Artikkelin Vielä elvytyksestä ja setelirahoituksesta kommentit

Kirjoittaja: Tiedemies

Tiedemies — Wed, 14 Jan 2009 10:41:54 +0000

Käyttämättömien resurssien ongelma on todellinen ja kritiikki johon Björk linkkaa on omasta näkökulmastani osittain ihan validia. Käsittääkseni kritiikki on kaksiosaista.

1. Elvytys ei kohdistu vain käyttämättömiin resursseihin, vaan myös sellaisiin, jotka tulisivat käyttöön ja siten elvytys nostaa näiden (‘väärin’ investoitujen) resurssien hintaa ja pahimmillaan kannustaa tekemään lisää huonoja investointeja.

Tämä on totta, mutta mielestäni se on argumentti lähinnä Osmon piloillaan esittämää pyramidinrakennus-elvytystä vastaan. Sellaiset investoinnit, joita valtio aikoo jollain aikataululla kuitenkin tehdä (tiehankkeita, muuta infraa, rakentamista), on ihan hyvä aikaistaa ja pyrkiä ajoittamaan laskusuhdanteeseen. Tämä paitsi elvyttää, on myös halvempaa ja sotkee markkinoita vähemmän kuin investoiminen korkeasuhdanteessa. Itseasiassa elvytys tässä suhteessa on minusta jopa sivuseikka; jopa libertaarien pitäisi olla tämän kannalla tuon halpuus-argumentin vuoksi

2. Resurssit ovat käytämättöminä, koska on investoitu liikaa ja väärään paikkaan, ja siksi näiden resurssien on hyväkin jäädä käyttämättä ja niiden arvon romahtaa.

Tämäkin on sinänsä totta ja valtion ei pidäkään lähteä kovin spesifisti tekohengittämään mitään teollisuudenalaa. Esimerkiksi USA:n autoteollisuuden (ja Saksan myös) pelastuspaketit ovat minustakin typeriä. Näillä teollisuudenaloilla on vääränlaista kapasiteettia ja sitä on liikaa, ja niiden pitää sopeutua.

Mutta tässäkin kyse on dynaamisesta prosessista. Kysymys ei pitäisi olla “annetaanko romahtaa” vai “pumpataanko mielipuolisesti rahaa pelastamiseen”, vaan pääoman ja työvoiman allokaation voiteleminen ja alasajon aiheuttamien negatiivisten sivuvaikutusten hoitaminen. Ei ole kenenkään etu, että syntyy nopeasti aavekaupunkeja; Detroitista voi hyvinkin tulla ghettojen ja hylättyjen tehtaiden kaupunki, vähän samaan tapaan kuin Buffalosta tuli toisen maailmansodan jälkeen.

En ole tavallaan eri mieltä noista argumenteista, mutta niitä pitäisi soveltaa kvantitatiivisesti. On selvää, että jos joku teollisuudenhaara kärsii, se kärsii “hyvästä syystä”, siis, sen kapasiteetin pitääkin pienentyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kontraktio voisi mennä liian pitkälle aivan samaan tapaan kuin ekspansio meni (ja tietysti se meni; lamahan johtuu siitä)

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Artturi Björk

Artturi Björk — Wed, 14 Jan 2009 08:17:12 +0000

Vähän aiheen vierestä, mutta mises.orgissa oli erinomainen kirjoitus, joka kritisoi elvytyksen perustelua käyttämättömien resurssien ottamisella käyttöön: http://mises.org/story/3290

Tätä pointtiahan Tiedemieskin on pitänyt esillä. Taantuma on seurausta väärin allokoiduista resursseista. Tulevaisuuden hyvinvoinnin perusta on näiden resurssien uudelleen allokoiminen oikein. Tämä tapahtuu markkinoilla. Jos valtio elvyttää se sekaantuu markkinoiden hinnoitteluprosessiin ja estää / hidastaa resurssien uudelleen järjestelyä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Sylvesteri

Sylvesteri — Sun, 04 Jan 2009 12:17:07 +0000

Itse kannata veronalennuksia, koska julkisella sektorilla rahankäyttö on keskimäärin leväperäisempää kuin yksityisellä. Elvytyksenä väylähankkeiden rakentamista kannatan, mutta valtion yleismenojen lisäämistä vastustan henkeen ja vereen. Lama-aikoina rakennettuja menoautomaatteja ei saada enää koskaan purettua, paitsi ehkä seuraavan laman aikana.

Osmo argumentoi veronalennusten muuttuvan pysyviksi. Nykyisellä veroasteella se ei kyllä haittaisi ollenkaan, mutta mikä estää tekemästä kerta-alennuksia? Ei mikään mahti maailmassa estä tekemästä kertaluontoista veronkevennystä esimerkiksi tulonhankkimisvähennyksen tapaan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: tpyyluoma

tpyyluoma — Fri, 02 Jan 2009 08:08:46 +0000

Sympatiseeraan Aromaan huomiota, että miksi ei voisi käyttää rahaa palveluihin. Kuten Osmo vastaa, taustalla tässä on ajatus että investoinnit esim. infraan ovat kertaluonteisia kun taas palveluiden lisäämisen kuluvaikutus on pysyvä.

Ei ole kuitenkaan mitenkään välttämätöntä että palvelun täytyy olla pysyvää, oliko esim. Pohjois-Karjala-projekti investointi vai jatkuva kulu? Eli eikö elvytystoimena voisi yhtä hyvin tehdä palveluprojekteja kuin rakennushankkeita, edellisten myös otaksuisin työllistävän paremmin per käytetty euro.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riitta

Riitta — Thu, 01 Jan 2009 17:25:39 +0000

Tässä tulikin mieleen muistikuva kymmenen vuoden takaa: 90-luvun lopulla Hervantaan Hermian alueelle, nousi joka vuosi Nokialle toimistorakennus. IT-kuplan puhjettua laajennettiin korkeakoulun tiloja.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Ville

Ville — Thu, 01 Jan 2009 12:08:37 +0000

Teollisuudessa yleisesti ovat automaatio ja tuotannon siirtäminen halvempiin maihin vähentäneet tehokkaasti työpaikkoja. Rakennusala on kehittynyt hitaammin ja se työllistää yhä paljon suomalaisia.
Jos rakennusala kehittyy kuten muut alat, suomalaiset työpaikat vähenevät sielläkin. Jopa maatalouden työpaikat ovat vähentyneet, vaikka maataloutta tuetaan jatkuvasti.
Kansantalouden kannalta voisi olla parempi maksaa työttömälle suomalaiselle rakennustyöläiselle 70% ansiosidonnaista ja vierastyöläiselle 30% entisestä palkkatasosta (ylittänee minimipalkan). Kuluttajia kun olisi tällöin enemmän, todennäköisesti ostaen nopeammin kiertäviä hyödykkeitä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Tavallinen tekinkko

Tavallinen tekinkko — Wed, 31 Dec 2008 19:01:21 +0000

Eikö olisi kaikkien etu muiden kuin suomalaisten rakkennusmiesten kannalta se, että Suomeen tuotaisiin lisää 2 euron tuntipalkalla työstenteleviä rakennusmiehiä ulkomailta juuri sen rakentamisen ajaksi. Näin ei tarvitsisi maksaa suomalaisille rakennusmiehille ansiosidonnaista silloin kuin töihin eivät pääse. Eikä eläkertymiäkään tarvitsisi rakentajille maksaa.

Sitten kun vielä saataisiin halvat rakennusmiehet rakentamaan muitakin kuin valtion rakennuttamia kohteita, ja kun vielä halvat rakkennuskustannukset menisivät asuntojen myyntihintoihin, niin eikö tästä jo riemu syntyisi.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Pekka Vitikainen

Pekka Vitikainen — Wed, 31 Dec 2008 16:30:37 +0000

“Alkuperäinen kysymys kuului, pitäisikö tämän rahoittamiseksi hyväksyä setelirahoitusta. Minä tarkoitan setelirahoituksella sitä, että valtio saa keskuspanilta rahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin.”

Niin, en kyllä muista juuri mitään makrotalouden kursseilta, mutta eiköhän tuohon vastaus ole myöntävä. Kun elvytyksellä tarkoitetaan rakentamista, teitä, rautateitä jne. Jos taas elvytyksellä tarkoitetaan lisävirkoja päiväkoteihin ja “sen sellaisiin” esitän vastalauseen. Eihän se ole mitään elvyttämistä.
En päällepainavan nuhan (kestoselitys) takia jaksanut oikein perehtyä Osmon kirjoitukseen ja sen saamiin vastauksiin, mutta ensinnäkin…
Elvytyksen on oltava, hmm, sanoisinko elvyttävää. Ei ole mitään järkeä elvyttää taloutta tunkemalla rahaa talouden osiin mitkä eivät elvytä valtakuntaa, ainoastaan sen pientä osaa.
Toisaalta voisi kysyä, että mitä raha on. Siis mutakin kuin huonoa paperia. Onhan se laskentayksikkö. Joku laskentaan kelpaava yksikkö meillä on kuitenkin oltava, mutta onko sen oltava täysin fiktiivinen, lähinnä luottamuksen osoitin.
Ylempänä anarkiako ovella? kirjoitti 31.12.2008 kello 10:12
“JOS lama hellittää”

Tottakai se hellittää. Kuinkas muuten. Mikäli lama ei hellitä muulla tavoin se pidenee ja pidenee kunnes voidaan todeta, että olemme normaalissa taloudellisessa tilanteessa.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riku Österman

Riku Österman — Wed, 31 Dec 2008 15:49:31 +0000

Elvytys ja pitkän tähtäimen politiikan korjaukset pitäisi pitää erillään toisistaan. Molempia tarvitaan.

Elyvytys on tapa saada rahaa talouden kiertoon. Se, että parturilla on nälkä ja pizzerian pitäjällä on pitkä tukka, ei hyödytä ketään. Eikä se ole tarpeellista “palautumista” nousukaudesta. Jos työtön puuseppä saa töitä valtion elvytysrakennustyömaalta, on hänellä varaa käydä pizzeriassa pizzalla, jonka jälkeen pizzakokki menee parturiin, jonka jälkeen parturillakin on varaa pizzaan jne…

Olisikos arvonlisäveron tilapäinen lasku (3kk tai 6kk) hyvä elvytyskeino? Se varmasti tukisi kulutusta paremmin kuin helikopterirahoitus. Ja ALV-alen loppumisella olisi haluttu inflatoiva vaikutus. Kampaamoiden ALV-alekokeilusta ei pitäisi vetää liikaa johtopäätöksiä, koska kyseessä on isojen hintaerojen ja huonon hintatietoisuuden ala.

Kirjoitin pari päivää sitten aiheesta blogiini:
http://rikuosterman.blogit.uusisuomi.fi/2008/12/28/elvytetaan-arvonlisaverolla-tuloveron-lisaksi

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Artturi Björk

Artturi Björk — Wed, 31 Dec 2008 15:01:24 +0000

“En pysty kumoamaan elvytyksen vastaisia argumentteja, koska en ole niitä ymmärtänyt.”

No tämän myöntämistä on kyllä saanut odottaa.

Kumoamisyrityksen puutteesta ei voi kyllä syyttää. Mahdotontahan siinä on onnistua, jos ei tiedä mitä yrittää kumota.

Suosittele: 0