Monessa Afrikan maassa muuten kouluopetuksen kieli on jokin eurooppalainen kieli heti alusta lähtien, minkä vuoksi toistuvat luokalle jäämiset ovat yleisiä. Jokainen meistä on myös varmasti nähnyt ainakin kuvissa sen minkälainen on koulujen materiaalinen taso eli niitä kyniä ja papereita ei usein ole.

“Eikö ongelma nimenomaisesti ollut, että ‘arvovapaa’ ja ‘oikea tieto’ valjastettiin politiikan välineeksi, eikä keskustelua käyty etiikasta ja politiikasta?”

Jos ajatellaan totalitaaristen valtioiden tiedettä, niin niissä nimenomaan on selvää, että tietynlainen tutkimus ja tietynlaiset tieteelliset tulokset ovat itsemurha tutkijalle, vaikka ne olisivat kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymiä. Muistettakoon, että lysenkoismin valtavuosina Neuvostoliitossa teloitettiin monia perinnöllisyystieteilijöitä. Voi myös arvata, miten olisi käynyt natsi-Saksassa psykologille, joka olisi tuonut esiin juutalaisten saksalaisia korkeamman keski-ÄO:n (olen kuullut, että natsit olisivat kieltäneet ÄO-testit kokonaan tästä syystä, mutta en ole löytänyt tälle väitteelle lähdettä).

Totalitarismissa vallanpitäjät voivat päättää poliittisten päämääriensä pohjalta, mikä on oikeaa ja arvovapaata tiedettä, eikä keskustelua tieteellisiin tuloksiin liittyvästä etiikasta ja politiikasta määritelmällisesti käydä. Se, miten itse tiedeyhteisö toimii totalitarismissa, on melko yhdentekevää, koska se on joka tapauksessa vallanpitäjien talutusnuorassa. En voi olla lukematta tekstiäsi siten, että sinusta meikäläiselläkin tieteellä pitäisi olla jonkinlainen talutusnuora.

Minusta meillä saa ja pitääkin tuottaa kaikenlaista tieteellistä tutkimusta. Jotenkin tuntuu, että sinä johdat arvoja tosiasioista. Esimerkiksi kaikille kuuluva ihmisarvo ei minun mielestäni mitenkään riipu siitä, ovatko ihmiset ja ihmisryhmät esimerkiksi henkisiltä kyvyiltään samanlaisia.

Vanhasen & Lynnin vs. Jokelan tutkimuksissa on se ero, että taloudellisesti menestyksekkäiden ihmisryhmien tiedetään omaavan keskimääräistä korkeamman ÄO:n, keskimäärin. ÄO:lla tiedetään olevan yhteys kykyyn omaksua tietoa, vaurastua, noudattaa lakeja jne. ÄO:ta on perinteisesti käytetty samaan yhteiskuntaan kuuluvien yksilöiden ja ryhmien välisten sosioekonomisten erojen selittämiseen, mutta Vanhanen ja Lynn esittävät, että sillä voi selittää myös kokonaisten kansojen välisiä eroja.

Sen sijaan Jokela ei esitä mitään todisteita siitä, että pituuden ja kyvyn omaksua tietoa, vaurastua, noudattaa lakeja tms. välillä olisi minkäänlaista yhteyttä. (Pituudella on itse asiassa yhteys, vaikkakin vähäinen, tulotasoon ainakin länsimaissa, mutta tätä Jokela ei mainitse.) Jokelan tutkimus on siis aivan tyhjän päällä, toisin kuin Vanhasen ja Lynnin.

Vastaan vielä tähän aiempaan kyssäriin: “PS. Jos vielä jatketaan pohdiskelua tieteellisen tiedon näkökulmasta, niin edelleen kaipaisin niitä muita positivistia tutkimuksia joissa yhden muuttujan avulla selitetään monimutkaisia ja lukuisia yhteiskunnallisia ilmiöitä.”

Tässä tutkimuksessa näyttäisi mustien ja valkoisten palkkaeroja Amerikassa tutkitun hypoteesina, että rotuennakkoluulot selittävät niitä. Tässä taas esitetään, että kun älykkyysosamäärän vaihtelu otetaan huomioon, rotujen palkkaerot Amerikassa katoavat. Yleensä ottaen tutkimukset, joissa rasismilla tai muulla syrjinnällä selitetään tiettyyn ryhmään kuuluvien muita heikompaa menestystä, ovat tavallisia.

Zarathustra: “Täytyy sanoa, että on aivan uusi ja hätkähdyttävä löytö niin tieteeellisesti kuin filosofisestikin, että on löydetty älykkyydelle kiistaton mittari. Kerrotko lisää siitä onko se Jumalan antama vai löytyykö se Platonin ideataivaasta!”

Sisälukutaito ei liene vahvuuksiasi? En ole missään väittänyt, että ÄO olisi mikään älykkyyden “kiistaton mittari”. Sen sijaan olen todennut, että ÄO-tutkimuksen tarkoittamasta älykkyydestä puhuttaessa älykkyyden käsite on tyhjentävästi määritelty, minkä vuoksi on turhaa alkaa mussuttamaan jostakin tanssitaidosta.

“Arkijärki ei ota huomioon sitä tosiasiaa, että monin paikoin Afrikkaa konkreettinen naapuri eroaa geneettisesti enemmän naapuristaan kuin aasialainen eurooppalaisesta.”

Lähde? Afrikan sisällä on toki paljon geneettistä vaihtelua, mutta geneettisesti todella erikoiset afrikkalaiset populaatiot ovat yleensä pieniä, ja esimerkiksi bantujen, joita on yli 300 miljoonaa, välillä geneettiset erot eivät liene kovin suuret.

Euroopasta, jonka väestöjä on enemmän tutkittu, tiedetään, että naapurikansat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin kaukaisempia kansoja. Kritisoit aiemmin nimenomaan Viron tuloksen arvioimista naapurikansojen perusteella, mutta populaatiogenetiikan kannalta arviomenetelmä on perusteltu.

Mitä ympäristödeterminismiin tulee, niin sekään ei ole ihmistieteissä mitenkään suosittu oppi. Kulttuuriantropologia todistaa, että samanlaisissa luonnonympäristöissä kehittyy hyvin paljon toisistaan poikkeavia kulttuureja. Jos viittasit kulttuurideterminismiin (joka muuten on nykyrasistinen oppi), niin ei ole todellakaan mitään vakioita kulttuurisen muutoksen nopeuden suhteen. Vrt. esim. modernisoituva Suomi ja jokin kastiin sidottu ja rahatalouden ulkopuolella toiminut intialainen kylä 1950-luvulle asti 2000 vuoden ajan.

No heh heh, oletko kuullut, että tanssi on taiteenlaji, jossa ilmenee luovia pulmia siitä, miten jokin ongelma ratkaistaan?

Täytyy sanoa, että on aivan uusi ja hätkähdyttävä löytö niin tieteeellisesti kuin filosofisestikin, että on löydetty älykkyydelle kiistaton mittari. Kerrotko lisää siitä onko se Jumalan antama vai löytyykö se Platonin ideataivaasta!

Jos nyt kuitenkin pidättäydyttäisiin tylsässä nominalismissa, kuten tieteessä yleensä on tapana…

JL: ”En näe, miten tuosta Tiedemiehen kommentista paljastuisi arvovapauden puute.”

Nimimerkki Tiedemies esitti, että älykkyydellä on yhteys niiden asioiden kanssa joita pidämme ”hyvinä ja toivottavina”.

JL: ”Jätit tämän pätkän siteeraamatta ilmeisesti tarkoituksella, jotta väitteesi arkimaailman ja tieteen älykkyyskäsitysten sekaantumisesta tekstissäni vaikuttaisi uskottavammalta.”

En tehnyt sitä tarkoitushakuisesti, vaan tulkitsin huonosti tekstiäsi. Lopputulos on sama, tästä pahoitteluni.

JL: ”Eli sinun mielestäsi hopealusikka suussa syntyminen, hyvä tuuri, ahkeruus ja blogin pitäminen ovat älykkyyttä?”

Mm. näillä asioilla selitetään yksilön menestystä. ÄO-tulokset ovat yksi selitys muiden joukossa, niin kuin mainitsit.

En ymmärtänyt selitystäsi Vanhasen ja Lynnin tutkimuksen poikkeavuudesta Jokelan pituustutkimuksen kanssa. Eikö molemmissa ole sama hypoteesi: Tarkastellaan korreloiko muuttuja X ilmiöiden Y, Z, Q kanssa. Molemmat tuottavat samalle asialle, tieteellisessä mielessä yhtä arvokkaan, selityksen.

JL: ”Toivomuksesi, että tieteellisten tutkimusten pitäisi olla poliittisesti korrekteja, on mielestäni typerä ja vaarallinen.”

En minä tällaista väittänyt, ymmärsit kommenttini väärin. Peräänkuulutin, että keskustelussa tiedosta pitää huomioon ottaa myös eettiset ja poliittiset kysymykset. Viittaan täysin samaan historialliseen tapahtumaan kuin sinä:

JL: ”Jokainen muistaa mainitsemattakin varmasti, mihin tällainen politiikalle alistettu tiede on johtanut historiassa.”

Eikö ongelma nimenomaisesti ollut, että ”arvovapaa” ja ”oikea tieto” valjastettiin politiikan välineeksi, eikä keskustelua käyty etiikasta ja politiikasta?

JL: ”Luulen, että hylkäisit nopeasti toivomuksesi tieteen politisoimisesta, jos tieteellisten tulosten eettisyydestä olisivat päättämässä tahot, joiden arvoja et lainkaan hyväksy.”

Tieteen tuottamaa tietoa politisoidaan jatkuvasti, ja tämä koskee erityisesti luonnontieteiden tuottamaa tietoa, koska se käsitetään yleisesti totuudeksi, jolloin arvoista ei tarvitse keskustella. Totta kai olen huolestunut tästä kehityksestä.

JL: ”Parasta olisi siis pyrkiä tekemään tiedettä arvovapaasti, ja arvioida niitä tuloksia sitten arvojen kannalta.”

Jo valinta siitä, että mitä tutkitaan, on arvovalinta (kuka tutkii?). Eli nimenomaisesti väitteet ”arvovapaasta tiedosta” ovat vaarallisia ja viittaan samaan historialliseen tapahtumaan kuin sinä.

JL: “Esimerkiksi se, jos keskimääräinen älykkyys (ÄO) eroaa perinnöllisistä syistä esim. etnisten ryhmien välillä, ei sinällään sanele mitään poliittista ratkaisua, vaan tulosta voidaan käyttää monenlaisten toimintavaihtoehtojen perusteena.”

Mutta nimenomaisesti pitäisi keskustella näiden tuloksien arvoista sekä siitä, minkälaista toimintapolitiikkaa tämän tiedon pohjalta haluamme rakentaa.

JL: ”Tieteellisten tulosten torjuminen sillä perusteella, että ne ovat ristiriidassa jollakin tavalla määritellyn arvojärjestelmän kanssa, voi tehdä mahdottomaksi yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumisen tehokkaalla tavalla.”

En halunnut torpata Vanhasen tutkimuksia sen johdosta, että ne olisivat ”ristiriidassa jollakin tavalla määritellyn arvojärjestelmän kanssa”, tämä on sinun tulkinta Vanhasen tutkimuksista (eli ne ilmeisesti ovat ristiriidassa jonkun arvojärjestelmän kanssa). Nimenomaisesti peräänkuulutin, että tieto, etiikka ja politiikka ovat sidoksissa toisiinsa ja tämän johdosta pitää keskustella myös näistä asioista. Tieto on vaarallista ja sitä voidaan käyttää väärin, käsitykset ”arvovapaasta” ja ”oikeasta tiedosta” ovat erityisen vaarallisia, koska tällöin voidaan perustella toimintapolitiikkaa vain ”tiedolla” puuttumatta tämän ”tiedon” sisältämiin arvoihin.

En näe, miten tuosta Tiedemiehen kommentista paljastuisi arvovapauden puute. Sinänsä hyvin arvovapaa tutkimus voi tietenkin paljastaa tuloksia, jotka arvotamme jollain tavalla.

["tällöin 'todellisuudet' menevät sekaisin, sillä yhtäältä puhutaan subjektiivisista reaalimaailman kokemuksista:

JL: 'Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä.'

Toisaalta viitataan johonkin tieteelliseen, 'objektiiviseen', tutkimukseen:

JL: 'Kuitenkin ÄO-erot mustien ja valkoisten välillä vauraissa maissa ovat merkittäviä…'"]

Huomautukseni älykkyydestä arkielämässä koski nimimerkki Zarathustran väitettä, että “älykkyys on kykyä selvitä käsillä olevasta tehtävästä tehokkaasti” ja että tanssiminen olisi tällainen älykkyyttä osoittava tehtävä. Tosiasiassa kukaan, joka näkee taitavan tanssijan, ei ajattele, että “onpas hän älykäs”. Sen sijaan jos vaikkapa oppilas koululuokassa ratkaisee vaikean matemaattisen tehtävän, muut oppilaat ajattelevat, että “onpas hän älykäs”. Arkielämän käsitys älykkyydestä ei siis ole niin mielivaltainen kuin Zarathustra esitti, vaan älykkyydestä puhuttaessa viitataan tavallisesti tiettyihin kognitiivisiin kykyihin.

Samassa virkkeessä, jossa kirjoitin älykkyydestä arkielämässä, kirjoitin myös, että “ÄO-keskustelussa älykkyyden käsitteen kiistämisyritykset ovat turhia, koska älykkyys ja sen merkitys määritellään ÄO-tutkimuksen kautta”. Jätit tämän pätkän siteeraamatta ilmeisesti tarkoituksella, jotta väitteesi arkimaailman ja tieteen älykkyyskäsitysten sekaantumisesta tekstissäni vaikuttaisi uskottavammalta. En siis väittänyt, että arkielämän älykkyyskäsite olisi identtinen ÄO:n kanssa vaan painotin sitä, että ÄO-keskustelussa älykkyys ja älykkyyden merkitys määritellään ÄO:n avulla ja että siksi tässä keskustelussa on yhdentekevää, vaikka jonkun mielestä kyky tanssia hyvin tai vaikkapa juosta nopeasti olisi osoitus älykkyydestä. Viittaukseni “tieteelliseen, ‘objektiiviseen’” tutkimukseen koski nimenomaan ÄO-tutkimusta, ei mitään epämääräisesti määriteltyä arkielämän älykkyyttä. Kritiikkisi vaikuttaa siis hyvin keinotekoiselta.

“Jos puhutaan älykkyydestä ns. maallikoiden kielipelien merkityksessä niin käytännön kielessä sana ‘älykkyys’ ei kuitenkaan taida korreloida ko. älykkyystestien kanssa. Kuinka monta kertaa olet todennut jostain julkisuuden henkilöstä esim. seuraavasti: ‘miten se tomppeli on tuohon asemaan päässyt’. Tuskin selität hänen menestystä ÄO-tuloksilla vaan esim. seuraavasti: 1) Syntyi hopealusikka suussa, 2) Tuurilla, 3) Fiksu – jatkokysymys missä mielessä?, 4) Ahkera, 5) Pitää internetissä blogia… ”

Eli sinun mielestäsi hopealusikka suussa syntyminen, hyvä tuuri, ahkeruus ja blogin pitäminen ovat älykkyyttä? Olet luultavasti melko yksin näkemyksinesi. Minä taas uskon, että maallikoiden älykkyyskäsite korreloi ihan mukavan positiivisesti ÄO-älykkyyden kanssa. Minusta esimerkiksi politiikan kärkinimistä Erkki Tuomioja ja Tanja Karpela ovat molemmat tomppeleita, mutta samalla minulle on selvää, että edellinen on huippuälykäs ja jälkimmäinen korkeintaan keskiverto älyltään. En ole varmaankaan ainoa, joka ajattelee näin. Toinen asia taas on, että älykkyys ei todellakaan ole ainoa tekijä, jonka perusteella ihmisten menestystä selitetään, vaan juurikin sellaisia tekijöitä kuin hyvää syntyperää, onnekkuutta ja ahkeruutta pidetään tärkeinä. Niitä ei kuitenkaan yleisesti pidetä älykkyytenä.

Mitä Lynnin ja Vanhasen hypoteesiin tulee, niin he eivät suinkaan perusta ÄO:n ja BKT:n yhteyttä vain sille, että niiden välillä on korrelaatio, kuten Jokela tekee pituuden ja BKT:n kanssa. Koko hypoteesi perustuu havaintoon, että tarkasteltaessa ihmisiä sellaisten sosioekonomisten muuttujien kuin opiskelumenestys, palkkataso, lainkuuliaisuus, terveys ja pitkäikäisyys pohjalta, havaitaan, että korkean ÄO:n omaavat pärjäävät keskimäärin huomattavasti paremmin noilla mittareilla kuin keskinkertaisen ÄO:n omaavat, jotka taas pärjäävät paremmin kuin heikon ÄO:n omaavat. Lynnin ja Vanhasen hypoteesi on vain tämän havainnon laajentamista koskemaan kokonaisia kansakuntia. Jokelan pituustutkimus ei tämän vuoksi ole lainkaan analoginen Vanhasen ja Lynnin tutkimusten kanssa.

Toivomuksesi, että tieteellisten tutkimusten pitäisi olla poliittisesti korrekteja, on mielestäni typerä ja vaarallinen. Jokainen muistaa mainitsemattakin varmasti, mihin tällainen politiikalle alistettu tiede on johtanut historiassa. Luulen, että hylkäisit nopeasti toivomuksesi tieteen politisoimisesta, jos tieteellisten tulosten eettisyydestä olisivat päättämässä tahot, joiden arvoja et lainkaan hyväksy.

Parasta olisi siis pyrkiä tekemään tiedettä arvovapaasti, ja arvioida niitä tuloksia sitten arvojen kannalta. Esimerkiksi se, jos keskimääräinen älykkyys (ÄO) eroaa perinnöllisistä syistä esim. etnisten ryhmien välillä, ei sinällään sanele mitään poliittista ratkaisua, vaan tulosta voidaan käyttää monenlaisten toimintavaihtoehtojen perusteena. Tieteellisten tulosten torjuminen sillä perusteella, että ne ovat ristiriidassa jollakin tavalla määritellyn arvojärjestelmän kanssa, voi tehdä mahdottomaksi yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumisen tehokkaalla tavalla.

Olen tiedemiehen kanssa samaa mieltä siitä, että älykkyys-sana pitäisi vaihtaa johonkin toiseen. Ongelma tässä on se, että ns. kielipelit menevät sekaisin, so. ko. käsitettä käytetään sekä tieteiden että maallikoiden kielipeleissä – tällöin ”todellisuudet” menevät sekaisin, sillä yhtäältä puhutaan subjektiivisista reaalimaailman kokemuksista:

JL: ”Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä.”

Toisaalta viitataan johonkin tieteelliseen, ”objektiiviseen”, tutkimukseen:

JL: ”Kuitenkin ÄO-erot mustien ja valkoisten välillä vauraissa maissa ovat merkittäviä…”

Jos puhutaan älykkyydestä ns. maallikoiden kielipelien merkityksessä niin käytännön kielessä sana ”älykkyys” ei kuitenkaan taida korreloida ko. älykkyystestien kanssa. Kuinka monta kertaa olet todennut jostain julkisuuden henkilöstä esim. seuraavasti: ”miten se tomppeli on tuohon asemaan päässyt”. Tuskin selität hänen menestystä ÄO-tuloksilla vaan esim. seuraavasti: 1) Syntyi hopealusikka suussa, 2) Tuurilla, 3) Fiksu – jatkokysymys missä mielessä?, 4) Ahkera, 5) Pitää internetissä blogia…

Tieteen kielipelien sisällä taasen pitäisi kysyä miten ”hyvä” selitys Vanhasen ja Lynnin selitys itse asiassa on. Jos tutkimukset mielletään ”hyviksi” sen perusteella miten hyvin ne empiirisesti selittävät reaalimaailman tilannetta, niin viittaan aikaisempaan linkkiin: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/jokela.pdf. Lisäksi pitäisi ottaa myös kantaa ko. tutkimuksen sisältyneisiin arvoihin ja kysyä esim. ovatko tutkimustulokset eettisesti arveluttavia? Mitä arvoja ne edustavat? Lisäksi voitaisiin kysyä ovatko tutkimuksen tulokset mielekkäitä esim. politiikan kannalta, miten voisimme hyödyntää tuloksia, minkälaisia seurauksia tuloksilla on?

Loppukommenttina (yhteenveto) haluaisin sanoa, että tieto, etiikka ja politiikka ovat sidoksissa toisiinsa, ja tämän johdosta on erittäin tärkeää puhua esim. Vanhasen tutkimustuloksista tai geenitutkimuksesta. Keskustelussa tosin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota eettisiin ja poliittisiin kysymyksiin, eikä välttämättä siihen miten ”hyvää, objektiivista tai oikeaa tietoa” ko. tutkimukset edustavat.

PS. Jos vielä jatketaan pohdiskelua tieteellisen tiedon näkökulmasta, niin edelleen kaipaisin niitä muita positivistia tutkimuksia joissa yhden muuttujan avulla selitetään monimutkaisia ja lukuisia yhteiskunnallisia ilmiöitä.

ÄO-testien taustalla oleva yleisälykkyyden teoria perustuu havaintoon, että kaikenlaisten älykkyystestien – kielellisten, matemaattisten, kuviotestien ym. – tulokset korreloivat keskenään. Toisin sanoen yhdessä asiassa älykäs on todennäköisesti keskimääräistä älykkäämpi muissakin. Tanssitaitoa tuskin kukaan pitää älykkyyden osoituksena, mutta tuontyyppinen maalitolppien siirtäminen on suosittua ÄO-keskustelussa. Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä, ja ÄO-keskustelussa älykkyyden käsitteen kiistämisyritykset ovat turhia, koska älykkyys ja sen merkitys määritellään ÄO-tutkimuksen kautta. ÄO ei kerro mitään muista tärkeistä henkisistä kyvyistä kuin älykkyydestä, mutta ei sen ole tarkoituskaan.

Olen sinällään samaa mieltä siitä, että Vanhasen ja Lynnin ongelma on hyvien aineistojen puute. Aineistot eivät kuitenkaan ole niin huonoja kuin väität.

En usko, että testien tekemiseen tottumattomuus selittäisi ÄO-eroja. ÄO:ta voidaan luotettavasti mitata lukutaidottomiltakin. Esimerkiksi Lynnin ja Vanhasen viittaamat afrikkalaisia koskevat tutkimukset on yleensä tehty kouluissa, joissa varmasti osataan käyttää kynää. Lynnillä ja Vanhasella on useista Afrikan maasta itse asiassa isompia ja luotettavimpia aineistoja kuin monista Euroopan maista. Onko sinulla lähdettä väitteellesi, että Afrikassa olisi tehty testejä vierailla kielillä?

Lynn ja Vanhanen eivät muuten pidä mustan Afrikan ÄO-lukuja kiveenhakuttuina vaan katsovat todennäköiseksi, että aliravitsemus ja sairaudet painavat niitä alas jossain määrin. Kuitenkin ÄO-erot mustien ja valkoisten välillä vauraissa maissa ovat merkittäviä, joten nykytutkimuksen valossa on epätodennäköistä, että eroa saataisiin täysin poistettua millään keinoilla. Isossa-Britanniassa mustien ja valkoisten ÄO-ero on ilmeisesti pienempi kuin Amerikassa, noin 12 pistettä, mutta tätä on tutkittu hyvin vähän.

“Yli puolet Lynnin ja Vanhasen antamista luvuista on peräisin stetsonista, koska testejä ei oltu tehty. Esim. virolaisten älykkyys oli laskettu suomalaisten ja venäläisten keskiarvoksi.”

Lynnin ja Vanhasen ÄO-estimointimenetelmän luotettavuutta voidaan testata vertaamalla heidän “IQ and the Wealth of Nations” -kirjassa esittämiään arvioita heidän myöhemmässä kirjassaan “IQ and Global Inequality” oleviin kyseisistä maista saatuihin aitoihin testilukuihin. Seuraavassa Wikipedian taulukon pohjalta tehdyssä vertailussa vanhan kirjan ÄO-luku on vasemmalla, uuden keskellä ja oikealla erotus:

Islanti 98-101->3
Viro 97-99->2
Malta 95-97->2
Vietnam 96-94->2
Chile 93-90->3
Laos 89-89->0
Mauritius 81-89->8
Bolivia 85-87->2
Kuwait 83-86->3
Yemen 83-85->2
Jordan 87-84->3
Pakistan 81-84->3
Paraguay 85-84->1
Venezuela 88-84->4
Papua-Uusi-Guinea 84-83->1
Syyria 87-83->4
Dominikaaninen tasavalta 84-82->2
Madagaskar 79-82->3
Honduras 84-81->3
Sri Lanka 81-79->2
Saint Vincent ja Grenadiinit 75-71->4
Dominica 75-67->8
Cameroon 70-64->6
Mozambik 72-64->8
Saint Lucia 75-62->13

Lynnin ja Vanhasen arvio-ÄO:t olivat pielessä keskimäärin 3,7 pistettä. Varsinaisia huteja (8-13 pisteen virhe) oli 26 arviosta vain neljä (Dominica, Mozambik, Saint Lucia, Mauritius), joita ilman virhe oli keskimäärin 2,6 pistettä. Lynnin ja Vanhasen maantietellisin ja “rodullisin” perustein tehdyt arviot olivat siis aivan loistavia.

Miksi Lynnin ja Vanhasen estimointimenetelmä on niin luotettava? Jos hyväksymme ÄO:n olevan enimmäkseen perinnöllinen ominaisuus, väestögenetiikka näyttäisi antavan vastauksen. On nimittäin havaittu, että ihmisryhmien geneettinen vaihtelu on maantieteellisesti jatkuvaa muutamaa katkosta (mm. Himalaja, Sahara, Atlantti) lukuunottamatta. Naapurikansat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin maantieteellisesti kaukaisia kansoja, kuten arkijärjelläkin voi päätellä. Virolaiset ovat keski-ÄO:ltaan lähellä suomalaisia ja venäläisiä, koska nämä kolme kansaa ovat asuneet tuhansia vuosia lähellä toisiaan.

Sinivihreä: “Toivoisin, että joskus keskusteltaisiin jostain paljon älykkyyttä merkittävämmästä ihmisen ominaisuudesta – vaikkapa röyhkeydestä.”

Luonteenpiirteistä kuten “röyhkeys” ei keskustella niin paljon kuin älykkyydestä, koska niiden mittaamiseen ei olemassa yhtä luotettavaa välinettä kuin ÄO ja koska niiden mittarien, joita on olemassa, ennustuskyky on heikko ÄO:hon verrattuna.

“Biologismia” paljon pahempana ja realistisempana ongelmana pitäisin ympäristödeterminismiä. Suurin osa ihmistieteistä tuottaa tutkimusta, joissa ihmisten synnynnäisiä kyvykkyyseroja ei oteta huomioon lainkaan, minkä vuoksi suuri osa tästä tutkimuksesta on täyttä puuppaa. Sitä vastoin pahamaineisimmatkin “biologistit” (vaikkapa Wilson tai Jensen) näkevät ihmisen käyttäytymisen ja ominaisuudet aina geneettisten ja ympäristövaikutusten yhteispeliksi.

Ilmaisin itseäni huonosti. Voihin niitä vastauksia etsiä geenitutkimuksestakin, tiedehän toimii aiemman kyseenalaistamisen pohjalta, mutta geenitutkimukseen ns. rotujen yhteydessä liittyy niin paljon arvotuksia, joiden yleisesti sanotaan olevan länsimaisen, keski-ikäisen miehen arvoja, että ainakin minä koen olevani suossa, josta ei ole ulospääsyä.

Jos geenitasolla voitaisiin saada vastauksia kulttuurien kohtaamisten ongelmiin, miksihän sellaisia tutkimuksia ei enää tehdä, ei ole ainakaan tullut vastaan.

Rotu-termin käyttöä ei juuri näen lukemissani tutkimuksissa. Kuitenkin asialla ovat alan johtavat tutkijat maailmassa.

Geenit ja rodullistaminen mainitaan, mutta tilastolliset tutkimustulokset kertovat, että ns. rotujen välisissä kohtaamisissa kyse on monesta muusta asiasta kuin geeneistä.

Ei kai siinä etsimisessä mitään pahaa ole. Merkittävimmät tieteelliset läpimurrot syntyvät yleensä vakiintuneiden käsitysten kyseenalaistamisesta. Pidän erittäin kyseenalaisena asennetta, että joitain asioita ei saisi tutkia, koska saadut vastaukset voisivat olla vääränlaisia.