pitkään kan­nustet­tu ihmisiä velka­an­tu­maan suuria asun­to­lain­o­ja ottamalla.
    Jotenkin tämä peru­songel­ma kan­nat­taisi pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä hoitaa.
    Oikea idea taitaisi olla, että ihmi­nen pyrk­isi siihen, että hän eli­naikanaan saa kasaan sen ver­ran, että omien lap­sien asun­non­hank­in­ta on helpompaa.
    Säästäväisyys kan­nat­taisi nos­taa (velka)kulutuksen sijas­ta yhdek­si ykköshyveeksi.
    Tämä ei tietenkään poista sitä, että ajanko­htaises­sa tilanteessa var­masti tarvi­taan toimia, joil­la pahimpia mah­dol­lisia ongelmia (asun­non menet­tämi­nen ja velan jäämi­nen) lievitetään.
    Myös vuokra-asum­ista voisi ruve­ta pitämään ihan nor­maali­na ja kun­ni­al­lise­na elämänä. Se on käytän­nöl­listäkin, kos­ka nyky­isin ihmiset muut­ta­vat entistä enem­män työn perässä ja muutenkin.
    Uuden omis­tusasun­non real­isoimi­nen ja uuden han­kkimi­nen kaikki­nen korko- ja mak­su­järjestyneu­vot­teluineen on aikaavievää ja melko byrokraat­tista puuhaa.

  25. Hiukan tun­tuu oudol­ta että jät­timäisiä lain­o­ja ottan­neille “ker­ral­la kun­non koti­in” ihmisille pitäisi antaa tuol­laisia takei­ta. Eikö se joh­da riskikäyt­täy­tymiseen jon­ka hin­nan mak­saa sit­ten val­tio. Vrt. pankkituki. 

    Se raha joka meni pank­ki tuki­in oli pois syr­jäy­tymisen ehkäisemis­es­tä ? Ja säästö­jen takaami­nen on sen­tään astet­ta kon­struk­ti­ivisem­paa toim­intaa kun ainakin suurien lain­o­jen turvaaminen.

    Mut­ta en tyr­mää ehdo­tus­ta ennen kuin ymmär­rän asian paremmin.

  26. Sip­ilä kir­joit­taa: “On jotenkin käsit­tämätön­tä, että val­tion vero­helpo­tustuel­la on pitkään kan­nustet­tu ihmisiä velka­an­tu­maan suuria asun­to­lain­o­ja otta­mal­la. Jotenkin tämä peru­songel­ma kan­nat­taisi pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä hoitaa.”

    Olen peri­aat­teessa samaa mieltä. Lisätään vero­helpo­tuk­si­in vielä asum­is­tu­ki, korkotue­tut vuokra-asun­not, asun­to­jen myyn­tivoiton vero­helpo­tuk­set, markki­nahin­nan alit­ta­vat tont­tivuokrat, ja jokunen jon­ka uno­hdan, niin yhteiskun­ta sub­ven­toi monin ja sekavin tavoin asumista.

    Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta, onko tämä nyt niin iso ongel­ma? Käytän­nössä näi­den tukien saa­jat ovat sama joukko kuin niiden mak­sa­jat, jos kansa halu­aa tehdä val­it­semien­sa edus­ta­jien väl­i­tyk­sil­lä päätök­siä jois­sa rahaa kier­rätetään taskus­ta toiseen, niin mitä sitten?

  27. Keskustelun jäl­keen olen tul­lut entistä vaku­ut­tuneem­mak­si, että on oikein pyrk­iä käytän­töön, jos­sa pank­ki lupaa jous­taa (joutuu jous­ta­maan) lain­o­jen lyhen­nys­tahdista (mikä ei mak­sa pankille mitään) mut­ta olisi väärin tukea korko­jen enem­män kuin jo nyt tue­taan asum­is­meno­ja asum­istuen väl­i­tyk­sel­lä. Jälkim­mäi­nen merk­it­sisi selvästi ylisu­uren asumisen tukemista, jos se on omis­tusasun­to. Asum­is­tuk­i­han tukee vain kohtu­udessa pysyvää asum­is­ta­soa. Asum­istuen ehdois­sa on kuitenkin rukkaamista. Nyt se ottaa koroista huomioon vain vähän yli 50 %, kun oikean tason pitäisi olla sel­l­ainen, että koroista ote­taan huomioon määrä, joka yhdessä verovähen­nysoikeu­den kanssa olisi sata prosenttia.

  28. En ole lukenut kaikkia kommentteja.

    Muis­te­len vain, että tuos­sa joitakin vuosia sit­ten kehitet­ti­in Pohjois-Amerikan Yhdys­val­lois­sa loist­va ja riski­va­paa sijoi­tusin­stru­ment­ti heikosti mak­sukyky­is­ten kansalais­ten asun­non­hank­in­nan rahoittamiseksi…

  29. Oppia ikä kaik­ki, min­ulle oli aivan uusi asia että asun­to­lainan korkomenot ylipään­sä ote­taan huomioon asum­istues­sa. Mut­ta joo, tuo 100% taso olisi äkkiseltään mielekäs ratkaisu joka itseasi­as­sa saat­taisi tehdä tuon Vapaavuoren ehdo­tuk­sen tarpeettomaksi.

  30. tpyy­lu­o­ma kirjoitti:
    “Oppia ikä kaik­ki, min­ulle oli aivan uusi asia että asun­to­lainan korkomenot ylipään­sä ote­taan huomioon asum­istues­sa. Mut­ta joo, tuo 100% taso olisi äkkiseltään mielekäs ratkaisu joka itseasi­as­sa saat­taisi tehdä tuon Vapaavuoren ehdo­tuk­sen tarpeettomaksi.”

    Kaiketi tärkein­tä olisi huom­ta se, että mitä asum­is­tu­ki taik­ka min­is­terin ehdo­tus itse asi­as­sa sit­ten kor­vaisi käytän­nössä kulu­ja itse kunkin kohdalla.

    Niin kauan kun ei ole riit­tävän selviä laskelmia mitä kor­vataa mil­läkin lainan­ta­sol­la, niin keskuste­lutkin ovat sitä yhtä ja samaa mitä poli­itikot ovat suolta­ne­et julk­isuuten vuosien ajan. 

    Perus­vaku­u­tuk­sis­sakin on omavas­tuu ja ehdot. Sit­ten kun ehdot ovat käyneet riit­tävän selviksi, voikin ryhtyä laske­maan kohdal­laan mitä hyö­tyä vaku­u­tuk­ses­ta on ja oli.

    Sitä vaan tup­paa innos­tu­maan kun jotain esitetään julk­isu­udessa ja omaa pää sit­ten tekemään itselle myön­teisiä ajatuk­sia epä­selvien asioiden suhteen.

  31. “Lisätään vero­helpo­tuk­si­in vielä asum­is­tu­ki, korkotue­tut vuokra-asun­not, asun­to­jen myyn­tivoiton vero­helpo­tuk­set, markki­nahin­nan alit­ta­vat tont­tivuokrat, ja jokunen jon­ka uno­hdan, niin yhteiskun­ta sub­ven­toi monin ja sekavin tavoin asumista.

    Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta, onko tämä nyt niin iso ongel­ma? Käytän­nössä näi­den tukien saa­jat ovat sama joukko kuin niiden mak­sa­jat, jos kansa halu­aa tehdä val­it­semien­sa edus­ta­jien väl­i­tyk­sil­lä päätök­siä jois­sa rahaa kier­rätetään taskus­ta toiseen, niin mitä sitten?”

    Hyvä että olet ymmärtänyt tukiseka­sotkun ole­mas­saolon, ikävä ettet ole ymmärtänyt tukien hait­ta­puo­lia. Tukien saa­ja ei nimit­täin valitet­tavasti ole sama joukko kuin niiden maksajat.

    Mainitsin jo aiem­min VATT:n tutkimuk­set joi­hin kan­nat­taa mielestäni tutus­tua, joten tässä nyt vielä linkit. Ensin tukien vaiku­tuk­ses­ta hintoihin:

    http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_2442_id/797

    Ja sit­ten kiin­teistövero­tuk­ses­ta — tois­taisek­si ain­oa tietämäni keino jol­la rak­en­t­a­mi­nen saataisi­in käyn­ti­in ilman sub­ven­toin­tia. Tietenkään Vapaavuori gryn­derikavere­i­neen ei halua käyt­tää näin tehokas­ta menetelmää:

    http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_2442_id/799

    Mut­ta palatak­seni tuki­in, kyse ei todel­lakaan ole siitä että hölmöläiset kan­taisi­vat vet­tä (vero­ja) kaivos­ta toiseen (eli itselleen). Ehei. Hölmöläiset mak­sa­vat vero­ja, joil­la mak­se­taan asum­is­tukia, jot­ka suurim­mak­si osak­si menevät suo­raan kohon­nei­den vuokrien myötä vuokranan­ta­jille. Kohon­neet vuokrat nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja, mikä pienen­tää uusien asun­tosi­joit­ta­jien (=vuokranan­ta­ja) vuokratuot­to­pros­entin “nor­maa­lik­si”. Joten kuka sit­ten käärii lop­ul­ta voitot? Gryn­der­it, maan­omis­ta­jat ja raken­nus­tarvikkei­den kaup­pi­aat. Ehkä pienem­mässä määrin myös pankit paisunei­den lain­o­jen tuom­i­na tuloina. On tärkeää kuitenkin huo­ma­ta, että hyvin pieni osa “tues­ta” oikeasti hyödyt­tää asukas­ta. Tukien myötä veror­a­site kas­vaa ja hinnat/vuokrat nou­se­vat, joten vain mur­to-osa tues­ta jää asukkaan hyväksi.

    Saman­lainen tutkimus voitaisi­in var­masti tehdä muista asumisen tukimuodoista, kuten ali­jäämähyvi­tyk­ses­tä tai ARA-tuista tai vaik­ka myyn­tivoiton verova­paud­es­ta. Lop­putu­los tulee aina ole­maan sama. Suurin osa tues­ta pää­tyy raken­nus­te­ol­lisu­u­den, eli pahiten vero­ja kiertävän teol­lisu­u­den hyväk­si. Se ei ole reilua, mut­ta elämähän ei ole.

    Asumisen kus­tan­nuk­set määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Jos lisätään vain tukien avul­la kysyn­tää, lop­putu­los on että asumis­es­ta mak­se­taan sit­ten vas­taavasti enem­män. Vuokranan­ta­jat ja gryn­der­it otta­vat voiton koti­in, kos­ka asukkail­la on tukien avul­la varaa maksaa.

    Mikäli asumisen kus­tan­nuk­sia halu­taan laskea, tulee lisätä tar­jon­taa. Tar­jon­taa ei tule lisätä tukien avul­la, kos­ka tuet­tu rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa vain että ei-tuet­tu rak­en­t­a­mi­nen vähe­nee vas­taa­van määrän. Oikea tapa lisätä tar­jon­taa on tehdä tont­tien seisot­tamis­es­ta kan­nat­tam­a­ton­ta korote­tun kiin­teistöveron avul­la. Tämä on tietääk­seni ain­oa keino jol­la luo­daan ilman veron­mak­sajille kallista tuki­au­tomaat­tia tar­jon­taa, joka pudot­taa asumisen kustannuksia.

    Toinen keino vähen­tää asumisen kus­tan­nuk­sia on vähen­tää raken­nuskus­tan­nuk­sia tin­kimäl­lä raken­nus­määräyk­sistä. Ehkä rul­latuo­lil­la ei tarvit­sisi päästä oper­oimaan aivan joka asun­nos­sa. Ehkä ener­giate­hokku­us­vaa­timuk­sillekin voitaisi­in löytää joku kohtu­us; mielestäni järkev­in­tä olisi kan­nus­taa ener­giate­hokku­u­teen ener­gian vero­tuk­sel­la, ei rakennusmääräyksillä. 

    Lopuk­si vielä viit­tauk­seni EKP:n kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, joka käytän­nössä määrää mihin ohjausko­rko ja sen perässä Suo­ma­lais­ten asun­tove­lal­lis­ten korko­r­a­site oikein meneekään:

    http://sdw.ecb.europa.eu/reports.do?node=100000181

    Indek­si pol­kee paikallaan joten voitte lopet­taa Jeesustelun omis­tusasu­jien tule­vista konkurs­seista. Korot menevät deflaa­tion myötä NOLLAAN Japanin ja Yhdys­val­to­jen osoit­ta­maa tietä. Lähi­t­ule­vaisu­udessa työt­tömän tarvit­see vain hoitaa lyhen­nys­va­paal­la asun­to­lainansa korot jot­ka ovat mar­gin­aalin suu­ruiset. Vuokralaisil­la tulee ole­maan paljon enem­män ongelmia kuin omis­tusasu­jil­la, kos­ka vuokrat eivät laske.

    Asum­istuet pitäisi lait­taa kokon­aisu­udessaan remont­ti­in. Käytän­nössä kaik­ki omis­tusasu­jille suun­natut tuet pitäisi pois­taa ja kor­va­ta yleisel­lä sosi­aal­ituen muodol­la (on se sit­ten asum­is­tu­ki tai toimeen­tu­lo­tu­ki tai kansalais­palk­ka) jota mak­se­taan ko. sosi­aal­i­tukea tarvit­se­valle kohtu­ullisek­si kat­sot­ta­va määrä täysin riip­pumat­ta asum­is­muo­dos­ta, on se sit­ten vuokra tai vel­ka. Siitä lie­nee kon­sen­sus että kaikkia sosi­aal­i­tukia emme pysty pois­ta­maan, mut­ta jos järkeä halut­taisi­in soveltaa, ainakin tukien päällekäisyy­det pois­tet­taisi­in, ja pyrit­täisi­in siihen että mah­dol­lisim­man pieni osa tuista muut­tuisi pelkik­si yritystuiksi.

  32. tpyy­lu­o­ma: ske­naar­i­ois­sasi on yksi vika. Ole­tat, että se asun­to tuhoutuu, jos Masa joutuu sen myymään. Todel­lisu­udessa­han joku jol­la on oikeasti varaa asua siinä asun­nos­sa muut­taa sinne. C on yhteiskun­nalle kallein vaihtoehto.

    Siinä olet toki oike­as­sa, että kun veron­mak­sa­jat mak­sa­vat asun­to­lain­o­jen korko­ja, niin sekä pank­ki, että velan­ot­ta­ja hyötyvät.

  33. AB, vai­h­toe­hdos­sa C tar­jol­la ole­vien asun­to­jen määrä ei muu­tu mihinkään, pait­si jos Masa muut­taa kimppäkämppään.

  34. tpyy­lu­o­ma: Joop, luin tuo­ta sin­un postaus­ta väärin. Olen pahoil­lani. Asun­to­jen määrä ei toki muu­tu mihinkään.

    Jos Masa joutuu myymään asun­non sen ostaa joku, jol­la on siihen varaa. Ain­oa tap­pio aiheutuu muut­tamiseen kulute­tus­ta työstä, sekä asun­non myymis­es­tä aiheutu­vas­ta vaivas­ta. Palkkiok­si resurssit jakau­tu­vat tehokkaammin.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.