_

Vielä elvytyksestä ja setelirahoituksesta

Onko julkisen vallan tarpeen pyrkiä torjumaan lamaa elvyttämällä? Minusta on vähän kummallista, että tästäkin pitää keskustella. Ajatus, että lama on rangaistus, joka on vain kärsittävä, koska olemme eläneet liian hauskaa elämää, varmaankin liittyy jotenkin kaamokseen. IMF taisi toivoa elvytykseen noin kaksi prosenttia BKT:sta. En pysty kumoamaan elvytyksen vastaisia argumentteja, koska en ole niitä ymmärtänyt. Miten elvyttää, jakamalla rahaa helikopterista vai…

Jatka lukemista

_

Kannattaako Itämeren lohta kalastaa?

Peruspalveluministeriaikanani jouduin väittelemään terveyskomissaari Byrnen kanssa siitä, saavatko suomalaiset syödä silakkaa. EU oli säätämässä direktiiviä elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksista. Silakan dioksiinipitoisuudet ylittivät rajat selvästi. Neuvotteluun haluttiin lähettää mieluummin vihreä terveysministeri kuin kalastusasioista vastannut maatalousministeri Hemilä, koska tämä olisi kuitenkin alkanut puhua kalastuselinkeinon työpaikoista. Homma olisi kaatunut siihen, koska kaikki yrittivät puhua työpaikkojensa puolesta, joten se argumentti olisi puhunut tarkoitustaan vastaan. Minun tehtäväni…

Jatka lukemista

_

Lama, setelirahoitus, inflaatio ja säästöjen varastaminen

Minun analyysini luottolamasta on, että rahamarkkinoilla luotiin ”innovatiivisia instrumentteja”, jotka luottoekspansion myötä lisäsivät rahan tarjontaa (tai sen kiertonopeutta, jos liikkeelle olevan rahan määrä mitataan ahtaasti) Kun tuo kupla puhkesi, liikkeellä olevan rahan määrä (tai kiertonopeus) väheni radikaalisti aiheuttaen luottolaman. Tässä tapauksessa julkisen vallan (valtiot ja keskuspankit) velvollisuus on lisätä liikkeellä olevan rahan määrää alentamalla korkoja, lainoittamalla pankkeja keskuspankkirahalla, velkaelvytyksellä ja…

Jatka lukemista

_

Lääketutkimuksen rahoitus on uusittava

Tutkiva lääketeollisuus on yleismaailmallisessa kriisissä. Tuottoisat lääkepatentit ovat umpeutuneet ja vapautuneet kaikkien käytettäväksi, jolloin kilpailu tuettuna lääkevaihdon kaltaisilla järjestelmillä. Syö tuloja suuret lääkeyritykset panevat väkeä pellolla kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Lääkkeeksi on ehdotettu patenttisuojan pidentämistä. Koko lääketutkimukset rahoitusarkkitehtuuri on surkea ja pitäisi korvata teollisuusmaiden yhdessä rahoittamalla järjestelmällä.

_

Setelirahoitusta?

Eurooppa on hanakalan talouspoliittisen päätöksen edessä. Joko syöksytään lamaan ja otetaan vastaan kaikki ne taloudelliset ja sosiaaliset onnettomuudet, joita lamaan liittyy tai sitten valtiot elvyttävät suurin summin ja velkaantuvat aivan järjettömästi, mikä taas lamaannuttaa niiden tulevia toimia ainakin kymmeneksi vuodeksi.

_

Sanomalehden lyhyt tulevaisuus

(Teksti on julkaistu kolumnina Suomen Kuvalehdessä) Teollisuusmaissa sanomalehtien levikit ovat kiihtyvässä laskussa. Internet on viemässä niiltä sekä maksavat tilaajat että mainostulot. Lehtien kannalta huolestuttavinta on, että nuoret ovat vähentäneet niiden lukemista. Noidankehää kiihdyttää toimitusten supistaminen. Suomessa tilanne on lehtien kannalta toistaiseksi paljon parempi – kiitos varhaisjakelun. Lehdet joutuvat luopumaan luokitelluista ilmoituksista ja sen mukana paljosta rahasta. Jos on ostamassa asuntoa,…

Jatka lukemista

_

Julkisessa sairaalassa, mutta miksi verovaroin?

Suhtaudun vieroksuen poikien uskonnolliseen ympärileikkaukseen. Kun sitä nyt esitetään tehtäväksi julkisissa sairaaloissa, jotta puoskerien jäljiltä ei jäisi ikäviä seuruaksia. Ehkä sitten näin, mutta miksi verovaroin rahoitettuna? Kuntien on kustannettava sairauden hoito, mutta mitä sairautta tässä hoidetaan? Ehkä siis julkisessa sairaalassa, mutta ei missään tapauksessa verovaroin.  Jotain kai ihmiset voivat maksaa myös itse. Meidän pitäisi muutenkin päästä käytäntöön, jossa kunnallisen terveydenhoito…

Jatka lukemista

_

Minimipalkka, marginaalinen tuottavuus ja perustulo

Yleinen käsitys on, että teknologinen kehitys on lisännyt ihmisten välisiä tuottavuuseroja. Modernin tietotekniikan avulla jotkut pystyvät entiseen nähden valtaviin työmääriin ja joidenkin osaamisen ja markkina-arvo on romahtanut. Tällaisissa olosuhteissa solidaarinen palkkapolitiikkaa tuottaa rakenteellista työttömyyttä.  Ristiriita taloudellisen tasa-arvon ja työllisyyden välillä on ratkaistavissa negatiivisella tuloverolla, pienipalkkaisia suosivilla verouudistuksilla tai palkkatuella.

_

Veden väärä hinnoittelu

Veden hinnoittelu on pääkaupunkiseudulla väärämielistä. Suurin vääryys ei suinkaan ole se, että vesilaitosten (ehkä) yhdistyessä helsinkiläiset tukevat espoolaisia vaan se, että kerrostaloasukkaat tukevat omakotiasukkaita ja paljon. Ensimmäinen vääryys on, että veden hinnoittelussa veden käytöstä maksetaan aivan liikaa ja kiinteät maksut eli maksut johtoyhteydestä ovat aivan liian pieniä. Veden hinta on 74 senttiä kuutiolta. Yhdessä jätevesimaksun kanssa 1,96 euroa kuutiolta. Vesimaksu…

Jatka lukemista

_

Kuka palkkaisi MS-tautisen?

Viimeisen työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeistä johtaa diskriminointiin työhön otossa. Tätä on yritetty korjata vuosia, ellei vuosikymmeniä, mutta vaikeata se on. Kaikki rakenteellisen muutokset ovat näköjään kolmikannalle vaikeita. Työnantajia kannustetaan huolehtimaan henkilöstönsä terveydestä sillä, että työnantaja joutuu tosiasiassa maksamaan työkyvyttömyyseläkkeet. Jos henkilö joutuu eläkkeelle 55-vuotiaana, työnantajalle tulee helposti yli sadan tonnin lasku. Jos työkyvyttömyys iskee 30-vuotiaana, lasku voi olla satoja tuhansia. Alle…

Jatka lukemista