Jokerin raideleveys


Täl­laisia härvelin bon­gasin tois­sa kesänä pyöräil­lessäni Itä­val­lan Linzis­sä. Raideleveys näyt­ti siel­läkin ole­van kotoinen metri. Tämä ei pär­jää Helsin­gin keskus­tan mutkaisil­la ja mäk­isil­lä reit­eil­lä, mut­ta pär­jäisi Jok­er­il­la, jos reit­ille ei tehtäisi sinne ei tehtäisi jyrkkiä mutkia. 

Metrin raideleveys ei estäisi han­kki­mas­ta kan­sain­välistä isokokoista ratikkakalus­toa. Vaik­ka jok­eri­ratikoil­la ei voisi ajaa keskus­taan, keskus­taratikat voisi­vat ajaa Jok­erire­it­il­lä. Se olisi arvokas asia.

26 vastausta artikkeliin “Jokerin raideleveys”

  1. Ker­toisitko vielä, mikä tässä härvelis­sä on parem­paa kuin Helsin­gin perus­ratikas­sa? Nopeusko?

  2. tom­moisia on ainakin zagre­bis­sa ja istanbulissa
    kanssa.

  3. Kyl­lä, olen samaa mieltä että jok­erin reit­il­lä kan­nat­taa mah­dol­lis­taa ajami­nen van­hal­la kalustolla.

    Mut­ta jos Helsinki­in han­ki­taan järeämpää(=nopeampaa?) raitiokalus­toa, eikö kan­nat­taisi jos­sain vai­heessa miet­tiä voisiko niil­lä ajaa myös, ei niin mutkaisil­la ja mäk­isil­lä, esikaupun­ki reiteillä(4,6,8,10)?

    Varsinkin jos Laa­jasa­lon tule­va raiti­olin­jas­to olisi jok­erikalus­tolle sopivaa?

  4. Itse käytän jok­eri-bus­sia päivit­täin. Työ­mat­ka Viik­istä Espooseen kestää yli 40 min­u­ut­tia, vaik­ka asunn käve­ly­matkan päässä jok­eripysäk­istä ( harv­inainen tilanne Viikissä!!!) ja työ­paik­ka on 2 min­uutin käve­ly­matkan päässä Espoon pysäk­iltä. Aika on tuskallisen pitkä ja läh­es­tulkoon sama jos val­it­see polkupyörän julkisen sijasta[sic]. Näk­isin, että raidelevey­den val­in­taa tehdessä tärkein­tä on mat­ka-ajan min­i­moin­ti ‑ei suinkaan van­han kalus­ton uusiokäyttö.
    Muus­sa tapauk­ses­sa raide­jok­erin houkut­tele­vu­us ei pär­jää autolle, jolle yhä tar­jo­taan ilmaisia parkkiparkkipaikko­ja työ­paikan toimesta.

  5. Kyl­lä kuva puhuu itses­tään paljon. Mut­ta muu­tamia puut­tei­ta kuvas­sa on.

    1
    Kuin­ka härveli olisi talvel­la sovelias Helsinki­in ja lähiym­päristöön. Pen­dolinokaan ei ole vielä toimi­va. Se taidet­ti­inkin han­kkia puo­li­valmis­teena kun jotkut tahot halu­si­vat säästää.

    2.
    Kuvan väline on var­maan tosi kiva väline Helsin­gin kan­takaupunki­lais­ten käytet­täväk­si nyky-ratikan tilalle. 

    3.
    Mum­mut ja pap­atkin pää­sevät härvelin kyyti­in kun se on riit­tävän matala.

    Eikö helsinkiläiset ole jo viime­vu­osien aikana oppi­neet sen, että miltä laite näyt­tää, ei tarkoi­ta sitä, että kuin­ka kiva sil­lä on päästä määräa­jas­sa paikas­ta toiseen.

    Kuis se puo­lalais­ten rak­en­ta­ma Suomen-Lin­nan laut­ta jak­saa tänään. 

    No, nykyjään­hän on niin, että kakku näyt­tää päältä kau­ni­im­mal­ta kuin ennen. Vihre­itä kukkia vielä härvelin etuikkun­naan, niin alka­api Helsin­gin väki hurraamaan.

  6. En ole ollut joukkoli­iken­teen käyt­täjä sit­ten opiskelu­vu­osien. Mut­ta yksi vink­ki. Matkus­tus­mukavu­us. Jos menen istu­maan ratikan penkille, niin viereen mah­tuu vain pieni nainen tai lap­si. Kandee harki­ta, että ostais ratikan, mis­sä kak­si miestä mah­tu­isi istu­maan vierekkäin.

  7. Ainakin tääl­lä Brys­selis­sä nuo “madot” tait­ta­vat mutkat parem­min kuin van­hat 1–2 niveliset. Veikkan­pa, että niilä on myös enem­män vetäviä pyöriä ja siten parem­pi mäen­nousukyky kuin vanhemmilla!

  8. turkka­lo kir­joit­ti 11.12.2008 kel­lo 21:48 “Ker­toisitko vielä, mikä tässä härvelis­sä on parem­paa kuin Helsin­gin perusratikassa?” 

    Vaunu näyt­tää ainakin kuvas­sa esteet­tis­es­ti sopusuh­taiselta, mikä kaupunki­esteti­ikas­ta kiin­nos­tuneelle on tärkeä asia.

    Vaunu suo­ras­taan kut­suu käyt­tämään sitä ja sehän ratikoiden tarkoi­tus olisi.

    Barcelonas­sa oli myös kau­ni­ita ratikoita.

  9. Pik­a­googlauk­sel­la jäljitin, että kyseinen härveli on ilmeis­es­ti Bom­bardier Flex­i­ty Out­look, http://tinyurl.com/687nel, lev­eys 2,3m, pitu­us 40m, 71 istu­ma- ja 156 sei­soma­paikkaa (keskieu­roop­palaiset lait­taa yleen­sä vähem­män penkke­jä kuin meil­lä on tapana). Linzis­sä on muuten ilmeis­es­ti 900mm raideleveys… Tuo tuskin kävisi kuitenkaan Helsinki­in, johtuen tuos­ta 100% mata­lalat­ti­as­ta, eikä niinkään pitu­ud­es­ta. (Onko tuo itseasi­as­sa samaa perus­mall­ia kuin HKL:n Variot?)

    Helsingis­sä pisin ratik­ka on täl­lä het­kel­lä jatkopala­malli van­has­ta Val­metista, 28m. Jos halu­taan pidem­piä ratikoi­ta niin ainakin osaa pysäkeistä pitää piden­tää. Toki ratikoi­ta voi jatkaa perä­vaunul­lakin, niin Helsingis­säkin aikanaan tehti­in: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl501/hkl501.htm

  10. Sak­salainen raide­har­rasti­jien lehti kävi taan­noin Helsingis­sä tutus­tu­mis­matkalle, rapor­toi­vat että kalus­to ja joukkoli­ikenne on kokon­aisu­udessaan hyvää, mut­ta ratikkaradan kun­to on kuin Itä-Sak­sas­sa ennen yhdis­tymistä… Sit­tem­min siel­lä on radat modernisoitu.

    Raidejokerin/Laajasalon ratikan yhtey­dessä kan­nat­taisi kun­nos­taa pääre­itit nykyaikaisek­si, esim. Man­ner­heim­intie. Tai tehdään vaik­ka se Töölön metro ratikkatun­nelis­sa, toinen pää kakkos­metroa muut­tui jo ratikak­si (Laa­jasa­lo).

  11. Mutkaisu­u­den lisäk­si mäk­isyys on Helsingis­sä pitkille mata­lalat­tiaratikoille ongel­ma. Asuin Fle­mar­il­la kun “mit­tari­ma­to­ja” alet­ti­in tes­taa­maan ja muis­te­len että ne oli­vat usein jäädä Kallios­sa mahas­taan kiin­ni ennen muutostöitä.

    Mihin kar­i­u­tui koekäytössä ollei­den zagre­bi­lais­ten osto? Vai onko se vielä harkin­nas­sa? Kesälo­ma­l­la niiden syn­tymäkaupungis­sa tar­jo­si­vat hyvää kyytiä.

    Raideleveys ei kai sinän­sä ole nykytekni­ikalla este suurille nopeuk­sille. Suurin osa Japanin rataverkkoa on 1067 mm eli tikkuaskin ver­ran enem­män kuin Stadin ratikoiden. Samoin muun muas­sa Etelä-Afrikan radat joil­la kul­kee iso­ja malmi­ju­nia ja kuu­luisia pikajunia.

  12. Hei vaan keskusta­lainen Viikistä,

    itsekin olen viimeisen puoli­toista vuot­ta aina sil­loin täl­löin tutus­tunut työ­matkali­iken­teeseen Viik­istä Espooseen, Karamalmille,

    - olet onnekas, jos työ­paikkasi on parin min­uutin päässä Jokeri-pysäkistä.

    - 40 min­u­ut­tia ei ole pitkä aika Viik­istä Espooseen 🙂 ainakaan klo 8–9 välil­lä aamuisin

    - hie­man ihme­tytt­tää, että Viikin kir­jas­tossa seinäl­lä olevas­sa kaavas­sa on Latokar­tanonkaarelle varat­tu mah­dol­lisu­us pikaraiti­otielle, aina vuo­teen 2020 saak­ka. Täl­lä ripey­del­lä varaus olisi kan­nat­tanut tehdä saman tien vuo­teen 2120, ei tarvitse päivit­tää kaavaa aina 20–30 vuo­den välein (nojoo, sarkas­mia yritin tässä),

    - muka­van näköi­nen ratik­ka Linzis­sä, haus­ka mötikkä.

  13. Vielä yksi kom­ment­ti, eli mik­si Osmo on oikeil­la jäljillä:

    Jos Raide­jok­eri on yhteen­sopi­va nykyisen ratikkaverkon kanssa, niin on kaikin puolin luon­te­vaa ja järkevää että nykyratikat käyvät kään­tymässä sil­lä, esim. lännestä itään:
    4 Munkkinie­mi — Munkkivuori — Pitäjän­mä­ki tai Munkkinie­mi — Otaniemi
    10 Pikku-Huopalahti — Etelä-Haaga
    1 Käpylä — Maunula tai Oulunkylän asema
    6 Ara­bia — Viikki
    Ja mahd. Laa­jasa­lo — Roi­hu­vuori — Itäkeskus, sekä jos nyt oikein kerettiläisek­si ruve­taan niin Ruo­ho­lahti — Laut­tasaari — Wes­t­end… Noi­ta voi myös yhdis­tel­lä pohjoiskaut­ta, esim. 1 + 10 tai 4 + 10.

    Pitäisikin puhua ratikkaverkon pohjois­laa­jen­nuk­ses­ta eikä Jokerista.

  14. Keskusta­lainen: Jos lin­jaa halu­taan tosis­saan nopeut­taa, on tärkeäm­pää keskit­tyä turhien pysähdys­ten kar­simiseen kuin huip­punopeu­den mak­si­moin­ti­in. Ruuhk­ista ja punai­sista val­oista pitää päästä eroon.

    Se toinen bus­si­jok­erin hidaste, pysäkki­aiko­jen pitu­us, ratkeaa raitio­vaunu­jen myötä, kun kaikkien ei tarvitse ängetä samas­ta oves­ta sisään. Kul­jet­ta­jara­has­tuskin on raide­jok­erin valmistues­sa historiaa.

    Kan­natan kyl­lä lev­eätä raidet­ta, jos siitä saadaan näi­den keskeisem­pi­en nopeut­tamis­toimien jäl­keenkin oleel­lista nopeuse­t­ua 1000mm ver­rat­tuna, mut­ta tämän­hetk­isten tieto­jen poh­jal­ta en tähän usko.

  15. Huo­m­a­sit­teko muuten, että (toden­näköis­es­ti) koslas­sa on kul­jet­ta­jan­paik­ka molem­mis­sa päis­sä. En muuten ymmär­rä, mik­si ajo­val­o­jen rin­nal­la on takavalot.

    Tämä lie­nee yleistä Kes­ki-Euroopas­sa, kos­ka sil­loin päät­täreil­lä ei tarvi­ta (jyrkkiä) kään­tymis­re­it­te­jä. Junis­sa­han tämä on Sak­sas­sa kai ihan sääntö.

  16. Onko oikein edes puhua mis­tään pikaraiti­o­lion­jas­ta Jok­eri-spo­ran yhtey­dessä? Ksv:n sivuil­la ole­vista kar­toista päät­telisin että raiteet kulk­i­si­vat pääosin nyky­istä bus­sire­it­tiä, ain­oas­taan Pit­skus­ta oikas­taisi­in pois kat­uli­iken­teen seasta. Val­taosa reitistä menee yleisessä katu­verkos­sa, muun liiken­teen keskel­lä spo­ra ei pääse yhtään sen nopeam­min kuin muukaan liikenne.

  17. Min­ua hie­man ihme­tyt­tää, jos ker­ran nykyi­nen spåraverkko on liian mäki­nen ja mutkainen mod­ernille, tilavalle ja nopealle kalus­tolle, niin mik­si viimeiset raiti­olin­jan laajennukset(9+kampin rata) on viety mah­dol­lisim­man mutkaista ja korkeusero­ja sisältävää kadun­pätkää myöten.

    Jotenkin saa kuvan ettei spåraa halu­ta liikaa käve­lyä nopeammaksi?

  18. Yhdyn Antin mielip­i­teeseen. Sinän­sä ihan hyvin van­haakin raiti­otiekalus­toa voidaan kut­sua pikaraiti­otiek­si, kun­han se saataisi­in pois yleisen liiken­teen armoil­ta — edes osin.

    Ongel­mana ei var­masti ole näi­den vaunu­jen nopeus, vaan se ettei se etene kuin muu­ta­man metrin ker­ral­laan kunnes taas seistään. Joskus man­ner­heim­intiel­lä muis­te­len olleeni kyy­dis­sä raitio­vau­nun ajaes­sa huimaa vauh­tia lyhyen hetken.

    Mikäli jok­e­ri­akin ale­taan aja­maan kiskoil­la, jot­ka ovat liiken­teen armoil­la, autoile­maan kykenevät pysyvät autoissaan.

  19. “Rat­ti” on molem­mis­sa päis­sä ja niin­pä myös ovet molem­mil­la sivuil­la. Se taas tarkoit­taa, että las­ten­vaunuille ei ole oikein luon­te­vaa paikkaa — tai sit­ten sen vääräl­lä puolel­la ole­van oven eteen voi pan­na lastenvaunut.

  20. Eivät raideleveys ja nopeus ole toi­sis­taan riip­pu­vaisia, kyl­lä ne ovat muut tek­i­jät jot­ka hidas­ta­vat niin ratikkaa kuin dösää.
    Nämä uudet mata­lalat­tia vaunut kulke­vat kyl­lä kun vaan on tilaisu­us. Pääsin viime kesänä todis­ta­maan tämän kun Hämeen­tiel­lä, Sörnäi­nen-Hakanie­mi välil­lä ratik­ka painui bussin ohi, eikä se bus­sikaan seissyt.

  21. # Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 12.12.2008 kel­lo 14:34

    “Rat­ti” on molem­mis­sa päis­sä ja niin­pä myös ovet molem­mil­la sivuil­la. Se taas tarkoit­taa, että las­ten­vaunuille ei ole oikein luon­te­vaa paikkaa — tai sit­ten sen vääräl­lä puolel­la ole­van oven eteen voi pan­na lastenvaunut.”

    Mah­tu­vathan nuo metroonkin, ja hyvin vielä. Onhan siinä hie­man enem­män lev­eyt­tä, mut­ta en näe tässä mitään ongel­maa. Vaunu­jen kiin­ni­tyk­seen on paneudut­ta­va suunnitteluvaiheessa.
    Moni näyt­tä jät­tävän las­ten­vaunut met­rossa ja bus­sis­sa ‑vau­nun omien jar­ru­jen varaan, mut­ta mielestäni se ei ole riit­tävä kiinnittys.

  22. Vaik­ka olisikin ovet molem­min puolin, saisi lastenrattaille/pyörätuoleille tilaa jät­tämäl­lä kiin­teät penkit lait­ta­mat­ta yhteen väli­palaan. Vähän samoin kuin uusis­sa metrovaunuis­sa on pienel­lä pätkäl­lä vain kään­töis­tuimet. Tämä vaatisi var­maan sen että spåran pitu­us on reilusti yli 28m ja siinä on use­ampi nivel.

  23. Ode kir­joit­ti

    ““Rat­ti” on molem­mis­sa päis­sä ja niin­pä myös ovet molem­mil­la sivuil­la. Se taas tarkoit­taa, että las­ten­vaunuille ei ole oikein luon­te­vaa paikkaa — tai sit­ten sen vääräl­lä puolel­la ole­van oven eteen voi pan­na lastenvaunut.”

    Tot­ta . Tuo­ta en tul­lutkaan ajatelleek­si. En kyl­lä ollut ehdot­ta­mas­sakaan kak­sir­at­tista ratikkaa. Oli­pa­han vain haus­ka huomio, jon­ka tein jos­sain Sak­san kaupungis­sa. Asia ensin ihmetytti.

Vastaa käyttäjälle Pekka Vitikainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.