VVO haluaisi rakentaa Helsingin kantakaupunkiin vuokrataloja, joihin ei liity autopaikkaa. Nyt autopaikka vaaditaan joka toista asuntoa kohden. Koska autopaikan hinta on noin 35000 euroa, nostaa se vuokraa 50–100 euroa kuussa myös siltä joka toiselta, jolla ei ole autoa.
Joka toisella helsinkiläisellä kotitaloudella ei ole autoa. Voiko joku keksiä perustetta sille, että nämä eivät saisi asua talossa, jossa ei tarvitse maksaa naapurin autopaikasta?
Yleensäkin pitäisi päästä siihen, että asunto ja autopaikka erotetaan toisistaan ja autopaikasta maksetaan erikseen. Keksiikö joku perusteen, miksi näin ei pitäisi tehdä?
Autopaikallisuuden puolustajat voivat käyttää “Töölön narkkarit” puolustusta, jossa vedotaan siien, että yhteiskunnassa tulee sietää kaiken sorttista, ja kaiken laatuista toimintaa kustannetaan myös enemmän tai vähemmän yhteisistä pusseista.
Toki usein vähemmän kuin 100€/kuukausi/talous palvelusta, jota ei itse käytä tai aio käyttää nyt tai tulevaisuudessa.
Mielestäni näissä erilaisissa autokeskusteluissa mättää se, että (valta)osa ihmisistä on sitä mieltä, että kadut on rakennettu nimen omaan autoja varten ja siinä sivussa koko kaupunki on autojen ehdoille rakentuva järjestelmä. Tämä on harhaa, sillä autoilu on sangen tuore ilmiö ja mahdollisesti väistyvä sellainen.
Mutta jos oletetaan, että rakennetaan autopaikaton talo, jossa asuva perhe alkaa tuntea vetoa autoiluun, niin mitä sitten tapahtuu? Mitä jos perheistä kolmannes menee ja hankkii auton? Huomataanko sitten, että kantakaupungilla on aika tavalla liikaa autoja käytettävissä olevaan tilaan nähden?
Voisi ajatella, että autopaikat erotetaan rakennuksista, mutta erillinen autopaikkayhtiö voisi rakentaa autopaikkoja myös talojen kellareihin niin paljon kuin uskoo niitä tarvittavan ja vuokrata ne sitten autoilijoille. Kun tuollaisen paikan hinnaksi tulee 35000 euroa, kuukausivuokraksi tulee noin 300 euroa. Se voi tuntua kalliilta, mutta niin paljon se on joka tapauksessa maksajasta riippumatta. Katajanokalla esimerkiksi on tällainen erillinen kaupallinen autohalli erään talon alla. Mitään suurta ryntäystä autonomistajilla ei siihen ole ollut — osittain siksi, että kaupunki tarjoaa kadunvarsilta jokseenkin ilmaisen asukaspysäköinnin (3 euroa/kk).
Lähinnä kai jutussa on ongelmana se, kenelle säästö päätyy. Mitä tulee asuntomarkkinoihin, Helsinkiin ja rakennusliikkeisiin, markkinamekanismilta ei kannata ihan kauheasti toivoa.
Satunnaisemmin ja vapaa-ajalla autoa tarvitsevien autopaikat voivat sijaita myös vähän syrjemmällä esim. metroasemien päätepysäkkien tuntumassa tms. Toinen yleistyvä tapa ovat vuokrattavat yhteiskäyttöautot, joille voisi autottomille alueille kaavoittaa toimintamahdollisuudet. Palveluntarjoajan voisi kilpailuttaa tms.
New Yorkissahan on useita yksityisiä autopaikkayrityksiä, jotka vuokraavat autopaikkoja talojen kellareista. En tiedä ovatko ne alun perin rakentaneet kellarit omalla rahallaan, mutta tämä on mielestäni sivuseikka. Luulen, että tämän seurauksena autopaikkojen kysyntä ja tarjonta on huomattavasti paremmassa tasapainossa New Yorkissa kuin Helsingissä.
Entä niin, että taloyhtiö kustantaa kaikille autottomille vuosilipun, ja kaikki maksavat vuokraa kuitenkin saman verran (autopaikasta tai vuosilipusta). Tai jokin muu kannustava setti.
Tuossa tosin lie vanhojen taloyhtiöiden kohdalla sellainen ongelma, kuten muissakin tällaisissa pelkään kannustukseen (ei “rankaisuun”) liittyvissä ratkaisuissa, että lisäkuluja tulee heti, ja säästöt ehkä joskus sitten tulevaisuudessa, ehkä. Mutta uudessa taloyhtiössä saattaisi jokin tällainen kytkentä toimiakin.
Talojen kellarissa sijaitsevien paikkojen vuokraaminen ulkopuolisille on käytännössä toimiva malli, johon VVO:lla olisi poikkeuksellisen hyvät valmiudet.
Rakennuskustannuksista on täällä väitelty ennenkin, minun on edelleen hyvin vaikea sulattaa tuota 35000 euron lisäkustannusta / kellaripaikka uudisrakennukseen kun Helsinki-Vantaallekin saatiin keskellä korkeasuhdannetta kokonainen puoliksi maan sisään louhittu uudenkarhea pysäköintitalo muistaakseni hintaan alle 12000 euroa/paikka.
Umpikallioluolan hintana mainittu 35000 euroa on realistinen, samoin jälkeenpäin tontille lisättynä. Talon käyttötarkoitusta muutettaessa pitäisikin voida pysäköintinormin suhteen joustaa.
Peruste miksi autottoman perheen pitäisi (pakko)investoida auto(halli)paikkoihin Helsingin kantakaupungissa on sinänsä ilmeinen kun katsoo katujen varsia. Joku joutuu selvästikin pakko-investoimaan joka tapauksessa kun tilaa jaetaan käytännössä ilmaiseksi. Tämä on eri asia kuin “maksamaan joutuminen”.
Autohallipaikat pitäisi myydä aivan samaan tapaan kuin asunnot. Samoin tienvarsipysäköinnin hinta pitäisi nostaa 5 tai 10-kertaiseksi.
Näin autottomien ei tarvitse osallistua kustannuksiin ja tienvarsille saataisiin lisää tilaa.
Seuraava ongelma.
Spottu, kallioluolassa olevan autopaikan kustannus on sen rakentamiskustannus, maan päällä taas rakentamiskustannus + maan arvo, eli hinta vaihtelee paikasta riippuen. Muuten minulla ei ole tähän muuta sanottavaa kuin hip hurraa ja vihdoinkin.
Lisätään kuitenkin vielä kiellon päälle yksi juttu. Autopaikka on tuollaiset 20 neliötä, lisäksi tulee sisäänajoväylää per paikka joku kymmenen neliötä. Tältä pohjalta 35 kiloeuroa paikalta on luokkaa tonni neliöltä, en minä tiedä syntyykö varastoa tai mitään muutakaan tilaa tuon halvemmalla.
Pohtiiko ylipäänsä kukaan ostaessaan autoa, mihin sen tulee pysäköimään, vai yksinkeraisesti olettaako aina löytävänä jonkun läven, mihin autonsa tunkea? Väittäisin, että valtaosa pitää selviönä, että juuri hänen autolleen löytyy aina tilaa jostakin.
Tämä vain esierkkinä siitä millaisia oletusarvoja pysäköintiin ja sen kustannuksiin liittyy.
Maailman yleisin pysäköintitapa on jattää auto kadun reunaan, missä yksi autopaikka vie tilaa 10 m². Helppoa, halpaa ja kätevää.
Periaatteessa ja käytännösää tämä perinteinen Helsingin kantakaupunkiin ja vanhemmille esikaunkialueille kuuluva pysäköintitapa on kielletty ja poistettu käytöstä uusilla asuinalueilla. Kiitos kuuluu 60-luvun suunnitteluperiaatteisiin jämähtäneille liikennesuunnitteljioille ja katujen kunnossapidon kanssa voihkivalle rakennusvirastolle.
Erillisillä (tonteilla) olevilla pysäköintialueilla joudutaan asfaltoimaan maata tuplasti; 20 m²/auto.
Glowing: yksi suuri syy tuohon miksi kadunvarsipaikkoja ei suosita voi olla se, että niistä ei haluta laskuttaa käypää arvoa tai edes kuluja.
Kadunvarsipaikka todellakin tuottaa ylimääräistä vaivaa kunnossapidolle, mutta tämähän ei olisi ongelma, jos kadunvarsipysäköijät maksaisivat oikeudestaan riittävästi jotta niillä rahoilla voidaan sitten hankkia tarvittava kunnossapitokalusto (esim. riittävästi hinausautoja vetämään pysäköijät pois lumiauran tieltä) ja palkata henkilöstö.
Jos hatusta kiskomalla arvioidaan neliömetrille helsingin niemeä arvoksi 1200e, maksaa se 10 neliöä 12 000e, josta vuosituotoksi 6% on 720e + taaskin hatusta 1080e noita kunnossapitokuluja katteineen niin saadaan 1800e vuosivuokra, eli 150e/kk. Kantakaupungin ulkopuolella toki jonkin verran halvempaa.
Jos autohallipaikka maksaa Osmon arvioimat 300e/kk, puolet siitä tuntuu ihan kohtuulliselta hinnalta paikalle josta kuitenkin puuttuu sateensuoja, sähköt ja lämmitys ja jonka sijainti voi vaihdella päivittäin.
Tuolla hinnalla sen paikan kuitenkin melko varmasti sitten aina saisi.
ps. Ja autoilun kulujen sosialisoiminen taloyhtiöiden kautta on myöskin melko asiatonta, ei pelkästään tämä kaupungin harjoittama tuki autoilulle.
Jos minulla olisi rahaa, rakennuttaisin Keski-Pasilaan aivan aseman viereen 40-kerroksisen opiskelijavuokra-asuntotornin. 25 neliön asuntoja 30 kpl kerroksessa tekisi 1200 asuntoa. Kuuden vuoden vuokrasopimus. Autopaikkoja nolla, mutta sisääntulokerroksen aulaan suuri polkupyöräparkki. Sillan kaiteeseen ovien kohdalle reikä ja siihen autokaista, johon mahtuu taksi ja muuttoauto. Talon rakennuskustannusten kuoletusaika voisi olla 150 vuotta, jotta vuokrat ovat kohtuullisia.
Lähiöissä taitaa autokatospaikat maksaa 20…25 e/kk, ja hallipaikat ~30 e kk. Jossain luvussa on nyt ilmaa mukana, tai sitten se on nimenomaan se Helsingin keskustan ilma mikä maksaa…
“Voiko joku keksiä perustetta sille, että nämä eivät saisi asua talossa, jossa ei tarvitse maksaa naapurin autopaikasta?”
Kysymys on siitä, onko kaavoittajalla joku salainen (tulonsiirto?) perustelu, vai onko kaavoitusjärjestelmä vain sellainen, että se tuottaa tuloksia joissa ei ole oikein järkeä kenellekään. Vaikea sanoa: länsimaisten autoiluyhteiskuntien rakentumiseen liittyy kyllä ihan selkeää rent seeking-tyyppistä lobbausta, mutta myös ainakin ensi näkemältä satunnaisia prosesseja.
Mitään varsinaista syytä nyt tuskin tähän on, ja kysymys olikin varmaan enemmän retorinen.
Sinänsä minulla ei ole mitään autottomia kerrostaloja vastaan. Kantakaupunkiinhan ne sopivat kuin nenä päähän.
Ainoa ongelma voi olla näiden jälleenmyytävyys, mutta sehän on taas omistajan ongelma. Jos autopaikasta joutuu erikseen maksamaan, niin luultavasti autolliset etsivät parempaa vaihtoehtoa.
“Maailman yleisin pysäköintitapa on jattää auto kadun reunaan, missä yksi autopaikka vie tilaa 10 m². Helppoa, halpaa ja kätevää.”
Minä haluan naapurien romut pihakadultani piiloon, ja ratkaisu tähän ei ole pysäköintinormien väljentäminen uudisrakennusten osalta vaan kadunvarsipysäköinnin mielekäs hinnoittelu jolloin VVO:kin rakentaa kiljuen pysäköintitilaa uudisrakennuksensa kellariin jotta asukkaiden vuokraa voidaan sen tuotoilla alentaa.
“Joka toisella helsinkiläisellä kotitaloudella ei ole autoa. Voiko joku keksiä perustetta sille, että nämä eivät saisi asua talossa, jossa ei tarvitse maksaa naapurin autopaikasta?”
Kannatettava aloite. Autot (ja ns. väestösuojat) ovat päässeet aivan liian määräävään asemaan rakentamisessa. Asunto ja autopaikka eri yhtiöstä. Jokainen harkitsee mitä tarvitsee.
Antti: tuon verran joutuu maksamaan paikkojen kunnossapidosta, kun ne paikat omistaa. Meidän taloyhtiö omistaa paikallisen pysäköintilaitoksen osakkeita, 18 €/kk saa tolppapaikan ja 30 €/kk luolapaikan.
Paikat ovat näemmä maksaneet taloyhtiölle himppasen verran alle 13400 euroa kappale, valmistumisvuosi on 2001.
Heh, “Jos minulla olisi rahaa, rakennuttaisin Keski-Pasilaan aivan aseman viereen 40-kerroksisen”, ei taida olla tuo rahasta kiinni, eli jos 40 kerroksinen talo tuohon sallittaisiin, rahoitus siihen löytyisi helposti.
Toisin sanoen koko asunto rakentaminen on kaavoituksesta kiinni, ei niinkään rakennusfirmoista tai niitä pyörittavista henkilöista.
Siksi tietysti autopaikkojenkin kuten teidenkin teko on lähinnä kaavoituksellinen ilmiö, ja vastakkain on tietysti auto vs jalankulkija myonteinen henkilö ja miljöö.
Kuntsa: tuolla 13400 hinnalla ja 6% tuottovaatimuksella (jota käsittääkseni kiinteistösijoittamisessa käytetään jonkinlaisena referenssiarvona) saadaan vuosivuokraksi 804 euroa + juoksevat kulut (+ peruskorjauksiin varautuminen, mutta unohdetaan se).
Tuon 18e/kk sijasta tolppapaikan oikea hinta olisi siis 85e/kk. Ja taloyhtiö tukee jokaista pysäköintipaikan käyttäjää 67e/kk yhtiövastikkeista otetulla rahalla. Saattaa vituttaa jos et itse kuulu noihin käyttäjiin?
Tuossa laskelmassa on nyt kaikenlaisia oletuksia sisällä, ja tarkemmat luvut saattaisivat sitä muuttaa. Perusasia, että taloyhtiö tukee pysäköintiä yhteisistä rahoista, ei kuitenkaan muutu.
“Ja taloyhtiö tukee jokaista pysäköintipaikan käyttäjää 67e/kk yhtiövastikkeista otetulla rahalla”
Ei ihan näin, vaan jokainen osakas maksaa asuntonsa hinnassa noista autopaikoista (eikä yhtiövastikkeissa). Vuokra-asuntoyhtiössä sisältyisi vuokraan eikä yhtiövastikkeeseen.
Olkoon sitten oikein tai väärin, nyt asemakaava määrää mikä määrä ja millaisia autopaikkoja on yhtiöllä oltava. Olkoon sitten yhtiön osakkailla tai asukkailla mikä määrä autoja sitten hyvänsä.
Antti: käytännössä toki asuntoja uusina ostaneet ovat ne maksaneet, ja vastaavasti oikeus subventoituihin paikkoihin säilyy asuntojen hinnoissa niitä kärättavana tekijänä.
Mutta verrattuna tilanteeseen jossa taloyhtiö perisi tuota “oikeaa hintaa” niistä paikoista, taloyhtiö tukee vastikkeesta saaduilla rahoilla, koska jos vastiketta voitaisiin alentaa tuon verran mikäli autopaikkoja ei subventoitaisi.
Tämä vertailu on tietenkin teoreettinen, koska jos yksi taloyhtiö alkaisi periä oikeaa hintaa pysäköinnistä, ei kukaan sen pysäköintipaikkoja käyttäisi. Siksi ratkaisu olisikin olla rakentamatta niitä, kun niille ei kerran ole kysyntää asiallisella hinnalla. Mutta se taas on kielletty.
Niin, teoriassahan voisi mennä niin että Yhtiö A myy asunnon hintaan 280 000 ja autopaikan erikseen hintaan 20 000. Vieressä Yhtiö B myisi nykytapaan asunnon + autopaikan hintaan 300 000.
Käytännössä kuitenkin joko Yhtiö A, tai sitten A:sta pois muuttavat osakkaat pyytäisivät asunnosta hintaa 300 000 + autopaikasta erikseen sen 20 000.
Tätä voi verrata siihen että ainakaan nykyisin asuntojen hintapyynnöissä ei ole eroa, oli asunto yhtiön omalla tai kaupungin vuokratontilla.
Olen istunut peruskorjaukseen liittyvässä työmaatoimikunnassa. Pidin silloin reiluna, että autolliset olisivat maksaneet uudistettavien autopaikkojen kulut, mutta Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto vastusti järjestelyä. Ehkäpä Helsingin kaupungin pitäisi ohjeistaa asiassa ATT:tä paremmin.
Asun vuonna 1983 rakennetussa helsinkiläisessä suuressa kerrostaloyhtiössä, jossa autopaikat on myyty erillisinä osakkeina niitä haluaville. Homma toimii hyvin ja olen ihmetellyt, miksi käytäntö ei ole laajentunut yleiseksi. Autopaikkoja on silloin tällöin myynnissä ja vuokrattavana. Niiden hintataso on noussut jonkin verran nopeammin kuin asuntojen hintataso. Pientä murinaa syntyy siitä, että asukkailla ei ole etuosto-oikeutta vapautuviin. Tontille on toteutettu autopaikka noin joka kolmannelle asunnolle ja loput voivat hankkia paikan noin 300 metrin päässä sijaitsevasta pysäköintilaitoksesta.
Kantakaupungissa pysäköintipolitiikka pysyi pitkään jäntevänä ja keskustaan suuntautuva autoliikenne ei kasvanut vuosikymmeniin. Erään hyvin vaikutusvaltaisen yhtiön painostuksesta Ruoholahden toimistokortteleissa sitten livettiin aiemmin sovelletusta pidättyväisestä linjasta. Alueen suurelta osin merenpinnan alapuolelle rakennettuihin parkkiluoliin metroaseman viereen on uponnut rahaa tolkuttomasti ja niiden paikkojen käyttöaste on matala.
Kiinteistöverotusta voisi uudistaa niin, että muiden kuin asuntotonttien pysäköintipaikoille olisi lisävero, esimerkiksi 1000€/v.
Vastaus ensimmäiseen: VVO:n talot on tarkoitettu kaikille. Autolliset eivät voi hakea näihin VVO:n kohteisiin luopumatta autostaan ja kohteissa asuvat eivät voi hankkia autoa ilman parkkitilaa.
Vastaus toiseen (vaikeampi): 35000e/35/12 on tosiaan 83e/kk. Onko lähtötieto oikea, 6 m² maata maksaa tosiaan 35000e? 600 m² tontin arvo on 3,5 Me? Oletetaan että näin on. 🙂
Sitten täytyy vaan perusteella että tavallisen ihmisen elämää hankaloitetaan, valinnanvapautta vähennetään sekäasuntojen keskinäistä vertailua hankaloitetaan, mikäli autopaikat eivät kuulu asuntoon.
Maanpäällinen pysäköinti vie tilaa 30 m² autoa kohden.
VVO ei kuitenkasan ole rakentamassa noita taloja maaseudulle vaan kaupunkiin, jossa ei ole tilaa tuhlattavaksi. Autopaikat tulisivat talon alle.
Vaiheoehtona on jättää joka toinen talo rakentamatta ja antaa maa maanpäälliseen pysäkölintiin. Tulee vielä kalliimmaksi.
Maan käyttö autoa kohti meni minulla väärin, joskaan en sitä kovin merkityksellisenä pitänyt (josta johtuen käytin hymiötä).
Kyseessä on varmaan valtion tai kunnan maat, joku voisi ajatella että miedän kaikkien, vähän niinkuin VVO:kin. Tai jos tarkennetaan, niin meistä köyhimpien, sillä vuokralle kaiketi pääasiassa hakeutuvat ne joilla ei omaan ole varaa. Onko väliä onko tilan arvo vapailla markkinoilla 0,1 Me, 1 Me vai 10 Me? Arvohan on se mitä valtio pyytää tilan käyttäjiltä vuokraa, vai? VVO:n (tai valtion) kustannukset ovat tilan asfaltointi.
Vaihtoehto rakentaa vain jokatoinen talo on ihan hyvä. Eikös se juuri tule halvemmaksi eikä kalliimmaksi? (Toki VVO:n asiakkaillakin pitäisi olla mahdollisuus asua keskustassa.)
Harmitti jo ensimmäisen kommentin jälkeen kun en terävöittänyt sitä että varsinkin VVO:n tapauksessa näen, että oman auton kieltäminen on väärin. VVO:n asiakkaathan eivät pääse samalla tavalla valikoimaan kun omistusasunnon ostajat, jolloin auton kielto koskee vähäosaisempia.
Itselleni artikkelin sävy oli että ollaan oikeudenmukaisia ja autetaan VVO:n asiakkaita. Mielestäni ehdottamasi toimet toimivat päinvastoin ja autopaikkojen kustannukset eivät ole peruste niiden poistamiselle.