Toisen tontille saa nyt pysäköidä

Kun oikeu­sis­tuimet päät­tivät, ettei yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvo­ja saa per­iä hin­taa yksi­tyiselle ton­tille pysäköin­nistä, on silkkaa rahan­haaskaus­ta mak­saa taloy­htiön pysäköin­tipaikas­ta. Naa­purin paikalle voi nyt rauhas­sa pysäköidä. Kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvo­ja tulee paikalle, jos isän­nöit­si­jä kut­suu ja jos isän­nöit­si­jä on itse paikalla todis­ta­mas­sa, että tämä auto on vääräl­lä paikalla. Kun taloy­htiö teki sopimuk­sen yksi­tyisen kanssa, se antoi sille luet­telon pysäköin­tipaikko­jen “omis­ta­jista”. Tähän luet­teloon valvo­ja ver­tasi pysäköi­tyjä, ja sakot­ti naa­purin paikan varastanutta.

Mik­si kun­nalli­nen pysäkölin­nin­valvo­ja ei voisi toimia kuten yksi­tyi­nen toimi?

On muutenkin kum­mallista säästämistä Helsin­gin kaupungilta, että nyls pysäköin­nin valvo­jis­sa säästetään, vaik­ka nämä tuo­vat palkkansa moninker­tais­es­ti takaisin.

64 vastausta artikkeliin “Toisen tontille saa nyt pysäköidä”

  1. Pysäköin­nin­valvon­nan kan­nat­taisikin keskit­tyä nimeno­maan valvo­maan taloy­htiöi­den pysäköin­tipaikko­ja tähän tapaan. Paikkako­htaiset luvat on help­po tarkas­taa, siitä ei syn­ny paljon mitään kuluja. 

    Tosin tässä on nyt ongel­ma, että jos min­ul­la on oma paik­ka, niin onko min­ul­la vaiko eikö ole oikeut­ta antaa kaverin käyt­töön vaik­ka sik­si aikaa kun olen kesäl­lä mökil­lä? Jos se on autoko­htainen, en näe tämän kieltämisessä mitään järkeä. Sik­si tuo tarkastelu voi olla vaikeaa.

    Sen­si­jaan auton ikku­naan laitet­tavien lupi­en tarkas­tus ei pitäisi olla mikään ongelma. 

    Toisaal­ta, auto­ton­ta keskus­taa ajavien kan­nat­taa muis­taa, että tehos­tunut pysäköin­ti­valvon­ta lisää parkkipaikko­jen kier­toa ja siten lisää autoilua keskustassa.

  2. Tiedemies: “Toisaal­ta, auto­ton­ta keskus­taa ajavien kan­nat­taa muis­taa, että tehos­tunut pysäköin­ti­valvon­ta lisää parkkipaikko­jen kier­toa ja siten lisää autoilua keskustassa.”

    Ei vält­tämät­tä. Väärin­pysäköin­ti ei ole pelkästään autopaikan viemistä joltain toiselta autol­ta vaan tilan viemistä jostain, mihin auto ei kuu­lu lainkaan, kuten jalka­käytävältä, suo­ja­tien vier­estä tai mis­tä mil­loinkin. Kek­seliäisyy­del­lä ei ole rajo­ja, kun autoa työn­netään pahim­mil­laan esim. spo­rakaistan ja ajo­radan väliselle korokkeelle Foru­min kohdal­la. Näis­sä tapauk­sis­sa­han pysäköin­tika­p­a­siteet­tia kas­vate­taan omaval­tais­es­ti, kun auto on ajet­tu kaupunki­in, mut­ta se ei kulu­ta luval­lis­ten paikko­jen rajal­lista määrää. Jos täl­lainen anarkia saadaan teho­valvon­nal­la kuri­in, kyn­nyk­sen lähteä autol­la keskus­taan pitäisi kaiken jär­jen mukaan nous­ta, kun paikan saamisen epä­var­muus lisääntyy.

  3. Ei toisen ton­tille saa pysäköidä eikä ole koskaan saanutkaan. Kohtu­ullisen pes­simisti­nen näke­mys kans­saih­mis­es­tä, että kukaan ei nou­da­ta lake­ja sekä hyviä tapo­ja, jos tietää, että niiden rikkomis­es­ta ei tule sanktioita.

    Suurin osa taloy­htiöi­den parkkipaikoista on valvo­mat­to­mia eikä täl­laista väärinkäyt­töä esi­in­ny (en ole koskaan Espoos­sa täl­laiseen tör­män­nyt, onko Helsingis­sä toisin?). 

    Mik­si siis väärinkäyt­tö lisään­ty­isi nyt?

  4. “Naa­purin paikalle voi nyt rauhas­sa pysäköidä”

    Ei kan­na­ta yrit­tää ainakaan mun paikalle vak­i­tuis­es­ti, saat­taa nimit­tiän renkaista kara­ta ilmat 😉

  5. “Ei kan­na­ta yrit­tää ainakaan mun paikalle vak­i­tuis­es­ti, saat­taa nimit­tiän renkaista kara­ta ilmat”

    Myös autot­tomille sisäpi­hoille pysäköi­jälle saat­taa käy­dä niin, että auton kyl­keen ilmestyy avaimil­la vedet­ty skraidu…

  6. Puudeli ei usko, että autoil­i­jois­sa olisi niin huonos­ti käyt­täy­tyviä, että pysäköi­sivät toisen ton­tille, vaik­ka siitä ei rankaistaisikaan.

    Mitenkähän luulet tuon pysäköin­nin­valvon­tay­htiön saa­neen tulon­sa, jos kukaan ei koskaan pysäköi toisen ton­tille? Eräs kan­takaupungis­sa asu­va tut­tani valit­ti, että hei­dän pihansa on nyt aivan täyn­nä ulkopåuolis­ten auto­ja, kun kaik­ki tietävät, että yksi­ty­isille pihoille pysäköimi­nen on ilmaista, mut­ta kadul­la pitää mak­saa pysäköintimaksu.

  7. Emma Lon­don:

    “Myös autot­tomille sisäpi­hoille pysäköi­jälle saat­taa käy­dä niin, että auton kyl­keen ilmestyy avaimil­la vedet­ty skraidu…”

    Sinivihreä:

    Korkealu­okkainen lain­säädän­tö/-tulk­in­ta näyt­tää elvyt­tävän van­ho­ja kun­non anarkismiperinteitä.

    Kyl­lä tässä vielä maalaisjär­ki löy­tyy, kun­han kyllin mon­ta lak­i­henkilöä on ensin joutunut sol­muun pykäläviidakossa.

  8. Yhteiskun­nan kehi­tys menee out­oon suun­taan, jos julk­isten resurssien puut­teen vuok­si enenevis­sä määrin valvon­taa siir­retään yksi­ty­isille tahoille (vrt. Lex Nokia). Tämän lisäk­si vieras­tan voimakkaasti aja­tus­ta, että nämä toim­i­jat määrit­televät itse myös sanktiot. 

    Eikös samal­la taval­la voitaisi kohdel­la myös esim. talon­va­l­taa­jia tai mur­to­varkai­ta: “Avaa­mal­la tämän oven ilman asian­mukaista, talon käyt­töön oikeut­tavaa lupaa, sitoudut mak­samaan 1000 euroa jokaiselta alka­val­ta vuorokaudelta.”

  9. Onko jol­lain tietoa siitä, miten nuo pysäköin­nin­valvon­ta fir­mat on rahoit­ta­neet toim­intansa, eli tuli­vatko niiden tulot pääsään­töis­es­ti niistä pysäköin­tivirheistä, vai mak­soiko palvelun tilaa­jat niistä minkä verran? 

    Koitin joskus etsiä niiden sivuil­ta hin­nas­toa, mut­ta yllät­täen ei löy­tynyt hin­taa sille, kuin­ka paljon niiden kylt­tien pystyt­tämis­es­tä ja paikalla käyn­nistä kiin­teistön omis­ta­jal­ta veloitettiin.

  10. Mei­dän taloy­htiössä ei mak­sanut tuo pysäköin­nin­valvon­ta mitään. Ker­toi­vat kysyt­täessä, että virhe­mak­su­ista saatavil­la tuloil­la pyörii.

  11. Halu­aisin laa­jen­taa keskustelua kun­nal­lisen pysäöin­nin­valvon­nan kan­nat­tavu­u­teen. Jokainen meistä näkee, että auto­ja seisoo ihan mis­sä tahansa, eikä niis­sä mon­estikaan näe lap­pu­ja ikkunoissa.

    Halu­aisin siis kysyä onko kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta kan­nat­tavaa toim­intaa ja kan­nat­taisiko sinne palkata lisää väkeä. Mis­sähän mah­taa kulkea “kyl­lästymispiste”, jol­loin lisäväen palkkaami­nen muut­tuu kannattamattomaksi?

    Oma tun­tu­mani on, että vielä ei tehokku­udessa olla lähel­läkään mak­simia. Luva­ton pysäköin­ti olisi oman käsi­tyk­seni mukaan hel­posti rahastet­tavis­sa roimemmin.

    Ja tarken­nuk­se­na vielä, että puhun nyt ihan julk­i­sista virhep­ysäköin­neistä. Piho­ja ja tont­te­ja sivulli­nen ei pysty silmämääräis­es­ti havainnoimaan.

    Jos­sakin vai­heessa kiin­ni­jäämisen ris­ki kas­vaisi oletet­tavasti niin suurek­si, että pysäköin­ti muut­tuisi lähem­mäk­si lail­lista ja kun­nan tulo­ja ei saisi enää kas­vatet­tua. Eikä uusia työ­paikko­ja enää valvon­taan kan­nat­taisi myöskään lisätä. Minus­ta nyt ei olla lähel­läkään tuo­ta. Tuo tilanne toki johtaisi (omas­ta mielestäni) viihty­isyy­den lisään­tymiseen, mikä olisi ihan arvo sinänsä.

    Tietääkö kukaan näitä tehokku­us­luku­ja ja onko niistä mis­sään mitään julk­ista tietoa?

  12. Tääl­lä meil­lä on paljon yksi­ty­is­teitä. Saisinko sakot­taa oma­lle tilille, jos ostan tutkan? Pitänee var­maan ostaa veropörssikin, niin osaa laskea päiväsakot.

  13. “On muutenkin kum­mallista säästämistä Helsin­gin kaupungilta, että nyls pysäköin­nin valvo­jis­sa säästetään, vaik­ka nämä tuo­vat palkkansa moninker­tais­es­ti takaisin.”

    Tren­di on ilmeis­es­ti muut­tumas­sa, Helsin­gin talousarvios­sa 2009 pysäköin­tivirhe­mak­suke­hoituk­sia kaavail­laan jaet­tavak­si 230000, kun luku 2007 on ollut 194761, ja arvio 2008 190000.

  14. Yksi­tyisessä valvon­nas­sa tulee mukanaan mon­ta arvaam­a­ton­ta oikeustur­va­seikkaa. Käytän­nössä yksi­tyisen mak­sun saa­ja on huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin kun­nan tai poli­isin maksuttama.

    Ks vaik­ka nuo kohdat:

    “12 §
    Pysäköin­nin­valvo­ja voi, mil­loin siihen on pakot­tavia syitä, myön­tää mak­sua­jan pidennystä.

    13 §
    Ajoneu­von kul­jet­ta­jal­la, omis­ta­jal­la tai halti­jal­la, joka kat­soo pysäköin­tivirhe­mak­sua koske­van mak­suke­ho­tuk­sen tai mak­sumääräyk­sen taik­ka mak­sun koro­tuk­sen aiheet­tomak­si, on oikeus sääde­tyn mak­sua­jan kulues­sa esit­tää vasta­lause pysäköin­nin­valvo­jalle. Tämän on viivy­tyk­set­tä ratkaista­va asia ja annet­ta­va päätös asianomaiselle tiedoksi.

    Jos pysäköin­nin­valvo­ja hyväksyy vasta­lauseen, hänen on peru­utet­ta­va mak­suke­ho­tus tai mak­sumääräys taik­ka mak­sun koro­tus ja mil­loin mak­su jo on suoritet­tu, määrät­tävä liikaa mak­set­tu määrä asianomaiselle heti palautettavaksi.

    14 §
    Pysäköin­nin­valvo­jan vasta­lauseen joh­dos­ta anta­maan päätök­seen saa hakea muu­tos­ta valit­ta­mal­la lääni­noikeu­teen 30 päivässä päätök­sen tiedok­sisaan­nista nou­dat­taen, mitä muu­tok­sen­haus­ta hallintoa­siois­sa annetus­sa lais­sa (154/50) on säädet­ty. Val­i­tuskir­jelmään on sen lisäk­si, mitä siitä on erik­seen säädet­ty, liitet­tävä todis­tus vaa­di­tun mak­sun suorit­tamis­es­ta määräa­jas­sa uhal­la, että val­i­tus muuten jätetään tutki­mat­ta. Ennen asian ratkaisemista lääni­noikeu­den on han­kit­ta­va asi­as­sa pysäköin­nin­valvo­jan lausun­to. Val­i­tuskir­jelmän saa toimit­taa myös pysäköin­nin­valvo­jalle, jon­ka tulee sil­loin oman lausun­ton­sa ohel­la toimit­taa se lääni­noikeudelle. Lääni­noikeu­den päätök­seen ei saa hakea muu­tos­ta valit­ta­mal­la. (10.3.1989/254) ”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700248

    Ymmärtääk­seni yksi­ty­is­ten fir­mo­jen käytän­nöistä ja virhei­den oikaisu­ista — niitäkin voi sat­tua vai? — ei ole säädet­ty mitenkään. Asi­at siis ratko­taan käräjil­lä, kuten on jo tehty. Se on liian kallis ja riskaa­beli käytän­nössä ensisi­jainen oikaisunhakupaikka.

    On oikein hyvä, että nämä parkki­fir­mat häädet­ti­in huis pois. Toiv­ot­tavasti päätös pysyy myös korkeim­mas­sa, jos asia sinne pää­tyy. Joku sakko tai pieni tai mik­sei suurikin vankeusran­gais­tus lain­rikkomis­es­ta eli tekona kuvat­en ihmis­ten luvat­tomas­ta sakot­tamis­es­ta olisi ihan jees.

    Osmo lie­nee reht­inä miehenä samaa mieltä? Pan­naako muielu­um­min kolme vai neljä vuot­taa häkkiä, ehdota?

  15. “Yhteiskun­nan kehi­tys menee out­oon suun­taan, jos julk­isten resurssien puut­teen vuok­si enenevis­sä määrin valvon­taa siir­retään yksi­ty­isille tahoille (vrt. Lex Nokia). ”

    Lex Nokian tapaus eroaa merkit­tävästi sen vuok­si, että siinä puu­tu­taan yksi­ty­isyy­den suo­jaan. Virheelli­nen pysäköin­ti ei ole oikein sama asia. Enkä oikein osaa nähdä täl­laista asi­aa ongel­mana, julki­nen val­ta on tun­netun kankea toim­i­maan niin, että sitä valvon­taa olisi sil­loin siel­lä mis­sä sitä tarvitaan. 

    “Tämän lisäk­si vieras­tan voimakkaasti aja­tus­ta, että nämä toim­i­jat määrit­televät itse myös sanktiot. ”

    Kohtu­ut­tomien ylilyön­tien suh­teen olen samaa mieltä. Mut­ta mik­si taloy­htiö ei voisi itse päät­tää olisiko 40 vai 50 euroa parem­pi sakko? Eikö taloy­htiön kan­nat­taisi (ja sil­lä olisi oikeus) aset­taa sakko sel­l­aisek­si, että taloy­htiön koke­ma hait­ta väärin park­keer­aa­jista ja sakoista saata­vat tulot ovat balanssissa?

    Kysymyshän ei ole muus­ta kuin nykyisen lain­säädän­nön tulkin­nas­ta, ja lake­ja voi aina muuttaa. 

    Sinän­sä mielestäni voisi olla fik­su aja­tus lail­lis­taa yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta (ja mik­sei vaik­ka ulkois­taa kun­nalli­nen valvon­ta yksi­ty­isille), kun­han jotkin yksi­tyisko­h­dat mietitään ensin lop­pu­un. Kuten esimerkik­si kuin­ka suuri tarkas­tus­mak­su saa olla, kuin­ka näkyvästi sakkoalue pitää merk­itä ja miten huole­hdi­taan, että kil­pailu valvon­tayrit­täjien kesken toimii hiukan parem­min kuin kat­sas­tusyrit­täjien välillä.

  16. B.Wisser: Yhteiskun­ta ei mene ollenkaan out­oon, vaan enem­mänkin hyvään suun­taan, jos jokaiseen asi­aan ei tarvi­ta val­tion virkami­estä. Hom­mat kan­nat­taa hoitaa mah­dol­lisim­man tehokkaasti resursse­ja haaskaa­mat­ta. Jos kaupungeil­la ei ole halua eikä kykyä jär­jestää pysäköin­nin­valvon­taa ja yksi­tyi­nen yri­tys siitä suo­ri­u­tuu, niin tämähän on yhteiskun­nalle val­ta­van hieno asia.

    Opa: Jät­tämäl­lä pysäköin­nin­valvon­ta yksi­tyiselle sek­to­rille se etsii itse tuon tas­apain­oti­lan, Tieto on kyl­lä mie­lenki­in­toinen, mut­ta ei tarpeellinen.

    nimi on: Jos nuo samat lakipykälät sitois yksi­ty­istä pysäköin­nin­valvon­taa, niin sul­la ei olis mitään sitä vastaa?

  17. Oikeushan teki sen mitä oikeu­den tulee tehdä eli luki lakia. Sen sijaan Helsin­gin kaupun­gin johta­vat puolueet ovat tosi­aan ilmeis­es­ti sopi­neet, ettei toisen paikalle pysäköin­ti­in puu­tu­ta, vaikkei puut­tumi­nen kaupungille mitään maksa. 

    Tämä on selkeästi kun­nal­lispoli­it­ti­nen päätös. Voisitko val­ot­taa meille mah­dol­lis­ten neu­vot­telu­jen taus­taa, kuka vaati mitä?

  18. Osmo, eivätkös pysäköin­nin­valvontafir­mat saa­neet tulon­sa enim­mäk­seen ostoskeskusten, viras­to­jen ja muiden kau­pal­liseen tarkoituk­seen varat­tu­jen parkkipaikko­jen valvon­nas­ta? Tilas­to­ja em. yri­tyk­set eivät var­masti pal­jas­ta, mut­ta oma per­stun­tu­ma näki valvon­nas­ta ilmoit­tavia taulu­ja vain viras­to­jen (mm. Helsin­gin oikeusta­lo sic!), ostoskeskusten, huolta­moiden, ham­puri­lais­rav­in­toloiden ja kaup­po­jen parkkik­sil­lä. Siis lähinä yhteisö­jen, joil­la on kau­pal­liset intres­sit pelissä.

    Ja Espoos­sa yksi­tyiset fir­mat eivät pahem­min val­vo taloy­htiöi­den parkkipaikko­ja ja tämän takia liitin kom­ment­ti­in kysymyk­sen onko Helsingis­sa asi­at toisin? 

    Kan­takaupungis­sakin voita­neen rajoit­taa asi­at­tomien pääsyä esimerkik­si sähköisin puomein. Näin ainakin tehti­in edel­lisen taloy­htiuömme pihal­la Espoos­sa, erään suuren kaup­pakeskuk­sen välit­tömässä läheisyydessä.

  19. Se mitä asi­as­ta maal­likkona ymmär­rän on että mak­sut voi jät­tää mak­samat­ta kahdes­ta syys­tä (tietoni ovat aiem­mas­ta Van­taan käräjäoikeu­den päätök­ses­tä joka kai nyt jäi voimaan):

    1. Vaik­ka (yksi­ty­isoikeudelli­nen) sopimus syn­ty­isikin, on sopimus­rikko­muk­sen näyt­tö­taak­ka kan­ta­jal­la, vas­taa­ja voi aina sanoa ettei kul­jet­tanut ajoneuvoa.

    2. Sopimus­sank­tio rin­naste­taan pysäköin­tivirhe­mak­sun määräämiseen sik­si että ne kumpikin perus­tu­vat samaan tieli­iken­nelain pykälään, ja ovat mak­sun saa­jan kannal­ta samankaltaisia. Täl­lä on se seu­raus että mak­sun määräämi­nen edel­lyt­tää lais­sa määritel­tyä vira­nomaisen toimi­val­taa jota ei yksi­tyisel­lä voi olla ilman että asi­as­ta on ole­mas­sa laki.

    Koko episo­di sinän­sä tuo esille jälleen ker­ran sen ikävän tosi­seikan että suuri osa ihmi­sistä nou­dat­taa sopimuk­sia vain sil­loin kun rikko­muk­ses­ta kiin­ni­jäämisen ris­ki on riit­tävän suuri. Käräjäoikeushan oli nimeno­mais­es­ti sitä mieltä että sopimus voi syn­tyä ajoneu­von pysäköimisel­lä, eli luvat­tomasti pysäköi­jä olisi näin syyl­listynyt sopimusrikkomukseen.

    Kaupungille tämä antaisi uut­ta lakia odotel­lessa oivan mah­dol­lisu­u­den kar­tut­taa kas­saansa muu­ta­mal­la lisämiljoon­al­la jo vuodelle 2009 bud­je­toitu­jen lisäk­si kun nyt markki­noil­la on selvästikin lak­isääteisille pysäköin­tivirhe­mak­suille kas­vavaa kysyntää.

  20. “nimi on: Jos nuo samat lakipykälät sitois yksi­ty­istä pysäköin­nin­valvon­taa, niin sul­la ei olis mitään sitä vastaa?”

    Ei tietenkään. Lais­sa­han on säädet­ty mak­su­jen suurin sum­ma ja että rahat saa kun­ta. Lisäk­si asukeil­la olisi tarpeel­liset oikeussuojakeinot. 

    Kun­ta voisi tosi­aankin sopia jonkun fir­man kanssa, että provikka on vitonen/lappu, joten siinä busi­ness ja valvon­ta pain­ot­tuisi aina oikein niille alueille, jos­sa saalis tuok­suu. Eli pysäköidään väärin.

    Kun kun­ta ja viralli­nen pysäköin­nin­valvo­ja oli­si­vat vas­tu­ulliset, ei bis­ness olisi edes liian hyvä sikäli, että “hyvä” otet­taisi­in oikeudet­tomasti mak­sutellen, kun kun­ta ja valles­man­ni jou­tu­isi­vat vas­taa­maan val­i­tuk­si­in. Valles­man­ni työlään­ty­isi kum­minkin väärin­mak­sut­ta­ji­in ja potk­isi ulos, kun ei jak­saisi seisoa viikot pitkät leivät­tömän pöy­dän edessä vas­taa­mas­sa kolt­to­sista, joi­ta ei ole itse tehnyt. 

    Viitonen/lappu olisi ihan jees: 10 lap­pus­ta tun­nis­sa kat­taa hyvin kulut ja tuot­taa jo pikkuisen voit­toa, jol­la saa uudet puolipo­h­jat. Vielä 25 euroa (5 lappua/h) pitää hengis­sä: iso­jenkin sivuku­lu­jen 1,5 jäl­keen jää 2666 euron brut­toan­sio, noin suo­ma­laisen keskipalk­ka. Tämä var­masti toteu­tu­isi, sil­lä olem­me­han nyt luke­neet, että virhep­ysäköin­ti on tavat­toman suuri ja yleinen ongelma.

  21. Puudelille.

    Kyl­lä Helsingis­sä moni asun­to-osakey­htiö on joutunut tilaa­maan tuon valvon­ta­palvelun, koskas näitä pum­mil­la pysäköi­jiä pyrkii taloy­htiöi­den pihoille aivan pil­vin pimein. Kaikkial­la se ei ole niin hel­posti por­tilla sul­jet­tavis­sa, kos­ka aina voi kouka­ta nur­mikon ja kukkaistu­tusten yli. Kata­janokan kär­jessä, jonne laiva­matkus­ta­jat tuo­vat auto­jaan mielel­län säilöön — ja tämän ilmaisek­si julis­tamisen jäl­keen var­maankin entistä enem­män — tuo taloy­htiön pysäköin­tipaik­ka näyt­tää aivan taval­liselta pysäköin­tipaikalta, johon on lukuisia sisäänkäyntejä. 

    Puudelin aja­tus perus­tuu myös tuol­laiseen “uhri mak­saa” ajatuk­seen. Ei tuol­lainen sähkö­port­ti ole mitenkään halpa. 

    Tämä tuomiois­tu­imen julis­ta­ma oikeus käytän­nössä pysäk­iöidä vaik­ka toisen toisen kukkapenkki­in pitää lopet­taa heti. Joko lakia on muutet­ta­va tai Helsin­gin pysäköin­nin­valvon­nan on otet­ta­va tehdäk­seen ne tehtävät, jot­ka yksi­tyiseltä nyt jäävät tekemät­tä. Asi­aa han­kaloit­taa se, että pum­mil­la pysäköiviä suo­jel­e­va kokoomus on estänyt pysäköin­nin­valvon­nan resur­soin­nin, vaik­ka laitos tuot­taa roimasti voit­toa ja jokainen pysäköin­nin­valvo­ja mak­saa enem­män kuin kokon­aan oman palkkansa. Ehkä mieli muut­tuu nyt, kun vil­li pysäköin­ti uhkaa töölöläistalo­jen rauhaa. Envi suo­den bud­jet­ti on kuitenkin jo tehty, joten ilman lisäbud­jet­tia ei mitään ole tehtävis­sä ennen vuot­ta 2010.

  22. (Koskas uusi keskustelu­sof­ta tulee ajanko­htaisek­si, sil­lä näi­den omien aivopieru­jen post scrip­tu­mit ovat hie­man han­kalia. Olisi helpom­paa, jos omia kir­joituk­sia voisi edi­toi­da ja täy­den­tää suo­raan.)

    Tarken­nuk­se­na tuo­hon edel­liseen taloy­htiöömme, että sen isol­ta parkkipaikalta oli Isoon Ome­naan matkaa alle 40 metriä, jol­loin kaukaa viisaasti parkkipaikalle asen­net­ti­in mekaa­ni­nen este. Tämä on mielestäni siis poikkeustapaus, jos­sa älyt­ti­in ottaa huomioon väärinkäytön lisään­tymi­nen sijain­nin vuok­si. Parkkipaikan omis­ta­jil­la oli mag­neet­tilätkä, jol­la port­ti avattiin.

    Ja sit­ten takaisin asiaan.

    Yksi­tyiseen pysäköin­nin­valvon­taan liit­tyy monia ongel­mallisia asioi­ta, joista suurin on “hil­jainen sopimi­nen”, sil­lä siinä on sian men­tävä aukko. Jos yksi­tyi­nen pysäköin­ti­mak­su annetaan aina auton omis­ta­jal­la, ei voi­da varmis­tua onko hän park­keer­an­nut väärin. Sama ongel­ma kos­kee automaat­tisia ylinopeussakko­ja, joi­ta pitää pystyä tun­nista­maan kuljettaja.

    Onko tässä mainit­se­mas­sa kan­takaupun­gin ongelmia koke­neessa taloy­htiössä tilas­toa mil­laista parkkipaikko­jen väärinkäyt­tö oli ennen yksi­ty­istä pysäköin­nin valvon­taa ja mil­laista sen aikana? Vai onko kyseessä vain sub­jek­ti­ivi­nen kom­ment­ti, joka nousee ongel­mak­si, kos­ka sen ker­toi tut­tu henkilö?

    Pysköin­tion­gel­mat ratkea­vat helpoiten tekemäl­lä pysäköin­nistä mak­sulli­nen ja/tai estämäl­lä kulku mekaanisin estein. Kuten on tehty erit­täin toimi­vasti pysäköint­laitok­sis­sa jo kauan.

    Katu­ti­lan väärinkäyt­tö voidaan tehdä inhot­tavam­mak­si nos­ta­mal­la parkkisakon enim­mäis­määrää ja lisäämäl­lä valvontaa.

  23. Kata­jan­nokallekkin voita­neen lait­taa muu­ta­ma isohko kivi kukkapenkkin, joka ei ole edes ruma ratkaisu, niin siitä ei enää auto vau­ri­ot­ta tule. Portinkaan ei tarvitse olla mekaa­ni­nen, metrin mit­tainen lukit­ta­va puo­mi riit­tää, siitäkään ei enää autol­la mah­du. Pieni vai­va tietenkin avaamis­es­ta tulee, mut­ta hal­pa hin­ta vapaas­ta pysäköintipaikasta.

    En siis mitenkään väheksy tai hyväksy laiton­ta pysäköin­tia ja sen tuo­mia ongelmia. En nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä näe yksi­ty­istä valvon­taa ratkaisuna. Hil­jaista sopimus­ta en tosin hyväksy­isi edes lakimuu­tok­sen jälkeen.

  24. Muis­tanko minä ihan väärin vai onko laki yksi­tyis­es­tä pysäköin­nin­valvon­nas­ta jo tekeillä?

  25. Kun­nal­lises­sa pysäköin­nis­sä on jo se pereiaate, että auton omis­ta­ja on vas­tu­us­sa sakoista, pysäköi kuka tahansa. Hän sit­ten selvit­tää asian auton lainaa­jan kanssa.

    On aika huono tekosyy parkkisakko­ja (ja myös ylinopeussakko­ja) vas­taan, ettei auton­o­mis­ta­ja muka tiedä, kuka hän autol­laan ajaa. Pitää jopa tietää, kos­ka on laiton­ta luovut­taa auto ajoko­r­tit­toma­lle tai humalaiselle. 

    Yksinker­tais­in­ta olisi, että kun­nat ottaisi­vat hoit­taak­seen myös yksi­ty­isaluei­den valvon­nan. Jos omat rah­keet eivät siihen riitä, sen voisi han­kkia ostopaovelu­na kil­pailu­tuk­sen jäl­keen. Kuka laput­taa pien­in­tä provikkaa vas­taan. Nykyisenä digikameroiden aikana muuten voitaisi­in hyvin men­nä siihen, että valvo­ja ottaisi väärin pysäköidys­tä autos­ta val­oku­van, niin ei tulisi jälkipeliä siitä, oliko pysäköi­ty väärin.

  26. Ode: “Asi­aa han­kaloit­taa se, että pum­mil­la pysäköiviä suo­jel­e­va kokoomus on estänyt pysäköin­nin­valvon­nan resur­soin­nin, vaik­ka laitos tuot­taa roimasti voit­toa ja jokainen pysäköin­nin­valvo­ja mak­saa enem­män kuin kokon­aan oman palkkansa.”

    Niin, eihän siitä mitään tulisi, jos joka päivä/ilta rap­sah­taisi yksi pysäköin­ti­sakko. Tääl­lä Krunikas­sa­han tuo näyt­täisi ole­van niin, että samat autot päivästä/illasta toiseen pysäköivät sekä “Pysäköin­ti kielletty”-paikalla että pihakaduille, parhaim­mil­laan suo­jatielle (sepä oivalli­nen paik­ka, aika usein löy­tyy vapaana!:)). On se niín per­hanan väärin, jos jou­tu­isi rantaan rah­vaan auto­jen viereen hienon (no, aika har­va noista oikeasti hieno­ja on) auton­sa viemään ja mikä pahin­ta 150 metriä koti­in­sa kävelemään… ei saamari:) 

    Mut­ta, sen­pä laulu­ja laulat, jon­ka kelka­s­sa olet.
    Ja eikös Töölössäkin ala vihre­itä olla jo aika merkit­tävä osa asukkaista?

  27. Ode: “Nykyisenä digikameroiden aikana muuten voitaisi­in hyvin men­nä siihen, että valvo­ja ottaisi väärin pysäköidys­tä autos­ta val­oku­van, niin ei tulisi jälkipeliä siitä, oliko pysäköi­ty väärin.”

    Mul­la­han noi­ta kuvia (ihan vain itseäni olen hausku­ut­tanut, vaik­ka You Tubi­inkin olen joskus ajatel­lut, että niitä voisi viedä) kam­er­akän­nykäl­lä napaut­tu use­ampiakin:) Mut­ta joo, saako edes autoa kuva­ta tuo­hon tarkoituk­seen, siis parkkisakko­jen paikkansa pitävyy­den todentamiseen?

  28. “Mik­si kun­nalli­nen pysäkölin­nin­valvo­ja ei voisi toimia kuten yksi­tyi­nen toimi?”

    Olen ihme­tel­lyt pitkään mon­en muun tavoin HTY:n Saariniemenkadul­la Paa­sitornin sei­nustal­la ole­vien auto­jen merkil­lisiä pysäköin­tipaikko­ja ja tapo­ja. Muu­ta­man metrin paikas­sa seisoo auto­ja, joiden taka­puskuri ulot­tuu niin pitkälle, että jalankulk­i­ja joutuu pahim­mil­laan ohit­ta­maan kadun kautta.

    Luulisi moraal­isia kan­nan­ot­to­ja har­ras­ta­van, ihmis­läheisenä itseään pitävän puolueen pystyvän parem­paan etenkin, kun sama puolue lupasi muu­ta­ma vuosi sit­ten parkki­hal­lia Hakaniemen torin alle.

    “On muutenkin kum­mallista säästämistä Helsin­gin kaupungilta, että nyls pysäköin­nin valvo­jis­sa säästetään, vaik­ka nämä tuo­vat palkkansa moninker­tais­es­ti takaisin.”

    Olen jutel­lut toisi­naan pysäköin­nin­valvo­jien kanssa. Mah­taako heil­lä olla selus­tanaan työ­nan­ta­jansa tuli.

    He vaikut­ta­vat vähän ham­paat­tomil­ta keino­va­likoimansa suh­teen. Helsin­gin kaupunkia ei raha tässä yhtey­dessä tai­da lainkaan kiinnostaa.

  29. Nykyaikana var­maan suosi­tu­impi­in väärin­pysäköin­tipaikkoi­hin voisi ihan julk­isin varoin rak­en­taa automaat­tisen pysäköin­nin­valvon­ta­jär­jestelmän joka automaat­tisen nopeusvalvon­nan tapaan perus­tu­isi rek­isterik­il­ven optiseen lukemiseen. Näin pysäköin­nin­valvo­jille jäisi aikaa keskit­tyä mui­hin kohteisiin.

    Pro­vi­siope­rusteises­sa pysäköin­nin­valvon­nas­sa on se ongel­ma, että sil­loin valvo­jal­la on taloudelli­nen insen­ti­ivi [i]edistää[/i] väärin­pysäköin­tiä esimerkik­si epä­selvil­lä ohjeil­la, rajat­a­pauk­sia (muu­ta­man min­uutin pysäköin­ti­a­jan yli­tyk­siä) kyt­täämäl­lä jne., kos­ka hän saa tulon­sa siitä. Parem­pi tapa olisi kiin­teä palkkio johon mak­set­taisi­in bonus joka olisi sitä suurem­pi, mitä vähem­män väärin pysäköi­tyjä auto­ja valvo­jan alueelta pis­toko­keessa löytyy. 

    Ehkä myös kaup­pakeskuk­set ja muut paljon pysäköin­nin­valvon­nan palvelui­ta tarvit­se­vat voisi­vat rahoit­taa pysäköin­nin­valvo­jien virko­ja, hie­man yliopis­to­jen lahjoi­tus­pro­fes­su­urien tapaan. Nämä “lahjoi­tus­valvo­jat” sit­ten velvoitet­taisi­in käyt­tämään tiet­ty osa työa­jas­taan lahjoit­ta­jan määrit­telemien kohtei­den valvon­taan. Villinä heit­tona voisi visioi­da vas­taavaa jär­jestelmää myös järjestyspoli­isin toimin­nan rahoituk­seen: nythän yri­tyk­set palkkaa­vat yksi­ty­isiä var­ti­joi­ta jot­ka ovat vas­tu­us­sa toimin­nas­taan vain palkan mak­sa­jalle, lahjoi­tus­varoin palkatut poli­isit kuitenkin oli­si­vat ensisi­jaises­sa vas­tu­us­sa yhteiskun­nalle ja tarvit­taes­sa käytet­tävis­sä muual­lakin, vaik­ka hei­dän nor­maa­lik­si päivystysalueek­seen määriteltäisi­inki­in esimerkik­si tiet­ty kaup­pakeskus. Luon­nol­lis­es­ti on erit­täin kri­it­tistä suun­nitel­la jär­jeste­ly niin, että poli­isin — tai pysäköin­nin­valvo­jan — riip­pumat­to­muus tur­vataan eikä rahoit­ta­ja pääse vaikut­ta­maan tämän toim­intaan sen enem­pää kuin pro­fes­su­urin lahjoit­ta­ja pro­fes­sorin viranhoitoon.

  30. EI ASEITA NILKKIEN KÄTEEN

    HO:n päätös ei suinkan lail­lis­tanut laiton­ta pysäköin­tiä toisen ton­tille. Valvon­ta tosin on sit­ten asia erikseen.

    Taloy­htiön hall. puheen­jo­hta­jana asia on min­ulle ossain määrin tuttu

    En pidä onnis­tuneena ajus­ta, että yksi­tyi­nen voit­toa tavoit­tel­e­va, julk­isoike­du­el­lisen vas­tu­un ulkop­uo­li­nen yri­tys saisi sako­tus­val­tuuk­sia. Se antaa tilaa jos ei väärinkäytök­sille niin kohtuuttomuuksille.

    En voi olla huo­mau­ta­mat­ta, että sel­l­aista heti rikkeistä kiin­ni ja rap­sut — nilkki­asen­net­ta ei ole mikään vaikeus löytää tämän pal­stan kir­joituk­sista, kuten ei mis­tään muualtakaan.

    Pysäköin­nin­valvon­nan ensisi­jainen tehtävä on ylläpitää pysäköin­tikuria, joka tämän vaa­ti­mat­toman henkilön kapean koke­muk­sen perus­teel­la vaikut­taa kaupungis­sa jok­seenkin hyvältä. Tietysti ongelmia on, esim. Urheilukadun seu­tu jääkiekkoiltoina.

    Tulot kaupungille ovat tois­si­jainen seik­ka. Mitä tiukem­mak­si valvon­nan tekee, sitä helpom­min men­nään liial­lisuuk­si­in, jot­ka vievät pois poh­jaa todel­liselta lainkunnioitukselta.

    Väärin­pysäköin­tiä on eri­laa­tu­ista: on aivan eri asi pysäköidä 9–18 parkkikiel­toalueelle klo 17.40 kuin pysäköidä ratikkakiskoille (joka muuten jo on liiken­teen vaarantamista)

    Jos joss­ian pihas­sa tois­tu­vasti väärin­pysäköidyt autot ovat ongel­ma, niin ensik­si voi ja tulee otta yhteyt­tä omis­ta­jaan. Se voi tuo­da jo kuria. Ja sit­ten poli­isi paikalle jos asi­aan ei tule paran­nus­ta. Tämä myös osoit­taa, että asi­aa pide­tään tärkeänä.

    Eipaikalle muuten tarvi­ta isän­nöit­si­jää. Käsit­tääk­seni taloy­htiön edus­ta­ja, siis hal­li­tuk­sen jäsen tai huoltoli­ikeen edus­ta­ja riittää.

  31. Pysäköin­nin­valvo­ja ottaa jo kuvan.

    Sakot­ta­mi­nen ei voi olla yksi­tyisen oikeus.
    Tämän toteami­nen ei voi tarkot­taa sitä, että toisen paikalle saisi pysäköidä. 

    Mielestäni paikallaan olisi ennem­minkin auton pois hinaami­nen kun­nan varikolle. Sieltä saisi sit­ten lunas­taa hin­aus­mak­sua ja säi­ly­tysku­lu­ja vas­taan. Samoin risteysalueil­ta ja pysähtymiskiel­topaikoil­ta pitäisi hina­ta autot välit­tömästi pois. Lop­puisi se ruudunvaltaus.

  32. Tuos­ta digikam­era-ehdo­tuk­ses­ta: eikö voitaisi siir­tyä käytän­töön, että kuka vain voisi olla yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvo­ja saaden esim. 50% pro­vi­sion parkkisakoista, jos ottaa val­oku­val­la varuste­tun todis­teen väärin pysäköin­nistä. Joku taisi ehdot­taa tätä tässä blo­gis­sa, ehkä puo­lileikil­lään, mut­ta mik­sei tätä voisi kokeil­la? Vaaroina tietenkin ovat esim. kuvien (kohta­laisen help­po) väärennettävyys.

  33. Tiedemies, aivan ja toimi­va ruuhka­mak­su lisää autoli­iken­net­tä, kos­ka ruuh­ka vähen­tää tien väl­i­tyskykyä. Juuri tästä syys­tä min­ua ihme­tyt­tää että eniten pysäköin­nin­valvon­taa, tun­tu­via pysäköin­ti­mak­su­ja ja ruuhka­mak­su­ja vas­tus­taa nimeno­maan se kaa­su­jalka­poruk­ka, ammat­ti­au­toil­i­jat tosin yllät­tävän usein kannattavat.

    Autot­tomas­sa keskus­tas­sa on kuitenkin kyse kaupunkisu­un­nit­telus­ta eikä ohjaus­mak­su­ista, vaan betoni­por­saista. Ja raitio­vaunui­hin pitäisi saa­da Lucky Lukesta tutut karja-aurat.

  34. Ongel­ma on se, että yksi­tyi­nen pysäköin­tifir­ma tien­aa rahaa ja pyrkii siis “sakot­ta­maan” mah­dol­lisim­man monia. 

    Tut­ta­vani sai yksi­tyiseltä pysäköin­tifir­mal­ta “sakon” kun uno­hti kiekon pistäy­tyessään kau­pas­sa, jon­ka edessä ole­vat asi­aka­s­paikat oli yksi­tyisen parkki­fir­man hallinnas­sa ja puolen tun­nin ilmainen pysäköin­ti olisi ollut mah­dol­lista kiekolla.

    Tässä tapauk­ses­sa itse asi­as­sa pysäköin­tifir­man ja kau­pan edut ovat ris­tiri­idas­sa. Kau­pan kannal­ta on tärkeää, että sen edessä on vapai­ta paikkko­ja kau­pas­sa asioiville, eikä siihen pesiy­dy pitkäaikaispark­keer­a­jia. Mut­ta kau­pan kannal­ta taas on type­r­ää, jos kau­pas­sa asioivaa sakote­taan sik­si, että hän uno­hti aset­taa pysäköin­tikiekon viiden min­uutin kau­pas­sa pistäy­tymisen takia. Ja jät­täessään auton­sa juuri kau­pas­sa asioiville tarkoite­tulle paikalle. 

    Yksi­tyi­nen parkki­fir­ma kun tien­aa rahansa sakot­ta­mal­la, ei sitä kiin­nos­ta pysäköin­ti­ra­joi­tusten varsi­nainen tarkoitus.

    Tämän­tyyp­pis­ten, samoin kuin useimpi­en muidenkin julk­isten palvelu­jen yksi­ty­istämi­nen on ongel­mallista. Yksi­tyisen yri­tyk­sen tarkoituk­se­na kun ei ole tuot­taa palvelua, vaan tien­ata rahaa. Sil­lä ei ole minkään­laista “virkavas­tu­u­ta” toimin­nas­taan. Riitati­lanteet joudu­taan ratko­maan viimekädessä aina oikeudessa.

  35. Pitäisikö uudessa lais­sa lopet­taa pysäköin­tivirheestä määrät­tävä sakko ja kor­va­ta se juuri täl­laisel­la hil­jaisel­la pysäköin­ti­sopimuk­sel­la ja sen rikkomis­es­ta seu­raaval­la virhemaksulla?

    Lop­puis ainakin tämä ihmeen “yksi­tyisel­lä yri­tyk­sel­lä ei saa olla sakotusoikeutta”-argumentin käyttäminen.

    Saisi­vat yri­tyk­set sit­ten ihan rauhas­sa määräil­lä virhe­mak­su­ja. On jotenkin niin triv­i­aalia, että kut­su­taanko sitä sakok­si vai virhemaksuks.

  36. Luke­mal­la tämän suos­tut mak­samaan allekir­joit­ta­neelle 0,50 euroa tilille xxx-xxxxxx.

    Art­turi, sopimuk­seen pitää saa­da tietoinen suos­tu­mus ja siitä pitää voi­da kieltäytyä. 

    Kenelle voin yksi­tyisen valvon­nas­sa ole­val­la parkkipaikalla ilmoit­taa etten hyväksy sopimus­ta? Kieltäy­tymisen jäl­keen pysäköidessäni syyl­listyn korkein­taan pysäköin­tirik­keeseen, mut­ta en sopimus­rikko­muk­seen. Entä jos en huo­maa kylt­tiä parkkipaikalla?

    Hil­jaiseen sopimiseen ei voi riit­tää yksipuo­li­nen ilmoi­tus esimerkik­si kyltin muo­dos­sa. Siihen liit­tyy liikaa ongelmia, esimerkik­si tuo em. kieltäy­tymi­nen. Nämä ongel­mat on ratkaista­va ennen kuin siitä voi tul­la yksi­tyisen valvon­nan väline. Helpom­paa olisi rajoit­taa pysäköin­ti­ti­la fyysisesti.

  37. Jus­si Laari: Vapail­la markki­noil­la on se hieno puoli, että kaup­pa voi halutes­saan vai­h­taa pysäköin­nin­valvontafir­maa, jos he koke­vat, että se aiheut­taa hait­taa hei­dän liiketoiminnalleen.

    Jos kun­ta yksi­ty­istää ja kil­pailut­taa pysäköin­nin­valvon­nan pro­vi­siopal­ka­lla, täl­lainen exit-strate­gia ei ole mah­dolli­nen. Poli­itikot uhraisi­vat yhteisen hyvän valvon­tayri­tyk­sen ja oman etun­sa hyväksi.

  38. Osmolle ei ole tul­lut mieleen että oikeusmin­is­teri on hukan­nut etsikkoaikansa, mut­ta edelleen voisi potkia vauh­tia lain­säädän­töön, nyt tilanne on:
    “Lain­säädän­töneu­vos Jaakko Rautio oikeusmin­is­ter­iöstä arvioi, että laki voidaan saa­da voimaan aikaisin­taan vuon­na 2010. Asi­aa pohti­va työryh­mä voisi aloit­taa työn­sä ensi keväänä.”

    Kuka se oikeusmin­is­teri olikaan? Helpom­mal­ta näyt­tää Osmolle ole­van haukkua poli­it­tisia vas­tus­ta­jia riip­pumat­toman tuomiois­tu­imen päätösten vaiku­tuk­sista kuin puhua oma­lle puoluekaverille.

  39. ei sen vält­tämät­tä tarvitse olla puo­mi, briteis­sä on kehitet­ty tur­va­tolp­pia jot­ka nou­se­vat ja laske­vat tarvit­taes­sa. Kestävim­mät ver­siot kestävät ison rekan törmäyksen. 

    Ne on käytössä julk­isil­la alueil­la joi­hin joskus tarvit­see päästä autol­la, ja puomit ei ole toimi­va ratkaisu kun ihmis­ten pitää päästä kulke­maan läpi. 

    http://www.atgaccess.com/

  40. Muu­ta­ma kehi­ty­se­hdo­tus lain­säädän­nön muut­tamisek­si. En ota kan­taa voisi­vatko nämä toimia niin kun­nal­lisel­la kuin yksi­tyisel­läkin puolella:

    1) Kaik­ki kus­tan­nuk­set tuli­si­vat aina ajoneu­von omis­ta­jan mak­set­tavak­si. Kul­jet­ta­jal­la ei olisi mitään merkitystä.

    2)Määritellään selkeästi vaar­al­liset paikat, joista ajoneu­vo siir­retään aina automaat­tis­es­ti pois. Näitä oli­si­vat ainakin suo­ja­tien edu­s­tat, risteysalueet, raitio­vaunukiskot ja port­tikonkien edu­s­tat. Mah­dol­lis­es­ti muitakin. Kulut toteu­tuneen mukaan.

    3) Pyörälukot käyt­töön. Vähem­män vaar­al­lisille paikoille pysäköi­ty­i­hin autoi­hin aina pöyrälukot. Näitä paikko­ja oli­si­vat myös yksi­tyiset pihat. Lukon saisi pois mak­samal­la kulut. Mak­supis­teinä voisi­vat toimia vaikka­pa R‑kioskit. Lukko­jen avaami­nen olisi yksi­ty­is­tet­ty ja laki säätelisi avausten palvelu­a­jan ja myös pisim­män mah­dol­lisen odotusajan.

    4) Lap­pu­jen sijoit­telu tuulilasi­in lopetataan. Valvon­ta nopeu­tu­isi oleel­lis­es­ti jos sitä voisi tehdä autos­ta nouse­mat­ta. Virhe­mak­su lähetet­täisi­in aina ajoneu­von omis­ta­jan osoit­teeseen. Nykyiset tieto­jär­jestelmät ja tekni­ik­ka muutenkin sal­lisi täysautomaat­tisen “skan­nauk­sen”. Satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen ja älykkään kam­er­a­jär­jestelmän avul­la riit­täisi kun ajaisi kat­ua pitkin. Jär­jestelmä tietäisi mikä ajoneu­vo on pysäköin­tikiel­toalueel­la. Mas­sat havait­taisi­in tuol­la taval­la, mut­ta toki valvo­ja käyt­täisi myös omia silmiään ja merk­it­sisi lop­ut väärin pysäköidyt man­u­aalis­es­ti järjestelmään.

    5) Pysäköin­ti­mak­sut täysin automaat­tisik­si. Kul­jet­ta­jan ei tarvit­sisi enää kävel­lä automaatista hake­maan lap­pua ja sijoit­ta­maan sitä tuulilasille. Automaat­ti­nen jär­jestelmä havait­sisi mikä ajoneu­vo on aktivoin­ut pysäköin­nin kul­jet­ta­jan painet­tua nap­pia “aloi­ta pysäköin­ti”. Kul­jet­ta­ja lopet­taisi pysäköin­nin lähtiessään liik­keelle. Jär­jestelmä lask­isi min­uutin tarkku­udel­la pysäköin­ti­a­jan ja lähet­täisi ajoneu­von omis­ta­jalle ker­ran kuukaudessa laskun erit­te­lyi­neen. Pysäköin­nin ollessa käyn­nis­sä tieto olisi myös valvo­jien skan­ner­in tiedos­sa, eli ohi­a­jet­taes­sa ajoneu­vo ei rek­isteröi­ty­isi virhe­mak­sun saajaksi.

    Ainakin noil­la eväil­lä tulisi kaupunki­in lisää tur­val­lisu­ut­ta ja viihty­isyyt­tä. Oletet­tavasti pysäköin­ti­t­u­lot kas­vaisi­vat. Edelleen olisi titysti joukko autoil­i­joi­ta, joi­ta kiin­ni­jäämisen ris­ki ei pelot­taisi. Niitä oli­si­vat ainakin riit­tävän varakkaat, joil­la olisi varaa pysäköidä minne tahansa ja mil­loin tahansa. Ja kaipa löy­ty­isi elämään­sä jän­ni­tys­täkin hake­vien joukko. Jonkin ajan kulut­tua virhe­mak­su­ista saadut tulot kaupungille pieneni­sivät, mut­ta se tapah­tu­isi asum­is­mukavu­u­den kas­vaes­sa, eli olisi hyväksyttävää.

  41. Puudeli: Käyt­tämäl­lä tapah­tu­va sopimuk­sen hyväksymi­nen on yksi Inter­netis­sä ole­vien palvelu­jen sopimustekni­ikan kul­makivistä, esimerkik­si http://www.google.com/accounts/TOS, http://www.youtube.com/t/terms.

    Aivan samal­la taval­la kuin voit olla kir­joit­ta­mat­ta hakue­htoa googlen palvelu­un, voit olla aja­mat­ta yksi­tyisen maan­omis­ta­jan omis­ta­malle parkkipaikalle.

    Pysäköin­nin­valvon­tay­htiöi­den juridi­nen umpiku­ja johtuu vain siitä ettei asi­aa säätelevää lakia vielä ole, ja sen valmis­telu kestää aikansa. Sitä odotel­lessa var­maankin nuo pari fir­maa hakeu­tu­vat selvi­tys­ti­laan ja omis­ta­jat perus­ta­vat uudet.

    Itse olen saanut aivan tarpeek­seni tästä “uhri mak­saa” ‑men­tal­i­teetista. Mis­sä vai­heessa ihmiset ovat alka­neet pitää nor­maal­i­ti­lana sitä että omaisu­us pitää aida­ta ja/tai kiin­nit­tää paikoilleen ja vielä valvoa kameroiden kanssa jot­ta luva­ton käyt­tö voidaan estää ?

  42. Väärin­pysäköin­ti johtuu pysäköin­nin halpuudesta.

    Kan­nat­taa siis mak­saa tuo virhe­mak­su, että voi pysäköidä auton vaik­ka mak­su on nyky­istä pysäköin­ti­mak­sua kalliimpi.
    Eli markki­na­t­alous ei toimi,pysäköinti on liian halpaa.

    Kun pysäköin­nin hin­ta nos­te­taan niin korkealle, että köy­hät tule­vat kävellen töi­hin niin sil­loin on tilaa ja minäkin voin pysäköidä rauhassa.

  43. Puo­lalaises­sa keski­aikaises­sa kaupungis­sa Torunis­sa on paljon kirkkaasti puet­tu­ja pysäköin­nin­valvo­jia (kun­nal­lisia, luulisin). Heitä näkyi aina katuku­vas­sa, ja idea oli, että he toimi­vat samal­la pysäköin­nin neu­vo­ji­na: Ohja­si­vat peru­u­tuk­sis­sa, kyse­liv­ät kän­nykäl­lä kollee­goil­ta, mis­tä löy­tyy lähin vapaa paik­ka. Näin väheni turha kort­teliral­li vapaan paikan etsimis­es­tä. Hieno sys­tee­mi minusta.

  44. “Ongel­ma on se, että yksi­tyi­nen pysäköin­tifir­ma tien­aa rahaa ja pyrkii siis “sakot­ta­maan” mah­dol­lisim­man monia. ”

    Tämä on se kesk­i­nen ongel­ma, sako­tusy­htiön tulos riip­puu siitä , miten paljon se kir­joit­taa sakko­ja eli saa rahaa.
    Samoin sakot­ta­jat ovat provikkapalkkaisia.
    Tuot­tavin on siis se, joka kir­joit­taa eniten sakko­ja, ei se joka kir­joit­taa niitä aiheesta.

    Sako­tusy­htiöt eivät myöskään tark­ista työn­tek­i­jöi­den taustoja.

    Kun autoil­i­ja on käytän­nössä puo­lus­tuskyvytön: Mak­sulliseen numeroon soitet­tu val­i­tus on kallimpi kuin itse sakko ja oikeu­teen vien­ti voi mak­saa 20000 euroa.
    Autoil­i­ja ei voi myöskään todis­taa esim kiekon paikallaoloa eikä kiekon ajan ali­tus­ta, joten oikeustur­vaa ei ole.

  45. Liian Van­ha: Yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta pitää tietysti olla “tasa-arvoista” julkisen valvon­nan kanssa, eli että asi­as­ta pitää voi­da valit­taa kohtu­udel­la kuten nykyäänkin. Perutaanko sakko muuten nykyään, jos väit­tää, että kiekko oli paikoil­laan? Jos ei, niin mik­si se pitäisi perua jos yksi­tyi­nen on sakottanut?

    puudeli: Minä voin kieltäy­tyä ehdot­ta­mas­tasi sopimuk­ses­ta jät­tämäl­lä tek­stisi luke­mat­ta. Tietysti esimerkissäsi se on mah­do­ton­ta, kos­ka en voi kieltäy­tyä suos­tu­mat­ta, mut­ta pysäköin­nis­sä tätä paradok­sia ei ole, joten arvostelusi menee ohi.

    “Kenelle voin yksi­tyisen valvon­nas­sa ole­val­la parkkipaikalla ilmoit­taa etten hyväksy sopimusta?”

    Sin­un ei tarvitse ilmoit­taa siitä kenellekkään. Sin­ul­la on vai­h­toe­htoina jät­tää pysäköimät­tä kiel­toalueelle (voit halutes­sasi hyväksyä tai jät­tää sopimuk­sen hyväksymät­tä) tai hyväksyä sopimus ja pysäköidä kiel­toalueelle ja mak­saa val­in­tasi kus­tan­nuk­set. Sin­ul­la ei siis ole vai­h­toe­htoa, että pysäköit kiel­toalueelle ja et hyväksy sopimus­ta. Vapaan yhteiskun­nan yksi olen­naisim­mista tehtävistä on omis­tuoikeu­den tur­vaami­nen. Mik­si halu­at säi­lyt­tää mah­dol­lisu­u­den omis­tu­soikeu­den rikkomiseen?

    Ihmiset ymmärtävät, että toisen omaisu­ut­ta ei saa käyt­tää ilman lupaa. On saivartelua väit­tää, että täl­lainen pysäköin­tikiel­to ja sen nou­dat­ta­mat­to­muu­den seu­rauk­set tuli­si­vat ihmisille yllätyksenä.

  46. Spot­tu, noi­ta click-wrap lisensse­jä on tes­tat­tu hyvin vähän oikeudessa, ja yleinen arvio on että eurooppalainen/suomalainen tuo­mari heit­täisi moi­sen sopimuk­sen saman tien roskiin…

  47. “Spot­tu, noi­ta click-wrap lisensse­jä on tes­tat­tu hyvin vähän oikeudessa”

    Mitä enem­män käytän­tö vas­taa yleistä oikeusta­jua, sitä vähem­män ja hitaam­min saadaan ennakko­ta­pauk­sia. Suo­ma­lainen sana­muo­to on sik­si usein ehdolli­nen, esimerkik­si: “Sopimus voi syn­tyä myös kun käyt­täjä ryhtyy MTV:n hyväksymäl­lä taval­la käyt­tämään palvelua tai kun asi­akas mak­saa laskun tilaa­mas­taan mak­sullis­es­ta palvelusta.”

    “..ja yleinen arvio on että eurooppalainen/suomalainen tuo­mari heit­täisi moi­sen sopimuk­sen saman tien roskiin…”

    Suo­ma­lainen oikeu­sis­tu­in ei automaat­tis­es­ti sopimus­pe­rustei­ta tarkastel­lessaan kiistä implisi­it­tis­es­ti palvelua käyt­tämäl­lä syn­tynyt­tä sopimus­suhdet­ta. Asia tuli erik­seen tode­tuk­si Park­Comin tapauk­ses­sa: “Kan­teessa tarkoitet­tu yksi­ty­isoikeudelli­nen sopimus valvon­ta­mak­sun suorit­tamis­es­ta mak­sun aset­ta­jan ja ajoneu­von kul­jet­ta­jan välil­lä voi sinän­sä syntyä
    tosi­asial­lisin toimin eli ajoneu­von pysäköimisellä.”

  48. Saako har­ras­taa omankä­de­noikeut­ta, jos viral­liset lain­nou­dat­tamisen valvo­jat eivät toimi?

    En kan­na­ta vil­liä pysäköin­tiä, mut­ta en myöskään tilan­net­ta jos­sa lain­valvo­ja toimii provikka­pal­ka­lla sakot­taen mah­dol­lisim­man ahnaasti sään­tö­jen rajo­ja hipoen. 

    Eli vaik­ka nyt tulisi mil­laisia ongelmia pysäköin­nin suh­teen, niin näen kuitenkin tärkeäm­pänä lain nou­dat­tamisen ja vaik­ka julk­ishallinto voi ulkois­taa joitakin toim­into­jaan niin ei mielestäni lain valvon­taa, eikä ainakaan ran­gais­tusten määräämistä.

    Ja jos tilanne nyt riistäy­tyy käsistä, niin eiköhän kun­nal­liselle valvon­nalle tai vaik­ka poli­isille jostakin löy­dy resursse­ja. Viimeistään sit­ten seu­raavien kun­nal­is­vaalien jäl­keen, jos eivät nykyiset val­tu­us­tot kykene näin yksinker­taista ongel­maa ratkaisemaan.

  49. Hov­ioikeu­den päätös oli ain­oa mah­dolli­nen. Laki ei anna mah­dol­lisu­ut­ta yksi­tyiseen pysäköin­nin­valvon­taan “pysäköimäl­lä hyväksyt ehdot” kyltin perusteella. 

    Vai miet­tikääpä seu­raavia kylt­te­jä vaik­ka kau­pan tai rav­in­tolan ovessa:

    “Tästä kau­pas­ta varas­tamista yrit­tävä sitoutuu mak­samaan 200 € sakkoa kau­pan omis­ta­jalle, astu­mal­la kaup­paan hyväksyt ehdot”

    “Tässä rav­in­to­las­sa asi­at­tomasti tai häir­it­sevästi tai muuten rav­in­toloit­si­jan mielestä epä­sopi­vasti käyt­täy­tyvä henkilö on velvolli­nen mak­samaan rav­in­toloit­si­jalle 1000 € sakkoa. Saa­pumal­la rav­in­to­laan hyväksyt ehdot.”

    Sen sijaan on tosi­aan ihan aiheelli­nen kysymys mik­sei samaa valvon­taa voitaisi jär­jestää julkise­na palvelu­na. Park­Comin ja Park­Pa­trollin toim­inta perus­tui pelkästään kerä­ty­i­hin sakkoi­hin ja oli voitol­lista. Mik­si siis ei voitaisi palkata kun­nal­lisia pysäköin­nin­valvo­jia enem­män tekemään samaa mitä nuo yri­tyk­set tekivät. Hehän mak­saisi­vat itse itsen­sä ja rahaa tulisi vielä kun­nallekkin. Pysäköin­nin valvon­ta tehos­tu­isi, saataisi­in lisää työ­paikko­ja ja kun­nat vielä rahaa. Onko tätä selvitet­ty ja jos ei niin mik­si ei?

  50. Kalle: Olen samaa meiltä, että hov­ioikeu­den päätös olis ain­oa mah­dolli­nen. Hov­ioikeudel­la­han ei ole val­taa ottaa kan­taa siihen minkälainen laki olisi järkevä, vaan nimen omaan siihen mitä laki tarkoittaa.

    Tämä ei mis­sään nimessä tarkoi­ta etteikö meil­lä voisi olla lakia, joka mah­dol­lis­taa juuri tuol­laiset kuvaile­masi sopimuk­set. Ihmi­nen voi hyväksyä sopimuk­sen käytän­nössä mil­lä tahansa vapaae­htoisel­la toimel­laan. Ei nimen pistämi­nen paperi­in tai suulli­nen sopimus ole ain­oi­ta tapoja.

    Mik­si kaup­pi­aal­la tai rav­in­toloit­si­jal­la ei saisi olla oikeut­ta tehdä täl­laisia sopimuk­sia asi­akkaiden­sa kanssa? Mikä muut­tuisi, jos rav­in­toloit­si­jan pitäisi kerätä ovel­la nimet paperi­in? (Ain­oas­taan transaktiokustannukset!)

    Samaa (pysäköinnin)valvontaa ei onnis­tu­ta jär­jestämään julkise­na palvelu­na, kos­ka julkisel­la sek­to­ril­la ei ole samo­ja kan­nus­timia kuin yksi­tyisel­lä. Poli­itikot voivat halu­ta lake­ja, jot­ka hyödyt­tävät heitä itseään tai helpot­taa hei­dän uudelleen­val­in­taa, byrokraatit voivat halu­ta help­po­ja työte­htäviä, suurem­paa palkkaa, var­muut­ta työn jatku­mis­es­ta, suurem­paa bud­jet­tia organ­isaa­ti­olleen yms. Nämä julkisen sek­torin kan­nus­timet voivat toimia tehokkaan pysäköin­nin­valvon­nan jär­jestämistä vastaan.

  51. Eikö oikeusjär­jestelmämme perus­tu kolmi­jakoon, eli siihen, että lain­säädän­tö­val­ta, tuomio­val­ta ja toimeen­panoval­ta on erotet­tu toisistaan?

    Hil­jais­ten sopimuk­sien kaut­ta toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa lakien (ts. sopimuk­sien) säätämi­nen sekä tuomio­val­ta (esim. sank­tio 1000e) ovat samas­sa kädessä. Vain sopimus­rikko­muk­sen toteami­nen olisi ulkop­uolisel­la elimellä.

    Jos pelkkä kylt­ti riit­tää lail­lis­es­ti pätevän sopimuk­sen tekemiseen (eli tah­don ilmaisuk­si riit­tää esimerkik­si astu­mi­nen johonkin tiet­tyyn tilaan), näemme aivan var­masti oikeusjär­jestelmän ylikuor­mit­tumisen, kun oikeudessa ratko­taan sopimus­rikko­muk­sia absur­deista tapauk­sista, jois­sa toinen osa­puoli käveli kylt­tiä huo­maa­mat­ta nur­mikon poik­ki rikkoen sopimus­ta, jos­sa ylikäveli­jä sitoutuu mak­samaan nur­mikon yli kävelemis­es­tä sank­tio­ta 1000e. 

    Jos rav­in­toloit­si­jan pitää pyytää nimi paperi­in, ei täl­laista sopimus­ta voi tehdä huo­maa­mat­taan! Entä iltaa viet­tävä, lievästi humal­tunut mies, joka menee kylt­tiä huo­maa­mat­ta rav­in­to­laan? Tai huononäköi­nen? Tämä rohkaisee ihmisiä tekemään rahaa pelkästään sopimus­rikko­muk­sil­la tekemäl­lä sopimuk­ses­ta kieltäy­tymis­es­ta mah­dol­lisim­man vaikeaa, sil­lä perus­teek­si­han riit­tää että kylt­ti oli näkyvilä ja se olisi pitänyt huomata.

    Mikä on lop­pu­jen lopuk­si täl­laises­sa jär­jestelmässä tarpeek­si vah­va tah­donil­maisu sop­muk­sen hyväksymiseen?

  52. Mei­dän insinööri­val­taises­sa keskustafir­mas­sa kahvi­tun­nil­la keskuste­liv­at äijät siitä mak­sa­vatko pysäköin­ti­mak­su­ja (ei siis virhe­mak­su­ja). Kuulem­ma sakko on niin pieni ja säästää niin paljon aikaa kun ei tarvitse hakea mit­taria, että yleen­sä eivät koskaan mak­sa. Ja pysäköin­ti­mak­su­jen nos­to tietysti vain lisää tätä porukkaa.

    Mik­si joukkoli­iken­teen tarkas­tus­mak­su on 80 euroa ja pysäköin­tivirhe­mak­su 40 euroa?

  53. puudeli: oikeusjär­jestelmä ja sopimusjär­jestelmä ovat kak­si eri asi­aa. Sopimusjär­jestelmämme perus­tuu (hyvin löy­hästi) siihen, että täy­sis­sä sielun ja ruumi­in voimis­sa ole­vat voivat keskenään sopia mitä halu­a­vat. Esim. minä voin sopia kaveri­ni kanssa, että minä laadin sään­nöt, valvon niiden nou­dat­tamista ja rankaisen niiden noudattamattomuudesta.

    Minä veikkaan, että mitä enem­män näitä voidaan ratkoa yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la sitä vähem­män oikeusjär­jestelmä kuor­mit­tuu. En usko, että yksi­tyiset pää­tyvät rahas­ta­maan näil­lä “huo­maa­mat­tomil­la” sopimuk­sil­la, kos­ka ihmiset lakkaa­vat käyt­tämästä näi­den rahas­ta­jien palvelui­ta. (+ ei kohtu­ut­tomien jut­tu­jen tarvitse edes pää­tyä oikeuteen…)

    Näil­lä sopimuk­sil­la­han ei kuitenkaan voi rikkoa kenenkään itsemääräämisoikeut­ta tai omis­tu­soikeut­ta. (Eli sinä et voi laa­tia sopimus­ta, että saat 50 euroa aina, kun avaan oman kotioveni ja että hyväksyn tämän sopimuk­sen avaa­mal­la kotioveni.)

    Täl­laises­sa jär­jestelmässä tarpeek­si vah­va tah­donil­maus on sel­l­ainen, jota ei voi hel­posti tehdä vahin­gos­sa ja joka on selvästi tun­nis­tet­tavis­sa muista tekemi­sistä. Pysäköin­tiä esim. on hyvin han­kalaa tehdä sat­tumal­ta ja sen tun­nistaa hel­posti muista tekemisistä.

    Pysäköin­nis­sähän on kuitenkin kyse siitä, että toisen omaisu­ut­ta ei saa käyt­tää ilman sopimus­ta, eli pysäköin­ti toisen maalle on kiel­let­ty, jos siitä ei erik­seen päästä sopimuk­seen. Autoil­i­ja ei voi väit­tää, että ei huo­man­nyt kylt­tiä, kos­ka täl­löin hän ei ole myöskään voin­ut hyväksyä sopimus­ta, eli hänel­lä ei ole oikeut­ta pysäköidä.

    Meil­lä voisikin olla laki, että ilman lupaa pysäköin­nistä saa sakkoa vaik­ka 10k. Jos autoil­i­ja halu­aa väit­tää, että ei näh­nyt kylt­tiä niin rap­sah­taisi tuo ja sit­ten jos näki kyltin, mut­ta pysäköi vas­toin sopimus­ta, niin kyltin määräämä sopimussakko.

  54. Aja­tus täy­del­lis­es­tä sopimus­va­paud­es­ta perus­tuu ole­tuk­selle tasaveroi­sista sopimu­sos­a­puolista. Todel­lisu­udessa vaikka­pa luon­nol­lisen monop­o­lin halti­ja ja tavalli­nen kulut­ta­ja eivät ole tasaveroisia, vaan ensin­maini­t­ul­la on huo­mat­ta­va etu­lyön­ti­ase­ma. Tästä syys­tä on lain­säätäjä kat­sonut tarpeel­lisek­si rajoit­taa sopimusvapautta. 

    Toinen keskeinen ole­tus on osa­puolten ratio­naal­isu­us, joka ajatuk­se­na lie­nee jo aiko­ja sit­ten heit­et­ty romukop­paan talousti­eteessäkin. Ihmiset EIVÄT ole ratio­naal­isia klas­sisen talous­teo­ri­an tarkoit­ta­mas­sa mielessä, vaan tekevät huono­ja sopimuksia.

    Ongel­mallisia tek­i­jöitä on muitakin. Yksi on sopimuk­sen syn­tymisen toteen­näyt­tämi­nen, toinen mieleen juo­lah­ta­va on epä­suh­ta, joka seu­raa siitä, että sopimuk­sen rikkomi­nen yleen­sä ei ole tarkoituk­sel­lista, joten sopimus­ta tehdessä ei vielä tiedä että joutuukin rikko­maan sitä eikä siten tule pun­nin­neek­si ehto­ja riit­tävästi. Esimerkik­si: suo­ma­laiset tutkimusten mukaan yleen­sä halu­a­vat mak­saa laskut ajal­laan. Näin ollen ei pitäisi olla mitään merk­i­tys­tä sil­lä, mil­laisia sank­tioi­ta niiden mak­samis­es­ta myöhässä seu­raa. Mut­ta entäpä jos vas­toin kaikkia odotuk­sia tulee vaikka­pa ryöste­tyk­si, jol­loin ei ole varaa mak­saa lasku­ja ajal­laan? Täl­löin esimerk­si tuhan­nen pros­entin viivästysko­rko ei enää tun­nukaan kovin kohtu­ulliselta sopimusehdolta.

    Kiistämäl­lä esit­tämäni väit­teet sitoudut mak­samaan 100 € sakkoa min­ulle. Vas­taa­mal­la tähän viesti­in hyväksyt ehdot.

  55. Art­turi, pysäköin­nis­sä auton ajami­nen parkkipaikalle on minus­takin tarpeek­si vah­va ilmaisu tah­dos­ta pysäköidä, mut­ta kuten Juu­so edel­lä hienos­ti perusteli (vas­taan Art­turille, täten vältän mah­dol­liset sopimus­sakot Juu­solle) vaikei­ta ongelmia täysin vapaas­sa sopimusy­hteiskkun­nas­sa on paljon.

    Sopimusten ratio­naal­isu­u­den, esimerkik­si sank­tioiden epä­suh­ta aiheutet­tuun hait­taan näh­den (vrt. kävelit nur­mikon yli, sank­tio 10ke), nimeno­maan lisäisi oikeuskäsittelyitä. 

    Sopimuk­sien pienel­lä print­atut klausu­ulit jäävät täl­läkin het­kel­lä luke­mat­ta hyvin mon­elta. Kuinkako­han moni on yllät­tynyt kivan soit­toää­nen tilates­saan, että tuli vahin­gos­sa tilat­tua kuukausi­mak­sulli­nen palvelu? Harhaan­jo­hta­va markki­noin­ti (mut­ta lailli­nen, pienel­lä prän­tät­ty on siel­lä sopimuk­ses­sa jos­sain) olisi sopimusy­hteiskun­nas­sa vielä isom­pi ongel­ma kuin tässä säädellyssä mallissa.

    Ihmi­nen on, jos ei nyt tyh­mä, niin ainakin kovin irra­tionaa­li­nen olento 😉

  56. “Kiistämäl­lä esit­tämäni väit­teet sitoudut mak­samaan 100 € sakkoa min­ulle. Vas­taa­mal­la tähän viesti­in hyväksyt ehdot.”

    Jup. Olen nyt todis­teel­lis­es­ti näh­nyt tuon ja välil­lämme on “Park­Com” — laat­ua ole­va sopimus. Suo­jan kohteek­si voimme ajatel­la puoleltasi vaik­ka sit­ten tek­i­jänoikeu­den alaisen mate­ri­aalin — kir­joituk­sesi — jota lainasin tuo­hon ylle. 

    Tavan­nemme käräjil­lä, sil­lä en aio mak­saa tuos­ta hen­gen­tuot­teestasi, vaik­ka pidän sitä lois­ta­vana ja vaik­ka sen käyt­töä rajoit­ti julka­isi­jan ehto, johon sait min­ut omas­ta näkökul­mas­tasi kat­soen pitävästi sitou­tu­maan. Nimit­täin minä kat­son, että min­ul­la on sitaattioikeus.

  57. Tuo pysäköimäl­lä hyväksyt sopimuk­sen olisi eri­tyisen heikko, ellei sama autoil­i­ja olisi pysäköimäl­lä hyväksynyt sitä, että paikalle tulee kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvo­ja ja kir­joit­taa sakon- tai siis kun­nal­lisen pysäköin­tivirhe­mak­sun. Sehän on edelleen mahdollista.

  58. “Tuo pysäköimäl­lä hyväksyt sopimuk­sen olisi eri­tyisen heikko, ellei sama autoil­i­ja olisi pysäköimäl­lä hyväksynyt sitä, että paikalle tulee kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvo­ja ja kir­joit­taa sakon- tai siis kun­nal­lisen pysäköin­tivirhe­mak­sun. Sehän on edelleen mahdollista.”

    Ja “mah­dol­lista” perus­tuu eri lain­säädän­töön ja eri oikeuskäytän­töi­hin. Parkkisakkofir­mat yrit­tävät nähdäk­seni kikail­la sopimu­soikeudel­lisil­la seikoil­la ja soveltaa pysäköin­tivirheisi­in — ei erikois­laki­aan — vaan lähin­nä oikeustoimilakia.

    Ne kyl­lä johta­vat oikeu­tuk­sek­seen pysäköin­tivirhe­mak­su­laista sen idean, että virheelli­nen pysäköin­ti on yleen­sä ran­gais­tavaa mut­ta tekevät itsen­sä vas­toin em. lakia valvo­jik­si ja mak­sun saa­jik­si viit­taa­mal­la yksi­ty­isoikeudel­liseen sopimuk­seen. (Jon­ka syn­nys­täkin jol­lakin teol­la voi kiis­tel­lä yksityiskohtana.)

    Sil­loin ne menet­televät mielestäni väärin. Samaa “väärää mieltä” on ollut hovi (ratkaisuaan lukematta).

  59. Raiv­io kir­joit­ti: “Mik­si joukkoli­iken­teen tarkas­tus­mak­su on 80 euroa ja pysäköin­tivirhe­mak­su 40 euroa?”

    Tätä minäkin ihmette­len. Ja vielä enem­män ihmette­len sitä, että pysäköin­ti kiel­let­ty ‑alueille ja suo­jatei­den eteen pysäköimi­nen näyt­tää ole­van myös tuon pysäköin­tivirhe­mak­sun arvoinen rikos. Mik­si ihmeessä meil­lä on edes tuol­lainen “pysäköin­ti kielletty”-liikennemerkki, jos sil­lä ei ole oikeas­t­aan mitään merkitystä?
    Oikeasti lähet­tämäl­lä pysäköin­nin­valvo­ja klo 21 Liisankadun pohjois­puolelle hän toden­näköis­es­ti voisi kir­joit­taa n. 20–30 pysäköin­tivirhe­mak­sua joka ilta… siis kaupungilla on varaa huka­ta tuol­lakin alueel­la 800‑1200 € joka ilta. Luulen, että kan­takaupun­gin alueel­la tuon voisi hyvinkin ker­toa ainakin 10:llä (ellei 20:lläkin) eli joka ilta menee kymp­pi­ton­ni hukkaan… vuodessa­han se olisi n. 4 miljoon­aa euroa. Vas­taavaan luku­un päästään 100000 auton asukaspysäköin­ti­mak­sul­la, joten siitä voi vetää johtopäätök­sen­sä itse kukin.

  60. Juu­so Kopo­nen: Luon­nol­lisen monop­o­lin halti­jal­la ei ole etu­lyön­ti­ase­maa. Kumpi tahansa sopimu­sos­a­puolista voi kieltäy­tyä aivan yhtä hel­posti kuin jos palve­lu­tar­joami­nen olisi kilpailtu.

    Välil­lämme ei ole park­Comin kaltaista sopimus­ta, kos­ka sin­ul­la ei ole omis­tu­soikeut­ta tähän blogiin.

  61. Minus­ta on erit­täin kyseenalaista se, että yksi­tyiselle toim­i­jalle annet­taisi­in oikeus määrätä ran­gais­tuk­sia — olkoon­pa se kuin­ka käytän­nöl­listä hyvän­sä. Eihän pankitkaan saa per­iä kohtu­ut­to­mia sakko­ja vaik­ka tilinyl­i­tyk­sistä. Vielä ongel­mallisem­paa on, jos ran­gais­tus­mak­sut ovat jollekin yri­tyk­selle merkit­tävä tulon­lähde ja jos kyseinen yri­tys itse arvioi onko jokin teko ollut ran­gais­ta­va ja onko sakko oikein määrät­ty. En siis kan­na­ta yksi­ty­isiä sakkofir­mo­ja, en pysäköin­ti­in enkä mihinkään muuhunkaan. 

    Minus­ta ei ole tul­lut esi­in mitään peri­aat­teel­lisia syitä, mik­si kun­nalli­nen valvon­ta ei voisi olla tehokas­ta myös yksi­ty­isil­lä alueil­la. Kiin­teistöt voivat tehdä sopimuk­sen valvon­nas­ta kun­nal­lisen valvo­jan kanssa. Jos väärin­pysäköin­ti on jossain/joskus ongel­ma, niin sil­loin kun­nal­lista valvon­taa on tehostet­ta­va ja kohden­net­ta­va parem­min. Kyse on hyvin pitkälle demokraat­ti­sista, poli­it­ti­sista valin­noista. Jos nykyti­lanne ei miel­lytä, niin on paras­ta ottaa yhteyt­tä omaan val­tu­utet­tuun… ja pitää asia mielessä vaaleissa.

  62. Autoil­i­ja: “Eihän pankitkaan saa per­iä kohtu­ut­to­mia sakko­ja vaik­ka tilinylityksistä.”

    Eli olisko se ihan ok, jos pysäköin­tifir­mat sais per­iä kohtu­ullisia sakkoja?

    Julki­nen pysäköin­nin­valvon­ta ei voi olla tehokas­ta, kos­ka se ei toi­mi markki­noil­la. Sil­lä ei ole hin­tamekanis­mia käytössä, joka välit­täisi sille tietoa siitä, minkä arvoista sen tar­joa­ma palvelu on ja miten paljon sille on kysyntää.

    Äänestäjille tämä asia voi olla melkein itikan pis­sa mer­essä, eivätkä he voi muut­taa äänestymiskäyt­täy­tymistä tämän perus­teel­la, kun tärkeämpiäkin asioi­ta on… Tämä on silti sen ver­ran tärkeä asia, että mon­et ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet saa­da asian hoitoon markkinoilla.

  63. Helsin­gin-Sanomis­sa on jut­tu, jon­ka mukaan jär­ki voit­taa ja kaupun­ki alkaa panos­ta­maan valvon­taan tosis­saan. Oikein. Se on kaupun­gin tehtävä, eikä yksityisen.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.