EU valitsi kalliimman tien

len lehti­ti­eto­jen varas­sa EU:n tuoreen ilmastopäätök­sen suh­teen, joten tietoni voivat olla myös vääriä. Sen mukaan EU olisi pyörtänyt päätök­sen­sä huu­tokau­pa­ta päästöoikeudet ja on pää­tynyt jaka­maan ne — ymmärtääk­seni — tuotan­non suh­teessa käyt­täen perus­teena sitä, kuin­ka paljon päästöjä kyseinen tuotan­to syn­nyt­tää parhaal­la teknologialla.

(Tämä tulk­in­ta voi olla väärä. Aamun Hesari keskit­tyi kuvaa­maan sitä, mitä mieltä kukin oli päätök­ses­tä, mut­ta ei pitänyt tarpeel­lise­na ker­toa, mitä päätettiin)

Tämä on se tavoite, juo­ta ener­giasyöp­pö teol­lisu­us on ajanut koko ajan. Teol­lisu­u­den ei kan­nat­taisi tästä “voitostaan” iloi­ta, kos­ka tämä jär­jeste­ly on taloudel­lis­es­ti teho­ton. Jos asete­tut päästövähen­nys­tavoit­teet kuitenkin pitää saavut­taa, menet­te­lyn tehot­to­muus merk­it­see sitä, että ilmastopoli­ti­ikan kokon­aish­in­ta nousee ja paljon.

Vaik­ka ympäristön­suo­jeli­jat ovat päätök­ses­tä raivois­saan, ilmas­to ei tästä kär­si, jos EU kuitenkin pitää kiin­ni päästö­tavoit­teestaan. Kulut­ta­jat kär­sivät, palvelu­am­matit kär­sivät ja suurin osa teol­lisu­ud­es­ta kärsii.

Valit­tu malli merk­it­see, että kukin ala opti­moi omaa tuotan­to­ta­paansa, mut­ta kulut­ta­jaa ei kan­nuste­ta opti­moimaan eri tuot­tei­den välil­lä eikä teol­lisu­ut­ta siir­tym­nään vähem­män ener­giaa vaa­tivi­in mate­ri­aalei­hin tai kierrätykseen.

Betonin valmis­t­a­mi­nen on hyvin saas­tut­tavaa. Nyt yritetään saa­da kukin beton­in­tuot­ta­ja vähen­tämään päästöjään, mis­sä mah­dol­lisu­udet ovat hyvin vähäiset, mut­ta ei kan­nuste­ta rak­en­ta­jia vai­h­ta­maan beto­nia puuhun, mis­sä säästömah­dol­lisu­udet oli­si­vat huo­mat­ta­vat. Samaa kos­kee alu­mi­inia, jon­ka valmis­t­a­mi­nen kulut­taa tavat­tomasti ener­giaa, mut­ta jos­ta ei nyt kan­nuste­ta siire­t­ymään vähem­män saas­tut­tavi­in raa­ka-aineisi­in. Ja niin edelleen

Jos päästöoikeudet huu­tokau­pat­taisi­in, se tarkoit­taisi, että paljon saas­tut­ta­vat tuot­teet tuli­si­vat kalli­im­mik­si ja vähän saas­tut­ta­vat halvem­mik­si, jol­loin kulut­ta­jan kan­nat­taisi muut­taa kulu­tusko­ri­aan vähem­män saas­tut­tavaan suun­taan. Kun tämä sopeu­tu­mis­mekanis­mi näinjäte3tään käyt­tämät­tä, päästövähen­nys­ten kansan­taloudelli­nen hin­ta nousee ehkä jopa moninkertaiseksi.

Pieni varaus: siir­tyvätkö päästöoikeuk­sien hin­nat lop­putuot­tei­den hin­taan, vaik­ka alku­jako olisi ilmainen? Näin­hän on käynyt sähkön­tuotan­nos­sa. Tämä riip­puu ratkai­sev­asti siitä, jae­taanko ilmaiset päästöoikeud­fet entis­ten päästö­jen mukaan vai suh­teessa toteu­tuneisi­in tuotan­tomääri­in. Jos ilmais­ten päästöoikeuk­sien määrä las­ke­taan aiem­man tuotan­non mukaan, oikeuk­sien hin­ta siir­tyy sel­l­aise­naan tuot­tei­den hin­taan ja ilmaisu­us on vain lahjoi­tus valmis­ta­jille. Ilmaiset päästöoikeudet toi­vat tavat­tomasti rahaa hiilivoimaloiden omis­ta­jille samal­la kun ne kan­nus­ti­vat seitot­ta­maan voimaloi­ta.  Jos taas päästöoikeuk­sien määrä riip­puu tuotan­non määrästä, päästöoikeuk­sien markki­nahin­ta ei siir­ry tuot­tei­den hin­toi­hin. Miten tästä päätet­ti­in, sitä aamun HS ei kertonut.

8 vastausta artikkeliin “EU valitsi kalliimman tien”

  1. Mitä nämä sopimuk­sen “vesi­tysyri­tyk­set” ja eriva­pauk­sien vaa­timi­nen mielestäsi kertoo? 

    1. Ilmas­ton­muu­tok­sen uhkaa ei vielä ole ymmär­ret­ty, eikä sitä ote­ta sen takia vakavasti. 

    2. Eriva­pauk­sia vaa­ti­vat toim­i­jat ovat oikeasti huolis­saan työl­listävyy­destään ja sik­si halu­a­vat vapauiksia.

    3. Eriva­pauk­sia vaa­ti­vat toim­i­jat viis veisaavaat kaikesta muus­ta pait­si “lisäar­von tuot­tamis­es­ta omis­ta­jilleen.” Eli lyhyen aikavälin tuot­tavu­ut­ta pide­tään tärkeäm­pänä kuin pitkän aikavälin tavoit­tei­ta. Toisin sanoen tule­vaisu­us voidaan uhra­ta lyhyen aikavälin tuot­tavu­u­den turvaamiseksi.

    Kaiken kaikki­aan näyt­tää ole­van vaikea toimia ja tehdä uhrauk­sia jonkun puoles­ta, joka uhkaa vas­ta kaukana tule­vaisu­udessa, ihmisen arkipäiväisen aikakäsi­tyk­sen mukaan mitattuna.

    Ehkä hiilid­iok­sidi­vero olisi ollut yksinker­taisem­pi tapa hin­noitel­la ilmas­to­hai­tat markkinoille?

  2. Talous meni ilmas­ton­muu­tok­sen ohi. Var­maan tämä oli kuitenkin viisas­ta. Ihmiset tarvit­se­vat työ­paikko­jaan. Näitä ei kan­na­ta vaarantaa.

    Lop­ul­ta tämä kyl­lä ker­too siitä, että vaik­ka poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti litur­gia vaatii otta­maan ilmas­ton­muu­tok­sen vakavasti, niin pohjim­mil­taan päät­täjät eivät ole vaku­ut­tunei­ta ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­ud­es­ta. Toimen­piteitä ei kuitenkaan nähdä välttämättöminä.

  3. Itse asi­as­sa suurin ongel­ma tässä on se, että ihmiset eivät oikeas­t­aan usko vihrei­den vaku­ut­telu­un vihreän teknolo­gian kasvus­ta ja työl­listävästä vaikutuksesta.

    Muuten­han yrit­täjät investoisi­vat tähän ja työl­listäi­sivät jo lukuisia ihmisiä. Ja jos vihreän liik­keen piiris­sä toimi­vat ihmiset itse uskoisi­vat tähän, niin hekin oli­si­vat jo var­maan perus­ta­neet usei­ta men­estyviä yri­tyk­siä. Kait hellekin raha kel­paisi. Vaan kun ei.…

  4. Pääme­dioi­ta voi suo­raan syyt­tää kansalais­ten hui­jaamis­es­ta, kun ilmas­toa­sioista on uutisoitu.

    Aina otsikoidaan siitä, mitä “Suo­mi” saa tai ei saa jne. Täl­laista “Suomea” ei tietysti ole olemassa.

    Suo­ma­laiset kulut­ta­jat, pien- ja palveluyrit­täjät joutu­vat todel­lisu­udessa sub­ven­toimaan ener­giain­ten­si­ti­ivistä teol­lisu­ut­ta. Ja kuten viime aikoina on taas nähty, tästä ei kuitenkaan kiitetä työ­paikoil­la ja niiden tuo­ma­l­la verokertymällä.

    Olen fundis­vihreä, joten mielestäni on ok että ilmas­totalkoot mak­sa­vatkin jotain. Koko sana “talkoot” on kuitenkin nau­ret­tavaa pilkkaa, jos kyse on siitä, että kus­tan­nuk­set ohjataan täl­lä tavoin.

  5. Pitkäl­lä aikavälil­lä päästöra­joituk­sethan lisäävät työl­lisyyt­tä, kos­ka ne paran­ta­vat ihmistyön hin­noit­telu­ase­maa koneeseen näh­den kun tämän aiem­min ilmaisek­si tuprut­telemista päästöistä joutuukin mak­samaan nyt käyvän hin­nan kun taas työn hin­ta ei muu­tu mihinkään. Ongel­ma on, että ihmiset eivät kat­so riit­tävän kauas tule­vaisu­u­teen. Samas­ta syys­tähän ylipään­sä elinkelvo­ton­ta teol­lisu­ut­ta halu­taan väk­isin pönkit­tää vaik­ka val­tion rahoil­la, siis jot­ta väl­tyt­täisi­in irti­sanomisil­ta juuri nyt. Yksilön kannal­ta tämä tietenkin on ymmär­ret­tävää, mut­ta koko yhteiskun­nan kannal­ta lop­putu­lok­se­na työl­lisyys tai vähin­täänkin palkka­sum­ma on pitkäl­lä aikavälil­lä pienem­pi kuin mitä se olisi jos rahat käytet­täisi­in johonkin järkevään.

  6. Juha:
    “Itse asi­as­sa suurin ongel­ma tässä on se, että ihmiset eivät oikeas­t­aan usko vihrei­den vaku­ut­telu­un vihreän teknolo­gian kasvus­ta ja työl­listävästä vaikutuksesta.”

    Eihan se tietenkaan mihinkaan kas­va, jos lain­saadan­nol­la ei asi­aan vaikute­ta. Jos paas­to­jen tuot­tamis­es­ta ei tule kun­nol­la penaltya, ei vaha­paas­toisen tuotan­non kehit­te­ly kannata. 

    On hai­hat­telua olet­taa, etta iso osa kulut­ta­jista saisi jonkun ympar­is­to­her­atyk­sen ja alka­isi ostaa kalli­impia, mut­ta ympar­is­toys­taval­lisem­pia tuot­tei­ta. Ja vaik­ka he sel­l­aisen her­atyk­sen saisi­vatkin, ei heil­la olisi edel­ly­tyk­sia tuot­tei­den todel­lis­ten ympar­is­to­vaiku­tusten arvioin­ti­in, se on aivan liian mon­imutkainen jut­tu yksit­taiselle kulut­ta­jalle. On paljon helpom­paa uskoa main­os­ten luo­mia mieliku­via, jot­ka vaku­ut­ta­vat, etta juuri tama tuote on niin eri­no­maisen ekologi­nen. Osta uusi auto, niin maail­ma pelastuu!

  7. Olen ollut jo jonkin aikaa val­umas­sa siihen anglosak­sik­seen leiri­in, että hiilid­iok­sidi­vero­tus on parem­pi ratkaisu kuin päästökaup­pa, ja tämä taisi olla ratkai­se­va sysäys siihen suun­taan. Eli verote­taan ALV:n tapaan suo­raan kulu­tus­ta per CO2. Ratkaisee tuon hiilivuo­to-ongel­man täysin, olkoonkin että ongel­ma on mielestäni enem­män retori­nen kuin todel­li­nen. Poli­it­tis­es­ti kovas­ta kan­natet­tu Jenkeissä.

    CO2 kulu­tusvero­tus olisi myös kehit­tyvien maid­en kannal­ta reilu ratkaisu. Argu­ment­ti­hän menee jotenkin niin, että niiden elin­ta­so on niin alhainen että hei­dän tulee saa­da nos­taa päästöjään. No sen kun, antaa lait­taa koti­maisen CO2-verokan­nan alhaisem­mak­si (itseasi­as­sa olisin tyy­tyväi­nen jo siihen jos esim. Intia lakkaisi sub­ven­toimas­ta polt­toainei­ta). Mut­ta vien­ti­mais­sa (Euroopas­sa, Yhdys­val­lois­sa…) tuot­tei­ta verote­taan siinä kuin muitakin.

    Se että tämä sotii vien­tiyli­jäämistä kasvua vas­taan, eli kehit­tyvien maid­en pitäisi ihan oikeasti uud­is­taa koti­markki­noitaan, lait­taa sosi­aal­i­tur­va johonkin kun­toon jot­ta säästämi­aste ei olisi ylikireä, tak­la­ta kor­rup­tio­ta, taa­ta omis­tu­soikeudeut, jne. tuot­taa koti­markki­noiden kasvua on posi­ti­ivi­nen sivu­vaiku­tus. Keskiver­to kom­mu­nis­tidik­tatu­uri ei tästä pidä, mut­ta kun kyse on lop­pu­jen lopuk­si vero­tuk­ses­ta län­si­mais­sa niin ei heiltä tarvitse edes kysyä.

Vastaa käyttäjälle mattij Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.