Euroopan paras finanssiministeri aliarvioi elvytystarpeen

Nyt kan­nat­taa vuokra­ta rah­tialus. Viime kesäku­us­sa suuren kuiv­arah­tialuk­sen (cape­size) pörssis­sä noteer­at­tu päivävuokra oli 233 988 dol­lar­ia, nyt sen saa 2364 dol­lar­il­la. Alen­nus­ta 99 %! Jotain se ker­too maail­mankau­pan volyymin muutoksesta.

Tämä on huono uuti­nen  laivan­varus­ta­jille, mut­ta vielä huonom­pi uuti­nen se on niille, jot­ka yrit­tävät myy­dä uusi­in laivoihin moot­tor­e­i­ta (lue Wär­silä diesel). Huono­ja uutisia maail­mal­ta satelee myös niille, jot­ka yrit­tävät myy­dä hisse­jä pil­ven­pi­irtäji­in tai vaik­ka sata­manos­ture­i­ta. Suomen vien­ti on hyvin suh­dan­neherkkää, kos­ka siinä investoin­ti­hyödykkei­den osu­us on suuri. Niin­pä pörssikurssit ovat Suomes­sa laske­neet enem­män kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa. VM aliarvioi täysin elvy­tyk­sen tarpeen.

Ruotsin hal­li­tus onjulkaissut ison infra­paketin, jon­ka ideana on investoi­da lamas­sa ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­sevään infraan, kuten ratoi­hin. Suomes­sa Euroopan paras finanssi­min­is­teri elvyt­tää tähän ver­rat­tuna rovoil­la ja luot­taa aivan liikaa silkkaan veroelvytykseen.

54 vastausta artikkeliin “Euroopan paras finanssiministeri aliarvioi elvytystarpeen”

  1. Nois­sa infrain­vestoin­neis­sa on yleen­sä se ongel­ma, että niiden aloit­ta­mi­nen kestää kun ensin suun­nitel­laan, kaavoite­taan, jne. JLF:ssä keskustelti­in mitkä oli­si­vat sel­l­aisia joukkoli­iken­nehankkei­ta jot­ka saisi 2009 tai 2010 käyn­ti­in, ja jot­ka ovat muutenkin järkeviä.

    Mikko Laak­so­nen lis­tasi hyvin:
    “Nopeaan elvy­tyk­seen mah­dol­lisia han­kkei­ta, jois­sa olisi jonkin­lainen suun­nit­telu­valmius oli­si­vat mm:
    — Helsin­gin raitiotei­den lyhyet jat­keet, esimerkik­si Ilmala ja Ullan­lin­na, päätök­set voidaan halut­taes­sa tehdä nopeasti, ja jos ovat katu­verkol­la, ei tarvi­ta kaavanmuutoksia.
    — Joukkoli­iken­teen etu­us­paketit pääväylil­lä, valmi­ita suun­nitelmia olisi sekä Helsingis­sä että Tampereella.
    — Turun ja Tam­pereen paikallisju­na­hankkeet: tarkem­pi han­ke­su­un­nit­telu on käyn­nis­sä tai käyn­nistymässä, investoin­nit ovat luon­teeltaan pysäkke­jä ja ohi­tus­raitei­ta nyky­isil­lä radoil­la, ei yleen­sä tarvi­ta kaavanmuutoksia.

    “Näistä voitaisi­in saa­da päätök­siä siten, että toteu­tus­su­un­nit­telu tehdään 2009 aikana ja ensim­mäiset investoin­nit 2010 bud­jet­tei­hin.” http://jlf.fi/f20/3246-elvytys-ja-joukkoliikennehankkeet/#post58443

    Lisäisin tähän Helsin­gin seudun paikallisju­na-asemien perusko­r­jauk­sen. Sem­minkin kun tämä ei ole maarak­en­tamista, joka kuitenkin vetää ihan hyvin muutenkin.

  2. Elvy­tyk­sessä on se ongel­ma, ettei se elvytä. 

    Tähän men­nessä elvyt­tää osa­taan vain raken­nusalal­la. Nykyisessä bis­nesym­päristössä ja talousti­lanteessa vain raken­nus­mies voi tietää var­masti saa­vansa työn takaisin kun lama lop­puu, joten itse asi­as­sa hän on melkein­pä paras­ta a‑ryhmää.

    Tehdastyöläi­nen ei saa työtään takaisin jos tehdas lopetet­ti­in kuten on käynyt paperite­htaille ja koh­ta muillekin. Valkokaulustyöläi­nen ei saa myöskään työtään takaisin jos sitä ei enää ole. 

    Joten paljonko tähän pis­tetään rahaa?

  3. Helsin­gin seudun raide­hankkeet, län­simetro ja kehära­ta, ovat suun­nit­telupöy­däl­lä eden­neet jo varsin pitkälle. Han­ke­valmius antaa var­maan mah­dol­lisu­udet käyn­nistää vuo­den sisäl­lä ensim­mäisiä urakoi­ta. Tässä tilanteessa on nyt väl­tet­tävä aiem­min toteutet­tu­jen han­kkei­den hel­masyn­ti; liian hidas epä­taloudelli­nen toteu­tu­saikataulu. Toiv­ot­tavasti nämä radat ja ase­mat kyetään toteut­ta­maan lain­oi­tus­ta käyt­täen 2–3 vuodessa. Investoin­nin tuo­tot realisoituvat
    sil­loin myös nopeasti.

    Vas­taavia kan­nat­tavia ja joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä paran­tavia han­kkei­ta on seudul­la vuosikym­meniksi, vaik­ka keskimääräi­nen investoin­ti­tahti olisi noin 150 M€/v. Toiv­ot­tavasti suun­nit­telus­sa ja päätök­sen­teossa ede­tään jatkos­sa ripeämmin.

    Kor­jaus­rak­en­tamisen alueel­la koko maas­sa on nopeasti käyn­nis­tet­täviä han­kkei­ta lukumääräis­es­ti paljon home­k­oulu­jen ja perusko­r­jauk­sia jonot­tanei­den kiin­teistö­jen muo­dos­sa. Sil­to­jen kun­to on laa­jalti peruskun­nos­tus­toimia vaativaa.

  4. Talouskri­isinkään puit­teis­sa ei key­ne­sistä nyt ihan lop­ullista totu­ut­ta ole tul­lut, vaan kyl­lä tähän vielä peruste­lut tarvittaisiin. 

    Empi­iri­nen tuki näyt­täisi osoit­ta­van veronalen­nuk­si­in parem­pana konstina:
    http://sfb649.wiwi.hu-berlin.de/papers/pdf/SFB649DP2005-039.pdf
    What are the E®ects of Fis­cal Pol­i­cy Shocks ?
    “Our key find­ing is that the best fiscal
    pol­i­cy to stim­u­late the econ­o­my is a deficit-financed tax cut and that the long term
    costs of fis­cal expan­sion through gov­ern­ment spend­ing are prob­a­bly greater than
    the short term gains.”

  5. Olen Toikan kanssa jok­seenkin samoil­la lin­joil­la. Toisaal­ta, elvy­tys­paketeis­sa ei ole yleen­sä sinän­sä kyse “fiskaalis­es­ta ekspan­sios­ta” samal­la taval­la kuin tämä usein ymmärretään.

    Nythän elvy­tys­paket­ti nimeno­maan on pyrit­ty (ymmärtääk­seni) laa­ti­maan niin, että se ei sisäl­lä mitään pysyväis­lu­on­toisia meno­er­iä. Ja niin sen pitääkin olla, ei julk­ista sek­to­ria ole mitään järkeä ehdoin tah­doin tur­vot­taa velak­si siinä toivos­sa, että myöhem­min vero­tu­lot lisään­tyvät. Eli ns. syömävel­ka, etenkin jos sil­lä rahoite­taan kas­vavaa ruoka­halua, ei ole fiksua. 

    Fiskaalisel­la elvy­tyk­sel­lä on käsit­tääk­seni — ja tämän olen vain päätel­lyt eri taho­jen mielip­iteistä ja esit­tämistä perusteluista — on parhaat edel­ly­tyk­set onnis­tua sil­loin kun täy­tyy mur­taa (tai estää) deflaa­tiok­ierre ja siitä seu­raa­va ylisu­uri kon­trak­tio ja jos rahapoli­ti­ik­ka ei pure. Nyt on sel­l­ainen tilanne, kos­ka rahapoli­ti­ik­ka on jo hyvin löysää mut­ta raha ei silti tun­nu lähtevän kiertämään, kos­ka käteis­pref­er­enssi on nous­sut liian äkkiä. 

    Useim­mat kovat nimet (en nyt kaivele viit­tauk­sia, mut­ta muis­taak­seni ainakin Krug­man) ovat sanoneet, että tässä kohtaa on parem­pi polt­taa rahaa vähän liikaa vähän liian nopeasti kuin liian myöhään, kos­ka hidas elvy­tys ei mur­ra lik­vidi­teet­tiansaa ja se raha menee sil­loin usein hukkaan.

    Suomen val­tion mah­dol­lisu­udet vaikut­taa Suomen talouteen ovat toisaal­ta aika rajal­liset. Rahapoli­ti­ikkaa ei voi tehdä euroaikana (ja hyvä niin, väitän) ja toisaal­ta vien­ti-inten­si­ivisyys on sen ver­ran suuri, että elvy­tys ei siinä paljon auta, ellei nyt suo­raan ale­ta vien­tisub­ven­tioi­ta myöntämään. 

    Sik­si olisin taipu­vainen usko­maan, että Suomen kan­nat­taa pitää sormet ris­tis­sä, että sen isoim­mat kaup­pakump­pan­it elvyt­tävät aggres­si­ivis­es­ti ja koet­taa tääl­lä saa­da palvelusek­to­ria pysymään pystyssä veronalen­nusten jne. voimal­la. Tämänkään toimivu­ud­es­ta en ole täysin vaku­ut­tunut. Se on “kor­keem­man kädessä” nyt.

  6. “Helsin­gin seudun raide­hankkeet, län­simetro ja kehära­ta, ovat suun­nit­telupöy­däl­lä eden­neet jo varsin pitkälle.”

    Niin­pä. Kehäradan toteu­tus voitaisi­in sinäl­lään aloit­taa varsin nopeastikin, mut­ta en tiedä, kuin­ka nopeasti Van­taa pystyy alueen kaavoit­ta­maan. Aikataul­ullis­es­ti­han kyseinen han­ke tulisi toteut­taa käsikkäin maankäytön kanssa, eikä mah­dolli­nen taan­tu­ma sitä asi­aa muuta.

    Mitä taas Län­simetroon tulee, niin sitähän ei kan­nat­taisi toteut­taa ollenkaan, kos­ka sen H/K‑suhde on aika reilusti alle yhden. En sula­ta sel­l­aista näke­mys­tä, että taan­tu­mas­sa kan­nat­taa rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja, kun oikeasti kan­nat­tavi­akin han­kkei­ta on riit­tämi­in, esimerkik­si nyt vaik­ka nuo Tpyy­lu­o­man postaamat.

    Muuten olen kyl­lä aika samoil­la lin­joil­la mon­en muun tänne postan­neen kanssa: ei tätä taan­tu­maa voi­da kor­ja­ta infra-investoin­neil­la. Kan­nat­ta­vat han­kkeet toki kan­nat­taa käyn­nistää nopeam­min, mut­ta lähin­nä siitä syys­tä, että lama-aikana ne on halvem­paa tehdä. Kansan­talout­ta niil­lä ei kuitenkaan pelasteta.

    Kari

  7. En ymmär­rä Osmon logi­ikkaa yhtään. Ekana hän kir­joit­taa suo­ma­lai­sista vien­tiyri­tyk­sistä, jot­ka ovat vaikeuk­sis­sa. Täl­lä hän perustelee infran rak­en­tamista Suomeen. Miten junaradan rak­en­t­a­mi­nen johonkin mum­mon­mökki­in aut­taa Wärt­silää? Aikooko se myy­dä diesel­moot­torin sinne pihalle?

    Loogisu­u­den nimis­sä olisit edes ehdot­tanut pil­ven­pi­irtäjien rak­en­tamista Pasi­laan ja val­tion kaup­palaivas­ton perustamista.

    Tiedemies: Krug­man näyt­täisi käyt­tävän ter­miä Fis­cal Expan­sion samas­sa merk­i­tyk­sessä kuin Osmo elvy­tys­tä: http://www.iht.com/articles/2008/12/01/opinion/edkrugman.php

    Tässä Fis­cal Expan­sion ter­miä käytetään kaikesta val­tion kulu­tuk­sen kas­vat­tamis­es­ta: http://www.econlib.org/library/Enc/FiscalPolicy.html

    Krug­man kir­joit­taa, että val­tioiden velan­ot­to ei vaiku­ta yksi­tyisen sek­torin velan­ot­toon. Hän perustelee tätä sil­lä, että keskus­pank­ki kon­trol­loi korko­ja, joten korot eivät voi nous­ta kas­va­neen kysyn­nän vuok­si. Tämä on sama kun sanoisi, että 1970-luvul­la ben­sa ei voin­ut lop­pua Yhdys­val­ta­laisil­ta huolta­moil­ta, kos­ka hal­li­tus oli aset­tanut sille hin­taka­ton. Hin­tasääte­ly johtaa aina pulaan tai yli­tuotan­toon. Niin korois­sakin, jos korko­jen ei anneta nous­ta ja val­tio lainaa rahat, niin rahaa ei riitä yksityisille.

    Veronalen­nuk­set ovat paras­ta elvy­tys­tä, kos­ka se on järkevää suh­dan­teesta riip­pumat­ta. Kas­vaneil­la tuloil­laa kulut­ta­jat voivat ostaa mitä halu­a­vat, toisin kuin val­tion kulut­taes­sa, jos­sa kulut­ta­jat saa­vat mitä poli­itikot päättävät.

  8. Minus­ta blogikir­joituk­ses­sa juuri “har­mitel­laan” sitä, että investoin­ti­hyödykkei­den osu­us on niin suuri. Art­turin mainit­semil­la veronalen­nuk­sil­la ei saa­da talouteen niin suur­ta potkua, kuin tapauk­ses­sa, jos Suomes­sa valmis­tet­taisi­in enem­män kulutushyödykkeitä.

    Vero­helpo­tuk­sien turvin tehtävät joulu­vaa­teostok­set elvyt­tävät mukavasti Kiinan vaatete­htai­ta ja määräämäl­lä digi­bok­sit pakko­hank­in­taan tehdään sama Aasian elek­tron­i­ikkate­htail­la. Näin ainakin välit­tömät vaikutukset.

    En kiistä etteikö veronalen­nuk­set olisi tästä huoli­mat­ta paras­ta elvy­tys­tä. En osaa sanoa.

  9. Osmo otsikos­saan sanoi:
    “Euroopan paras finanssi­min­is­teri aliarvioi elvytystarpeen”

    Eikös se ole ollut iät ja ajat niin, että virkamiehet pom­pot­ta­vat hal­li­tustyötä vähän tun­te­via min­is­tere­itä. Kun uusi min­is­teri astuu areenalle van­ho­jen virkamies-konkarien eteen, niin tup­paa täl­laisia aliarvioin­ti­lausun­to­ja koke­mat­toma­l­ta min­is­ter­iltä lip­sah­ta­maan julk­isu­u­teen. Kun eivät asioista per­il­läol­e­vat virkamiehet joka paikas­sa uuden min­is­terin hätään ehdi. 

    Ei siinä mitään. Puheet ennen teko­ja ja uuden päätök­sen pöytään nui­jin­taa ovat vain puhei­ta ja lehtien propagandaa.

  10. Me emme voi elvyt­tää niin, että ostamme Wärt­silältä laivadiese­leitä. Mut­ta kos­ka vien­ti tulee sukelta­maan, yleisen elvy­tyk­sen tarve maas­sa on suuri, eivätkä tehdyt toimen­piteet ole riittävi8ä pitämään taloudel­lista aktivi­teet­tia yllä. 

    Tuloveroelvy­tys elvyt­tää Kiinaa. Palvelu­jen ALV-alen­nus voisi elvyt­tää koti­markki­noi­ta tehokkaasti, mut­ta EU taitaa pan­na vastaan.

    Sel­l­ais­ten investoin­tien aikaist­a­mi­nen, jot­ka tehdään joka tapauk­ses­sa, on mielestäni paras­ta suh­dan­nepoli­ti­ikkaa. Raha kiertää ainakin yhden kier­roksen koti­maas­sa, ennen kuin karkaa ulkomaille. 

    Finanssiekspan­sion ongel­mana pide­tään sitä, että val­tion menoil­la on tapana jämähtää sille korkealle tasolle, jonne ne suh­dan­nesy­istä nos­te­taan. Eikö sit­ten veronalen­nuk­sil­la ole samaa taipumus­ta? USA on niin paljon sul­je­tumpi talous kuin Suo­mi, että siel­lä veroelvy­tys voisi toimiakin.

  11. “Euroopan paras finanssi­min­is­teri elvyt­tää tähän ver­rat­tuna rovoil­la ja luot­taa aivan liikaa silkkaan veroelvytykseen.”

    Haloo! Ote­taan siis velkaa ja jae­taan veroelvy­tyk­sel­lä pääasi­as­sa hyvä­tu­loisille. Nämä rahat pää­tyvät sukan­var­teen — hyvä­tu­lois­t­en sukan­var­teen, jot­ka kulut­ta­vat vähän, eivätkä myöskään sijoi­ta enem­piä raho­jaan investoin­tiko­hteisi­in etenkään taan­tu­mas­sa. Onko­han Kataisen touhus­sa järjeä?

    Var­maan Tiedemies löytää jotain fik­su­ut­ta — teoriassa…

  12. Osmo:“Finanssiekspansion ongel­mana pide­tään sitä, että val­tion menoil­la on tapana jämähtää sille korkealle tasolle, jonne ne suh­dan­nesy­istä nostetaan.”

    Ehkä myöskin näin, mut­ta finanssielvy­tyk­sen ongel­ma on se, että se syr­jäyt­tää yksi­ty­istä taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, kuten olen jo mon­ta ker­taa tässäkin ketjus­sa perustellut.

    Vaik­ka finanssielvy­tys olisi ker­talu­on­teista, niin val­tion otta­ma laina nos­taa lainako­rko­ja, jos lainako­rko­jen ei anneta kas­vaa, niin se syr­jäyt­tää yri­tys­ten velan­ot­toa. Val­tion käyt­tämä työvoima nos­taa palkko­ja, jos palkko­jen ei anneta nous­ta, niin se aiheut­taa työvoima­pu­laa. (Tämä ei kieltämät­tä Suomes­sa ole suuri ongel­ma, kos­ka palkoille on määrät­ty efek­ti­ivi­nen poh­ja toimeen­tu­lotuel­la ja työt­tömyysko­r­vauk­sel­la.) Val­tion käyt­tämät raa­ka-aineet nos­ta­vat raa­ka-ainei­den hin­to­ja yri­tyk­sille. Val­tio ei siis voi käyt­tää talouden resursse­ja otta­mal­la näitä resursse­ja pois muil­ta talouden toimijoilta.

    Siitä olen samaa mieltä, että jos mei­dän täy­tyy jotenkin elvyt­tää, niin paras­ta on tehdä pro­jek­te­ja, jot­ka tehtäisi­in joka tapauk­ses­sa. (Siis heti veronalen­nusten jälkeen.)

    Veronalen­nuk­set elvyt­tävät myös mui­ta talouk­sia. (Riip­puu mitä yri­tyk­set ja kansalaiset tekevät rahoil­laan.) Tämä ei ole ongel­ma. Rikkau­den lähde ei ole kulu­tus vaan tuotan­to. Alhaiset verot kan­nus­ta­vat yrit­tämään, tuot­ta­maan ja kehit­tämään. Jos suo­ma­laiset tuot­ta­vat asioi­ta, joil­la on arvoa he pystyvät myös kuluttamaan.

  13. Hin­tasääte­ly johtaa aina pulaan tai yli­tuotan­toon. Niin korois­sakin, jos korko­jen ei anneta nous­ta ja val­tio lainaa rahat, niin rahaa ei riitä yksityisille.

    Ei tämä pidä paikkaansa. Rahaa riit­tää yksi­ty­isille, kos­ka se keino, jol­la keskus­pank­ki painaa korko­ja alas, on rahan painami­nen ja lainaami­nen eteen­päin. Se kyl­lä johtaa ongelmi­in, kos­ka luot­toekspan­sio johtaa inflaa­tioon. Tämä painaa pitkäl­lä aikavälil­lä reaa­liko­rkoa alas entisestään.

    Itseasi­as­sa, paradok­saal­ista kyl­lä, keskus­pankit vähän niinkuin luot­ta­vat juuri tähän. Korko­ja las­ke­taan roimasti ker­ral­la, jot­ta raha alka­isi “polt­taa taskus­sa” ja sitä alet­taisi­in investoi­da. Nykyti­lanteessa se ei joh­da heti inflaa­tioon, kos­ka kap­a­siteet­tia on otet­tu pois käytöstä. 

    Toisaal­ta, se ei auta mitään jos joudu­taan japani­laistyyp­piseen lik­vidi­teet­tiansaan, jos­sa erit­täin mata­latkaan korot (käytän­nössä nol­la) eivät lai­ta inflaa­tio­ta liik­keelle, kun ihmiset jem­maa­vat kaiken käteisen kun ei huvi­ta kuluttaa. 

    Veroelvy­tys ei ole sen huonom­pi (eikä parem­pi) tapa elvyt­tää kuin mikään muukaan sokkona tapah­tu­va tuh­laami­nen. Se on oikeas­t­aan se ja sama ottaako val­tio lainaa 2G€ ja jakaa sen veronalen­nuksi­na vaiko lait­taa gryn­de­rien tasku­un. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa ei ole edes sitä veronalen­nusten tuo­maa posi­ti­ivista kan­nustin­vaiku­tus­ta, mut­ta toisaal­ta vero­helpo­tuk­set saate­taan säästää korko­ra­has­toi­hin, mikä taas on sit­ten se ja sama nykyti­lanteessa “elvy­tyk­senä”.

    Koti­talousvähen­nyk­sen nos­tamis­es­ta voisi olla hyö­tyä, saisi­vat “hyvä­tu­loiset” uudenkarheat keit­tiöt, kylp­pärit ja käm­pätkin siiv­ot­tua val­tion piikki­in, niin työl­lisyys nousisi.

    Vakavas­tiot­taen, ceteris paribus vero­jen leikkaami­nen on järkevää, tehdään se mis­sä tulolu­okissa tahansa, kun­han ei luo­da mitään jyrkkiä kan­nustin­loukku­ja. Tas­apak­su euromääräi­nen alen­nuskaan ei ole sen huonom­pi idea. En suo­raansa­noen ymmär­rä nyky­vasem­mis­ton kauhean kovasanaista veronkeven­nys­ten kri­ti­ikkiä. Tähän asti Suomes­sa tehdyt veronkeven­nyk­set ovat mak­sa­neet itsen­sä takaisin muu­ta­mas­sa vuodessa, eli ne ovat olleet tavat­toman hyvä investointi.

  14. Tiedemies: “Tähän asti Suomes­sa tehdyt veronkeven­nyk­set ovat mak­sa­neet itsen­sä takaisin muu­ta­mas­sa vuodessa”

    Tarkoi­tatko että vero­ker­tymä on kas­vanut vero­a­les­ta huoli­mat­ta, vai suo­ras­taan sen vuok­si? Vai jotain aivan muuta?

  15. “Tähän asti Suomes­sa tehdyt veronkeven­nyk­set ovat mak­sa­neet itsen­sä takaisin muu­ta­mas­sa vuodessa, eli ne ovat olleet tavat­toman hyvä investointi.”

    Mis­tä näkökul­mas­ta? Val­tion vero­tu­lot eivät ole vähentyneet?

    Korkea­suh­dan­teessa voidaan har­joit­taa tyh­mem­pääkin talous­poli­ti­ikkaa ja kas­vat­taa tulo­ero­ja ja alen­taa ylem­pi­en tulolu­okkien vero­tus­ta. Val­tion ja kansalais­ten tulot kyl­lä nou­se­vat hyvässä suh­dan­neti­lanteessa tuom­moi­sis­takin virheistä huoli­mat­ta — ei niiden vuok­si, kuten olin vähän lukevinani.

    Mut­ta nyt pitäisi tehdä sitä “lama-ajan” talous­poli­ti­ikkaa, jois­sa toimi­vat eri lääk­keet. Varakkaiden vero­jen alen­t­a­mi­nen samal­la pros­en­til­la kaikissa tulolu­okissa ei ole nyt hyvä investoin­ti vaik­ka oli vaara­ton­ta ja jopa hyödyl­listä aiemmin.

    “En suo­raansa­noen ymmär­rä nyky­vasem­mis­ton kauhean kovasanaista veronkeven­nys­ten kritiikkiä.”

    Et sit­ten ymmär­rä puhet­ta? Vasurit ovat aivan oikein kat­soneet, että ei kan­na­ta ottaa lainaa ja mak­saa korko­ja ulko­maille, jot­ta rahat saisi lait­taa isol­ta osaltaan varakkaiden pat­jan­täyt­teek­si, jos­ta ne sit­ten pöl­lähtävät elvy­tyk­sen kannal­ta myöhässä esi­in joskus sit­ten parem­pana aikana.

  16. “Alhaiset verot kan­nus­ta­vat yrit­tämään, tuot­ta­maan ja kehit­tämään.” (ym. sanottu)

    Tuo on tuol­lainen yleis­to­tu­us, jota heit­el­lään kuin aforis­mia kaikken julkisen talouden toim­i­ju­u­den vähättelemiseksi. 

    Yhtä hyvin voin sanoa, että hyvä ter­veys kan­nus­taa juok­se­maan, työsken­telemään ja oppi­maan. Tot­ta sinän­sä mut­ta en yritä käyt­tää tuo­ta argu­men­taa­tio­ta perustel­lak­seni esimerkik­si ter­vey­den­huol­lon meno­jen ja lääkärien vähen­tämistä. Näin vaik­ka sairauk­sien paljoudel­la ja lääkärien lukumääräl­lä kuvitel­laan ole­van posi­ti­ivi­nen yhteys. Ja kun niin kuvitel­laan, riit­tää, että kun vähen­tää lääkäre­itä, vähen­tää siis myös sairaita…

    Eli mata­laa veros­tus­ta on oikein vaa­tia mut­ta samal­la täy­tyy kyl­lä huo­ma­ta, että verora­hat tuot­ta­vat yhteistä hyvää ja usein hyvin tehokkaasti. Esimerkki­ni ter­vey­den­huolto on hyvä esimerk­ki siitä, että verora­hoituk­sel­la saadaan aikaan enem­män kuin muin järjestelyin.

    Meil­lä on jo tarpeek­si kan­nus­timia yrit­tämiseen. Ne ovat myös toim­i­neet: Suomes­sa yrit­täjiä on 12% työväestöstä, Ruot­sis­sa 1% ja Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa 6–7%.

    Saman voi lukea toisin: Suomen julki­nen sek­tori on pohjo­is­maid­en pienin, 8–10% ‑yksikköä pienem­pi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Myös veroaste on matal­in. (Tilas­tot edel­lisi­in löy­tyvät VM:n sivuil­ta, jos joku kaipaa.)

  17. Hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan ei tarvitse tehdä muu­ta kuin antaa luvat rak­en­taa lisäy­d­in­voimaa maa­han niin infrarak­en­t­a­mi­nen vilka­s­tuu kum­masti, val­tion kas­saa rasittamatta.

    Veronalen­nuk­set lisää kulu­tus­ta koti­maas­sa, ja val­taosa rahas­ta jää koti­maa­han. Jos vaate mak­saa kau­pas­sa satasen niin kiinalaisen tehtaan osu­us siitä on muu­ta­ma euro, suurem­mat osu­udet vie alv, kaup­pa ja maa­han­tuo­ja. Ja lisäk­si, ostaa­han ne kiinas­sakin sit­ten pape­ria, kän­nyköitä yms mil­lä on omat vaiku­tuk­set Suomen talouteen.

  18. Nimi: Mik­si joku määrä kan­nus­timia olisi tarpeeksi?

    On tot­ta, että hyvä ter­veys kan­nus­taa liikku­maan. Voit var­masti kuvitel­la, että jos val­tio kan­taisi liikun­nas­ta sel­l­aisen veron, että paha­laa­tu­ista koles­tero­lia piikitet­täisi­in suoneen, niin se vähen­täisi kansalais­ten liikkumista.

    Samal­la taval­la tulovero­tus vähen­tää kan­nus­timia han­kkia tuloja.

    Osmo ja muutkin Keyn­siläiset halu­a­vat elvyt­tää rohkaise­mal­la kulu­tus­ta. Tämä on täysin väärä lähtöko­h­ta. Tuotan­to luo vau­raut­ta ja mah­dol­lis­taa kulu­tuk­sen. Ei toisin päin. Järkev­in­tä elvy­tys­tä on siis luo­da kan­nus­timia tuotan­nolle, ei kulu­tuk­selle. Tuotan­non vero­jen alen­t­a­mi­nen lisää suo­raan kan­nus­timia tuot­taa lisää.

    Tiedemies: Veroelvy­tys on huo­mat­tavasti parem­pi kuin mikä tahansa sokkona tapah­tu­va tuh­laami­nen. Se lisää kan­nus­timia tuot­taa ja raha tulee käyte­tyk­si tyy­dyt­tämään ihmis­ten halu­ja ja tarpei­ta. (Toisin kuin sokkona tapah­tu­vas­sa tuh­laamises­sa, jos­sa raha käytetään sat­un­naisi­in asioi­hin, jot­ka pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pienen­tävät hyvinvointia.)

  19. Lisäy­d­in­voiman rak­en­t­a­mi­nen olisi aivan eri­no­mainen tapa elvyt­tää. Ei mitään soran siirtämistä paikas­ta toiseen, ei ker­talu­on­toista palvelukysyn­täpi­ikkiä jollekin sup­pealle alalle, ei mon­u­ment­ti­moot­tori­ti­etä huvit­ta­van vähäiselle liiken­teelle vaan todel­la pitkäaikainen, ympäristöys­tävälli­nen, tek­nol­o­gista osaamista edis­tävä ja tarpeelli­nen investoin­ti. Ja vielä yksi­tyisel­lä rahalla!

    Pait­si että han­kkei­den käyn­nistämi­nen kestää vuosia, eli elvy­tys­tarpeeseen aivan liian kauan.

    Todel­la vaikea laji tämä hyödyl­lis­ten mut­ta nopeasti käyn­nis­tet­tävien han­kkei­den löytäminen. 

    Julk­ista asun­to­tuotan­toa kasvukeskuk­si­in? Kiskoy­hteys Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tälle? Van­ho­jen kaatopaikko­jen maa-aluei­den täyspuhdis­tus kaut­ta maan?

  20. Tiedemies, ceteris paribus vero­jen alen­t­a­mi­nen ei tietenkään ole aina hyvä (tai huono) idea, vaan nimeno­maan niin että se riip­puu suh­dan­neti­lanteesta, julkisen ja yksi­tyisen sek­tortin työn­jaos­ta, jne. Vai tarkoititko että sil­lä miten vero­ja alen­netaan (kulu­tuk­ses­ta, työ­tu­loista, pääo­mat­u­loista…) ei ole niin olennaista?

  21. En tiedä las­ke­taanko min­ut vasurik­si, muta ainakin vas­tus­tan veronkeven­nyk­siä. Minus­ta veronkeven­nyk­sistä seu­raa väki­val­taisia “kus­tan­nussäästöjä” ja “kus­tan­nussäästöt” johta­vat aina val­tavaan kus­tan­nusten kasvu­un. Mut­ta tämä ei ole mikään kysymys yksi­tyis­es­tä tai julkises­ta organ­isaa­tios­ta, vaan sama pätee molemmissa.

    Kun mon­imutkainen sys­tee­mi pakote­taan väki­val­loin kar­si­maan kus­tan­nuk­sia, seu­rauk­se­na on juus­to­höylä joka leikkaa aina sekä läskiä että lihaa. Ja kun leikataan lihaa, kus­tan­nuk­set saat­ta­vat laskea het­kel­lis­es­ti mut­ta nou­se­vat pidem­mäl­lä tähtäimel­lä rajusti.

    Organ­isaa­tioiden eräs omi­naisu­us on että ne pyrkivät säi­lyt­tämään itsen­sä. Kus­tanussäästöt har­voin kohdis­tu­vat ylimpään johtoon tai organ­isaa­tion raskaaseen rak­en­teeseen. Päin­vas­toin johta­jat käyt­tävät usein kus­tan­nussäästöjä eli “suu­ru­u­den ekono­mi­aa” retori­ikkana joil­la kon­soli­doidaan itselle yhä enem­män valtaa.

    “Säästöt” siis val­u­vat lop­ul­ta suorit­tavaan por­taaseen. Suorit­tavas­sa por­taas­sa taas kus­tan­nussäästöt tehdään (triv­i­aalien säästö­jen jäl­keen) luon­nol­lis­es­ti sel­l­aisil­ta momenteil­ta joil­la on omaan työhön mah­dol­lisim­man vähäi­nen vaikutus.

    Tämän seu­rauk­se­na joitakin kus­tan­nuk­sia ja työtä ulkois­te­taan jollekin muulle taholle. Työtä ei tehdä enää siel­lä mis­sä se olisi tehokas­ta, jon­ka seu­rauk­se­na sys­teemin kokon­aiskus­tan­nuk­set kas­va­vat rajusti.

    Hyvänä esimerkkinä on HUS. Kuka tahansa jol­la on jär­ki päässä ja joka tietää yhtään organ­isaa­tioiden alkei­ta pystyi ennus­ta­maan että HUS:sta seu­raa taloudelli­nen katas­trofi. Sama katas­trofi tulee seu­raa­maan Aal­to-yliopis­ton yhdistymishankkeesta.

    HUS:n osalta kus­tan­nuk­set kasvoivat esimerkik­si siten, että yleis­lääkäreistä säästet­ti­in, jon­ka seu­rauk­se­na ihmiset luon­nol­lis­es­ti han­kki­u­tu­i­v­at yksi­ty­is­ten lääkärien kaut­ta suo­raan erikois­lääkäreille. Kalli­iden erikois­lääkärei­den tarve kasvoi räjähdysmäisesti.

    Samal­la kun raskaan organ­isaa­tion seu­rauk­se­na tehot­to­muus kasvoi merkit­tävästi, tarvit­ti­in yhä enem­män lääkäre­itä. Samanaikaises­ti lääkäre­itä kar­sit­ti­in. Seu­rauk­se­na joudut­ti­in tuo­maan lääkäre­itä kallispalkkaisi­na kon­sult­teina takaisin organ­isaa­tioon. Ja niin edelleen.

    Toinen vielä ikävämpi ja kalli­impi seu­raus HUS:n kaltai­sista toimista tulee ole­maan työn­tek­i­jöi­den polt­ta­mi­nen lop­pu­un. Iso osa suo­ma­lai­sista kitkut­telee töi­hin nykyään lääkkei­den varas­sa. Jos­sain vai­heessa tämä kort­ti­ta­lo tulee rom­ah­ta­maan. Työikäisen väestön lop­pu­un­polt­ta­mi­nen on todel­la kallis oikeis­to­lais­ten hölmöläis­ten möh­läys. Halu­aisin nämä hölmöläiset tästä tilille.

    Nämä eivät siis ole pelkästään seu­raus­ta HUS:n huonos­ta johtamis­es­ta, vaik­ka sitäkin on taa­tusti nähty. Ne ovat suo­ra seu­raus siitä mitä iso­jen ja raskaiden organ­isaa­tioiden kus­tan­nussäästöistä väistämät­tä seu­raa. Oikeis­ton eli­it­ti käyt­tää tätä omi­naisu­ut­ta hyväk­seen ajaak­seen alas koko suo­ma­laista julk­ista ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää. Ja jotkut nai­iv­it oikeis­to­laiset hölmöläiset usko­vat kirkuen tähän markki­na­ju­malare­tori­ikkaan joka on pelkkää silmän­lumet­ta hyvin raadol­lis­ten tarkoi­tus­pe­rien ajamiseksi.

    Täl­lä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä yksi­tyisen tai julkisen välil­lä. Ain­oa merkit­tävä tek­i­jä on organ­isaa­tion iso koko. Nämä organ­isaa­tioiden peru­som­i­naisu­udet ovat olleet jo kym­meniä vuosia selvil­lä organ­isaa­tio­tutkimuk­sen kir­jal­lisu­udessa kenelle tahansa jota asia oikeasti kiinnostaa.

    Jos kus­tan­nuk­sia halu­taan oikeasti säästää, pitää investoi­da organ­isaa­tioiden desen­tral­isaa­tioon. Vain pieni on tehokas­ta. Markki­nat taas kas­vat­ta­vat väistämät­tä organ­isaa­tion kokoa kos­ka koko talousjär­jestelmän perus­tana on kasvu. Lisäk­si monop­o­li on erit­täin kan­nat­tavaa, eikä pidä uno­htaa että isol­la yri­tyk­sel­lä on enem­män valtaa.

    Sik­si vero­jen tun­tu­va nos­t­a­mi­nen ja yksikkökoon pienen­tämi­nen alle 150 hen­gen on ain­oa tapa säästää rahaa.

  22. Hyvänä esimerkkinä on HUS. Kuka tahansa jol­la on jär­ki päässä ja joka tietää yhtään organ­isaa­tioiden alkei­ta pystyi ennus­ta­maan että HUS:sta seu­raa taloudelli­nen katastrofi.

    Onko HUS:issa seu­ran­nut taloudelli­nen katas­trofi? Ainakin jokin aika sit­ten oli vielä sel­l­ainen tilanne, että HUS:n kus­tan­nuk­set oli­vat nousseet selvästi mui­ta sairaan­hoitopi­ire­jä vähemmän.

  23. “Ainakin jokin aika sit­ten oli vielä sel­l­ainen tilanne, että HUS:n kus­tan­nuk­set oli­vat nousseet selvästi mui­ta sairaan­hoitopi­ire­jä vähemmän.”

    Mil­lä aikavälil­lä? Oletko ver­tail­lut tilan­net­ta ennen HUS:ia ja sen jäl­keen? Onko sin­ul­la lähdet­tä? Onko tutkit­tu sitä, kuin­ka paljon kalli­ita asi­akkai­ta on saatu vai­h­ta­maan HUS:sta mui­hin sairaanhoitopiireihin?

    Kieltämät­tä saat­taa olla että “kus­tan­nusten kasvu” näkyy nykyään ensisi­jais­es­ti siinä että hul­lut heit­etään kadulle ja leikkausjonot pitkit­tyvät vuosikausik­si. Ei ole ihme että muual­la kulut kas­va­vat nopeam­min jos on vielä jotain häpyä jäljellä.

  24. On tot­ta, että Suomes­sa ollaan yleisessä veroas­t­eessa tuskin oltu Laf­fer-käyrän laske­val­la reunal­la ainakaan lamavu­osien jäl­keen, joten siinä mielessä voidaan väit­tää, että väl­itön vaiku­tus vero­jen laskul­la ei ole posi­ti­ivi­nen verokertymään. 

    Väitin kuitenkin, että alen­nuk­set ovat mak­sa­neet itsen­sä takaisin jos­sain ajas­sa, en väit­tänyt että ne ovat välit­tömästi nos­ta­neet vero­ker­tymää. Jos veronalen­nus lisää vero­ker­tymän kasvunopeut­ta vaik­ka pros­ent­tiyk­siköl­lä vaik­ka aiheut­taisikin het­kel­lisen notkah­duk­sen vero­tu­lois­sa (ja edes sitä ei ole havait­tu, kos­ka kasvu­vauhti on viimeaikoina ollut aika kova), se todel­lakin mak­saa itsen­sä takaisin aika pian. TVäite voi kuitenkin olla väärä siitä huoli­mat­ta, en kiistä.

    Min­ua häir­it­see vasem­mis­to­laises­sa veropoli­ti­ikan kri­ti­ikissä se, että hauku­taan vero­jen pienen­tämistä sinän­sä, ei siis esitetä mitään varsi­naisia argu­ment­te­ja sille, mik­si pienen­tämi­nen on huono jut­tu. Epämääräiset heitot epä­tasa-arvon lisään­tymis­es­tä voivat toki olla sinän­sä oikei­ta — siis epä­tasa-arvo voi lisään­tyä — mut­ta sekin kaipaisi jotain muu­ta tuek­seen. Tulon­jakau­man epä­suh­ta on toki kas­vanut, mut­ta se on ollut brut­to­tu­lo­jen kohdal­la vielä rajumpaa kuin net­to­tu­lo­jen kohdal­la, eli veropoli­ti­ik­ka ei sitä ole aiheut­tanut. Pait­si jos väit­teeni sit­tenkin oli tosi ja vero­ker­tymä on kas­vanut eniten juuri ylim­mis­sä tulolu­okissa, jois­sa on tapah­tunut suurin euromääräi­nen (joskaan ei vält­tämät­tä pros­en­tu­aa­li­nen) vero­jen pudotus. 

    Ei minus­takaan ole järkevää ehdoin tah­doin kas­vat­taa tulo­ero­ja. Suuril­la tulo­eroil­la on kaiken­laisia ikäviä seu­rauk­sia yhteiskun­nas­sa. En vain näe mitään järkeä siinä, että kur­moote­taan suh­teet­tomasti eniten kol­mat­ta kvar­ti­il­ia — siis sitä porukkaa, joka tien­aa suun­nilleen keskimääräistä palkkaa ja vähän yli — ja rokote­taan niiltä kaik­ki mitä irti saadaan. 

    Tuotan­non tukemis­es­ta olen eri mieltä Björkin kanssa. Vaik­ka tuotan­to onkin kulu­tuk­sen edel­ly­tys, niin se ei yleen­sä ole pul­lonkaula tämän­tyyp­pisessä laskusuh­dan­teessa. Luot­to­la­mas­ta seu­raavas­sa laskusuh­dan­teessa ongel­mak­si muo­dos­tuu yleen­sä se, että pääo­maa ote­taan pois tuot­tavas­ta käytöstä nopeam­min kuin sen luon­nolli­nen pois­tu­ma on, mikä tarkoit­taa että toimivia tehtai­ta seisote­taan, raa­ka-aineet makaa­vat varas­tossa, varas­tot täyt­tyvät mut­ta valmis tavara ei liiku.

    Ter­veessä taloudessa pääo­ma ohjau­tuu uudelleen sitä tah­tia kuin sitä investoidaan ja toisaal­ta van­he­nee, eikä tehtai­ta tarvitse lakkaut­taa ennen niiden elinkaaren “luon­nol­lista” lop­pua. Kysyn­tää voi olla järkevää stim­u­loi­da suun­nilleen siihen pis­teeseen asti, että näin käy.

  25. Veropoli­ti­ikas­sakin pätee että vähän paljos­ta voi olla enem­män kuin paljon vähästä. Pääo­mavero­pros­entin oltua 50 tai mikä se olikin, vero­ker­tymä oli min­i­maal­ista kos­ka vero­ja kier­ret­ti­in eri­laisin jär­jeste­lyin. Vero­pros­entin pudot­tua 25 pros­ent­ti­in alkoi olla sal­lit­tua tulout­taa pääo­mat­u­lo­ja. Ja nyt tilanne on se että kan­nat­taa ennem­min ottaa tulot pääo­mat­u­loina kuin palkkat­u­loina; paras lääke täähän on pudot­taa tulovero­pros­ent­te­ja, mut­ta tämä ei nyt sit­ten mil­lään tun­nu menevän vasem­mis­to­lais­ten kaali­in. Tai luul­tavasti menee mut­ta kun ei vaan silti käy, ide­ol­o­gisi­ta tms syistä.

  26. Haraan edelleenkin näitä kom­ment­te­ja luet­tuani vastaan. 

    Tähän men­nessä ei ole kek­sit­ty mitään muu­ta elvy­tysko­hdet­ta kuin raken­nus­te­ol­lisu­us. Tietysti julki­nen sek­tori tekee viisaasti, jos se rak­en­taa hal­val­la lama-aikaan eikä kalli­il­la huip­pusuh­dan­teessa, mut­ta tarpee­ton­ta tai tuot­tam­a­ton­ta ei kan­na­ta rak­en­taa mil­lään hinnalla. 

    Ole­tan, että tästä lamas­ta seu­raa taas yksi raken­nemuu­tos. Tehdas­du­u­nar­ien määrä vähe­nee, kuten myös parem­min palkatun valkokaulusväen, joiden suun­nit­te­lutöitä siir­retään Inti­aan tai johonkin. 

    Raken­nus­miehet palaa­vat rak­salle heti kun lama lop­puu, ja he pär­jäävät ansiosi­don­naisel­la ja tutu­ille tehdy­il­lä pimeil­lä keikoil­la lama-ajan ilman kum­moistakaan elin­ta­son notkah­dus­ta, aivan kuten ovat pär­jän­neet tähänkin saakka. 

    Mut­ta jos tehdas lopetet­ti­in ja tuoteke­hi­tys siir­ret­ti­in pois Suomes­ta, laman lop­pumi­nen ei palau­ta näi­den muiden työ­paikko­ja, ain­oas­taan rakennusmiesten. 

    Tässä tapauk­ses­sa saat­taisi olla viisaam­paa per­in­teisen raken­nu­selvy­tyk­sen sijaan vara­ta rahaa niihin toimen­piteisi­in, joi­ta tarvi­taan laman jäl­keen, ja jot­ka kohdis­te­taan työ­markki­noil­ta tip­punei­den työl­listämiseen. Viime laman jäl­keen näin ei pahem­min tehty ja tulok­se­na oli muu­ta Euroop­paa suurem­pi pitkäaikaistyöt­tömyys ongelmineen. 

    Jos nyt raha pis­tetään rak­en­tamiseen ja laman lop­ut­tua san­o­taan muille “tulkaa toimeen omil­lanne”, tulos ei vält­tämät­tä ole kovin hyvä. 

    Poli­itikot eivät tietysti tähän asi­aan tar­tu mielel­lään, kos­ka heiltä puut­tuu help­po­ja keino­ja raken­nemuu­tok­sen seu­rauk­sien keven­tämiseen. Ei niitä min­ul­lakaan ole pakas­ta vetämäl­lä tar­jo­ta, mut­ta asi­aa pitäisi miet­tiä eikä tode­ta, että nyt pitää rak­en­taa hirveästi ja sen jäl­keen pestä kätensä.

  27. Vasem­mis­to­lais­ten mielestä veroil­la ei ole minkään­laisia kan­nustin­vaiku­tuk­sia, mut­ta voin vakut­taa että kyl­lä niil­lä on. 

    Suo­ma­lais­es­ta vero­tuk­ses­ta antaa hyvän kuvan sen, että mei­dän fir­mas­sa kaik­ki muut pait­si toim­i­tusjo­hta­ja vai­h­ta­vat itse auton­sa renkaat. Ja toim­i­tusjo­hta­jakin vai­h­dat­ti renkaat vain kos­ka oli mur­tanut ranteen­sa ten­nistä pelates­saan. Kahvipöy­dässä on mon­e­na vuote­na käy­ty net­topalk­ka / renkaan­vai­h­don hin­ta / siihen kulu­va aika-keskustelui­ta. Useimpi­en kohdal­la renkaiden vai­h­dos­ta saa itselle tun­tipalkak­si parem­man mitä omas­ta työstä.

    Seru­auk­se­na pääl­likkö­ta­son miehet vään­tävät itse renkaat paikoilleen, mitä nyt joku oli hom­man­nut bil­temas­ta kiinalais­valmis­teiset paineilmalaitteet. 

    Tämä se on sitä vasem­mis­ton hake­maa tasa-arvoa! Itsepa­lvelua, työt­tömiä autonasen­ta­jia ja töitä kiinalaisille!

  28. Heitän vain yhden elvy­tysidean: Kun sitä velkaa ulko­mail­ta nyt ote­taan, käytetään siitä osa kaikkein köy­himpi­en toimeen­tu­lon parantamiseen.
    Uskon, että 500 miljoon­aal­la saisi jo paljon aikaan. Kulu­tus kas­vaisi siel­lä, mis­sä sen on suo­tavaakin kas­vaa ja kohdis­tu­isi koti­maisi­in palvelui­hin ja tuotteisiin.
    Hom­mal­la kan­nustet­taisi­in osa köy­histä ihmi­sistä takaisin akti­ivisik­si yhteiskun­nas­sa. Väestön ter­veysti­lanne paranisi, rikol­lisu­u­den ris­ki vähenisi jnpp. luke­mat­to­mia hyötyvaikutuksia.

  29. Mikko Aho­nen: Oon samaa mieltä, että vero­tus­ta ei pidä vähen­tää, jos kus­tan­nuk­sia ei pystytä järkevästi pienen­tämään. Tässä oli nyt kuitenkin puhet­ta elvy­tyk­ses­tä, eli siitä että val­tio ottaa velkaa ja kulut­taa sen jol­lakin taval­la. Vero­jen alen­t­a­mi­nen velak­si on järkeväm­pää kuin infrain­vestoin­nit tai mikään muukaan elvy­tys. (Kus­tan­nuk­sien pienetämis­es­tä, että juus­to­höylä­malli on var­masti huono. Parem­pi on vain vähen­tää val­tion velvoit­tei­ta, eli pienen­tää sen roo­lia yhteiskunnassa.)

    Uskon, että elvyt­tämi­nen on ylipään­sä huono idea ja että paras­ta talous­poli­ti­ik­ka niin lamas­sa kuin noususuh­dan­teessakin on val­tion roolin pienen­tämi­nen ja markki­na­t­alouden roolin kasvattaminen.

    Työn­tek­i­jöi­den lop­pu­un polt­ta­mi­nen ei ole mikään por­varei­den juoni. Työn­tek­i­jät voivat joutua tekemään liikaa töitä ain­oas­taan sil­loin, kun lait kieltävät heitä neu­vot­tele­mas­ta työa­jas­ta ja palka­s­ta. (Esim. sairaan­hoita­jien pakot­ta­mi­nen töi­hin ja kun­tien palk­ka- ja työaikakartelli.)

    Olet ymmärtänyt markki­noiden toimin­nan täysin väärin. Markki­na­t­alouden perus­tana on resurssien käytön tehos­tu­mi­nen. Sil­lä ei ole mitään tekemistä organ­isaa­tioiden koon kas­vat­tamisen kanssa.

    Tiedemies: En siis tarkoi­ta, että tuotan­toa pitää tukea sen eri­tyisem­min kuin laske­mal­la vero­ja, jol­loin kaik­ki tuot­ta­va toim­inta on kan­nat­tavam­paa. Kaikkia resursse­ja (myös pääo­maa) ohjau­tuu sitä enem­män tuot­tavaan käyt­töön mitä suurem­mat kan­nus­timet ovat.

    Val­tion lainan­oto­s­ta ja keskus­pankin rahan painamis­es­ta: Jos val­tio lainaa markki­noil­ta rahaa, keskus­pank­ki joutuu paina­maan lisää rahaa pitääk­seen korot halu­a­mal­laan tasol­la. Tästä olemme yhtä mieltä. Tämä ei kuitenkaan ole elvy­tys­tä vaan julkisen kulu­tuk­sen kas­vat­tamista yksi­tyisen kulu­tuk­sen kus­tan­nuk­sel­la, eli vero­tuk­sen korot­tamista. Tämä vero kohdis­tuu rahan omistajiin.

    Argu­ment­tisi on sama kuin jos puol­lus­taisit vero­jen koro­tuk­sia taan­tu­mas­sa, jot­ta val­tio voi kulut­taa enem­män. Tämä on täysin väärä läh­estymistapa, kos­ka vero­jen korot­ta­mi­nen ei rohkaise käyt­tämään resursse­ja mah­dol­lisi­man tuottavasti.

    Han­nu Visti: Sor­rut Make Work-virhekäsitykseen. 

    http://reason.com/news/show/122019.html

    “The pub­lic often lit­er­al­ly believes that labor is bet­ter to use than con­serve. Sav­ing labor, pro­duc­ing more goods with few­er man-hours, is wide­ly per­ceived not as progress but as a dan­ger. I call this the make-work bias, a ten­den­cy to under­es­ti­mate the eco­nom­ic ben­e­fits of con­serv­ing labor. Where nonecon­o­mists see the destruc­tion of jobs, econ­o­mists see the essence of eco­nom­ic growth: the pro­duc­tion of more with less…The dan­ger of the make-work bias is eas­i­est to see in Europe, where labor mar­ket reg­u­la­tion to “save jobs” has pro­duced decades of high unemployment.”

    Ja vähän perus­teel­lisem­min: http://www.econlib.org/library/Bastiat/basEss1.html

  30. T.Sipilä: En sinän­sä vas­tus­ta ehdo­tus­tasi. Se on esim. luul­tavasti järkevämpi kuin Osmon vas­taa­vat ehdo­tuk­set. Akti­ivi­su­u­den sijaan ehdo­tuk­sesi kuitenkin kan­nus­taa passiivisuuteen.

  31. Raken­nemuu­tos on eufemis­mi sille, että teol­lisu­us­tuotan­to Suomes­ta lopete­taan kokon­aan ja sil­lä välin ulos­mi­tataan teol­lisu­udelle val­tion kas­sas­ta mah­dol­lisim­man paljon tukia.

    Paperi­te­ol­lisu­udelle Indone­sialaisen euka­lyp­tus­pel­lon tuot­ta­ma puu on noin 200 ker­taa edullisem­paa kuin koti­mainen (euka­lyp­tus kas­vaa nopeam­min ja on tiheäm­pää), minkä lisäk­si keskimääräi­nen kul­je­tus­mat­ka on sata ker­taa lyhempi (2 km vs. 200 km). Työvoimakus­tan­nusten merk­i­tys on vähäisem­pi, mut­ta ei sekään ole Suomen eduksi.

    Ei paperi­te­ol­lisu­udel­la tai mil­lään muul­lakaan teol­lisu­udel­la ole Suomes­sa minkään­laisia todel­lisia pitkän tähtäi­men selviämis­mah­dol­lisuuk­sia nykyisen kaltaises­sa globaalis­sa kilpailussa.

    Koulu­tuskaan ei ole mikään ratkaisu. Inti­as­sa valmis­tuu kai jo nyt Suomen työkykyisen väestön ver­ran korkeak­oulutet­tu­ja joka vuosi.

    Mah­dol­lisim­man nopea kil­pailu poh­jalle Int­ian ja Kiinan kanssa jota tääl­lä tun­nu­taan yleis­es­ti kan­natet­ta­van ei voi pelas­taa suo­ma­laista teol­lisu­ut­ta. Suomen ain­oa toimi­va tule­vaisu­u­denske­naario on olla puh­toinen paik­ka jos­sa on hyvä asua ja kas­vat­taa lapset. Hvin­voin­ti­val­tio, jos­sa on onnis­tut­tu hillit­semään tulo­ero­jen kasvun aikaansaa­ma lev­ot­to­muus joka tulee riivaa­maan kaikkea muu­ta maapalloa.

  32. Jos palataan itse aiheeseen, niin miet­tisin hyviä investoin­tiko­htei­ta hie­man pidem­mäl­lä per­spek­ti­ivil­lä kuin kvar­taalil­la. Ja kan­nat­taa ottaa vähän enem­män riske­jä kos­ka niitä voi hajaut­taa. Eikä pidä vain apinoi­da Yhdysvaltoja.

    Jos öljy alkaa käy­dä maail­mas­sa vähi­in, luul­tavasti lop­pu­vai­heessa aikamoinen kiire muun­taa maat­alous ja logis­ti­ik­ka fos­si­il­i­sista polt­toaineista johonkin muuhun. Miten tästä voisi hyötyä?

    Ja jos fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­ta nousee rajusti, niin logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set nou­se­vat ja ei olekaan enää kus­tan­nuste­hokas­ta tuot­taa raaka­pu­uvil­laa Afrikas­ta Euroop­paan, valmis­taa se kankaak­si, sen jäl­keen kul­jet­taa se Kiinaan vaat­tei­den valmis­tuk­seen ja lop­ul­ta takaisin Euroop­paan kuluttajalle.

    Luul­tavasti teknologi­nen kehi­tys on jo johtanut siihen, että monil­la aloil­la pien­tuotan­toa voitaisi­in jo nykyisel­lään läh­es yhtä kus­tan­nuste­hokkaasti kuin suur­tuotan­to. Mut­ta varsi­nainen mullis­tus tapah­tuu kun logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set nou­se­vat rajusti jol­loin ole­tus melkein ilmais­es­ta kul­je­tuk­ses­ta onkin väärä. Tämän seu­rauk­se­na pien­tuotan­to muut­tuukin suur­tuotan­toa kil­pailukykyisem­mäk­si. Miten tästä voisi hyötyä?

    Öljyn jäl­keen seu­raa­va vähi­in käyvä luon­non­va­ra on puh­das vesi. Aluk­si voitaisi­in lopet­taa omi­in vesi­in paskan­t­a­mi­nen. Sen jäl­keen voitaisi­in huo­ma­ta, että jos öljys­tä sodi­taan jo nyt, niin eikö ole aika luon­te­vaa että vedestä tul­laan soti­maan myös. Ja jos halu­aa vält­tää hyökkäyk­sen kohteek­si jou­tu­misen, on hyvä jos pystyy tar­joa­maan tilalle jotain parem­paa. Sik­si Suomen kan­nat­taisi sat­sa­ta esim. suolave­den puhdis­tuste­knolo­giaan ja suolavedessä kas­vavi­in ruokakasvei­hin. Suomen maine puh­toise­na ves­i­maana aut­taa tässä. Onnek­si Tekes käyn­nisti juuri ensim­mäisen vesihankkeen.

    Ja jos maail­man suurin ihmiskoe eli geen­i­ma­nip­u­laa­tio­te­ol­lisu­us menee käteen kuten epäilen sen poh­jal­ta kuin­ka emo­tion­aalis­es­ti teol­lisu­us suh­tau­tuu kri­ti­ikki­in, voisi olla hyödyk­si jos ei olisi vienyt kansalaisi­aan väen­väk­isin ensim­mäis­ten joukos­sa koekani­ineik­si ja ajanut siinä sivus­sa luo­mu­tuotan­toa ahdinkoon. Luo­mun epäilen myös erit­täin tuot­toisak­si satsauskohteeksi.

    Tässä näin muu­ta­ma investoin­tiko­hde, lisää on help­po kek­siä kun alkaa kat­soa maail­maa esim. 50 vuo­den perspektiivillä.

  33. “HUS:n osalta kus­tan­nuk­set kasvoivat esimerkik­si siten, että yleis­lääkäreistä säästet­ti­in, jon­ka seu­rauk­se­na ihmiset luon­nol­lis­es­ti han­kki­u­tu­i­v­at yksi­ty­is­ten lääkärien kaut­ta suo­raan erikois­lääkäreille. Kalli­iden erikois­lääkärei­den tarve kasvoi räjähdysmäisesti.”

    HUS on erikois­sairaan­hoidon organ­isaa­tio, ei siel­lä mitään yleis­lääkäre­jä ole eikä kuu­lukaan olla. Erikois­lääkärei­den tarve kas­vaa ihan muista syistä.

  34. “Olet ymmärtänyt markki­noiden toimin­nan täysin väärin. Markki­na­t­alouden perus­tana on resurssien käytön tehos­tu­mi­nen. Sil­lä ei ole mitään tekemistä organ­isaa­tioiden koon kas­vat­tamisen kanssa.”

    Tai sit­ten sin­ul­la on erit­täin naai­ivi ja teo­reet­ti­nen käsi­tys markki­noista joka ei vas­taa todellisuutta.

    Ei ole mitään maag­ista mekanis­mia joka takaisi resurssien käytön tehos­tu­misen. Jopa Adam Smith varoit­taa Wealth of Nation­sis­sa että yri­tyk­set pyrkivät liit­tou­tu­maan ja muo­dosta­maan kartelleja.

    Markki­nat tehosta­vat resurssien käyt­töä vain sil­loin kun sen avul­la saadaan sijoituk­selle parem­pi tuot­to kuin muil­la tavoin. Tämä tapah­tuu valitet­ta­van har­voin. Yleen­sä on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavampi vai­h­toe­hto pyrk­iä esimerkik­si saavut­ta­maan monop­o­liase­ma tai edes muo­dosta­maan hintakartelli. 

    Lisäk­si on tärkeää muis­taa, että isos­sa pörssiyri­tyk­sessä tärkein mit­tari on lop­ul­ta pörssikurssi, kos­ka johdon palkkaus on sidot­tu siihen aika vah­vasti optio­jär­jeste­lyin. Yri­tyk­sen koon kas­vat­ta­mi­nen kas­vat­taa pörssiar­voa eli johta­jan sta­tus­ta ja raha­pus­sia. Ihmiset tup­paa­vat lop­ul­ta aika pitkälti toim­i­maan insen­ti­ivien mukaises­ti hyvässä ja pahassa.

    Sinän­sä kan­natan markki­na­t­alout­ta. Mut­ta kuten C.K. Chester­ton sanoi, liikaa kap­i­tal­is­mia ei tarkoi­ta liikaa vaan liian vähän kapitalisteja.

  35. Mikko Aho­nen: Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että yrit­täjä voi rikas­tua tekemäl­lä kil­pail­i­joitaan parem­pia tuot­tei­ta tai rajoit­ta­mal­la kil­pail­i­joiden­sa toim­intaa. Kil­pailun rajoit­ta­mi­nen tapah­tuu poli­itikko­jen väl­i­tyk­sel­lä. (Esim. Sun microsys­tem­sin kam­pan­ja Microsof­t­ia vastaan.)

    “Yleen­sä on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavampi vai­h­toe­hto pyrk­iä esimerkik­si saavut­ta­maan monop­o­liase­ma tai edes muo­dosta­maan hintakartelli.”

    Tämä on täysin väärä käsi­tys. Yleen­sä kan­nat­taa tuot­taa parem­pia tuot­tei­ta halvem­mal­la kuin kil­pail­i­jat. Maail­mas­sa ei juuri yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta monopolihinnoittelusta.

    Olen kanssasi samaa mieltä, että ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Yri­tyk­sen koon kas­vat­ta­mi­nen ei kas­va­ta pörssikurssia. Yri­tyk­sen arvon määrää sen omaisu­us ja tuotto-odotukset.

    Tuo C.K. Chester­tonin sitaat­ti on kyl­lä naulan kan­taan, eli että mitä enem­män meil­lä on kap­i­tal­is­te­ja sitä enem­män kil­pailua ja sitä tehokkaam­min resurssit ovat käytössä.

    Sanoit, että ihmiset tup­paa­vat reagoimaan kan­nus­timi­in. Sijoit­ta­jil­la on voimakkaat kan­nus­timet käyt­tää resursse­jaan mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Luotan, että he opti­moi­vat myös omis­tamien­sa organ­isaa­tioiden kokoa sin­ua paremmin.

  36. Art­turi Björk: En tarkoit­tanut kir­jaimel­lista monop­o­lia vaan käytän­nön monopolia.

    Oletko ollut koskaan töis­sä isos­sa, yli 20k ihmisen yri­tyk­sessä? Minä olen ja voin ker­toa että “suu­ru­u­den ekono­mia” on iso vit­si. Isot yri­tyk­set ovat poikkeuk­set­ta erit­täin jäh­meitä, niiden tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat korkeat ja tehokku­us­paran­nuk­sien tekem­i­nen on erit­täin hidas­ta ver­rat­tuna pieni­in ja vikke­li­in kilpailijoihin.

    Vaik­ka pienem­mät kil­pail­i­jat ovat selvästi edullisem­pia ja laadul­taan parem­pia, niitä vieraste­taan kos­ka niitä ei esimerkik­si pide­tä “uskot­tavina” kump­paneina. Lisäk­si iso toim­i­ja ostaa usein pienet kil­pail­i­jat markki­noil­ta pois häir­it­semästä hin­tata­soa. Isol­la toim­i­jal­la on monia muitakin keino­ja häir­itä pienem­piä kil­pail­i­joi­ta täysin lail­lis­es­ti. Poli­itikot ovat vain yksi aika teho­ton tapa. Vai onko Sun mielestäni onnis­tunut tässä?

    Olet oike­as­sa, että pörssikurssi perus­tuu tuot­to-odotuk­si­in. Suomek­si se tarkoit­taa tule­vaisu­u­den rahantekokykyä eli pait­si kykyä tehdä tulosta myös kasvuodotuk­sia. Toteu­tunut kasvu taas pitää yllä tai syn­nyt­tää näitä tule­vaisu­u­den kasvuodotuk­sia. Sik­si kasvu vaikut­taa pörssikurssi­in erit­täin voimakkaasti. Tiedätkö oikeasti yhtään pörssiyri­tys­tä joka pyrk­isi nollakasvuun?

    Tietenkin on alako­htaista, kuin­ka hyvin pienyri­tyk­set pystyvät kil­paile­maan. Mut­ta mille tahansa “vaki­in­tuneelle” alalle on lop­ul­ta kon­soli­doitunut muu­ta­ma iso peluri ja uusien tulokkaiden pääsy markki­noille on todel­la vaikeaa. Voit­ta­jat eivät todel­lakaan ole niitä, joil­la on parhaat tuot­teet tai poikkeuk­selli­nen tehokku­us. Vrt. Microsoft.

    Sijoit­ta­jaa ei viime kädessä kiin­nos­ta mikään muu kuin tuot­to pääo­ma­lle. Tois­tan nyt itseäni, mut­ta ei ole mitään maag­ista yhteyt­tä pääo­man tuo­ton ja resurssien tehokkaan käytön välil­lä. Pienyri­tyk­sessä resurssienkäytön tehokku­us on toki usein paras kil­pailukeino, mut­ta valitet­tavasti suuryri­tyk­set sanel­e­vat useimpi­en toimi­alo­jen toimintaa.

    Ehkä tässä keskustelus­sa päästäisi­in eteen­päin jos konkreti­soitaisi­in hie­man. Mil­lä toimi­alal­la markki­na­t­alous toimii mielestäsi erit­täin hyvin?

    (Pahoit­te­len kir­joi­tusvirhet­täni, kyseessä oli tietysti G.K. eikä C.K.)

  37. Mikko Aho­nen: Nyt meil­lä meni käsi­tyk­set ris­ti­in. Tot­takai yri­tyk­sen tuot­to­jen kasvu ja var­al­lisu­u­den kasvu vaikut­ta­vat pörssikurssi­in. Yri­tyk­sen kasvu organ­isaa­tiona ei vaiku­ta siihen.

    Uskon, että suu­ru­u­den ekono­mia on usein pelkkä kan­gas­tus. Aktivis­tisi­joit­ta­jat usein pilkko­vatkin yri­tyk­siä pienem­mik­si. (Nythän Faz­erkin päät­ti ero­ta Cloet­tas­ta, kun yhdis­tymisen edut eivät olleetkaan todellisia…)

    “Vaik­ka pienem­mät kil­pail­i­jat ovat selvästi edullisem­pia ja laadul­taan parem­pia, niitä vieraste­taan kos­ka niitä ei esimerkik­si pide­tä “uskot­tavina” kumppaneina.”

    Tämä on opti­moin­ti, joka voidaan tehdä markki­noil­la. (Siis uskot­tavu­us-laatu-hin­ta). Markki­noil­la on kan­nus­timet arvioi­da näi­den omi­naisuuk­sien suhdet­ta parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la, kos­ka palk­in­tona on taloudelli­nen voitto. 

    Olen taval­laan samaa mieltä, että sijoit­ta­jaa ei kiin­nos­ta muu kuin tuot­to pääo­ma­lle. Sijoit­ta­jaa siis voi kiin­nos­taa mikä tahansa mikä nyt ylipään­sä kiin­nos­taa ihmisiä, mut­ta useimpia sijoit­ta­jia (kuten ihmisiäkin) kiin­nos­taa saa­da mah­dol­lisim­man hyvä tuot­to omille resurs­seilleen. (Eli tässä tapauk­ses­sa pääomalle.)

    Maagi­nen yhteys resurssien tehokkaam­man käytön ja mak­si­maalisen tuo­ton välil­lä on se, että jos resurssit ohjataan tehokkaam­paan käyt­töön, niin voitot kas­va­vat. Tuot­to­ja voi myös kas­vat­taa rajoit­ta­mal­la kil­pailua kuten molem­mat ilmeis­es­ti käsitämme.

    Suuryri­tyk­set sanel­e­vat toimi­alo­jaan paljon vähem­män kuin kuvitel­laan. vrt. IBM-Microsoft-Google. Vaik­ka joku hei­dän ratkaisu­is­taan tulisikin stan­dard­ik­si, esim Win­dows, niin kil­pail­i­jat löytävät reit­te­jä stan­dard­in ympäri (Google net­tipo­h­jai­sine sovel­luksi­neen.), kos­ka heil­lä on voimakkaat kan­nus­timet siihen, varsinkin, jos markki­noi­ta “domi­noi­va” yri­tys on oikeasti niin teho­ton kuin väität Microsoft­in olevan.

    Markki­na­t­alous toimii mielestäni erit­täin hyvin melkein kaikil­la toimi­aloil­la. Helpom­pi olisi vas­ta­ta mis­sä se ei toi­mi hyvin. Ener­gia-ala on hyvin säädel­tyä ja luulen, että markki­nat eivät toi­mi siinä kovin hyvin. Toinen voisi olla liikenne, jos­sa val­tio suo­jelee yri­tyk­siä niiden aiheut­tamil­ta negati­ivisil­ta ulkois­vaiku­tuk­sil­ta. Maat­alous voisi olla myös ala, jos­sa markki­nat eivät toi­mi hyvin. Jos toimivien markki­noiden kri­teeri on resurssien opti­maa­li­nen käyt­tö, niin minä resurssi-inten­si­ivisem­piä alat ovat, niin sitä huonom­min ne toimi­vat. En kuitenkaan usko, että mikään toimi­ala toimisi parem­min suunnitelmataloudessa.

  38. HI,
    voisiko joku Teistä tosi vii­saista pan­na jotain selväjärk­isiä jut­tu­ja tälle pal­stalle siitä, mitä nyt val­tion (Kataisen) pitäisi tehdä, jot­ta ne oli­si­vat Tei­dän hieno­jen teo­ri­oit­tenne yms:n mukaisia? Tun­tuu, että kaik­ki asi­at ovat päin helkkaria, eikä mikään val­tion jutu­ista tule toim­i­maan. Olisiko siis paras­ta, että val­tio ei puut­tuisi mihinkään, vaan antaisi markki­noiden hoitaa hommat?
    Eikös vihreät ole mukana hallituksessa?
    Eikö hal­li­tuk­sel­la ole käytössään ketään “järkevää” neu­vo­nan­ta­jaa anta­maan vii­sai­ta neu­vo­ja? Mik­si kaik­ki viisaus tun­tuu ole­van ihan muual­la, kuin se pitäisi olla?
    Mik­si Te kaik­ki viisaat, ette anna hal­li­tuk­selle hyvin perustel­tu­ja ohjei­tanne, vaan kir­joit­telette omia hieno­ja jut­tu­janne tänne Soin­in­vaaran pal­stalle sen sijaan, että antaisitte ajatuk­senne suo­raan hal­li­tuk­sen käyt­töön? Jos Tei­dän ajatuk­senne ovat niin eri­no­maisia, uskoisin niil­lä ole­van käyt­töä myös toimeen­panevas­sa paikassa.
    YT
    MIVa

  39. “Mut­ta kuten C.K. Chester­ton sanoi, liikaa kap­i­tal­is­mia ei tarkoi­ta liikaa vaan liian vähän kapitalisteja.”

    Jospa lue­taan sanas­ta sanaan tuo ja mietitään, miten se kap­i­tal­istien lukumäärän kasvu on palkin­nut sekä kap­i­tal­is­tit että muut.

    Aiem­m­min patru­unoiden aikaan voit­toa tehti­in vain yhdelle per­heelle tai suvulle. He otti­vat voit­toa yri­tyk­ses­tä usein vain sen, mitä sää­dyn­mukaiseen elämän­ta­paan tarvit­ti­in. Lop­pu man­u­fak­tu­urin tuo­to­s­ta jaet­ti­in lop­pu­jen kesken ja verot­ta­jakin sai osansa. 

    Myöhem­min omis­ta­jien lukumäärän lisään­nyt­tyä voit­to­ja piti lisätä kaikkien jaol­la ole­vien tyy­dyt­tämisek­si. Siitä on seu­ran­nut sit­ten aluk­si työa­jan piten­e­m­i­nen ja koneel­lis­tu­mista ja nyt myöhem­min työn inten­si­teetin lisään­tymi­nen ja työa­jatkin ovat taas piten­emässä. Edun­saa­ji­na ovat ne yhä monilukuisem­mat kap­i­tal­is­tit — nyt usein ulkomaiset.

    Ja me emme todel­lakaan saa pääo­mia ulko­mail­ta kap­i­tal­istien määrän lisään­nyt­tyä, vaan viemme sitä ja se on pois palkka­sum­mas­tamme ja investoin­neista Suomeen.

    Tuot­tavu­u­den kasvu onkin käytet­ty isol­ta osaltaan pääo­man vien­ti­in, ei koti­maan palkkoi­hin tai kiin­teä pääo­man rak­en­tamiseen. Siitä ker­too jo yli­jäämäi­nen kauppatase.

    Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen Pekka Sauramo sanoikin joskus sat­tuvasti, että kun aikanaan ali­jäämästä varoitelti­in sanom­al­la, ettei tulisi elää yli varo­jen, nyt pitäisi varoit­taa siitä, että elämme ali varo­jemme. Ja ne ulko­maiset monilukuiset kap­i­tal­is­tit, jot­ka “omis­ta­vat” mei­dät, taita­vat elää mukavasti ja jopa yli varojensa.

    Mut­ta monille­han syvenevän kap­i­tal­is­min idea on tärkeämpi kuin sen kiel­teiset seu­rauk­set piirin­sä ulkop­uolelle — näin vaik­ka itsekin eläisi palkkatyöstä ja repisi niska limas­sa, että voisi pitää yllä pöljyy­destään vieläpä ihailemien­sa pösö­jen Fer­rari- ja Maserati-kokoelmia.

  40. Markku Vain­iolle:

    1) Pitääkö taas muis­tut­taa, että olen lopet­tanut poli­it­tieen toimin­nan val­takun­nal­lisel­la tasol­la, vaik­ka kun­nal­lispoli­ti­ikkaan vielä osal­lis­tunkin into­hi­mos­ta Helsinkiin.
    2) Hal­li­tuk­sen piiris­sä kyl­lä seu­rataan tätä blogia.

  41. nimi on: Itse tulk­it­sen tuon ilmauk­sen mainit­se­mas­sasi yhtey­dessä niin, että voit­to­jen val­u­mi­nen kokon­aan ulko­maille ker­too siitä, että esimerkik­si koti­maisia pienyri­tyk­siä on aivan liian vähän. Markki­na­fun­da­men­tal­isti uskoo, että syynä on koti­mais­ten yri­tys­ten tehottomuus.

    Itse taas uskon, että syynä on näi­den ulko­mais­ten yri­tys­ten kas­vami­nen aivan liian isoik­si val­tioiden kokoon näh­den, jol­loin ne pystyvät käyt­tämään suur­ta kokoaan luo­maan epäter­vet­tä kil­pailua joko häir­it­semäl­lä kil­pal­i­joi­ta suo­raan markki­noil­la tai kiristämään val­tioi­ta työ­paikko­jen menetyksellä.

    Mielestäni markki­na on hyvä ren­ki mut­ta huono isäntä.

    Markku Vainio: En usko että viisaut­ta esi­in­tyy liiem­mälti tämän blo­gin kom­ment­tiosas­tol­la. Oikeasti viisas ihmi­nen on liian viisas vängätäk­seen netissä.

    Esitin silti omia ideoitani yllä. Sen konkreet­tisem­min en aio niitä ilmaista, kos­ka hyvän vision lisäk­si tarvi­taan pätevää toteut­tamista, enkä ole riit­tävän vaku­ut­tunut siitä että nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la olisi siihen rahkei­ta tai poli­it­tista halua.

    Sekä vasem­mis­to­laiseen, oikeis­to­laiseen että keskusta­laiseen men­tal­i­teet­ti­in kuu­luu ajaa ensisi­jais­es­ti henkilöko­htaista etua, sen jäl­keen kan­nat­ta­jien etua ja viimeisek­si omaa ide­olo­giaa. Poli­ti­ikas­sa viisaud­es­ta tai Suomen edun ajamis­es­ta on pelkkää hait­taa. Hyviä ideoita käytetään vain omien etu­jen ajamiseen ja samal­la ne raiskataan.

    Jos Katainen ei pysty syn­nyt­tämään edes pätevää visio­ta, niin ei mene kauhean vah­vasti. Hyvän vision taas voi turmel­la huonol­la toteut­tamisel­la, joka estää sen hyvän toteut­tamisen jatkossa.

    Jos halu­at Suomen pois ahdin­gos­ta niin yritä saa­da joku viisas mies ehdolle ja val­i­tuk­si. Viimeaikoina vii­saiden miesten suun­ta on ollut poli­ti­ikas­ta poispäin.

  42. Art­turi Björk: Kir­joituk­sesi sel­ven­si min­ulle mis­sä keskustelumme meni pieleen. Olet ottanut opinkap­paleek­sesi makro­talousti­eteel­lisen teo­ri­an ja yrität soveltaa sitä mikro­talouteen, yksit­täisi­in yri­tyk­si­in. Jos luet makro­talout­ta alkei­ta pidem­mälle, opit että makro­talous­teo­ri­at eivät sano mikro­taloud­es­ta mitään. Niiden sovelt­a­mi­nen yksit­täisi­in yri­tyk­si­in on kategoriavirhe.

  43. Mikko Aho­nen, mihin peru­s­tat ole­tuk­sesi luo­mu­tuotan­non kan­nat­tavu­ud­es­ta ja geen­imuokkauk­sen “men­e­mis­es­tä käteen”? Luo­mu­tuotan­to­han pysyy kan­nat­ta­vana vain, jos kulut­ta­jat usko­vat sen ole­van jol­lain lail­la ter­vey­delle tai ympäristölle parem­paa kuin geen­imuokat­tu ruo­ka. En ymmär­rä, mik­si teho­ton ruuan­tuotan­to (luo­mu) olisi ympäristön kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto kuin tehokas. Tietenkin sil­lä olet­ta­muk­sel­la, että ruuan­tuotan­non tehos­tu­misen hyödyt käytetään siitä aiheutu­vien ympäristöhait­to­jen vähen­tämiseen. Mitä tulee luo­mun “hyvi­in” ja geeniru­uan “huonoi­hin” ter­veysvaiku­tuk­si­in, niin en usko, että kulut­ta­jat lop­ut­tomasti usko­vat moi­seen sumutukseen.

    Ajatuk­sesi puh­taud­es­ta ja tur­val­lisu­ud­es­ta Suomen kil­pailu­valt­ti­na allekir­joi­tan täysin.

    Kos­ka meitä Ville-nimisiä on tääl­lä use­ampia, kom­men­toin tästälähin nim­imerkil­lä Rotwang.

  44. Kun mietin asi­aa pidem­mälle, olen itseni kanssa vähän eri mieltä. Opinkap­paleesi ei ole makro­talousti­eteelli­nen teo­ria vaan kyl­lä mikro­taloustiedet­tä. Se mis­sä päät­telysi menee nähdäk­seni hakoteille on siinä, että otat yri­tys­ten keskimääräistä toim­intaa tiet­ty­jen teo­reet­ti­sis­ten yksinker­tais­tuk­sien puit­teis­sa kuvaa­van teo­ri­an ja esität että se selit­tää yksit­täisen yri­tyk­sen toim­intaa oike­as­sa maail­mas­sa. Tämä on virhepäätelmä.

  45. Nähdäk­seni kukaan ei ole vielä poht­in­ut ns. bud­jet­ti­au­tomati­ikan merk­i­tys­tä elvy­tyk­sen läh­teenä. Val­tion vero­tu­lo­jen vähen­tymi­nen taan­tu­man seu­rauk­se­na ja bude­jt­ti­raamien pitämi­nen samanaikaises­ti ennal­laan, aiheut­ta­vat sen, että bud­jetista tulee ali­jäämäi­nen ts. val­tio velka­an­tuu. En tiedä onko Katainen julk­isu­udessa ker­tonut, paljonko val­tio velka­an­tuu pelkästään bud­jet­ti­au­tomati­ikan seu­rauk­se­na ilman eril­lisiä elvetyspaketteja.

    No, val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamiehet var­maankin pää höyry­ten laske­vat eri­laisia ker­roin­malle­ja infran tai vero­jen kaut­ta saatavalle elvytysvaikutukselle. 

    Itse henkilöko­htais­es­ti näk­isin vero­ja keven­net­tevän mielum­min sen sijaan että, val­tio kovin akti­ivis­es­ti alka­isi investoi­da eri­laiseen “infraan”.
    1970-luku tar­joaa kauhues­imerkke­jä, kun Key­ne­siä huu­taen alet­ti­in tehdä täs­mäelvy­tys­tä mm. laske­mal­la liike­vai­h­toveroa koti­maisil­ta autoil­ta jne. Lop­putu­los tun­netaakin stagflaa­tion nimellä.

    Inflaa­tio ei täl­lä het­kel­lä vaiku­ta akuu­til­ta ongel­mal­ta, vaan päin­vas­toin, deflaa­tio ken­ties kolkut­taa ovella.
    Ote­taan siis vielä yksi talousti­eteen peruskäsite: lik­vidi­teet­tiloukku. Jos uskoo ricar­dolaiseen ekvi­valenssi­in, niin julkisen talouden velka­antues­sa, yksi­tyi­nen sek­tori alkaa säästää mak­saak­seen tule­vaisu­udessa kohoa­vat verot. Ricar­dolaisen ekvi­valenssin perus­teel­la voisi olet­taa, että val­tion velak­si tehdyl­lä elvy­tys­toimil­la on hyvin rajoitet­tu ker­roin­vaiku­tus talouteen, sijoitet­ti­in sit­ten infraan tai las­ket­ti­in veroja.

    Ei tarvitse talousti­eteen opin­to­ja arvatak­seen, että ihmiset alka­vat säästämään enem­män taloudel­lis­ten näkymien heiken­tyessä. Tässä Paul Krug­manin artikke­lis­sa, hän pohdiskelee Japanin tilan­net­ta 1990-luvul­la: http://web.mit.edu/krugman/www/trioshrt.html

    Joku voi ken­ties nähdä yhtymäko­htia Euroopan ja Yhdys­val­tain nyky­isi­in taloudel­lisi­in ongelmiin.

  46. Rot­wang: Tämä on ihan oma keskustelun­sa ja alkaa men­nä jo todel­la paljon sivu­un alku­peräis­es­tä aiheesta. Osmo, jos kat­sot että keskustelu on parem­pi keskeyt­tää niin voit pois­taa tämän viestin.

    Sanoin epäileväni geen­imuun­telun menevän käteen. En väitä, että näin vält­tämät­tä tapah­tuu. Jos lyö vetoa sen puoles­ta että geen­imuun­telu menee käteen ja sat­tuu ole­maan oike­as­sa, on tehnyt riskisi­joituk­sen jon­ka voitot ovat merkittävät.

    Val­tio­ta­sol­la voidaan tehdä use­ampia riskisi­joituk­sia. Kun niitä tehdään riit­tävästi, saadaan keskimääräistä parem­pia tuot­to­ja yri­tyk­selle. Vähän kuin riskirahoittajat.

    Sel­l­ainen taas ei tuo koskaan mitään kil­pailukykyä, että apinoi mui­ta mai­ta kaikessa toimin­nas­saan. Apinoi­ja on aina mui­ta jäljessä.

    Konkreet­tista huol­ta on esimerkik­si mitat­tavis­sa ole­vis­sa muu­tok­sis­sa geen­imuun­nel­tua rehua syönei­den eläin­ten fysi­ikas­sa. Tai se, että Suo­mi halu­aa väk­isin määrit­tää kon­t­a­m­i­naa­tio­ra­jat niin korkealle, että geen­imuun­nel­lut lajik­keet saas­tut­ta­vat väistämät­tä luo­mu­tuotan­non. Tai kau­pan edus­ta­jien lausun­nos­sa että taval­lisen ja luo­mun rin­nalle ei ole varaa tuo­da kol­mat­ta rin­nakkaista logis­ti­ikkaketjua. Tai se, että geen­imuun­telus­ta ei ole vieläkään tehty alkeel­lis­in­takaan riskikartoitusta.

    Mut­ta en aio alkaa väit­telemään tästä aiheesta varsinkaan tässä ketjus­sa. Jos asia kiin­nos­taa niin Google ker­too kyl­lä lisää. Kan­nat­taa lukea muu­takin kuin viral­lista pro­pa­gan­daa, eikä toisaal­ta kan­na­ta uskoa kaikkea mitä vas­tus­ta­jat sanovat. Tieteel­lisiäkin tutkimuk­sia aiheesta löytyy.

    Mut­ta suurin muu­tami­in kansalaiskeskusteluihin

  47. En käsitä mihin perus­tuu usein var­mana esitet­ty tieto/näkemys/mielipide siitä, että jos oikein köy­hä ihmi­nen saa pienen tulon­lisän, hänen pas­si­ivi­suuten­sa syvänee.
    Pas­si­ivi­su­u­den takana on usein nimeno­maan köy­hyy­teen liit­tyvä häpeä eikä se, että pär­jää niin hyvin, ettei tarvitse mitään yrittää.
    Muu­ta­man kympin tai yhden satasen lisä noin 400 euron kuukausi­t­u­loon tarkoit­taisi monel­la taval­la parem­pia mah­dol­lisuuk­sia ede­tä myös työelämään. Ihan konkreet­tis­es­ti olisi mah­dol­lista esimerkik­si käy­dä bus­sil­la entistä use­am­min työvoimatoimistossa.
    Kaikkein olen­naisin vaiku­tus tuol­laisel­la koro­tuk­sel­la olisi se, että moni kok­isi, että yhteiskun­nas­samme jokainen ihmi­nen halu­taan ottaa huomioon. Se puolestaan lisäisi vas­tavuorois­es­ti halua itse osal­lis­tua niin työelämään kuin muuhunkin toimintaan.

  48. Mikko Aho­nen: “nimi on: Itse tulk­it­sen tuon ilmauk­sen mainit­se­mas­sasi yhtey­dessä niin, että voit­to­jen val­u­mi­nen kokon­aan ulko­maille ker­too siitä, että esimerkik­si koti­maisia pienyri­tyk­siä on aivan liian vähän.”

    Joka johtuu mis­tä? Suomen tutk­i­tusti mata­las­ta ostovoimasta?

    Eikä väite sinäl­lään pidä ihan paikkaansa: Suomes­sa on eniten yri­tyk­siä ainakin kaik­ista Pohjo­is­maista, 12% työvoimas­ta. Seu­raa­vana Tan­s­ka 10%, sit­ten Nor­ja 7% ja lopuk­si Ruot­si 1%. (Tuli kor­jatuk­si aiem­mat hatarat luvut, jois­sa Nor­ja ja Tan­s­ka oli­vat hie­man väärin.)

    On tietenkin aiheel­lista kysyä, moniko yri­tyk­sistä on “aito­ja” use­aa asi­akas­ta palvele­via ja moniko raken­nusalalle tyyp­il­lisiä yhden ihmisen ja isän­nän toi­min­im­iä, jot­ka on ollut pakko perus­taa, että saisi ylipäätään töitä. Ensim­mäi­nen kysymys kun työtä hakies­sa kuule­ma on: “Onko sin­ul­la toi­min­i­mi?” Ellei, paik­ka ja keik­ka menee toisaalle.

    Tässä on kyse keinos­ta iso­jen pääu­rakoi­jien avul­la tehdä se oikeis­ton aina halu­a­ma muu­tos eli sälyt­tää sosi­aal­i­tur­va palkol­lis­ten itsen­sä mak­set­tavak­si ja päästä eroon irti­san­omis­tur­vas­ta sekä AY-liik­keen vaiku­tus­val­las­ta (eli palka­nsaa­jien neu­vot­telu­voimas­ta). Muitakin syitä on, usein ide­ol­o­gis­po­h­jaisia mut­ta myös käytän­nöl­lisiä: työkokon­aisu­us X yhdel­lä laskul­la, ali­u­rakoi­jat rahoit­ta­vat pääu­rakoi­jan osto­laskut ja tarvikkei­den hin­nanko­ro­tuk­set, ei toimis­toku­lu­ja juurikaan jne. *)

    Tämä tekee esimerkik­si raken­nusalal­la pääu­rakoi­jien (KVR) elämän helpok­si ja ketjus­sa alem­pi­en elämän epävarmaksi. 

    Han­nu Visti: “Raken­nus­miehet palaa­vat rak­salle heti kun lama lop­puu, ja he pär­jäävät ansiosi­don­naisel­la ja tutu­ille tehdy­il­lä pimeil­lä keikoil­la lama-ajan ilman kum­moistakaan elin­ta­son notkah­dus­ta, aivan kuten ovat pär­jän­neet tähänkin saakka.”

    Kukaan Suomes­sa ei pär­jää ansiosi­don­naisel­la. Har­va­pa tuonkaan tietää näköjään: 3000 euroa ansait­se­va saa luokkaa 60 €/pv ansiosi­don­naista. 1500 euroa ansait­se­va alle 40 €/pv. Jos on per­het­tä ja asum­is­meno­ja (jälkim­mäisiä nyt aina), seu­raa putoami­nen perus­toimeen­tu­lolle, joka onkin sit­ten 11–12 €/pv riip­pumat­ta siitä, kuin­ka mon­es­ta palas­ta toimeen­tu­lo ker­ry­tetään (eli tulee sitä monien rähisemää tukea tuen päälle. Ne vain sulke­vat toisia tukia pois, eivät leven­nä leipää. Tämä pitäisi jo tietää alkeina.)

    Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeentulotuki

    Eivätkä raken­nusäi­jät ‑ja naiset palaa rak­salle automaat­tis­es­ti. Rak­san ammatit eivät ole kut­sumusam­mat­te­ja ja jos muual­la on töitä, ne valitaan.

    Eivätkä kaik­ki tee pimeää keikkaa: nekin ymmärtääk­seni vähenevät talouden heiketessä ja ovat laskukaut­e­na heikom­mas­sa ase­mas­sa verol­liseen työhön näh­den, sil­lä ne eivät tuo­ta sitä sosiaaliturvaa.

    Mikko Aho­nen: “Sijoit­ta­jaa ei viime kädessä kiin­nos­ta mikään muu kuin tuot­to pääomalle.”

    Tuo aja­tus hyväksytään yleis­es­ti. Sijoit­ta­jan ja suuryri­tyk­sen voiton­tavoit­telua ihail­laan ja sitä pide­tään “luon­non­lain­o­maise­na”. Samoin pide­tään hyväksyt­tävänä, että ne yrit­tävät murentaa vastapuolien­sa kuten AY-liik­keen ja ali­hankki­joit­ten­sa neu­vot­telu­voimaa pyrkiessään tavoitteisiinsa. 

    Jostakin kum­man syys­tä palka­nsaa­japuolen vas­taa­vat tavoit­teet tyr­mätään “luon­not­tom­i­na” ja “kom­mu­nis­tisi­na” täm­möi­sis­sä pal­stapuheis­sa. Niihin kat­so­taan liityvän val­tion ohjailua ja val­tion kukkarolle pyrkimistä sekä pyrkimys­tä (työvoima)monopoliin. Noi­ta pide­tään kiel­teis­inä, kos­ka ne aiheut­ta­vat tehottomuutta. 

    Jos het­ken miet­tii, huo­maa, että tuos­sa­han oli lausut­tuna se paha, jota pääoma­puoli harrastaa…
    __________________

    *) On myös huo­mat­tavia kiel­teisiä seu­rauk­sia: tavaran­toimit­ta­jien neu­vot­telu­voiman kasvu asi­akkaan koon ja osto­volyymien pienetessä. 

    Hom­ma menee nimit­täin niin, että joku iso urak­ka tar­jo­taan paljolti ali­u­rakoi­jil­ta pyy­det­ty­jen ennakko­tar­jous­pyyn­tö­jen yhteis­sum­mana. Hin­nat pyy­de­tään sito­vasti. Tavaran­toimit­ta­ja taas ei anna useinkaan sito­vaa hin­taa esim. vuo­den päähän. Täl­löin ali­u­rakoi­ja nielee mah­dol­lisen tap­pi­on. Tai yrit­tää vält­tyä siltä hin­noit­tele­mal­la arvion­va­rais­es­ti yli.

    Tämän seikan toden­näköis­es­ti huo­mat­tavaa vaiku­tus­ta raken­nuskus­tan­nuk­si­in ei liene tutkit­tu. Siinäpä aihe laa­jaankin väitöstyöhön.

    Myös nk. arkkite­htikau­pan merk­i­tys koros­tuu: tavaran­toimit­ta­jat myyvät pin­noiteen­sa ja ratkaisun­sa ensin suun­nit­telijoille, jot­ka sit­ten määräävät pin­nat ja rak­en­teet mie­len­sä mukaan tietyssä kulu­raamis­sa pysyen. Jos ratkaisu on kallis ja vaik­ka kor­vaa­va löy­ty­isi, ei pieni ali­u­rakoi­ja voi sitä vai­h­dat­taa taloudel­lisem­paan ja vaik­ka se olisi myös teknis­es­ti parem­pi: välis­sä on liian mon­ta porrasta.

  49. Mikko Aho­nen: Keskustelumme on kyl­lä men­nyt pahasti pieleen, jos luulet, että min­ul­la on opinkap­paleena joku makro­talous­teo­ria. Kaik­ki mitä kir­joitin edel­lisessä kom­men­tis­sani oli mikros­ta yleis­tet­tyä makroa.

    Sin­un on täysin turhaa yrit­tää väheksyä argu­ment­te­jani jol­lain tekosyyl­lä. Minä ainakin kun­nioi­tan kanssakeskustelijoi­tani sen verran…

  50. T.Sipilä: Se perus­tuu siihen, että ihmiset reagoi kan­nus­timi­in. Eli mitä kan­nat­tavam­paa on olla yhteiskun­nan tuot­ta­va jäsen, sitä use­ampi sel­l­aisek­si ryhtyy. Tämä kan­nus­timien suhde on aidosti kas­va­va, eli ei ole ole­mas­sa mitään maag­ista pis­tet­tä (“Muu­ta­man kympin tai yhden satasen lisä noin 400 euron kuukausi­t­u­loon”), jos­sa tämä suhde kään­ty­isi päälaelleen.

    nimi on: Suomes­sa use­at pär­jäävät 1200 euron kuukausi­t­u­loil­la. Opiske­li­jat jopa alle puolel­la siitä.

  51. “Our key find­ing is that the best fis­cal pol­i­cy to stim­u­late the econ­o­my is a deficit-financed tax cut — -.”

    Voisi olla hauskaakin, ellei tähän koko maail­man­laa­juiseen talouskri­isi­in olisi ajaudut­tu juuri sik­si, että USA:n koko talous­poli­ti­ik­ka on ollut use­an vuosikymme­nen ajan taukoa­mat­ta vain yksi suuri “deficit-financed tax cut”.

  52. Veroelvy­tyk­ses­tä: On san­ot­tu, että tulovero­tus vähen­tää kan­nus­timia han­kkia tulo­ja — luul­tavasti näinkin. Pait­si jos pär­jää tuloil­laan, jol­loin voi käy­däkin niin, että veronalen­nus vähen­tää kan­nus­timia tehdä työtä, kun saman net­to­tu­lon saa vähemmälläkin. 😉

  53. Veroelvy­tyk­ses­tä: On san­ot­tu, että tulovero­tus vähen­tää kan­nus­timia han­kkia tulo­ja — luul­tavasti näinkin. Pait­si jos pär­jää tuloil­laan, jol­loin voi käy­däkin niin, että veronalen­nus vähen­tää kan­nus­timia tehdä työtä, kun saman net­to­tu­lon saa vähem­mäl­läkin raatamisella. 😉

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.