Kannattaako Itämeren lohta kalastaa?

26 vastausta artikkeliin “Kannattaako Itämeren lohta kalastaa?”

1. Tarkko­ja diok­si­inip­i­toisuuk­sia Itämeren lohelle ja silakalle ie pienel­lä googlauk­sel­la löy­tynyt, mut­ta lohen ja ison silakan syömisen suosi­tuk­set oli­si­vat samat, enin­tään 1–2 ker­taa kuukaudessa. Mikä siis tek­isi lohen syömis­es­tä sen epäter­veel­lisem­pää kuin silakan syömisestä?

   Toisaal­ta, lohen kau­palli­nen meripyyn­ti ja myyn­ti kaikelle kansalle vis­si­in jakaa diok­si­init tasaisem­min kuin jos loh­ta söisi vain ne muu­ta­ma sata kalas­tus­tur­is­tia jot­ka itse onki­vat lohensa.

   Taitaa olla lama jo menos­sa kun min­is­ter­i­ta­son mies neu­voo kansalaisia “Syökää silakkaa!” (ja uno­htakaa ne lohet).

   Vastaa

2. Lukies­sani tätä kir­joi­tus­ta myrkyl­lis­es­tä itämer­estä tuli voimat­to­muu­den tunne jota seurasi aja­tus, mik­sei vihreä puolue ole saanut enem­män aikaan? Pent­ti Linkolan ajat­telus­sa oli realismia.
   Nyky­isille vihreille on tärkein­tä avio-oikeus vuo­hen kanssa ja moni-ihon­väri­nen katukuva.

   Vastaa

3. Lohen voi kor­va­ta nor­jalaisel­la lohel­la, mut­ta silakkaa ei voi kor­va­ta muul­la silakalla. 

   Aja­tus, että lohisaali­in jakami­nen tasaisem­min olisi ter­veel­lisem­pää perus­tuu ole­tuk­seen, että diok­si­inille olisi jokin tur­valli­nen taso. Vai­h­toe­htoinen teo­ria on, että ris­ki on suh­teelli­nen saatu­un diok­si­in­imäärään. Säteilyn osalta tätä ei ole ratkaistu, mut­ta diok­si­inin osalta en tunne val­lit­se­vaa teoriaa. 

   Eivät ne kalas­tus­tur­is­tit niin tolkut­to­mia saali­ita mukanaan vie.

   En keho­ta uno­hta­maan lohia, mut­ta ker­ron nyt kuitenkin, että itse syön norjalaista.

   Vastaa

4. Teemu K:lle:
   Vihreä liike laa­jasti otet­tuna itse asi­as­sa sai lopete­tuk­si sel­l­un kloori­valka­isun, jos­ta tämä Itämeren diok­si­i­ni on suurek­si osak­si peräisin. Se valitet­tavasti pois­tuu Itämer­estä hitaasti

   Vastaa

5. Olisiko­han jol­lakul­la linkke­jä ja fak­taa ravin­non tuotan­nos­ta tässä her­ra Soin­in­vaaran aset­ta­mas­sa kon­tek­stis­sa. Siis ajatukset:

   Kalankas­vatuk­sen hin­ta ravin­nekuor­mana (vai muu lihan­tuotan­to rasit­teet ympäristölle). Ja tämän ymmärtämisek­si ravin­nekuor­man( tai muun hai­tan) merk­i­tys / raja-arvot ympäristössä.

   Ja mielel­lään lihan­syö­jen tekemänä lihan syöjille.

   Vastaa

6. Hiemen keven­nyk­senä:

   Mun kissoille ei kel­paa itämeren silak­ka kuin äärim­mäiseen nälkään.
   Olen muutenkin häm­mästynyt niiden kyvys­tä “hais­taa” hyvä liha. Ain­ut jauhe­li­hakin mikä kel­paa on erään parem­man kau­pan tiskiltä tuoreena ja vas­ta­jauhet­tuna ostet­tu. Ja olen huo­man­nut, että kun pais­tan itsekin sitä jauhe­li­haa, siitä läh­tee ihan eri­lainen puh­taampi lihan tuok­su kuin valmi­ik­si paka­tus­ta suuren lihat­alo­jen tuot­teista. Joten eroa niis­sä on…
   Koska­han ihmisille ale­taan ker­toa mitä oikein syövät? Voisi sen jäl­keen alkaa luo­muli­ha mais­tu­maan, vaik­ka hie­man enem­män mak­saakin. Mut­ta se on niitä asioi­ta mis­tä ei saa maat­alous- ja elin­tarvike­poli­ti­ikan vuok­si puhua…

   Vastaa

7. No oli­pa hyvä, että meil­lä oli sel­l­ainen edus­ta­ja, joka sai silakan säi­lymään suo­ma­laises­sa ruokapöy­dässä. Pitoisu­us tekee myrkyn, kun­pa kaik­ki ymmärtäi­sivät sen. Mar­si­paanis­sakin on arseniikkia.

   Olen myös jos­sain määrin pet­tynyt vihrey­teen mm. juuri Teemu K:n esille tuomista syistä johtuen. Liikaa tun­net­ta, liian vähän järkeä…

   Vastaa

8. Huoh…

   Jos jokaisen syömäo­hjeis­tuk­sen ottaa kir­jaimel­lis­es­ti niin jäl­jelle jäävä rav­in­to koos­t­uu koti­mais­es­ta luomu­porkkanas­ta ja… öh, en kek­si muuta. 

   Nythän on pipar­it pan­nas­sa, ja ei aikaakaan kun näkkileipä kiel­let­ti­in. Itse ere­hdyin raskau­saikana 90-luvun alus­sa syömään viat­tomasti yhden saar­i­ois­t­en maksalaatikon. 

   Seu­rauk­se­na oli sydä­men tyky­tys­tä ja suuri puhe­lin­lasku, kun selvit­telin liial­liseen A‑vitamiiniin liit­tyvää mak­sako­hua, joka vel­loi pahim­mil­laan. Kaikesta stres­sistäni oli sik­iölle mah­dol­lis­es­ti suurem­paa vahinkoa kuin yhdestä annok­ses­ta maksalaatikkoa. 

   Sit­tem­min olen viisas­tunut. Kaikkea kau­pas­sa myytävää voi syödä kohtu­udel­la, sitä Itämeren lohtakin. Sitä ei kan­na­ta joka päivä sisäl­lyt­tää ruokavalioon­sa, se on selvä. 

   Jotain hyvääkin Suomes­ta: val­takun­nas­sa lie­nee kaik­ki hyvin, jos eläkeikää vauhdil­la läh­estyvä kuukke­likin kat­soo tarpeel­lisek­si erotel­la lohet lohes­ta aikuisille pojilleenkin. Hyvä, että on jotain tekemistä.… 

   Suo­ma­lais­ten ter­veysongel­mat eivät kuitenkaan liene liias­ta kalan syömis­es­tä peräisin, vaan ihan jostain muual­ta. Osmol­lakin lie­nee jotain muu­ta tähdel­lisem­pää väl­tet­tävää kuin Itämeren lohi 🙂

   Vastaa

9. Osmo: “Jos se pois­tuu suo­ma­lais­ten ruokavalios­ta, se ei kor­vaudu muul­la kalalla.”

   Sin­ul­la on var­maan tässä joku aja­tus takana mut­ta min­ulle se ei oikein aukene. Ainakin mikro­ta­sol­la kau­pas­sa logi­ik­ka menee jotenkin niin että “mitäs tänään syötäisi­in, hmm… syötäiskö vaik­ka kalaa?” ja sit­ten kävel­lään kalatiskille. Jos sieltä puut­tuu silak­ka niin se ei tarkoit­tane että sit­ten men­näänkin lihatiskille.

   Vai tarkoi­tatko jotain kala­puikkomössöä, mink­in­re­hua tms? Hauskana yksi­tyisko­htana: osal­lis­tu­in johonkin rav­in­to­tutkimuk­seen jos­sa kysyt­ti­in myös syö­dyn kalan määrää, suluis­sa luki että “kala­puikko­ja ei las­ke­ta kalaksi”.

   Vastaa

10. “Kalan kas­vatuk­ses­sa ei ole taloudel­lis­es­ti päätä eikä hän­tää, jos siitä aiheutu­valle ravin­nekuor­malle las­kee järkevän hin­nan. Oikean hin­nan saa parhait­en selville analysoimal­la yhdyskun­tien jätevesilu­pia. Mil­lä hin­nal­la viimeisiä fos­fori ja typ­pik­ilo­ja pois­te­taan. Jos tätä mar­gin­aal­i­hin­ta käyt­tää kalankas­vatuk­sen vesistöpäästö­jen hin­tana, kalankas­vatuk­ses­ta aiheutu­van saas­tut­tamisen hin­ta ylit­tää koko alan liikevaihdon…”

    Ovatko yhdyskun­tien jätevesien päästöra­jat Nor­jas­sa korkeam­mat kuin Suomes­sa — ja jos ovat, niin eikö se ole oikein?

    Vastaa

11. Dioksiinit(PCDD/F) ovat niitä kovimpia myrkkyjä mitä tiedos­sa on. Silakoi­hin ja mui­hin ras­vaisi­in kaloi­hin ympäristöön päässeet diok­si­init ker­tyvät. Paperi­te­ol­lisu­u­den päästö ovat muu­tamia gram­mo­ja vuodessa. Päästöt ovat kai vähe­neemään päin. Päästöistä tai altistuk­ses­ta aiheutu­vaa riskiä on vaikea arvioi­da tarkasti, minkä takia ei tur­val­lista pitoisu­ut­takaan ole määritel­ty (vai onko jos­sain?). Varovainen kan­nat­taa olla ja vält­tää ylimääräistä altistu­mista. Silakkafilei­den syömistä ei kuitenkaan kan­na­ta lopet­taa. Har­va­pa niitä kilo­tolkul­la syö.

    Ennen on san­ot­tu, että loh­ta kan­nat­taa pyytää vaik­ka ei saiskaan. Se pätee edelleen, mut­ta vain urheilukalas­ta­jien kohdal­la. Joki­var­ren kalas­ta­jat ja aluei­den matkailuyrit­täjät kri­ti­soi­vat kovasti ammat­tikalas­ta­jia, jot­ka tekevät arvokkaas­ta kalas­ta hal­paa “makkaraa” ja estävät lohen kutu­vael­luk­sen. Lohen rauhoi­tus merel­lä loisi hyvät markki­nat kalas­tus­matkailulle ja samal­la tur­vat­taisi­in luon­non­lo­hen säi­lymi­nen. Niitäkin vielä on.

    Vastaa

12. “Min­ul­la oli silakan puoles­ta vah­vat argu­men­tit. Suomes­sa ihmiset elävät sitä pitem­pään, mitä enem­män heil­lä on diok­si­inia ver­essään; ei sik­si, että diok­si­i­ni olisi ter­veel­listä vaan kos­ka sitä saa Suomes­sa lähin­nä vain kalas­ta ja kalan ter­veyshyödyt ylit­tävät diok­si­inin terveyshaitat.”

    Sinä luet tuo­ta kuin piru raa­mat­tua jos näin kulunut ver­taus sallitaan.
    Mikäli ne muu­ta­mat kalas­tuselinkeinon työ­paikat uno­hde­taan, tai ainakin ote­taan samalle viivalle muiden työpikko­jen kanssa, Itämeren kalan syömi­nen olisi pitänyt kieltää jo aikaa sitten!
    Merkil­lisen suuri pain­oar­vo muu­ta­man kalas­ta­jan työ­paikalla kun vaakakupis­sa on kuitenkin koko väestön ter­veys. Tämähän on piilevä, ja toden­näköis­es­ti, vas­ta myöhem­m­min käsi­in räjähtävä ter­veysongel­ma. Tai…siinä vai­heessa se on jo sairausongelma.
    Kalaa, kohtu­ullisen hyvääkin kalaa saa, kuten itsekkin tote­sit, Atlantil­la kas­vate­tus­ta kas­silo­hes­ta ja muus­ta vastaavasta.

    Vastaa

13. On jok­seenkin masen­tavaa ajatel­la ihmisen (ihmiskun­nan) lyhyt­näköisyyt­tä: toinen tois­taan hienom­mat tek­nis-tieteel­liset –keksin­nöt osoit­tau­tu­vatkin mon­esti ajan saatossa tuhoisik­si ihmiselle itselleen.

    Olemme pian M. Atwood­in romaanin ”Oryx ja Crake” mukaises­sa tilanteessa: ollak­seen ravin­nok­si kel­paavaa, kaik­ki – niin froo­ra kuin fau­nakin — on kas­vatet­ta­va tarkoin valvo­tuis­sa ja kon­trol­loiduis­sa ”lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa”.

    Vähitellen ympäristöolo­suh­teet näyt­tävät kehit­tyvän sel­l­aisik­si, että kaik­ki villinä ja vapaana kas­vanut on myrkky­jen pahoin saas­tut­ta­maa, joten niille on asetet­ta­va käyt­töra­joituk­sia ja ‑kiel­to­ja.

    Muis­tan luke­neeni (HS) tutk­i­tun esim. kanan­mu­nien myrkkyp­i­toisuuk­sia: luo­mu­mu­nien myrkkyjäämät oli­vat suurem­pia ver­rat­tuna tehotuotettuihin.

    Vastaa

14. “Kalankas­vatuk­sen hin­ta ravin­nekuor­mana (vai muu lihan­tuotan­to rasit­teet ympäristölle). Ja tämän ymmärtämisek­si ravin­nekuor­man( tai muun hai­tan) merk­i­tys / raja-arvot ympäristössä.

    Ja mielel­lään lihan­syö­jen tekemänä lihan syöjille.”

    FAO:n raport­te­ja:

    http://www.fao.org/docrep/009/A0699e/A0699e00.htm
    http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.htm

    Mut­ta ehkä YK:n alainen FAO:kin on vain suuri vihreä salali­it­to, joka poh­jaa näke­myk­sen­sä astrolo­giaan eikä tieteeseen.

    Toinen näkökul­ma:

    http://www.climateactionprogramme.org/features/article/the_world_on_a_plate_food_and_its_contribution
    _to_climate_changing_emission/

    Vastaa

15. Menee taas ohi mut­ta menköön. Kouluis­sa, päiväkodeis­sa, van­hainkodeis­sa ja sairaalois­sa ym. yhteiskun­nan laitok­sis­sa tar­jo­taan kala­puikko­ja, sitru­u­nan­makuista uunikalaa jne. Myyjänä on maa­han­tuo­ja Find­us. Kala on etupäässä alaskan seitiä.

    Yritin selvitää kalaleik­keen his­to­ri­aa. En onnis­tunut. Yksi hyvä arvaus on, että sen pyytävät venäläiset, sen valmis­ta­vat thaimaalaiset ja tuote valmis­tel­laan Ruot­sis­sa tai Saksassa.

    Kun vai­h­toe­htona ovat Itämeren lohi tai sitru­u­nan­makuinen uunikala, otan Itämeren lohen. Yritin selvit­tää tätä asi­aa mar­rasku­us­sa. Men­estys oli tasan nol­la. Tästä aiheesta on tul­lut kai joku tv ohjel­ma. Tietääkö joku.

    Vastaa

16. saint kir­joit­ti 29.12.2008 kel­lo 18:47
    “Muis­tan luke­neeni (HS) tutk­i­tun esim. kanan­mu­nien myrkkyp­i­toisuuk­sia: luo­mu­mu­nien myrkkyjäämät oli­vat suurem­pia ver­rat­tuna tehotuotettuihin.”

    Mjoo, syön itse luo­mua, näin äkkiä las­ket­tuna lähin­nä perunaa ja leipää. Molem­mat laadun takia ei niinkään sen luo­mu statuk­sen. Ei se pahaakaan tee, mut­ta laatu ensin sit­ten aat­teet. Hin­ta tässä jää kolmanneksi.

    Vastaa

17. Kuu­lostin var­maan aika asen­teel­liselta… ei ollut tarkoi­tus, tarkoi­tus oli pyytää fak­taa kalankas­vatuk­sen ympäristöon­gel­mas­ta jos­sain kon­tek­stis­sa, esim. lihan­tuotan­toon tai muuhun ravin­non tuotan­toon verrattuna.

    Ehkä noista FAO:n raporteista saisi infon irti, mut­ta var­tis­sa en saanut, ne ovat aika pitk­iä. Voisitko­han Vil­ja­mi tehdä tarkem­man viit­tauk­sen laiskalle, jos olet jo etukä­teen tietoinen ja aiheeseen pere­htynyt? Kiitos vaan.

    Vastaa

18. Jotenkin tun­tuu has­sul­ta, että Osmo on ottanut kan­taa silakoiden kalas­tuk­sen suh­teen aikoinaan EU-alt­tar­il­la. Mut­ta hyvä näin kun Osmo sai neu­votel­tua asi­amme , että vielä saamme kalas­taa silakoi­ta omi­in tarpeisi­imme — jos vaan kalan pyytäjiä ja kulut­ta­jia vielä riit­tää esim. suurten kaupunkien tarpeisiin.

    Muis­tuukin mieleeni van­hat ajat kun asuin Iijoki­va­res­sa. Tuol­loin kuin 1. voimalaitok­sen pato oli raken­net­tu jokeen, ja kun lohet per­in­teisel­lä matkallaan pyrkivät yläjouk­sua päin, niin eivät­pä pääs­set padon ohi ja yli.

    Mut­ta kaik­ista huvit­tavin­ta oli se, että Iijoki­var­teen oli palkat­tu kalapoli­isi joka var­tioi kalan noukki­joi­ta patoal­taas­ta kun lohilla ei ollut mitään edes teo­reet­tista mah­dol­lisu­ut­ta päästä ylem­män vir­ran puolelle. Sitä pait­si alueel­la asui paljon sel­l­aisia, jot­ka vuosikymmenet oli­vat kalas­ta­neet loh­ta sen noustes­sa ylös pitkin Iijokea.

    Mon­et sai­vat sakot kun ruuak­seen tuoret­ta karsi­noitua loh­ta pyy­sivät. Lop­ul­ta kävi niin, että kalat kuo­li­vat alakanavaan kun vesi hai­h­tui alakanavas­ta ilmaan. Mädän­tyneen kalan haju alakanavas­sa sit­ten lop­pukesästä olikin melkoinen — tuolloin.

    Eipä tuoret­ta sil­lakkaakaan eikä lohtakaan ole paljon näkynyt enää kau­pan hyllyilläkään.

    Vastaa

19. Vil­li lohi on ain­oa, jota meil­lä voi tar­joil­la, kos­ka kas­vate­tus­ta per­heen herkkis saa näp­pyjä jo koulun kalamössöpi­hvien osase­na. Kiin­nos­taisi itseäkin tietää, johtuuko reak­tio lajin eri­lais­es­ta pro­tei­in­ista vai jostain kas­vatuk­sen aikana kalaan lykä­tys­tä rehus­ta tai antibioo­tista. Ainakin kalan väri on ihan eri. Kun Osmo syöt kas­silo­h­ta, onko sin­ul­la käsi­tys­tä kas­vatuk­sen antibioot­tiosas­ta ja sen ympäristövaikutuksista?

    Kulut­ta­jana tosi­aankin tuskailen aina tuon luon­non­lo­hen pyyn­tipaikan suh­teen ja olisin kovasti kiitolli­nen, jos lain­säätäjät kieltäi­sivät kaiken epäeet­tisen kalat­alouden. Aika val­is­tunut saa olla pystyäk­seen tekemään sekä eko- että ter­veysteko­ja kalatiskil­lä. Tai no, olemme pää­tyneet syömään paljon muikkua, jos­sa myös on run­saasti hyviä rasvoja.

    Vastaa

20. Min­un täy­tyy myös sanoa että pidän varsin erikoise­na, miten arvoisa blogin­pitäjä ja vihreä poli­itikko puhuu hyväksyvään ja jopa kan­nat­tavaan sävyyn tur­is­mista pohjoisille joki­var­sille. Nämä tur­is­tit eivät sinne taa­tusti menisi polkupyöräl­lä, vaan lentäen ja yksi­ty­isautoillen, mikä on luon­non kannal­ta hirvit­tävää. Puhu­mat­takaan siitä jätemäärästä minkä tämä poruk­ka veisi mukanaan. Ei mil­lään vihreäl­lä argu­men­til­la voi­da perustel­la tur­is­min lisäämistä.

    Yleisem­minkin pitää vakavasti kysyä, mitä vihreätä on jäl­jel­lä vihreässä liikkeessä?

    Vastaa

21. Teemu K:“Ei mil­lään vihreäl­lä argu­men­til­la voi­da perustel­la tur­is­min lisäämistä.”

    Ken­ties, mut­ta vai­h­toe­ho­to lie­nee Lapin autioi­tu­mi­nen. Lisäk­si erä­tur­is­mi on kevyt­tä kau­raa esim. tun­ture­i­ta raiskaavaan mas­sa­t­ur­is­mi­in ver­rat­tuna. Näin riip­pumat­ta kuor­mi­tuk­ses­ta per henkilö.

    Uskoisin kuitenkin, että erä­tur­is­min luomil­la tuloil­la, ja niihin sisäl­tyvil­lä arvoil­la voidaan hyvinkin perustel­la luon­non­suo­jelullis­ten han­kkei­den edis­tämistä, vihreäm­pää talout­ta jne. Vai­ho­teo­hto on, että ihmiset asutet­taan kuu­tioi­hin tekemään etä­työtä ja tämä työvoima rav­i­taan mas­sat­uotel­lu toful­la tai jotain. Mut­ta onko se siten vihreä vai­h­toe­hto — urbaa­nia linkolalaisuutta?

    Vastaa

22. Ei kai se lentämi­nen tai autoilu luon­nonkaan kannal­ta ole ihan hirvittävää?
    Kalas­tus­tur­is­mi­in liityvät elinkeinot ovat ihan oikei­ta elinkeino­ja ja yleen­sä niis­sä ovat luon­toar­vot kohdal­laan. Eikä kalan nar­raa­jat ympäristöään pilaa eivätkä kalas­ta uhanalaista tee. Luon­toih­misiä ja jotkut jopa vihreitä.
    Kun luon­to­har­ras­tuk­si­in liit­tyvää tur­is­mia on niin mielum­min Suomes­sa kuin kauempana.

    Vastaa

23. “Neu­vot­telu­un halut­ti­in lähet­tää mielu­um­min vihreä ter­veysmin­is­teri kuin kalas­tusasioista vas­tan­nut maat­alous­min­is­teri Hemilä, kos­ka tämä olisi kuitenkin alka­nut puhua kalas­tuselinkeinon työpaikoista.” 

    Suomes­sa on erit­täin ongel­mallista, että met­sästys- ja kalas­tusasi­at ovat ns. elinkeino­min­is­ter­iöl­lä, jol­lainen Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö on. On aivan ihme, että Suomes­sa enää on susia ja ettei Saimaan norp­pia ole verkkokalastet­tu sukupuuttoon.

    Kuvavaa­va on, että min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­la vuosi sit­ten hymyssä suin vas­taan­ot­ti Iät­meren lohen suo­jelua vaa­ti­van lohi­adressin. Nyt syksyl­lä hän palasi hymysä suin Lux­em­bur­gista. Hän oli pelas­tanut lohen kalastuskiintiöt.

    Luon­toasi­at pitäisi selkeästi olla Ympäristömin­is­ter­iössä ja elinkeinoasi­at MMM:ssa. Nyt on puurot ja vel­lit sekaisin ja sen voimme havai­ta, kun Suomes­sa puutkin jo revitään ylös juurineen.

    Vastaa

24. Teemu K tuos­sa pohtii pohjoisen tur­is­min, ja kalas­tus­tur­is­min varsinkin, hyväksyt­tävyyt­tä. Tot­ta­han tuo on, mut­ta asi­aa voi ajatel­la niinkin, että ne menevät sinne jokat­a­pauk­ses­sa. Aivan välit­tämät­tä mei­dän pahek­sun­nas­ta, joten… minus­ta on paras­ta tehdä se mikä pystytään. Olisiko tämä sit­ten vihreää realipolitiikkaa.

    Vastaa

25. Muis­tan kun EU:n kalas­tuski­in­tiöt tuli­vat 90-luvul­la. Kalas­ta­jat nousi­vat kap­inaan ja esit­tivät tulon­mene­tyk­sistä miljoonien kor­vaus­vaa­timuk­set valtiolle.

    Kalas­ta­jia oli kouralli­nen. Olin jo kir­jau­tu­mas­sa jaolle ja tuen saa­jak­si. Vene oli trai­ler­il­la menos­sa Porin liepeille parkkiin.

    Sit­ten hiljeni täy­del­lis­es­ti. Maa ja Met­sä­talous­min­is­ter­iökin vaikeni. 

    Kuule­man mukaan verot­ta­ja oli läh­estynyt miljoonien tulon­mene­tyk­sil­lä elämöineitä kalas­ta­jia veromätkyillä.

    Kun­non kor­vauk­set menivät sivu suun. En laskenut venet­täni vesille.

    Vastaa

26. Tässä keskustelus­sa eniten min­ua ällistyt­tää ettei mis­sään tule ilmi että kukaan ottaisi kan­taa siihen että täl­lä vauhdil­la meil­lä ei ole mitään mitä kalas­taa Itämer­essä! Kaik­ista muus­ta on kyl­lä huol­ta! Mitä väliä siis paljonko myrkkyä kalois­sa on tai ei? Pääsemme his­to­ri­aan ei vaan Itämeren kalo­jen myrkyt­täjänä, vaan myös ‘Sukupolvi joka tyh­jen­si meret’- tittelillä!!

    Luet­tuani ‘Tyst hav, Jak­ten på den sista mat­fisken, Isabel­la Lövin, paljon kohua ja usei­ta palk­in­to­ja saanut kir­ja 2007 kir­jail­i­jan suures­ta työ­panos­taan selvit­tää Ruot­sis­sa tehtyjä päätök­siä kalas­tuk­ses­sa viimeiset 30v ja mihin se on kalakan­ta vienyt. En meinaa saa­da se luet­tu kos­ka se saa min­ut itkemään ja viet­tämään unet­to­mia öitä, miten voimme ollaan niin ajat­te­la­mat­to­mia!! Lukekaa ken uskaltaa! 

    Tässä hänen ver­tailu­ja siihen, jos sama olisi tehty maal­la eläville, mitä mer­essä eläville olemme tehneet. Tämä hei­jas­taa mei­dän ymmärtämät­tömyytemme! Enkä voi uskoa että Suomes­sa ollaan oltu yhtään sen parem­pia, samal­la taval­la olemme mekin toimineet. 

    Tässä kun puhumme et jotain kala voi syödä/kalastaa ja toiset ei, mihin se johtaa. Tässä on min­un mielestä hyvin ver­tail­tu et näin siinä käy. On käynyt! 

    ”Aldrig hade vi tillåtit skat­te­sub­ven­tion­er­ade skogshug­gare att hug­ga ner icke färdigvux­en skog till­hörande det allmän­na, aldrig hade vi tillåtit att delar av sko­gen kasser­ades för att den var kort­sik­tigt olön­sam, aldrig hade vi tillåtit att alla andra arter skövlades och dödades i jak­ten på just bara en sorts träd. Aldrig skulle vi stil­lati­gande bevit­tna slak­ten på eko­r­rar, fåglar och älgar för att en yrkesgrupp med skat­te­sub­ven­tion­er­ade skogs­mask­in­er skulle få fort­sät­ta med sin ‘livsstil‘.”

    Kir­jas­sa kaik­ki saa­vat puhua kalas­ta­jat, poli­itikot, biolog­it ym. Paljon viit­teitä lähteisi­in ja poli­it­tisi­in päätök­si­in eli kun­non dokkari. Tässä Lennart Nyman, kokenut ja paljon asi­aan pere­htynyt kal­abi­olo­gin lakooni­nen lop­pukom­ment­ti tapahtuneesta: 

    ”Allt­för mån­ga, allt­för effek­ti­va fiske­bå­tar har finan­sier­ats av allt­för myck­et offentli­ga pen­gar för att fiska allt­för få fiskar. Så enkelt är det.”

    Vastaa