Etelä-Pohjanmaalle työvoimaa Vietnamista

Aamun uutiset tiesivät ker­toa, että Etelä-Poh­jan­maalle haal­i­taan työväkeä Viet­namista. Pro­jek­ti on var­maan molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä — Viet­namia ja Etelä-Poh­jan­maal­ta. Yhtä asi­aa vain ihmettelen.

Etelä-Poh­jan­maa on ollut pitkään muut­to­tap­pioaluet­ta. Olen lehdis­tä lukenut ja keskusta­lais­ten kansane­dus­ta­jien suus­ta kuul­lut, ettei kukaan halu­aisi maakun­nista Helsin­gin seudulle muut­taa, mut­ta pakko on, kun mitään työtä ei kotiseudul­ta löy­dy. Nyt tun­tuu löy­tyvän. Mik­si Etelä-Poh­jan­maa ei rekry­toi noi­ta pakko­muutet­tu­ja takaisin?

48 vastausta artikkeliin “Etelä-Pohjanmaalle työvoimaa Vietnamista”

  1. Hei, kyl­lähän sinäkin vas­tauk­sen tiedät, siihen eteläpo­hjo­lais­ten takaisin­houkut­telu­un. Niille pitäsi mak­saa palkkaa. Siinähän se ongel­ma on.

    Olet­teko muuten sopi­neet sielä “kansane­dus­tus­laitok­ses­sa” tästä sumu­tus­pelistä. Kyl­lä sinäkin nämä jujut tiedät. Tiedät myös sen, että maas­sa on yli 500 000 työtön­tä ja lisää tulee koko ajan.

    Ja vielä. Eikös siinä EU-liityn­nässä, johon syvim­mässä lamas­sa suomipoi­ka houkutelti­in, sovit­tu siitä, että korkein­taan sitä EU-hal­patyövoimaa. Miten tässä näin on päässyt käymään, että se kaikkein houkut­televin poruk­ka löy­tyykin Pietarista, Viet­namista, Kiinas­ta, Fil­ip­pi­ineiltä. Oliko siinä EU-sopimuk­ses­sa taval­lista enem­män peit­el­tyä “riv­in­välitek­stiä”?

  2. Ehkäpä viet­nami­laiset inte­groitu­vat suo­ma­laiseen yhteiskun­taan parem­min kuin poh­jalaiset ja ovat siis halu­tumpaa työvoimaa myös Pohjanmaalla.

  3. Jos maaseudul­la tar­jo­taan 1000€/kk työtä 20–40km päässä kotoa, ja vai­h­toe­htona on 700€/kk tuet koti­in jäämäl­lä, niin kaik­ki täysjärkiset val­it­se­vat jälkim­mäisen ja luop­u­vat vaik­ka autosta.

    Varsinkin jos sat­tuu ole­maan lap­sia, las­ten­lap­sia, kasvi­maa­ta, remont­tia, harrastusta…

  4. Siinä on vaan se, että 1000€/kk työ toimii astin­lau­tana 2000€/kk työhön. Tuos­sa siis “täysi­järkisek­si” määritel­lään muiden siiv­el­lä eläminen. 

    Onhan sil­lä 700€ tuil­la eläjäl­läkin oikeus perus­taa yri­tys ja palkata sinne ihmisiä halu­a­mal­laan pal­ka­lla (lakien puit­teis­sa tietenkin), jos vaan kyvyt riit­tävät. Tai opetel­la hom­ma 1000 €/kk pal­ka­lla ja perus­taa kil­pail­e­va yri­tys, jos palk­ka ei nouse kestäväm­mälle tasolle.

    “Jos maaseudul­la tar­jo­taan 1000€/kk työtä 20–40km päässä kotoa, ja vai­h­toe­htona on 700€/kk tuet koti­in jäämäl­lä, niin kaik­ki täysjärkiset val­it­se­vat jälkim­mäisen ja luop­u­vat vaik­ka autosta.

    Varsinkin jos sat­tuu ole­maan lap­sia, las­ten­lap­sia, kasvi­maa­ta, remont­tia, harrastusta…”

  5. Tämäpäs haus­ka yhteen­sat­tuma Osmo! Et ken­ties usko, mut­ta kir­joi­tan tätä tek­stiä paras­ta aikaa mök­iltäni Kauha­joelta, joka sijait­see eräässä jok­i­laak­sos­sa Etelä-Poh­jan­maan maise­mallis­es­ti kauneim­mal­la alueella.

    Mut­ta asi­aan, olen seu­ran­nut paikan pääl­lä tätä keskustelua viet­nami­lai­sista siir­to­työläi­sistä. Yllä ole­vista kom­menteista käykin osak­si ilmi, mik­si Suupo­h­jan alueen met­al­li­te­ol­lisu­udel­la on ollut vaikeuk­sia palkata osaavia työntekijöitä.

    Kauha­joelle saa­puneet viet­nami­laiset ovat suurim­mak­si osak­si hitsaajia.
    Paikalliset ihmiset ovat esit­täneet melko ival­lisia kom­ment­te­ja palkkata­sos­ta, jota viet­nami­laiset palkan­neet yri­tyk­set ovat tar­jon­neet suo­ma­laisille työn­hak­i­joille. En tiedä minkälaista palkkaa ko. yri­tyk­set viet­nami­laisille mak­sa­vat mut­ta vaikea kuvitel­la suo­ma­laisen luokkahit­saa­jan innos­tu­van työ­paikas­ta, jos­sa ammat­ti-ihmiselle mak­se­taan alle 15 e/h.

    Paikallises­sa työvoiman “kohtaan­to-ongel­mas­sa” oli puh­taasti kysymys rahas­ta. Kos­ka paikalliset met­al­lialan yri­tyk­set eivät omas­ta mielestään saa­neet kil­pailukykyiseen hin­taan ammat­ti­taitoista työvoimaa, päätet­ti­in Kauha­joen kaupun­ki värvätä avuk­si. Kaupung­in­jo­hta­ja ja muu­ta­ma muu tekivät kak­si värväys­reis­sua Viet­nami­in hyvin tuloksin.

    Tähän asti kaik­ki meni suht´koht hyvin. Sit­ten tuli taan­tu­ma ja viimeisenä pom­mi­na Kask­isten sel­l­ute­htaan lopet­ta­mi­nen. Suupo­h­jan alueen työt­tömyys on läht­enyt nopeaan kasvuun.

    Nyt päästään siihen, mik­si olen ärtynyt ns. punav­ihre­itä kohtaan. Eduskun­nas­sa käy­dyssä keskustelus­sa 16.2.2008 vasem­mis­toli­iton Min­na Sirnö vas­taus­puheen­vuorossaan sanoo human­i­taarisen maa­han­muu­ton ole­van ratkaisu tule­vaisu­u­den työvoima­pu­laan. Hän pistää ilois­es­ti samaan säkki­in pako­laiset ja Nokian insinöörit — ja vihre­it­ten Anni Sin­nemä­ki säestää.

    Tääl­lä Kauha­joel­la olen kuul­lut ihmis­ten ilmai­se­van suut­tumus­taan, mik­si alueelle haetaan ihmisiä töi­hin Viet­namista, vaik­ka omas­takin takaa on työt­tömiä. Omas­ta mielestäni nämä viet­nami­laiset ovat juuri niitä oikei­ta maa­han­muut­ta­jia, joi­ta Suo­mi tarvit­see, siis työperäisiä.

    Kuitenkin näi­hin viet­nami­laisi­in liitetään niitä käsit­teitä, joista puhutaan human­i­taarisen maa­han­muu­ton yhtey­dessä. Kuten jo edel­lä totesin, niin nyt joutu­vat kär­simään ne ihmiset, joil­la ei ole mitään tekemistä punav­ihre­it­ten maail­maan­halaa­jien ide­olo­gian kanssa, jon­ka vuok­si human­i­taari­nen ja työperäi­nen maa­han­muut­to rin­naste­taan keskenään.

    Osoituk­se­na yleisen mielip­i­teen voimas­ta mainit­takoon, että Kauha­joen kaupung­in­jo­hta­jan tarkoituk­se­na oli tehdä kol­mas värväys­ret­ki Viet­nami­in mut­ta tämän­hetkisen tietoni mukaan tästä on luovuttu.

    Kau­pan päälle tässä pienessä 15000 asukkaan kaupungis­sa ollaan tekemässä täs­mälleen samaa virhet­tä kuin pääkaupunkiseudul­la. Läh­es­tulkoon kaik­ki ulko­maalaiset, ei siis pelkästään viet­nami­laiset, on tunget­tu samaan kylänosaan.

  6. Sanoit:

    “Omas­ta mielestäni nämä viet­nami­laiset ovat juuri niitä oikei­ta maa­han­muut­ta­jia, joi­ta Suo­mi tarvit­see, siis työperäisiä.”

    Kysyn tois­tamiseen, onko EU-sopimuk­ses­sa määritel­ty EU-työvoiman liikku­vu­usalue Euroop­paa laa­jem­mak­si maanti­eteel­lisek­si alueek­si? Oliko siinä EU-sopuk­ses­sa, jon­ka Paa­vo Väyry­nenkin nyt vih­doin allekir­joit­ti, niitä riv­in­väle­jä, siis ‘peit­el­tyjä’ ? Olisi hyvä saa­da var­muus asiaan.

    Ja kuten san­ot­tu, siitä todel­lista työvoiman tarvet­ta taas min­un mielestäni EI ole ja sen osoit­tamiseen min­ul­la on kät­tä pidem­pää, ja jos senkin paikkaamiseen jotain tarvi­taan, viro­laiset, polak­it ja muu eu-työvoima pitäisi var­muudel­la riittää:

    Kaik­ki yhteen­sä: 539 000
    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/08_tyollisyyskatsaukset/08_2006/TAMMI06.pdf

  7. Osmo Soin­in­vaara:

    “Mik­si Etelä-Poh­jan­maa ei rekry­toi noi­ta pakko­muutet­tu­ja takaisin?”

    Sinivihreä:

    Näin­hän juuri tapah­tuukin. Esimerkik­si val­tion­hallinnon hajasi­joit­ta­mi­nen maakun­ti­in antaa tähän yhden mahdollisuuden.

  8. Ton­ni käteen kirjoitti:
    “Siinä on vaan se, että 1000€/kk työ toimii astin­lau­tana 2000€/kk työhön.”

    Tot­ta, kan­natan aina yrit­tämistä. Mut­ta olen näh­nyt mil­laista pom­po­tus­ta ja kyyky­tys­tä nykyi­nen työelämä voi olla 50-vuo­ti­aalle entiselle esimiehelle, joka laman aikana saneer­at­ti­in ja on sen jäl­keen 10 vuot­ta yrit­tänyt ja ollut pikkukun­nan “sekatyömiehenä”.

    Mon­et ovat tuos­sa tilanteessa vain päät­täneet että nyt sai pom­po­tus riit­tää, ja keskit­tyneet elämään elämäänsä.

    Peru­songel­ma on tietysti se, että Suomen maaseu­tu ei ole ollut enää viime laman jäl­keen aidosti elinvoimainen.

  9. “Etelä-Poh­jan­maa on ollut pitkään muut­to­tap­pioaluet­ta. Olen lehdis­tä lukenut ja keskusta­lais­ten kansane­dus­ta­jien suus­ta kuul­lut, ettei kukaan halu­aisi maakun­nista Helsin­gin seudulle muut­taa, mut­ta pakko on, kun mitään työtä ei kotiseudul­ta löydy.”

    Veikkaan, että vale­htel­e­vat. Sil­tarumpu­ra­ho­ja ovat vailla.

  10. Joo‑o, 15e/h liian vähän ammat­timiehelle? Aloit­tavalle kioskimyyjälle mak­set­ti­in viime vuon­na 7,42/h ja koke­neelle vajaat yhdek­sän. Pääkaupunkiseudul­la. Asi­akkaista suurin osa on eläkeläisiä, työt­tömiä, työt­tömyy­seläkeläisiä ja nuorisohuligaaneja. 

    Syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten joutenolon rahoit­ta­jik­si tarvi­taan työperäistä maa­han­muut­toa. Muuten lysti lop­puu lyhyeen.

  11. Sinivihreälle:
    Jos Etelä-Poh­jan­maal­la on pulaa työvo0imasta, sinne pitää siirtää Helsingistä ihmisiä, ei työ­paikko­ja. Työ­paikko­jen siirtämi­nen vain pahen­taa työvoimapulaa.

  12. Etelä-Poh­jan­maan ja Poh­jan­maan maakun­nis­sa on — ja ollut jo pitkään — Etelä-Suomen (ja Ahve­nan­maan) jäl­keen maan paras työl­lisyys­ti­lanne. Mitä tahansa työtä saadak­seen muut­ta­maan joutuneet ovat toden­näköis­es­ti enim­mäk­seen kotoisin ihan muual­ta päin. Etelä-Poh­jan­maal­ta pois on muutet­tu koulu­tu­s­paikan tai koulu­tus­ta vas­taa­van työn perässä. 

    Työvoimaa on yritet­ty rekry­toi­da palu­umuut­ta­jista eikä siinä aina ole epäon­nis­tut­tu, mut­ta ongel­mana on se, että työvoima­pu­laa on lähin­nä mies­val­taisil­la aloil­la (hit­sar­it ja insinöörit) eivätkä per­heel­liset halua muut­taa, jollei vaimollekin ole tiedos­sa työmah­dol­lisuuk­sia. Sinivihreän kom­ment­ti val­tion­hallinnon hajasi­joit­tamis­es­ta ei siis tässä tapauk­ses­sa ole ihan niin epäloogi­nen kuin miltä se pääl­lisin puolin voi vaikuttaa.

    Työvoimak­oulu­tuk­se­na on myös jär­jestet­ty muun­tok­oulu­tus­ta met­al­lialalle — myös naisille. Omien työt­tömien työl­listämistä ensisi­jaise­na keinona pitävien olisi hyvä muis­taa, että Kask­isten lomau­tuk­sista ja tehtaan sulkemis­es­ta alet­ti­in puhua vas­ta ihan lop­pusyksys­tä joten nuo ensim­mäiset rekry­toin­tireis­sut taidet­ti­in joka tapauk­ses­sa tehdä ennen sitä. Miten nopeasti ja hel­posti paper­im­iehestä muuten saa metallimiehen?

  13. Ei Suomess­sa miään työvoima­pu­laa ole, nyky­isä reserve­jä ei osata/haluta organ­ioi­da työhön.
    Meil­lä päät­tyy ja syn­tyy vuosit­tain 800000 työ­suhdet­ta eli kol­ma­sosa (30%) työ­suhteista uudistuu.
    Esim Tan­skan työ­markki­noil­la vas­taa­va luku on n 20 % ja USA:ssa 15 % .

    Näi­den työ­suhtei­den luomiseen tarvi­taan yri­tyk­sis­sä ja julkisel­la sek­to­ril­la n 50000 ihmistä.
    Kun meil­lä muute­taan ennä­tys­maiseen tahti­in esim sisäi­nen muut­to on suurem­paa kuin 60-ja 70-luku­jen tait­teessa niin sekin tuh­laa työvoimaa suunnattomasti.

    Eli yli­dy­naamiset työ­markki­nat kulut­ta­vat enem­män kuin tuottavat.

    Lisäk­si Suomes­sa työn­netään yli 57 ‑vuo­ti­aat put­keen ja tuh­lataan kaik­il­ta 8 vuot­ta työaikaa.
    Jostain syys­tä Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa ikään­tyneet pysyvät työelämässä. Tuskin he niin paljon eri rotua ovat, että säi­lyt­tävät työkun­ton­sa parem­min kuin suomalaiset.

    Kun meil­lä on varaa tuh­la­ta huonoon työn organ­isoin­ti­in 800000 hlö­työvuot­ta niin eipä pitäisi puhua työvoimapulasta.

    Tosin muis­tan jo 50-luvul­ta kun työvoima­pu­las­ta puhut­ti­in ensi ker­ran, sil­loin väki muut­ti Aus­tar­li­aan: Seurasi suuri työttömys.

    Seu­raa­van ker­ran puhut­ti­in työvoima­pu­las­ta 60–70-lukujen tait­teesa kun väki muut­ti Ruot­si­in: Seu­rauk­se­na jättityöttömyys.

    Sama tois­tui 80-luvun lopulla.

    Aina työvoima­pu­la on päät­tynyt val­tavaan joukkotyöttömyyteen

  14. Siltä var­al­ta, että mielip­i­teeni oli ken­ties epä­selvä, niin olen huolis­sani, että viet­nami­laiset siir­to­työläiset kohtaa­vat ken­ties epäasial­lista kohtelua.

    Taloudelli­nen taan­tu­ma on heistä riippumatonta.

  15. “Jos Etelä-Poh­jan­maal­la on pulaa työvoimas­ta, sinne pitää siirtää Helsingistä ihmisiä, ei työ­paikko­ja. Työ­paikko­jen siirtämi­nen vain pahen­taa työvoimapulaa.”

    Ei se ihan noinkaan mene: kun ihmisiä siir­retään, niin yleen­sä tarvi­taan työ­paik­ka molem­mille puolisoille. Työ­paikko­ja siirtämäl­lä saadaan monipuolis­tet­tua työ­paikko­jen tar­jon­taa, jol­loin poten­ti­aal­isia (paluu)muuttajia on enemmän.

  16. Totu­us etelä-poh­jalais­ten rekry­toin­ti­matkoista on, että he ovat keksi­neet näp­pärän tavan päästä ulko­maille KVTES:n ehdoilla. 

    On nau­rus­sa ja itkus­sa pidät­telemistä, mil­lä kaikil­la verukkeil­la kun­tien luot­ta­mushenkilöt yhdessä viran­halti­joiden kanssa matkustel­e­vat. Luulen, että tätä ihme­tel­lään ulko­mail­lakin, kun täältä vähän väliä ilmestyy ystävyyskaupunki­in tms. kym­men­päiset kieli­taidot­tomat kunnallislaumat.

    Kat­selin Kauha­joelta ja muual­ta pöytäkir­jo­ja ja sieltä jäi matko­jen moti­ivi todel­la epä­selväk­si. Oli­pa jonkun mat­ka pan­tu päy­dällekin ja lop­ulli­nen matkaan lähti­jä vaihtui.

    Jos halut­taisi­in ihan aidosti työvoimaan, niin mon­es­sa mielessä lämpimän Viet­namin sijaan olisi tässä ihan Itämeren piiris­sä osaavia ihmisiä.

  17. Jos halut­taisi­in ihan aidosti työvoimaan, niin mon­es­sa mielessä lämpimän Viet­namin sijaan olisi tässä ihan Itämeren piiris­sä osaavia ihmisiä.

    Juu, mut­ta maa­han­muut­ta­ja tekee työn yleen­sä halvem­mal­la kuin suo­ma­lainen, sehän yrit­täjää kiin­nos­taa myös 🙂

  18. Mik­si Osmo edes viit­sit kysel­lä noin typeriä?

    Eiköhän se nyt ole kaikille selvää että Viet­namista han­ki­taan hal­patyövoimaa. Ennen 2000€/kk duu­ni saadaan hoidet­tua kehi­tys­maalaisil­la 1000€/kk. Tai ennen 1500€/kk duu­ni, pian 700€/kk jne. Ehkä halvem­mal­lakin mikäli val­tio tulee avit­ta­maan “työperäistä maa­han­muut­toa” eli sub­ven­toimaan maa­han­muut­ta­jien elämistä eri­laisin tukiaisin(täytyy kai viet­nami­laisenkin syödä?)

    Nyt kun lama pakot­taa yri­tyk­siä kar­si­maan kulu­raken­net­taan on tietysti selvää että jokainen kyn­nellekykenevä fir­ma yrit­tää kor­va­ta kalli­it koti­maiset työn­tek­i­jät halvoil­la ulko­laisil­la. Ja kun hal­li­tuk­semme vieläpä avokä­tis­es­ti tukee tätä toim­intaa. Siis kaik­ki sel­l­ainen duu­ni joka vaan on mah­dol­lista hal­patyövoimais­taa. Ja tot­ta­han yri­tyk­set tart­tuvat täkyyn.

    Omas­sa suvus­sanikin on raken­nusyrit­täjä joka nyt han­kkii kaik­ki raken­nus­miehen­sä ulkoa. Hän on 100% tuon­ti­työvoiman varas­sa vaik­ka koti­maista kirvesmi­estä olisi tar­jol­la vaik­ka kuinka. 

    Mut­ta en minä suku­lais­mi­estä tästä syytä. Tok­i­han yri­tys pyrkii mak­si­maaliseen kan­nat­tavu­u­teen ja hyö­dyn­tämään siinä kaik­ki lail­liset keinot(markkinatalouden perusperiaatteita).

    Var­jop­uole­na tästä kaikesta on tietysti sit­ten se, ettei tätä kaavaa, jos­sa suo­ma­laiset marssi­vat kortis­toon ja työt kor­vataan ulko­maisel­la hal­patyövoimal­la, voi toteut­taa kovin pitkään ilman raju­ja yhteiskun­nal­lisia muu­tok­sia. Työt­tömyys­tur­van rom­ah­dus nyt on ainakin lähivu­osi­na edessä.

  19. EP:llä on pari ongel­maa maakun­tana: siel­lä ei ole teol­lisu­ut­ta nimek­sikään ja se mitä on, on sit­ten sel­l­aista mata­lan jalostusas­teen ja mata­la­palk­ka-alo­jen nyhjäämistä: matonku­to­moi­ta, T‑paitojen silkkipainamista ja kein­u­tuolin­jalan vuolemista. 

    Kiu­lu­ja, härkkim­iä, kapiokirstu­ja ja kön­ninkel­lo­ja ei valmis­tet­tane enää laa­jas­sa mitas­sa. Eikä viedä lehtere­itä ja kim­röök­iä eli poltet­tua ter­vaa Turku­un ainakaan suurem­min määrin, sil­lä ilmas­ton­muu­tos on pilan­nut keväiset rekikelit. 

    Koko EP:n alueel­la on kolme tun­netumpaa ja isom­paa tehdas­ta: Atria, Alkon tehdas Koskenko­r­val­la ja Lillbacka. 

    Maat­alous on sen sijaan vah­va — sikäli kuin se Suomes­sa on, kos­ka eihän tääl­lä rehellis­es­ti sanoen paljon mikään kas­va. Sadot ovat kaikil­la vil­je­lykasveil­la enin­tään puo­let jo Etelä-Ruotsin tai Viron sadoista.

    EP:llä ei siis ole mitään aitoa vahvu­ut­ta ja kun sel­l­aiset puut­tuvat, palkkata­sokin voi olla vain viet­nami­laisia tyy­dyt­tävä. Ja vaik­ka palka­n­mak­sukykyä olisi, peri­aat­teena on, että rengeille ja piioille ei mitään mak­se­ta. Joka sitä epäilee, kat­sokoon maat­alousalan palkkati­las­to­ja ja TESse­jä. Maat­aloustyössä ole­vien palka­nsaa­jien asiot ovat ylivoimais­es­ti pien­im­mät. Naisil­la alle 1400 euroa.

    Sil­lä ei elä, vaik­ka saisi talosta puolisen ja ker­ran vuo­teen kin­taat, yhdet saa­pas­var­ret kumi­teri­in sekä kapan perunoi­ta viikossa.

    Ja kos­ka asenne on tuo, ei EP:lle koskaan mitään teol­lisu­ut­ta voi syn­tyäkään. Sil­lä eihän työvoima pysy siel­lä muuten kuin naimal­la taloon ja pitämäl­lä sit­ten Tal­vet ken­git­tä ja kesät pak­suna. Tai nykyään mak­samal­la niin pien­tä palkkaa, että säästöt eivät riitä paluulentoon.

  20. Mitkä ovat ne 1–5 pääasial­lista syytä, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat kuvail­lun hal­patyövoiman käytön? Vai onko niitä / Tapah­tuuko sitä? 

    Kuu­lostaa aika epä­to­den­näköiseltä että met­al­li tai muut liitot sal­li­si­vat yleis­si­to­van TES:n voimas­sa olessa min­imi­palkko­jen karkean rikkomisen. Voidaanko TES jotenkin kiertää maa­han­muut­ta­jien osalta?

  21. “Voidaanko TES jotenkin kiertää maa­han­muut­ta­jien osalta?

    Ei vaa­di kiertämistä eikä edes luo­vaa soveltamista, vaan hom­ma hoituu jo jät­tämäl­lä liuku­mat eli suo­ma­laiselle tääl­lä per­heel­lisen elämiseen riit­tävän palkan maksamatta. 

    Mak­saa siis vain kir­japalkkaa ja vain TES:n mukaiset vähimmäisedut.

    Monil­la aloil­la liitot ovat jät­täneet tuon nk. kir­japalkan hoita­mat­ta ajan tasalle, sil­lä kysyn­tä eli markki­nat on huole­ht­in­ut palkat kun­toon mon­en vuo­den ajan.

    Se kostau­tuu laskukau­den aikana ja myös sil­loin, kun on ole­mas­sa maan ulkop­uolelta tule­vaa kil­pailua työpaikoista.

    Näin kos­ka sinne mata­la­palkka­maa­han palaa­va työn­tek­i­jä ver­taa palkkaansa ja siitä jääviä säästön­mu­ru­sia koti­maansa hin­ta- ja palkkata­soon ja sik­si min­imikin usein riittää.

    Ja varsinkin, jos tätä säästöä kas­vat­taak­seen asut­taa per­heet­tömät piika­likat muu­ta­man hen­gen lau­mana (kun­nan) yhteis­ma­joituk­seen, jos­ta perii vain sen ver­ran vuokraa päätä kohden, että saa kulun­sa vain kolminker­taise­na takaisin. 

    Tästähän kaikessa on kyse, ostovoima- ja elintasoeroista. 

    (Aikanaan Ruot­si­in Volvon tehtaalle tai “vieter­ille” auton istu­imia kasaa­maan men­neet fin­jeevelit ver­ta­si­vat palkko­jaan suo­ma­lais­ren­gin ja navet­tapi­ian palkkoi­hin. Kun tehdas vielä antoi sitout­taak­seen uuden Ama­zonin velak­si alle, olikin lev­eää ajaa Ryömälän Rön­tysperälle peräkont­ti Våria, Kalles Romkrämiä, Vasa-näkkäriä ja Abso­lut-vod­kaa pullistellen.

    Sai olla kolme viikkoa kyläbaarin “miljuneeri” ja maail­man­mies ja polt­taa pössytel­lä kessu­jen sijaa “näitä neek­eripo­jan käärim­iä, heh heh” eli sil­loista Princeä. Ja sit­ten taas takaisin asen­ta­maan kamp­inakse­lei­ta seu­raavak­si 49 viikok­si, kunnes oli seu­raa­va kesä ja lom­pakko täyn­nä “isä­vainaan valokuvia”.

    Ja eikun Suomeen taas elvis­telemään ja ker­tomaan tari­noi­ta kiivaista jugoslaaveista, Troll­hät­tanin yöelämästä ja sem­moi­sista lystikkäistä taloista, joi­hin ei pikkupo­jil­la ole asi­aa. Ja tietenkin huoneista, jois­sa ei ole saunaa ollenkaan, ei koko talos­sa, vaan merkilli­nen ema­li­nen “paatipunk­ka”, jon­ka poh­jas­sa on hienon ket­tin­gin päässä tulp­pa kuin mehupul­lon kork­ki ja jos­ta nykäisemäl­lä vesi juok­see itsek­seen likao­jaan. Täm­möistä se oli meil­lä Suomes­sakin vain 30 vuot­ta sitten.)

  22. Suomen eli­it­ti halu­aa tänne miljoona maa­han­muut­ta­jaa, sil­loin työvoimas­ta on ylitarjontaa.
    Kun kansa on jakaan­tunut eri kult­tuurei­hin niin se ei ole enää yht­enänäi­nen ja hajanaista lau­maa on helpom­pi johtaa.Hyvä esimerk­ki on USA, joka on jakaan­tunut pieni­in klikkei­hin ja sitä voi hal­li­ta 20 % kan­natuk­sel­la eikä kukaan haikaile yhteiskun­nan yhteisöllisyyttä 

    Kyl­lä Soin­in­vaarakin on Machi­avel­linsä lukenut

  23. “Täm­möistä se oli meil­lä Suomes­sakin vain 30 vuot­ta sitten.)”

    Haus­ka tek­sti nim­imerk­ki nimeltä. Sen ver­ran huo­maut­taisin kuitenkin että 30 vuo­den takaises­sa Ruot­sis­sa elet­ti­in voimakas­ta teol­lista kasvubu­umia. Näin­hän tilanne ei tämän päivän Suomes­sa ole jos­sa teol­lisu­ut­ta lipute­taan kiihtyväl­lä tahdil­la ulos maas­ta. Lisäk­si meil­lä on meneil­lään voimakas taan­tu­ma ja edessä mas­satyöt­tömyys. Ei ole vaikea ennus­taa mihin kehi­tys lop­ul­ta johtaa.

    Setäni oli 70 luvul­la töis­sä Scan­ian tehtaal­la. Ei se palk­ka mikään huono ollut kun oli varaa ostaa uudenkarhea Vol­vo ja omakoti­talokin vielä. Ehkä perussvenssoni eleli tuol­loin kah­ta makeam­min mut­ta kyl­lä suo­ma­laisille siir­to­laisille mak­set­ti­in kuitenkin ihan hyv­in­voin­ti­in riit­tävä kor­vaus. Ver­taus Suomeen nykyään rah­dat­tavaan luku- ja kir­joi­tus­taidot­tomaan kehi­tys­maalaiseen hal­patyövoimaan ontuu siis tässäkin suh­teessa pahasti.

  24. Jos Viet­namista tulee Etelä-Poh­jan­maalle nuo­ria naisia töi­hin, niin koh­ta suur­ta osaa Etelä-Poh­jalai­sista maatiloista emän­nöi viet­nami­lainen nainen.

    Vähän tähän tyyli­in on nääs käynyt venakko­jen kanssa itära­jan tuntumassa.

  25. nimi on: Pieni min­imi­palk­ka koituu siu­nauk­sek­si laman aikana. Ihmiset eivät jää vaille työtä vain sik­si, että heille ei saa mak­saa tuot­tavuuten­sa mukaista palkkaa.

  26. Olenko ymmärtänyt oikein, että Kauha­joen värvärit etsivät lähin­nä met­al­lialan ja mui­ta pien­te­ol­lisu­u­den työntekijöitä?

    Siinä tapauk­ses­sa pohdi­taan­pa vähän:

    *Pienet puu- ja met­al­li­pa­jat eivät kai pysty mak­samaan edes suo­ma­laisit­tain keskinker­taisia palkko­ja kuin poikkeustapauk­sis­sa (jokin eri­tyi­nen men­estys­tuote). Lop­putu­los on, että yrit­täjä itse, lapset, miniät ja vävyt raata­vat tai pan­naan lap­pu luukulle.

    *Pienel­lä min­imi­pal­ka­lla taas ei Suomes­sa elä. Ei edes pienel­lä paikkakun­nal­la. Tiedok­si vain, Art­turi Björk & k:nit. Tai hengis­sä pysyy, jol­lain dick­en­siläisel­lä subsistenssitasolla,
    mut­ta jos nyt ei kumminkaan…

    *Seu­raako tästä, että jonkin­lainen perus­tu­lo olisi paikallaan? EI kansalais­palk­ka, mut­ta pitääkö tässä van­han demarin alkaa miet­tiä ns. negati­ivisen tuloveron mielekkyyt­tä? (Huom, tiedän toki että sen pääar­gu­men­tit ovat muut kuin Kauha­joen kohtaan­to-ongelmien ratkominen) 

    *Tai sit­ten ei; viivytet­täänkö sil­lä väistämätön­tä muu­tos­ta? Fir­mat jot­ka eivät nyky­olois­sa kan­na­ta eivät nykyaikaan kuulukaan?

    *Ja taas toisaal­ta: on “perus­pi­en­te­ol­lisu­ut­ta” jon­ka tuot­teet ovat a)yksinkertaisia b)painavia ja han­kalia kul­jet­taa c)tarpeellisia.
    Oden pal­stalle sopi­va esimerk­ki: pyörätelineet:/
    Pysy­isikö sel­l­ainen koti­maas­sa ja suo­ras­taan paikallise­na jos jostakin kohtaa tuet­taisi­in (alue­tu­ki, pk-yri­tys­ten tuki tai työvoiman perustulo)?

  27. Juk­ka Siren: Meinaatko, että kaik­ki tuli­si­vat Suomes­sa toimeen kun­han vaan min­imi­palk­ka tajut­taisi­in nos­taa riit­tävän suureksi?

    Miten meil­lä on niin type­r­iä poli­itikko­ja, että ne eivät ikinä toteu­ta näitä parhai­ta ehdotuksia!?!?

  28. Ei, Art­turi Björk, en meinaa, vaan meinaan että pien­impi­en lail­lis­ten palkko­jen muo­dosta­ma toimeen­tu­loloukku on osa pir­ullista, laa­jem­paa häkkyrää. Joka ken­ties vaatii jonkin­laista perus­tu­loa ratke­tak­seen, tai sit­ten huvin erikoista ja kohden­net­tua (pien)yritystukea.

  29. Minä en usko ollenkaan siihen, että viet­nami­laiset tuli­si­vat Etelä-Poh­jan­maalle töi­hin elämän­sä tap­pi­in asti. En tiedä, mut­ta uskoisin, että heil­lä on aivan eri­tyiset sopimuk­set omille työ­nan­ta­jil­len­sa. Eli kun suo­ma­laiselle yri­tyk­sille koit­taa hunot ajat, niin aivan var­masti vier­aat saa­vat pois­tua tuet­tuna maas­tamme. Tuskin­pa kun­takaan hyväl­lä kat­soo, kun näppei­hin­sä jäisi elätet­täviä asum­istuel­la ja toimeentulotuella.

    Lisäk­si uskoisin, että he saa­vat pien­tä palkkaa jos­ta mak­se­taan verot Suomeen, mut­ta taustal­la on hei­dän omat sopimuk­sen­sa joiden­ka perus­teel­la saa­vat verova­paasti tai verotet­tuna tulo­ja tuloute­tu­na koti­maa­hansa. Tuskin viet­nami­laiset ovat tulleet jäädänkseen kylmään ja vier­aaseen kult­tuuri­in. Pääsään­töis­es­ti ainkain näin.

  30. Suomes­sa lailli­nen min­imi­palk­ka on 0 euroa. Sil­lä on työt­tömän lähdet­tävä töihin.
    Enää ei puu­tu kuin, että se olis negati­ivi­nen eli työt­tömän pitäisi mak­saa työnantajalle.

    Mut­ta var­maan Cron­berg sen saa aikaisek­si , puuha ainakin on siihen suuntaan.

  31. Art­turi Björk: “nimi on: Pieni min­imi­palk­ka koituu siu­nauk­sek­si laman aikana. Ihmiset eivät jää vaille työtä vain sik­si, että heille ei saa mak­saa tuot­tavuuten­sa mukaista palkkaa.”

    Niin, tärkein­tähän on tehdä työtä työ­nan­ta­jalle, ei elää palkallaan…

    Tuo tuot­tavu­u­den mukainen palk­ka on sin­ul­la näköjään tulok­sen mukainen palk­ka. Ihan muu asia kuin min­imi­palk­ka (jota sitäkään ei Suomes­sa ole aiem­min työt­tömälle henkilölle.)

  32. nimi on: Min­imi­palk­ka ei mitenkään edesauta, että kukaan jon­ka tuot­tavu­us on alle tämän eläisi pal­ka­llaan. Se takaa, että he eivät saa töitä. Työ­nan­ta­jia ei mitenkään voi pakot­taa mak­samaan työn­tek­i­jöille enem­män palkkaa kuin mitä he tuottavat.

    Min­imi­palk­ka vähen­tää kil­pailua työn­tek­i­jäpuolel­la. Se on ammat­tili­iton kartel­lisopimus ja jos työ­nan­ta­japuoli tek­isi jotain saman­laista tai hin­noit­telisi hyödyk­keen­sä samal­la taval­la se olisi rikollista.

  33. Min­imi­palk­ka on yksi keino estää työ­markki­noi­ta toim­i­mas­ta siten, että jotkut tek­i­sivät töitä ja eläi­sivät silti suh­teel­lises­sa tai jopa absolu­ut­tises­sa kur­ju­udessa (OK, seman­ti­ikan ris­ki leijuu…mutta Yhdys­val­lois­sa on kai miljoo­nia work­ing poor ‑ihmisiä?

    Min­imi­palk­ka on keinona ajatuk­sel­lis­es­ti vähän kuin kat­tonopeus tai alko­holin myyn­ti­ra­joituk­set; suo­ravi­ivainen ja joskus köm­pelö. Mut­ta ker­tokaa oikeasti ja mielu­um­min tes­ta­tusti parem­pi keino. Min­imi­palka­s­sa on ainakin IMHO kysymys (vielä) tärkeäm­mistä asioista kuin viinansaan­nis­sa tai ajonopeuksissa. 

    Toki on ihmisiä jot­ka halu­aisi­vat kohtu­ullisen innokkaasti tehdä töitä mut­ta joille ei löy­dy hom­maa, jos­sa hei­dän tuot­tavuuten­sa olisi suurem­pi kuin minimipalkka.

    Siihen min­ul­la ei ole ratkaisua. Vain kysymyk­siä ja koepal­lo­ja. Jonkin­lainen negati­ivi­nen tulovero (Apua! Fried­man tulee!) tai hyvin spe­si­fi yri­tys­tu­ki tai mikälie.

    Alun­perin Ode halusi keskustel­la E‑P:n houkut­tele­vu­ud­es­ta ja työl­lisyy­destä & työt­tömyy­destä siel­lä. En tunne seu­tua kuin sat­un­naise­na kävi­jänä — nouse pakki­laatikon päälle ja näe koko maakunta:/ mut­ta eiköhän se totu­us löy­dy tuos­ta palkkata­son kaurapuurosta.

    Miten sit­ten lie viet­nami­laiset pitkän päälle aiko­vat sil­lä pal­ka­lla elää, mitä huhu­jen mukaan heille aio­taan mak­saa. Siis huhu­jen mukaan.

  34. “nimi on: Min­imi­palk­ka ei mitenkään edesauta, että kukaan jon­ka tuot­tavu­us on alle tämän eläisi palkallaan.”

    Heh! Jos tuot­taa 500 € ja saa 1000 € käteen, elää parem­min ja toden­näköis­es­ti pidempäänkin. 

    “Se takaa, että he eivät saa töitä.”

    Yhtä hyvin se on taan­nut, että ei tarvitse tehdä töitä ilmaisek­si ja alo­jen sisäl­lä kil­pailu ei vääristy nälkäpalkkoihin.

    “Työ­nan­ta­jia ei mitenkään voi pakot­taa mak­samaan työn­tek­i­jöille enem­män palkkaa kuin mitä he tuottavat.”

    Et ole sit­ten kuul­lut ammat­tili­itoista? Ja mites se jyvi­tys: hih­nal­la on ammat­timies ja apumies. Jälkim­mäi­nen ei “tuo­ta”, kos­ka ojen­taa ruu­ve­ja ammat­timiehelle, joka tuot­taa. Apumiehelle ei mak­se­ta samaa palkkaa usein tuol­la perus­teel­la, vaik­ka hän on vält­tämätön. Eli tuot­tamises­sakin on kyse useim­min vain arvos­tuk­sista ja vieläpä niin, että “apumiehen” tms. työ vaatii yhtä suuren ammat­ti­taidon, mut­ta työ on epämiellyttävämpää. 

    “Min­imi­palk­ka vähen­tää kil­pailua työntekijäpuolella.”

    Mitähän kil­pailua se tarkoittaa?

    “Se on ammat­tili­iton kartel­lisopimus ja jos työ­nan­ta­japuoli tek­isi jotain saman­laista tai hin­noit­telisi hyödyk­keen­sä samal­la taval­la se olisi rikollista.”

    En ole näh­nyt yhtään työ­nan­ta­jaa käräjil­lä sitou­tu­mis­es­ta itse halu­ami­in­sa työe­htosopimuk­si­in. Ai niin, sinähän luulet, että TE-neu­vote­lut käyn­nistyvät työn­tek­i­jöi­den yksipuolis­es­ta aloit­teesta. Vih­jaan, että ne ovat myös työ­nan­ta­jan halus­sa: saadaan yksi neu­vot­telukump­pani, parhaat neu­vot­teli­jat kum­mal­takin puolelta, yleis­si­to­va sopimus sekä työrauha ja yhtäläisen reilut tai epäreilut kil­pailu­olot erään resurssin suh­teen. Usein on saatu maltill­i­nen palkka­sopimus, jota ei olisi saatu, jos väki vetäisi fir­mako­htais­es­ti perseet ken­tässä koko tuot­tavu­u­den kasvun ulos. Lisäk­si yhden fir­man resursse­ja ei sitoudu liikaa palkka­neu­vot­telui­hin ja kun sopimus annetaan ylhäältä, ei huono tulos jom­man kum­man kannal­ta pilaa henkeä.

    Noh, nuo ovat sel­l­aisia tosielmän seiko­ja, joi­ta ei tarvitse ottaa huomioon etenkin jos halu­aa omatekoisil­la teo­ri­oil­la todis­taa, että duu­nar­it nyt vain saa­vat liikaa lik­saa. Ja että hei­dän palkkansa ja elin­ta­son­sa tulee olla ain­oa joustokohta. 

    Sit­ten kun Art­turi menee isona töi­hin ja halu­aa omaa rahaa, selkey­tyy se palkan merk­i­tys. Min­imi­palkankin, jos työ­nan­ta­jasi huo­maa sel­l­aisen seikan, jota et itse huo­maa: et olekaan niin fik­su, kuin 17-vuo­ti­aana aina luulit.

  35. Juk­ka Siren: Min­imi­palk­ka ei todel­lakaan ole sama kuin nopeusrajoitus!

    Se on sama kuin vaik­ka asfalt­ti­fir­mat sopi­vat keskenään, että hom­mia ei tehdä alle tietyn sum­man. Sen lisäk­si val­tio vielä määrää, että mikään muukaan asfalt­ti­fir­ma, joka ei sopimus­ta ole tehnyt, ei saa myy­dä asfalt­tia alle tämän sovi­tun hinnan.

    Siitä ollaan tietysti samaa mieltä, että min­imi­palk­ka takaa sen, että kukaan ei voi tehdä töitä ja silti ansai­ta alle min­imi­palkan. Sehän se koko point­ti onkin!

    “Mut­ta ker­tokaa oikeasti ja mielu­um­min tes­ta­tusti parem­pi keino.”

    Parem­pi keino mihin?

    Min­imi­palk­ka on törkeä kil­pailun­ra­joi­tuskeino ammat­tili­itoil­ta ja siitä kär­sii niin työan­ta­jat, kulut­ta­jat, kuin ammat­tili­it­toi­hin kuu­lumat­tomat työn­tek­i­jät. Se ei suo­jaa heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via vaan heiken­tää hei­dän ase­maansa entisestään.

    Negati­ivi­nen tulovero ja kansalais­palk­ka ilman mitään min­imi­palkkaa olisi aivan usko­ma­ton paran­nus työmarkkinoilla.

  36. Luulen, että lähim­mäs oikeaa tulee osumaan nim­imerk­ki (Juha kir­joit­ti 17.12.2008 kel­lo 1:21).

    Sama syy saat­taa olla tuos­sa työvoiman haus­sakin eli kohtaan­to: Maaseudul­ta taitaa löy­tyä poikamiehiä ja mik­sei naisi­akin, joil­la on ns. kohtaan­to-ongel­ma eli vaa­timuk­set ei vas­taa tar­jon­taa. Täl­lä voi tätäkin vähän helpot­taa. Koke­mus­ta on toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jista (suo­ma­laisen puoli­son kanssa) tuoltakin maail­man suunnal­ta ja täy­tyy sanoa, että eipä tule heistä ongelmia. Olisi vaikea erot­taa heitä muus­ta paikallisporukas­ta tavoil­ta tai oikein muutenkaan.

  37. Ehkä hiukan karkea ver­tauk­seni nopeus- (ja viinan­myyn­ti-) rajoituk­si­in liikkui maan­läheisel­lä tasol­la; “johonkin on raja vedet­tävä heikom­pia suo­jellen” Siis jalankulk­i­joi­ta, pyöräil­i­jöitä, pienem­mäl­lä autol­la vastaantulevia. 

    Kansan­talousti­eteel­lis­es­ti toki sin­un ver­tausku­vasi on parem­pi mut­ta ajat­telin ihan toista näkökulmaa.

    Art­turi Björk kysyi:
    “Parem­pi keino mihin?”
    Parem­pi keino tuos­ta edeltä selviävään heikom­pi­en ase­man tur­vaamiseen. Min­imi­palkan pois­to vaatisi EHDOTTOMASTI (anteek­si että huu­dan:) jonkin­laisen perus­tu­lo­ma­llin ja sit­tenkin luul­tavasti — jos olen rehelli­nen — var­muu­den vuok­si vastustaisin.

    Hm. Asi­aa pitäisi kokeil­la jotenkin. Jos­sakin maakun­nas­sa? Jol­lakin alal­la? OK, tiedän itsekin että tuo oli aika epärealistista.

  38. Juk­ka Siren: Min­imi­palk­ka heiken­tää heikoimpi­en ase­maa entis­es­tään. Sen pois­t­a­mi­nen ei mitenkään vaa­di ehdot­tomasti perustulomallia.

    Nyky­isin, jos kansalaisen tuot­tavu­us on alle min­imi­palkan hän ei voi saa­da työtä. Miten tämä ase­ma muka huononee, jos min­imi­palk­ka pois­te­taan, eli hänelle on mah­dol­lista saa­da työ­paik­ka, näin halutessaan?

    Alhainen tuot­tavu­us ei pois­tu min­imi­pal­ka­lla. Min­imi­palk­ka estää esim. työkoke­muk­sen kart­tumisen niin, että tämä nyky­isin vält­tämätön tuot­tavu­u­den taso jää aini­aak­si saavut­ta­mat­ta heikoim­mas­sa ase­mas­sa olevil­ta ja näin hei­dät syr­jäytetään työelämästä koko lop­pu elämäksi.

    Min­imi­palk­ka toimii kaikkea sitä vas­taan, mitä luulet sen edistävän.

  39. Min­imi­palk­ka (siis oikea min­imi­palk­ka, kun tutkii taulukoi­ta) on jo nyt alhainen. Joku ylem­pänä jo ker­toikin esim. kioskimyyjien ansiotasosta.

    Sen pois­t­a­mi­nen laskukau­den uhates­sa ja työvoiman yli­tar­jon­nan tilanteessa olisi tulel­la leikkimistä ilman perustulouudistusta. 

    Yhteiskun­nan asia on myös markki­na­t­aloudessa pitää huol­ta siitä että kaik­ki tule­vat jotenkin toimeen. Asial­lis­es­ti tode­ten ja ilman vappupuhe-patetiaa.

    Sil­lä palkkata­sol­la joka joil­lakin aloil­la aset­tuisi käyväk­si tasok­si min­imi­palkan pois­tamisen jäl­keen, en voi vaa­tia ketään elämään — pait­si ehkä työn­tekoa opet­tel­e­vaa koul­u­laista tai esim. työl­listymishaluista lievästi kehi­tys­vam­maista mut­ta he eivät pelkäl­lä oma­l­la pal­ka­lla eläisikään. 

    Jos jonkun tuot­tavu­us ei todel­la ylitä nyky­istä min­imi­palkkaa, on syytä miet­tiä jonkin­laisia tuk­i­toimia eikä pelkkää min­imi­palkan pois­toa, mis­sään tapauk­ses­sa ilman perustulomallia. 

    Hänen ase­mansa ei vält­tämät­tä huonone mini­palkan pois­tamisel­la ja sil­lä uudel­la pal­ka­lla työl­listymisel­lä. Jos ei toden­näköis­es­ti paljon paranekaan (riip­puu elämän­ti­lanteesta ja mitä tukia nyt saa). Mut­ta mon­en muun huononee, IRL.

    Alhainen tuot­tavu­us ei tietenkään pois­tu min­imi­pal­ka­lla, kuten sanoitkin. 

    Min­imi­palk­ka ei kuitenkaan “toi­mi kaikkea sitä vas­taan, mitä luulen sen edis­tävän” — jospa nyt ei leik­itä mee­d­io­ta:) — vaan se on karkea ja kak­siteräi­nen mut­ta kokeil­luista paras väline estää palkkata­son lop­ulli­nen liuku­mi­nen alle itsen­sä elät­tävän ihmisen subsistenssitason
    (ei nyt kir­jaimellses­ti malthus­laises­sa mielessä mut­ta san­o­taanko epäti­eteel­li­esti “nyk­yarjes­sa”).

    Tosi tarpeel­li­sista töistä aina sen ver­ran mak­se­taan että ne joku tekee. Tuot­tavu­udeltaan alle nykyisen min­imi­palkan hom­mia pitää harki­ta jonkin tuki­a­paraatin avul­la, vaik­ka se kuin­ka olisi Puh­taan ja Kirka­sot­saisen Markki­na-ajat­telun vas­taista. Hark­i­taan pois; kokon­aistyöl­lisyys voisi kas­vaa ja ihan oikeasti työhaluisia ja sinän­sä ‑kyky­isiä työllistyä.

  40. Juk­ka Siren sanoi:
    “Min­imi­palk­ka (siis oikea min­imi­palk­ka, kun tutkii taulukoi­ta) on jo nyt alhainen. Joku ylem­pänä jo ker­toikin esim. kioskimyyjien ansiotasosta.”

    Näyt­täisi siltä että työvoimamin­is­ter­iö (nyt TEM) on ryhtynyt neu­vo­maan työ­nan­ta­jia vähim­mäis­palkan tasosta.

    Lähde:
    http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/00_2006/2006–04-20–01/index.jsp

    Työ­nan­ta­jat kysyvät
    .
    .
    .
    Paljonko mak­san palkkaa?

    Vähim­mäis­palk­ka perus­tuu työe­htosopimuk­si­in. Työ­nan­ta­ja, joka kuu­luu työe­htosopimuk­sen tehneeseen työ­nan­ta­jali­it­toon, nou­dat­taa liit­ton­sa alalle tekemää työe­htosopimus­ta. Työ­nan­ta­ja, joka ei kuu­lu työe­htosopimuk­sen tehneeseen työ­nan­ta­jali­it­toon, on velvolli­nen nou­dat­ta­maan alan yleis­si­to­vaa työehtosopimusta.
    Työ­nan­ta­ja ei saa sopia työn­tek­i­jälle huonom­pia etu­ja kuin yleis­si­to­va työe­htosopimus määrää. Tarkem­pia tieto­ja yleis­si­to­vista työe­htosopimuk­sista saa omas­ta työ­nan­ta­ja- tai työn­tek­i­jäli­itos­ta tai työsuojelupiireistä.
    Jos työ­nan­ta­ja ei kuu­lu työe­htosopimuk­sen tehneeseen työ­nan­ta­jain yhdis­tyk­seen, eikä alal­la ole hän­tä velvoit­tavaa yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta, työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va työstä tavanomaise­na ja kohtu­ullise­na pidet­tävää palkkaa.
    Jos alal­la on jokin muu kuin yleis­si­to­va työe­htosopimus, tavanomaise­na ja kohtu­ullise­na voidaan pitää siinä työstä määrät­tyä palkkaa. Jos alal­la ei ole lainkaan työe­htosopimuk­sia, tavanomainen ja kohtu­ulli­nen palk­ka voi perus­tua esimerkik­si alan jär­jestö­jen palkka­su­osi­tuk­si­in. Ellei näitäkään ole, suositel­laan, että kokoaikatyöstä mak­set­taisi­in ainakin niin paljon, että työt­tömyys­tur­valain työssäoloe­hdon mukainen päivära­haoikeus täyt­tyy. Tämä tarkoit­taa perus­päivära­han 40-ker­taista määrää kuukaudessa. Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2006 lukien olla vähin­tään 940 euroa kuukausipalkkana.

  41. “Min­imi­palk­ka heiken­tää heikoimpi­en ase­maa entisestään.”

    Tämä pitää paikkansa tietyin osin kyseenalaisin ole­tuksin. Jos noiden heikoimpi­en työn tar­jon­takäyrä on taak­sepäin kään­tynyt (siis jos pal­ka­lla 5 euroa tun­ti halu­aa istua mäkkärin kas­sal­la 20 tun­tia viikos­sa ja pal­ka­lla 8 euroa tun­ti vain 15 tun­tia), niin ei voi­da enää tehdä tuo­ta yksinker­taista kval­i­tati­ivista ana­lyysia, vaan joudu­taan kvan­ti­tati­ivisen ana­lyysin kokeel­liseen ja vaikeaan maail­maan, ja lop­putu­los saat­taa olla, että heikko­jen hyv­in­voin­ti ja työl­lisyys voi heiken­tyä tai paran­tua, riip­puen työn tar­jon­nan ja kysyn­nän vivahteista.

    (Ei, tämä ei ole mitään punav­i­hertävää pro­pa­gan­daa, vaan tuon voi kuka tahansa tode­ta piirtelemäl­lä erinäköisiä kysyn­tä- ja tar­jon­takäyriä paper­ille ja pohti­mal­la mis­sä on tas­apaino. Pro­pa­gan­daa voi olla väite, että heikko­jen työn tar­jon­takäyrä olisi taak­sepäin kallel­laan, mut­ta min­un mielestäni aika uskot­tavaa sel­l­aista. En ainakaan uskaltaisi väit­tää, että niin var­masti tar­jon­takäyrä on nor­maali, ettei tarkem­paa pohd­in­taa tarvittaisi.)

  42. Juk­ka Siren: Miten min­imi­palkan pois­t­a­mi­nen vaikut­taa negati­ivis­es­ti toimeen­tu­lotuel­la eläjään?

    Min­imi­palk­ka aiheut­taa työvoiman yli­tar­jon­taa. Jos hin­to­jen annetaan sopeu­tua, niin työl­lisyyskin saavut­taa rak­en­teel­lisen minimin.

    “- vaan se on karkea ja kak­siteräi­nen mut­ta kokeil­luista paras väline estää palkkata­son lop­ulli­nen liuku­mi­nen alle itsen­sä elät­tävän ihmisen subsistenssitason”

    Miten palkkata­so voisi liukua alle työn tuot­tavu­u­den? Mis­sä on kokeil­tu kansalais­palkkaa tai kään­teistä tuloveroa ja niiden koke­muk­set ovat olleet huonom­pia kuin minimipalkan?

    “Tosi tarpeel­li­sista töistä aina sen ver­ran mak­se­taan että ne joku tekee.”

    Tämä pal­jas­taa kyl­lä paljon. Mitään tosi tarpeel­lisia töitä ei ole. On vain töitä, jot­ka tyy­dyt­tävät ihmis­ten eri­laisia tarpeita.

    Nykyisetkin tulon­si­ir­rot aset­ta­vat efek­ti­ivisen poh­jan palkoille. Kenenkään ei ole pakko men­nä töi­hin, vaan kuka tahansa voi nos­taa toimeen­tu­lo­tukea yms. Min­imi­palk­ka kuitenkin riistää heikoim­mas­sa ase­mas­sa olevil­ta vai­h­toe­hdon. Se tuomit­see hei­dät elämää työelämän ulkopuolisina.

  43. Min­imi­palkan pois­t­a­mi­nen ei vaiku­ta vält­tämät­tä toimeen­tu­lotuel­la eläjän tulota­soon sitä tai tätä. En halu­aisi heit­tää mutua kun en ole vuosikausi­in kun­non laskelmi­in pere­htynyt (onko niitä)?

    Arvioin nyt sit­ten mutul­la, että palkkata­so monis­sa alhaisen tuot­tavu­u­den JA huom: run­saan työvoiman tar­jon­nan töis­sä liukuisi niin alas, että lop­putu­los olisi suun­nilleen työ­markki­nat­uen tasoa. Erona olisi että saisi/pitäisi käy­dä töissä.

    Tässä on ehkä nyt sel­l­ainen lähtöko­h­tien ero, että Art­turi Björk ajat­telee (leikin nyt minäkin meediota):
    Min­imi­palkan pois­to toisi lisää alhaisen tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja tar­jolle. Sil­loin ne jot­ka halu­a­vat tehdä töitä eikä löhötä perus­päivära­hal­la (+ mahd muil­la tuil­la) saa­vat töitä ja esim. moni nuori (ja maa­han­muut­ta­ja?) saa ensim­mäisen työpaikkansa.

    Näin se var­maan on kau­ni­is­sa talous­te­o­reet­tises­sa malis­sa (min­ul­la oli pääaineena taloushis­to­ria ja tärkein sivuaine kansan­taloustiede joten tuo oli itseironiaa).

    Pelkään vain pahoin että ark­i­todel­lisu­udessa kävisi näin:
    Monien jo ole­mas­sa ole­vien työ­paikko­jen palkkata­so lask­isi. Uusi­akin työ­paikko­ja tulisi — todel­la mata­la­palkkaisia. Kun näitä uusia paikko­ja sit­ten tulisi, työvoima­toimis­tot lähet­täi­sivät (laki kun vaatii) työt­tömiä näi­hin paikkoi­hin, tai…

    Van­han skep­tikon luut vain nati­se­vat, että lop­putu­los olisi toki muu­ta­ma onnelli­nen 700/kk työl­listynyt nuori tai nyt vaikeasti työl­lis­tet­tävä. Kuten Art­turi Björk sanoo.

    Mut­ta samal­la mon­en itsen­sä todel­la elät­tävän, ja mah­dol­lis­es­ti muitakin huolta­van palkkata­so rom­ah­taisi lop­ullis­es­ti. On täysin mah­dol­lista että se rapau­tu­isi nykyisen työ­markki­nat­uen tasolle tai allekin. Varsinkin kun “pakolli­nen” osa-aikaisu­us mah­dol­lis­es­ti lisääntyisi.

    Minus­ta kenenkään omaa huushol­lia pyörit­tävän ei pitäisi nyky-Suomes­sa joutua tekemään työtä ja elämään sel­l­aisil­la sum­mil­la joi­ta min­imi­palkan pois­tos­ta toden­näköis­es­ti monil­la aloil­la seuraisi.

    Tot­ta kai on hyvä kysymys, onko parem­pi löhötä perus­päivära­hal­la, varsinkin jos työkykyä ja
    ‑halua olisi.

    Ei ole parem­pi. Koko asetel­ma on kuin IRA:n kysymys pet­tureik­si epäilemilleen:
    Otatko luodin vat­saan vai polveen?

    Eli olemme taas perus­tu­lo­ma­llis­sa, jota käsit­tääk­seni pal­stan isän­täkin kannattaa:)

  44. tcrown: En oo ihan var­ma ymmär­ränkö mitä tarkoi­tat, mut­ta itse ajat­te­len tätä juuri tuol­la Osmon demon­stroimal­la graafil­la kirjoituksessa:

    http://www.soininvaara.fi/2008/12/18/minimipalkka-marginaalinen-tuottavuus-ja-perustulo/#comment-20813

    Työ­paikko­jen tar­jon­ta­han ei ole mitenkään vakio. Työ ei voi lop­pua kesken, vaan sitä riit­tää kaikille, kun­han hin­ta on oikea. Jokainen, joka pystyy tuot­ta­maan jotain minkä arvo on nol­laa suurem­pi pystyy myös työl­listymään pal­ka­lla, joka vas­taa hänen tuot­tavu­ut­taan. Työ ei voi lop­pua kesken vaik­ka palkan alen­t­a­mi­nen tarkoit­taisikin sitä, että työn­tek­i­jät halu­a­vat tehdä työtä enem­män kuin korkeam­mal­la pal­ka­lla. (Pidän tuo­ta taak­sepäin kallis­tunut­ta tar­jon­takäyrää kyl­lä aika epätodennäköisenä.)

  45. “joka pystyy tuot­ta­maan jotain minkä arvo on nol­laa suurem­pi pystyy myös työl­listymään pal­ka­lla, joka vas­taa hänen tuottavuuttaan.”

    Vaan mik­si sijoit­taisin pääo­maani sel­l­aiseen, jos­ta saata­va tuot­to on huonom­pi, kuin inflaatio?

    Yhteiskun­ta on yhtähuono ja heikko kuin sen heikoim­man asukkaan ase­ma on..

    Yhteiskun­nan tulisikin huole­htia hei­dän työkyvys­tään, nii-in myös niiden oikeushenkilöi­den omis­ta­jien tulee kan­taa vas­tu­un­sa. Ja ilman tätä vas­tu­unkan­toa kansal­lis­mielis­ten ääri­aat­tei­den kan­na­tus kasvaa.

    Mut­ta ain­oa mikä jää avoimek­si on, että kohdis­tuuko äärili­ikkei­den vihan­purkaus yhteiskun­nal­lisen ase­man, ihon­värin vai uskon­non mukaan.

    Tässä on yks mie­lenki­in­toinen kir­ja, joka on julka­istu jo vuon­na 2000. Kir­jan nimi on Kohti vuot­ta 1929 ja mis­sä tilanteessa onkaan maail­man talous nyt vuon­na 2008(8vuotta julka­isun jälkeen)?

    http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/2001/kohti.html

  46. “Vaan mik­si sijoit­taisin pääo­maani sel­l­aiseen, jos­ta saata­va tuot­to on huonom­pi, kuin inflaatio?”

    Sana pääo­man­omis­ta­jana puuttui!!

    Eli lause näin:
    “Vaan mik­si pääo­man­omis­ta­jana sijoit­taisin pääo­maani sel­l­aiseen, jos­ta saata­va tuot­to on huonom­pi, kuin inflaatio?”

  47. Nämä hit­sar­it tekävät työtä pääasi­as­sa urakkapalkalla.
    Nämä urakoidut hit­saustyöt mak­se­taan saman taulukon mukaan kansalaisu­ud­es­ta riippumatta.

    Ain­oa etu meille on, että kun työt väli­aikaises­ti lop­pu­vat lomau­tuk­set eivät koske suo­raan yri­tyk­siä, vaan työvoiman vuokraajaa.

    Lisää hit­saa­jia tarvi­taan! Tervetuloa.

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.