“Jos työ olisi herkkua, herrat tekisivät sen itse”

7.12.2008 · Aihe: _ 

Tuo vanha sananlasku on nyt toteutunut. SAK-laisen väen työaika lyhenee lyhenemistään ja akavalaisen pitenee. Olemme siirtyneet mielenkiintoiseen tilanteeseen, jossa “herrat” tekevät enemmän työtä kuin “duunarit”.

Kilpaurheilija ei voi jakaa työtään niin, että joku toinen harjoittelee hänen puolestaan viikonloput. Monella osaamista vaativalla alalla ja erityisesti alalla, jossa kilpaillaan osaamisella, työajan lyhentäminen on hankalaa, koska kilpilukyky todella heikkenee työajan lyhentyessä. Kun herrat eivät voi lyhentää työaikaansa, eivät sitä voi duunaritkaan, vaikka elintasomme ei juuri laskisi, vaikka duunariammateissa työtä tehtäisiin selvästi vähemmän. Siksi duunariammateissa yritetään väkisin jkeksiä lisää työtä vähän samaan tapaan kuin maatalopuspoolitiikan päätehtävä oli aikanaan ja on vähän vieläkin tehdä ruuan tuottamisesta mahdollisimman työlästä.

Tavarat ja palvelut syntyisivät kyllä pienemmälläkin puurtamisella.

Kommentit

17 Vastausta artikkeliin ““Jos työ olisi herkkua, herrat tekisivät sen itse””

  1. Elina kirjoitti 7.12.2008 kello 11:39

    Esitä jokin esimerkki tuosta, miten keinotekoisesti yritetään lisätä työtä duunariammateissa.

    Minulle ei tule äkkipäätä mitään mieleen. Useissa suorittavan työn ammateissa on päinvastoin kauhea kiire työajan puitteissa, esim. hotellisiivouksessa.

    Miksi rakennustyömaalla tehtäisiin jotain, jota ei oikeasti tarvita talon pystyttämisessä.. en ymmärrä minä. Ja tavaroitahan tehdään sen verran, mitä niitä halutaan ostaa. Tiedän kyllä, että tarjontakin voi lisätä kysyntää, mutta jos nyt ei mennä niin syvällisiin taloustieteen syövereihin..

    Kuka sitä paitsi turhasta työstä haluaa maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. sampsa kirjoitti 7.12.2008 kello 12:39

    Kyllä asiantuntijatehtävissäkin on lyhentämisen varaa. Työteho, siis ajattelu ja uuden keksiminen, vaatii lepoa. Innovaatiot eivät katso työpäivän pituuksia.

    Monet asiantuntijat ja tutkijat joutuvat nyt silpomaan päivänsä pieniksi pätkiksi sekalaista toimistoaskaretta sen sijaan että voisivat antaa ajatusten pulputa ja keskittyä ratkomaan ongelmia.

    Asiantuntijoiden työtä tehostettaisiin pitkällä viikonlopulla ja osa-aikasihteereillä/-avustajilla jotka hoitaisivat silppuaskareet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. nimi on kirjoitti 7.12.2008 kello 12:42

    Sukupolvi toisensa jälkeen luulee havainneensa kaikki ongelmat ja keksivänsä ratkaisut. Vaan esimerkiksi työaikaongelma ei ole lainkaan tuore.

    Kolme aukeamaa Marxia suomen kielellä osoittamaan, että duunarien pitenevä työaika oli ongelma jo 1700-luvun lopulla ja sitä ei haluttu lyhentää vaan pidentää. Syypäänä oli pääoma ja “kone”. Pahoittelen, että vien keksimisen riemun niin monelta:

    http://www.sunverkko.com/kuvapankki/kuva.aspx?id=7987
    http://www.sunverkko.com/kuvapankki/kuva.aspx?id=7996
    http://www.sunverkko.com/kuvapankki/kuva.aspx?id=7999

    (Pieniä kuvatiedostoja, koska en löytänyt ko. kohtia suomenkielisenä verkosta.)

    “Olemme siirtyneet mielenkiintoiseen tilanteeseen, jossa “herrat” tekevät enemmän työtä kuin “duunarit”.”

    Ketä ovat nämä Osmon “herrat”? Ne, jotka itsestään liikoja luulevat ja painivat Koneiston palkkaorjuudessa päivät pitkät tuossa luulossaan? Eli ovat usein duunareita mutta itsetärkeys kieltää sitä tunnustamasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Samuli kirjoitti 7.12.2008 kello 13:02

    Yhdyn tässä Elinan ihmettelyyn. Kuljetus- ja logistiikkafirmoissa ei ainakaan tehdä mitään näennäistöitä. Kiire on jatkuvaa ja tarvetta olisi hitaampaan ja laadukkaampaan työskentelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Samuli kirjoitti 7.12.2008 kello 13:43

    Korjaan sen verran edellistä kommenttiani, että lähestyvästä kulutusjuhlan huipentumasta huolimatta pari viime kuukautta ovat olleet hyvin hiljaisia. Ei ole ollut kiirettä. Ero aikaisempien vuosien vastaavaan ajanjaksoon on valtava. 90-luvun alustakaan en muista tällaista romahdusta kuljetuksissa.
    Ensi vuoden puolella taitaa tulla paljon ilmoituksia yt-neuvotteluista logistiikka-alalla.
    Schenker jo ilmoitti reilun parin sadan hengen vähennystarpeesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Arawn kirjoitti 7.12.2008 kello 14:15

    Samuli: No jaa. Itse olen töissä logistiikkafirmassa ja tässähän ehtii tehdä vaikka mitä töiden ohella, muun muassa lukea tenttiin, surffata netissä, kirjoittaa asioita, jotka pitää kirjoittaa, setviä opintojuttuja jne. Tehokasta työaikaa kahdeksan tunnin päivässä on ehkä 4-5, joskus jopa vähemmän. Eikä tämä ole mikään vitsi. Töitä vaan tulee epätasaiseen tahtiin, välillä ei ole mitään tehtävänä ja kun niitä tulee, ne pystyy yleensä pistämään pakettiiin suht sukkelaan ja näpsäkästi. Joskus on tietysti päivinä, joina jokin menee sekaisin ja silloin saattaa mennä se 6-7h, mutta aika harvinaista se on.

    Niin ja olen tosiaan logistiikkafirmassa toimistotöissä. Ja sanottakoon vielä lisäksi se, että työni pyrin tekemään toki kunnolla, laadusta ei kellään täällä ole ollut mitään nurisemista vaan minua on jopa kiitelty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 7.12.2008 kello 14:20

    Työajan yksi ulottuvuus on, että jos työntekijät tekisivät työtään yksityisyrittäjinä, voisi hyvin riittääkin puolta vähempi työaika saman toimeentulon saamiseksi. Isoissa yrityksissä on paljon sivukustannuksia, turhaa hallintoa ja muuta tehottomuutta, ja omistajatkin haluavat voittoa. Yksi mahdollinen kehityskulku voi olla, että kaikki työntekijät lopulta ovat yksityisyrittäjiä ja myyvät työaikaansa yrityksensä kautta. Tällöin moni asia muuttuu, kun työ- ja eläkelait, eläkeyhtiöt ym. muuttuvat tarpeettomiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. T.Sipilä kirjoitti 7.12.2008 kello 15:57

    Mikäli en aivan väärin muista niin viimeksi Suomessa lyhennettiin virallisesti ja laajasti työaikaa noin 20 vuotta sitten, kun tulivat niin sanotut pekkaspäivät lähinnä teollisuudessa ym. sitä ennen 40 tunnin työviikkoa tehneille. Ennen tuota lyhennystä ehti olla puoli päivää kestänyt SAK:n niin sanottu yhteislakko.
    Se oli olennainen lyhennys, joka katkeroitti
    monen toimihenkilöammattien ihmiset, joilla työaika oli jo aikaisemmin lyhennetty 37,5 viikkotuntiin. Ja he jäivät ilman pekkasia.
    Siksi en ihan ymmärrä lyhenee lyhenemistään – näkemystä.
    Puheittensa mukaan erittäin pitkiä päiviä tekevät yrittäjät. Tosin osa heistä uskaltaa myöntää, että noissa laskennallisissa työtuntimäärissä on mukana myös hiukan “suunnittelu- ja asiakassuhdeaikaa”.
    Aikahan ei sinällään ole olennaista, vaan esimerkiksi se, että toimeentulo on riittävä, mutta työ ei rasita kohtuuttomasti tekijäänsä.
    Kannattaa muuten muistaa, että maailmassa ei liene yhtään tapausta, jossa täysin välttämätön työ olisi ajan puutteessa jäänyt tekemättä.
    Jos kaikki olisivat yrittäjiä/ammatinharjoittajia ja myisivät työnsä toisilleen, poistuisi koko työaikakysymyksen pohtiminen, koska jokainen saisi päättää siitä itse (eli asiakkaiden ehdoilla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. nimi on kirjoitti 7.12.2008 kello 16:38

    “Puheittensa mukaan erittäin pitkiä päiviä tekevät yrittäjät. Tosin osa heistä uskaltaa myöntää, että noissa laskennallisissa työtuntimäärissä on mukana myös hiukan “suunnittelu- ja asiakassuhdeaikaa”.”

    Sama koskee viljelijää: kun automaatti ruokkii kanat ja siat tai vilja kasvaa pellolla, isäntä on töissä. Jos kävelee aamutossusillaan pihalla ja vilkaiseekaan konesuojaa, on töissä. Kun ajaa Osulaan ja jos mamman laatimassa kauppalapussa lukee, että “Muista ottaa Tummelia!” sehän on raskas työmatka ja saa maajussin ja kohta Sirkka-Liisa Anttilan miettimään erillistä työmatkatukea. (Siis niiden verovähennysten päälle, jotka maajussi esittää Lupiaskin kannessa verottajalle nk. viljelijän muistiinpanoina.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. T.Sipilä kirjoitti 7.12.2008 kello 18:23

    Viljelijätkin ovat nykyisin titteliltään yrittäjiä ja moni tila toimii osakeyhtiönä.
    Sinänsä ihan oikeita havaintoja huikeasta työmäärästä.
    Jos maatalousyrittäjien työtaakkaa haluttaisiin hiukan helpottaa, kannattaisi vähentää eläinperäisen ravinnon käyttöä ja sen tuottamisen tukemista verovaroista.
    Eläinten pito sitoo ihmisen aika totaalisesti, vaikkei koko aikaa täysillä töitä painaisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi Björk kirjoitti 7.12.2008 kello 18:54

    Osmo: “Kun herrat eivät voi lyhentää työaikaansa, eivät sitä voi duunaritkaan, vaikka elintasomme ei juuri laskisi, vaikka duunariammateissa työtä tehtäisiin selvästi vähemmän.”

    Tottakai voivat… siitähän koko tämä sinun kirjoitus kertoo, että herrat eivät vähennä, mutta duunarit vähentävät?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. nimi on kirjoitti 7.12.2008 kello 18:54

    “Viljelijätkin ovat nykyisin titteliltään yrittäjiä ja moni tila toimii osakeyhtiönä.”

    Mulli ja sika eivät kysy yhtiömuotoa. Oy-pohja ei lisää työtä.

    “Jos maatalousyrittäjien työtaakkaa haluttaisiin hiukan helpottaa, kannattaisi vähentää eläinperäisen ravinnon käyttöä ja sen tuottamisen tukemista verovaroista.”

    Mitä työtaakkaa? Enemmän kirvesmies ja autoanasentaja töitä tekee kuin maajussi 35 ha:n tilallaan. Jos on pikkuinen autofirma tai raksan toiminimi, sanoisin, että sellaisen oikean yrittäjän työtaakka on paljon isompi, luokkaa 1,5. Siihen yrittäjäriski ym. sellainen huoli ja epävarmuus, jota viljelijällä ei ole (myynti, markkinointi, henkilöstö kaikkine huolineen) niin pikkuyrittäjähän on 365/24 töissä. Ja harva silti naukuu kuten viljelijä, joka lappaa puolet rahoistaan paperitöillä. Ja valittaa niistäkin.

    Ai mistäkö tiedän? Tunnen sekä viljelijän arjen että pienyrittäjän arjen ihan omasta elämästäni. Eli jos aiotte väitellä vaikkapa työtaakasta kanssani, ottaa em. huomioon.

    “Eläinten pito sitoo ihmisen aika totaalisesti, vaikkei koko aikaa täysillä töitä painaisikaan.”

    Joo, oikeaa yrittäjää sitoo ihmisten pito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Olavi Ruohomaa kirjoitti 7.12.2008 kello 22:30

    Olen tehnyt työurani aikana sekä ns herrojen että duunarien hommia. Niin teen nykyäänkin. En ole löytänyt vielä yhtään toimialaa, jossa työn määrää ei voitaisi vähentää lopputuloksen kärsimättä.

    Usein suuri suorittavan työn määrä johtuu huonosta suunnittelusta tai johtamisesta. Rajentamisessa hyödynnytään tietotekniikka yllättävän vähän. Kilpailu suunnittelussa tarkoittaa sitä että suunnittelutyön saa se, joka halvimmalla lupaa olla tekemättä työn. Näin rakennuksista tulee vaikeasti rakennettavia ja ylläpidettäviä. Muilta aloilta löytyy esimerkkejä yhtä helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo Ryväs kirjoitti 8.12.2008 kello 7:32

    Tuliko jo selväksi että “työaika lyhenee lyhenemistään” tarkoittaa yhteensä tehtyjä työtunteja jaettuna per lärvi. Suomessa ei olla lähelläkään vuoden 1989 lukuja. Laman jälkeen ei tilanne ole yhtään parantunut. Siis tehdyt työtunnit kasaantuvat työllisille ja muut seisovat sossujonossa.

    Järkevä ratkaisu olisi kiristää veroprogressiota ja näin lyhentää työaikaa. Ja tietysti lopettaa “työperäinen” massamaahanmuutto. Ja tietysti lopettaa kotitalousvähennykset, jotka haittaavat ns. työvoimapula-alojen rationalisoitumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tiedemies kirjoitti 8.12.2008 kello 8:59

    Järkevä ratkaisu olisi kiristää veroprogressiota ja näin lyhentää työaikaa.

    Valitettavasti veroprogression kiristäminen, vaikka lyhentääkin “herrojen” (kuten vaikka sähkömiesten ja lääkärien) työaikaa, ei tuo työtä yhtään lisää niille “duunareille”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jukka Siren kirjoitti 8.12.2008 kello 9:10

    Käväisen sivuraiteella. Toivottavasti tämä ei ole liian off-topic.

    Täällä on kerrottu hyviä esimerkkejä siitä, kuinka työpaikalla pitää sijaita vaikka työ olisi kevyempää kuin ennen (lypsykarjatilat) tai kuinka stressi ja kiire on sen kuin kasvanut; esimerkiksi kuljetusalalla.

    Välikysymys, Osmo; onnistuiko pk-seudun bussiliikenteen kilpailutus 10-12 vuotta sitten mielestäsi hyvin?

    Nyt otan vapauden kertoa anekdootin.
    Joskus 1930-luvulla veturinkuljettajat tienasivat 2500-3000 mk kuussa eli saman verran kuin keskiverto opistoinsinööri; huom, silloisessa sääty-yhteiskunnassa. Paperityöläiset tonnista kahteen – kaksi oli alalla jo todella hyvin.
    Kansakoulunopettajat kai tonnin verran, jopa alle ja sairaanhoitajat reippaastikin alle.

    Avainryhmän professionaalista voimaa:)

    Sen jälkeen on palkkahaitari muuttunut ja paperityöläinen ja veturikuski vaihtaneet paikkaa. Opettajat ovat luokanopettajiksi muuttuessaan vähän nousseet ja saaneet kai suunnilleen veturiväen kiinni?
    Niin, mites hoitajat?

    Kaikki nuo työt ovat sellaisia että jonkun on siellä sijaittava. Luokassa, yölläkin sairaalassa, paperitehtaan valvomossa ja veturissakin, Suomen nykyisessä rataverkosssa ainakin.

    Niihin on vaikea soveltaa karahvityöaikaa (Oden hyvä uudissana 80-luvulta).
    Jos tuottavuus kasvaa, voi
    *Työaikaa lyhentää entisellä liksalla ja palkata lisää väkeä.
    *Tai pitää työajan entisellään ja nostaa liksaa.
    *Tai rationalisoida väkeä vielä enemmän pois ja nostaa liksaa.
    *Tai rationalisoida/hiostaa vielä enemmän ja pitää lisätuotto työnantajalla.

    Näin veturissa ja paperitehtaassa.
    Mitenkäs se tuottavuus sairaalassa ja varsinkaan koulussa lasketaan? Yksityissairaalassa se voidaan vielä jotenkin laskea mutta julkisen sektorin terveydenhuollossa on mukana niin monta muuttujaa, että en haluaisi edes yrittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Seppo Ryväs kirjoitti 8.12.2008 kello 9:44

    Tiedemies:
    Valitettavasti veroprogression kiristäminen, vaikka lyhentääkin “herrojen” (kuten vaikka sähkömiesten ja lääkärien) työaikaa, ei tuo työtä yhtään lisää niille “duunareille”

    Siis lukutaidottomista duunareista on hysteerisesti rääkyvä työvoimapula, siksi niitä roudataan lisää karjavankkureissa 1,8 miljoonaa, siis valtiovarainministerin mukaan. Työtä ei tarvita yhtään lisää.

    — Nimenomaan akateemisissa ammateissa pitäisi ylitöiden teko estää. Osalle jää nimittäin vain pätkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus