Millä korvataan hehkulamput

EU on päät­tänyt kieltää sähköä haaskaavien hehku­lamp­pu­jen myyn­nin vuodes­ta 2012 alka­en. Mil­lä hehku­lam­put kor­vataan. Nämä nykyisen­tyyp­piset ener­gian­säästölam­put, jol­laisen  puner­tavas­sa tai kellertävässä val­os­sa nytkin kir­joi­tan, kan­nat­taisi ehkä jät­tää väli­in ja siir­tyä suo­raan LED-valaisimiin.

Tuliko päätös liian aikaisin? Onko LED-tekni­ik­ka kun­nos­sa ja ovatko suun­nit­teli­jat suun­nitelleet kelvol­lisia valaisi­amia? Tietysti päätös panee vauh­tia kehi­tystyöhön. LED-val­oon siir­tymi­nen ei kuitenkaan ole mikään pikku­jut­tu, kos­ka opti­maa­li­nen LED-valaisin on aivan erinäköi­nen kuin opti­maa­li­nen hehku­lam­pul­la toimiva.

Kan­nat­taisiko asun­to­jen sisään vetää 12 voltin vir­taa, ettei joka valaisimes­sa tarvi­ta omaa muun­ta­jaa? Osaako joku paremm in insinööri­ti­etei­jä hal­lit­se­va ker­toa, kuin­ka tiheästi niitä muun­ta­jia tarvi­taan, ettei syn­ny suuria hävikke­jä mata­la­jän­nit­teiseen vir­taan kohdis­tu­van suuren vas­tuk­sen takia?

50 vastausta artikkeliin “Millä korvataan hehkulamput”

  1. ELI LYHESTI: OLIKO PÄÄTÖS YHTÄÄN OIKEA

    Ode esit­ti kolum­nis­saan koko joukon hyviä kysymyk­siä hehku­lamp­pu­jen kor­vaamis­es­ta. Itse asi­as­sa niihin ei vielä ole ole­mas­sa hyvää vas­taus­ta, mut­ta sitä kehitetään par’aikaa, eikä vält­tämät­tä vuo­teen 2012 men­nessä. Ja meil­lä on hvyin paljon valaisimia, jot­ka perus­tu­vat hehkulamppuun.(Esim. jal­ka­lamp­pu, jon­ka var­jostin on kiin­ni itse lam­pun kuvussa.)

    Yhtälö 60 W hehku = 11 W loiste ei sekään oikein pidä paikkaansa. Tästä on min­ulle juniori, teekkari, huomauttanut.

    Vai­h­doin ympäristöti­etoise­na kansalaise­na vaate­huoneessa 60 W:n hehku­lam­pun 11 W:n ener­gian­säästölamp­pu­un ja huo­maan valais­tuk­sen him­men­tyneen. On se edelleen riit­tävä kyl­läkin; ei vaate­huone ole mikään leikkaussali. 

    Tun­tuu vähän siltä, etä kun ei oikein­tiede­tä mitä tehdään, niin har­raste­taan viher­pi­iper­rystä. Ja kansa siu­naa EU:n nimeä.

  2. LED teknikka ei ole vielä aivan valmista, mut­ta kehi­tys on nopeaa, joten eiköhän 3–5 vuo­den kulut­tua löy­dy riit­tävästi vaihtoehtoja.
    LED lamp­pukin saadaan toim­i­maan 230 V joten muun­ta­jia ei vält­tämät­tä tarvita

    Nykyään ei käytetä muun­ta­ji­akaan vaan jän­nite tasasu­un­nataan ja alen­netaan elektronisesti.
    Näis­säkin tapah­tuu hävikkiä, jon­ka huo­maa lait­teen lämpiämisestä.

    Nykyiset ener­gialam­put eivät ole punaisia vaan valkoisia, itse asi­as­sa se tavalli­nen hehku­lamp­pu antaa keltaisen punaista-valoa .

    Ener­gian­säästölam­puis­sa ja lois­teputkissa voi värin valita.

    Sinän­sä lam­pun ener­gianku­lu­tuk­sel­la ei ole väliä, sil­lä 99 % ener­gias­ta muut­tuuu läm­mök­si ja ter­mostaatit huole­hti­vat, että muu­ta ener­giaa kulute­taaan vas­taavasti vähemmän.
    Suo­mi kuu­luu kesäl­lä pitkän päivän mai­hin eikä tääl­lä juurikaan polte­ta lamp­pu­ja kuin pimeäl­lä lämmityskaudella

  3. Seu­raa­va artikke­li ker­too ener­gian­säätölamp­pu­jen tilanteen aika kat­tavasti: http://sound.westhost.com/articles/incandescent.htm

    Moi­set täyskiel­lot ovat yleen­sä huono­ja ideoita. Sama vaiku­tus saataisi­in vaik­ka 100% hait­taverol­la, mut­ta sil­loin ainakin säästy­isi ongelmil­ta tilanteis­sa jois­sa hehku­lam­pulle ei ker­takaikki­aan ole järkevää korvaajaa.

  4. Yksi mie­lenki­in­toinen kysymys on myös him­men­timien tule­vaisu­us. Ener­gian­säästölam­puis­sa taitaa olla jopa kiel­to him­men­nin­valaisimis­sa käyt­tämiseen. Itse kyl­lä joskus tieteel­lis­es­tä mie­lenki­in­nos­ta kokeilin, ja havaitsin toiv­ot­tomak­si. Menevätköhän him­men­nin­valaisimet kokon­aan uusiksi?

  5. Led­it tarvit­se­vat oman valaisinko­htaisen “muun­ta­jan” joka tapauk­ses­sa, myös 12 voltil­la käytet­täessä. Itse LED toimii vielä alhaisem­mal­la jän­nit­teel­lä, ja se vaatii todel­la tarkkaa vir­ran­säätöä toimi­ak­seen. Siinä mielessä 12 voltin jakelu­jär­jestelmän hyö­ty on kyseenalainen, mut­ta selvit­tämisen arvoinen. 12 V riit­täisi läh­es kaikille tämän päivän elektroniikkahärveleille.

    Led­it kulut­ta­vat vir­taa niin vähän, että var­maankin yksi muun­ta­ja raken­nus­ta kohti riit­täisi. Opti­moin­tikysymys kumpi kan­nat­taa, yksi muun­ta­ja ja kaksinker­tainen kaapeloin­ti koko taloon, vai huoneis­toko­htaiset muun­ta­jat ja vähem­män kaksinker­taista kaapelointia.

    Nythän markki­noille on tul­lut jo suo­raan 230 V verkkovir­ral­la toimivia led-lamp­pu­ja. Halo­geenis­pot­tien kor­vaa­jik­si lienevät koh­ta jo ihan ok. Hehku- ja säästölam­pun tapaista yleis­val­ok­si sopi­vaa ympärisäteilevää led-valais­in­ta saa edelleen turhaan etsiä, ei ole.

    Olen käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen rat­i­fioin­ut tämän hehku­lamp­pu­jen kiel­lon jo vuosia sit­ten, enkä huo­maa eroa hehku- ja säästölam­pun val­os­sa. Jois­sakin kohteis­sa hehku­lamp­pu on edelleen fik­sumpi, ja esim. saunan kuumuudessa ain­oa mikä kestää. Mikä saunaan sit­ten kun niitä ei ole?

    Led­it toimi­vat mon­es­sa kohteessa jo aika hyvin.

  6. “Sinän­sä lam­pun ener­gianku­lu­tuk­sel­la ei ole väliä, sil­lä 99 % ener­gias­ta muut­tuuu läm­mök­si ja ter­mostaatit huole­hti­vat, että muu­ta ener­giaa kulute­taaan vas­taavasti vähemmän.”

    Suo­ma­lainen haja-asu­tusalueen perus­teel­la ei tosin laa­jem­man alueen sään­töjä kan­na­ta tehdä. Parin asteen läm­pöti­la­gra­di­entin lat­tian­ra­jan ja kah­den metrin korkeu­den välil­lä tulin muuten mitan­neek­si omas­sa asun­nos­sani, ja meil­lä on talos­sa vain yksi hehku­lamp­pu katossa (eteisessä, mihin val­on halu­aa tarvit­taes­sa tule­van heti eikä min­uutin odot­telun jäl­keen, ja jos­sa sitä polte­taan yleen­sä vain muu­ta­ma min­ut­ti kerrallaan). 

    Minus­takin olisi tun­tunut, että riittvä ja ehkä asteit­tain kiristyvä hait­tavero olisi ollut parem­pi keino. Itsel­läni tosin nykyisel­lä käytöl­lä lamp­pu­ja taitaa riit­tää varas­tossa mon­ek­si vuodek­si, ja ehkäpä ne led­it ovat siinä vai­heessa toimi­va ratkaisu jo sieläkin mis­sä ener­giasäästölam­put eivät ole nyt.

  7. Saunoi­hin on jo led-valaisimia, mut­ta ne eivät vält­tämät­tä ole mitään kauhean hyviä. 

    Oma käsi­tyk­seni on yht­enevä monien yllä­mainit­tu­jen kanssa. Raip­pavero hehku­lam­puille olisi ollut monin ver­roin parem­pi kuin täyskielto. 

    Säästölamp­pu­jen käyt­tö­mukavu­us on usein myös kyseenalainen ja ulkokäytössäkin tulee koke­muk­seni mukaan ongelmia. Kovil­la pakkasil­la jotkut mallit eivät syty, joten pihas­sa saisi ilman hehku­lamp­pu­ja kom­puroi­da. Itse ratkaisin asian ulko­val­o­jen kannal­ta niin, että jätin pari hehku­lamp­pua paikalleen, olen vai­hdel­lut niitä säästölamp­pui­hin sitä mukaa, kun pok­sahtel­e­vat, mut­ta koh­ta täy­tynee taas ostaa lisää.

    Ener­gian­säästölam­put ovat muuten ihan ehdot­to­mia yhdessä kohteessa: uudem­mis­sa paperipäällystei­sis­sä (tai ohues­ta kankaas­ta tehdyis­sä) valaisimis­sa, kos­ka ne eivät kuumene. Las­ten kanssa ainakin meil­lä on pari ker­taa jal­ka­lam­pun päälli­nen kärähtänyt, kun var­jostin on kaatunut eikä ole heti huo­man­nut sitä lait­taa paikalleen. Säästölamp­pu ei kuumene ollenkaan niin paljon.

  8. Hehku­lam­pun tilalle sopii suo­raan 230V halo­gee­nil­amp­pu. Se on noin 20% hehku­lam­pua tehokkaampi — toki pieni paran­nus suh­teessa aidosti ener­giate­hokkaisi­in valaisimi­in, mut­ta monel­la muul­la alal­la joudu­taan tekemään paljon isom­pi investoin­ti paljon pienem­män säästön aikaansaamiseksi.

    Him­men­timille sopivia ener­gian­säästölamp­pu­ja alkaa löy­tymään kaupoista, mut­ta hehku­lam­pun veroisia ne eivät vielä ole. Taval­lista ener­gian­säästölamp­pua ei kan­na­ta yrit­tääkään säätää.

    12V verkko voi olla järkevä sit­ten kun koko valais­tus voidaan toteut­ta 12V:lla, jol­loin se ei olisi rin­nakkainen vaan kor­vaa­va nykyiselle 230V valais­tuk­sen johdotukselle.

  9. Onko­han kun­nol­la las­ket­tu tuo energiansäästöasia.

    Jos las­ke­taan ener­gian­säästöjä, pitäisi kat­soa koko tuot­teen elinkaari, eli kuin­ka paljon ener­giaa lam­pun valmis­tamiseen kuluu, ei vain sitä kuin­ka paljon ener­giaa se syö. Jos hehku­lam­put kiel­letään, niin niiden vain hehku­lam­pul­la toimivien valaisimien ja lait­tei­den uusimi­nen, käyte­tyn ener­gian­säästölam­pun jälkikäsit­te­ly jne. Jos täähän men­nään Suomes­sa, niin kuin­ka paljon todel­lisu­ude­sa säästetään ener­giaa, kun vielä hehku­lamp­pu­jen läm­mit­tävä vaiku­tus täy­tyy kom­pen­soi­da muul­la lämmityksellä?

    Noin näp­pitun­tu­mal­la tun­tuu siltä, ettei ener­gian­säästölam­puil­la saavutet­ta­va kokon­aisen­er­gian­säästö ole ihan sitä luokkaa, kuin on annet­tu ymmärtää. Nythän sitä markki­noidaan suur­in­pi­irtein ratkaisuna ilmas­ton­muu­tok­sen estämiseen.

    Myös jätepuoli on ongel­malli­nen. Hehku­lam­pun voi heit­tää seka­jät­teek­si. Ener­giasäästölamp­pu, kuten muutkin lois­teputket ovat ongel­ma­jätet­tä. Luule­vatko päät­täjät, että ihmiset tun­nol­lis­es­ti hoita­vat käyte­tyt ener­giasäästölam­put ongel­ma­jätek­eräyk­seen. Tuskin. Itse arvioisin, että vähin­tään puo­let niistä pää­tyy nor­maali­in seka­jäteroskik­seen ja sitä kaut­ta luontoon.

  10. Saunas­sa toimi­vat muun­muas­sa led­itkin. Ei mitään ongel­maa. Saunois­sa kuitenkin on yleistymässä val­okuitu­ratkaisu, jos­sa itse valaisinyk­sikkö on saunan ulkop­uolel­la, ja kuiduil­la viedään valo saunaan. 

    Ain­oa ongel­ma, mikä ledeis­sä vielä on, liit­tyy nimeno­maan val­on valkoiseen kovu­u­teen ja kylmyy­teen. Tähänkin var­masti ajan myötä kek­sitään ratkaisu, ja saamme myös lämpimäm­män sävy­isiä lede­jä. Kokon­aisuute­na led­it ovat ylivoimais­es­ti järkevin vaihtoehto.

  11. Muu­ta­man vuo­den ikäi­nen ener­giasäästölamp­puni todel­la lähet­tää kum­mallista kellertävää val­oa, mut­ta uudem­mat ovat valkoisia. En tiedä yksityiskohtia.

    Loogis­es­ti korkeahko hait­tavero olisi ollut6 parem­pi ratkaisu. Vielä loogisem­min ajatellen parem­pi olisi nos­taa sähkön hin­taa, mut­ta se edel­lyt­täisi loogista kulut­ta­jaa. Talvel­la sähköläm­mite­tyssä talos­sa kun ei syn­ny niin val­tavaa säästöä, kos­ka saähkölamp­pukin läm­mit­tää, mut­ta kaukoläm­pö­talos­sa taas syntyy. 

    Täl­laisel­la täyskiel­lol­la on se hyvä puoli, että se käyn­nistää val­taisan tuoteke­hi­tystyön. Sit­ten kun kun­nol­lista tar­jon­taa alkaa olla, voidaan täyskiel­to vai­h­taa korkeak­si haittaveroksi.

    Ostin kokeek­si pari kol­men watin Led-lamp­pua, jot­ka sopi­vat taval­lis­ten hehku­lamp­pu­jen paikalle, mut­ta kovin mata­late­hoisia ne oli­vat. Niiden ener­giate­hokku­ut­ta heiken­tää se, että ne joutu­vat muut­ta­maan 220 voltin vai­hde­vir­ran johonkin sopi­vam­paan muo­toon. Fil­lar­in LED-lamp­pu toimii 300 tun­tia yksil­lä sauvaparistoilla.

  12. Yksi hehku­lamp­pu­jen hait­ta tulee siitä, että ne ovat niin tolkut­toman halpo­ja, että ne pilaa­vat markki­nat ener­giate­hokkaam­mil­ta lam­puil­ta. Siinä mielessä se täyskiel­to on ihan perusteltu.

    Jo nyky­isil­lä sähkön hin­noil­la lask­ien, hehku­lamp­pu­ja ei kan­nat­taisi käyt­tää vaik­ka ne saisi ilmaiseksi.

  13. LED-lamp­pu­jen isoin tuoteke­hi­tysongel­ma taitaa olla, että ne kestävät käytän­nössä ikuis­es­ti. Ei sel­l­aisia ole mitään järkeä myy­dä, bisnes katoaa. Tarvi­taan keinotekoista lahoamista, kuten pesukoneissa.

  14. Har­mi, markki­nat rajoit­tuvat sil­loin noin sataan mil­jardi­in lamppuun. 

    Onko sin­ul­la näyt­töä tuos­ta pesukonei­den tahal­laan lahot­tamis­es­ta? Kan­nat­taisi lähet­tää lasku vesi­vahin­gos­ta, jos se on tahal­laan aiheutettu. 

    Volvon suuri johta­ja tuli joskus ere­hdyk­sessä sanoneek­si, että toki autos­ta voisi tehdä ikuisen, mut­ta se olisi tyh­mintä mitä autote­htaat voivat tehdä.

  15. Ei ne LED lam­put ikuisia ole, toki paljon pitkäikäisem­piä kuin hehku- tai lois­te­lam­put. Ja voivat nekin vioit­tua käytön aikana: elek­tron­i­ikan pet­tämi­nen, kas­tu­mi­nen, mekaa­ni­nen hajoami­nen jne.

  16. Kulut­ta­javi­ras­to on tes­tannut 341 eri­laista pien­loist­lamp­pua kulut­ta­jan näkövinkkelistä. 

    http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/348c20b1-30f9-4a8d-96dd-5fa4b8f9ad34.aspx?announcementId=14b3b4a6-2beb-47a6-8388–6133bff57b92&groupId=4ac236ea-a13b-41f9-8416–248ca82aa95d

    Testistä selviää mm., että ener­gian­säästölamp­pu kan­nat­ta han­kkia vain tilaan, jos­sa valais­tus on paljon pääl­lä. Vaate­huoneeseen ei siis sel­l­aista kan­na­ta han­kkia eikä ulos. Ulkot­loi­hin vaa­di­taan erikois­valmis­te­nen pienloistalamppu.

  17. “Ei sel­l­aisia ole mitään järkeä myy­dä, bisnes katoaa. Tarvi­taan keinotekoista lahoamista, kuten pesukoneissa.”

    EU jär­jestänee tämän meille jos tavoit­teet kulut­ta­jan­suo­jan har­mon­isoin­nista menevät läpi ja takuu rajataan kah­teen vuo­teen. Lahot­ti­men sinän­sä voi sijoit­taa johonkin sopi­vasti speksat­tuun läm­penevään kom­po­nent­ti­in ja juot­taa LEDin kiin­ni lait­teeseen jot­tei sitä voi erik­seen vaihtaa.

    Markki­nat itse asi­as­sa kas­va­vat kos­ka LED-valaisimet voidaan nyt suun­nitel­la s.e. suuri määrä toimi­vaa elek­tron­i­ikkaa heit­etään pois jonkin tak­tisen kom­po­nentin (suun­nitel­lusti) vikaantuessa.

  18. En tarkoit­tanut pesukonei­den konkreet­tista lahoamista, vaan sitä että 80-luvun alkupuolen jäl­keen pesukonei­den käyt­töikä tun­tu­isi lyhen­tyneen merkit­tävästi. Nykyään pesukoneet tun­tu­vat menevän vai­h­toon ehkä keskimäärin noin 5 vuo­den välein, joskus jopa use­am­min. Mitään konkreet­tisia todis­tei­ta ei kyl­lä ole esit­tää. Kiin­nos­ta­va tuo Volvon johta­jan lausunto.

  19. Vaate­huoneeseen kan­nat­taa nimeno­maan han­kkia säästölamp­pu, kos­ka sinne useim­miten uno­htuu valo päälle ja se sit­ten syö sähköä turhan takia. Ulkona säästöpo­ten­ti­aali on vielä suurem­pi kuin sisäl­lä, kos­ka hukkaläm­pö menee kokon­aan harakoille. Myös näkökul­makysymyk­siä siis. 

    Ulkona numeroval­ois­sa olen käyt­tänyt säästölamp­pu­ja yli kymme­nen vuot­ta. Kovem­mal­la pakkasel­la val­ote­ho on vähäisem­pi, mut­ta se ei ole haitannut.

  20. Itseäni hait­taa ener­gian­säästölam­puis­sa eniten huono väri­tois­to. Käsit­tääk­seni hehku­lam­pun valo kat­taa koko spek­trin pain­ottuen lämpimi­in sävy­i­hin. Sen sijaan lois­teputkissa näkyvän val­on alue on katkon­ainen, minkä seu­rauk­se­na väri­tois­to on hehku­lamp­pua huonom­pi ja mon­esti käytän­nössä myös epämiel­lyt­tävämpi. LED:n osalta en tiedä, miten asia on, mut­ta esim. “valkoinen” on todel­lisu­udessa melkoisen sinertävä. 

    No, sinän­sä tämä on pieni hait­ta, jos ener­gian­säästölam­pun käyt­tö on muu­toin elinkaaren­sa puoles­ta hehku­lamp­pua kannattavampaa.

    Onko muuten jol­lakul­la esit­tää tarkko­ja luku­ja eri lamp­putyyp­pi­en kokonaiskuormittavuudesta?

  21. Onko tiedos­sa anti­ik­ki- ym van­ho­jen valaisimien hehku­lamp­pukan­taan teknis­es­ti ja tyylil­lis­es­ti sopivia kor­vaavia polttimoita? 

    En pidä täyskiel­losta, kos­ka kaikil­la polt­ti­mo­tyypeil­lä on omat hyvät puolen­sa. Hait­taveroon olen valmis.

    Ener­gian­säästölamp­pu on toimin­ut hyvin las­ten­huoneessa, jos­sa se on pitk­iä aiko­ja pääl­lä. Ulkona se on toiv­ot­toman epäkut­su­va ja hidas syttymään. 

    Hehku­lamp­pu varsinkin van­han talon pihapi­iris­sä on per­in­teinen ja yllät­tävänkin tärkeä tun­nel­matek­i­jä. Sähkön­säästö syn­tyy halut­taes­sa paaaaljon tehokkaam­min liike­tun­nis­timil­la: heti syt­tyvä hehku- tai halo­gee­nil­amp­pu valaisee vain tarvit­ta­vat pari min­u­ut­tia vuorokaudessa!

    Kuten Liian van­ha tote­si, valais­tuk­sen tarve meil­lä ajoit­tuu läm­mi­tyk­sen tarpeeseen. En tiedä edullisem­paa ja jous­tavam­paa sähköläm­mi­tyk­sen muo­toa omako­ti­a­sumiseen kuin hehku­lamp­pu, joka sivu­tuot­teena vielä tuot­taa val­oakin mis­sä tahansa van­has­sa ja käyt­tökelpoises­sa valaisimes­sa. Pitäisikö kaik­ki nämä hylätä arvokkai­ta anti­ikki­valaisi­ma myöten? Tämä paikalli­nen pienois­läm­mitin kun läm­mit­tää ja valaisee juuri siinä (luku)nurkassa jos­sa toden­näköisim­min oleilet.

    Eikö myös kaukolämpöä/kerrostalojen läm­mi­tys­tä säädel­lä ter­mostaatein? Täl­löin lop­pu­peleis­sä hehku­lamp­pu on ihan yhtä läm­mi­ty­sen­er­giaa tuottava/säästävä kuin omako­ti­a­su­jalle kokon­aisu­ut­ta ajatellen.

    Hehku­lam­pun val­on­väri on omim­mil­laan luo­maan tuleno­maista, läm­mintä tun­nel­maa. Him­men­timel­lä siitä saa liekit­tömän, tur­val­lisen kynt­tilä­valais­tuk­sen. Ja taas säästyy sähköä.

    Ledi­en valo on tois­taisek­si joko kylmä tai vär­jät­ty. Paris­tokäyt­töi­nen led­i­nap­pi on kuitenkin osoit­tau­tunut lois­tavak­si yöval­ok­si kel­lonkat­somiseen, ves­saan hip­simiseen tms, johon varsi­nainen luku­va­lo on aivan turhan kirkas. Samoin talvisel­la aamupimeäl­lä se tar­joaa pehmeän laskun heräämiseen.

    Luku­val­ok­si energiansäästölamput/pienloistevalaisemet sopi­vat hyvin, samoin kuin halogeenit.

    Sis­us­tus­valaisimik­si halo­geen­it ovat tois­taisek­si ylivoimaisia. Mikään muu ei toista väre­jä, eri­tyis­es­ti vihreítä ja sin­isiä sävyjä niin kau­ni­isti. Varsinkin ruokapöy­dän valaisu­un sil­loin kun tar­jol­la on salaat­tia, ruusukaalia tai vas­taavaa, halo­geeni tuo ruoan värit esille houkut­tel­e­vam­min kuin mikään muu. Samoin viherkasvit. Lämmöntuotto/“energiahävikki” ks. hehkulamppu.

  22. Pesukonei­den tms. sel­l­aiset osat, jot­ka tiede­tään kulu­viksi tai aikaa myöten hajoaviksi, voidaan tehdä vaikeik­si tai kalli­ik­si vai­h­taa, jol­loin de fac­to käyt­töikä lyhe­nee. Van­ho­ja pesukonei­ta huol­let­ti­in ja ne oli tehty kor­jail­taviksi, niis­sä oli osia ja mekanis­me­ja, joi­ta vähän tekni­ikas­ta ymmärtävä maal­likko pystyi korjaamaan.

    Nyky­i­sis­sa kodinkoneis­sa mod­u­laarisu­us on toteutet­tu (sil­loin kun on) siten, että rikkoon­tunut osa täy­tyy vai­h­taa toiseen täs­mälleen saman­laiseen. Se mah­dol­lis­taa valmis­ta­jalle rahas­tuk­sen myös pidem­mäl­lä huoltoketjus­sa. Jos ei halu­ta tätä, siis panos­taa huol­lol­la rahas­tamiseen (kuten vaik­ka autote­htaat ovat yrit­täneen) niin tehdään koko box­ista pom­minkestävä niin, että jos sisältä hajoaa jotain, se on pakko ostaa kokon­aan uusi.

    Korostan, että en usko että valmis­ta­jat suun­nit­tel­e­vat lait­teitaan tahal­laan vikaan­tu­maan. Sen­si­jaan he tekevät niin, että herkästi vikaan­tu­vas­ta osas­ta tehdään vaikeasti vai­hdet­ta­va. Nämä ovat taval­laan eri asia, mut­ta käyt­täjälle se näkyy samana asiana.

  23. Osmon ehdo­tus sähkön hin­nan verot­tamis­es­ta on huo­mat­tavasti hehku­lamp­pu­jen hait­taveroa tai täyskiel­toa fik­sumpi. Se ei edes edel­lytä, että kulut­ta­jat ovat loogisia, ain­oas­taan, että he reagoi­vat kannustimiin.

  24. Ei laadun­heiken­tämiseen tarvitse mitään laskuria, joka tekee koneen toim­intakelvot­tomak­si kun 1000 pesua tulee täy­teen. Päin­vas­toin, pesukonevalmis­ta­jan kan­nat­taa vain opti­moi­da jokaisen osakom­po­nentin laatu vain juuri niin hyväk­si että melkein kaik­ki lait­teet selviävät taku­ua­jan yli mut­ta eivät sen pidem­mälle. Parem­pi laatu mak­saa sekä kom­po­nent­tien hin­nas­sa että uusien konei­den ostamisen välttelyssä.

    Muis­telisin esimerkik­si Com­paqin anta­neen joskus 90-luvun alkupuolel­la julk­isu­u­teenkin lausun­non, että hei­dän tietokonei­den­sa laatu on liian korkea, joten sitä madal­letaan tietois­es­ti. Tästä ker­rot­ti­in ihan julk­isu­udessa, mut­ta muis­taak­seni reak­tio ei ollut kovin positiivinen.

    Mut­ta joskus saat­taa olla edullisem­paa tehdä ihan oikea laskurikin, vähän samaan tapaan kuin min­ul­la ja kaver­il­lani oli täs­mälleen sama tasku­laskin; min­ul­la oli vain ohjel­mointinäp­päin ja kaver­il­lani ei. Ja se näkyi tietysti hin­nas­sa. Kaveri porasi laskimeen­sa reiän ja sen jäl­keen ohjel­moin­ti onnis­tui kynällä.

    Jos fir­mal­la on voimakas insen­ti­ivi tehdä jotain, niin yleen­sä se myös tapah­tuu. Tuol­laises­sa laskuris­sa ei ole edes mitään laiton­ta. Eikö olisi reilua myön­tää että markki­na­t­alous toimii samal­la taval­la hyvässä ja pahassa?

  25. Tästä hehku­lamp­pu­jen käytöstä läm­mi­tyk­seen ei kan­nat­taisi enää puhua. Kaik­ki sähkölait­tei­den otta­ma teho muut­tuu lop­ul­ta läm­mök­si, ei ener­gia mihinkään häviä. Valo kan­nat­taa tuot­taa lam­puil­la ja läm­pö läm­mit­timil­lä, eikä ris­ti­in. Val­on tuo­to­ssa kan­nat­taa panos­taa ener­giate­hokkaisi­in val­on­lähteisi­in ja läm­pöön käyt­tää jotain muu­ta kuin sähköä — kaukoläm­pö, ilma/maalämpöpumppu, pel­let­ti jne.

  26. Tämä “hajoavu­us” tun­netaan tuoteke­hi­tyk­sessä oikein hyvin nimel­lä planned obsolescence. 

    Yleen­sä kyseessä on käyt­töiän ja kus­tan­nusten opti­moin­ti eli ns. val­ue engi­neer­ing (ikuinen auto olisi mah­dol­lista tehdä, mut­ta kuka mak­saisi siitä 150 000 euroa?). Hin­to­jen jatku­va lasku — tai enem­män omi­naisuuk­sia samal­la rahal­la — on ollut kulut­ta­jatuot­teis­sa määräävä kil­pailutek­i­jä ja sen seu­rauk­se­na nykyaikaiset kulut­ta­jatuot­teet todel­la ovat usein huonom­pia kuin 30 vuot­ta sit­ten valmistetut.

    Joskus kyseessä on myös myyn­nin kas­vat­ta­mi­nen, mut­ta täl­läi­nen toim­inta on laiton­ta mm. Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja johtaa todis­tet­tuna korvausvelvollisuuteen.

    Tiedemiehen esit­tämä mod­u­laarisu­us johtuu etupäässä kahdes­ta asi­as­ta: teknolo­gian kehi­tys on lisän­nyt kulut­ta­jien vaa­timien omi­naisuuk­sien määrää ja sitä kaut­ta kom­plek­sisu­ut­ta, ja etenkin kom­plek­sisu­u­den lisään­tyessä mod­u­laariset tuot­teet on helpom­pi suun­nitel­la. Itse mod­u­ulit puolestaan joudu­taan suun­nit­tele­maan tiivi­im­min inte­groiduik­si jot­ta suori­tuskyky säi­lyy samana tai para­nee. Lisäk­si mod­u­ulei­den suun­nit­telun sekä valmis­tuk­sen voi ali­hankkia, ja mon­et mod­u­laariset tuot­teet nou­dat­ta­vat ns. plat­form-strate­giaa mut­ta ei siitä nyt enem­pää tässä.

    Jotain vaiku­tus­ta on myös sil­lä, että valmis­ta­jan vas­tuu on kas­vanut. Yksi tapa varmis­taa luotet­tavu­ut­ta ja ehkäistä etenkin ison veden tuol­la puolen kalli­ik­si käyvää lit­i­gaa­tio­ta on käyt­tää mod­u­uleis­sa suun­nitel­lusti vikaan­tu­via osia joiden hajoami­nen vaatii vai­h­ta­maan myös muut mah­dol­lis­es­ti vikaan­tu­misalt­ti­it osat.

    Sanois­in että jos herkästi vikaan­tu­vas­ta osas­ta on tehty tahal­laan vaikeasti vai­hdet­ta­va, niin sil­loin kyseessä on ennen kaikkea suun­nit­telu­virhe eikä voiton­mak­si­moin­ti. Huomio rahas­tuk­ses­ta huoltoketjul­la pitää kyl­läkin paikkansa.

  27. Min­ul­la oli tiskikone, joka oli halvem­pi malli kahdes­ta markki­noil­laol­ev­as­ta. Kalli­im­mas­sa oli numeronäyt­tö, jos­ta näki jäl­jel­läol­e­van ohjelma-ajan. 

    Tämä numeronäyt­tö oli itseasi­as­sa tässä halvem­mas­sakin mallis­sa, mut­ta se oli peit­et­ty valkoisel­la muovilevyl­lä. Numerot näkyivät, kun oli tarpeek­si pimeää. 

    Tässä on kyse hin­tad­if­fer­oin­nista ja se on vähän eri­ta­son strate­gi­nen asia kuin se, että tuot­teet menevät nopeasti rik­ki. Se, että tuot­tei­den laat­ua ei opti­moi­da, voi olla järkevää tilanteessa, jos­sa markki­nat ovat muuten isot, mut­ta tuoteke­hi­tys on huimaa. Osa on tietenkin näennäistä. 

    Onnis­tunut hin­tad­if­fer­oin­ti taas tarkoit­taa yhtäältä sitä, että tuot­teille on näen­näis­es­ti kahdet (tai use­am­mat) eri markki­nat (näi­den markki­noiden sisäl­lä voi kil­pailu toimia) ja kuitenkin niin että on löy­det­tävis­sä joku kulut­ta­jien mielestä olen­nainen ero. Toisaal­ta se voi tarkoit­taa, että kil­pailu on markki­noil­la puut­teel­lista ja yksi (tai har­va) toim­i­ja yrit­tää toteut­taa hin­tadiskrim­i­noin­tia “vilunkipelil­lä”. Sof­ta-alal­la on usein kyse jälkim­mäis­es­tä, kodinkonei­den kohdal­la edel­lis­es­tä. Ero ei ole suo­ravi­ivainen tai selvä.

  28. Ener­giate­hokkain ratkaisu on mul­la tääl­lä. Kaik­ki kuusi kat­to­lamp­pua on 500 watin halo­geene­ja, siis yhteen­sä 3 kilo­wat­tia. Sairaan val­oisaa on siis joka paikas­sa, mut­ta vain sil­loin kun tilois­sa oleskel­laan, kos­ka jokaises­sa on liiketunnistin. 

    Nois­sa 500 watin ulko­val­on­heit­timis­sä on säädet­tävä ajastin, eteis­sä ja veskissä 3 min­u­ut­tia ihan sopi­va ja esmes keit­tiössä ja olkkaris­sa 10 min­saa. Lisäk­si niis­sä on päivän­val­o­tun­nistin, jon­ka herkkyys sekin on säädettävä. 

    Tarkkaa tilas­toa ei ole, mut­ta luulen, että sähköku­lu­tus puolit­tui talvikuukausina.

  29. B.Wisser kir­joit­ti:
    “Onko muuten jol­lakul­la esit­tää tarkko­ja luku­ja eri lamp­putyyp­pi­en kokonaiskuormittavuudesta?”

    Tässä asi­aa säästölam­puista: http://tinyurl.com/5wt78e

    Tutus­tu­misen arvoinen blo­gi muutenkin.

  30. Vedän hatus­ta luvun, joka oli muis­tis­sa, ja voi olla väärä, mut­ta LED on noin 15 ker­taa ener­giate­hokkaampi kuin hehku­lamp­pu ja 10 ker­taa ener­giate­hokkaampi kuin halo­geeni. Siinä saa räp­sytel­lä aika paljon halo­geene­ja pois päältä, ennenkuin led­it kulut­ta­vat enemmän.

  31. Sep­po Ryväs: Miten liik­keen­tun­nis­time­si oikein toimii käytän­nössä? Jos huoneessa oleskel­e­va henkilö on yli kymme­nen min­u­ut­tia paikoil­laan — vaikka­pa kir­jaa lukien — sam­muuko kattovalo?

  32. “Itseäni hait­taa ener­gian­säästölam­puis­sa eniten huono väri­tois­to. Käsit­tääk­seni hehku­lam­pun valo kat­taa koko spek­trin pain­ottuen lämpimi­in sävyihin”

    Kaik­ki lam­put lähet­tävät koko spek­triä, mut­ta teho pain­o­tuu tiety­ille alueille.
    Hehku­lam­pu­ta mm halo­gee­nil­am­put ovat pain­ot­tuneet 3000–3500 K alueelle eli ovat selvästi punaisia.
    Kun ihmi­nen on tot­tunut koko elämän­sä täl­laiseen valais­tuk­seen niin hän pitää sitä luonnollisena.

    Päivän­val­on väriläm­pöti­la on n 5–6000 K ja lähim­pänä ovat LED‑, lois­teputket ja energiansäästölamput.

    Ihmi­nen vain punakeltaiseen val­oon tot­tuneena vieras­taa luon­non­väristä valoa. 

    Halo­geeni­val­ot ovat lisäk­si vaar­al­lisia, ne ovat polt­tavn kuumia ja ne aiheut­ta­vat tulipaloja.
    Vau­vat ovat myös vaar­avyöhy­keessä, sil­lä lap­si on yleen­sä seläl­lään ja hänen kat­seen­sa keskit­tyy aina kirkkaim­paan kohteeseen eli halogeeniin.
    Suuriener­giaise­na se voi vain­goit­taa lappsen näköä.

  33. “Vedän hatus­ta luvun, joka oli muis­tis­sa, ja voi olla väärä, mut­ta LED on noin 15 ker­taa energiatehokkaampi ”

    Tähän ei ole suo­raa vas­tus­ta , sil­lä halo­geenin ja LEDin val­oku­vio on eri­lainen , LED val­o­nan­tokul­ma on vielä pienem­pi kuin halo­geenin mut­ta karkeasti LED vie n 5–20 % vas­taa­van halo­geenin tehos­ta, mut­ta LED­jä pitää olla enemmän .

    Paras valai­tus silmän kannal­ta on epä­suo­ra valais­tus eli nuo halo­geenis­potit ovat vihovi­imeinen valai­tusvä­line mut­ta nykyään muotia.
    Nykyaikaises­sa talos­sa voi olla jopa 200 spot­tia mikä merk­it­see 10 kW läm­mi­tys­te­hoa. Kun läm­mi­tyk­seen tarvi­taan n 6 kW niin ylimääräistä läm­pöä syn­tyy tuhottomasti.

    Esim min­ul­la on katossa 100 ener­gian­säätölamp­pua ns syväasen­nuk­se­na . Nyt teho on 700 W, Jos ne oli­si­vat halo­geene­ja niin läm­mi­tys­te­hoa olisi katossa 5000 W

  34. “Entä miten käy halo­gee­nien, ne ovat hehkulamppuja?”

    Var­maan kiel­letään, kan­taan sopivia löy­tyy kyl­lä sopivia LED tai energinasäästölamppuja.

  35. Miten liik­keen­tun­nis­time­si oikein toimii käytän­nössä? Jos huoneessa oleskel­e­va henkilö on yli kymme­nen min­u­ut­tia paikoil­laan — vaikka­pa kir­jaa lukien — sam­muuko kattovalo? 

    Ne liike­tun­nis­timet on aika herkkiä. Veskissä, jos­sa on paljon hei­jas­tavia pin­to­ja, ei käytänössä voi olla 3 min­u­ut­tia täysin liikkumatta.

    Olo­huoneessa riit­tää käden­heilau­tus joka paikas­sa, kun tun­nistin on keskel­lä kat­toa. Siel­lä on luku­lamp­pu erik­seen, niin että kat­to­val­oa tarvi­taan vain sil­loin kun huoneessa puuhataan jotain, esmes ommel­laan pur­jei­ta tai tyh­jen­nel­lään pulloja.

    Eräässä paikois­sa olen rajan­nut tun­nis­ti­men aluet­ta tina­pa­per­il­la. Esmes eteisessä pitää olla ovel­la tai hat­tuhyl­lyn luona, ennenkuin valo syt­tyy. Pelkkään ves­sas­sa käyn­ti­in ei eteis­val­oa tarvita.

  36. “Vau­vat ovat myös vaar­avyöhy­keessä, sil­lä lap­si on yleen­sä seläl­lään ja hänen kat­seen­sa keskit­tyy aina kirkkaim­paan kohteeseen eli halogeeniin.
    Suuriener­giaise­na se voi vain­goit­taa lapsen näköä.”

    En usko. Meinaan tuol­la logi­ikalla vau­vat kat­soisi­vat kesäl­lä ulkos­al­la aina suo­raan aurinkoon.

  37. Hur­jia val­ote­ho­ja ihmis­ten kodeis­sa! =O Itsel­läni on tääl­lä yksiössäni yleen­sä pääl­lä vain yksi 11 watin ener­gian­säästölamp­pu, joskus kak­si jos halu­an lisää val­oa eikä sitä ikku­nas­ta satu tulemaan. 

    Sähkölait­tei­den hukkaläm­pö on tietysti Suomes­sa hyödyl­lisem­pää kuin eteläm­pänä, mut­ta ei se nyt ihan niin yksinker­taista ole, että hehku­lam­pun ja parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la varustet­tu­jen lamp­pu­jen välil­lä ei olisi mitään eroa kokon­aisen­er­gian kulu­tuk­ses­sa. Ensin­näkin hehku­lamp­pu läm­mi­tys­lait­teena on suo­rasähköläm­mi­tyk­sen veroinen, kaukoläm­pö, varaa­va sähkö, läm­pöpump­pu, pel­letit tai puuläm­mi­tys ovat kaik­ki ekol­o­gisem­pia ja taloudel­lisem­piakin vai­h­toe­hto­ja. Toisek­seen ei kaikissa asun­nois­sa ole ter­mostaat­tia ja ison osan vuodes­ta sähkölait­tei­den tuot­ta­ma hukkaläm­pö joka tapauk­ses­sa ylit­tää lämmitystarpeen. 

    Silti, olen edel­lis­ten kir­joit­ta­jien kanssa samaa mieltä, että tuhti raip­pavero, vaik­ka suu­ru­us­lu­okkaa euron per lamp­pu, olisi täyskiel­toa parem­pi. On hehku­lam­puillekin sijansa, vaik­ka toki melko marginaalinen.

  38. Asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta tärkein­tä on, että valo muo­dostaa var­jo­ja ja kon­traste­ja. Tasainen valo muis­tut­taa pil­vistä tai sateista säätä ja saa ihmisen masen­tu­maan, var­jot ja kon­trastit taas auringonpais­tet­ta. Kaikkein jyrkim­mät kon­trastit ovat palvo­tus­sa auringon nousus­sa ja laskussa.

    Sik­si halo­geenis­pot­ti on keskei­sis­sä sis­us­tusko­hteis­sa tois­taisek­si paras (ihmette­len punaista sävyä, kun tois­taa vihreän parem­min kuin mikään muu?! Mut­ta joo ei mitään järkeä kaut­tal­in­jan yleis­val­o­ratkaisuna. Jos hehku­lamp­pu, sen pitää ehdot­tomasti olla kirkas, ei mat­ta. Psykologi­nen ero on aivan usko­mat­toman suuri.

  39. Tark­istin asian Wikipedi­as­ta. Lois­teputken spek­tri on fysikaal­i­sista syistä johtuen viivaspek­tri. Käytän­nössä halut­tu väriläm­pöti­la (esim. läm­min valkoinen) saadaan siis aikaisek­si sil­lä, että lois­teput­ki säteilee sopivia spek­trin osia (muis­taak­seni esim. kolmea eri värisävyä). Sen sijaan hehku­lam­pun ja auringon spek­tri on jatku­va. Esim. CM:n punainen muovikas­si näyt­tää hie­man eriväriseltä kodin ener­gian­säästö­valais­tuk­ses­sa, eli oikeas­t­aan kysymys on val­on “laadus­ta”. Sinän­sä hyvän väri­tois­ton vuok­si ei kan­nat­tane kodeis­sa tuh­la­ta ener­giaa, kos­ka nämä ener­gian­säästölam­putkin ovat riit­tävän hyviä.

    Mirkan kanssa olen samaa mieltä kodin valais­tuk­ses­ta, mut­ta seli­tys oli itsel­leni uusi 🙂 Mikään ei ole ankeam­paa kuin yksi val­op­iste katossa (pla­fon­di tms). Myöskään sitä, että 11W ener­gian­säästölamp­pu ei oikeasti vas­taa 60W hehku­lamp­pua, ei kan­na­ta mure­htia. Kau­pas­ta saa myös tehokkaampia ener­gian­säästölamp­pu­ja (esim. 17W), joil­la val­ote­hoa alkaa olla riittävästi.

  40. Min­ul­la on koto­nani Ikean halo­gee­nil­amp­pu, joka kulut­taa pääl­lä ollessaan n. 22 wattia. 

    Valitet­tavasti aika kun töpseli on seinässä, aina läm­min muun­ta­ja syö 10 wat­tia sähköä.

    Mitäpä tästä taas opimme. Älkää ostako muun­ta­jal­lisia lamppuja!

  41. Tuo hyö­ty­suhde on tietys­tikin kovasti riip­pu­vainen muista asum­isolo­suhteista. Itsekin olen asunut ker­rostalois­sa, jois­sa kaik­ki ter­mostaatit kiin­ni vään­net­tynäkin läm­pöti­la kohosi 24:ään, eikä muu­tos­ta saanut mil­lään valit­tamisel­la. Pystyäk­seen nukku­maan piti raot­taa ikku­naa! Täm­möi­sis­sä olo­suhteis­sa läm­pöä tuot­ta­vat valaisimet ovat tietysti pöhköjä.

    Toisaal­la on se omakoti­ta­lo, jos­sa yhdis­telmäl­lä villapaita/shaali, vil­la­suk­ka, teemu­ki ja läm­min luku­lamp­pu, huoneläm­pöti­lan voi laskea 19:ään asum­is­mukavu­u­den liiem­min kärsimättä. 

    Yli­malka­an liian korkeat huoneläm­pöti­lat lienevät Suomes­sa melkois­es­ti suurem­pi ongel­ma kuin polt­ti­mot? Joku sen osan­nee laskea. Parhait­en nukkuu tutk­i­tusti (ja itse koe­tusti) 17 asteessa. Kuin­ka mon­es­sa maku­uhuoneessa tämä meil­lä ylitetään? 

    Liike­tun­nis­timien laa­jem­pi käyt­tö voisi olla kokon­aisu­udessaan tehokkaam­paa kuin polt­ti­mo­tyyp­pi­en kyt­täämi­nen, vaik­ka myön­nän odot­ta­vani ledi­en kehi­tyk­seltä aika paljon. Se myös lisäisi tur­val­lisu­ut­ta vähen­täessään pimeässä kom­puroin­tia esim. sil­loin kun käsis­sä on tavaroi­ta tai lapsia.

  42. Halo­gee­nil­amp­pu­jen kieltämi­nen samal­la hehku­lamp­pu­jen kanssa tun­tu­isi ensin ajatellen loogiselta. Toiv­ot­tavasti näin ei kuitenkaan käy.

    Kodeis­sa on paljon val­on­sää­tim­iä (=him­men­tim­iä) ja liike­tun­nis­timia, mitkä on tarkoitet­tu hehku­lam­puil­lle, ja mis­sä ener­gian­säästölam­put eivät toi­mi (ei edes säädet­tävät sel­l­aiset). Hehku­lam­pun voi näis­sä tapauk­sis­sa aina kor­va­ta 230V halogeenilampulla.

    230V halo­gee­nil­amp­pu­ja saa hehku­lamp­pukan­taisi­na, ja ovathan ne kuitenkin n. 20% tehokkaampia kuin hehku­lam­put. Jos on val­on­säädin tai liike­tun­nistin, lamp­pu joka tapauk­ses­sa kulut­taa vähem­män ener­giaa normaalikäytössä.

    Halo­gee­nil­amp­pu­jen kieltämi­nen voi olla mielekästä sit­ten, kun hehku­lam­puille tarkoitet­tu­jen lait­tei­den käyt­töikä alkaa olla lopuillaan.

  43. “En usko. Meinaan tuol­la logi­ikalla vau­vat kat­soisi­vat kesäl­lä ulkos­al­la aina suo­raan aurinkoon.”

    Aurinko on taas liian kirkas, halo­geeni on miedom­pi, mut­ta voit tes­ta­ta sen aiheut­ta­maa läm­pöä kun pidät kät­tä lähellä.
    Silmä on sato­ja ker­to­ja herkem­pi kuin käsi, joten tulos on sama etääm­mältä silmälle kuin kädelle läheltä

  44. LEDi­en kehi­tyk­sessä ongel­ma oli pitkään sinisen val­on puut­tumi­nen. Sitä ei siis pystyt­ty saa­maan aikaan LEDeil­lä ja sik­si ei saatu valkoista val­oa. Osal­lis­tu­in sivus­ta aikanaan itsekin pro­jek­ti­in, jos­sa kehitet­ti­in sinisen val­on OLE­Dia eli elek­tro­lu­mi­ne­senssin saamista orgaanisel­la ledil­lä. (No, Nobel meni kuitenkin muualle) Nyt LEDeistä odotel­laan, että saadaan hin­nat alas, hyö­ty­suhdet­ta vielä ylös ja läm­pötilo­jen kestävyyt­tä paremmaksi.

    Itsel­läni on ollut ain­oas­taan ener­gian­säästölamp­pu­ja noin 2000 läh­tien, eikä vielä ole yhtään men­nyt rik­ki (kop kop, toiv­ot­tavasti ei heti mene). Tutu­il­la on ulkon­akin ja hyvin kestävät. Käsit­tääk­seni him­men­nyskäyt­töönkin on tulos­sa sopivia. 

    Vilkkui­hin LED on paras ja niistä saunaankin kaiketi tulee sopivia. Uusis­sa autois­sa LEDe­jä on paljon, mut­ta niihin tutus­tu­taan nyt ymmär­ret­tävästi vähem­män. Tietokoneen sis­uskaluis­sa niitä löy­tyy myös, siinä vieressäsi.

    Kestos­ta. CD-levyn ajatelti­in ole­van tuol­lainen “kesto­tuote” eli paljon nauhakasettia/savikiekkoa kestävämpi = markki­nat lop­puu pian. Nyt muis­ti­tikku kor­vaa kasan CD-levyjä, joten lop­puuko muis­ti­tikku­jen markki­nat? Markki­noi­ta riit­tää kestäväm­mäl­läkin tuot­teel­la riittävästi.

  45. Kokon­ais­val­taisem­pi ote valais­tuk­sen ener­gianku­lu­tuk­sen alen­tamiseen olisi parem­pi. Tämä edel­lyt­täisi valais­in­ten uusimista lois­teputkia käyt­täviksi. Uudet hehku­lamp­pu­valaisimet pitäisi aluk­si kieltää, nyt ei kau­pas­sa juuri mui­ta myy­dä. Varsinkin kom­pak­tit U‑malliset ja ren­gas­maiset putket sopi­si­vat sisustusvaloihin. 

    Ener­gian­säästölam­put useim­miten heiken­tävät hehku­lamp­pu­valaisi­men valais­tu­som­i­naisuuk­sia kun valo syn­tyy väärässä paikas­sa eikä säteile sinne mihin valaisin­su­un­nit­teli­ja on ajatel­lut. Val­oa hukkuu eikä luvat­tu­ja säästöjä saavute­ta. Lois­teputkitekni­ik­ka ei myöskään pääse oikeuk­si­in­sa ahtais­sa es-lampuissa. 

    LED-tekni­ikalla on vielä run­saasti varaa kehit­tyä ennen kuin se alkaa mitenkään kil­pail­la lois­te­val­o­jen kanssa, erikoissovel­luk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Hiukan tun­tuu, että LED­it otti­vat jät­ti­harp­pauk­sen muu­ta­ma vuosi sit­ten ja nyt on siir­ryt­ty hitaam­man viilailun ja tuot­teis­tamisen aikaan. Käärmeöljyäkin on syytä varoa kaupoilla…

  46. M S on oike­as­sa. Valais­tustekni­ikkaa pitäisi kat­soa kokon­aisuute­na eikä jumi­u­tua ver­taa­maan hehku­lamp­pua energiansäästölamppuun.

    Ener­gian­säästölamp­pu — niin kuin hul­lunkuri­nen nimikin vih­jaa — on “viritel­ty” ratkaisu, jol­la saadaan lois­te­valaisin hehku­lam­pun kan­taan. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä, kun lois­teputken sytyt­tämiseen ja polt­tamiseen tarvit­ta­va elek­tron­i­ikkakin joudu­taan upot­ta­maan ker­takäyt­töiseen lamp­pu­un. Mm. tästä syys­tä ener­gian­säästölam­pun vihreys on mielestäni hyvin kyseenalaista.

    Nyky­isin ain­oa oikea tapa toteut­taa lois­te­valaisin on elek­tron­i­nen liitän­tälaite (joi­ta on myös him­men­täviä!) Van­hanaikaiseen kuristin+bimetallisytytin ‑viritelmään ver­rat­tuna se kulut­taa vähem­män sähköä, tuot­taa välkkymätön­tä val­oa ja saa putken kestämään oleel­lis­es­ti pidem­pään. Hehku­lamp­pu­jen kieltämistä järkeväm­pää olisikin kieltää kuristin-sytytin-poh­jaiset loistevalaisimet.

    Ener­gian­säästölamp­pu­jen, kuten useimpi­en taval­lis­ten lois­teputkienkin valo on spek­triltään erit­täin heikko­laa­tu­ista. Spek­tris­sä on muu­ta­ma terävä piik­ki, useim­mat värit puut­tuvat siis kokon­aan. Väriläm­pöti­laa ei voi käyt­tää val­on laadun mit­ta­ri­na, olen­naista on koko spek­trin laatu. Hehku­lamp­pu­jen ja halo­gee­nien spek­tri on kau­ni­in jatku­va ja piik­itön, mut­ta varsin punaiseen pain­ot­tunut (eli lämmin).

    Usko­ma­ton­ta kyl­lä, spek­trin laadus­ta ei puhuta juurikaan, vaik­ka se on näkemisen kannal­ta aivan olen­nainen tek­i­jä. Näkemisen kannal­ta val­on laatu on vähin­tään yhtä tärkeä tek­i­jä kuin määrä. Ja siitähän hyö­tyy taas ilmas­tokin, ettei valais­tuk­ses­sa tarvitse kor­va­ta laat­ua määräl­lä (eli suurem­mal­la tehol­la ja sähkönkulutuksella).

    Pieni luku­vink­ki koskien Kulut­ta­javi­ras­ton testiä.

    http://www.adlux.fi/public/koti/energiansaastolamppututkimus.html

  47. Tänään Hesaris­sa uuti­soidun TKK:n tutkimuk­sen mukaan tässäkin kiel­los­sa näytetään juos­tun sokeana met­sään. Eikö voitaisi ensin tutkia, sit­ten tehdä päätöksiä?

    Nyt tulok­se­na on se, että CO2-säästöjä ei vält­tämät­tä tule yhtään — voi olla jopa päin­vas­toin — ja sen lisäk­si lam­puista syn­tyvän ongel­ma­jät­teen määrä kas­vaa roimasti (mikä heit­etään seka­jät­teen sekaan) ja ihmiset asu­vat him­meäm­mässä, säri­seväm­mässä ja usein inhot­ta­van “kellertävässä” valaistuksessa.

  48. az:

    Eikö voitaisi ensin tutkia, sit­ten tehdä päätöksiä?

    Vas­taus: ei.

    Äänestäjät halu­a­vat näkyviä toimia ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si ja heil­lä ei ole kom­pe­tenssia arvioi­da mitkä toimet oikeasti hillit­sevät ilmastonmuutosta.

    Ympäristöjär­jestöil­lä ei ole kan­nus­timia hillitä ympäristön pilaan­tu­mista, kos­ka he saa­vat rahoi­tus­ta onnistues­saan näkyvis­sä toimis­sa. (esim. estäessään ydin­voimaloiden rak­en­tamisen, saadessaan autot käyt­tämään katalysaat­tor­e­i­ta, pakot­taes­saan kaikkien tehtaiden piip­pu­un jonkun hiukkaskeräi­men jne.) Oikeas­t­aan mitä huonom­paan jamaan ympäristö menee sitä enem­män ne toden­näköis­es­ti saa­vat rahaa, joten niil­lä on kan­nus­timet ajaa läpi toimia, jot­ka heiken­tävät ympäristön tilaa.

    Mikäs sen näyt­täväm­pää kuin että vai­hde­taan kaik­ki Euroopan hehku­lam­put ja kor­vataan diesel biodieselil­lä, jon­ka ener­giatase on negatiivinen.

  49. Sak­salaisia puhut­ta­vat ener­gian­säästölam­put. Arvo­val­taisen kulut­ta­jale­hden lamp­putestin tulos oli masen­ta­va: lam­put eivät kestäneet luvat­tua käyt­töikää, ne säteilivät ympäristöön­sä yllät­tävän paljon, sisäl­sivät elo­ho­peaa, ja kaiken huipuk­si valaisi­vat vielä usein huonosti. 

    Testis­sä oli mukana 16 erimerkkistä ener­gialamp­pua. Hädin tuskin kol­ma­sosa lam­puista sai arvosanan tyy­dyt­tävä. Osa oli suo­ras­taan huono­ja. Öko-Test ‑lehden tekemän testin jäl­keen myös yhä use­am­mat lääkärit ja tieteen­tek­i­jät ovat käyt­täneet ener­gialam­puista kri­it­tisiä puheenvuoroja. 

    Asiantun­ti­jat varoit­ta­vat huono­laa­tuisen val­on pitkäaikaisvaiku­tuk­sista kuten lisään­tyneestä pään­särys­tä, neu­rol­o­gi­sista vaivoista, hor­mo­nion­gelmista ja jopa syöpäriskistä. 

    Testis­sä jotkut lam­put myös säteilivät ympäristöön­sä selvästi enem­män kuin mitä nor­mit sal­li­vat esimerkik­si tietokonei­den näyt­töpäät­teille. Lehti suosite­likin, että jos halu­aa pela­ta var­man päälle, ja on herkkä elek­tro­n­isille lait­teille, ener­gian­säästölamp­pu­ja kan­nat­taisi käyt­tää vain katossa ja seinil­lä, eikä esimerkik­si yöpöy­däl­lä tai työpöy­däl­lä lukuvalona. 

    Säästöä ja säästöä 

    Ener­gian­säästölamp­pu­ja perustel­laan vähäisel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la. Niiden väitetään tarvit­se­van jopa 80 pros­ent­tia vähem­män sähköä kuin van­ho­jen hehkulamppujen. 

    Testis­sä kuitenkin kallein lamp­pu yllät­ti “ener­giaystäväl­lisyy­del­lään”, se kulut­ti vir­taa jopa enem­män kuin vas­taa­van kokoinen hehku­lamp­pu, eikä kaiken kukkarak­si oikein antanut valoakaan! 

    Yleis­es­ti testin ener­gian­säästölam­put kulut­ti­vat kyl­lä ener­giaa hehku­lamp­pu­ja selvästi vähem­män, mut­ta lamp­pu­jen välil­lä oli suuria merkkiko­htaisia ero­ja, ja jos kallis lamp­pu sam­muu ennen aiko­jaan ja sitä käytetään har­voin, on säästö­jen kanssa niin ja näin. 

    Kestää, ei kestä 

    Ener­gian­säästölamp­pu­ja on voimakkaasti markki­noitu pitkäikäisyy­del­lä. Sak­salais­testin aikana suurin osa lam­puista lakkasi kuitenkin toim­i­mas­ta huo­mat­tavasti luvat­tua tun­timäärää aikaisemmin. 

    Pakkauk­ses­sa ker­rot­tu val­omäärä ei pitänyt myöskään aina paikkaansa. Jotkut lam­put antoi­vat selvästi vähem­män val­oa kuin vas­taa­van kokoinen hehkulamppu. 

    Hiipuu pakkases­sa

    Kylmässä osa lam­puista myös syt­tyi hyvin hitaasti. Kun pakkas­ta oli yli 20 astet­ta, kesti joil­lakin lam­puil­la syt­tymi­nen usei­ta min­u­ut­te­ja. Valais­tuste­ho myös heikke­nee kylmässä. Tämän on jokainen havain­nut myös Suomen pakkasissa. 

    - Yli 20 asteen pakka­sis­sa val­on tuot­to las­kee, kos­ka kaa­su­paine piene­nee lam­pus­sa kylmästä johtuen. Val­ote­hoa voi olla enää vain 20 pros­ent­tia jäl­jel­lä yli 20 asteen pakkasissa. 

    - Ener­gian­säästölamp­pu toimii kylmässä ulko­val­ona parhait­en mah­dol­lisim­man tiivi­is­sä valaisimes­sa, jon­ka sisäil­maa lamp­pu läm­mit­tää, neu­voo erikois­tutk­i­ja Eino Tetri Aal­to-yliopis­ton teknil­lis­es­tä korkeakoulusta. 

    Teknil­lisessä korkeak­oulus­sa on myös käyn­nistynyt valais­tus­tutkimus, jos­sa on lamp­pu­jen välisessä ver­tailus­sa mukana myös ener­gian­säästölamp­pu­ja. Tulok­sia saadaan loppuvuodesta. 

    Ja vielä jäteongelmakin 

    EU kiel­si elo­ho­peaa sisältävien lait­tei­den kuten kuume- ja ilman­paine­mit­tarien käytön koti­talouk­sis­sa vajaa vuosi sit­ten. Nyt ihme­tel­lään mik­si elo­ho­peaa on saanut käyt­tää ener­giasäästölam­puis­sa. Rajak­si on asetet­tu viisi milligrammaa. 

    Sak­salaisti­eto­jen mukaan varsinkin halvois­sa kiinalais­lam­puis­sa epäil­lään elo­ho­peamäärien ylit­tyvän moninker­tais­es­ti. On vaikeampi valmis­taa vähän elo­ho­peaa sisältävä lamp­pu. Kun elo­ho­peaa lait­taa “riit­tävästi”, lamp­pu ainakin toimii.

Vastaa käyttäjälle Raivio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.