Jokerin raideleveys

11.12.2008 · Aihe: _ 


Tällaisia härvelin bongasin toissa kesänä pyöräillessäni Itävallan Linzissä. Raideleveys näytti sielläkin olevan kotoinen metri. Tämä ei pärjää Helsingin keskustan mutkaisilla ja mäkisillä reiteillä, mutta pärjäisi Jokerilla, jos reitille ei tehtäisi sinne ei tehtäisi jyrkkiä mutkia.

Metrin raideleveys ei estäisi hankkimasta kansainvälistä isokokoista ratikkakalustoa. Vaikka jokeriratikoilla ei voisi ajaa keskustaan, keskustaratikat voisivat ajaa Jokerireitillä. Se olisi arvokas asia.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Jokerin raideleveys”

  1. turkkalo kirjoitti 11.12.2008 kello 21:48

    Kertoisitko vielä, mikä tässä härvelissä on parempaa kuin Helsingin perusratikassa? Nopeusko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2008 kello 21:51

    Koko.
    J

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. janne kärkkäinen kirjoitti 11.12.2008 kello 22:03

    tommoisia on ainakin zagrebissa ja istanbulissa
    kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. anonyymi kirjoitti 11.12.2008 kello 22:09

    Kyllä, olen samaa mieltä että jokerin reitillä kannattaa mahdollistaa ajaminen vanhalla kalustolla.

    Mutta jos Helsinkiin hankitaan järeämpää(=nopeampaa?) raitiokalustoa, eikö kannattaisi jossain vaiheessa miettiä voisiko niillä ajaa myös, ei niin mutkaisilla ja mäkisillä, esikaupunki reiteillä(4,6,8,10)?

    Varsinkin jos Laajasalon tuleva raitiolinjasto olisi jokerikalustolle sopivaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Keskustalainen kirjoitti 11.12.2008 kello 22:50

    Itse käytän jokeri-bussia päivittäin. Työmatka Viikistä Espooseen kestää yli 40 minuuttia, vaikka asunn kävelymatkan päässä jokeripysäkistä ( harvinainen tilanne Viikissä!!!) ja työpaikka on 2 minuutin kävelymatkan päässä Espoon pysäkiltä. Aika on tuskallisen pitkä ja lähestulkoon sama jos valitsee polkupyörän julkisen sijasta[sic]. Näkisin, että raideleveyden valintaa tehdessä tärkeintä on matka-ajan minimointi -ei suinkaan vanhan kaluston uusiokäyttö.
    Muussa tapauksessa raidejokerin houkuttelevuus ei pärjää autolle, jolle yhä tarjotaan ilmaisia parkkiparkkipaikkoja työpaikan toimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tavallinen teknikko kirjoitti 11.12.2008 kello 22:57

    Kyllä kuva puhuu itsestään paljon. Mutta muutamia puutteita kuvassa on.

    1
    Kuinka härveli olisi talvella sovelias Helsinkiin ja lähiympäristöön. Pendolinokaan ei ole vielä toimiva. Se taidettiinkin hankkia puolivalmisteena kun jotkut tahot halusivat säästää.

    2.
    Kuvan väline on varmaan tosi kiva väline Helsingin kantakaupunkilaisten käytettäväksi nyky-ratikan tilalle.

    3.
    Mummut ja papatkin pääsevät härvelin kyytiin kun se on riittävän matala.

    Eikö helsinkiläiset ole jo viimevuosien aikana oppineet sen, että miltä laite näyttää, ei tarkoita sitä, että kuinka kiva sillä on päästä määräajassa paikasta toiseen.

    Kuis se puolalaisten rakentama Suomen-Linnan lautta jaksaa tänään.

    No, nykyjäänhän on niin, että kakku näyttää päältä kauniimmalta kuin ennen. Vihreitä kukkia vielä härvelin etuikkunnaan, niin alkaapi Helsingin väki hurraamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juha kirjoitti 11.12.2008 kello 23:23

    En ole ollut joukkoliikenteen käyttäjä sitten opiskeluvuosien. Mutta yksi vinkki. Matkustusmukavuus. Jos menen istumaan ratikan penkille, niin viereen mahtuu vain pieni nainen tai lapsi. Kandee harkita, että ostais ratikan, missä kaksi miestä mahtuisi istumaan vierekkäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kaj Luukko kirjoitti 11.12.2008 kello 23:59

    Minulle on jäänyt vähän arvoitukseksi, miten pikaratikka eroaa tavallisesta ratikasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ripa kirjoitti 12.12.2008 kello 0:21

    Ainakin täällä Brysselissä nuo “madot” taittavat mutkat paremmin kuin vanhat 1-2 niveliset. Veikkanpa, että niilä on myös enemmän vetäviä pyöriä ja siten parempi mäennousukyky kuin vanhemmilla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Keijo-Figaro kirjoitti 12.12.2008 kello 6:14

    turkkalo kirjoitti 11.12.2008 kello 21:48 “Kertoisitko vielä, mikä tässä härvelissä on parempaa kuin Helsingin perusratikassa?”

    Vaunu näyttää ainakin kuvassa esteettisesti sopusuhtaiselta, mikä kaupunkiestetiikasta kiinnostuneelle on tärkeä asia.

    Vaunu suorastaan kutsuu käyttämään sitä ja sehän ratikoiden tarkoitus olisi.

    Barcelonassa oli myös kauniita ratikoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 12.12.2008 kello 8:15

    Pikagooglauksella jäljitin, että kyseinen härveli on ilmeisesti Bombardier Flexity Outlook, http://tinyurl.com/687nel, leveys 2,3m, pituus 40m, 71 istuma- ja 156 seisomapaikkaa (keskieurooppalaiset laittaa yleensä vähemmän penkkejä kuin meillä on tapana). Linzissä on muuten ilmeisesti 900mm raideleveys… Tuo tuskin kävisi kuitenkaan Helsinkiin, johtuen tuosta 100% matalalattiasta, eikä niinkään pituudesta. (Onko tuo itseasiassa samaa perusmallia kuin HKL:n Variot?)

    Helsingissä pisin ratikka on tällä hetkellä jatkopalamalli vanhasta Valmetista, 28m. Jos halutaan pidempiä ratikoita niin ainakin osaa pysäkeistä pitää pidentää. Toki ratikoita voi jatkaa perävaunullakin, niin Helsingissäkin aikanaan tehtiin: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl501/hkl501.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 12.12.2008 kello 8:29

    Saksalainen raideharrastijien lehti kävi taannoin Helsingissä tutustumismatkalle, raportoivat että kalusto ja joukkoliikenne on kokonaisuudessaan hyvää, mutta ratikkaradan kunto on kuin Itä-Saksassa ennen yhdistymistä… Sittemmin siellä on radat modernisoitu.

    Raidejokerin/Laajasalon ratikan yhteydessä kannattaisi kunnostaa pääreitit nykyaikaiseksi, esim. Mannerheimintie. Tai tehdään vaikka se Töölön metro ratikkatunnelissa, toinen pää kakkosmetroa muuttui jo ratikaksi (Laajasalo).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jukka Siren kirjoitti 12.12.2008 kello 8:44

    Mutkaisuuden lisäksi mäkisyys on Helsingissä pitkille matalalattiaratikoille ongelma. Asuin Flemarilla kun “mittarimatoja” alettiin testaamaan ja muistelen että ne olivat usein jäädä Kalliossa mahastaan kiinni ennen muutostöitä.

    Mihin kariutui koekäytössä olleiden zagrebilaisten osto? Vai onko se vielä harkinnassa? Kesälomalla niiden syntymäkaupungissa tarjosivat hyvää kyytiä.

    Raideleveys ei kai sinänsä ole nykytekniikalla este suurille nopeuksille. Suurin osa Japanin rataverkkoa on 1067 mm eli tikkuaskin verran enemmän kuin Stadin ratikoiden. Samoin muun muassa Etelä-Afrikan radat joilla kulkee isoja malmijunia ja kuuluisia pikajunia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juha Mäenpää kirjoitti 12.12.2008 kello 8:46

    Hei vaan keskustalainen Viikistä,

    itsekin olen viimeisen puolitoista vuotta aina silloin tällöin tutustunut työmatkaliikenteeseen Viikistä Espooseen, Karamalmille,

    – olet onnekas, jos työpaikkasi on parin minuutin päässä Jokeri-pysäkistä.

    – 40 minuuttia ei ole pitkä aika Viikistä Espooseen 🙂 ainakaan klo 8-9 välillä aamuisin

    – hieman ihmetytttää, että Viikin kirjastossa seinällä olevassa kaavassa on Latokartanonkaarelle varattu mahdollisuus pikaraitiotielle, aina vuoteen 2020 saakka. Tällä ripeydellä varaus olisi kannattanut tehdä saman tien vuoteen 2120, ei tarvitse päivittää kaavaa aina 20-30 vuoden välein (nojoo, sarkasmia yritin tässä),

    – mukavan näköinen ratikka Linzissä, hauska mötikkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ilkka kirjoitti 12.12.2008 kello 8:47

    Onpas se komia vonkale 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 12.12.2008 kello 9:09

    Vielä yksi kommentti, eli miksi Osmo on oikeilla jäljillä:

    Jos Raidejokeri on yhteensopiva nykyisen ratikkaverkon kanssa, niin on kaikin puolin luontevaa ja järkevää että nykyratikat käyvät kääntymässä sillä, esim. lännestä itään:
    4 Munkkiniemi – Munkkivuori – Pitäjänmäki tai Munkkiniemi – Otaniemi
    10 Pikku-Huopalahti – Etelä-Haaga
    1 Käpylä – Maunula tai Oulunkylän asema
    6 Arabia – Viikki
    Ja mahd. Laajasalo – Roihuvuori – Itäkeskus, sekä jos nyt oikein kerettiläiseksi ruvetaan niin Ruoholahti – Lauttasaari – Westend… Noita voi myös yhdistellä pohjoiskautta, esim. 1 + 10 tai 4 + 10.

    Pitäisikin puhua ratikkaverkon pohjoislaajennuksesta eikä Jokerista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. J. Värälä kirjoitti 12.12.2008 kello 10:51

    Keskustalainen: Jos linjaa halutaan tosissaan nopeuttaa, on tärkeämpää keskittyä turhien pysähdysten karsimiseen kuin huippunopeuden maksimointiin. Ruuhkista ja punaisista valoista pitää päästä eroon.

    Se toinen bussijokerin hidaste, pysäkkiaikojen pituus, ratkeaa raitiovaunujen myötä, kun kaikkien ei tarvitse ängetä samasta ovesta sisään. Kuljettajarahastuskin on raidejokerin valmistuessa historiaa.

    Kannatan kyllä leveätä raidetta, jos siitä saadaan näiden keskeisempien nopeuttamistoimien jälkeenkin oleellista nopeusetua 1000mm verrattuna, mutta tämänhetkisten tietojen pohjalta en tähän usko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2008 kello 11:06

    Huomasitteko muuten, että (todennäköisesti) koslassa on kuljettajanpaikka molemmissa päissä. En muuten ymmärrä, miksi ajovalojen rinnalla on takavalot.

    Tämä lienee yleistä Keski-Euroopassa, koska silloin päättäreillä ei tarvita (jyrkkiä) kääntymisreittejä. Junissahan tämä on Saksassa kai ihan sääntö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Antti kirjoitti 12.12.2008 kello 11:42

    Onko oikein edes puhua mistään pikaraitiolionjasta Jokeri-sporan yhteydessä? Ksv:n sivuilla olevista kartoista päättelisin että raiteet kulkisivat pääosin nykyistä bussireittiä, ainoastaan Pitskusta oikastaisiin pois katuliikenteen seasta. Valtaosa reitistä menee yleisessä katuverkossa, muun liikenteen keskellä spora ei pääse yhtään sen nopeammin kuin muukaan liikenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. anonyymi kirjoitti 12.12.2008 kello 12:32

    Minua hieman ihmetyttää, jos kerran nykyinen spåraverkko on liian mäkinen ja mutkainen modernille, tilavalle ja nopealle kalustolle, niin miksi viimeiset raitiolinjan laajennukset(9+kampin rata) on viety mahdollisimman mutkaista ja korkeuseroja sisältävää kadunpätkää myöten.

    Jotenkin saa kuvan ettei spåraa haluta liikaa kävelyä nopeammaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Shakeem kirjoitti 12.12.2008 kello 13:28

    Yhdyn Antin mielipiteeseen. Sinänsä ihan hyvin vanhaakin raitiotiekalustoa voidaan kutsua pikaraitiotieksi, kunhan se saataisiin pois yleisen liikenteen armoilta – edes osin.

    Ongelmana ei varmasti ole näiden vaunujen nopeus, vaan se ettei se etene kuin muutaman metrin kerrallaan kunnes taas seistään. Joskus mannerheimintiellä muistelen olleeni kyydissä raitiovaunun ajaessa huimaa vauhtia lyhyen hetken.

    Mikäli jokeriakin aletaan ajamaan kiskoilla, jotka ovat liikenteen armoilla, autoilemaan kykenevät pysyvät autoissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2008 kello 14:34

    “Ratti” on molemmissa päissä ja niinpä myös ovet molemmilla sivuilla. Se taas tarkoittaa, että lastenvaunuille ei ole oikein luontevaa paikkaa – tai sitten sen väärällä puolella olevan oven eteen voi panna lastenvaunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pekka Vitikainen kirjoitti 12.12.2008 kello 14:39

    Eivät raideleveys ja nopeus ole toisistaan riippuvaisia, kyllä ne ovat muut tekijät jotka hidastavat niin ratikkaa kuin dösää.
    Nämä uudet matalalattia vaunut kulkevat kyllä kun vaan on tilaisuus. Pääsin viime kesänä todistamaan tämän kun Hämeentiellä, Sörnäinen-Hakaniemi välillä ratikka painui bussin ohi, eikä se bussikaan seissyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Pekka Vitikainen kirjoitti 12.12.2008 kello 14:44

    # Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2008 kello 14:34

    “Ratti” on molemmissa päissä ja niinpä myös ovet molemmilla sivuilla. Se taas tarkoittaa, että lastenvaunuille ei ole oikein luontevaa paikkaa – tai sitten sen väärällä puolella olevan oven eteen voi panna lastenvaunut.”

    Mahtuvathan nuo metroonkin, ja hyvin vielä. Onhan siinä hieman enemmän leveyttä, mutta en näe tässä mitään ongelmaa. Vaunujen kiinnitykseen on paneuduttava suunnitteluvaiheessa.
    Moni näyttä jättävän lastenvaunut metrossa ja bussissa -vaunun omien jarrujen varaan, mutta mielestäni se ei ole riittävä kiinnittys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. anonyymi kirjoitti 12.12.2008 kello 16:21

    Vaikka olisikin ovet molemmin puolin, saisi lastenrattaille/pyörätuoleille tilaa jättämällä kiinteät penkit laittamatta yhteen välipalaan. Vähän samoin kuin uusissa metrovaunuissa on pienellä pätkällä vain kääntöistuimet. Tämä vaatisi varmaan sen että spåran pituus on reilusti yli 28m ja siinä on useampi nivel.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2008 kello 17:01

    Ode kirjoitti

    ““Ratti” on molemmissa päissä ja niinpä myös ovet molemmilla sivuilla. Se taas tarkoittaa, että lastenvaunuille ei ole oikein luontevaa paikkaa – tai sitten sen väärällä puolella olevan oven eteen voi panna lastenvaunut.”

    Totta . Tuota en tullutkaan ajatelleeksi. En kyllä ollut ehdottamassakaan kaksirattista ratikkaa. Olipahan vain hauska huomio, jonka tein jossain Saksan kaupungissa. Asia ensin ihmetytti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus