Eriarvoistaako mahdollisuus vapaa-aikaan?

3.1.2009 · Aihe: _ 

Arto Tukiainen kiinnittää arvostelussaan huomiota myös siihen, että kaikista pienipalkkaisimmilla ei ole varaa lyhentää työaikaansa. Onko siis väärin, että paremmin palkatuilla on?

Irrottakaamme tarkastelusta sen pohtiminen, onko oikein, että toisilla on parempi palkka kuin toisilla. Otetaan se annetuksi. Onko oikein, että ne, joilla on parempi tuntipalkka, voivat käyttää taloudellista liikkuma-alaansa kulutuksen ohella myös vapaa-ajan lisäämiseen, vaikka pienipalkkaisemmat eivät voi ainakaan yhtä kevyesti?

En näe tässä valinnanvapaudessa mitään tasa-arvo-ongelmaa. Miten olisi oikeudenmukaisempaa, että parempipalkkaiset käyttäisivät parempaa asumaansa Thaimaan matkoihin ja urheiluautoihin sen sijaan, että he ottaisivat rennommin? Vähentäisihän se myös tuloeroja, mistä on sinänsä positiivisia vaikutuksia yhteiskunnallisiin oloihin.

Eräänlainen kokonaistaloudellinen ongelma tähän kyllä liittyy. Jos jonkun työpanoksesta maksetaan paljon, eikä se tarkoita, että tuota työpanosta tarvitaan enemmän. Kansantalouden kannalta väärät henkilöt lyhent5ävät työaikaansa, koska jos jonkun työstä maksetaan vähän, se kai tarkoittaa noin keskimääräisesti, että se on helposti korvattavissa. (Julkisen sektorin koulutettujen naisten kohdalla tämä ei päde. Heidän neuvottelijoillaan on vain ollut huonot kyynärpäät.)

Toinenkin ongelma tähän liittyy. Progressiivisen verotuksen johdosta julkinen talous menettää rahaa, jos suuripalkkaiset paranevat ahneudestaan ja ottavat rennommin.  Tämä kieetyy mutkan kautta myös sen pienipalkkaisen tai kokonaan työttömän murheeksi.

Kommentit

10 Vastausta artikkeliin “Eriarvoistaako mahdollisuus vapaa-aikaan?”

  1. B.J kirjoitti 3.1.2009 kello 12:24

    Eikö lääkäreiden ja sairaanhoitajien siirtyminen vuokrafirmoihin johdu siitä, että halutaan mahdollisuus ottaa vapaata silloin, kun itselle sopii. Halutaan mahdollisuus joustoihin työajoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. hups kirjoitti 3.1.2009 kello 16:28

    Progressiivisen verotuksen johdosta julkinen talous menettää rahaa, jos suuripalkkaiset paranevat ahneudestaan ja ottavat rennommin. Tämä kiertyy mutkan kautta myös sen pienipalkkaisen tai kokonaan työttömän murheeksi.

    Väite, että onnellisuus ei lisäänny jonkun tulorajan jälkeen, kärsii juuri tästä ongelmasta. Uskon kyllä, että keskimääräisen ihmisen onnellisuus ei esim. Suomessa ole lisääntynyt pariin vuosikymmeneen. Sen sijaan erilaiset marginaaliset ryhmät, kuten vaikkapa kalliista hoidoista hyötyvät, ovat tänään paljon onnellisempia.

    Ketkä kaikki sitten ovat näitä “marginaalisia”, jotka eivät näy onnellisuuskyselyjen keskiarvoissa? Työttömät varmaankin ja sairaat siis myös. Vanhukset? Taiteilijat? Urheilijat? Vastausta ei voine antaa kuin kyselyillä — joita ei ole Suomessa tehty. Eikä kyselyillä marginaalisia ihmisiä tavoitetakaan, ainakaan kaikkia.

    Tästä syystä myös julkisen vallan sekä erilaisten eturyhmien ja kansalaisjärjestöjen intressissä on kannustaa hyvätuloisia ahneuteen ja koko yhteiskuntaa talouskasvuun. Muuten onnellisuus siis vähenisi tai ei ainakaan kasvaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markku af Heurlin kirjoitti 3.1.2009 kello 16:48

    “Eikö lääkäreiden ja sairaanhoitajien siirtyminen vuokrafirmoihin johdu siitä, että halutaan mahdollisuus ottaa vapaata silloin, kun itselle sopii. Halutaan mahdollisuus joustoihin työajoissa.”

    ilmeisesti mitä suurimmassa määrin. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Toinen asia on sitten, että firman kautta voi pienentää verotustaan.

    Olisi muuten hyvä teitää, kuinka suuri osa lääkäri- ja siaraanhoitajakunnasta on töissä julkisella sektorilla suoraan ja kuinka plajon “rosmoluolien” kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pekka Vitikainen kirjoitti 3.1.2009 kello 16:58

    “Arto Tukiainen kiinnittää arvostelussaan huomiota myös siihen, että kaikista pienipalkkaisimmilla ei ole varaa lyhentää työaikaansa. Onko siis väärin, että paremmin palkatuilla on?”

    Vanha juttu. Miten minusta tuntuukaan, että olen aina yksin vaatimassa kaikille yhtä hyvää palkkaa kun muut vaativat kaikille yhtähuonoa palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pekka Vitikainen kirjoitti 3.1.2009 kello 17:01

    Tuohon otsikon kysymykseen niin tottakai se eriarvoistaa.

    offtopic: kyllä tänne pitäisi saada ainakin omien viestien muokkausmahdollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Raivio kirjoitti 3.1.2009 kello 18:03

    Lääkäreillä on kyllä ollut ainakin tähän asti ihan hyvä mahdollisuus rajoittaa työaikaansa ja pitää välissä vapaata ihan tavallisissa työsuhteissa – siihen ei tarvita vuokrafirmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. adele kottarainen kirjoitti 4.1.2009 kello 16:51

    “”Onko oikein, että ne, joilla on parempi tuntipalkka, voivat käyttää taloudellista liikkuma-alaansa kulutuksen ohella myös vapaa-ajan lisäämiseen, vaikka pienipalkkaisemmat eivät voi ainakaan yhtä kevyesti?””

    On tuossa kolmaskin ongelma.
    Ei työtä voi ottaa annettuna entiteettinä, joka putoaa taivaasta. (Määrittelen työn tässä kotitalouden ulkopuolella tehdyksi puuhasteluksi. Onhan ollut aika-ajoin vaateita että kaikki mitä ihminen tekee hampaiden harjaamisesta asti on työtä ja jonkun olisi siitä korvaus suoritettava.)

    Eli jonkun on ensin keksittävä tuo työ oli se sitten huonoja tai hyviä palkkoja maksava. Sitten jonkun on uskottava tuohon ajatukseen ja rahoitettava työn vaatimat investoinnit. Rahallisen panostuksen jälkeen nuo investoinnin on tehtävä. Vasta sitten sitä voidaan tarjota jollekin, joka haluaa olla toisen palveluksessa töissä saaden ajastaan palkkaa.

    Usein nuo jotka LUOVAT työpaikkoja ovat hyväpalkkaisia. Vaikka luovuus vaatiikin joutilaisuutta, niin yletön joutilaisuus ei olisi hyväksi myöskään sille, jonka järki juoksee klimpeissä ja joka haluaa elämänsä käyttää tekemällä työtä, jonka joku toinen on hänelle keksinyt ja järjestänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pekka Vitikainen kirjoitti 4.1.2009 kello 21:30

    adele kottarainen kirjoitti 4.1.2009 kello 16:51

    “On tuossa kolmaskin ongelma.
    Ei työtä voi ottaa annettuna entiteettinä, joka putoaa taivaasta. (Määrittelen työn tässä kotitalouden ulkopuolella tehdyksi puuhasteluksi. Onhan ollut aika-ajoin vaateita että kaikki mitä ihminen tekee hampaiden harjaamisesta asti on työtä ja jonkun olisi siitä korvaus suoritettava.)”

    Neljäskin ongelma. Hyväksyn kyllä hampaiden harjaamisen työksi, senkin että siitä on saatava korvaus. Korvauksen maksaja on, yleisen käytännön mukaan, se kuka sen työpanoksen ostaa, joten… nyt alamme olla harmaalla alueella. Edellyttäen ettette ole pidättäneet maksamastanne palkkiosta ennakoita + muita lisukkeita. Toisaalta; maksamastanne palkkiosta on sen saajan , siis teidän, maksettava tuloveroa ja jotain pieniä lisäosia…

    Ei, hyvää yötä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Arto Tukiainen kirjoitti 5.1.2009 kello 8:34

    “Irrottakaamme tarkastelusta sen pohtiminen, onko oikein, että toisilla on parempi palkka kuin toisilla. Otetaan se annetuksi. Onko oikein, että ne, joilla on parempi tuntipalkka, voivat käyttää taloudellista liikkuma-alaansa kulutuksen ohella myös vapaa-ajan lisäämiseen, vaikka pienipalkkaisemmat eivät voi ainakaan yhtä kevyesti?” Eikö tämä ole vähän kummallinen kysymyksenasettelu sikäli, että ensin sulkeistetaan oikeudenmukaisuuskysymys ja sitten lähdetään pohtimaan sitä? Siis jos nimenomaan vaurautta muutetaan ajaksi, niin silloinhan Soininvaaran vastaus (“varakkaat saavat pitää vapaa-aikansa”) seuraa aika automaattisesti, eikö?

    “Progressiivisen verotuksen johdosta julkinen talous menettää rahaa, jos suuripalkkaiset paranevat ahneudestaan ja ottavat rennommin.” Eikö tämän huolen tosiaan pitäisi maltillistaa Soininvaaran vapaa-aika-ohjelmaa? Se ei varmaan ole valtionvarainministeriön suosiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Leo Turunen kirjoitti 14.1.2009 kello 9:08

    Kuulin jossain ohjelmassa, että Osmo Soinivaara kertoi juuri lääkäriongelmasta. Kukaan ei uskonut aikoinaan sitä, että lääkärit tekevätkin vähemmin töitä saadessaan kunnon korvauksen. Ongelmahan koko jutussa on, että lääkärit itse ovat suunnitelleet koulutuksensa sisäänotot ja muun sellaisen ja ovat myös hallinnosta vastaavia. Akava taitaa muuten ainakin puheenjohtajansa suulla vaatia samansuuntaista toimintaa muillakin akateemisilla aloilla eli akateemisten alojen koulutussisäänottojen radikaalia pudotusta. Saas nähdä meneekö päättäjät samaan vipuun nyt. Tavallaan yhteiskunta ei ole pääse suunnittelemaan koko juttua ja se johtaa siihen pelaamiseen, mikä nyt on voimassa esimerkiksi lääkäöreillä. Muuten pienipalkkaiset julkisen hallinnon työntekijät eivät ehkä olekaan nykyisin se juttu. Nyt näyttää päinvastoin palkkajohtajaksi tulevan nämä julkisen hallinnon työntekijät, ainakin koulutetut semmoiset ja tätä kehitystä lama tullee vielä korostamaan. Olemme myös tuotantoelämässä aivan uudessa tilanteessa. Yhä enemmän näyttää siltä, että palkka tai muu rahahyödyke erotetaan tuotannosta ja se aiheuttaa kyllä aika arvaamattoman tilanteen. Aikaisemminhan olemme uskoneet, että saatu palkka tai muu korvaus on jollain tavalla sidoksissa meidän tuottamiin asioihin tai kysyntään. Nyt raha luo rahaa maailma on hyökännyt myös palkkaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus