Millä korvataan hehkulamput

14.12.2008 · Aihe: _ 

EU on päättänyt kieltää sähköä haaskaavien hehkulamppujen myynnin vuodesta 2012 alkaen. Millä hehkulamput korvataan. Nämä nykyisentyyppiset energiansäästölamput, jollaisen  punertavassa tai kellertävässä valossa nytkin kirjoitan, kannattaisi ehkä jättää väliin ja siirtyä suoraan LED-valaisimiin.

Tuliko päätös liian aikaisin? Onko LED-tekniikka kunnossa ja ovatko suunnittelijat suunnitelleet kelvollisia valaisiamia? Tietysti päätös panee vauhtia kehitystyöhön. LED-valoon siirtyminen ei kuitenkaan ole mikään pikkujuttu, koska optimaalinen LED-valaisin on aivan erinäköinen kuin optimaalinen hehkulampulla toimiva.

Kannattaisiko asuntojen sisään vetää 12 voltin virtaa, ettei joka valaisimessa tarvita omaa muuntajaa? Osaako joku paremm in insinööritieteijä hallitseva kertoa, kuinka tiheästi niitä muuntajia tarvitaan, ettei synny suuria hävikkejä matalajännitteiseen virtaan kohdistuvan suuren vastuksen takia?

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Millä korvataan hehkulamput”

  1. Markku af Heurlin kirjoitti 14.12.2008 kello 23:44

    ELI LYHESTI: OLIKO PÄÄTÖS YHTÄÄN OIKEA

    Ode esitti kolumnissaan koko joukon hyviä kysymyksiä hehkulamppujen korvaamisesta. Itse asiassa niihin ei vielä ole olemassa hyvää vastausta, mutta sitä kehitetään par’aikaa, eikä välttämättä vuoteen 2012 mennessä. Ja meillä on hvyin paljon valaisimia, jotka perustuvat hehkulamppuun.(Esim. jalkalamppu, jonka varjostin on kiinni itse lampun kuvussa.)

    Yhtälö 60 W hehku = 11 W loiste ei sekään oikein pidä paikkaansa. Tästä on minulle juniori, teekkari, huomauttanut.

    Vaihdoin ympäristötietoisena kansalaisena vaatehuoneessa 60 W:n hehkulampun 11 W:n energiansäästölamppuun ja huomaan valaistuksen himmentyneen. On se edelleen riittävä kylläkin; ei vaatehuone ole mikään leikkaussali.

    Tuntuu vähän siltä, etä kun ei oikeintiedetä mitä tehdään, niin harrastetaan viherpiiperrystä. Ja kansa siunaa EU:n nimeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Liian vanha kirjoitti 15.12.2008 kello 0:01

    LED teknikka ei ole vielä aivan valmista, mutta kehitys on nopeaa, joten eiköhän 3-5 vuoden kuluttua löydy riittävästi vaihtoehtoja.
    LED lamppukin saadaan toimimaan 230 V joten muuntajia ei välttämättä tarvita

    Nykyään ei käytetä muuntajiakaan vaan jännite tasasuunnataan ja alennetaan elektronisesti.
    Näissäkin tapahtuu hävikkiä, jonka huomaa laitteen lämpiämisestä.

    Nykyiset energialamput eivät ole punaisia vaan valkoisia, itse asiassa se tavallinen hehkulamppu antaa keltaisen punaista-valoa .

    Energiansäästölampuissa ja loisteputkissa voi värin valita.

    Sinänsä lampun energiankulutuksella ei ole väliä, sillä 99 % energiasta muuttuuu lämmöksi ja termostaatit huolehtivat, että muuta energiaa kulutetaaan vastaavasti vähemmän.
    Suomi kuuluu kesällä pitkän päivän maihin eikä täällä juurikaan polteta lamppuja kuin pimeällä lämmityskaudella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Antti kirjoitti 15.12.2008 kello 3:11

    Seuraava artikkeli kertoo energiansäätölamppujen tilanteen aika kattavasti: http://sound.westhost.com/articles/incandescent.htm

    Moiset täyskiellot ovat yleensä huonoja ideoita. Sama vaikutus saataisiin vaikka 100% haittaverolla, mutta silloin ainakin säästyisi ongelmilta tilanteissa joissa hehkulampulle ei kertakaikkiaan ole järkevää korvaajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Unien Vanki kirjoitti 15.12.2008 kello 7:30

    Yksi mielenkiintoinen kysymys on myös himmentimien tulevaisuus. Energiansäästölampuissa taitaa olla jopa kielto himmenninvalaisimissa käyttämiseen. Itse kyllä joskus tieteellisestä mielenkiinnosta kokeilin, ja havaitsin toivottomaksi. Menevätköhän himmenninvalaisimet kokonaan uusiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kaj Luukko kirjoitti 15.12.2008 kello 7:39

    Ledit tarvitsevat oman valaisinkohtaisen “muuntajan” joka tapauksessa, myös 12 voltilla käytettäessä. Itse LED toimii vielä alhaisemmalla jännitteellä, ja se vaatii todella tarkkaa virransäätöä toimiakseen. Siinä mielessä 12 voltin jakelujärjestelmän hyöty on kyseenalainen, mutta selvittämisen arvoinen. 12 V riittäisi lähes kaikille tämän päivän elektroniikkahärveleille.

    Ledit kuluttavat virtaa niin vähän, että varmaankin yksi muuntaja rakennusta kohti riittäisi. Optimointikysymys kumpi kannattaa, yksi muuntaja ja kaksinkertainen kaapelointi koko taloon, vai huoneistokohtaiset muuntajat ja vähemmän kaksinkertaista kaapelointia.

    Nythän markkinoille on tullut jo suoraan 230 V verkkovirralla toimivia led-lamppuja. Halogeenispottien korvaajiksi lienevät kohta jo ihan ok. Hehku- ja säästölampun tapaista yleisvaloksi sopivaa ympärisäteilevää led-valaisinta saa edelleen turhaan etsiä, ei ole.

    Olen käytännöllisesti katsoen ratifioinut tämän hehkulamppujen kiellon jo vuosia sitten, enkä huomaa eroa hehku- ja säästölampun valossa. Joissakin kohteissa hehkulamppu on edelleen fiksumpi, ja esim. saunan kuumuudessa ainoa mikä kestää. Mikä saunaan sitten kun niitä ei ole?

    Ledit toimivat monessa kohteessa jo aika hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Risto kirjoitti 15.12.2008 kello 7:52

    “Sinänsä lampun energiankulutuksella ei ole väliä, sillä 99 % energiasta muuttuuu lämmöksi ja termostaatit huolehtivat, että muuta energiaa kulutetaaan vastaavasti vähemmän.”

    Suomalainen haja-asutusalueen perusteella ei tosin laajemman alueen sääntöjä kannata tehdä. Parin asteen lämpötilagradientin lattianrajan ja kahden metrin korkeuden välillä tulin muuten mitanneeksi omassa asunnossani, ja meillä on talossa vain yksi hehkulamppu katossa (eteisessä, mihin valon haluaa tarvittaessa tulevan heti eikä minuutin odottelun jälkeen, ja jossa sitä poltetaan yleensä vain muutama minutti kerrallaan).

    Minustakin olisi tuntunut, että riittvä ja ehkä asteittain kiristyvä haittavero olisi ollut parempi keino. Itselläni tosin nykyisellä käytöllä lamppuja taitaa riittää varastossa moneksi vuodeksi, ja ehkäpä ne ledit ovat siinä vaiheessa toimiva ratkaisu jo sieläkin missä energiasäästölamput eivät ole nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tiedemies kirjoitti 15.12.2008 kello 8:04

    Saunoihin on jo led-valaisimia, mutta ne eivät välttämättä ole mitään kauhean hyviä.

    Oma käsitykseni on yhtenevä monien yllämainittujen kanssa. Raippavero hehkulampuille olisi ollut monin verroin parempi kuin täyskielto.

    Säästölamppujen käyttömukavuus on usein myös kyseenalainen ja ulkokäytössäkin tulee kokemukseni mukaan ongelmia. Kovilla pakkasilla jotkut mallit eivät syty, joten pihassa saisi ilman hehkulamppuja kompuroida. Itse ratkaisin asian ulkovalojen kannalta niin, että jätin pari hehkulamppua paikalleen, olen vaihdellut niitä säästölamppuihin sitä mukaa, kun poksahtelevat, mutta kohta täytynee taas ostaa lisää.

    Energiansäästölamput ovat muuten ihan ehdottomia yhdessä kohteessa: uudemmissa paperipäällysteisissä (tai ohuesta kankaasta tehdyissä) valaisimissa, koska ne eivät kuumene. Lasten kanssa ainakin meillä on pari kertaa jalkalampun päällinen kärähtänyt, kun varjostin on kaatunut eikä ole heti huomannut sitä laittaa paikalleen. Säästölamppu ei kuumene ollenkaan niin paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kalevi Härkönen kirjoitti 15.12.2008 kello 8:12

    Hehkulampun tilalle sopii suoraan 230V halogeenilamppu. Se on noin 20% hehkulampua tehokkaampi – toki pieni parannus suhteessa aidosti energiatehokkaisiin valaisimiin, mutta monella muulla alalla joudutaan tekemään paljon isompi investointi paljon pienemmän säästön aikaansaamiseksi.

    Himmentimille sopivia energiansäästölamppuja alkaa löytymään kaupoista, mutta hehkulampun veroisia ne eivät vielä ole. Tavallista energiansäästölamppua ei kannata yrittääkään säätää.

    12V verkko voi olla järkevä sitten kun koko valaistus voidaan toteutta 12V:lla, jolloin se ei olisi rinnakkainen vaan korvaava nykyiselle 230V valaistuksen johdotukselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jussi Laari kirjoitti 15.12.2008 kello 8:14

    Onkohan kunnolla laskettu tuo energiansäästöasia.

    Jos lasketaan energiansäästöjä, pitäisi katsoa koko tuotteen elinkaari, eli kuinka paljon energiaa lampun valmistamiseen kuluu, ei vain sitä kuinka paljon energiaa se syö. Jos hehkulamput kielletään, niin niiden vain hehkulampulla toimivien valaisimien ja laitteiden uusiminen, käytetyn energiansäästölampun jälkikäsittely jne. Jos täähän mennään Suomessa, niin kuinka paljon todellisuudesa säästetään energiaa, kun vielä hehkulamppujen lämmittävä vaikutus täytyy kompensoida muulla lämmityksellä?

    Noin näppituntumalla tuntuu siltä, ettei energiansäästölampuilla saavutettava kokonaisenergiansäästö ole ihan sitä luokkaa, kuin on annettu ymmärtää. Nythän sitä markkinoidaan suurinpiirtein ratkaisuna ilmastonmuutoksen estämiseen.

    Myös jätepuoli on ongelmallinen. Hehkulampun voi heittää sekajätteeksi. Energiasäästölamppu, kuten muutkin loisteputket ovat ongelmajätettä. Luulevatko päättäjät, että ihmiset tunnollisesti hoitavat käytetyt energiasäästölamput ongelmajätekeräykseen. Tuskin. Itse arvioisin, että vähintään puolet niistä päätyy normaaliin sekajäteroskikseen ja sitä kautta luontoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. M.L kirjoitti 15.12.2008 kello 8:24

    Saunassa toimivat muunmuassa leditkin. Ei mitään ongelmaa. Saunoissa kuitenkin on yleistymässä valokuituratkaisu, jossa itse valaisinyksikkö on saunan ulkopuolella, ja kuiduilla viedään valo saunaan.

    Ainoa ongelma, mikä ledeissä vielä on, liittyy nimenomaan valon valkoiseen kovuuteen ja kylmyyteen. Tähänkin varmasti ajan myötä keksitään ratkaisu, ja saamme myös lämpimämmän sävyisiä ledejä. Kokonaisuutena ledit ovat ylivoimaisesti järkevin vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2008 kello 8:34

    Muutaman vuoden ikäinen energiasäästölamppuni todella lähettää kummallista kellertävää valoa, mutta uudemmat ovat valkoisia. En tiedä yksityiskohtia.

    Loogisesti korkeahko haittavero olisi ollut6 parempi ratkaisu. Vielä loogisemmin ajatellen parempi olisi nostaa sähkön hintaa, mutta se edellyttäisi loogista kuluttajaa. Talvella sähkölämmitetyssä talossa kun ei synny niin valtavaa säästöä, koska saähkölamppukin lämmittää, mutta kaukolämpötalossa taas syntyy.

    Tällaisella täyskiellolla on se hyvä puoli, että se käynnistää valtaisan tuotekehitystyön. Sitten kun kunnollista tarjontaa alkaa olla, voidaan täyskielto vaihtaa korkeaksi haittaveroksi.

    Ostin kokeeksi pari kolmen watin Led-lamppua, jotka sopivat tavallisten hehkulamppujen paikalle, mutta kovin matalatehoisia ne olivat. Niiden energiatehokkuutta heikentää se, että ne joutuvat muuttamaan 220 voltin vaihdevirran johonkin sopivampaan muotoon. Fillarin LED-lamppu toimii 300 tuntia yksillä sauvaparistoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalevi Härkönen kirjoitti 15.12.2008 kello 8:45

    Yksi hehkulamppujen haitta tulee siitä, että ne ovat niin tolkuttoman halpoja, että ne pilaavat markkinat energiatehokkaammilta lampuilta. Siinä mielessä se täyskielto on ihan perusteltu.

    Jo nykyisillä sähkön hinnoilla laskien, hehkulamppuja ei kannattaisi käyttää vaikka ne saisi ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Huono Ekonomi kirjoitti 15.12.2008 kello 10:01

    LED-lamppujen isoin tuotekehitysongelma taitaa olla, että ne kestävät käytännössä ikuisesti. Ei sellaisia ole mitään järkeä myydä, bisnes katoaa. Tarvitaan keinotekoista lahoamista, kuten pesukoneissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2008 kello 10:15

    Harmi, markkinat rajoittuvat silloin noin sataan miljardiin lamppuun.

    Onko sinulla näyttöä tuosta pesukoneiden tahallaan lahottamisesta? Kannattaisi lähettää lasku vesivahingosta, jos se on tahallaan aiheutettu.

    Volvon suuri johtaja tuli joskus erehdyksessä sanoneeksi, että toki autosta voisi tehdä ikuisen, mutta se olisi tyhmintä mitä autotehtaat voivat tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalevi Härkönen kirjoitti 15.12.2008 kello 10:26

    Ei ne LED lamput ikuisia ole, toki paljon pitkäikäisempiä kuin hehku- tai loistelamput. Ja voivat nekin vioittua käytön aikana: elektroniikan pettäminen, kastuminen, mekaaninen hajoaminen jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. puudeli kirjoitti 15.12.2008 kello 10:28

    Kuluttajavirasto on testannut 341 erilaista pienloistlamppua kuluttajan näkövinkkelistä.

    http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/348c20b1-30f9-4a8d-96dd-5fa4b8f9ad34.aspx?announcementId=14b3b4a6-2beb-47a6-8388-6133bff57b92&groupId=4ac236ea-a13b-41f9-8416-248ca82aa95d

    Testistä selviää mm., että energiansäästölamppu kannatta hankkia vain tilaan, jossa valaistus on paljon päällä. Vaatehuoneeseen ei siis sellaista kannata hankkia eikä ulos. Ulkotloihin vaaditaan erikoisvalmistenen pienloistalamppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 15.12.2008 kello 10:55

    “Ei sellaisia ole mitään järkeä myydä, bisnes katoaa. Tarvitaan keinotekoista lahoamista, kuten pesukoneissa.”

    EU järjestänee tämän meille jos tavoitteet kuluttajansuojan harmonisoinnista menevät läpi ja takuu rajataan kahteen vuoteen. Lahottimen sinänsä voi sijoittaa johonkin sopivasti speksattuun lämpenevään komponenttiin ja juottaa LEDin kiinni laitteeseen jottei sitä voi erikseen vaihtaa.

    Markkinat itse asiassa kasvavat koska LED-valaisimet voidaan nyt suunnitella s.e. suuri määrä toimivaa elektroniikkaa heitetään pois jonkin taktisen komponentin (suunnitellusti) vikaantuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Huono Ekonomi kirjoitti 15.12.2008 kello 11:10

    En tarkoittanut pesukoneiden konkreettista lahoamista, vaan sitä että 80-luvun alkupuolen jälkeen pesukoneiden käyttöikä tuntuisi lyhentyneen merkittävästi. Nykyään pesukoneet tuntuvat menevän vaihtoon ehkä keskimäärin noin 5 vuoden välein, joskus jopa useammin. Mitään konkreettisia todisteita ei kyllä ole esittää. Kiinnostava tuo Volvon johtajan lausunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kaj Luukko kirjoitti 15.12.2008 kello 11:46

    Vaatehuoneeseen kannattaa nimenomaan hankkia säästölamppu, koska sinne useimmiten unohtuu valo päälle ja se sitten syö sähköä turhan takia. Ulkona säästöpotentiaali on vielä suurempi kuin sisällä, koska hukkalämpö menee kokonaan harakoille. Myös näkökulmakysymyksiä siis.

    Ulkona numerovaloissa olen käyttänyt säästölamppuja yli kymmenen vuotta. Kovemmalla pakkasella valoteho on vähäisempi, mutta se ei ole haitannut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. B.Wisser kirjoitti 15.12.2008 kello 11:46

    Itseäni haittaa energiansäästölampuissa eniten huono väritoisto. Käsittääkseni hehkulampun valo kattaa koko spektrin painottuen lämpimiin sävyihin. Sen sijaan loisteputkissa näkyvän valon alue on katkonainen, minkä seurauksena väritoisto on hehkulamppua huonompi ja monesti käytännössä myös epämiellyttävämpi. LED:n osalta en tiedä, miten asia on, mutta esim. “valkoinen” on todellisuudessa melkoisen sinertävä.

    No, sinänsä tämä on pieni haitta, jos energiansäästölampun käyttö on muutoin elinkaarensa puolesta hehkulamppua kannattavampaa.

    Onko muuten jollakulla esittää tarkkoja lukuja eri lampputyyppien kokonaiskuormittavuudesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mirka kirjoitti 15.12.2008 kello 11:49

    Onko tiedossa antiikki- ym vanhojen valaisimien hehkulamppukantaan teknisesti ja tyylillisesti sopivia korvaavia polttimoita?

    En pidä täyskiellosta, koska kaikilla polttimotyypeillä on omat hyvät puolensa. Haittaveroon olen valmis.

    Energiansäästölamppu on toiminut hyvin lastenhuoneessa, jossa se on pitkiä aikoja päällä. Ulkona se on toivottoman epäkutsuva ja hidas syttymään.

    Hehkulamppu varsinkin vanhan talon pihapiirissä on perinteinen ja yllättävänkin tärkeä tunnelmatekijä. Sähkönsäästö syntyy haluttaessa paaaaljon tehokkaammin liiketunnistimilla: heti syttyvä hehku- tai halogeenilamppu valaisee vain tarvittavat pari minuuttia vuorokaudessa!

    Kuten Liian vanha totesi, valaistuksen tarve meillä ajoittuu lämmityksen tarpeeseen. En tiedä edullisempaa ja joustavampaa sähkölämmityksen muotoa omakotiasumiseen kuin hehkulamppu, joka sivutuotteena vielä tuottaa valoakin missä tahansa vanhassa ja käyttökelpoisessa valaisimessa. Pitäisikö kaikki nämä hylätä arvokkaita antiikkivalaisima myöten? Tämä paikallinen pienoislämmitin kun lämmittää ja valaisee juuri siinä (luku)nurkassa jossa todennäköisimmin oleilet.

    Eikö myös kaukolämpöä/kerrostalojen lämmitystä säädellä termostaatein? Tällöin loppupeleissä hehkulamppu on ihan yhtä lämmitysenergiaa tuottava/säästävä kuin omakotiasujalle kokonaisuutta ajatellen.

    Hehkulampun valonväri on omimmillaan luomaan tulenomaista, lämmintä tunnelmaa. Himmentimellä siitä saa liekittömän, turvallisen kynttilävalaistuksen. Ja taas säästyy sähköä.

    Ledien valo on toistaiseksi joko kylmä tai värjätty. Paristokäyttöinen ledinappi on kuitenkin osoittautunut loistavaksi yövaloksi kellonkatsomiseen, vessaan hipsimiseen tms, johon varsinainen lukuvalo on aivan turhan kirkas. Samoin talvisella aamupimeällä se tarjoaa pehmeän laskun heräämiseen.

    Lukuvaloksi energiansäästölamput/pienloistevalaisemet sopivat hyvin, samoin kuin halogeenit.

    Sisustusvalaisimiksi halogeenit ovat toistaiseksi ylivoimaisia. Mikään muu ei toista värejä, erityisesti vihreítä ja sinisiä sävyjä niin kauniisti. Varsinkin ruokapöydän valaisuun silloin kun tarjolla on salaattia, ruusukaalia tai vastaavaa, halogeeni tuo ruoan värit esille houkuttelevammin kuin mikään muu. Samoin viherkasvit. Lämmöntuotto/”energiahävikki” ks. hehkulamppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tiedemies kirjoitti 15.12.2008 kello 12:25

    Pesukoneiden tms. sellaiset osat, jotka tiedetään kuluviksi tai aikaa myöten hajoaviksi, voidaan tehdä vaikeiksi tai kalliiksi vaihtaa, jolloin de facto käyttöikä lyhenee. Vanhoja pesukoneita huollettiin ja ne oli tehty korjailtaviksi, niissä oli osia ja mekanismeja, joita vähän tekniikasta ymmärtävä maallikko pystyi korjaamaan.

    Nykyisissa kodinkoneissa modulaarisuus on toteutettu (silloin kun on) siten, että rikkoontunut osa täytyy vaihtaa toiseen täsmälleen samanlaiseen. Se mahdollistaa valmistajalle rahastuksen myös pidemmällä huoltoketjussa. Jos ei haluta tätä, siis panostaa huollolla rahastamiseen (kuten vaikka autotehtaat ovat yrittäneen) niin tehdään koko boxista pomminkestävä niin, että jos sisältä hajoaa jotain, se on pakko ostaa kokonaan uusi.

    Korostan, että en usko että valmistajat suunnittelevat laitteitaan tahallaan vikaantumaan. Sensijaan he tekevät niin, että herkästi vikaantuvasta osasta tehdään vaikeasti vaihdettava. Nämä ovat tavallaan eri asia, mutta käyttäjälle se näkyy samana asiana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi Björk kirjoitti 15.12.2008 kello 13:12

    Osmon ehdotus sähkön hinnan verottamisesta on huomattavasti hehkulamppujen haittaveroa tai täyskieltoa fiksumpi. Se ei edes edellytä, että kuluttajat ovat loogisia, ainoastaan, että he reagoivat kannustimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Huono Ekonomi kirjoitti 15.12.2008 kello 13:21

    Ei laadunheikentämiseen tarvitse mitään laskuria, joka tekee koneen toimintakelvottomaksi kun 1000 pesua tulee täyteen. Päinvastoin, pesukonevalmistajan kannattaa vain optimoida jokaisen osakomponentin laatu vain juuri niin hyväksi että melkein kaikki laitteet selviävät takuuajan yli mutta eivät sen pidemmälle. Parempi laatu maksaa sekä komponenttien hinnassa että uusien koneiden ostamisen välttelyssä.

    Muistelisin esimerkiksi Compaqin antaneen joskus 90-luvun alkupuolella julkisuuteenkin lausunnon, että heidän tietokoneidensa laatu on liian korkea, joten sitä madalletaan tietoisesti. Tästä kerrottiin ihan julkisuudessa, mutta muistaakseni reaktio ei ollut kovin positiivinen.

    Mutta joskus saattaa olla edullisempaa tehdä ihan oikea laskurikin, vähän samaan tapaan kuin minulla ja kaverillani oli täsmälleen sama taskulaskin; minulla oli vain ohjelmointinäppäin ja kaverillani ei. Ja se näkyi tietysti hinnassa. Kaveri porasi laskimeensa reiän ja sen jälkeen ohjelmointi onnistui kynällä.

    Jos firmalla on voimakas insentiivi tehdä jotain, niin yleensä se myös tapahtuu. Tuollaisessa laskurissa ei ole edes mitään laitonta. Eikö olisi reilua myöntää että markkinatalous toimii samalla tavalla hyvässä ja pahassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalevi Härkönen kirjoitti 15.12.2008 kello 13:56

    Tästä hehkulamppujen käytöstä lämmitykseen ei kannattaisi enää puhua. Kaikki sähkölaitteiden ottama teho muuttuu lopulta lämmöksi, ei energia mihinkään häviä. Valo kannattaa tuottaa lampuilla ja lämpö lämmittimillä, eikä ristiin. Valon tuotossa kannattaa panostaa energiatehokkaisiin valonlähteisiin ja lämpöön käyttää jotain muuta kuin sähköä – kaukolämpö, ilma/maalämpöpumppu, pelletti jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Janne Korhonen kirjoitti 15.12.2008 kello 14:03

    Tämä “hajoavuus” tunnetaan tuotekehityksessä oikein hyvin nimellä planned obsolescence.

    Yleensä kyseessä on käyttöiän ja kustannusten optimointi eli ns. value engineering (ikuinen auto olisi mahdollista tehdä, mutta kuka maksaisi siitä 150 000 euroa?). Hintojen jatkuva lasku – tai enemmän ominaisuuksia samalla rahalla – on ollut kuluttajatuotteissa määräävä kilpailutekijä ja sen seurauksena nykyaikaiset kuluttajatuotteet todella ovat usein huonompia kuin 30 vuotta sitten valmistetut.

    Joskus kyseessä on myös myynnin kasvattaminen, mutta tälläinen toiminta on laitonta mm. Iso-Britanniassa ja johtaa todistettuna korvausvelvollisuuteen.

    Tiedemiehen esittämä modulaarisuus johtuu etupäässä kahdesta asiasta: teknologian kehitys on lisännyt kuluttajien vaatimien ominaisuuksien määrää ja sitä kautta kompleksisuutta, ja etenkin kompleksisuuden lisääntyessä modulaariset tuotteet on helpompi suunnitella. Itse moduulit puolestaan joudutaan suunnittelemaan tiiviimmin integroiduiksi jotta suorituskyky säilyy samana tai paranee. Lisäksi moduuleiden suunnittelun sekä valmistuksen voi alihankkia, ja monet modulaariset tuotteet noudattavat ns. platform-strategiaa mutta ei siitä nyt enempää tässä.

    Jotain vaikutusta on myös sillä, että valmistajan vastuu on kasvanut. Yksi tapa varmistaa luotettavuutta ja ehkäistä etenkin ison veden tuolla puolen kalliiksi käyvää litigaatiota on käyttää moduuleissa suunnitellusti vikaantuvia osia joiden hajoaminen vaatii vaihtamaan myös muut mahdollisesti vikaantumisalttiit osat.

    Sanoisin että jos herkästi vikaantuvasta osasta on tehty tahallaan vaikeasti vaihdettava, niin silloin kyseessä on ennen kaikkea suunnitteluvirhe eikä voitonmaksimointi. Huomio rahastuksesta huoltoketjulla pitää kylläkin paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tiedemies kirjoitti 15.12.2008 kello 14:08

    Minulla oli tiskikone, joka oli halvempi malli kahdesta markkinoillaolevasta. Kalliimmassa oli numeronäyttö, josta näki jäljelläolevan ohjelma-ajan.

    Tämä numeronäyttö oli itseasiassa tässä halvemmassakin mallissa, mutta se oli peitetty valkoisella muovilevyllä. Numerot näkyivät, kun oli tarpeeksi pimeää.

    Tässä on kyse hintadifferoinnista ja se on vähän eritason strateginen asia kuin se, että tuotteet menevät nopeasti rikki. Se, että tuotteiden laatua ei optimoida, voi olla järkevää tilanteessa, jossa markkinat ovat muuten isot, mutta tuotekehitys on huimaa. Osa on tietenkin näennäistä.

    Onnistunut hintadifferointi taas tarkoittaa yhtäältä sitä, että tuotteille on näennäisesti kahdet (tai useammat) eri markkinat (näiden markkinoiden sisällä voi kilpailu toimia) ja kuitenkin niin että on löydettävissä joku kuluttajien mielestä olennainen ero. Toisaalta se voi tarkoittaa, että kilpailu on markkinoilla puutteellista ja yksi (tai harva) toimija yrittää toteuttaa hintadiskriminointia “vilunkipelillä”. Softa-alalla on usein kyse jälkimmäisestä, kodinkoneiden kohdalla edellisestä. Ero ei ole suoraviivainen tai selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Seppo Ryväs kirjoitti 15.12.2008 kello 14:52

    Energiatehokkain ratkaisu on mulla täällä. Kaikki kuusi kattolamppua on 500 watin halogeeneja, siis yhteensä 3 kilowattia. Sairaan valoisaa on siis joka paikassa, mutta vain silloin kun tiloissa oleskellaan, koska jokaisessa on liiketunnistin.

    Noissa 500 watin ulkovalonheittimissä on säädettävä ajastin, eteissä ja veskissä 3 minuuttia ihan sopiva ja esmes keittiössä ja olkkarissa 10 minsaa. Lisäksi niissä on päivänvalotunnistin, jonka herkkyys sekin on säädettävä.

    Tarkkaa tilastoa ei ole, mutta luulen, että sähkökulutus puolittui talvikuukausina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kaj Luukko kirjoitti 15.12.2008 kello 15:48

    B.Wisser kirjoitti:
    “Onko muuten jollakulla esittää tarkkoja lukuja eri lampputyyppien kokonaiskuormittavuudesta?”

    Tässä asiaa säästölampuista: http://tinyurl.com/5wt78e

    Tutustumisen arvoinen blogi muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tiedemies kirjoitti 15.12.2008 kello 16:28

    Vedän hatusta luvun, joka oli muistissa, ja voi olla väärä, mutta LED on noin 15 kertaa energiatehokkaampi kuin hehkulamppu ja 10 kertaa energiatehokkaampi kuin halogeeni. Siinä saa räpsytellä aika paljon halogeeneja pois päältä, ennenkuin ledit kuluttavat enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Iiro Arola kirjoitti 15.12.2008 kello 17:20

    Seppo Ryväs: Miten liikkeentunnistimesi oikein toimii käytännössä? Jos huoneessa oleskeleva henkilö on yli kymmenen minuuttia paikoillaan – vaikkapa kirjaa lukien – sammuuko kattovalo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 15.12.2008 kello 17:30

    “Itseäni haittaa energiansäästölampuissa eniten huono väritoisto. Käsittääkseni hehkulampun valo kattaa koko spektrin painottuen lämpimiin sävyihin”

    Kaikki lamput lähettävät koko spektriä, mutta teho painotuu tietyille alueille.
    Hehkulamputa mm halogeenilamput ovat painottuneet 3000-3500 K alueelle eli ovat selvästi punaisia.
    Kun ihminen on tottunut koko elämänsä tällaiseen valaistukseen niin hän pitää sitä luonnollisena.

    Päivänvalon värilämpötila on n 5-6000 K ja lähimpänä ovat LED-, loisteputket ja energiansäästölamput.

    Ihminen vain punakeltaiseen valoon tottuneena vierastaa luonnonväristä valoa.

    Halogeenivalot ovat lisäksi vaarallisia, ne ovat polttavn kuumia ja ne aiheuttavat tulipaloja.
    Vauvat ovat myös vaaravyöhykeessä, sillä lapsi on yleensä selällään ja hänen katseensa keskittyy aina kirkkaimpaan kohteeseen eli halogeeniin.
    Suurienergiaisena se voi vaingoittaa lappsen näköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 15.12.2008 kello 17:42

    “Vedän hatusta luvun, joka oli muistissa, ja voi olla väärä, mutta LED on noin 15 kertaa energiatehokkaampi ”

    Tähän ei ole suoraa vastusta , sillä halogeenin ja LEDin valokuvio on erilainen , LED valonantokulma on vielä pienempi kuin halogeenin mutta karkeasti LED vie n 5-20 % vastaavan halogeenin tehosta, mutta LEDjä pitää olla enemmän .

    Paras valaitus silmän kannalta on epäsuora valaistus eli nuo halogeenispotit ovat vihoviimeinen valaitusväline mutta nykyään muotia.
    Nykyaikaisessa talossa voi olla jopa 200 spottia mikä merkitsee 10 kW lämmitystehoa. Kun lämmitykseen tarvitaan n 6 kW niin ylimääräistä lämpöä syntyy tuhottomasti.

    Esim minulla on katossa 100 energiansäätölamppua ns syväasennuksena . Nyt teho on 700 W, Jos ne olisivat halogeeneja niin lämmitystehoa olisi katossa 5000 W

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kaj Luukko kirjoitti 15.12.2008 kello 19:14

    Mitäs tämä tarkoittaa?

    http://tinyurl.com/6d2of3

    Kiellon on uutisoitu koskevan vain hehkulamppuja.

    Entä miten käy halogeenien, ne ovat hehkulamppuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 15.12.2008 kello 20:09

    “Entä miten käy halogeenien, ne ovat hehkulamppuja?”

    Varmaan kielletään, kantaan sopivia löytyy kyllä sopivia LED tai energinasäästölamppuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Seppo Ryväs kirjoitti 15.12.2008 kello 20:26

    Miten liikkeentunnistimesi oikein toimii käytännössä? Jos huoneessa oleskeleva henkilö on yli kymmenen minuuttia paikoillaan – vaikkapa kirjaa lukien – sammuuko kattovalo?

    Ne liiketunnistimet on aika herkkiä. Veskissä, jossa on paljon heijastavia pintoja, ei käytänössä voi olla 3 minuuttia täysin liikkumatta.

    Olohuoneessa riittää kädenheilautus joka paikassa, kun tunnistin on keskellä kattoa. Siellä on lukulamppu erikseen, niin että kattovaloa tarvitaan vain silloin kun huoneessa puuhataan jotain, esmes ommellaan purjeita tai tyhjennellään pulloja.

    Eräässä paikoissa olen rajannut tunnistimen aluetta tinapaperilla. Esmes eteisessä pitää olla ovella tai hattuhyllyn luona, ennenkuin valo syttyy. Pelkkään vessassa käyntiin ei eteisvaloa tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Riitta kirjoitti 15.12.2008 kello 22:40

    “Vauvat ovat myös vaaravyöhykeessä, sillä lapsi on yleensä selällään ja hänen katseensa keskittyy aina kirkkaimpaan kohteeseen eli halogeeniin.
    Suurienergiaisena se voi vaingoittaa lapsen näköä.”

    En usko. Meinaan tuolla logiikalla vauvat katsoisivat kesällä ulkosalla aina suoraan aurinkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Juuso Koponen kirjoitti 16.12.2008 kello 5:55

    Hurjia valotehoja ihmisten kodeissa! =O Itselläni on täällä yksiössäni yleensä päällä vain yksi 11 watin energiansäästölamppu, joskus kaksi jos haluan lisää valoa eikä sitä ikkunasta satu tulemaan.

    Sähkölaitteiden hukkalämpö on tietysti Suomessa hyödyllisempää kuin etelämpänä, mutta ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole, että hehkulampun ja paremmalla hyötysuhteella varustettujen lamppujen välillä ei olisi mitään eroa kokonaisenergian kulutuksessa. Ensinnäkin hehkulamppu lämmityslaitteena on suorasähkölämmityksen veroinen, kaukolämpö, varaava sähkö, lämpöpumppu, pelletit tai puulämmitys ovat kaikki ekologisempia ja taloudellisempiakin vaihtoehtoja. Toisekseen ei kaikissa asunnoissa ole termostaattia ja ison osan vuodesta sähkölaitteiden tuottama hukkalämpö joka tapauksessa ylittää lämmitystarpeen.

    Silti, olen edellisten kirjoittajien kanssa samaa mieltä, että tuhti raippavero, vaikka suuruusluokkaa euron per lamppu, olisi täyskieltoa parempi. On hehkulampuillekin sijansa, vaikka toki melko marginaalinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Mirka kirjoitti 16.12.2008 kello 11:00

    Asumisviihtyvyyden kannalta tärkeintä on, että valo muodostaa varjoja ja kontrasteja. Tasainen valo muistuttaa pilvistä tai sateista säätä ja saa ihmisen masentumaan, varjot ja kontrastit taas auringonpaistetta. Kaikkein jyrkimmät kontrastit ovat palvotussa auringon nousussa ja laskussa.

    Siksi halogeenispotti on keskeisissä sisustuskohteissa toistaiseksi paras (ihmettelen punaista sävyä, kun toistaa vihreän paremmin kuin mikään muu?! Mutta joo ei mitään järkeä kauttalinjan yleisvaloratkaisuna. Jos hehkulamppu, sen pitää ehdottomasti olla kirkas, ei matta. Psykologinen ero on aivan uskomattoman suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. B.Wisser kirjoitti 16.12.2008 kello 15:01

    Tarkistin asian Wikipediasta. Loisteputken spektri on fysikaalisista syistä johtuen viivaspektri. Käytännössä haluttu värilämpötila (esim. lämmin valkoinen) saadaan siis aikaiseksi sillä, että loisteputki säteilee sopivia spektrin osia (muistaakseni esim. kolmea eri värisävyä). Sen sijaan hehkulampun ja auringon spektri on jatkuva. Esim. CM:n punainen muovikassi näyttää hieman eriväriseltä kodin energiansäästövalaistuksessa, eli oikeastaan kysymys on valon “laadusta”. Sinänsä hyvän väritoiston vuoksi ei kannattane kodeissa tuhlata energiaa, koska nämä energiansäästölamputkin ovat riittävän hyviä.

    Mirkan kanssa olen samaa mieltä kodin valaistuksesta, mutta selitys oli itselleni uusi 🙂 Mikään ei ole ankeampaa kuin yksi valopiste katossa (plafondi tms). Myöskään sitä, että 11W energiansäästölamppu ei oikeasti vastaa 60W hehkulamppua, ei kannata murehtia. Kaupasta saa myös tehokkaampia energiansäästölamppuja (esim. 17W), joilla valotehoa alkaa olla riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Raivio kirjoitti 16.12.2008 kello 15:15

    Minulla on kotonani Ikean halogeenilamppu, joka kuluttaa päällä ollessaan n. 22 wattia.

    Valitettavasti aika kun töpseli on seinässä, aina lämmin muuntaja syö 10 wattia sähköä.

    Mitäpä tästä taas opimme. Älkää ostako muuntajallisia lamppuja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mirka kirjoitti 16.12.2008 kello 21:30

    Tuo hyötysuhde on tietystikin kovasti riippuvainen muista asumisolosuhteista. Itsekin olen asunut kerrostaloissa, joissa kaikki termostaatit kiinni väännettynäkin lämpötila kohosi 24:ään, eikä muutosta saanut millään valittamisella. Pystyäkseen nukkumaan piti raottaa ikkunaa! Tämmöisissä olosuhteissa lämpöä tuottavat valaisimet ovat tietysti pöhköjä.

    Toisaalla on se omakotitalo, jossa yhdistelmällä villapaita/shaali, villasukka, teemuki ja lämmin lukulamppu, huonelämpötilan voi laskea 19:ään asumismukavuuden liiemmin kärsimättä.

    Ylimalkaan liian korkeat huonelämpötilat lienevät Suomessa melkoisesti suurempi ongelma kuin polttimot? Joku sen osannee laskea. Parhaiten nukkuu tutkitusti (ja itse koetusti) 17 asteessa. Kuinka monessa makuuhuoneessa tämä meillä ylitetään?

    Liiketunnistimien laajempi käyttö voisi olla kokonaisuudessaan tehokkaampaa kuin polttimotyyppien kyttääminen, vaikka myönnän odottavani ledien kehitykseltä aika paljon. Se myös lisäisi turvallisuutta vähentäessään pimeässä kompurointia esim. silloin kun käsissä on tavaroita tai lapsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kalevi Härkönen kirjoitti 17.12.2008 kello 9:07

    Halogeenilamppujen kieltäminen samalla hehkulamppujen kanssa tuntuisi ensin ajatellen loogiselta. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

    Kodeissa on paljon valonsäätimiä (=himmentimiä) ja liiketunnistimia, mitkä on tarkoitettu hehkulampuillle, ja missä energiansäästölamput eivät toimi (ei edes säädettävät sellaiset). Hehkulampun voi näissä tapauksissa aina korvata 230V halogeenilampulla.

    230V halogeenilamppuja saa hehkulamppukantaisina, ja ovathan ne kuitenkin n. 20% tehokkaampia kuin hehkulamput. Jos on valonsäädin tai liiketunnistin, lamppu joka tapauksessa kuluttaa vähemmän energiaa normaalikäytössä.

    Halogeenilamppujen kieltäminen voi olla mielekästä sitten, kun hehkulampuille tarkoitettujen laitteiden käyttöikä alkaa olla lopuillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 17.12.2008 kello 13:29

    “En usko. Meinaan tuolla logiikalla vauvat katsoisivat kesällä ulkosalla aina suoraan aurinkoon.”

    Aurinko on taas liian kirkas, halogeeni on miedompi, mutta voit testata sen aiheuttamaa lämpöä kun pidät kättä lähellä.
    Silmä on satoja kertoja herkempi kuin käsi, joten tulos on sama etäämmältä silmälle kuin kädelle läheltä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Hutkija kirjoitti 18.12.2008 kello 13:06

    LEDien kehityksessä ongelma oli pitkään sinisen valon puuttuminen. Sitä ei siis pystytty saamaan aikaan LEDeillä ja siksi ei saatu valkoista valoa. Osallistuin sivusta aikanaan itsekin projektiin, jossa kehitettiin sinisen valon OLEDia eli elektroluminesenssin saamista orgaanisella ledillä. (No, Nobel meni kuitenkin muualle) Nyt LEDeistä odotellaan, että saadaan hinnat alas, hyötysuhdetta vielä ylös ja lämpötilojen kestävyyttä paremmaksi.

    Itselläni on ollut ainoastaan energiansäästölamppuja noin 2000 lähtien, eikä vielä ole yhtään mennyt rikki (kop kop, toivottavasti ei heti mene). Tutuilla on ulkonakin ja hyvin kestävät. Käsittääkseni himmennyskäyttöönkin on tulossa sopivia.

    Vilkkuihin LED on paras ja niistä saunaankin kaiketi tulee sopivia. Uusissa autoissa LEDejä on paljon, mutta niihin tutustutaan nyt ymmärrettävästi vähemmän. Tietokoneen sisuskaluissa niitä löytyy myös, siinä vieressäsi.

    Kestosta. CD-levyn ajateltiin olevan tuollainen “kestotuote” eli paljon nauhakasettia/savikiekkoa kestävämpi = markkinat loppuu pian. Nyt muistitikku korvaa kasan CD-levyjä, joten loppuuko muistitikkujen markkinat? Markkinoita riittää kestävämmälläkin tuotteella riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. M S kirjoitti 20.12.2008 kello 16:31

    Kokonaisvaltaisempi ote valaistuksen energiankulutuksen alentamiseen olisi parempi. Tämä edellyttäisi valaisinten uusimista loisteputkia käyttäviksi. Uudet hehkulamppuvalaisimet pitäisi aluksi kieltää, nyt ei kaupassa juuri muita myydä. Varsinkin kompaktit U-malliset ja rengasmaiset putket sopisivat sisustusvaloihin.

    Energiansäästölamput useimmiten heikentävät hehkulamppuvalaisimen valaistusominaisuuksia kun valo syntyy väärässä paikassa eikä säteile sinne mihin valaisinsuunnittelija on ajatellut. Valoa hukkuu eikä luvattuja säästöjä saavuteta. Loisteputkitekniikka ei myöskään pääse oikeuksiinsa ahtaissa es-lampuissa.

    LED-tekniikalla on vielä runsaasti varaa kehittyä ennen kuin se alkaa mitenkään kilpailla loistevalojen kanssa, erikoissovelluksia lukuunottamatta. Hiukan tuntuu, että LEDit ottivat jättiharppauksen muutama vuosi sitten ja nyt on siirrytty hitaamman viilailun ja tuotteistamisen aikaan. Käärmeöljyäkin on syytä varoa kaupoilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Hanukka kirjoitti 27.12.2008 kello 21:17

    M S on oikeassa. Valaistustekniikkaa pitäisi katsoa kokonaisuutena eikä jumiutua vertaamaan hehkulamppua energiansäästölamppuun.

    Energiansäästölamppu – niin kuin hullunkurinen nimikin vihjaa – on “viritelty” ratkaisu, jolla saadaan loistevalaisin hehkulampun kantaan. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä, kun loisteputken sytyttämiseen ja polttamiseen tarvittava elektroniikkakin joudutaan upottamaan kertakäyttöiseen lamppuun. Mm. tästä syystä energiansäästölampun vihreys on mielestäni hyvin kyseenalaista.

    Nykyisin ainoa oikea tapa toteuttaa loistevalaisin on elektroninen liitäntälaite (joita on myös himmentäviä!) Vanhanaikaiseen kuristin+bimetallisytytin -viritelmään verrattuna se kuluttaa vähemmän sähköä, tuottaa välkkymätöntä valoa ja saa putken kestämään oleellisesti pidempään. Hehkulamppujen kieltämistä järkevämpää olisikin kieltää kuristin-sytytin-pohjaiset loistevalaisimet.

    Energiansäästölamppujen, kuten useimpien tavallisten loisteputkienkin valo on spektriltään erittäin heikkolaatuista. Spektrissä on muutama terävä piikki, useimmat värit puuttuvat siis kokonaan. Värilämpötilaa ei voi käyttää valon laadun mittarina, olennaista on koko spektrin laatu. Hehkulamppujen ja halogeenien spektri on kauniin jatkuva ja piikitön, mutta varsin punaiseen painottunut (eli lämmin).

    Uskomatonta kyllä, spektrin laadusta ei puhuta juurikaan, vaikka se on näkemisen kannalta aivan olennainen tekijä. Näkemisen kannalta valon laatu on vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin määrä. Ja siitähän hyötyy taas ilmastokin, ettei valaistuksessa tarvitse korvata laatua määrällä (eli suuremmalla teholla ja sähkönkulutuksella).

    Pieni lukuvinkki koskien Kuluttajaviraston testiä.

    http://www.adlux.fi/public/koti/energiansaastolamppututkimus.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. az kirjoitti 7.10.2009 kello 8:51

    Tänään Hesarissa uutisoidun TKK:n tutkimuksen mukaan tässäkin kiellossa näytetään juostun sokeana metsään. Eikö voitaisi ensin tutkia, sitten tehdä päätöksiä?

    Nyt tuloksena on se, että CO2-säästöjä ei välttämättä tule yhtään – voi olla jopa päinvastoin – ja sen lisäksi lampuista syntyvän ongelmajätteen määrä kasvaa roimasti (mikä heitetään sekajätteen sekaan) ja ihmiset asuvat himmeämmässä, särisevämmässä ja usein inhottavan “kellertävässä” valaistuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Artturi kirjoitti 7.10.2009 kello 13:52

    az:

    Eikö voitaisi ensin tutkia, sitten tehdä päätöksiä?

    Vastaus: ei.

    Äänestäjät haluavat näkyviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja heillä ei ole kompetenssia arvioida mitkä toimet oikeasti hillitsevät ilmastonmuutosta.

    Ympäristöjärjestöillä ei ole kannustimia hillitä ympäristön pilaantumista, koska he saavat rahoitusta onnistuessaan näkyvissä toimissa. (esim. estäessään ydinvoimaloiden rakentamisen, saadessaan autot käyttämään katalysaattoreita, pakottaessaan kaikkien tehtaiden piippuun jonkun hiukkaskeräimen jne.) Oikeastaan mitä huonompaan jamaan ympäristö menee sitä enemmän ne todennäköisesti saavat rahaa, joten niillä on kannustimet ajaa läpi toimia, jotka heikentävät ympäristön tilaa.

    Mikäs sen näyttävämpää kuin että vaihdetaan kaikki Euroopan hehkulamput ja korvataan diesel biodieselillä, jonka energiatase on negatiivinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Airam takaisin kirjoitti 5.1.2010 kello 23:15

    Saksalaisia puhuttavat energiansäästölamput. Arvovaltaisen kuluttajalehden lampputestin tulos oli masentava: lamput eivät kestäneet luvattua käyttöikää, ne säteilivät ympäristöönsä yllättävän paljon, sisälsivät elohopeaa, ja kaiken huipuksi valaisivat vielä usein huonosti.

    Testissä oli mukana 16 erimerkkistä energialamppua. Hädin tuskin kolmasosa lampuista sai arvosanan tyydyttävä. Osa oli suorastaan huonoja. Öko-Test -lehden tekemän testin jälkeen myös yhä useammat lääkärit ja tieteentekijät ovat käyttäneet energialampuista kriittisiä puheenvuoroja.

    Asiantuntijat varoittavat huonolaatuisen valon pitkäaikaisvaikutuksista kuten lisääntyneestä päänsärystä, neurologisista vaivoista, hormoniongelmista ja jopa syöpäriskistä.

    Testissä jotkut lamput myös säteilivät ympäristöönsä selvästi enemmän kuin mitä normit sallivat esimerkiksi tietokoneiden näyttöpäätteille. Lehti suositelikin, että jos haluaa pelata varman päälle, ja on herkkä elektronisille laitteille, energiansäästölamppuja kannattaisi käyttää vain katossa ja seinillä, eikä esimerkiksi yöpöydällä tai työpöydällä lukuvalona.

    Säästöä ja säästöä

    Energiansäästölamppuja perustellaan vähäisellä energiankulutuksella. Niiden väitetään tarvitsevan jopa 80 prosenttia vähemmän sähköä kuin vanhojen hehkulamppujen.

    Testissä kuitenkin kallein lamppu yllätti “energiaystävällisyydellään”, se kulutti virtaa jopa enemmän kuin vastaavan kokoinen hehkulamppu, eikä kaiken kukkaraksi oikein antanut valoakaan!

    Yleisesti testin energiansäästölamput kuluttivat kyllä energiaa hehkulamppuja selvästi vähemmän, mutta lamppujen välillä oli suuria merkkikohtaisia eroja, ja jos kallis lamppu sammuu ennen aikojaan ja sitä käytetään harvoin, on säästöjen kanssa niin ja näin.

    Kestää, ei kestä

    Energiansäästölamppuja on voimakkaasti markkinoitu pitkäikäisyydellä. Saksalaistestin aikana suurin osa lampuista lakkasi kuitenkin toimimasta huomattavasti luvattua tuntimäärää aikaisemmin.

    Pakkauksessa kerrottu valomäärä ei pitänyt myöskään aina paikkaansa. Jotkut lamput antoivat selvästi vähemmän valoa kuin vastaavan kokoinen hehkulamppu.

    Hiipuu pakkasessa

    Kylmässä osa lampuista myös syttyi hyvin hitaasti. Kun pakkasta oli yli 20 astetta, kesti joillakin lampuilla syttyminen useita minuutteja. Valaistusteho myös heikkenee kylmässä. Tämän on jokainen havainnut myös Suomen pakkasissa.

    – Yli 20 asteen pakkasissa valon tuotto laskee, koska kaasupaine pienenee lampussa kylmästä johtuen. Valotehoa voi olla enää vain 20 prosenttia jäljellä yli 20 asteen pakkasissa.

    – Energiansäästölamppu toimii kylmässä ulkovalona parhaiten mahdollisimman tiiviissä valaisimessa, jonka sisäilmaa lamppu lämmittää, neuvoo erikoistutkija Eino Tetri Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.

    Teknillisessä korkeakoulussa on myös käynnistynyt valaistustutkimus, jossa on lamppujen välisessä vertailussa mukana myös energiansäästölamppuja. Tuloksia saadaan loppuvuodesta.

    Ja vielä jäteongelmakin

    EU kielsi elohopeaa sisältävien laitteiden kuten kuume- ja ilmanpainemittarien käytön kotitalouksissa vajaa vuosi sitten. Nyt ihmetellään miksi elohopeaa on saanut käyttää energiasäästölampuissa. Rajaksi on asetettu viisi milligrammaa.

    Saksalaistietojen mukaan varsinkin halvoissa kiinalaislampuissa epäillään elohopeamäärien ylittyvän moninkertaisesti. On vaikeampi valmistaa vähän elohopeaa sisältävä lamppu. Kun elohopeaa laittaa “riittävästi”, lamppu ainakin toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus