VVO haluaa auottomia vuokrataloja

31 vastausta artikkeliin “VVO haluaa auottomia vuokrataloja”

1. Autopaikallisu­u­den puo­lus­ta­jat voivat käyt­tää “Töölön narkkar­it” puo­lus­tus­ta, jos­sa vedo­taan siien, että yhteiskun­nas­sa tulee sietää kaiken sort­tista, ja kaiken laa­tu­ista toim­intaa kus­tan­netaan myös enem­män tai vähem­män yhtei­sistä pusseista.

   Toki usein vähem­män kuin 100€/kuukausi/talous palvelus­ta, jota ei itse käytä tai aio käyt­tää nyt tai tulevaisuudessa.

   Mielestäni näis­sä eri­lai­sis­sa autokeskusteluis­sa mät­tää se, että (valta)osa ihmi­sistä on sitä mieltä, että kadut on raken­net­tu nimen omaan auto­ja varten ja siinä sivus­sa koko kaupun­ki on auto­jen ehdoille rak­en­tu­va jär­jestelmä. Tämä on harhaa, sil­lä autoilu on san­gen tuore ilmiö ja mah­dol­lis­es­ti väistyvä sellainen. 

   Mut­ta jos olete­taan, että raken­netaan autopaika­ton talo, jos­sa asu­va per­he alkaa tun­tea vetoa autoilu­un, niin mitä sit­ten tapah­tuu? Mitä jos per­heistä kol­mannes menee ja han­kkii auton? Huo­mataanko sit­ten, että kan­takaupungilla on aika taval­la liikaa auto­ja käytet­tävis­sä ole­vaan tilaan nähden?

   Vastaa

2. Voisi ajatel­la, että autopaikat erote­taan raken­nuk­sista, mut­ta erilli­nen autopaikkay­htiö voisi rak­en­taa autopaikko­ja myös talo­jen kel­larei­hin niin paljon kuin uskoo niitä tarvit­ta­van ja vuokra­ta ne sit­ten autoil­i­joille. Kun tuol­laisen paikan hin­naksi tulee 35000 euroa, kuukau­sivuokrak­si tulee noin 300 euroa. Se voi tun­tua kalli­il­ta, mut­ta niin paljon se on joka tapauk­ses­sa mak­sa­jas­ta riip­pumat­ta. Kata­janokalla esimerkik­si on täl­lainen erilli­nen kau­palli­nen auto­hal­li erään talon alla. Mitään suur­ta ryn­täys­tä auton­o­mis­ta­jil­la ei siihen ole ollut — osit­tain sik­si, että kaupun­ki tar­joaa kadun­var­sil­ta jok­seenkin ilmaisen asukaspysäköin­nin (3 euroa/kk).

   Vastaa

3. Lähin­nä kai jutus­sa on ongel­mana se, kenelle säästö pää­tyy. Mitä tulee asun­tomarkki­noi­hin, Helsinki­in ja raken­nus­li­ikkeisi­in, markki­namekanis­mil­ta ei kan­na­ta ihan kauheasti toivoa.

   Vastaa

4. Sat­un­naisem­min ja vapaa-ajal­la autoa tarvit­se­vien autopaikat voivat sijai­ta myös vähän syr­jem­mäl­lä esim. metroasemien päätepysäkkien tun­tu­mas­sa tms. Toinen yleistyvä tapa ovat vuokrat­ta­vat yhteiskäyt­töau­tot, joille voisi autot­tomille alueille kaavoit­taa toim­intamah­dol­lisu­udet. Palvelun­tar­joa­jan voisi kil­pailut­taa tms.

   Vastaa

5. New Yorkissa­han on usei­ta yksi­ty­isiä autopaikkayri­tyk­siä, jot­ka vuokraa­vat autopaikko­ja talo­jen kel­lareista. En tiedä ovatko ne alun perin rak­en­ta­neet kel­lar­it oma­l­la rahal­laan, mut­ta tämä on mielestäni sivu­seik­ka. Luulen, että tämän seu­rauk­se­na autopaikko­jen kysyn­tä ja tar­jon­ta on huo­mat­tavasti parem­mas­sa tas­apain­os­sa New Yorkissa kuin Helsingissä.

   Vastaa

6. Entä niin, että taloy­htiö kus­tan­taa kaikille autot­tomille vuosilipun, ja kaik­ki mak­sa­vat vuokraa kuitenkin saman ver­ran (autopaikas­ta tai vuosili­pus­ta). Tai jokin muu kan­nus­ta­va setti.

   Tuos­sa tosin lie van­ho­jen taloy­htiöi­den kohdal­la sel­l­ainen ongel­ma, kuten muis­sakin täl­lai­sis­sa pelkään kan­nus­tuk­seen (ei “rankaisu­un”) liit­tyvis­sä ratkaisu­is­sa, että lisäku­lu­ja tulee heti, ja säästöt ehkä joskus sit­ten tule­vaisu­udessa, ehkä. Mut­ta uudessa taloy­htiössä saat­taisi jokin täl­lainen kytken­tä toimiakin.

   Vastaa

7. Talo­jen kel­laris­sa sijait­se­vien paikko­jen vuokraami­nen ulkop­uolisille on käytän­nössä toimi­va malli, johon VVO:lla olisi poikkeuk­sel­lisen hyvät valmiudet.

   Raken­nuskus­tan­nuk­sista on tääl­lä väitel­ty ennenkin, min­un on edelleen hyvin vaikea sulat­taa tuo­ta 35000 euron lisäkus­tan­nus­ta / kel­lar­i­paik­ka uud­is­raken­nuk­seen kun Helsin­ki-Van­taallekin saati­in keskel­lä korkea­suh­dan­net­ta kokon­ainen puo­lik­si maan sisään louhit­tu uudenkarhea pysäköin­ti­ta­lo muis­taak­seni hin­taan alle 12000 euroa/paikka.

   Umpikalli­olu­olan hin­tana mainit­tu 35000 euroa on real­isti­nen, samoin jäl­keen­päin ton­tille lisät­tynä. Talon käyt­tö­tarkoi­tus­ta muutet­taes­sa pitäisikin voi­da pysäköinti­normin suh­teen joustaa.

   Peruste mik­si autot­toman per­heen pitäisi (pakko)investoida auto(halli)paikkoihin Helsin­gin kan­takaupungis­sa on sinän­sä ilmeinen kun kat­soo katu­jen var­sia. Joku joutuu selvästikin pakko-investoimaan joka tapauk­ses­sa kun tilaa jae­taan käytän­nössä ilmaisek­si. Tämä on eri asia kuin “mak­samaan joutuminen”.

   Vastaa

8. Auto­hal­li­paikat pitäisi myy­dä aivan samaan tapaan kuin asun­not. Samoin tien­var­sipysäköin­nin hin­ta pitäisi nos­taa 5 tai 10-kertaiseksi. 

   Näin autot­tomien ei tarvitse osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in ja tien­var­sille saataisi­in lisää tilaa.

   Seu­raa­va ongelma.

   Vastaa

9. Spot­tu, kalli­olu­o­las­sa ole­van autopaikan kus­tan­nus on sen rak­en­tamiskus­tan­nus, maan pääl­lä taas rak­en­tamiskus­tan­nus + maan arvo, eli hin­ta vai­htelee paikas­ta riip­puen. Muuten min­ul­la ei ole tähän muu­ta san­ot­tavaa kuin hip hur­raa ja vihdoinkin.

   Vastaa

10. Lisätään kuitenkin vielä kiel­lon päälle yksi jut­tu. Autopaik­ka on tuol­laiset 20 neliötä, lisäk­si tulee sisää­na­joväylää per paik­ka joku kymme­nen neliötä. Tältä poh­jal­ta 35 kilo­eu­roa paikalta on luokkaa ton­ni neliöltä, en minä tiedä syn­tyykö varas­toa tai mitään muu­takaan tilaa tuon halvemmalla.

    Vastaa

11. Pohti­iko ylipään­sä kukaan ostaes­saan autoa, mihin sen tulee pysäköimään, vai yksinkerais­es­ti olet­taako aina löytävänä jonkun läven, mihin auton­sa tunkea? Väit­täisin, että val­taosa pitää selviönä, että juuri hänen autolleen löy­tyy aina tilaa jostakin.

    Tämä vain esierkkinä siitä mil­laisia ole­tusar­vo­ja pysäköin­ti­in ja sen kus­tan­nuk­si­in liittyy.

    Vastaa

12. Maail­man yleisin pysäköin­ti­ta­pa on jat­tää auto kadun reunaan, mis­sä yksi autopaik­ka vie tilaa 10 m². Help­poa, hal­paa ja kätevää.
    Peri­aat­teessa ja käytän­nösää tämä per­in­teinen Helsin­gin kan­takaupunki­in ja van­hem­mille esikaunkialueille kuu­lu­va pysäköin­ti­ta­pa on kiel­let­ty ja pois­tet­tu käytöstä uusil­la asuinalueil­la. Kiitos kuu­luu 60-luvun suun­nit­telu­pe­ri­aat­teisi­in jämähtäneille liiken­nesu­un­nit­teljioille ja katu­jen kun­nos­s­api­don kanssa voihki­valle rakennusvirastolle.

    Eril­lisil­lä (ton­teil­la) olevil­la pysäköin­tialueil­la joudu­taan asfal­toimaan maa­ta tuplas­ti; 20 m²/auto.

    Vastaa

13. Glow­ing: yksi suuri syy tuo­hon mik­si kadun­var­si­paikko­ja ei suosi­ta voi olla se, että niistä ei halu­ta laskut­taa käypää arvoa tai edes kuluja.

    Kadun­var­si­paik­ka todel­lakin tuot­taa ylimääräistä vaivaa kun­nos­s­api­dolle, mut­ta tämähän ei olisi ongel­ma, jos kadun­var­sipysäköi­jät mak­saisi­vat oikeud­estaan riit­tävästi jot­ta niil­lä rahoil­la voidaan sit­ten han­kkia tarvit­ta­va kun­nos­s­api­tokalus­to (esim. riit­tävästi hin­ausauto­ja vetämään pysäköi­jät pois lumi­au­ran tieltä) ja palkata henkilöstö.

    Jos hatus­ta kisko­ma­l­la arvioidaan neliömetrille helsin­gin niemeä arvok­si 1200e, mak­saa se 10 neliöä 12 000e, jos­ta vuosi­tuo­tok­si 6% on 720e + taaskin hatus­ta 1080e noi­ta kun­nos­s­api­toku­lu­ja kat­tei­neen niin saadaan 1800e vuo­sivuokra, eli 150e/kk. Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la toki jonkin ver­ran halvempaa.

    Jos auto­hal­li­paik­ka mak­saa Osmon arvioimat 300e/kk, puo­let siitä tun­tuu ihan kohtu­ulliselta hinnal­ta paikalle jos­ta kuitenkin puut­tuu sateen­suo­ja, sähköt ja läm­mi­tys ja jon­ka sijain­ti voi vai­hdel­la päivittäin.

    Tuol­la hin­nal­la sen paikan kuitenkin melko var­masti sit­ten aina saisi.

    ps. Ja autoilun kulu­jen sosial­isoimi­nen taloy­htiöi­den kaut­ta on myöskin melko asi­a­ton­ta, ei pelkästään tämä kaupun­gin har­joit­ta­ma tuki autoilulle.

    Vastaa

14. Jos min­ul­la olisi rahaa, raken­nut­taisin Kes­ki-Pasi­laan aivan ase­man viereen 40-ker­roksisen opiske­li­javuokra-asun­to­tornin. 25 neliön asun­to­ja 30 kpl ker­rokses­sa tek­isi 1200 asun­toa. Kuu­den vuo­den vuokra­sopimus. Autopaikko­ja nol­la, mut­ta sisään­tu­lok­er­roksen aulaan suuri polkupyörä­park­ki. Sil­lan kaiteeseen ovien kohdalle reikä ja siihen autokaista, johon mah­tuu tak­si ja muut­toau­to. Talon raken­nuskus­tan­nusten kuo­le­tu­sai­ka voisi olla 150 vuot­ta, jot­ta vuokrat ovat kohtuullisia.

    Vastaa

15. Lähiöis­sä taitaa autokato­spaikat mak­saa 20…25 e/kk, ja hal­li­paikat ~30 e kk. Jos­sain luvus­sa on nyt ilmaa mukana, tai sit­ten se on nimeno­maan se Helsin­gin keskus­tan ilma mikä maksaa…

    Vastaa

16. “Voiko joku kek­siä perustet­ta sille, että nämä eivät saisi asua talos­sa, jos­sa ei tarvitse mak­saa naa­purin autopaikasta?”

    Kysymys on siitä, onko kaavoit­ta­jal­la joku salainen (tulon­si­ir­to?) perustelu, vai onko kaavoitusjär­jestelmä vain sel­l­ainen, että se tuot­taa tulok­sia jois­sa ei ole oikein järkeä kenellekään. Vaikea sanoa: län­si­mais­ten autoiluy­hteiskun­tien rak­en­tu­miseen liit­tyy kyl­lä ihan selkeää rent seek­ing-tyyp­pistä lob­baus­ta, mut­ta myös ainakin ensi näkemältä sat­un­naisia prosesseja. 

    Mitään varsi­naista syytä nyt tuskin tähän on, ja kysymys olikin var­maan enem­män retorinen.

    Vastaa

17. Sinän­sä min­ul­la ei ole mitään autot­to­mia ker­rostalo­ja vas­taan. Kan­takaupunki­in­han ne sopi­vat kuin nenä päähän. 

    Ain­oa ongel­ma voi olla näi­den jälleen­myytävyys, mut­ta sehän on taas omis­ta­jan ongel­ma. Jos autopaikas­ta joutuu erik­seen mak­samaan, niin luul­tavasti autol­liset etsivät parem­paa vaihtoehtoa.

    Vastaa

18. “Maail­man yleisin pysäköin­ti­ta­pa on jat­tää auto kadun reunaan, mis­sä yksi autopaik­ka vie tilaa 10 m². Help­poa, hal­paa ja kätevää.”

    Minä halu­an naa­purien romut pihakadul­tani piiloon, ja ratkaisu tähän ei ole pysäköinti­normien väl­jen­tämi­nen uud­is­raken­nusten osalta vaan kadun­var­sipysäköin­nin mielekäs hin­noit­telu jol­loin VVO:kin rak­en­taa kiljuen pysäköin­ti­ti­laa uud­is­raken­nuk­sen­sa kel­lari­in jot­ta asukkaiden vuokraa voidaan sen tuo­toil­la alentaa.

    Vastaa

19. “Joka toisel­la helsinkiläisel­lä koti­taloudel­la ei ole autoa. Voiko joku kek­siä perustet­ta sille, että nämä eivät saisi asua talos­sa, jos­sa ei tarvitse mak­saa naa­purin autopaikasta?”

    Kan­natet­ta­va aloite. Autot (ja ns. väestö­suo­jat) ovat päässeet aivan liian määräävään ase­maan rak­en­tamises­sa. Asun­to ja autopaik­ka eri yhtiöstä. Jokainen hark­it­see mitä tarvitsee.

    Vastaa

20. Antti: tuon ver­ran joutuu mak­samaan paikko­jen kun­nos­s­api­dos­ta, kun ne paikat omis­taa. Mei­dän taloy­htiö omis­taa paikallisen pysäköin­ti­laitok­sen osakkei­ta, 18 €/kk saa tolp­pa­paikan ja 30 €/kk luolapaikan.

    Vastaa

21. Paikat ovat näem­mä mak­sa­neet taloy­htiölle himp­pasen ver­ran alle 13400 euroa kap­pale, valmis­tu­misvu­osi on 2001.

    Vastaa

22. Heh, “Jos min­ul­la olisi rahaa, raken­nut­taisin Kes­ki-Pasi­laan aivan ase­man viereen 40-ker­roksisen”, ei tai­da olla tuo rahas­ta kiin­ni, eli jos 40 ker­roksi­nen talo tuo­hon sal­lit­taisi­in, rahoi­tus siihen löy­ty­isi helposti.
    Toisin sanoen koko asun­to rak­en­t­a­mi­nen on kaavoituk­ses­ta kiin­ni, ei niinkään raken­nus­fir­moista tai niitä pyörit­tavista henkilöista.
    Sik­si tietysti autopaikko­jenkin kuten tei­denkin teko on lähin­nä kaavoituk­selli­nen ilmiö, ja vas­takkain on tietysti auto vs jalankulk­i­ja myon­teinen henkilö ja miljöö.

    Vastaa

23. Kuntsa: tuol­la 13400 hin­nal­la ja 6% tuot­to­vaa­timuk­sel­la (jota käsit­tääk­seni kiin­teistösi­joit­tamises­sa käytetään jonkin­laise­na ref­er­enssiar­vona) saadaan vuo­sivuokrak­si 804 euroa + juok­se­vat kulut (+ perusko­r­jauk­si­in varautu­mi­nen, mut­ta uno­hde­taan se).

    Tuon 18e/kk sijas­ta tolp­pa­paikan oikea hin­ta olisi siis 85e/kk. Ja taloy­htiö tukee jokaista pysäköin­tipaikan käyt­täjää 67e/kk yhtiö­vastikkeista ote­tul­la rahal­la. Saat­taa vitut­taa jos et itse kuu­lu noi­hin käyttäjiin?

    Tuos­sa laskel­mas­sa on nyt kaiken­laisia ole­tuk­sia sisäl­lä, ja tarkem­mat luvut saat­taisi­vat sitä muut­taa. Perusa­sia, että taloy­htiö tukee pysäköin­tiä yhtei­sistä rahoista, ei kuitenkaan muutu.

    Vastaa

24. “Ja taloy­htiö tukee jokaista pysäköin­tipaikan käyt­täjää 67e/kk yhtiö­vastikkeista ote­tul­la rahalla”

    Ei ihan näin, vaan jokainen osakas mak­saa asun­ton­sa hin­nas­sa noista autopaikoista (eikä yhtiö­vastikkeis­sa). Vuokra-asun­toy­htiössä sisäl­ty­isi vuokraan eikä yhtiövastikkeeseen.

    Olkoon sit­ten oikein tai väärin, nyt ase­makaa­va määrää mikä määrä ja mil­laisia autopaikko­ja on yhtiöl­lä olta­va. Olkoon sit­ten yhtiön osakkail­la tai asukkail­la mikä määrä auto­ja sit­ten hyvänsä.

    Vastaa

25. Antti: käytän­nössä toki asun­to­ja uusi­na osta­neet ovat ne mak­sa­neet, ja vas­taavasti oikeus sub­ven­toi­tu­i­hin paikkoi­hin säi­lyy asun­to­jen hin­nois­sa niitä kärät­ta­vana tekijänä.

    Mut­ta ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa taloy­htiö perisi tuo­ta “oikeaa hin­taa” niistä paikoista, taloy­htiö tukee vastik­keesta saaduil­la rahoil­la, kos­ka jos vastiket­ta voitaisi­in alen­taa tuon ver­ran mikäli autopaikko­ja ei subventoitaisi.

    Tämä ver­tailu on tietenkin teo­reet­ti­nen, kos­ka jos yksi taloy­htiö alka­isi per­iä oikeaa hin­taa pysäköin­nistä, ei kukaan sen pysäköin­tipaikko­ja käyt­täisi. Sik­si ratkaisu olisikin olla rak­en­ta­mat­ta niitä, kun niille ei ker­ran ole kysyn­tää asial­lisel­la hin­nal­la. Mut­ta se taas on kielletty.

    Vastaa

26. Niin, teo­ri­as­sa­han voisi men­nä niin että Yhtiö A myy asun­non hin­taan 280 000 ja autopaikan erik­seen hin­taan 20 000. Vier­essä Yhtiö B myisi nyky­ta­paan asun­non + autopaikan hin­taan 300 000.

    Käytän­nössä kuitenkin joko Yhtiö A, tai sit­ten A:sta pois muut­ta­vat osakkaat pyytäi­sivät asun­nos­ta hin­taa 300 000 + autopaikas­ta erik­seen sen 20 000. 

    Tätä voi ver­ra­ta siihen että ainakaan nyky­isin asun­to­jen hin­tapyyn­nöis­sä ei ole eroa, oli asun­to yhtiön oma­l­la tai kaupun­gin vuokratontilla.

    Vastaa

27. Olen istunut perusko­r­jauk­seen liit­tyvässä työ­maa­toimikun­nas­sa. Pidin sil­loin reilu­na, että autol­liset oli­si­vat mak­sa­neet uud­is­tet­tavien autopaikko­jen kulut, mut­ta Helsin­gin kaupun­gin asun­to­tuotan­to­toimis­to vas­tusti jär­jeste­lyä. Ehkäpä Helsin­gin kaupun­gin pitäisi ohjeis­taa asi­as­sa ATT:tä paremmin.

    Vastaa

28. Asun vuon­na 1983 raken­netus­sa helsinkiläisessä suures­sa ker­rostaloy­htiössä, jos­sa autopaikat on myy­ty eril­lis­inä osakkeina niitä halu­aville. Hom­ma toimii hyvin ja olen ihme­tel­lyt, mik­si käytän­tö ei ole laa­jen­tunut yleisek­si. Autopaikko­ja on sil­loin täl­löin myyn­nis­sä ja vuokrat­ta­vana. Niiden hin­tata­so on nous­sut jonkin ver­ran nopeam­min kuin asun­to­jen hin­tata­so. Pien­tä muri­naa syn­tyy siitä, että asukkail­la ei ole etu­os­to-oikeut­ta vapau­tu­vi­in. Ton­tille on toteutet­tu autopaik­ka noin joka kol­man­nelle asun­nolle ja lop­ut voivat han­kkia paikan noin 300 metrin päässä sijait­sev­as­ta pysäköintilaitoksesta.

    Kan­takaupungis­sa pysäköin­tipoli­ti­ik­ka pysyi pitkään jän­tevänä ja keskus­taan suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei kas­vanut vuosikym­meni­in. Erään hyvin vaiku­tus­val­taisen yhtiön pain­os­tuk­ses­ta Ruo­ho­lah­den toimis­toko­rt­teleis­sa sit­ten livet­ti­in aiem­min sovel­letus­ta pidät­tyväis­es­tä lin­jas­ta. Alueen suurelta osin meren­pin­nan ala­puolelle raken­net­tui­hin parkkilu­oli­in metroase­man viereen on upon­nut rahaa tolkut­tomasti ja niiden paikko­jen käyt­töaste on matala. 

    Kiin­teistövero­tus­ta voisi uud­is­taa niin, että muiden kuin asun­to­tont­tien pysäköin­tipaikoille olisi lisävero, esimerkik­si 1000€/v.

    Vastaa

29. Vas­taus ensim­mäiseen: VVO:n talot on tarkoitet­tu kaikille. Autol­liset eivät voi hakea näi­hin VVO:n kohteisi­in luop­umat­ta autostaan ja kohteis­sa asu­vat eivät voi han­kkia autoa ilman parkkitilaa.

    Vas­taus toiseen (vaikeampi): 35000e/35/12 on tosi­aan 83e/kk. Onko lähtöti­eto oikea, 6 m² maa­ta mak­saa tosi­aan 35000e? 600 m² ton­tin arvo on 3,5 Me? Olete­taan että näin on. 🙂
    Sit­ten täy­tyy vaan perus­teel­la että taval­lisen ihmisen elämää han­kaloite­taan, valin­nan­va­paut­ta vähen­netään sekäa­sun­to­jen keskinäistä ver­tailua han­kaloite­taan, mikäli autopaikat eivät kuu­lu asuntoon.

    Vastaa

30. Maan­päälli­nen pysäköin­ti vie tilaa 30 m² autoa kohden.

    VVO ei kuitenkasan ole rak­en­ta­mas­sa noi­ta talo­ja maaseudulle vaan kaupunki­in, jos­sa ei ole tilaa tuh­lat­tavak­si. Autopaikat tuli­si­vat talon alle. 

    Vai­heoe­htona on jät­tää joka toinen talo rak­en­ta­mat­ta ja antaa maa maan­pääl­liseen pysäkölin­ti­in. Tulee vielä kalliimmaksi.

    Vastaa

31. Maan käyt­tö autoa kohti meni min­ul­la väärin, joskaan en sitä kovin merk­i­tyk­sel­lisenä pitänyt (jos­ta johtuen käytin hymiötä).

    Kyseessä on var­maan val­tion tai kun­nan maat, joku voisi ajatel­la että miedän kaikkien, vähän niinkuin VVO:kin. Tai jos tarken­netaan, niin meistä köy­himpi­en, sil­lä vuokralle kaiketi pääasi­as­sa hakeu­tu­vat ne joil­la ei omaan ole varaa. Onko väliä onko tilan arvo vapail­la markki­noil­la 0,1 Me, 1 Me vai 10 Me? Arvo­han on se mitä val­tio pyytää tilan käyt­täjiltä vuokraa, vai? VVO:n (tai val­tion) kus­tan­nuk­set ovat tilan asfaltointi.

    Vai­h­toe­hto rak­en­taa vain joka­toinen talo on ihan hyvä. Eikös se juuri tule halvem­mak­si eikä kalli­im­mak­si? (Toki VVO:n asi­akkail­lakin pitäisi olla mah­dol­lisu­us asua keskustassa.)

    Har­mit­ti jo ensim­mäisen kom­mentin jäl­keen kun en terävöit­tänyt sitä että varsinkin VVO:n tapauk­ses­sa näen, että oman auton kieltämi­nen on väärin. VVO:n asi­akkaathan eivät pääse samal­la taval­la valikoimaan kun omis­tusasun­non osta­jat, jol­loin auton kiel­to kos­kee vähäosaisempia.

    Itsel­leni artikke­lin sävy oli että ollaan oikeu­den­mukaisia ja aute­taan VVO:n asi­akkai­ta. Mielestäni ehdot­ta­masi toimet toimi­vat päin­vas­toin ja autopaikko­jen kus­tan­nuk­set eivät ole peruste niiden poistamiselle.

    Vastaa