Luottolama — luottamus on lamassa

On tiedet­ty vuosia, että Yhdys­val­tain taloudessa raken­netaan val­tavaa velka­ku­plaa, eikä hei­dän kak­sois­va­jeen­sa voi jatkua lop­ut­tomi­in. Tämän ennustet­ti­in johta­van kysyn­täla­maan, mut­ta ennustet­ta täl­lais­es­ta rom­ah­duk­ses­ta ei ainakaan min­un kuullen kukaan esittänyt.

Tässä on takana rahoi­tus­valvon­nan täy­delli­nen pet­tämi­nen. Tosin joidenkin väit­tei­den mukaan valvo­jat oli­si­vat varoit­ta­neet, mut­ta poli­itikot oli­si­vat vaien­ta­neet hei­dät. Kun hallinto uskoo sokeas­ta Jumalaan ja markki­noi­hin — ei vält­tämät­tä tässä järjestyk­sessä —  ei tarvitse  itse ajatel­la mitään.

Taustal­la on ratkai­sevas­sa osas­sa menet­te­lyjä, joiden ainakin pitäisi olla rikol­lisia. Joskus vajaa vuosi sit­ten kuulin Suomen Pankin Antti Suvan­non erinomaisde3n esi­tyk­sen siitä, kuin­ka väärät kan­nus­timet amerikkalaisil­la asun­tomarkki­noil­la on.

Men­neistä kan­nat­taa oppia, mut­ta nyt pitäisi tietää, miten tästä eteenpäin.

Luot­to­la­mas­sa on kyse myös luot­ta­muk­sen lamas­ta. Suomen kie­len sanan “luot­to” kak­so­is­merk­i­tys on tässä suh­teessa osu­va. Keskus­pankkien on vaikea työn­tää rahaa markki­noille, jos ne eivät etene pankeista mihinkään, kun panki­it eivät luo­ta toisi­in­sa. Suomes­sa Finnver­alle kan­nat­taisi antaa kokon­aan uusi rooli myös ter­vei­den yri­tys­ten rahoit­ta­jana, jot­ta ne pysy­i­sivät ter­veinä. Muuten vaikka­pa Nordean vaikeudet Bal­ti­as­sa ja laivan­varus­tuk­sen rahoit­ta­jana voivat syöstä aivan ter­veitä suo­ma­laisia yri­tyk­siä ahdinkoon.

Aja­tus, että val­tion har­joit­ta­va finanssielvy­tys syven­täisi lamaa syr­jäyt­tämäl­lä pääo­mia yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta on aivan absur­di. Jos halu­aa tutus­tua asi­aa tarkem­min, kan­nat­taa vaikka­pa googlata “liq­uid­i­ty trap”.  Tai sit­ten voi katr­soa, mitä Nobel-palkit­tu Paul Krug­man asi­as­ta kir­joit­taa.

Yhdys­val­lois­sa korko, jon­ka val­tio mak­saa pankkien päivän tal­letuk­sista, on laskenut 0,03 pros­ent­ti­in. Ollaan siis narul­la ei voi työn­tää ‑tilanteessa.

Lama ehkä ter­ve­hdyt­tää rak­en­tei­ta, mut­ta sen hin­ta on aivan jär­jetön. Viime laman jäljiltä mene­timme kym­meniä tuhan­sia yrit­täjiä velka­vankeu­teen, työvoimas­ta mene­timme pitkäaikaist5yöttömyyteen ehkä satatuhat­ta ihmistä ja aiem­min läh­es vela­ton val­tio otti velkaa 60 % rut­tokansan­tuot­teesta. Kun­non selvi­tys­tä 1990-luvun lamas­ta ei ole tehty, mut­ta min­un intu­iti­ivi­nen käsi­tyk­seni on, että talous­poli­ti­ik­ka pani­ikkisäästöi­neen epäon­nis­tui tuol­loin pahasti — rahapoli­ti­ikas­ta puhu­mat­takaan — ja syven­si lamaa ja val­tion velka­an­tu­mista. Vähem­mäl­lä olisi päästy, jos her­mot oli­si­vat pitäneet.

Nyt pitäisi elvyt­tää miljardeilla.

33 vastausta artikkeliin “Luottolama — luottamus on lamassa”

  1. Vihreän liik­keen tärkein tehtävä pitäisi olla maail­man pelas­t­a­mi­nen ekokatas­tro­fil­ta. Eikö lama, työt­tömyys, tehtaiden sulkem­i­nen, kulu­tuk­sen ja rekkali­iken­teen hiipumi­nen, rihka­makau­pan vähen­e­m­i­nen ole yksi­no­maan onnelli­nen asia?

  2. “Tässä on takana rahoi­tus­valvon­nan täy­delli­nen pet­tämi­nen. Tosin joidenkin väit­tei­den mukaan valvo­jat oli­si­vat varoit­ta­neet, mut­ta poli­itikot oli­si­vat vaien­ta­neet heidät.”

    Spiegel-lehdessä oli vähän aikaa sit­ten valai­se­va mon­en aukea­man kan­si­jut­tu siitä miten kri­isi alkoi ja eteni vuodes­ta 1995 tähän päivään.

    Siinä ker­rot­ti­in mm. että rahoi­tus­valvon­ta on USA:ssa jakau­tunut use­am­malle viras­tolle jot­ka osin kil­pail­e­vat kek­senään ja joi­ta investoin­tipankit pystyivät pelaa­maan toisi­aan vastaan.

    Mie­lenki­in­toisimpi­in kuu­lui koh­ta jos­sa ker­rot­ti­in että yhden päävi­ras­ton osas­toa, jon­ka vas­tu­ul­la oli eri­tyis­es­ti valvoa näitä nyt­tem­min myrkyl­lisik­si osoit­tau­tunei­ta investoin­tipankkien roskalain­o­ja, sys­temaat­tis­es­ti tyh­jen­net­ti­in. Aluk­si viras­tossa oli 150 työn­tek­i­jää lop­ul­ta YKSI. Ja tämän hep­un olisi pitänyt pitää hyp­p­y­sis­sään koko CDS-sotkuja.

    Kuin­ka ollakaan, tähän aikaan investoin­tipank­ki Gold­man Sach­sia johti Hen­ry Paul­son, nykyi­nen USAn val­tio­varain­min­is­teri. GS har­joit­ti juuri tuol­loin kas­vavas­sa määrin kaup­paa CDS-sijoituk­sil­la. Hal­li­tuk­sen puolel­la, vas­tu­us­sa viras­ton henkilövähen­nyk­sistä oli GS:n enti­nen työntekijä…

    Sylt­tyte­hdas ja silleen. Onnek­si raukat saa­vat nyt sen­tään 700 mil­jar­dia lohturahaa.

  3. Lik­vidi­teet­tiansa on kur­ja tilanne, niinkuin Japanista 1990-luvul­la saat­toi nähdä. Korot nol­las­sa ja jatku­va deflaa­tio pääl­lä. Siel­lä tosin oli sel­l­ainen kult­tuuri, että isot fir­mat nyt vaan eivät joudu konkurssi­in, kos­ka siitä seu­raisi kasvo­jen mene­tys. Ja jos helikopter­ista pudotet­taisi­in rahaa, ihmiset vain veisivät ne pankkiin.

    Suomes­sa muuten rahapoli­ti­ik­ka oli merkit­tävä syy lamaan. Tai tarkem­min sanoen, syynä oli se, että rahapoli­ti­ik­ka, jota main­os­tet­ti­in ja ajet­ti­in ennen lamaa (ns. vah­van markan poli­ti­ik­ka) ei ollut kestäväl­lä poh­jal­la. Mas­si­ivi­nen konkurssi­aal­to oli kait pitkälti seu­raus­ta juuri ulko­maan­val­u­u­tas­sa noteer­at­tu­jen lain­o­jen äkil­lis­es­tä kallis­tu­mis­es­ta, kun ylin­tä johtoa myöten vakuutelti­in ettei devalvoi­da ja sit­ten se täy­tyi kuitenkin tehdä. Käsit­tääk­seni nykyään on aika vah­va kon­sen­sus siitä, että pienelle maalle yhdis­telmä “kiin­teät val­u­ut­takurssit + vapaat pääo­ma­markki­nat” on sama kuin lait­taisi kan­sain­välisille val­u­ut­ta­markki­noille ilmoituk­sen: “tulkaa tänne, täältä saa ilmaista rahaa”. 

    Suomes­sa päätet­ti­in pelas­taa pankit niil­lä mil­jar­di­en lain­oil­la. (plus että ostet­ti­in­han siinä hor­netitkin.) Sil­lä rahal­la olisi elvytet­ty tavat­tomasti, mut­ta jos KOP ja/tai SYP olisi kaatunut, seu­rauk­sia voi vain kuvitel­la. Sil­loin ei vält­tämät­tä ollut, tai ei ainakaan koet­tu ole­van, kauheasti vaihtoehtoja.

  4. Hei ja kiitos mie­lenki­in­tois­es­ta blo­gista! Muu­ta­ma yleis­lu­on­teinen kommentti.

    Media on toitot­tanut paljon Yhdys­val­to­jen talousongelmia. Hyvä näin, mut­ta liian pienelle pain­olle on mielestäni jäänyt muiden aluei­den ongel­mat. Kehit­tyvil­lä markki­noil­lam ja monel­la EU-maal­lakin on val­tavia talousongelmia, jot­ka juon­ta­vat nekin velka­ra­hal­la tehdy­istä hukkain­vestoin­neista. Tätä por­sastelua ovat har­ras­ta­neet niin yri­tyk­set, val­tiot kuin yksi­tyisetkin kuluttajat.

    Kysyn­ta­la­mas­ta on puhut­tu vuosia mon­es­sa lue­tu­im­mista jenkkiläi­sistä talous­blo­geista. Val­ta­me­di­as­sa ei niinkään, mut­ta val­ta­me­di­an jutut ovatkin pääasi­as­sa amatöörien mielipiteitä. 

    Luot­to­la­mas­sa on myös kyse jär­jestä. Ter­veet yri­tyk­set eivät ota lainaa, kos­ka laman alus­sa ei kan­na­ta investoi­da. Lainaa sen sijaan otta­vat mielel­lään talouten­sa kanssa painiskel­e­vat yri­tyk­set, jot­ka sisältävät huo­mat­ta­van luot­toriskin. Pankkien (tai kenenkään muunkaan) ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta laina­ta näil­lä koroil­la. Holtit­tomas­ta lainaamis­es­ta johtu­vat ongel­mat eivät parane holtit­toma­l­la lainaamisella.

    Ei kan­na­ta aset­taa kohtu­ut­to­mia odotuk­sia val­tion talous­poli­ti­ikalle. Se ettei lama-aikaan toimit­tu jälkikä­teen ajatel­tuna täy­del­lis­es­ti ei ole kovin rak­en­ta­va huomio. 

    Val­tion elvy­tys olisi tosi­aan nyt todel­la kan­natet­tavaa. Hyviä investoin­tiko­htei­ta on vain vaikeampi kek­siä. Aiem­min mainit­se­masi jo suun­nitel­lut raken­nusko­hteet kan­nat­taisi tosi­aan toteut­taa nyt, mut­ta mitä muu­ta niiden ja pien­ten veronalen­nusten lisäksi?

  5. Tämän ennustet­ti­in johta­van kysyn­täla­maan, mut­ta ennustet­ta täl­lais­es­ta rom­ah­duk­ses­ta ei ainakaan min­un kuullen kukaan esittänyt.

    Oli­han noi­ta, Nas­sim Taleb ja Peter Schiff etunenässä, mut­ta hei­dän näke­myk­set ei saanut tarpeek­si pal­sta­ti­laa. Peter Schiff on jälkikä­teen kat­sot­tuna ollut pelot­ta­van tark­ka pro­fe­tiois­saan, hänen lääk­keen­sä tilanteen hoitoon ei sit­ten vält­tämät­tä ole ne kan­natet­tavim­mat, eli antaa men­nä vaan ja tuhkas­ta nousee parem­pi (ja vapaampi) markkinatilanne.

  6. Tuo rut­tokansan­tuote on mitä hilpein kir­joi­tusvirhe… Nyt­temin taloushis­to­ri­oit­si­jana toimi­va Brad DeLong (Talous­sanomis­sa, http://tinyurl.com/57qape) sanoi sen olennaisen:

    “Yhdys­val­tain val­tio­varain­min­is­ter­iö ja keskus­pank­ki kulke­vat nyt polkua, joka päät­tyy siihen, että rahan hin­nan lisäk­si riskin hin­ta finanssi­markki­noil­la muut­tuu hallinnol­lisek­si hinnaksi.

    “Keskus­pankki­toim­inta lähti alku­jaan liik­keelle tästä päätelmästä: rahan hin­nan jät­tämi­nen vain markki­noiden kon­tolle käy lop­ul­ta kalli­ik­si äänestäville liikemiehille ja hal­li­tusten kaa­toon kykeneville työläisille. Nyt ollaan yhtä lail­la tekemässä sel­l­aista päätelmää, että riskin hin­nan jät­tämi­nen vain markki­noiden kon­tolle käy liian kalli­ik­si tämän­päivän äänestäjille ja puoluei­den tukijoille.”

    Eri­no­mainen esi­tys (tosin englan­niksi) siitä mitä se käytän­nössä tarkoit­ti kun kohteliaasti san­ot­tuna “riskien­hallinta pet­ti” on Michael Lewisin artikke­li amerikkalai­sista asun­to­lain­oista ja niiden johdan­nai­sista (http://tinyurl.com/5vj34l), henkilöko­htainen reak­tioni oli että tuol­lainen ei voi olla lail­lista mis­sään maas­sa, kyse on sys­temaat­tis­es­ta vale­htelus­ta ja törkeästä huoli­mat­to­muud­es­ta. Markki­nat reagoi­vat infor­maa­tioon, jos perus­da­ta on suo­raan sanoen päin per­set­tä niin markki­nat eivät toimi.

    Esimerk­si jutus­sa haas­tatelu ryh­mä ana­lyytikko­ja selvit­teli koko lainavyy­htiä ja ihmetteli mm. että mikä oli luot­talu­ok­i­tus­laitosten rooli: “He called Stan­dard & Poor’s and asked what would hap­pen to default rates if real estate prices fell. The man at S&P couldn’t say; its mod­el for home prices had no abil­i­ty to accept a neg­a­tive number.”

  7. Voi pyhä isä!

    Osmo:” Aja­tus, että val­tion har­joit­ta­va finanssielvy­tys syven­täisi lamaa syr­jäyt­tämäl­lä pääo­mia yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta on aivan absurdi.”

    Onhan se var­masti absur­di, jos lukee aina ja pelkästään niitä Keyn­siläisiä talousti­eteil­i­jöitä, eikä lotkau­ta korvi­aan kri­ti­ikille. Sinus­ta on var­maan myös ihan absur­di väite, että USA:n val­tion har­joit­ta­ma finanssielvy­tys pitkit­ti 1929–3x lamaa.

    Jos pysty­isit mitenkään itse vas­taa­maan tähän kri­ti­ikki­in, niin se olisi vähän uskot­tavam­paa. Krug­manin artikkelei­den heit­telem­i­nen ympäri­in­sä ei auta yhtään. Nämä asi­at ovat mei­dänkin ymmär­ret­tävis­sä, joten on ihan turha piiloutua jonkun auk­tori­teetin selän taakse.

    On aivan selvää, että jos kysyn­tä kas­vaa ja tar­jon­ta ei kas­va, niin hin­nat nou­se­vat. Jos hin­to­jen ei anneta nous­ta, niin syn­tyy pula. Jos hin­to­jen ei anneta nous­ta, kysyn­tä kas­vaa, mut­ta pulaa ei sal­li­ta, niin sil­loin TARJONNAN ON KASVETTAVA. Krug­manil­ta jää huo­maa­mat­ta tämän olen­nainen seu­raus: Rahan tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen tarkoit­taa rahan painamista, joka on VERO rahan omis­ta­jille. Tämä ei ole finanssielvy­tys­tä yhtään sen enem­pää kuin veroas­t­een nos­to, jot­ta val­tio voi kulut­taa lisää.

    Laman estämisen hin­ta on aivan jär­jetön. Resursse­ja tuh­laan­tuu tuot­ta­mat­tomis­sa tehtävis­sä, eivätkä kulut­ta­jien tarpeet tule tyy­dyte­tyik­si. Kuvaile­masi seu­rauk­set joh­tu­i­v­at lamaa edeltäneestä poli­ti­ikas­ta. Resursse­ja oli sijoitet­tu tuot­ta­mat­tomasti. Lama tarkoit­ti näi­den resurssien sijoit­tamista tuot­tavasti, jot­ta ne tyy­dyt­täi­sivät mei­dän tarpeitamme.

    Arho lait­toi jo edel­liseen ketju­un tämän linkin, mut­ta ilmeis­es­ti sin­ul­ta Osmo jäi luke­mat­ta: http://sfb649.wiwi.hu-berlin.de/papers/pdf/SFB649DP2005-039.pdf

    tiivis­telmä:

    Our main results are that

    * a sur­prise deficit-financed tax cut is the best fis­cal pol­i­cy to stim­u­late the economy
    * a deficit[-financed gov­ern­ment] spend­ing shock weak­ly stim­u­lates the economy.
    * gov­ern­ment spend­ing shocks crowd out both res­i­den­tial and non-res­i­den­tial invest­ment with­out caus­ing inter­est rates to rise.

    Toises­sa tutkimuk­ses­sa todettiin:

    “we find that both increas­es in tax­es and increas­es in gov­ern­ment spend­ing have a strong neg­a­tive effect on pri­vate invest­ment spend­ing. This effect is con­sis­tent with a neo­clas­si­cal mod­el with dis­tor­tionary tax­es, but more dif­fi­cult to rec­on­cile with Key­ne­sian the­o­ry: while agnos­tic about the sign, Key­ne­sian the­o­ry pre­dicts oppo­site effects of tax and spend­ing increas­es on pri­vate investment.”

    http://www.mitpressjournals.org/doi/abs/10.1162/003355302320935043?cookieSet=1&journalCode=qjec

  8. Asuin vuosi­tuhan­nen vai­h­teen tait­teessa Yhdys­val­lois­sa, ja muis­tan kun esimerkik­si vuon­na 2002 kir­joitelti­in laa­jalti Newsweekin ja Timen kaltai­sis­sa aikakausle­hdis­sä Pohjois-Kali­forn­ian asun­toku­plas­ta ja kansalais­ten hur­jista luot­toko­rt­tiveloista. Muis­tan eräänkin haas­tat­telun, jos­sa joku nuori opiske­li­ja ker­toi avoimesti tietävän­sä etteivät kykene mak­samaan luot­toko­rt­tivelko­jaan pois, mut­ta kos­ka kaik­ki muutkin ovat saman­laises­sa liris­sä, ei usko että joutuu siitä kärsimään.

    Jos pank­in­jo­hta­ja ei ole edes tämän ver­taa seu­ran­nut aikaansa ja osan­nut ennus­taa että hom­ma menee käteen, niin hän ei ole olut tehtävien­sä tasal­la. Sil­loin hänen kuu­luisi henkilöko­htais­es­ti vas­ta­ta mak­samat­tomista lain­oista ja jos ei siihen kykene niin leivät­tömän pöy­dän ääreen vaan. Kyl­lä pankil­la pitää olla vas­tuu huole­htia siitä että lainaa annetaan per­sauk­isille vain sen ver­ran että he pystyvät sen kohtu­ullis­es­ti mak­samaan takaisin. Varsinkin kun USA:ssa ne pää­sevät varsin tarkasti syynäämään esimerkik­si palkkaasi ja mui­ta luottotietojasi.

    Sikäli Lewisin val­i­tus osuu mielestäni harhaan.

  9. Vielä vähän tästä:“Kun hallinto uskoo sokeas­ta Jumalaan ja markki­noi­hin — ei vält­tämät­tä tässä järjestyk­sessä — ei tarvitse itse ajatel­la mitään.”

    Tämähän on juuri päin vas­toin. Kun hallinto uskoi sokeasti voivansa säädel­lä markki­noi­ta poli­itikot loi­vat kan­nus­timia ottaa liikaa riskiä. Jos poli­itikot oli­si­vat ymmärtäneet olla sorkki­mat­ta markki­noi­ta näitä kan­nus­timia ei olisi ollut ole­mas­sa ja toden­näköis­es­ti kupla ei olisi kas­vanut niin suurek­si ennen puhkeamistaan.

    Minus­ta on jotenkin huvit­tavaa, että kaik­ki ovat yhtä mieltä siitä, että markki­nat muut­tuvat koko ajan mon­imutkaisem­mik­si. Tois­t­en mielestä tästä seu­raa se, että val­ta “ohja­ta” markki­noi­ta pitää keskit­tää yhä pienem­mälle porukalle. Tois­t­en, että val­taa ei pidä mis­sään nimessä keskit­tää, vaan hajaut­taa mah­dol­lisim­man laa­jalle. Osmo kuu­luu ensim­mäiseen leiriin.

  10. Jos jätetään rak­en­t­a­mi­nen pois, mitä elvy­tyskeino­ja meil­lä oikein on käytössä? 

    Rak­en­t­a­mi­nen elvyt­tää vain san­gen pien­tä osaa kansan­taloud­es­ta, joten pelkästään siihen keskit­tymi­nen on nähdäk­seni enem­mänkin rak­en­tamis­poli­ti­ikkaa (raken­netaan hal­val­la nyt eikä kalli­il­la myöhem­min) eikä elvy­tys­tä varsinkin kun raken­nus­li­ik­keet tup­paa­vat ole­maan ulkomaisia. 

    Tulovero­jen alen­t­a­mi­nen? Vai val­uuko lisära­ha tuon­ti­tavaran ostamiseen eikä elvytä? 

    Arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen? Tämä val­uu lähin­nä kau­pustelijoiden taskui­hin eikä myöskään pahem­min tai­da elvyttää. 

    Tulon­si­ir­to­jen lisäämi­nen? Työl­listääkö se ketään vai vai­h­tuuko lauan­taimakkara meetwurstiin?

    Työn sivuku­lu­jen leikkaami­nen? Lisään­tyykö taloudelli­nen toimeli­aisu­us vai paranevatko yri­tys­ten voitot?

    Eli jos elvyt­tää pitäisi mil­jardeil­la, niin mil­lainen elvy­tys pitäisi duu­nar­it töis­sä tehtais­sa, palvelusek­toriväen liikkeis­sään ja valkokaulus­du­u­nar­it toimis­tois­sa? Jos ei minkään­lainen, mik­si asi­aa kut­su­taan elvyt­tämisek­si jos kyse on pääasi­as­sa tulon­si­ir­rosta raken­nus­li­ikkei­den ruot­salaisille omistajille?

  11. Nyt on hirveä hätä, kun talous ei tuo­ta kasvunumeroi­ta. Mikä maail­man­lu­okan onnet­to­muus siitä seu­raa, jos kasvu on esim nol­la pari seu­taavaa vuot­ta. Teol­lisu­us tuot­taa esim auto­ja vähem­män tai yhtä paljon kuin tänä vuon­na. Mik­si on pakko kasvaa.

    Ihan irralli­nen huomio. Olisiko tyh­mä jut­tu, jos koti­talousvähen­nyk­sen määrä esim viisinker­tais­tet­taisi­in tms parik­si vuodek­si. Arve­len, että ne rahat eivät ainakaan kaik­ki valu kiinaan. Ja vähen­nysoikeus myös taloyhtiöille.

    JL

  12. “Rak­en­t­a­mi­nen elvyt­tää vain san­gen pien­tä osaa kansan­taloud­es­ta, joten pelkästään siihen keskit­tymi­nen on nähdäk­seni enem­mänkin rakentamispolitiikkaa ”

    Joskus ennenkin mainit­tu mut­ta raken­netun ympäristön tuot­tamiseen ja ylläpi­toon menee puo­let bkt:sta, abaut 85 miljardia.

    Pelkkä raken­nus­tuotan­non arvo vuon­na 2006 oli yli 24 miljardia.

    http://www.rakennuslehti.fi/tietoa/

  13. “Rak­en­t­a­mi­nen elvyt­tää vain san­gen pien­tä osaa kansan­taloud­es­ta, joten pelkästään siihen keskit­tymi­nen on nähdäk­seni enem­mänkin rakentamispolitiikkaa ”

    Tuo­ta tuota,
    Jos raken­nus­miehel­lä on työtä, hänel­lä on varaa ostaa piz­zaa, Kun piz­zan pais­ta­jal­la on työtä, hänel­lä on varaa käy­dä par­turis­sa, kun par­turil­la on työtä…

    Elvytetään mitä sek­to­ria hyvän­sä, se säteilee ympäristöön­sä. Niin­pä pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen on yhtä hyvää elvy­tys­tä kuin veroelvy­tys ja muun rak­en­tamisen parem­muus veroelvy­tyk­seen on yhtä suuri kuin on sen kohteen ero hyödyl­lisyy­dessä suh­teessa pyra­midei­hin. Mitä hyödyl­lisem­pää raken­netaan, sitä parempi. 

    Jos kyse on vält­tämät­tömän investoin­nin aikaistamis­es­ta, vieläkin parempi.

    Mik­si minä halu­an elvyt­tää rak­en­ta­mal­la asun­to­ja kasvukesku­s­paikkakun­nille johtuu siitä alue­poli­it­tis­es­ta näke­myk­ses­tä, että niitä tarvi­taan lähivu­osikym­meninä paljon.

  14. Tuo­ta tuo­ta, kun tääl­lä puhutaan rak­en­ta­mal­la elvyt­tämis­es­tä ja raken­netun ympäristön tuot­tamisen bkt-osu­ud­es­ta, nousee mieleen kysymys siitä, miten pitäisi elvyt­tää, jos elvytetään.

    Anni Sin­nemä­ki esit­ti tästä Vihrei­den viimeisim­mässä val­tu­uskun­nas­sa joitakin teese­jä, joiden yleisku­va oli, että toimien tulee kytkey­tyä samanaikaises­ti pait­si talous‑, myös ener­gia- ja ilmas­tokri­isin ratkaisu­un. (Teesit ja puhe löy­tyvät Vihrei­den sivuilta.)

    Osmo, onko sin­ul­la kan­taa Sin­nemäen esit­tämi­in kahdek­saan teesi­in, yleis­es­ti tai erikseen?

  15. Osmo: “Niin­pä pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen on yhtä hyvää elvy­tys­tä kuin veroelvytys”

    Eli rahan lapi­oimi­nen kaivoon on sama kuin sen anta­mi­nen kansalle, kos­ka kansa on niin älyt­tömän tyh­mää, että ei mitenkään pysty käyt­tämään rahaa mihinkään mikä paran­taa hei­dän elin­ta­soaan. Kansalaiset eivät myöskään reagoi kan­nus­timi­in ollenkaan.

    “Mik­si minä halu­an elvyt­tää rak­en­ta­mal­la asun­to­ja kasvukesku­s­paikkakun­nille johtuu siitä alue­poli­it­tis­es­ta näke­myk­ses­tä, että niitä tarvi­taan lähivu­osikym­meninä paljon.”

    Eli sinä väität tietäväsi parem­min kuin ne ihmiset, jot­ka “lyövät vetoa” tästä asi­as­ta omil­la rahoil­laan ja joil­la on huo­mat­tavasti enem­män hävit­tävää, jos ovat väärässä ja vas­taavasti huo­mat­tavasti enem­män voitet­tavaa, jos ovat oike­as­sa. Mik­si näin?

  16. En minä sinän­sä raken­nushankkei­den aikaistamista vas­tus­ta. Jos pitää rak­en­taa, se nimeno­maan kan­nat­taa tehdä nyt. 

    En vain pidä tätä kovin “elvyt­tävänä”. Tun­nen jokusen raken­nus­miehen, ja ainakaan heil­lä lama ei käytän­nössä tun­nu mis­sään muus­sa kuin epä­var­muu­den kas­vamises­sa, kos­ka työt­tömyysko­r­vaus plus pimeät keikat tuo­vat samat net­to­tu­lot kuin työssä olem­i­nenkin. Riit­täväl­lä tarkkuudella. 

    Joten raken­nus­mies ostaa osuuten­sa piz­zoista ja par­turi­palveluista jok­seenkin siitä huoli­mat­ta, onko hän sään­nöl­lisessä ja verol­lises­sa päivä­työssä vai ansiosi­don­naisel­la, jos tuo­ta vähäistä esimerkkiotan­ta­ani on uskominen. 

    Eli siis raken­netaan kaikin mokomin sitä, mitä rak­en­taa pitää, mut­ta jos nyt annetaan poli­itikoille easy way out kut­sumal­la sitä elvy­tyk­sek­si vaikkei mikään siitä elvykään, se antaa moraalisen oikeu­den pestä kädet kun on ker­ran tehty jotakin. 

    Rak­en­tamisen lisäk­si pitäisi miet­tiä, mil­lä motivoidaan fir­mo­ja pitämään toim­intaa Suomes­sa. Ja lisäk­si pitäisi miet­tiä jotain toimen­piteitä niille, jot­ka menet­tävät työ­paikkansa toden­näköis­es­ti pysyvästi laman seu­rauk­se­na eikä ain­oas­taan lamavu­osik­si. Heitä tuli viime laman aikaan mon­es­ta paikas­ta eikä heille sil­loin tehty mitään. 

    Lähin­nä toivon, että tätä virhet­tä ei tois­te­ta vaan osa “elvy­tyk­ses­tä” tehdään jälkipain­ot­teis­es­ti sen jäl­keen kun on nähty, keitä tämä lama oikein kol­haisi. Raken­nus­miehet putoa­vat aina lop­ul­ta jaloilleen jos eivät alko­holisoidu, mut­ta muil­la on vaikeam­paa kun edessä on alanvaihto. 

    Alan­vai­h­dot taas ovat han­kalia, kos­ka työvoimaa vapau­tuu kohtu­ullisen hyvin palkatus­ta savupi­ip­pute­ol­lisu­ud­es­ta ja insinööri­työstä, ja työvoiman tarve on pieni­palkkaises­sa paper­in­pyöri­tyk­sessä ja pieni­palkkaisel­la hoivasek­to­ril­la, joista jälkim­mäi­nen vaatii lisäk­si määrä­muo­toisen tutkin­non eikä käytän­nössä ole tie kes­ki-ikäiselle teol­lisu­ud­es­ta pois potkaistulle. 

    Tässä saat­taa kyteä iso pom­mi ja jos kaik­ki paukut pan­naan nyt rak­en­tamiseen ja tämä väki jätetään heit­teille kuten viimek­sikin, vaiku­tusten voidaan odot­taa ole­van yhtä rumia.

  17. Yhden korkea­suh­dan­teen huipun aikana jopa seit­semälle rak­samiehelle palkkaa mak­sa­neena remon­toi­jana täy­tyy sanoa, että pakko olla samaa mieltä Han­nu Vistin kanssa alan toim­intatavoista: sille alalle on pesiy­tynyt harv­inaisen paljon jengiä, joka osaa ryt­mit­tää omat työn­sä suh­dan­nevai­htelun kanssa.

    Kun on rak­en­tamisen korkea­suh­danne, nyl­jetään kaik­ki ker­tarak­en­ta­jat: ne tekee sen vain ker­ran elämässään ja korkea­suh­dan­teessa on myyjän markki­nat. Kun on mata­la­suh­danne, raken­netaan ansiosi­don­naisen päivära­han turvin itselle uusi talo ja jos suh­danne jatkuu riit­tävän pitkään, raken­netaan toinen oma talo, ja sen ekan voi verot­ta myy­dä kah­den vuo­den jäl­keen (kun 500 päivän ansiosi­don­nainen loppuu). 

    Yleen­sä tämän jäl­keen onkin jo noususuh­danne, ja yllät­täen töitä löy­tyy ja ne ote­taan vas­taan, jot­ta olisi taas uudet ansiosi­don­naiset hoidossa. 

    Touko Met­ti­nen
    hil­jat­tain remontoinut

  18. Hauskasti Art­turi Björk ja Han­nu Visti argu­men­toi­vat, että köy­hän saa­mat lisä­tu­lot eivät mene kulu­tuk­sen lisäämiseen, vaik­ka usko­vat kasvupo­h­jaiseen markki­na­t­alouteen joka pysähty­isi heti jos lisä­tu­lot eivät lisäisi kulutusta.

    Samal­la he kuvit­tel­e­vat että köy­hä on saman­lainen kuin he itse, eli pystyy jo nyt osta­maan kaiken mitä halu­aa, joten kaik­ki lisään­tynyt kulu­tus menisi joko säästöön tai laadun parantamiseen.

    Vink­ki: kaik­ki eivät ole niinkuin te. Köy­häl­lä ei ihan oikeasti ole varaa ostaa kaikkea mitä hän halu­aa. Siihen koko markki­na­t­alouden ora­van­pyörä perus­tuu. Ja sik­si köy­hille suun­nat­tu elvy­tys menee läh­es suo­raan kulutukseen.

  19. “Mik­si minä halu­an elvyt­tää rak­en­ta­mal­la asun­to­ja kasvukesku­s­paikkakun­nille johtuu siitä alue­poli­it­tis­es­ta näke­myk­ses­tä, että niitä tarvi­taan lähivu­osikym­meninä paljon.”

    Tuo­han ei ole edes elvyt­tämistä, vaan ratio­naal­ista raken­nut­tamista ja sijoi­tus­toim­intaa. Oikeas­t­aan on kum­mallista, ettei yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta kiin­nos­ta toimia niin pitkäjän­teis­es­ti, että käyt­täi­sivät tar­joutu­van tilaisu­u­den hyväkseen.

  20. Mik­si yksi­tyiset eivät rakenna?
    1) Raken­nus­li­ikkei­den on nyt aivan oikeasti vaikea saa­da rahoi­tus­ta järkeväl­läö hinnalla.’
    2) Asun­tokaup­pa on seisah­duk­sis­sa lainae­hto­jen tiuken­nut­tua ja psykol­o­gi­sista syistä. Uudet asun­not eivät mene kau­pak­si, kos­ka van­ho­ja ei saa­da myydyksi.
    3) Raken­nus­li­ikkeil­lä on noin 3000 myymätön­tä asun­toa, jos­ta ne eivät saa haaveile­maansa hin­taa. Jos ne rak­en­taisi­vat lisää, ne jou­tu­isi­vat myymään nämä asun­not entistäkin halvem­mal­la. Kun ne näin menet­televät, osoit­taa se minus­ta, että markki­noil­la on nmo­nop­o­lis­tisia piirteitä.

    Mik­si yhteiskun­nan kuitenkin kan­nat­taa rakentaa

    1) Julki­nen val­ta mak­saa joka tapauk­ses­sa raken­nus­mi­esten työt­tömyysko­r­vauk­set, joten rak­en­tamisween hin­ta on julkiselle val­lalle vain palkan ja työt­tömyysko­r­vauk­sen erotus.
    2) Julkisen val­lan intres­sis­sä on alen­taa asun­to­jen hin­to­ja kun taas raken­nus­li­ikkei­den intres­sis­sä on…
    3) Julki­nen val­ta saa vielä lainaa

  21. Rak­en­tamises­sa yksi ongel­ma on, että raken­nus­li­ik­keet ja raken­nut­ta­jat ovat yksi ja sama yri­tys, usein vielä niin, että kiin­teistöbisnes on se joka tuo isot tuo­tot ja rak­en­t­a­mi­nen on “vält­tämätön paha”. Voisi ehkä ajatel­la, että yhteiskun­nan ryhtyessä raken­nut­ta­maan suures­sa määrin, tätä vinouma voitaisi­in mur­taa. Tämä ehkä edel­lyt­tää, että kil­pailu­tuk­seen ote­taan myös ulko­maisia raken­nus­li­ikkeitä mukaan, jol­loin elvy­tys­vaiku­tus jää heikommaksi…

  22. Visti:
    “työvoiman tarve on pieni­palkkaises­sa paper­in­pyöri­tyk­sessä ja pieni­palkkaisel­la hoivasek­to­ril­la, joista jälkim­mäi­nen vaatii lisäk­si määrä­muo­toisen tutkin­non eikä käytän­nössä ole tie kes­ki-ikäiselle teol­lisu­ud­es­ta pois potkaistulle.”

    Mik­sei ole? Lähi­hoita­jan tutkin­non lukee aikuisopiske­li­jana kahdessa vuodessa. Lähi­hoita­jan hom­mis­sakin on paljon sel­l­aisia, jos­sa tarvit­taisi­in enem­män riuskaa miestä kuin hen­toa tyt­töstä. Mut­ta toisaal­ta, kuka läh­tee luke­maan mata­la­palkkaiseen työhön jos ansiosi­don­naisel­la saa enem­män kuin töis­sä? Tämä on mielestäni yksi paha alan­vai­h­don ongelma. 

    Kes­ki-iässä on jo ehtinyt kiip­imään hyvä­palkkaiseen duu­ni­in ja alan­vai­h­to merkkaa yleen­sä aina mata­lam­paa palkkaus­ta kos­ka uudel­la alal­la joutuu aloit­ta­maan nol­lista -> jopa työt­tömyysko­r­vaus voi olla net­tona melkein saman ver­ran kuin uusi palk­ka (sit­ten joskus kun valmistuu)

  23. Mikko A: Työl­listämisen mielessä vas­ta palvelu­ja kulut­ta­va väki työl­listää merkit­tävässä määrin suo­ma­laisia. Kulut­ta­vatko kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat näitä koti­maisia palvelu­ja vai osta­vatko he (tuonti)tavaraa? Tässä taas hyö­ty­suhde tup­paa ole­maan aika huono, eli yhden suo­ma­laisen työl­listämiseen menevän rahan ohel­la vir­taa viisin- tai kym­menker­tainen määrä johonkin muualle. 

    Sylvesteri: Teo­ri­as­sa tietysti voi opiskel­la lähi­hoita­jak­si, mut­ta mis­tä siihen saa moti­vaa­tion? Kun alun alka­enkaan ei hakeu­tunut hoi­va-alalle vaan tehtaaseen, mikä nyt on muut­tunut ja hoi­va-ala huutelee kutsuen? 

    Sinän­sä olet oike­as­sa, että käytän­nössä var­maankin joudumme laman jälk­i­hoitona muun­muas­sa puut­tumaan siihen, saako ansiosi­don­naisel­la opiskel­la vai täy­tyykö tyy­tyä opin­to­tu­keen jos meinaa itsen­sä uudelleenk­oulut­taa. Kos­ka uudelleenk­oulu­tus­ta tarvitaan. 

    Mut­ta en usko, että voimme työn­tää ihmisiä narul­la hoi­va-alalle. Palk­ka on parhaim­mil­laankin alle puo­let siitä, mitä tehtaas­sa sai ja työ on eri­lail­la ryt­mitet­tyä. Hoi­va-alal­la taas en usko pär­jäävän kovin hyvin henkilön, jota ei työ kiin­nos­ta edes etäis­es­ti, joten hei­dän hätistämisen­sä noi­hin hom­mi­in vain las­kee alan tasoa. 

    Eli jos joku halu­aa niin siitä vain ja tätä pitäisi suosia, mut­ta jos ei, täy­tynee tun­nus­taa reali­teet­te­ja ja tode­ta, ettei ikän­sä jotain konet­ta valvoneesta tule vält­tämät­tä ihmis­läheisen hoi­vatyön ammattilaista.

  24. Julki­nen pitkäjän­teisen suun­nitel­man mukainen rak­en­t­a­mi­nen ja laa­jem­pi koti­talousvähen­nys ovat hyviä elvy­tyskeino­ja. Tuloveron alen­t­a­mi­nen on kohta­lainen keino, mut­ta sisältää riskin, että hyvä­tu­loiset eivät lisää kulu­tus­taan, vaan säästävät vaikka­pa lyhen­tämäl­lä asuntolainaansa.

    Suo­rat yri­tystuet ovat vahin­gol­lisia, kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat kan­nat­ta­mat­toman liike­toimin­nan jatkamisen, joka on aina huono idea. Nyt kuitenkin kun yri­tys­ten on vaikea saa­da lainaa, oikein kohdis­tet­tu lain­oi­tus on järkevää elvy­tys­tä. Yksi esimerk­ki: Investoin­ti­val­tais­ten alo­jen vien­tiyri­tys­ten täy­tyy usein pystyä tar­joa­maan asi­akkailleen rahoi­tus­ta. Niiltä osin kun vien­tiyri­tys­ten myyn­ti takkuaa vain tästä syys­tä, niiden asi­akas­ra­hoi­tus­ta varten kan­nat­taisi antaa valtionlainaa.

    Lisäk­si elinkeino­rak­en­teen uud­is­tu­mista kan­nat­taa tukea ylläpitämäl­lä pien­ten kasvuyri­tys­ten kasvua. Niiltä osin kuin riskisi­joi­tus­markki­nat taan­tu­vat, val­tio voi kas­vat­taa vaikka­pa Sitran toimin­nan volyymiä rahoi­tus­va­jeen paikkaamisek­si, tai perus­taa Sitralle rin­nakkainen organ­isaa­tio, jos eri­laiselle sijoi­tus­pro­filoin­nille on tarvetta.

  25. “Mut­ta toisaal­ta, kuka läh­tee luke­maan mata­la­palkkaiseen työhön jos ansiosi­don­naisel­la saa enem­män kuin töissä? ”

    On ikävä havai­ta, että väit­teet korkeas­ta ansiopäivära­has­ta on uskot­tu. Voimakkaan leikkurin vuok­si jo aiem­min keski­t­u­loinen palka­nsaa­ja ajau­tuu ansiopäivära­hal­laan toimeen­tu­lo­min­imille, siis äärim­mäiseen köyhyyteen. 

    Tässä kak­si linkkiä, joiden tiedot yhdis­tämäl­lä huo­maa, että ansiopäivära­ha on käytän­nössä useim­min vain sosi­aal­ituen perus­toimeen­tu­lon suu­ru­inen, 8–12 €/päivä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeentulotuki
    ja
    http://www.tyj.fi/default.asp?id=24

    Jos saa pyytää, pere­htykää noi­hin, ja käyt­täkää ansiopäivära­ha-argu­ment­tia sit­ten tosi­a­sioi­hin nojat­en. En liene kohtuuton?

  26. Luot­to­la­mas­ta, kuten san­ot, on syytet­ty rahoi­tus­valvon­nan pet­tämistä, liian löysää luo­to­nan­toa. Kuitenkin nimeno­maan tuo suh­teel­lisen “löysä luo­to­nan­to” oli edel­ly­tys raha­jär­jestelmän toimin­nalle viimeisen vuosikymme­nen aikana. 

    Vel­lal­la taat­tuun rahaan perus­tu­vas­sa raha­jär­jestelmässä rahan määrän kasvu rajoit­tuu ihmis­ten kykyyn hoitaa velkaa. Samal­la ihmis­ten kyky hoitaa velkaa, eli min­imis­sään mak­saa velalle korkoa, edel­lyt­tää uuden velan syn­tymistä. (Jälkim­mäi­nen pätee kaikki­in raha­jär­jestelmi­in jois­sa rahaan on liitet­ty korko.) Jos luo­to­nan­non rajo­ja ei olisi jär­jestelmäl­lis­es­ti las­ket­tu, olisi edel­ly­tyk­set hoitaa velkaa lop­puneet aikaisem­min. Luul­tavasti nykyisen jär­jestelmän poten­ti­aali kas­vat­taa rahamäärää on nähty, ja vaiku­tuk­set ovat alka­neet näkymään myös reaal­i­talouden puolella.

    Jos ongel­man ydin ei ole reaal­i­taloudessa, ei sen elvy­tys auta. Mah­dol­lis­es­ti jopa päin­vas­toin. Lisäk­si ihme­tyt­tää mik­si jatku­vasti yritetään perustel­la ongel­man ratkaisuk­si oppe­ja, jot­ka oli­si­vat toim­i­neet jos­sain aikaisem­mas­sa järjestelmässä.

    Kiitos blo­gis­tasi.

  27. “Kulut­ta­vatko kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat näitä koti­maisia palvelu­ja vai osta­vatko he (tuonti)tavaraa? Tässä taas hyö­ty­suhde tup­paa ole­maan aika huono, eli yhden suo­ma­laisen työl­listämiseen menevän rahan ohel­la vir­taa viisin- tai kym­menker­tainen määrä johonkin muualle.”

    Kyl­lähän pien­i­t­u­loiset tutk­i­tusti ja tiede­tysti käyt­tävät enim­män osan lisä­tu­lois­taan ja tuloista ylipäätään koti­maiseen: ruo­ka, juo­ma, palve­lut ja vaikka­pa kierrätysvaatteet.

    Jos pien­i­t­u­loiset sat­tuisi­vat osta­maan maanvil­jeli­jän kauhuk­si ruokaa myös Lidlistä, se ei merk­itse, että ulkomailta. 

    (Lienevätkö kuule­mani Lidlin tont­ti­vaikeudet maakun­nis­sa juuri tuol­laista maa­jus­si-Keskus­ta-Nova-Osu­uskaup­pa-Valio ‑perua? Uskon hie­man, että ovat.)

  28. Mikko Aho­nen: Minä en mis­sään nimessä ole argu­men­toin­ut, että köy­hän saa­ma lisära­ha ei menisi kulutukseen.

    Sinä et tiedä minus­ta etkä Han­nu Vis­tistä yhtään mitään. Jos kuitenkin tun­net pakono­maista halua fan­ta­sioi­da meistä kotikoneesi ääressä ja laukeat taas näp­päimistölle­si, niin jätä paina­mat­ta Kommentoi-nappia.

    Osmo: “1) Raken­nus­li­ikkei­den on nyt aivan oikeasti vaikea saa­da rahoi­tus­ta järkeväl­läö hinnalla.’”

    Raken­nus­li­ik­keet saa­vat rahoi­tus­ta nimen omaan järkeväl­lä hin­nal­la. Jär­jet­tömän alhaisel­la hin­nal­la heille ei olla valmi­ita sitä lainaamaan.

    “3) Raken­nus­li­ikkeil­lä on noin 3000 myymätön­tä asun­toa, jos­ta ne eivät saa haaveile­maansa hin­taa. Jos ne rak­en­taisi­vat lisää, ne jou­tu­isi­vat myymään nämä asun­not entistäkin halvem­mal­la. Kun ne näin menet­televät, osoit­taa se minus­ta, että markki­noil­la on nmo­nop­o­lis­tisia piirteitä.”

    Jälleen tämä virhep­äätelmä. Raken­nus­li­ikkei­den omis­tuk­ses­sa ole­vat 3000 asun­toa kil­pail­e­vat kaikkien markki­noil­la ole­vien asun­to­jen kanssa. Jos ne rak­en­ta­vat lisää niiden varas­tossa ole­vien asun­to­jen hin­ta ei juurikaan tipu. Tämä ei todista mitään monopoleista.

    Oon samaa mieltä kohdista 1 ja 3 mik­si julkisen val­lan kan­nat­taa rak­en­taa. Koh­ta 2 on type­rä. Ei julkisen val­lan intres­sis­sä ole alen­taa asun­to­jen hin­to­ja. Julkisen val­lan intres­sis­sä on, että asun­not mak­sa­vat sen ver­ran, että kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat. (Muuten syn­tyy yli­tuotan­toa tai pulaa…)

    Nimi on: “Voimakkaan leikkurin vuok­si jo aiem­min keski­t­u­loinen palka­nsaa­ja ajau­tuu ansiopäivära­hal­laan toimeen­tu­lo­min­imille, siis äärim­mäiseen köyhyyteen.”

    Et voi tosis­sasi uskoa, että Suomes­sa jou­tu­mi­nen toimeen­tu­lo­min­imille on sama kuin äärim­mäi­nen köy­hyys. Elääkö lop­pumaail­ma jos­sain infer­naalises­sa köy­hyy­dessä vai?

    (psssst. suo­ma­lainen ruo­ka on ulko­maista kalliimpaa…)

  29. Osmo:

    “Kun­non selvi­tys­tä 1990-luvun lamas­ta ei ole tehty, mut­ta min­un intu­iti­ivi­nen käsi­tyk­seni on, että talous­poli­ti­ik­ka pani­ikkisäästöi­neen epäon­nis­tui tuol­loin pahasti — rahapoli­ti­ikas­ta puhu­mat­takaan — ja syven­si lamaa ja val­tion velka­an­tu­mista. — - Nyt pitäisi elvyt­tää miljardeilla.”

    Olen aivan samaa mieltä. Se ei kuitenkaan ole syy kom­ment­ti­i­ni, vaan halu­an nos­taa esi­in erään uno­htuneen näkökohdan.

    Nyt on tämän nykyisen talouskri­isin yhtey­dessä paljon puhut­tu “key­ne­siläisyy­den palu­us­ta” Krug­manin Nobel-palk­in­toon liit­tyen ja muutenkin, mut­ta Suomes­sa siitä on kyl­lä hie­man han­kala puhua, kos­ka key­ne­siläisyys ei koskaan oikeas­t­aan edes saa­punut Suomeen. Suomen poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa on yksinker­tais­es­ti ollut ide­ol­o­gis­es­ti kiel­let­tyä edes ehdot­taa suh­dan­nevai­htelu­jen tasaamista per­in­teisin key­ne­siläisin keinoin, kuten val­tion infra­struk­tu­uri-investoin­nein ja muuten käyt­tämäl­lä val­tion kas­sas­sa ole­vaa rahaa. Lama on aina nähty Suomes­sa yksipuolis­es­ti kus­tan­nuskri­isik­si ja ain­oa keino siitä pääsemisek­si — pelkän fatal­is­tisen parem­pi­en aiko­jen odot­telun lisäk­si — on ollut työn hin­nan alen­t­a­mi­nen. Ja mit­tari sille, toimi­iko työn hin­nan alen­t­a­mi­nen, on ollut puolestaan pakono­mainen tui­jot­ta­mi­nen ulko­maankau­pan tiet­ty­jen tilas­tol­lis­ten indikaat­tor­ei­den het­kel­lisi­in muu­tok­si­in. (Tämä oli tietenkin osasyynä myös siihen, että mark­ka-aikana Suomen tärkein talous­poli­it­ti­nen väline oli vuosikymmen­estä toiseen devalvaatio.)

    Tämä ei ole mitään key­ne­siläisyyt­tä vaan sen his­to­ri­al­lista edeltäjää, 1800-luvun neok­las­sis­mia — ja ulko­maankau­pan merk­i­tyk­sen epäre­al­is­tises­sa paisut­telus­sa on jäämiä jopa kap­i­tal­is­tisen tuotan­to­ta­van syn­tyä edeltävästä 1600–1700-luvun merkan­til­is­mista ja kam­er­al­is­mista, jon­ka mukaan ain­oa kansakun­nan hyv­in­voin­nin mit­ta on maa­han sisään ja maas­ta ulos vir­taavien omaisu­us­määrien suhde.

    Tuol­la aiem­mis­sa kom­menteis­sa muis­telti­in, kuin­ka “1970-luku tar­joaa kauhues­imerkke­jä, kun Key­ne­siä huu­taen alet­ti­in tehdä täs­mäelvy­tys­tä mm. laske­mal­la liike­vai­h­toveroa koti­maisil­ta autoil­ta jne.” Täl­lainen näpertelevä “täs­mäelvy­tys” ei ole key­ne­siläisyyt­tä vaan erään­lainen tyyp­il­lis­es­ti suo­ma­lainen huonon­net­tu ver­sio siitä. Kun huo­mataan, että ei-key­ne­siläi­nen talous­poli­ti­ik­ka ei enää toi­mi, ote­taan sit­ten pakon edessä vas­ta­hankaises­ti key­ne­siläisyy­destä jokin yksit­täi­nen irralli­nen piirre ja ale­taan soveltaa sitä. (Ja kun sekään ei toi­mi, julis­te­taan key­ne­siläisyy­den täl­lä perus­teel­la kumoutuneen ja palataan takaisin van­haan fatal­is­tiseen odotteluun.)

    Juk­ka Pekkari­nen ja Juhana Var­ti­ainen, kak­si Suomen ehkäpä teräv­in­tä ja mer­i­toitunein­ta aka­teemista kansan­talousti­etelijää, esit­tivät tästä Suomen kult­tuuris­es­ta poikkea­mas­ta perus­teel­lisen his­to­ri­al­lisen yhteenve­don edel­lisen laman aikoi­hin laa­jas­sa teok­ses­saan Suomen talous­poli­ti­ikan pitkä lin­ja, joka on edelleen erit­täin suositelta­va — erään­lainen mon­isa­ta­sivuinen kansan­talousti­eteelli­nen perustelu sille, mik­si tuo Osmol­ta kur­sivoitu­na siteer­aa­mani koh­ta todel­la pitää paikkansa. Jo sitä edel­lisen laman aikana, vuon­na 1977, Pekkari­nen esit­ti erit­täin kiin­toisas­sa kir­joituk­ses­saan “Suh­dannede­faitismin aate­taus­taa”, että Suomes­sa ei itse asi­as­sa ole koskaan ollut myöskään mitään merkit­tävää poli­it­tista puoluet­ta, jon­ka talous­poli­it­ti­nen lin­ja olisi perus­tunut key­ne­siläisyy­teen. Tämä tun­tuu edelleen ole­van tot­ta — sit­tem­min puoluekar­talle tulleet vihreätkään eivät ole suurem­paa kiin­nos­tus­ta asi­aan ikinä tunteneet.

    Tämä Suomen poli­it­tisen kult­tuurin ero mui­hin län­si­mai­hin selit­tää senkin, mik­si “Euroopan parhaan val­tio­varain­min­is­terin” lin­jauk­set eroa­vat Osmoa ihme­tyt­täneel­lä taval­la niin jyrkästi Ruotsin lin­jauk­sista. Ruot­sis­sa, toisin kuin Suomes­sa on ide­ol­o­gis­es­ti sal­lit­tua elvyt­tää, joten siel­lä myös elvytetään — ja elvytetään niin nyt kuin 1990-luvun alus­sakin nimeno­maan por­var­i­hal­li­tuk­sen ja sen oikeis­to­laisen val­tio­varain­min­is­terin toimes­ta, kun taas Suomes­sa elvy­tys on leimau­tunut jotenkin vielä vasem­mistop­uolueis­takin vasem­mal­la ole­vak­si, melkein­pä kom­mu­nis­tisek­si ratkaisuksi.

    (Itse asi­as­sa voisi sanoa, että key­ne­siläisyy­den kul­ta-aikana 1960–1970-luvulla Suomen työt­tömyyt­tä hoidet­ti­in kyl­lä key­ne­siläisel­lä talous­poli­ti­ikalla kuten muidenkin län­si­maid­en, mut­ta että hoita­ja oli tuol­loin juuri Ruot­si, joka nou­dat­ti perin puh­da­sop­pista key­ne­siläistä suh­dan­nepoli­ti­ikkaa ja loi näin työ­paikat kym­me­nille tuhan­sille suo­ma­laisille, joi­ta Suomen fatal­isti­nen, jahkail­e­va ja aina mielu­um­min leikkaa­va kuin elvyt­tävä talous­poli­ti­ik­ka ei kyen­nyt pitämään töissä…)

  30. Hmm… Björkin väite tuos­ta crowd­ing-out- ilmiöstä on vähän kyseenalainen tässä tilanteessa. Jos rahaa hor­dataan, se tarkoit­taa että rahan kysyn­tä on jäykkää. On paljon paljon parem­pi siirtää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä työn­teosta ja investoin­neista rahan omis­tamiseen täl­laises­sa tilanteessa jo ihan per­in­teisessä mielessä.

  31. “Et voi tosis­sasi uskoa, että Suomes­sa jou­tu­mi­nen toimeen­tu­lo­min­imille on sama kuin äärim­mäi­nen köy­hyys. Elääkö lop­pumaail­ma jos­sain infer­naalises­sa köy­hyy­dessä vai?

    (psssst. suo­ma­lainen ruo­ka on ulko­maista kalliimpaa…)”

    Linkitin laskurin ja toimeen­tu­lonor­mit. Jos 8–12 €/pv ansiosi­don­naisel­lakin ole­valle työt­tömälle ei ole Suomes­sa tarpeek­si vähän ja sen seu­raus­ta ei voi kut­sua köy­hyy­dek­si, mitä sitten?

    Ai niin, tulee osoit­taa suh­teel­lisu­u­den­ta­jua ja tarkastel­la elin­ta­soaan suh­teessa — ei naa­puri­in vaan vel­jeen siel­lä Bangladeshissa. Kaik­ki yli riisimukil­lisen on riis­toa ja ylellisyyttä…

  32. Tom­mi Uschanov: Kiitos, valai­se­va puheenvuoro.

    Kysyin tuos­sa ylem­pänä Soin­in­vaaran kan­taa vihrei­den viimeisimpi­in talous­tee­sei­hin (ymmärsin sit­tem­min, ettei sen saami­nen ole toden­näköistä, kos­ka Osmo on “val­takun­nan­poli­ti­ikan jät­tänyt”). Kun san­ot, että vihre­itäkään ei (todel­li­nen) Key­ne­siläisyys ole suurem­min kiin­nos­tanut — onko esim. sin­ul­la kan­taa (vaik­ka nyt sit­ten elvyttävyyden/elinkeinorakenteen kannal­ta) mainit­tui­hin teeseihin?

    (En ole näh­nyt niistä juurikaan julk­ista keskustelua, mut­ta olisin kiin­nos­tunut kuulemaan/lukemaan niitä koske­via vas­ta- tai myötäväitteitä.)

  33. Tiedemies: Minä en ole mis­sään vas­tus­tanut vero­tuk­sen pain­opis­teen siirtämistä työn vero­tuk­ses­ta rahan hordaamiseen.

    Minä vas­tustin tuki­aisia val­tion val­it­semille kohteille ja pidin parem­pana elvy­tyk­senä vero­jen alen­tamista. Ensim­mäisessä on vaaran, että val­tio tekee suuria virheitä jakaes­saan rahaa, se kas­vat­taa val­tion roo­lia talouden säätelijänä, altistaa poli­it­tiset päät­täjät kor­rup­ti­olle ja luo kan­nus­timia teol­lisu­udelle tavoitel­la voit­to­ja vaikut­ta­mal­la poli­it­tiseen päätöksentekoon.

    Vero­jen alen­t­a­mi­nen sen sijaan ohjaa rahat kulut­ta­jien val­it­semi­in kohteisi­in, eli tyy­dyt­tää hei­dän tarpeitaan ja sen lisäk­si kas­vat­taa kan­nus­timia tuot­taa hyvinvointia.

    Crowdin-out ilmiö ei ole kyseenalainen edelle mainit­semis­tani syistä riip­pumat­ta tilanteesta.

    “Jos rahaa hor­dataan, se tarkoit­taa että rahan kysyn­tä on jäykkää.”

    Miten niin?

    Kuten siinä Arnold Klinginkin linkissä san­ot­ti­in, lik­vidi­teet­tipref­er­ens­seistä voi ran­gaista ilman inflaa­tio­takin. Inflaa­tio­han hait­taa juuri niitä, jot­ka pitävät hal­lus­saan rahaa. Tietysti voi ajatel­la, että rikkail­la on paljon rahaa, mut­ta hei­dän on myös huo­mat­tavasti helpom­pi suo­ja­ta omaisuuten­sa inflaa­ti­ol­ta kuin köy­hien. Köy­hillä ei oikein ole muu­ta tapaa säästää kuin pankki­tili ja sen suo­jaami­nen inflaa­ti­ol­ta ei ole mahdollista.

Vastaa käyttäjälle Hannu Visti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.