Eriarvoistaako mahdollisuus vapaa-aikaan?

Arto Tuki­ainen kiin­nit­tää arvostelus­saan huomio­ta myös siihen, että kaik­ista pieni­palkkaisim­mil­la ei ole varaa lyhen­tää työaikaansa. Onko siis väärin, että parem­min palka­tu­il­la on?

Irrot­takaamme tarkastelus­ta sen pohtimi­nen, onko oikein, että toisil­la on parem­pi palk­ka kuin toisil­la. Ote­taan se annetuk­si. Onko oikein, että ne, joil­la on parem­pi tun­tipalk­ka, voivat käyt­tää taloudel­lista liikku­ma-alaansa kulu­tuk­sen ohel­la myös vapaa-ajan lisäämiseen, vaik­ka pieni­palkkaisem­mat eivät voi ainakaan yhtä kevyesti?

En näe tässä valin­nan­va­paudessa mitään tasa-arvo-ongel­maa. Miten olisi oikeu­den­mukaisem­paa, että parem­pi­palkkaiset käyt­täi­sivät parem­paa asumaansa Thaimaan matkoi­hin ja urheilu­au­toi­hin sen sijaan, että he ottaisi­vat ren­nom­min? Vähen­täisi­hän se myös tulo­ero­ja, mis­tä on sinän­sä posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia yhteiskun­nal­lisi­in oloihin.

Erään­lainen kokon­aistaloudelli­nen ongel­ma tähän kyl­lä liit­tyy. Jos jonkun työ­panok­ses­ta mak­se­taan paljon, eikä se tarkoi­ta, että tuo­ta työ­panos­ta tarvi­taan enem­män. Kansan­talouden kannal­ta väärät henkilöt lyhent5ävät työaikaansa, kos­ka jos jonkun työstä mak­se­taan vähän, se kai tarkoit­taa noin keskimääräis­es­ti, että se on hel­posti kor­vat­tavis­sa. (Julkisen sek­torin koulutet­tu­jen nais­ten kohdal­la tämä ei päde. Hei­dän neu­vot­telijoil­laan on vain ollut huonot kyynärpäät.)

Toinenkin ongel­ma tähän liit­tyy. Pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen joh­dos­ta julki­nen talous menet­tää rahaa, jos suuri­palkkaiset paranevat ahneud­estaan ja otta­vat ren­nom­min.  Tämä kieetyy mutkan kaut­ta myös sen pieni­palkkaisen tai kokon­aan työt­tömän murheeksi.

10 vastausta artikkeliin “Eriarvoistaako mahdollisuus vapaa-aikaan?”

  1. Eikö lääkärei­den ja sairaan­hoita­jien siir­tymi­nen vuokrafir­moi­hin johdu siitä, että halu­taan mah­dol­lisu­us ottaa vapaa­ta sil­loin, kun itselle sopii. Halu­taan mah­dol­lisu­us jous­toi­hin työajoissa.

  2. Pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen joh­dos­ta julki­nen talous menet­tää rahaa, jos suuri­palkkaiset paranevat ahneud­estaan ja otta­vat ren­nom­min. Tämä kier­tyy mutkan kaut­ta myös sen pieni­palkkaisen tai kokon­aan työt­tömän murheeksi.

    Väite, että onnel­lisu­us ei lisään­ny jonkun tulo­ra­jan jäl­keen, kär­sii juuri tästä ongel­mas­ta. Uskon kyl­lä, että keskimääräisen ihmisen onnel­lisu­us ei esim. Suomes­sa ole lisään­tynyt pari­in vuosikymme­neen. Sen sijaan eri­laiset mar­gin­aaliset ryh­mät, kuten vaikka­pa kalli­ista hoidoista hyö­tyvät, ovat tänään paljon onnellisempia. 

    Ketkä kaik­ki sit­ten ovat näitä “mar­gin­aal­isia”, jot­ka eivät näy onnel­lisu­usky­se­ly­jen keskiar­vois­sa? Työt­tömät var­maankin ja sairaat siis myös. Van­huk­set? Taiteil­i­jat? Urheil­i­jat? Vas­taus­ta ei voine antaa kuin kyse­ly­il­lä — joi­ta ei ole Suomes­sa tehty. Eikä kyse­ly­il­lä mar­gin­aal­isia ihmisiä tavoite­takaan, ainakaan kaikkia.

    Tästä syys­tä myös julkisen val­lan sekä eri­lais­ten etu­ryh­mien ja kansalaisjär­jestö­jen intres­sis­sä on kan­nus­taa hyvä­tu­loisia ahneu­teen ja koko yhteiskun­taa talouskasvu­un. Muuten onnel­lisu­us siis vähenisi tai ei ainakaan kasvaisi.

  3. “Eikö lääkärei­den ja sairaan­hoita­jien siir­tymi­nen vuokrafir­moi­hin johdu siitä, että halu­taan mah­dol­lisu­us ottaa vapaa­ta sil­loin, kun itselle sopii. Halu­taan mah­dol­lisu­us jous­toi­hin työajoissa.”

    ilmeis­es­ti mitä suurim­mas­sa määrin. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Toinen asia on sit­ten, että fir­man kaut­ta voi pienen­tää verotustaan.

    Olisi muuten hyvä teitää, kuin­ka suuri osa lääkäri- ja siaraan­hoita­jakun­nas­ta on töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la suo­raan ja kuin­ka pla­jon “ros­molu­olien” kautta.

  4. “Arto Tuki­ainen kiin­nit­tää arvostelus­saan huomio­ta myös siihen, että kaik­ista pieni­palkkaisim­mil­la ei ole varaa lyhen­tää työaikaansa. Onko siis väärin, että parem­min palka­tu­il­la on?”

    Van­ha jut­tu. Miten minus­ta tun­tuukaan, että olen aina yksin vaa­ti­mas­sa kaikille yhtä hyvää palkkaa kun muut vaa­ti­vat kaikille yhtähuonoa palkkaa.

  5. Tuo­hon otsikon kysymyk­seen niin tot­takai se eriarvoistaa.

    offtopic: kyl­lä tänne pitäisi saa­da ainakin omien viestien muokkausmahdollisuus.

  6. Lääkäreil­lä on kyl­lä ollut ainakin tähän asti ihan hyvä mah­dol­lisu­us rajoit­taa työaikaansa ja pitää välis­sä vapaa­ta ihan taval­li­sis­sa työ­suhteis­sa — siihen ei tarvi­ta vuokrafirmaa.

  7. ““Onko oikein, että ne, joil­la on parem­pi tun­tipalk­ka, voivat käyt­tää taloudel­lista liikku­ma-alaansa kulu­tuk­sen ohel­la myös vapaa-ajan lisäämiseen, vaik­ka pieni­palkkaisem­mat eivät voi ainakaan yhtä kevyesti?””

    On tuos­sa kol­maskin ongelma.
    Ei työtä voi ottaa annet­tuna enti­teet­tinä, joka putoaa taivaas­ta. (Määrit­te­len työn tässä koti­talouden ulkop­uolel­la tehdyk­si puuhasteluk­si. Onhan ollut aika-ajoin vaatei­ta että kaik­ki mitä ihmi­nen tekee ham­paiden har­jaamis­es­ta asti on työtä ja jonkun olisi siitä kor­vaus suoritettava.)

    Eli jonkun on ensin kek­sit­tävä tuo työ oli se sit­ten huono­ja tai hyviä palkko­ja mak­sa­va. Sit­ten jonkun on uskot­ta­va tuo­hon ajatuk­seen ja rahoitet­ta­va työn vaa­ti­mat investoin­nit. Rahal­lisen panos­tuk­sen jäl­keen nuo investoin­nin on tehtävä. Vas­ta sit­ten sitä voidaan tar­jo­ta jollekin, joka halu­aa olla toisen palveluk­ses­sa töis­sä saaden ajas­taan palkkaa.

    Usein nuo jot­ka LUOVAT työ­paikko­ja ovat hyvä­palkkaisia. Vaik­ka luovu­us vaati­ikin jouti­laisu­ut­ta, niin yletön jouti­laisu­us ei olisi hyväk­si myöskään sille, jon­ka jär­ki juok­see klimpeis­sä ja joka halu­aa elämän­sä käyt­tää tekemäl­lä työtä, jon­ka joku toinen on hänelle keksinyt ja järjestänyt.

  8. adele kot­tarainen kir­joit­ti 4.1.2009 kel­lo 16:51

    “On tuos­sa kol­maskin ongelma.
    Ei työtä voi ottaa annet­tuna enti­teet­tinä, joka putoaa taivaas­ta. (Määrit­te­len työn tässä koti­talouden ulkop­uolel­la tehdyk­si puuhasteluk­si. Onhan ollut aika-ajoin vaatei­ta että kaik­ki mitä ihmi­nen tekee ham­paiden har­jaamis­es­ta asti on työtä ja jonkun olisi siitä kor­vaus suoritettava.)”

    Neljäskin ongel­ma. Hyväksyn kyl­lä ham­paiden har­jaamisen työk­si, senkin että siitä on saata­va kor­vaus. Kor­vauk­sen mak­sa­ja on, yleisen käytän­nön mukaan, se kuka sen työ­panok­sen ostaa, joten… nyt alamme olla har­maal­la alueel­la. Edel­lyt­täen ettette ole pidät­täneet mak­samas­tanne palkkios­ta ennakoi­ta + mui­ta lisukkei­ta. Toisaal­ta; mak­samas­tanne palkkios­ta on sen saa­jan , siis tei­dän, mak­set­ta­va tuloveroa ja jotain pieniä lisäosia…

    Ei, hyvää yötä…

  9. “Irrot­takaamme tarkastelus­ta sen pohtimi­nen, onko oikein, että toisil­la on parem­pi palk­ka kuin toisil­la. Ote­taan se annetuk­si. Onko oikein, että ne, joil­la on parem­pi tun­tipalk­ka, voivat käyt­tää taloudel­lista liikku­ma-alaansa kulu­tuk­sen ohel­la myös vapaa-ajan lisäämiseen, vaik­ka pieni­palkkaisem­mat eivät voi ainakaan yhtä kevyesti?” Eikö tämä ole vähän kum­malli­nen kysymyk­se­naset­telu sikäli, että ensin sulkeis­te­taan oikeu­den­mukaisu­uskysymys ja sit­ten lähde­tään pohti­maan sitä? Siis jos nimeno­maan vau­raut­ta muute­taan ajak­si, niin sil­loin­han Soin­in­vaaran vas­taus (“varakkaat saa­vat pitää vapaa-aikansa”) seu­raa aika automaat­tis­es­ti, eikö?

    “Pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen joh­dos­ta julki­nen talous menet­tää rahaa, jos suuri­palkkaiset paranevat ahneud­estaan ja otta­vat ren­nom­min.” Eikö tämän huolen tosi­aan pitäisi maltil­lis­taa Soin­in­vaaran vapaa-aika-ohjel­maa? Se ei var­maan ole val­tion­va­rain­min­is­ter­iön suosiossa.

  10. Kuulin jos­sain ohjel­mas­sa, että Osmo Soini­vaara ker­toi juuri lääkäri­on­gel­mas­ta. Kukaan ei uskonut aikoinaan sitä, että lääkärit tekevätkin vähem­min töitä saadessaan kun­non kor­vauk­sen. Ongelma­han koko jutus­sa on, että lääkärit itse ovat suun­nitelleet koulu­tuk­sen­sa sisääno­tot ja muun sel­l­aisen ja ovat myös hallinnos­ta vas­taavia. Aka­va taitaa muuten ainakin puheen­jo­hta­jansa suul­la vaa­tia saman­su­un­taista toim­intaa muil­lakin aka­teemisil­la aloil­la eli aka­teemis­ten alo­jen koulu­tus­sisäänot­to­jen radikaalia pudo­tus­ta. Saas nähdä meneekö päät­täjät samaan vipu­un nyt. Taval­laan yhteiskun­ta ei ole pääse suun­nit­tele­maan koko jut­tua ja se johtaa siihen pelaamiseen, mikä nyt on voimas­sa esimerkik­si lääkäöreil­lä. Muuten pieni­palkkaiset julkisen hallinnon työn­tek­i­jät eivät ehkä olekaan nyky­isin se jut­tu. Nyt näyt­tää päin­vas­toin palkka­jo­hta­jak­si tule­van nämä julkisen hallinnon työn­tek­i­jät, ainakin koulute­tut sem­moi­set ja tätä kehi­tys­tä lama tullee vielä korosta­maan. Olemme myös tuotan­toelämässä aivan uudessa tilanteessa. Yhä enem­män näyt­tää siltä, että palk­ka tai muu rahahyödyke erote­taan tuotan­nos­ta ja se aiheut­taa kyl­lä aika arvaa­mat­toman tilanteen. Aikaisem­min­han olemme uskoneet, että saatu palk­ka tai muu kor­vaus on jol­lain taval­la sidok­sis­sa mei­dän tuot­tami­in asioi­hin tai kysyn­tään. Nyt raha luo rahaa maail­ma on hyökän­nyt myös palkkaukseen.

Vastaa käyttäjälle hups Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.