Kokeilu kielletty

SATA-komitean oli tarkoi­tus kokeil­la eräi­den työl­listymistä edis­tävien houkut­timien käytöä sat­un­nais­te­tul­la kokeel­la. Val­i­tu­il­la kokeilu­alueil­la työn­hak­i­jat oli­si­vat saa­neet eräitä etu­ja työl­listymis­es­tään sat­un­nais­es­ti. Arpana olisi käytet­ty syn­tymäpäivän par­il­lisu­ut­ta ja parit­to­muut­ta. Tästä ei tul­lut mitään, kos­ka oikeuskans­leri kat­soi tämän vaaran­ta­van kansalais­ten yhden­ver­taisu­ut­ta. Tot­ta kai se olisi merkin­nyt, että ihmiset oli­si­vat olleet eri ase­mas­sa keskenään, mut­ta olisiko tämä ollut niin hirveätä?

Perusk­oulu lähti aikanaan liik­keelle pohjois­es­ta ja eteni kohti etelää. Eikö tämä vaaran­tanut kansalais­ten yhden­ver­taisu­ut­ta. Alem­pia työ­nan­ta­ja­mak­su­ja kokeil­laan paraikaa eräis­sä pohjoisen kun­nis­sa ja saaris­tokun­nis­sa. Alueelli­nen kokeilu on siis sal­lit­tua, mut­ta ei saman alueen sisäl­lä arpominen.

Toki samo­ja asioi­ta voidaan kokeil­la niin, että eri kun­nis­sa nou­date­taan eri sään­töjä, mut­ta tästä on paljon han­kalampi vetää johtopäätök­siä kuin sat­un­nais­te­tus­ta kokeesta. Nurmek­ses­sa sovel­let­tu menetelmä työl­listi huonom­min kuin Van­taal­la kokeiltu!

Oikeuskans­leri ei ilmeis­es­ti ole tutus­tunut siihen, miten eri­lais­ten hoit­o­menetelmien tehoa tutk­i­taan lääketieteessä.

Oikeuskans­leri tulk­it­see lakia ja on tietysti suvereeni sen ratkomises­sa, mitä voimas­sa ole­van lait sanovat, Voimas­sa ole­via lake­ja voidaan tietysti muut­taa niin, että yhden­ver­taisu­ud­es­ta voidaan poike­ta tutkimuk­sel­li­sista syistä tilapäis­es­ti ja kohtuullisesti.

28 vastausta artikkeliin “Kokeilu kielletty”

  1. Osmo,

    Sin­un kan­nat­taisi lait­taa tähän jokin esimerk­ki, jon­ka avul­la asi­aa voisi arvioida. 

    Nyt se on mah­do­ton­ta.. eli kan­nan­ot­tokin on mahdotonta. 

    Peri­aat­teessa ja äkkipäätä kuu­lostaa huonol­ta. Lumelääke-esimerkkisi on kehno, kos­ka ihmiset menevät täysin vapaae­htois­es­ti lääketutkimuksiin.

    Vapaae­htoisu­ud­esta­han ei kai ollut kyse tässä työl­listymisju­tus­sa. Naa­puri vain yhtäkkiä saisi parem­mat etu­udet? Kyl­lähän sel­l­ainen vituttaa.

    Alkaa pais­taa nyt epä­toi­vo, että SATA-komitea ei saa mitään konkreet­tista aikaan, mitä onkin tietysti laa­jalti kansan­pi­ireis­sä epäilty.

  2. Kyl­lä ter­vey­den­huol­los­sa kokeil­laan muu­takin kuin lääkkeitä. Esimerkik­si vaikka­pa liuotushoitoa.

    Mitä se sin­ua hait­taa, jos naa­purisi saa parem­mat edut jos sinä kuitenkin saat entiset edut? 

    Tuli tästä jotenkin mieleen venäläisvit­si, jos­sa maanvil­jeli­jä oli kateelli­nen naa­purilleen, joka oli onnis­tunut säästämään lehmän. Hän valit­ti surkeut­taan Jumalalle ja Jumala yllät­täen vas­tasi ja kysyi, mitä voin tehdä hyväk­sesi? Tapa se lehmä!

  3. New Sci­en­tis­tis­sä oli joitakin aiko­ja takaperin mainio kir­joi­tus siitä, miten kos­meet­tisia tuot­teitakin tes­tataan paljon tarkem­min kuin yhtäkään poli­it­tista hanketta. 

    Sääli, ettei tuo kokeilu onnis­tunut. Mon­imutkaises­sa ja nopeasti muut­tuvas­sa maail­mas­sa tarvit­taisi­in ehdot­tomasti empiri­aan perus­tu­vaa poli­ti­ikkaa. Siitä voisi jopa tul­la Suomen kilpailuvaltti.

  4. En olis kyl­lä ikinä uskonut, että Osmon kynästä tulee täl­laista: “Mitä se sin­ua hait­taa, jos naa­purisi saa parem­mat edut jos sinä kuitenkin saat entiset edut?”

    Oon niin onnelli­nen! Hienoa!

    Tosin tässä on sel­l­ainen point­ti, että kun val­tio antaa jollekkin parem­mat edut kuin toiselle, niin se efek­ti­ivis­es­ti heiken­tää sen toisen etu­ja, kos­ka val­tio ei luo mitään tyhjästä.

    Oon Janne Korho­sen kanssa täysin samaa meiltä, että maail­ma on liian mon­imutkainen poli­itikko­jen ja virkami­esten ratkaistavak­si. Tarvi­taan ehdot­tomasti kokeilua ja kil­pailua parhaista tavoista hoitaa yhteisiä asioi­ta. Osmo on tääl­lä sään­nöl­lisin väli­a­join vas­tus­tanut kun­tien kil­pailua keskenään. Tämä on täysin väärä lähtöko­h­ta. Suomes­sa hallintoa pitäis hajaut­taa ja kas­vat­taa kun­tien mah­dol­lisu­ut­ta kil­pailu­un eikä päinvastoin.

  5. Jot­ta Art­turi ei ihan halkeaisi onnes­ta, huo­mau­tan, että kyse oli puolen vuo­den kokeilus­ta. Jos eri­ar­vois­tu­mi­nen olisi pysyvää, tilanne olisi toinen.

  6. Uskaltaisin ennus­taa, että kokeilu, jos­sa arvot­tu joukko saisi palkkion työl­listymis­es­tään, todis­taisi, että tuol­lais­ten palkkioiden jako kan­nat­taa. Mut­ta tulos voisi hyvin johtua myös tuos­ta kamalas­ta “kateud­es­ta”.

    Tuol­laiset mallit, jois­sa työ­paikan saavaa työtön­tä palk­i­taan jol­lakin eril­lisel­lä etu­udel­la työl­listymis­es­tään, perus­tu­vat ole­tuk­seen, että työl­listymi­nen sinän­sä ei ole riit­tävän palk­it­se­vaa. (Mitä se ei taloudel­lis­es­ti kai aina olekaan.) Jos olisin työtön, joka ei ole päässyt arvon­nan voit­ta­ji­in, voin hyvin kuvitel­la, että kiroaisin katk­er­ana ja toteaisin, että tehkööt töitä nyt sit­tne nuo val­i­tut. En siis vält­tämät­tä ääret­tömän innokkaana hakeu­tu­isi töi­hin, joi­ta en kok­isi muuten kovin palk­it­se­vana. Tästä syys­tä palkkioon oikeutetut työl­listy­i­sivät var­maan hie­man mui­ta helpommin. 

    Kaiken kaikki­aan en jak­sa ymmärtää noi­ta temp­pu­ja, joil­la työl­lisyyt­tä pyritään paran­ta­maan. Työl­lisyys lisään­tyy, jos työ­paikko­ja syn­tyy lisää ja jos kaiken työn tekem­i­nen on kaikissa tilanteis­sa kan­nat­tavam­paa kuin tekemät­tä jättäminen.

    Toki ymmär­rän, että emme koskaan tule saa­maan niin rohkei­ta päät­täjiä, jot­ka uskaltaisi­vat tehdä todel­lisia muu­tok­sia jär­jestelmään. Työn tekem­i­nen ei tule siis koskaan ole­maan kan­nat­tavaa kaikissa tilanteis­sa. Mut­ta lopetet­taisi­in edes verora­ho­jen työn­tämi­nen noi­hin temppuihin.

  7. “Tosin tässä on sel­l­ainen point­ti, että kun val­tio antaa jollekkin parem­mat edut kuin toiselle, niin se efek­ti­ivis­es­ti heiken­tää sen toisen etu­ja, kos­ka val­tio ei luo mitään tyhjästä.”

    Tässä olisi siis ollut kysymys kokeilus­ta, ei mis­tään pysyvästä edus­ta. Kokeilti­in­han esimerkik­si tasokurssien pois­tamista 80-luvul­la jois­sakin kouluis­sa, vaik­ka muis­sa saman kun­nan kouluis­sa tasokurssit säi­lyivät. Niin ja se etu, mitä oppi­laat tästä kokeilus­ta sai­vat oli mui­ta koulu­ja pienem­mät ope­tus­ryh­mät. (Lamavu­osi­na­han sit­ten tasokurssit­to­muus jäi, mut­ta ryh­mäkoko­ja taas kasvatettiin).

  8. Osmo S:
    “Mitä se sin­ua hait­taa, jos naa­purisi saa parem­mat edut jos sinä kuitenkin saat entiset edut? ”

    Kir­jas­sasi Vau­raus ja aika kuitenkin esität näke­myk­sen, jon­ka mukaan tulo­erot ovat ongel­ma (mm.) sik­si, että ihmiset koke­vat pelin epäreiluk­si. Usein käyte­tyn kateus-argu­mentin (“pien­i­t­u­loiset ovat vain kateel­lisia”) kuit­taat kir­jas­sa aika nopeasti liian yksinker­tais­ta­vana. Minus­ta kir­joi­tat nyt kir­jasi kanssa ris­tiri­itaista tekstiä.

  9. Osmo S:
    “Mitä se sin­ua hait­taa, jos naa­purisi saa parem­mat edut jos sinä kuitenkin saat entiset edut? ”

    Kir­jas­sasi Vau­raus ja aika kuitenkin esität näke­myk­sen, jon­ka mukaan tulo­erot ovat ongel­ma (mm.) sik­si, että ihmiset koke­vat pelin epäreiluk­si. Usein käyte­tyn kateus-argu­mentin (”pien­i­t­u­loiset ovat vain kateel­lisia”) kuit­taat kir­jas­sa aika nopeasti liian yksinker­tais­ta­vana. Minus­ta kir­joi­tat nyt kir­jasi kanssa ris­tiri­itaista tekstiä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    “huo­mau­tan, että kyse oli puolen vuo­den kokeilus­ta. Jos eri­ar­vois­tu­mi­nen olisi pysyvää, tilanne olisi toinen.”

    Tässä on kyl­lä selit­te­lyn makua. Vas­tus­ta­masi palkkaerotkaan eivät ole mitään pysyviä asetelmia vaan muut­tuvat esim. suh­dan­tei­den, kil­pailu­ti­lantei­den ja henkilöko­htaisen suori­tus­ta­son myötä.

  10. Kyl­lä min­ua sen puolenkin vuo­den ajan haittaisi.. 

    Aivan mata­laot­saista jut­tua nyt suol­lat. Mitä täl­lä eri­ar­vois­tamisel­la on sen kanssa tekemistä, että joku on säästänyt itselleen jotain? Eli mitä tuo kansan­sutkau­tus nyt tuos­sa teki

    Ei yhtään mitään! ‘

    Mut­ta ei val­tio voi olla epäoikeu­den­mukainen vain “kokei­lu­mielessä”… Kokeil­laan vaik­ka, että kaik­ki kata­janokkalaiset vapaute­taan kun­nal­lisveros­ta pait­si Kata­janokankatu neloses­sa asuvat. 

    Eipä kai tämä sin­ua hait­taisi, net­to­tu­losi­han ovat ennallaan?

  11. “oma ehdokaani” kun­nal­lis­vaaleis­sa ajoi juuri tuo­ta empiri­aan perus­tu­vaa poli­ti­ikkaa, ns. Liv­ing Lab ‑ajat­telua.

    Toiv­ot­tavasti jotain täl­laista lähde­tään kokeile­maan myöhemmin.

  12. Kun­nis­sa tapah­tu­vat kokeilut, jois­sa siis “koe­henkilöinä” ovat kaik­ki yhden kun­nan asukkaat, kuu­lostaa kovinkin järkevältä. Arvon­ta kuu­lostaa edelleenkin pait­si epäoikeu­den­mukaiselta myös tehot­toma­l­ta kokeelta. 

    Perus­tu­lokokeiluista olen aina ollut sitä mieltä, että toisin kuin aina joskus esitetään, perus­tu­lokokeilu­ja ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi ainakaan aloit­ta vahvoil­la työt­tömyysalueil­la. Eiväthän esim. pohjoiskar­jalaiset edes halua perus­tu­loa, jos äänestyskäyt­täy­tymis­es­tä jotain voi tulki­ta. Perus­tu­lokokeilu olisi sen sijaan todel­la mie­lenki­in­toinen esim. tule­van Helsin­ki-Van­taa ‑yhdis­telmän alueel­la (Espoo eläisi ennal­laan ver­tailukun­tana). Nimeno­maan pääkaupunkiseudul­la, jos­sa on ihmisiä ja poten­ti­aal­isia mah­dol­lisuuk­sia myös lyhy­taikaisi­in ja pieni­palkkaisi­in töi­hin, perus­tu­lon dynaamiset vaiku­tuk­set tuli­si­vat parhait­en esiin.

  13. “Nurmek­ses­sa sovel­let­tu menetelmä työl­listi huonom­min kuin Van­taal­la kokeiltu!”

    Jos ottaisi ver­tailu­un Espoon ja Van­taan? Saman­laisia Helsin­gin kaupungi­nosi­a­han ne ovat, kai 😉

  14. Mik­si­hän se tont­tien arpomi­nen ei ase­ta ihmisiä eri­ar­voiseen ase­maan? Niis­sä arpa­jai­sis­sa liikkuu var­masti 100x suurem­mat summat.

  15. Sat­un­nais­t­a­mi­nen kuu­luu olen­nais­es­ti kaik­keen (oikeasti merkit­tävään) lääketi­eteessä tapah­tu­vaan tutkimuk­seen. Olen­naista on ver­tail­tavien ryh­mien samankaltaisu­us muil­ta kuin tutkit­ta­van muut­tu­jan osalta. Ilman sat­un­nais­tamista poti­lasjoukko­jen välille muo­dos­tu­via ero­jen ei voi­da osoit­taa johtu­van itse tutkit­tavas­ta muut­tu­jas­ta. Esimerkik­si jos ver­rataan kah­ta eri hoit­o­menetelmää siten että kah­ta eri hoitoa annetaan kahdessa eri sairaalas­sa, ver­tail­laan myös vält­tämät­tä sairaalo­ja ja niiden eri­laista poti­lasjoukkoa. Etenkin yhteiskun­tati­eteisi­in sovel­let­tuna tärkeää on myös että tutkimus tehdään ajal­lis­es­ti yhtaikaises­ti, jot­ta esimerkik­si suh­dan­nemuu­tok­set eivät sekoi­ta tuloksia. 

    Lisää voi lukea vaik­ka täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Randomized_controlled_trial

    Sylt­ty jo mainit­sikin että tont­tien arvon­ta aset­taa myös ihmiset taval­laan eri­ar­voiseen ase­maan. Samoin asuinkun­nis­sa esimerkik­si ter­vey­den­huoltopalvelu­jen saan­nis­sa voi olla ero­ja, veroäyri vai­htelee kun­nas­ta toiseen jne jne. Tasa-arvoisu­us on lop­ul­takin melko suh­teel­lista, mus­tan ja valkoisen lisäk­si har­maasävyjä riit­tää, ja tässä asi­as­sa näk­isin että poten­ti­aa­li­nen hyö­ty ajaa ohi koet­tu­jen haittojen. 

    Mum­moni kuoli joitain vuosia sit­ten jät­täen kahdelle lapselleen perin­nök­si mökin ja osak­keen. Per­in­tövero on sit­tem­min laskenut huo­mat­tavasti. Mis­sä tasa-arvo? Mikä tekee “ajal­li­is­es­ta eri­ar­voisu­ud­es­ta” on hyväksyt­täväm­pää kuin “paikallis­es­ta”? (Sel­ven­nyk­sek­si, en nyt oikeasti väitä että verot pitäisi takau­tu­vasti mak­saa takaisin, vaan argu­men­toin sen puoles­ta että ehdo­ton tasa-arvoisu­u­den vaa­timi­nen ei aina ole kovin järkevää.)

    Jos ja kun täl­laisia kokeilu­ja ale­taan tehdä (kuten toivon), voisi koet­tua epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta ehkä vähen­tää käyt­tämäl­lä ryh­mä­jaot­telus­sa arvon­taa sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­sen viimeisen numeron sijaan, jol­loin kukaan ei olisi deter­min­is­tis­es­ti toista huonom­mas­sa ase­mas­sa. Epäoikeu­den­mukaisu­u­den kokem­i­nen vähenisi var­maankin myös jos eri ryh­mien yhteiskun­nalle koitu­vat kus­tan­nuk­set eivät eroaisi toi­sis­taan. Tämä tosin saat­taisi rajot­taa liikaa tutkimusasetelmia..

  16. TILT!!!

    Hen­ri Wei­jo: Jos olisit ker­tonut ennen vaale­ja, että vihreis­sä on näin nerokas ehdokas, niin oma ääneni ei olis men­ny hukkaan wikipuolueelle. Ihan mah­tavaa! Tämä ketju on kyl­lä saanut min­ut pakah­tu­maan onnes­ta vaik­ka Osmo onkin yrit­tänyt vähän hiekoittaa…

    Tjm: Osmo selit­ti jo mik­si kun­nis­sa tapah­tu­vat kokeilut on han­kalia. Aineis­too on vaikea yleistää pätemään koko val­tios­sa. Joku keino voi toimia just vaik­ka siel­lä Nurmek­ses­sa. Jos tästä vede­tään johtopäätös, että se sopii myös muual­la voidaan men­nä kun­nol­la metsään.

    En ymmär­rä kuitenkaan täl­lais­ten kokeilu­iden kri­ti­soin­tia tasa-arvom­ielessä, kun suurin osa mei­dän poli­ti­ikas­ta keskit­tyy juuri epä­tasa-arvoisu­u­den luon­ti­in. Ote­taan joku ihmis­ryh­mä jos­ta päätetään, että heille kuu­luu enem­män resursse­ja kuin muille (esim. maanvil­jeli­jät, yksin­huolta­jat, telakka­te­ol­lisu­us) ja sit­ten niitä resursse­ja ote­taan muil­ta ja annetaan näille. Tässä kokeessa ryh­mä on vaan valit­tu satunnaisesti.

  17. Minkälaisia etu­ja olti­in kokeessa tarjoamassa?

    Jos se oli muo­toa “työl­listynyt saa kolme paket­tia hirvit­tävän pahaa Elan­non kahvia, lef­falip­pu­vi­hon ja anorakin”, tulk­in­taa on vaikea ymmärtää. Tai jos laki kieltää tämän, lakia on syytä muuttaa. 

    Jos taas kyseessä on merkit­tävä rahalli­nen panos tai tilanne, joka käytän­nössä tekee työ­nan­ta­jalle fik­sum­mak­si palkata par­il­lise­na kuin parit­tomana päivänä syn­tyneen, men­nään jo mielestäni suo­hon. Tai jos työn­tek­i­jälle annet­tu rahalli­nen etu on niin suuri, että hänen kan­nat­taa ottaa vas­taan myös palkko­ja ja työe­hto­ja polke­vaa työtä vain tuon bonuk­sen saadakseen. 

    Työl­listymi­nen ja työl­listymät­tä jäämi­nen ovat ihmiselämän vinkke­listä san­gen suuria asioi­ta, ja jos asetel­ma raken­netaan siten, että hyvään kori­in arvo­tut käytän­nössä työl­listyvät ja muut eivät, ymmär­rän tilanteen kohtuuttomuuden.

  18. Lyötäisi­in 500 euroa kouraan ja sanoit­taisi­in päälle, että ton­ni tulee vielä kouraan kun löy­dät itselle­si vähin­tään puolen vuo­den mit­taisen työsuhteen.

    Utopi­aa­han tuo yo. on mut­ta tup­paa joskus har­mit­ta­maan, kun hallintoa on niin pirusti kerät­ty työt­tömien ympärille nol­lapro­jek­tei­hin, joil­la ei juurikaan saa­da työl­lis­tet­tyä työt­tömiä edes näen­näisi­in töihin.

  19. Lääketi­eteel­lisessä (kaikessa) tutkimuk­ses­sa perusasetel­ma on: “Emme tiedä, selvitämme”. Poli­ti­ikas­sa kaik­ki tietävät kaiken. Kun kaiken tietää on tutkimi­nen turhaa.

  20. Tääl­lä puhutaan edelleen lil­lukan­var­sista. Näis­sä työl­listämiskokeilus­sa ym. kohderyh­mä on aivan väärä, kan­nusti­non­gel­ma on aivan mar­gin­aa­li­nen. Meil­lä on ollut noususuh­danne, jos­sa on vallinnut täys­töl­lisyys (ns. M. Fried­man­lais­ten kri­tee­rien mukaan, ja muidenkin). Jäl­jelle jäänyt pitkäi­aikaistyöt­tömyys (n.90%) on johtunut siitä, että noin viidel­lä pros­en­til­la työl­lis­es­tä työvoimas­ta on niin vaka­va päi­hde- tai mie­len­ter­veysongel­ma, että työl­listymi­nen avoimille työ­markki­noille on mah­do­ton­ta. Uskokaa jo. Tämä joukko tulisi läh­es ilmaisek­si töi­hin, jos pysty­isi. Olen itse ehdot­tan­nut SATA-komitealle hie­man eri­laisia lääkkeitä, jos­sa keski­tytään sairauteen, eikä oireisi­in. Kat­sokaa tilas­to­ja. Kyl­lä päi­hderi­ip­pu­vu­us on voimakkaam­paa kuin sat­un­nainen ns. kan­nustin, ja vie siis kan­nus­ti­men tehon. Työvoima­hallinnon avuk­si tarvi­taan vahvo­ja hoitop­uolen väliintuloja.

  21. Eli­na kir­joit­ti 28.11.2008 kel­lo 1:30

    “Osmo,

    Sin­un kan­nat­taisi lait­taa tähän jokin esimerk­ki, jon­ka avul­la asi­aa voisi arvioida.” 

    Moik­ka.
    En ole Osmo, mut­ta vas­taan silti. Tähän taisi liit­tyä jokin sanan­laskukin, mut­ta asiaan…
    Aikanaan, ‑90 luvul­la Uudenkaupun­gin telak­ka meni konkurssi­in. Paikallispoli­tikot päät­tivät, että telakkaa oli hoidet­tu väärin viimeiset sata vuot­ta ja ryhtyivät toimeen. Kaupung­in­hal­li­tus ja ‑val­tu­us­to päät­tivät jatkaa telakka­toim­intaa kos­ka näin taat­taisi­in sekä telakan toim­inta tule­vaisu­udessakin että telakkalais­ten toimeentulo.
    Lainatak­seni erästä kaikki­ti­etävää poli­tikkoa, niin näkee­hän sen sokea Reet­takin, ettei tuo voi onnistua.
    Niin­hän siinä kävi, ja nopeasti. Varo­ja, varo­ja mitkä olisi tarvit­tu kipeästi muual­lakin, poltet­ti­in täysin toiv­ot­tomaan yritykseen.
    Yritin, mutkan kaut­ta, kas kun en ollut kun­nal­lispoli­ti­ikasa mukana muu­ta kuin mak­sa­jana, enkä myöskään ole telakkainssi, vih­jail­la että elkää nyt hel­vetis­sä. Olisi tul­lut halvem­mak­si mak­saa telakan vak­i­naisille duunareille palk­ka suo­raan koti­in lisi­neen, mut­ta tämähän ei käy. Mon­es­takaan syystä.

  22. “Val­i­tu­il­la kokeilu­alueil­la työn­hak­i­jat oli­si­vat saa­neet eräitä etu­ja työl­listymis­es­tään satunnaisesti. ”

    Minkälaisia etu­ja tarkalleen ottaen?

    Sat­un­naisko­keet ovat hyvä jut­tu ja niitä pitäisi tehdä olet­taen, että joku on miet­tinyt huolel­lis­es­ti tilanteen läpi, sil­lä esim. lääketi­eteessä ja luon­non­ti­eteis­sä yleen­sä muiden muut­tu­jien vakioimi­nen on helpompaa.

  23. Mitä se sin­ua hait­taa, jos naa­purisi saa parem­mat edut jos sinä kuitenkin saat entiset edut?

    No vaik­ka sik­si että ihmis­ten ja ihmis­apinoiden luon­toon kuu­luu ihan biol­o­gise­na vais­tona saman­laisen kohtelun vaa­timus. Meis­sä on olen­toina sisään­raken­net­tu vais­to joka vaatii joko huonot edut kaikille tai hyvät edut kaikille, mut­ta mis­sään nimessä ei niin että huonot edut joillekin ja hyvät joillekin toisille.

    Jos koeapinoille antaa banaane­ja, molem­mat ovat tyy­tyväisiä, ja samoin jos niille antaa kurkku­ja, mut­ta anna­pa toiselle kurkku ja toiselle banaani niin kurkun saanut viskaa sen heti silmille­si. Huonom­pi palk­in­to — vaik­ka se olisi itsessään ns. toiv­ot­ta­va — aiheut­taa heti vihareak­tion sen anta­jaa vastaan.

    http://www.sciam.com/article.cfm?id=why-children-like-to-share

  24. Osmo sinä olet nyt ava­iase­mas­sa SATA-komite­as­sa! Run­no vihrei­den perus­tu­lo läpi. Se on läh­es oikea malli. Jos sitä ei saa­da nyt, menee taas pari sukupolvea mul­ti­in, ennen kun perus­tu­lo saadaan.

    Perusk­oulu oli muuten koulu­jär­jestelmän romu­tus­ta. Olen ollut sekä kansak­oulus­sa että perusk­oulus­sa, joten voin arvioi­da molem­pia. Eikö asia voitaisi tun­nus­taa ja pala­ta vaik­ka entiseen kansak­oulu­un? Ei kaik­ki halua lukea mais­tereik­si, eikä siitä oikein hyö­tyäkään ole.

  25. Jack kir­joit­ti 30.11.2008 kel­lo 14:30
    “Perusk­oulu oli muuten koulu­jär­jestelmän romu­tus­ta. Olen ollut sekä kansak­oulus­sa että perusk­oulus­sa, joten voin arvioi­da molem­pia. Eikö asia voitaisi tun­nus­taa ja pala­ta vaik­ka entiseen kansak­oulu­un? Ei kaik­ki halua lukea mais­tereik­si, eikä siitä oikein hyö­tyäkään ole.”

    Eivät kaik­ki luekkaan mais­tereik­si, mut­ta… kyl­lä kun­nol­lisen poh­jak­oulu­tuk­sen tarvit­see jokainen. Kansak­oulu oli, sotien jäl­keen, hätäratkaisu kun ei parem­paakaan ollut varaa. Nyt on. Ilman hyvää, tai edes tyy­dyt­tävää, poh­jak­oulu­tus­ta kielis­sä ja matemaat­ti­sis­sa aineis­sa on tuomit­tu luuseriksi.

  26. Tuo kokeilu kos­ki niin san­ot­tua työl­listymis­bonus­ta. Pitkään työt­tömänä olleelle olisi mak­set­tu työl­listymis­es­tä bonus­ta 500 euroa ker­ral­la tai toises­sa vai­h­toe­hdos­sa 100 euroa kuus­sa puolen vuo­den ajan. Lisäk­si oli tarkoi­tus kokeil­la tehotet­g­tu­ja työvoima­toimis­ton palveluja.

  27. “Pitkään työt­tömänä olleelle olisi mak­set­tu työl­listymis­es­tä bonus­ta 500 euroa ker­ral­la tai toises­sa vai­h­toe­hdos­sa 100 euroa kuus­sa puolen vuo­den ajan.”

    en kek­si mitään syytä mik­si kokeilus­ta ei saataisi järkevää tietoa. en usko, että esim. pitkäaikaistyöt­tömät laske­vat, että (varsinkin jos he saisi­vat vain 100e) kan­nat­taa vena­ta, kunnes tästä kokeilus­ta tulee käytän­tö, jol­loin odotet­tavis­sa on enem­män rahaa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.