Kannatettava esitys tilojen vuokraamisesta

1.12.2008 · Aihe: _ 

STM:n työryhmä esittää, että julkiset sairaalat ja terveyskeskukset voisivat vuokrata tilojaan yksityisille hammaslääkäreille lähinnä ilta-aikaan.

Ei sitä ole nytkään kielletty. Se on käytännössä estynyt sillä, että hoidosta ei nykysäännösten mukaan saa sairausvakuutuskorvausta. Koska sairausvakuutuskorvaukset ovat aika vaatimattomia, ilman säädösmuutoksiakin, joku voi keksiä vuokrata tiloja nykysäännöilläkin. Tätä taas on perusteltu sillä, että tukea ei pidä maksaa tuen päälle. Valtio on jo tukenut investointiavustuksin tiloja. Tosin sairaaloille ei enää saa investointiavustuksia.

Minä yritin peruspalveluministerinä ajaa samaa asiaa, mutta koska sairausvakuutus ei ollut minun vastuullani, vaikka ne sairaalat olivatkin, en voinut tehdä ehdotusta. On jotenkin hullua, jos kellon tullessa 16 (tai jo vähän aiemmin) valot sammutetaan kunnan omistaman sairaalan leikkaussaleista ja lääkärit siirtyvät kadun toiselle puolelle sytyttämään valot yksityissairaalaan ja sytyttävä t valot siellä. No, ei se tietenkään kirjaimellisesti ihan näin käy, mutta tilojen yhteiskäyttö tuottaisi kuitenkin säätöjä ja myös tuloja kunnille. Erityisesti tällä olisi merkitystä pienillä paikkakunnilla, joissa on aikanaan isompaa väestöä ajatellen investoitu vähän turhan suuriin tiloihin. HYKS:iin tuskin yksityistä hoitoa mahtuisi sekään.

Kannattaa huomata, että tämä tekee ainoastaan mahdolliseksi vuokrata tiloja, ei mitenkään velvoita siihen. Päätösvalta kuuluu edelleen kunnille. Tällä ei ole myöskään mitään tekemistä sen kanssa, onko hyvä, että maassa on yksityistä terveydenhuoltoa, jota tuetaan sairausvakuutuksella.

Tällä esityksellä ei taida kuitenkaan olla elinmahdollisuuksia, koska sitä vastustavat paitsi ne, jotka eivät hyväksy yksityistä terveydenhuoltoa lainkaan, myös yksityiset lääkäriasemat, jotka ovat investoineet paljon tiloihinsa.

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Kannatettava esitys tilojen vuokraamisesta”

  1. Pekka Järvinen kirjoitti 1.12.2008 kello 22:34

    Olen samaa mieltä työryhmän ja sinun kanssasi. Nyt tilanne on tosiaan se, että jos esimerkiksi terveyskeskuksella on ylimääräisiä tiloja, niitä ei käytännössä voi vuokrata fysioterapeutille tuon sv-rajoituksen vuoksi. Sen sijaan kunnan virastotalosta voidaan vuokrata tilat ja kas nyt fysioterapeutin antamasta hoidosta voikin saada sv-korvauksen.

    Mutta sitten tuleekin se iso mutta, miksi ihmeessä yksityiseen hoitoon pitää maksaa sv-korvausta ja sen seurauksena näperrellä työryhmän ehdottamalla tavalla pienten yksityiskohtien kanssa. Kuten Ode toteaa, korvaustaso on matala ja aiheuttaa runsaasti hallinnollista työtä. Yksityistä hoitoa haluaville on jo nyt yksityisvakuutuksia joten sen takia ei enää tarvita yksityisen hoidon sv-korvausta. Jos korvauksista luovuttaisiin, voitaisiin sv-maksua alentaa tai vaihtoehtoisesti kohdistaa nykyistä järkevämmällä tavalla esimerkiksi lääkekorvauksiin taikka lääkekorvausten ja kunnallisen maksukaton yhdistämisen aiheuttamiin kustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tavallinen teknikko kirjoitti 1.12.2008 kello 22:48

    Kunnallisesta hammashoidosta sen verran, että kuinkahan tehokasta hammashoito on ollut, kun tuppaa ainakin minun hampaista ns. viimeisimmät muovipaikat putoamaan äkillisen kovan puraisun myötä. Olkootkin paikkaajana ollut kunnallinen taikka yksityinen.

    Minun mielestä ole mitään siinä ongelmallista, että julkiset vastaanotot alkaisivat ottamaan vastaan ei-julkista ja samalla julkista asiakasmassaa saman rakennuksen sisääntulon kautta.

    Herää vaan sellainen luulo, että millä hinnalla julkiset lääketieteelliset mittalaitteen vuokrattaisiin yksityiseen käyttöön. Kuinka jakaa kustannukset laitteiden suhteen.

    Lääketieteellisiä mittalaitteistoja
    säätelevät tarkat huolto- ja käyttötuntiohjeet esim. siten, että montako tuntia yhteiskunnan
    maksamaa lääketieteellistä laitetta on käytetty potilaita analysoitaessa. Sitten kun tunnit ovat tulleet täyteen laitetta käytettäessä, niin
    laite lähtetetään kuin manu illalliselle huoltoon taikka tutkittavaksi myöhempää arviointia varten, että tuleeko laite korvata uudella. Näin vielä tänään.

    Lopuksi helpotukseksi, että ei nykypäivänä laitteet eli “rauta” mitään
    maksa, vaan se ohjelman työstö “rautaan” maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Riitta kirjoitti 1.12.2008 kello 23:13

    Minä en nyt ymmärrä, miksei kunnan palkkalistoilla olevat (hammas)lääkärit voi tehdä töitä kunnalle enää neljän jälkeen? Ainakin hammaslääkäreille on kuulemma sellaiset jonot, että tekemistä kyllä olisi, jos vain tekijöitä riittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2008 kello 23:36

    Meillä on erilaisia säädöksiä ylitöistä, joilla yritetään suojella työntekijöitä kaikilta niiltä kauheuksilta, joita liian pitkät työpäivät aiheuttavat. Siksi hammaslääkäri ei voi jatkaa iltavastaanotolla kunnan palveluksessa. Näillä pitkistä työpäivistä johtuvilla haitoilla on se mielenkiintoinen ominaisuus, että haitat poistuvat, jos vaihtaa työtä. Tekee yhtä työtä päivällä ja toista illalla. Ne poistuvat siis myös, kun virkalääkäri muuttuu illaksi yksityislääkäriksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Riitta kirjoitti 1.12.2008 kello 23:42

    “Näillä pitkistä työpäivistä johtuvilla haitoilla on se mielenkiintoinen ominaisuus, että haitat poistuvat, jos vaihtaa työtä.”

    Näinpä. Mutta onko vuorotyö kunnan hammaslääkärille mahdottomuus? Nythän tässä ollaan menossa siihen, että kunnan hammaslääkäri voi jatkaa työtä samassa tilassa yksityisenä neljän jälkeen. Vain takkia täytyy vaihtaa.

    Minä en osaa pitää tätä kyllä kovinkaan kannatettavana kehityksenä sen enempää yhteiskunnan kuin työsuojelumielessä yksittäisen työntekijänkään kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Artturi Björk kirjoitti 2.12.2008 kello 9:39

    Tavallinen teknikko: Laitteet pitäisi vuokrata markkinahintaan. Jos tämä hinta on alempi kuin käytöstä aiheutuvat kustannukset, niin sitten niitä ei tietenkään pidä vuokrata laisinkaan.

    Riitta: Eli siis työntekijää pitää suojella häneltä itseltään? Jokainen (varsinkin lääkäri) osaa kyllä arvioida ihan itse kannattaako hänen tehdä mitäkin työtä ja kuinka pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Timo kirjoitti 2.12.2008 kello 11:11

    Periaatteessa kyllä, mutta…

    Otetaanpa äärikärjistetty esimerkki: Paikkakunnalla jolle on hankala saada lääkäreitä on vain 3 lääkäriä. Yksi näistä kolmesta päättää alkaa pitämään iltavastaanottoa julkisissa tiloissa ja hypätä pois kunnan virasta. Nyt paikkakunnalle syntyy lääkärivaje ja jonot pitenevät. Tavalliselle ihmiselle luodaan näin tilanne että saat toki nopeasti hoitoa terveyskeskuksessa “kunnanlääkärin” toimesta kunhan maksat…

    Toisin sanoen yksityiseksi siirtyminen tehdään näin lääkäreille houkutteleva vaihtoehto kun ei kerta tarvi hommata vehkeitäkään ja työympäristö on muutenkin tuttu. Palkkakin on parempi (kipu pistää maksamaan).

    Eikö olisi järkevämpää kehittää julkisen puolen kyvykkyyttä hyödyntää julkisia tiloja tehokkaammin iltaisin ? Eikö periaate ole että kunta hommaa vehkeet ja miettii tehokkaimman tavan hyödyntää ne ? Eikö työtiloissa ole myös valtavasti välillisiä kuluja jotka yhteiskunta maksaa ? Siinä olen täysin samaa mieltä että ei niitä tiloja kannata tyhjänäkään makuuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Riitta kirjoitti 2.12.2008 kello 12:37

    “Riitta: Eli siis työntekijää pitää suojella häneltä itseltään? Jokainen (varsinkin lääkäri) osaa kyllä arvioida ihan itse kannattaako hänen tehdä mitäkin työtä ja kuinka pitkään.”

    Kyllä työsuojelu enimmäistyötuntimäärineen lähtee enempi siitä, että työntekijää suojellaan työnantajan kohtuuttomilta vaatimuksilta. Tässä on laissa ilmiselvä porsaanreikä, samaa työtä voi jatkaa, jos vain vaihtaa työnantajaa.

    Lääkärien tapauksessa liian pitkät työpäivät ovat vaarallisia myös potilaille. Riittävä väsymyshän vastaa humalaa enkä minä lääkäreitäkään sellaisina yli-ihmisinä pidä, ettenkö heidän uskoisi tekevän työtä (esimerkiksi velkojen painaessa päälle) liian väsyneinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Riitta kirjoitti 2.12.2008 kello 12:40

    “Eikö olisi järkevämpää kehittää julkisen puolen kyvykkyyttä hyödyntää julkisia tiloja tehokkaammin iltaisin ?”

    Olen täsmälleen samaa mieltä, mutta veikkaan, että tässä tulevat laki tai ainakin työehtosopimukset vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. nimi on kirjoitti 2.12.2008 kello 13:26

    Vuokraa pois vaan. Mutta sillä ehdolla, että vuokraaja on

    a) paikan virkalääkäri

    b) hän ei saa tilaa vuokralle, jos viikkotunnit (tmv. viran velvoite) eivät ole täydet

    c) yksi lekuri ei käytä työaikaa ja siis vuokratuolia enempää kuin työaikalaki sallii. (Vuokra-aika = lääkärille sallitut ylityöt.)

    d) kohtaan b se lisäys, että virkavelvoitetta ei voisi tehdä osapäiväiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jussi Laari kirjoitti 2.12.2008 kello 13:46

    En ole samaa mieltä ministerin ideasta.

    Tällä hetkellä on vallalla yleinen usko myyttiin, että yksityinen on aina ja kaikissa olosuhteissa tehokkaampi kuin julkinen. Toisaalta on vallalla myös oikeistohallituksen ideologinen yksityistämisvimma. Yhdessä nämä kaksi ovat saaneet aikaan sen, että mitään julkista palvelua ei edes yritetä kehittää, vaan aina suoraan ehdotetaan sen lopettamista ja korvaamista yksityisellä.

    Jos sama energia, joka kunnissa pannaan ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen käytettäisiin olemassaolevien, jo toimivien, omaa tuotantoa olevien palvelujen tehostamiseen ja kehittämiseen, niin yksityistäminen ei ehkä lopulta olisikaan niin kannattavaa. Ainakaan taloudellisesti, ideologisesti se tietenkin kannattaa aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tomppeli kirjoitti 2.12.2008 kello 14:16

    Jos alikäytössä olevia kunnan tiloja mietitään, voisiko koulujen (ja muiden laitosten) ruuanlaiton yksityistää? Onkohan sellaista kokeiltu?

    Pointti olisi, että koulu saisi tuntuvan alennuksen ruokakuluistaan, koska firma maksaisi vuokraa keittiöstä ja sen laitteista. Firma taas möisi ruokaa paitsi “omalle” koululle myös muille laitoksille, kouluille, työpaikoille, kauppoihin tai vaikka kirkon ruoka-avulle.

    Taitaa tosin Suomi olla niin täynnä laitoskeittiöitä, että kovin kummoista vuokraa ei voisi pyytää. Ja vaikka tehostaminen vähentäisi keittiöiden määrää, mitä koulut lisätilalla tekisivät, kun niillä pikemmin tuntuu olevan liikaakin tilaa? Jossain vanhaikodissa lisätilalle varmaan käyttöä kyllä löytyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. LK kirjoitti 2.12.2008 kello 14:20

    Ongelmana tässä on tietämättömyys ja ymmärtämättömyys.

    Nyt jo julkinen sektori omistaa merkittävästi yksityistä palveluntuotantoa kuten Diacoria. Jos kunnat vuokraisivat tilojaan lääkäreille yksityistoimintaan silloin kun nuo tilat eivät ole muussa käytössä, tulisi kunnille lisää tuloja, tippuisivat yksityisten lääkäriasemienkin vuokrat kilpailun kasvaessa ja lääkärissäkäynti halpenisi. Vastaanottohuoneen vuokra lääkäriasemaketjuilla vaihtelee välillä 15-40 prosenttia lääkärin liikevaihdosta. Sama on prosenttiosuus myös lääkärillä käynnin hinnasta.

    Tyhjiä vastaanottohuoneita ja myös leikkaussaleja iltaisin löytyy myös hyksistä, tyksistä, taysista, oysista ja kysista, ei ainoastaan pieniltä paikkakunnilta.

    Tätä ei tietenkään saada onnistumaan, koska yksityiset lääkäriasemaketjut häviäisivät siinä merkittävästi, yksittäinen kansalainen ja luultavasti lääkärikin voittaisivat. Lisäksi ongelmana on ideologinen vastustus vailla järjen hiventä: ei vuokrata ahneille (HS:uusmarxilaisille) lääkäreille ja tienata rahaa julkiselle sektorille vaan mieluummin maksetaan enemmän terveysfirmojen osakkeenomistajille.

    Tuo kelan osuus lääkäripalkkiosta ei muuten ole aina mikään marginaalinen. Se on erittäin merkittävä esimerkiksi nuorelle, joka psykiatripulaisessa maakunnassa menee pakon sanelemana yksityiselle, jonka tunnin vastaanoton 80 euron palkkiosta saa kelalta reilut 30 e. Jossain leikkauksessa se ei olekaan merkittävä, terveydenhuoltohan muutenkin julkisuudessa tarkoittaa pelkästään leikkauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Riitta kirjoitti 2.12.2008 kello 15:56

    “Jos alikäytössä olevia kunnan tiloja mietitään, voisiko koulujen (ja muiden laitosten) ruuanlaiton yksityistää? Onkohan sellaista kokeiltu?”

    Ainakin Tampereella tilanne on (kiitos tilaaja-tuottaja -mallin) sellainen, että Tampereen ateria tekee ruoat koulujen ja päiväkotien laitoskeittiöissä. Työntekijät ovat niitä samoja työntekijöitä ja ymmärtääkseni Tampereen aterian omistaa Tampereen kaupunki. Uskoisin, ettei ole kuin ajan kysymys, että tuota kilpailutetaan ja joihinkin laitoskeittiöihin tulee jonkun yksityisen firman henkilöstöä.

    Bussilinjojahan kaupunki on jo kilpailuttanut ja yksityisten liikennöimiin busseihin mahtuu lehtitietojen mukaan kolmet lastenvaunut (ei paha, kun aika usein jää äitejä lapsineen pysäkille).

    Asia ei ole niin kamala, kun on annettu ymmärtää. Päivähoidon ja Tampereen aterian kesken on sovittu tietty hinta yksittäiselle aterialle. Päiväkoteihin onkin tänä vuonna tullut enemmän lapsia kuin on budjetoitu. Sovittua aterian hintaa ei voida kumminkaan laskea, vaan rahat tähän on pakko ottaa jostain muualta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi Björk kirjoitti 2.12.2008 kello 17:43

    Riitta: Työntekijää ei tarvitse suojella työnantajan kohtuuttomilta vaatimuksilta yhtään enempää kuin asiakastakaan kauppiaan kohtuuttomilta vaatimuksilta. Me ei tarvita mitään hintakattoa pöytäliinoilla, koska jos pöytäliinoja myydään liian kalliilla, niitä ei ole mikään pakko ostaa. Samalla tavalla, jos työstä maksettu korvaus ei ole riittävä työstä aiheutuvan mielipahan korvaamiseksi, niin työtä ei tarvitse ottaa vastaan. Lääkäreiden ollessa kyseessä tämä keskustelu on täysin absurdi, koska lääkäreiden asema työmarkkinoilla on poikkeuksellisen hyvä.

    Laki on siis huono, mutta täysin vastakkaisesta syystä kuin mitä esität. Porsaanreikä on oikeastaan se ainoa osa missä on järkeä.

    En ymmärrä tätä väsymyksen ja humalan rinnastamista argumenttina työsuojelulainsäädännön puolesta. Lääkärit eivät tule humalassa töihin. Miksi oletat, että he tulisivat sinne väsyneinä, jos näiti lakeja ei olisi?

    ““Eikö olisi järkevämpää kehittää julkisen puolen kyvykkyyttä hyödyntää julkisia tiloja tehokkaammin iltaisin ?”

    Olen täsmälleen samaa mieltä, mutta veikkaan, että tässä tulevat laki tai ainakin työehtosopimukset vastaan.”

    ??!?! Eli olet täsmälleen samaa mieltä, että laki ja työehtosopimukset ovat huonoja?

    Timo: Oon osaltaan samaa mieltä. Olisi tottakai järkevää, että sairaaloille annettaisiin mahdollisuus käyttää tilojaan mahdollisimman tehokkaasti. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että kunnat voivat halutessaan myös vuokrata tilat ulkopuolisille. On hankalaa kuvitella, että kunnan omistamien tilojen käytön tehostuminen olisi pois yhteisestä hyvästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Timo kirjoitti 2.12.2008 kello 19:05

    Arttu & Riitta: Minusta riitta on oikeassa. Ainakin omat kokemukseni puhuvat erittäin voimakkaasti sen puolesta että ei lääkäreillä ole itsekontrollia oman jaksamisensa suhteen. Rahaa tehdään karusti omasta jaksamisesta piittaamatta jos vain tilaisuus on tarjolla. Tosin myönnän ettei minulla ole tilastoja, ainoastaan omat kokemukset.

    Miksi kunnat eivät siis järkkää ns. ylimääräistä hammaslääkäripäivystystä jos tarvetta on ? Käsittääkseni työnantajalla on oikeus määrätä työntekijät ylitöihin ? Tämähän ei kuitenkaan lääkäreiden kanssa onnistu koska lääkärit saattaisivat vaikka pahastua, katsos kun rahaa saa enemmän jos sama tehdään yksityisesti…

    Ps. kävin muutama vuosi yksityisellä hammaslääkärillä sunnuntaina kun reikä alkoi vihloa. Lääkäri diagnosoi purentavian ja kertoi korjaavansa sen 5000 markalla. Jokin aika sitten menin kunnalliselle joka (erittäin onnistunutta) puudutusta odotellessa vilkaisi sitä ja sanoi: “onhan siinä vähän (kuvittelelatinankielinensana), mutta ei tuommoista kannata alkaa korjaamaan…”

    Ps2. Osmo: Kyllä, vastustan yksityistä lääkäritoimintaa lähestulkoon kategorisesti. En ole juuri koskaan saanut hyvää palvelua yksityiseltä mutta hyvin usein erinomaista kunnalliselta (terveyskeskusmaksun hinnalla…) Tiedän myös paljon lääkäreitä joiden rahastus yksityisenä yhteiskunnan avustuksella korpeaa tosissaan. Lääkärin ammatti on ihan tavallinen vaativa ammatti, ei mitään erityistä jota pitää paapoa ja antaa erivapauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. LK kirjoitti 2.12.2008 kello 20:37

    Timo, kerropa miten Suomen valvotuinta, pompotelluinta ja säädellyintä ammattilaista, lääkäriä, paapotaan. Lääkäri on erittäin tyytyväinen jos saa harjoittaa ammattiaan sillä autonomialla, mitä sähkömies omaansa. Ei kukaan sano sähkömiehelle, että laita ne johdot toisinpäin tai että rajota vähän tuota maadottamista, ahne sika. Eikä kukaan valita kun sähkömies tekee illalla vähän lisätöitä, vieläpä pimeästi.

    Ihmisen tunnepohjainen argumentointi näinkin vakavasta asiasta täysin ilman asiantuntemusta historiallisen painolastin värittäessä näkemystä kirkkaanpunaiseksi on enemmän kuin ikävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 2.12.2008 kello 22:49

    Tämä johtaa vain julkisen tervydenhoidon romuttumiseen. Päivällä lääkäri pistää potilaan hoitojonoon ja kehottaa tulemaan illalla yksityispotilaana.

    Eli jolla on varaa maksaa pääsee ohi jonossa ja varaton kuolee jonoon.

    Nythän näiden vajaakäytöllä olevien sairaaloiden ongelma on , ettei ole potilaita , ei se, ettei lääkäreitä saada töihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Riitta kirjoitti 3.12.2008 kello 9:14

    ““Eikö olisi järkevämpää kehittää julkisen puolen kyvykkyyttä hyödyntää julkisia tiloja tehokkaammin iltaisin ?”
    Olen täsmälleen samaa mieltä, mutta veikkaan, että tässä tulevat laki tai ainakin työehtosopimukset vastaan.”
    ??!?! Eli olet täsmälleen samaa mieltä, että laki ja työehtosopimukset ovat huonoja?

    En minä niinkään kirjoittanut. Laki vain antaa työntekijälle oikeuden kieltäytyä ylitöistä ja työehtosopimuksissa on sovittu työajoista. En tiedä miten lääkäreillä tuo menee (joku paremmin tietävä voi kertoa), mutta ainakin oman alani työehtosopimuksessa lukee, että työ tehdään arkisin päiväsaikaan (ei siis iltaisin tai viikonloppuisin).

    Kun maassa on muutenkin lääkäripula, niin työehtojen huonontamisyrityksestä julkisella puolella ei seuraa kuin lakko ja työntekijöiden siirtymistä yksityiselle. Sekään ei ole hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Artturi Björk kirjoitti 3.12.2008 kello 10:27

    Riitta: Laki (tai työehtosopimus) ei anna työntekijälle oikeutta kieltäytyä ylitöistä. Tämä oikeus on työntekijällä ilman lakiakin. Laki vie työntekijältä oikeuden tehdä ylitöitä, sekä työnantajalta oikeuden teettää ylitöitä.

    Työehdot siis paranevat, jos työntekijällä on oikeus tehdä ylitöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 3.12.2008 kello 13:58

    Työehtosopimus ei ole yksipuolinen vaan kunnallisten lääkäreidenkin työehtosopimuksen toinen osapuoli on julkinen yheteisö.
    Kyllä kaikki sopimukset ovat olleet muutettavissa, sinne hävisivät paperimeisten juhannus-ja jouluvapaatkin ja monet muut asiat on muutettu.

    Lääkäreillä on vain se etu, että se on suurin eduskuntapuolue ja myös monet kunta-alan päättäjät ovat lääkäreitä.

    Siksi mitkään muutokset lääkäreiden sopimuksiin eivät menesty, kukapa kaverin etuja heikentäisi, kuten Soininvaarakin itse totesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Satunnainen vihreä kirjoitti 3.12.2008 kello 14:05

    Artturi Björk “tietää”, että lääkärit eivät tule töihin humalassa, eivätkä varmasti tulisi töihin väsyneenäkään.

    Hänellä on oletettavasti vastaus valmiina myös siihen, miten toimitaan, jos lääkäri kuitenkin tulee töihin humalassa tai väsyneenä ja tekee sen seurauksena hoitovirheen, jossa joku kuolee, vammautuu, tai saa muuta haittaa.

    Oletan, että (jos Artturi Björk ylipäätään pitää ihmisen, vieläpä lääkärin, erehtyväisyyttä ja hoitovirheitä mahdollisina) vastaus on jokseenkin sen suuntainen, että “hoitovirheestä johtuvan vahingon (kuolema, vammautuminen, muu haitta) voi hyvittää vahingonkorvauksella eli rahalla”.

    Minä katson edelleen, että ihminen on erehtyväinen, ja jos ei häntä itseään, vähintäänkin muita ihmisiä voidaan hänen erehtyväisyydeltään kohtuullisin keinoin pyrkiä suojaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. spottu kirjoitti 3.12.2008 kello 14:15

    “Jos kunnat vuokraisivat tilojaan lääkäreille yksityistoimintaan silloin kun nuo tilat eivät ole muussa käytössä, tulisi kunnille lisää tuloja, tippuisivat yksityisten lääkäriasemienkin vuokrat kilpailun kasvaessa ja lääkärissäkäynti halpenisi.”

    Hyvä pointti joka harvemmin tulee julkisessa keskustelussa esille. Lääkäriasemat eivät useinkaan itse tuota (lähellekään kaikkia) terveydenhuollon palveluita, vaan lähinnä hyvää organisointia, imagoa, tiloja ja potilastietojärjestelmäpalvelut. Lääkäriasemalla työskentelee itsenäisenä terveydenhuollon palvelujen tuottajana lääkäriyrittäjä, joka jakaa yrittäjäriskin lääkäriaseman kanssa s.e. jos maksu potilaalta jää saamatta, lääkäriasema menettää vuokra- ja laitososuuden, ja lääkäri palkkionsa.

    Yksityisen lääkäriyrittäjän on järkevää liittoutua yksityisen terveyspalveluyhtiön kanssa koska lääkäriasemilla on asiakasvirrat valmiina. Lääkäriasema pystyy neuvottelemaan itselleen hyvän katteen koska kilpailua ei oikein ole.

    Nyt jos kunnallinen terveyskeskus / aluesairaala pystyisi tarjoamaan sekä tilat että vastaanottopalvelut, se madaltaisi kevyen organisaation lääkäriyrittäjien markkinoilletulokynnystä ja vaikutus olisi juurikin tuo mitä LK esitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Artturi Björk kirjoitti 3.12.2008 kello 14:41

    Satunnainen vihreä: Äh ymmärsit väärin. Luuletko, että vaikka meillä ei olisi lakia (onko sellaista edes?), joka kieltäisi lääkäriltä ammatin harjoittamisen humalassa tästä tulisi ongelma sairaaloissamme? Ainakin lääkärien työntantajilla on kannustimet pitää työkyvyttömät lääkärit ovien ulkopuolella. (Aivan kuten millä muulla alalla tahansa.)

    Tottakai lääkäri voi erehtyä. Pointti oli, että laki ei vähennä tätä erehtymisen mahdollisuutta olennaisesti. Laista on haittaa silloin, kun se kieltää yhteiskunnan kokonaishyötyä kasvattavat valinnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 3.12.2008 kello 15:05

    “Kyllä kaikki sopimukset ovat olleet muutettavissa, sinne hävisivät paperimeisten juhannus- ja jouluvapaatkin ja monet muut asiat on muutettu.”

    Paperimiehiltä on kovaa vauhtia häviämässä myös työpaikat. Lääkäreillä ei tällaista kannustinta ole suostua omien työehtojensa heikentymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Satunnainen vihreä kirjoitti 3.12.2008 kello 16:18

    Artturi Björk: Ok. Kärjistin vähän, kun näytti siltä, että näkökulmasi oli melko yksinkertaistava.

    Kirjoitat, että työnantajilla on kannustimet pitää työkyvyttömät lääkärit ovien ulkopuolella. En ole tästä luonnollisestikaan eri mieltä, mutta pyrin aiemmalla kommentillani hakemaan sitä, mistä ne kannustimet (työnantajalle ja/tai lääkärille itselleen) tulevat. Maineen menetyksestä, vahingonkorvauksista? Laista?

    (Yllä mainitut ovat ulkoisia kannustimia. Moraalinen eli sisäinen kannustin on molemmissa tapauksissa periaatteessa sama.)

    Pysyn kannassani, eli:
    – lääkäritkään eivät ole yli-ihmisiä, jotka arvioivat itse omat toimensa erehtymättömästi (tästä emme siis ole eri mieltä),
    – tähän “sisäiseen” eli itsearviointiin verrattuna ulkoisesti määritelty työaikalaki voi vähentää erehtymisen mahdollisuuksia “olennaisesti”,
    – ei ole samantekevää lopputuloksen kannalta, minkä tason ulkoisten määräysten (laki, työnantaja, sosiaalinen paine tms.) varassa toimitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Markku kirjoitti 3.12.2008 kello 16:30

    Julkisen edun ja yksityisen ahneuden yhteensovittaminen on kaikkinensa monimutkainen ja pulmallinen kysymys. Tässä tapauksessa ei vähiten lääkärinetiikan ja lääkärin toiminnan puolueettomuuden kannalta. Ks. esim. http://www.teo.fi/FI/Palveluiden_asianmukaisuus/Ratkaisulyhennelmat/Sivut/Laakarinesteellisyys.aspx
    Jos yksityinen ja julkinen intressi majoitetaan vielä saman katon alle, eettiset ja legitimiteettiongelmat tuskin nykyisestä ainakaan vähenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi Björk kirjoitti 3.12.2008 kello 18:48

    Satunnainen vihreä:

    Yksityisen yrityksen kohdalla työntantajan kannustimet tulevat siitä, että asiakkaat luultavasti vähentävät käytejään lääkäriasemalla, jossa on sattunut hoitovirhe lääkärin humalan takia. Osakkeenomistajat tuskin katsovat hyvällä yrityksen johtoa, joka ei ole osannut valita henkilöstöään paremmin tai valvoa työntekijöiden työkykyä. Viimekädessä asiakas, joka toteaa lääkärin olevan humalassa voi kieltäytyä hoidosta. (Ei tietysti toimi nukutuksessa / kokovartalopuudutuksessa.) Vahingonkorvaukset ovat varmasti myös merkittävä kannustin. Uskon kuitenkin, että tärkein kannustin ei ole taloudellinen vaan, että työnantaja välittää asiakkaistaan sen verran, että ei halua aiheuttaa heille vahinkoa.

    Julkisella puolella kannustimet työnantajan kannustimet ovat luonnollisesti heikommat, mutta väittäisin niiden olevan silti riittävän suuret. (Vahingon korvaukset hoitovirheestä eivät vaikuta julkisella puolella kannustimina.) Sairaalanjohtaja voi menettää työpaikkansa, jos häneltä menee luottamus. Samat “inhimilliset” kannustimet vaikuttaa tietysti julkisella kuin yksityiselläkin puolella.

    Riippumatta siitä onko meillä riittäviä kannustimia lääkäreille tulla töihin työkykyisinä olen sitä mieltä, että työaikalaki on äärimmäisen typerä laki tähän tarkoitukseen. Lääkärihän voi väsyä vaikka katsomalla telkkaria yömyöhään ja tuhannesta muusta syystä, joita lailla ei pystytä kontrolloimaan. Sen sijaan työaikalaki estää lääkärin pitkät työpäivät silloinkin kun ne eivät aiheuta vaaraa hänen potilailleen. Uskon, että lain tekemä haitta on huomattavasti hyötyjä suurempi. (Samalla tavalla kuin lääketurvallisuuslaki tappaa enemmän ihmisiä viivästyttämällä uusien lääkkeiden tuloa markkinoille, kuin mitä se pelastaa lääkkeiden haittavaikutuksilta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha kirjoitti 3.12.2008 kello 20:17

    Yksityisen lääkäriaseman vrheet eivät tule julkisuuteen , sillä yksityinen ostaa asiakkaan hiljaiseksi.
    Sopimuksen sanktiot ovat yleensä sen verran kovat, että löysyinkin suu pysyy supussa.
    Ja kun julkisen alan lääkäri tekee omaa yrittäjätyötä julkisen sairaalan välineillä, hoitohenkilökunnalla, lääkkeillä etc niin tulee ongelma myös jälkiseurauksien hoidon vastuusta. Esim jos sairaalabakteeri iskee niin oliko vika lääkärin hygieniassa vai sairaalan hunossa siivouksessa ?

    Kyllä tässä on eliitin kompus kysymyksessä: Lääkäreile ollaan palauttamassa tuota vanhaa saavutettua etua eli oikeutta pitää omai potilaita julkisessa sairaalassa ja toisaalta ns paremmalle väelle ohituskaistaa jonojen ohi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Satunnainen vihreä kirjoitti 3.12.2008 kello 20:54

    Artturi Björk: Aivan, tämänsuuntaisia ne kannusteet ovat, ja ne ovat joka tapauksessa hyvät olemassa. Eri kannustimet (sosiaaliset/yhteiskunnalliset normit) myös täydentävät toisiaan. (Pitänee silti mainita sekin mahdollisuus, että on myös toiseen suuntaan vaikuttavia kannusteita.)

    Joutunemme tyytymään samanmielisyyteen siitä, että olemme erimielisiä aiheesta tarvitaanko lääkäreille työaikalakia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. spottu kirjoitti 3.12.2008 kello 22:10

    “Jos yksityinen ja julkinen intressi majoitetaan vielä saman katon alle, eettiset ja legitimiteettiongelmat tuskin nykyisestä ainakaan vähenevät.”

    Yksityinen ja julkinen intressi elävät jo nyt saman julkisen terveydenhuoltosateenvarjon ja usein saman fyysisen katon alla täysin riippumatta siitä minkälaiseen ratkaisuun tässä tilakysymyksessä päädytään.

    Julkinen palveluntuottaja ostaa tyypillisesti yksityiseltä palveluntuottajalta tukkuhintaan niitä hoito- ja diagnoositoimenpiteitä joita sen ei kannata tuottaa palkkaamalla lääkäreitä virkasuhteeseen.

    Käytännössä siis terveyskeskuksessa tai aluesairaalassa potilaita vastaanottava lääkäri voi hyvinkin viranhaltijan sijaan olla itsenäinen ammatinharjoittaja, osakeyhtiö, vuokrayrityksen työntekijä tai jonkinlainen kombinaatio näistä. Palvelut voidaan tuottaa myös alihankintaketjua käyttäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2008 kello 5:11

    Nimimerkit Timo ja Liian vanha kirjoittavat tästä tilojen vuokraamisesta tavalla, josta pitäisi kirjoittaa, kun kytyään, tuleeko sairausvakuutuksen ylipänsä maksaa yksityisestä hoidosta tai pitäisikö yksityinen hoito peräti kieltää, kuten Kanadassa.

    Yksityisessä hoidossa pääsee maksamalla ohi julkisen hoidon jonojen ihan siitä riippumatta, miten kiinteistöjen vuokraamisesta sovitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Markku kirjoitti 4.12.2008 kello 8:47

    Spottu kirjoitti: “Käytännössä (…) terveyskeskuksessa tai aluesairaalassa potilaita vastaanottava lääkäri voi hyvinkin viranhaltijan sijaan olla itsenäinen ammatinharjoittaja, osakeyhtiö, vuokrayrityksen työntekijä tai jonkinlainen kombinaatio näistä. Palvelut voidaan tuottaa myös alihankintaketjua käyttäen.”

    Tähän voi vain todeta, että mitä tiiviimmin yksityinen liiketoiminta kietoutuu osaksi julkista palvelutuotantoa, sitä ongelmallisemmaksi tilanne mm. järjestelmän legitimiteetin kannalta muodostuu. Erityisen ongelmallista on se, että samat henkilöt huseeraavat sekä julkisella että yksityisellä puolella.

    TEOn (Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen) mukaan “samojen henkilöiden toimiessa sekä julkisen terveydenhuollon palveluksessa että yksityisellä puolella, tulee järjestelmä luoda läpinäkyväksi ja olosuhteet sellaisiksi, ettei luottamus virkamiehen puolueettomuuteen mistään syystä tai missään tilanteessa vaarannu”.

    Paljon on vielä tekemätöntä työtä. Läpinäkyvyys on jo nyt, ennen STM:n työryhmän esityksen läpirunttausta, huonompi kuin saastuneen Itämeren pimeimmässä syvänteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Timo kirjoitti 4.12.2008 kello 9:34

    Pitänee hiukan selventää kantaani:

    Suomessa on vapaus harjoittaa mitä tahansa kunniallista ammattia haluaakin, mikä on hyvä. Luonnollisesti tämä toki koskee myös lääkäreitä. Lääkärinpalvelut ovat kuitenkin mielestäni peruspalvelu joka kuuluu kaikelle kansalle samanarvoisena pultsarista presidenttiin.

    Pelkään että mikäli kunnat alkavat vuokrata tiloja yksityisille (tai se siis menee sv:n piiriin) syntyy nopeasti tilanne jossa toimiminen yksityisenä kunnan tiloissa kunnan välineillä luo lääkäreille liian edullisen ja helpon tilaisuuden alkaa tehdä rahaa yksityisenä mistä alkaa massasiirtyminen yksityiseksi kunnan tiloihin. Uskon että tavalliselle ihmiselle tämä näkyisi käytännössä kasvavina hintoina.

    Ei minua häiritse jos virassa oleva ja hyvin virkatyönsä hoitava kunnanlääkäri tekee kunnan tiloissa silloin tällöin yksityisvastaanottoa ihan vain saadakseen vaihtelua arkeen ja tienatakseen perheelleen etelänloman (pitäähän jokaisessa työssä olla omat etunsa).

    Yksi vaihtoehto on tietty asettaa tilojen vuokraamiselle tiukat ehdot joilla vältytään kilpailulta, mutta tässä on se ongelma että hyvin pian rämmitään säännösviidakossa jota kontrolloimaan pitää palkata sihteeri ja josta välkyimmät löytävät välittömästi muutaman porsaanreiän. Kaikkia työntekijöitähän pitää kohdella tasapuolisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 4.12.2008 kello 12:13

    Kysymyshän onkin siitä, että laakärit alkavat tarkoituksella huonontaa julkista palvelua, jotta saavat asiakkaita yksityiselle vastaanotolleen .

    Nyt järjestelmä on kohtalaisen läpinäkyvä kun yksityisellä ja julkisella on jokin selvä raja.
    Tosin vieläkin moni lääkäri situu kahdella jakkaralla eli on muutaman tunnin töissä julkisessa virassa, mutta tkee pitkän päivän ilalla yrittäjänä kilpailijalla.
    Eipä onnistuisi yrityksissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. spottu kirjoitti 4.12.2008 kello 23:06

    “Tähän voi vain todeta, että mitä tiiviimmin yksityinen liiketoiminta kietoutuu osaksi julkista palvelutuotantoa, sitä ongelmallisemmaksi tilanne mm. järjestelmän legitimiteetin kannalta muodostuu.”

    En ihan hahmota tätä “yksityisen liiketoiminnan” kammoa. Palkattu viranhaltijakin on lopulta vain yksityishenkilö jolta julkinen palveluntarjoaja ostaa työpanoksen saadakseen viranhaltijaroolin täytettyä. Yksityishenkilöllä on omat taloudelliset intressinsä kuten vaikka perheen elättäminen. En ole kuullut kenenkään näkevän tässä ristiriitaa, ehkä siksi ettei sitä ole.

    Näyttää siltä ettei asiantuntija-yrittäjyyttä vieläkään oikein tahdota nähdä “oikeana yrittäjyytenä”. Terveydenhuoltosektorin materiaalivirrat kulkevat yksityisiltä tavarantoimittajilta julkiselle puolelle luontevasti herättämättä erityisempiä intohimoja, ja valtio näkee huomattavaa vaivaa saadakseen kilpailun toimimaan ja katteet kohdalleen (lääkkeiden korvattavuus, hankintalaki).

    Sen sijaan kun kerrankin ollaan terveydenhuoltosektorilla tekemässä jotain joka helpottaisi pienten asiantuntija-yrittäjien makkinoilletuloa, loisi vastapoolia asemaansa systemaattisesti vahvistaville yksityisille lääkäriasemille ja tätä kautta lisäisi kilpailua näyttää lopputulos olevan juurikin tuo Osmon aavistama ideologinen vastustus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Markku kirjoitti 5.12.2008 kello 9:32

    Spottu: “En ihan hahmota tätä “yksityisen liiketoiminnan” kammoa. Palkattu viranhaltijakin on lopulta vain yksityishenkilö jolta julkinen palveluntarjoaja ostaa työpanoksen saadakseen viranhaltijaroolin täytettyä.”

    Tämä alkaa mennä nyt tarkoitushakuiseksi ohipuhunnaksi. Perustelin näkemystäni eettisillä ja legitimiteettiongelmilla. Olisi hedelmällisempää argumentoida näitä perusteluita vastaan kuin alkaa puhua epämääräisestä kammosta ja ideologisesta vastustuksesta.

    Lisäksi varoisin niputtamasta työvoimaa myyvän yksityishenkilön/kotitalouden ja liiketaloudellisin periaattein toimivan yrityksen intressejä yhteen.

    Esimerkiksi osakeyhtiölaissa todetaan, että “yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. En löydä laista mainintaa sosiaalisesta vastuusta (tai mistään muustakaan vastuusta). Ks. myös http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2008/09/02/wahlroos-yrityksella-ei-ole-moraalia/200822734/135

    Kotitalouksilla näitä muitakin vastuita löytyy, ja normaalitapauksessa nämä muut vastuut menevät myös taloudellisen voitontavoittelun edelle.

    Terveydenhuollossa toimivalle viranhaltijalle (ja poliittisille päätöksentekijöille) asian ymmärtämisen ja moraalisuusharkinnan pitäisi olla itsestäänselvyys, vaan valitettavasti yhä useammin näyttää siltä, että näin ei ole.

    Myöskään STM:n työryhmän esityksessä eettisten ongelmien pohdintaa ei juuri harrasteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. spottu kirjoitti 5.12.2008 kello 11:37

    “Perustelin näkemystäni eettisillä ja legitimiteettiongelmilla.”

    Ei, vaan perustelit näkemystäsi sillä että eettiset ja legitimiteettiongelmat olisivat jotenkin merkitsevästi riippuvaisia julkisessa palveluntuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden oikeudellisesta statuksesta taloudellisessa mielessä.

    Jos näin olisi, pitäisi varmaan olla todella huolissaan koska kuten http://www.hankintailmoitukset.fi -portaalista voi nähdä, julkinen sektori ostaa todella paljon kaikenlaista yksityiseltä sektorilta. Näin laman kynnyksellä hankintoja harkitaan jopa lisättäväksi, joka siis lisää eettisiä ja legitimiteettiongelmia entisestään ?

    “Lisäksi varoisin niputtamasta työvoimaa myyvän yksityishenkilön/kotitalouden ja liiketaloudellisin periaattein toimivan yrityksen intressejä yhteen.”

    Yrityksen intressi on sama kuin sen omistajien intressi. Missä suhteessa yrityksen omistajien intressi eroaa yksityishenkilön/kotitalouden intressistä ? Jos yksityishenkilö omistaa yrityksen osakkeita, kumpaan intressikoriin hänet silloin pitäisi sijoittaa jos intressejä ei mielestäsi voi niputtaa ?

    “Kotitalouksilla näitä muitakin vastuita löytyy, ja normaalitapauksessa nämä muut vastuut menevät myös taloudellisen voitontavoittelun edelle.”

    Tätä lausetta en ymmärrä. Ei kai määritelmiin (kotitalous) kannata vakavissaan assosioida ominaisuuksia jotka ovat relevantteja vain autonomisille subjekteille ? Lainsäätäjäkään ei kirjoita osakeyhtiölakiin että “yrityksellä pitää olla moraali” tai “yrityksen tulee kantaa sosiaalista vastuuta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 5.12.2008 kello 12:19

    Lääkrilakkohan oli hyvä esimerkki lääkäreiden moraalista: Edes seitsemän kuukauden lakko ei tehnyt suuria jojnja, koska lääkärit tekivät päivällä seulontaa ja ohjasivat päivällä henkilöt omalle yksityiselle vastaanotolleen.

    Moni lääkäri teki hyvän tilin lakolla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Markku kirjoitti 5.12.2008 kello 12:48

    “Ei, vaan perustelit näkemystäsi sillä että eettiset ja legitimiteettiongelmat olisivat jotenkin merkitsevästi riippuvaisia julkisessa palveluntuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden oikeudellisesta statuksesta taloudellisessa mielessä.”

    Melkein oikein ymmärsit. Toistan kuitenkin sen, mitä kirjoitin: “mitä tiiviimmin yksityinen liiketoiminta kietoutuu osaksi julkista palvelutuotantoa, sitä ongelmallisemmaksi tilanne mm. järjestelmän legitimiteetin kannalta muodostuu. Erityisen ongelmallista on se, että samat henkilöt huseeraavat sekä julkisella että yksityisellä puolella.” Hyvinvointipalvelujen privatisointi on kyllä yleisemminkin ongelmallista (vaikka tästä en kyllä nyt puhunutkaan).

    “Yrityksen intressi on sama kuin sen omistajien intressi.”

    Vaan kun ei ole. Esim. osakeyhtiölaki ei säätele sitä, mitä omistajan tulee tavoitella. Omistaja voi toimia tämän lain vastaisesti, osakeyhtiö ei.

    “Ei kai määritelmiin (kotitalous) kannata vakavissaan assosioida ominaisuuksia jotka ovat relevantteja vain autonomisille subjekteille?”

    En saa ajatuksenjuoksustasi kiinni. Kotitaloudet ovat tavoitteellisia toimijoita siinä missä yksilötkin (jos tätä tarkoitat automisella subjektilla). Sitä paitsi kotitalous on käsite, ei vielä määritelmä. Kotitalous voidaan määritellä monella tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Artturi Björk kirjoitti 5.12.2008 kello 14:53

    Timo: Mitä merkitystä sillä on miten paljon lääkäri tekee töitä kunnan tiloissa ja mihin hän käyttää ansaitsemansa rahat? Kaikki työ mistä joku on valmis maksamaan on yhteiskunnan palvelemista. Tämä palvelu ei muutu vähempiarvoiseksi vaikka siitä saatavan palkan tuhlaisi kaljaan ja seksilehtiin.

    Yksi vaihtoehto ei todellaakaan ole, että kilpailu kielletään. Ainoa vaihtoehto on, että kilpailu sallitaan. Ainoastaan näin tilojen vuokra asettuu niin korkeaksi, että lääkärien ei kannata siirtyä yksityiselle puolelle, vain koska sairaalalta saa tilat liian halvalla vuokralle.

    Osmon ehdottaa resurssien käyttämistä tehokkaammin. Tämä tulee laskemaan – ei nostamaan- hintoja.

    Mikä muuten tekee sinun mielestä lääkäripalvelut sellaisiksi, että ne pitää tarjota samanarvoisena kaikille? Miksi vaatetusta, ruokaa yms. ei pitäisi tarjota samanarvoisena kaikille? Eikö esim. riittäisi, että lääkäripalvelut tarjotaan kaikille samaan pisteeseen asti ja loput saa ostaa itse, jos haluaa?

    Markku: “Lisäksi varoisin niputtamasta työvoimaa myyvän yksityishenkilön/kotitalouden ja liiketaloudellisin periaattein toimivan yrityksen intressejä yhteen.”

    No miksi ei niputtaisi? Väitätkö, että yksityishenkilöt eivät myisi työvoimaansa liiketaloudellisin periaattein?!!? Mitä ihmettä nämä liiketaloudelliset periaatteet voivat olla, jos ne koskevat yrityksiä, mutta eivät yksityishenkilöitä? Yrityksellä on tasan se moraali ja vastuut kuin niiden omistajillakin. Ei sen enempää eikä vähempää. Ihan samalla tavalla kuin kukkarossani olevalla 20 euron setelillä on samat vastuut ja moraali kuin minulla. Tätä ei pysty mikään osakeyhtiölaki muuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Markku kirjoitti 5.12.2008 kello 15:50

    Artturi Björk: “Yrityksellä on tasan se moraali ja vastuut kuin niiden omistajillakin. (…) Tätä ei pysty mikään osakeyhtiölaki muuttamaan.”

    No voi hyvät hyssyrät. Täytyykö oikein rautalangasta ja ääriesimerkin avulla vääntää: Takavuosina europarlamentaarikko Esko Seppänen haali useiden pörssiyhtiöiden osakkeita (muistaakseni 1 kpl/firma). Hänestä tuli siis yrityksen omistaja. Seppänen keräsi omistuksensa kautta tietoja ko. firmoista, joita hän tarvitsi toimittajana ja kapitalisminvastaisessa poliittisessa toiminnassa. Oliko siis Seppäsellä samat vastuut ja moraali kuin yrityksellä?

    Ja jos sinun moraalisi mahtuu 20 euron seteliin, niin eipä tässä taida kannattaa enää keskustelua jatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Artturi Björk kirjoitti 5.12.2008 kello 16:23

    hihihihih… no jos sinä ymmärsit kommenttini noin, niin eipä kyllä tosiaankaan kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus