Väestöräjähdys helpottaa?

Joskus 1970-luvul­la väestöräjähdys oli maail­man vaikein ja samal­la toiv­ot­tomin ongel­ma oli. Toiv­ot­tomin sik­si, ettei sille tun­tunut ole­van mitään tehtävis­sä. Väk­iluku kaksinker­tais­tui noin 40 vuodessa, eli 32 ker­tais­tui 200 vuodessa. Lop­ut­tomi­in tämä ei olisi jatkunut. Kuu­den­tuhan­nen vuo­den kulut­tua ihmiskun­ta muo­dostaisi pal­lon, jon­ka säde laa­jenisi val­on nopeudella…

Maail­man väk­iluku kasvoi vuon­na 1970 75 miljoon­al­la hen­gel­lä ja viime vuon­na 78 miljoon­al­la. Silti väestöti­eteil­i­jät suh­tau­tu­vat tähän rauhal­lis­es­ti ja pitävät väestöräjähdys­tä läh­es voitet­tuna ongel­mana.  Syn­tyvyys ei ole enää korkeal­la sik­si, että naiset syn­nyt­täi­sivät paljon lap­sia vaan vain sik­si, että syn­nytisiässä ole­via on niin paljon. Parhaan kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soaa mon­tako tyt­töä naiset keskimäärin syn­nyt­tävät. Tätä kut­su­taan net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vuk­si. Jos tuo luku on yli ykisi, väestö kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä ja  jos se on alle yksi, väestömäärä kään­tyy ennen pitkää laskuun.

Koko maail­man osalta net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun kehi­tys näyt­tää tältä

Yht­enäi­nen vii­va kuvaa toteu­tunut­ta kehi­tys­tä, katkovi­i­va on YK:n ennus­teen keskim­mäi­nen vai­h­toe­hto. Aika lähelle tas­apain­oa merk­it­sevää yhtä se on jo laskenut. Väestönkasvu näyt­täisi todel­la voite­tul­ta ongelmalta.

Kaikkial­la maail­mas­sa ei kuitenkaan mene näin onnel­lis­es­ti. Afrikas­sa tahti jatkuu läh­es ennal­laan. Syn­tyvyys on alen­tunut, mut­ta aivan liian hitaasti. YK tosin ennus­taa syn­tyvyy­den alen­tu­van vuo­teen 2050 men­nessä, mut­ta se on vain ennuste ja sitä ennen Afrikan väk­iluku ehtii nous­ta tolkut­tomasti yli maanosan kan­tokyvyn —  kan­tokyvyn, jota ilmas­ton­muu­tos vielä alen­taa. Enkä ker­takaikkises­ti löy­dä ratkaisua tähän ongel­maan. Erään­lainen ratkaisu sekin tietysti on, että Kon­gon sisäl­lis­so­das­sa on kuol­lut jo yli viisi miljoon­aa ihmistä.

 

Varsi­nainen yllä­tys on kuitenkin Iran, jon­ka syn­tyvyys näyt­tää tältä.

Tämä on maail­man nopeimpia syn­tyvyy­den alen­e­misia. Kos­ka se alkoi? Heti islamistisen val­lanku­mouk­sen jäl­keen! Mitä ihmettä!

54 vastausta artikkeliin “Väestöräjähdys helpottaa?”

  1. (Hie­man aiem­man keskustelun toistoa)

    Var­mas­tikaan väestöräjähdys ei ole enää niin toiv­o­ton ongel­ma, kuin miltä se 1970-luvun tilas­to­jen val­os­sa sil­loin näyt­ti, mut­ta on se silti edelleen hyvin merkit­tävä ongel­ma. Absolu­ut­ti­nen väestömäärän kasvu on kuitenkin se tek­i­jä, mikä kas­vat­taa painet­ta hyö­dyn­tää luon­non­ti­laisia aluei­ta asumiseen/maanviljelyyn, ja nykyisel­lä kehi­tyk­sel­lä tulee myös pahen­ta­maan vesip­u­laa, kun Aasian ja Afrikan ongel­mallis­ten aluei­den jo nyt niukko­jen resurssien tarve ja kysyn­tä kas­va­vat. Myös nuoriso­työt­tömyys on yhä kas­va­va ja kär­jistyvä ongel­ma ja sosi­aal­is­ten ris­tiri­ito­jen aiheut­ta­ja, kun työ­markki­noille on tulos­sa paljon enem­män ihmisiä, kuin mitä markki­noil­la on nykyke­hi­tyk­sel­lä tar­jo­ta työ­paikko­ja. Lähi-idän koulutet­tu­jen nuorten nais­ten työt­tömyyspros­ent­ti on täysin järkyttävä.

    Väestönkasvu­un liit­tyy myös demograafinen dynami­ikkansa. Iranis­sa kaupunkien nuoret opiskel­e­vat ja siirtävät per­heen perus­tamista ja las­ten han­k­in­taa. Köy­häl­lä maaseudul­la kehi­tys ei kul­je samaa reit­tiä. Toiv­ot­tavasti tämä ei joh­da siihen, että van­hoil­lis­ten osu­us väestöstä kasvaa.
    Aasi­as­sa Kiinan väk­iluku tulee ennen­pitkää kään­tymään lasku­un, net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on jo laskenut alle 1:n. Mut­ta mm. Pak­istanin tilanne ei vaiku­ta lähellekään yhtä lupaaval­ta. Int­ian väk­ilu­vun arvioidaan läh­es tuplaan­tu­van nykyisestä.
    Afgan­istanin syn­tyvyys taisi olla jopa maail­man korkein, ainakin korkeimpia. n. 8 las­ta naista kohden. Mus­lim­i­maista tosin Azer­baidzan on jo alle net­tou­u­si­u­tu­misen. Selkeä kor­re­laa­tio väestön uskon­nol­lisu­u­den kanssa näyt­täisi ole­van aika vah­vasti toden­net­tavista. Lähi-Idässä on tul­tu alas “Afrikan luvuista”, mut­ta naiset syn­nyt­tävät silti edelleen n. 3 las­ta. Maaseu­tu­jen van­hoil­liset kaupunkien lib­er­al­isoitu­vaa väestöä enem­män. Iran on kansaltaan alueen lib­er­aalein mus­lim­i­val­tio, joten Iranin luke­man laskem­i­nen ensim­mäisenä noinkin alas vaikut­taisi johdonmukaiselta.

    Täl­lainen väestö­dy­nami­ik­ka on oma kehi­tyskulkun­sa myös EU-alueen sisäl­lä, kuten USA:ssakin ja Etelä-Amerikassa.

    Maail­man väestö tulee vuon­na 2050 näyt­tämään etniseltä ja maail­mankat­so­muk­sel­liselta koos­t­u­muk­seltaan hyvin eri­laiselta kuin mitä se on tänäpäivänä. 

    Merkit­tävä osa suurista nisäkkäistä on sukupu­ut­touhan alla. Aasian suuret kiss­ape­dot ja Afrikan ihmisapinat.

    Väestönkasvun aiheut­ta­mat sosi­aaliset ongel­mat voivat kas­vaa ympäristöl­lisiäkin ongelmia suurem­mik­si. Yhteiskun­tien taloudel­lisel­la ja sosi­aalisel­la kehi­tyk­sel­lä on tähän keskeinen vaiku­tuk­sen­sa. Kysymys on vähin­täänkin epävarma.

    Net­tou­u­si­u­tu­miskäyrät, niin paljon posi­ti­ivisem­mil­ta kuin ne näyt­tävätkin vuosikym­me­nien takaiseen ver­rat­tuna, anta­vat vääristyvän kuvan väestönkasvun mit­ta­suhteista ja väestönkasvun muo­dostamista ympäristöl­li­sistä ja sosi­aal­i­sista ongelmista. Konkreet­tis­es­ti vaikut­ta­va suure on väestön absolu­ut­ti­nen kasvu. On tietenkin osaltaan helpot­tavaa ajatel­la, että 40–50 vuo­den päästä sekin voi lop­ul­ta tait­tua (ei ainakaan ennem­min), mut­ta sitä ennen maail­mal­la on hyvin mon­en­laisia ja vakavia ongelmia ratkot­ta­vana väestönkasvun suhteen.

    Väestönkasvu on edelleen, val­on pilkot­tamis­es­ta huoli­mat­ta, yksi maail­man merkit­tävim­mistä ongelmista.

  2. En ymmär­rä, miten noi­ta ennustei­ta tehdään ja miten luotet­tavia ne ovat.

    Voisiko­han Iranin kehi­tys­tä selit­tää välil­lis­es­ti öljyn hinnalla?

  3. Ensin­näkään Kiinas­sa ei tule tapah­tu­maan suur­ta väestön­räjähdys­tä koska :

    1) Suuris­sa kaupungeis­sa ei ole tilaa useille lap­sille van­hempi­en­sa kodeis­sa. Asun­to­jen pienu­us takaa sen, että kaupungeis­sa ei ole käytet­tävis­sä iso­van­hempi­en apua las­ten hoi­dos­sa. Ainakaan per­in­teisen Kiinan tapaan hoitaa lapsia.

    2) Maaseudul­la menetel­lään kuten ennenkin, eli kaik­ki poikalapset ovat toiv­ot­tu­ja ja vira­nomais­tenkin mielestä poikalapset ovat etuoikeutet­tu­ja ja sal­lit­tu­ja tyt­tö­jen sijaan

  4. Ennus­teet eivät ole luotet­tavia, mut­ta tuo men­nyt kehi­tys on jok­seenkin tot­ta. Tuo Iranin kehi­tys on häkel­lyt­tävä, eri­tyis­es­ti kun se on tapah­tunut teokra­t­ian nous­tua val­taan. Öljyn hin­ta on tuona ajankjo­htana ollut sekä korkeal­la että matalalla.

  5. Iranin ja Irakin väli­nen sota alkoi samaan aikaan. Sinän­sä kum­mallista, että sodan jälkeistä piikkiä ei kuitenkaan näy.

  6. Teokra­t­ian nous­tua val­taan Iranin syn­tyvyys naista kohden nousi vielä n. 7 vuo­den ajan, arvi­ol­ta vuo­teen 1986 asti. Aya­tol­lah Khome­i­ni piti Shaah Reza Pahlavin 1967 aloit­tamia väestöo­hjelmia län­tisenä vaikut­teena ja kiel­si ne. Samoin ter­veystyön­tek­i­jöitä kiel­let­ti­in jaka­mas­ta ehkäisyvä­lineitä. Irakia vas­taan käy­dyn sodan aikana korkeaa syn­tyvyyt­tä pidet­ti­in tärkeänä men­estymis­strate­giana. Kun sodan pää­tyt­tyä 1980-luvul­la Iranin talous ajau­tui vaikeuk­si­in, val­taapitävät ymmär­sivät, että korkea syn­tyvyys tulisi estämään maan talouskasvun. Tämän joh­dos­ta 1989 aloitet­ti­in väestöo­hjel­ma, jon­ka lin­jauk­set oli­vat: nais­ten ei tulisi syn­nyt­tää alle 18 tai yli 35 vuo­ti­aina, nais­ten tulisi odot­taa ainakin 4 vuot­ta raskauk­sien välil­lä, per­heen ei tulisi han­kkia yli 3:a las­ta. Kun tähän yhdis­tetään se seik­ka, että pin­tansa alla Iran on osaltaan kansaa hyvinkin lib­er­aali ja seku­lar­isoitunut, niin luvut eivät ole täysin mah­dot­to­mia selit­tää, vaik­ka ne erit­täin yllät­täviä ovatkin.

  7. Väestöräjähdys saat­taa olla voitet­tu. Mikä lie­nee Maa­pal­lon kantokyky?

    Joskus tulee mieleen, että St. Matthew Islandin [1] porotkin luul­tavasti oli­si­vat ajatelleet vuo­den 1963 tienoil­la, että nyt menee hyvin kun syn­tyvyys on vähentynyt. 

    Linkkiä pelkääville tiivis­telmä St. Matthew Islandin poropopulaatiosta: 

    1944: 29 poroa tuoti­in saarelle
    1957: 1350 poroa
    1963: 6000 -”-
    1966: 42 -”-
    1990: 0 -”-

    [1]: http://www.energybulletin.net/node/2024

    Taitaa olla muuten vähän täl­läi­nen kehi­tys jo käyn­nis­sä osis­sa Afrikkaa. Kysymys kuu­luukin, jos alueelli­nen rom­ah­dus tulee, miten se hei­jas­tuu muuhun maailmaan?

  8. Afrikan/Lähi-idän mais­sa on muis­sakin vas­taavaa rajusti pienenevää syn­tyvyyske­hi­tys­tä, Alge­ri­as­sa, Tunisi­as­sa… Mut­ta, Iran on lievästi san­ot­tuna erikoinen maa, val­tiokon­ser­vatismin vastapain­ona (kaupunki)väestö on itseasi­as­sa paikoin hyvinkin lib­er­aalia. Nationis­sa (via aldaily.com) on mie­lenki­in­toinen artikke­li Irani­lais­es­ta sek­suaa­likult­tuurista (http://www.thenation.com/doc/20081215/secor/single):

    “…sto­ry is one of the gems buried in Mah­davi’s new book, Pas­sion­ate Upris­ings: Iran’s Sex­u­al Rev­o­lu­tion. Mrs. Erami’s tale encap­su­lates the wrench­ing trans­for­ma­tion of a soci­ety that, thir­ty years ago, attempt­ed to resolve its divi­sions and ambiva­lences by legal­ly and ide­o­log­i­cal­ly com­mit­ting itself to tra­di­tion over moder­ni­ty, even at the price of denial, repres­sion and loss. Today’s Iran­ian youth, espe­cial­ly those from the urban mid­dle and upper class­es, are no longer willing.

    “In a coun­try where run-of-the-mill dat­ing and fash­ion are ille­gal, extreme prac­tices have emerged in the pri­vate spaces occu­pied par­tic­u­lar­ly by well-off, het­ero­sex­u­al Tehrani youth. Mah­davi shows up at a par­ty, thrown by a mul­lah’s daugh­ter whose par­ents are out of town, that turns out to be a giant orgy. Small­er par­ties, too, fre­quent­ly become occa­sions for group sex. Out on the heav­i­ly policed city streets, young peo­ple cruise for anony­mous sex part­ners by pass­ing notes into the win­dows of neigh­bor­ing cars when they are stuck in traf­fic, or by dri­ving to poor neigh­bor­hoods where nobody will rec­og­nize them as they scour the side­walks for part­ners they hope nev­er to see again. Adul­tery, for women, is pun­ish­able by ston­ing in Iran, but ful­ly half of Mah­davi’s mar­ried, female research sub­jects are unfaith­ful to their hus­bands; for many of them, pick­ing up lovers is a reg­u­lar form of recreation.”

    Kun nuoriso tekee sitä mitä nuoriso nyt tekee, mut­ta viralli­nen ter­veysval­is­tus on mitä on, niin seu­rauk­set voi arva­ta. Täl­lä voi olla myös vaiku­tus­ta syntyvyyteen:

    “Less well known is that, for all their promis­cu­ity and seem­ing sophis­ti­ca­tion, many of these young Ira­ni­ans suf­fer from a lack of sex­u­al edu­ca­tion and resources that fits the offi­cial cul­ture of pious absti­nence rather than the actu­al one of loose­ness and risk. The birth con­trol method of choice among Mah­davi’s infor­mants is with­draw­al. Women who take the pill fre­quent­ly lack the most basic infor­ma­tion and take it only errat­i­cal­ly, depriv­ing them­selves of almost all of its effect. Con­doms are con­sid­ered so filthy and embar­rass­ing that even peo­ple who share florid details about their sex lives with Mah­davi blush at their men­tion, and no one wants to be seen request­ing them at a phar­ma­cy. AIDS, edu­cat­ed young Ira­ni­ans tell Mah­davi, is trans­mit­ted through vis­its to the den­tist or hair­dress­er, and oth­er STDs come only from a cer­tain unsa­vory sort of woman. While wealthy women can obtain abortions–illegal in most cas­es but com­mon, thanks to poor contraception–from sym­pa­thet­ic doc­tors at vast expense, poor­er women acquire on the black mar­ket pills or injec­tions meant for ani­mals. Mah­davi went to a back street where deal­ers sell these med­ica­tions, just to see how eas­i­ly they could be acquired. A deal­er sold her a vial of pills with­out the least instruc­tion on what to do with them. Physi­cians she inter­viewed told her that they see a great many women seri­ous­ly injured or ren­dered infer­tile by self-admin­is­tered abor­tions meant for animals.”

  9. Afrikas­sa tilanne todel­lakin on aika taval­la synkkä. Tavanomaisin asein käy­dyt ampumis­so­dat eivät ratkaise mitään, niis­sä tapetaan yleen­sä lähin­nä miehiä, joiden määrä ei juurikaan vaiku­ta seu­raa­van sukupol­ven kokoon. Etenkään Afrikas­sa, mis­sä mon­en vai­mon pitämi­nen on, jos ei paper­il­la, niin ainakin käytän­nössä, hyvin yleistä. 

    Afrikas­sa on kuitenkin toinen tek­i­jä, joka vaikut­taa ja se on HIV/AIDS. Afrikan vau­raimpi­in (BKT per capi­ta yli US$5000) mai­hin kuu­lu­vas­sa Botswanas­sa elin­iän­odote on alle 35 vuot­ta. Tilanne on samankaltainen koko Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa. Jos syn­tyvyys las­kee, niin väk­ilu­vun lisään­tymi­nen katkeaa hyvin nopeasti. 

    Ajatelkaa tuo­ta elin­iän­odotet­ta: siinä vai­heessa kun keskimääräi­nen Botswanalainen kuolee, moni suo­ma­lainen tekee vas­ta ensim­mäistä tai toista las­taan. Voitte vain miet­tiä, kuin­ka eri­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta on kyse.

  10. Mikä on maail­man yhteen­las­ket­tu kan­tokyky ihmispopulaatiolle?

  11. “Kun sodan pää­tyt­tyä 1980-luvul­la Iranin talous ajau­tui vaikeuk­si­in, val­taapitävät ymmär­sivät, että korkea syn­tyvyys tulisi estämään maan talouskasvun.”

    Tämä muuten osoit­taa, että uskon­to itsessään ei ole väestönkasvun pahin syylli­nen. Iranin uskon­nolli­nen johto huole­htii myös maal­li­sista asioista, mut­ta katolisel­la kirkol­la tai Yhdys­val­tain väistyväl­lä hallinnol­la ei täl­laista vas­tu­u­ta Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä ole.

  12. Tuo Tiedemiehen eli­na­jan­odete tun­tui niin hur­jan alhaiselta, että kat­soin YK:n sivuil­ta. Siel­lä botswanalais­ten odote on 50,7 vuot­ta ja sama miehillä ja naisilla. 

    Alhainen toki tämäkin.

  13. cob­bit: “Mikä on maail­man yhteen­las­ket­tu kan­tokyky ihmispopulaatiolle?” 

    Kan­tokyky riip­puu lop­ul­ta ennenkaikkea ener­gian saatavu­ud­es­ta. Jos ener­gian käyt­tö vaikeu­tuu ei maa­pal­lo elätä juuri ketään (suh­teessa nyky­pop­u­laa­tioon) — jos taas ener­giaa saataisi­in rajat­ta niin kan­tokyky kas­vaisi valtavasti.

    Nykyisessä ener­giati­lanteessa maail­mas­sa on mah­dol­lisu­us käyt­tää noin 3,5 mil­jar­dia hehtaaria tehokas­ta vil­jelysmaa­ta (kastelumah­dol­lisu­udet, maan sovel­tuvu­us ja sääolot siis ok) — nyky­isil­lä ravin­nonku­lu­tus­tot­tumuk­sil­la tuo määrä elät­täisi noin 8,5 mil­jar­dia ihmistä. Jos ihmiskun­ta siir­ty­isi kasvis­syön­ti­in (lihan­tuotan­to kulut­taa noin parikym­men­tä ker­taa enem­män maa-alaa tehokkaim­paan kasvis­vai­h­toe­htoon näh­den) niin määrä kas­vaisi arvio­tavas­ta riip­puen 15–50 miljardiin.

  14. Väestö kuitenkin kas­vaa vielä pitkään ja kan­nat­taisi miet­tiä minkälainen määrä ihmisiä olisi sopi­va, jot­ta pal­lollemme mah­tu­isi muu­takin kuin ihmis­la­jin näkökul­mas­ta suo­raan hyödyl­listä elämää.
    Voi hyvin olla, että peri­aat­teessa ja lasken­nal­lis­es­ti tääl­lä voisi elää tuo 8,5 mil­jar­dia nyky­isil­lä ruokailutottumuksilla.
    Tuo määrä kuitenkin saavutet­ta­neen aika pian ja valitet­tavasti ruokailu­tot­tumuk­set kehit­tyvät maail­man­laa­juis­es­ti muuhun kuin kasvi­s­pain­ot­teiseen suuntaan.
    Kaiken lisäk­si nykyi­nen ravin­non­tuotan­to eli maanvil­jelys perus­tuu pitkälti fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in. Ja sen sys­teemin kestävyy­destä tait­taa olla pakko olla huolissaan.
    Maa­pal­lon ja ihmis­la­jinkin his­to­ri­an näkökul­mas­ta tämä nykyi­nen tuotan­tosys­teemi­hän on ollut vas­ta silmän­räyk­sen mur­to-osan ajan olemassa.
    Jos Afrikan sijas­ta yrit­tää väkimääräkysymys­tä ajatel­la ihan koti­maas­sa tehty­jen havain­to­jen val­os­sa, synkke­nee mieli san­gen nopeasti.
    Nykyisel­lä pop­u­laa­ti­ol­la maamme, joka koko maa­pal­lon asut­tua pin­ta-alaa ajatellen lie­nee aika har­vaan asut­tua seu­tua, on melko kat­tavasti myl­lät­ty kaikkial­ta luku­un otta­mat­ta joitakin luonnonsuojelualueita.
    Tämä myller­rys eli met­sä­talous ja näi­hin päivi­in saak­ka laa­ja puun­jalostus­te­ol­lisu­us on kuule­ma ollut vält­tämätön­tä väestön elät­tämisen takia. Kuitenkin ravin­non­tuotan­toa varten meil­lä on noin kak­si miljoon­aa hehtaaria pel­toa eli reilusti alle 10 pros­ent­tia koko pin­ta-alas­ta. Lasken­nal­lis­es­ti se pel­tomäärä pystyy rav­it­se­maan kaik­ki suomalaiset.
    On mah­do­ton­ta päätel­lä kuin­ka suuri ongel­ma väestökasvu nyt ja muu­ta­man vuosikymme­nen tähtäyk­sel­lä on, mut­ta yksi asia on aivan var­ma: maa­pal­lol­la ei voi olla enem­pää ihmisiä kuin se pystyy rav­it­se­maan. Eli väestönkasvu pysähtyy luon­nol­lista tietä. Sik­si nuo ihmis­määrän vaiku­tuk­set muuhun kuin ihmisi­in ovat olen­naisia. Eikö ihmis­tenkään oloa kan­na­ta pelkästä lisään­tymisen ilosta tai markki­noit­ten paineesta liian tukalak­si tehdä.

  15. Käytin läh­teenäni Wikipedi­aa [1]. Sen tieto on ilmeis­es­ti van­hen­tunut­ta. Englan­ninkieli­nen wikipedia [2] antaa luvut
    1990: 64 vuot­ta, 2005: 34 vuot­ta, 2007: 50 vuotta,
    eli ilmeis­es­ti AIDS-ohjel­ma on saanut suuren määrän HIV-posi­ti­ivisia hoidon piiri­in ja/tai uudet tar­tun­nat lasku­un, kos­ka mikään muu ei selitä tuol­laista hyp­päys­tä. Käsit­tääk­seni luvut ovat CIA:n world fact­bookin luku­ja, joten niiden mit­taus­menetelmäkin on voin­ut vaihtua.

    Muis­sa eteläisen Afrikan mais­sa tilanne on kuitenkin erit­täin synkkä, Botswana taitaa olla se “pitkäikäisin” maa tuol­la alueel­la täl­lä het­kel­lä, muis­sa elel­lään siinä neljän kympin tietäville. 

    [1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Botswana
    [2] http://en.wikipedia.org/wiki/Botswana

  16. Botswanan yllät­tävän eli­na­jan­odot­teen nousu voi johtua siitä, että

    1) Tar­tun­nat ovat vähen­tyneet. Seli­tys on epäuskot­ta­va, kos­ka vaik­ka yhtään tar­tun­taa ei tulisi, kuolleisu­us jatkuu.
    2) AIDS:iin sairas­tunei­ta on alet­tu lääk­itä, jol­loin kuolleisu­us lykkään­tyy, ja nousee koh­ta uudestaan
    3) Ne jot­ka kuo­li­vat vuon­na 2005 eivät voi kuol­la enää vuon­na 2007. Tämä läh­tee ajatuk­ses­ta, että ne, joil­la on taipumus saa­da AIDS kuol­e­vat pois ja jäl­jelle jäävät vain ne, joil­la ei ole taipumusta.
    4) Väestökir­jan­pitoa on kehitetty.

  17. Tah­toisin kom­men­toi­da tätä:
    yksi asia on aivan var­ma: maa­pal­lol­la ei voi olla enem­pää ihmisiä kuin se pystyy ravitsemaan.
    Se on pitkäl­lä aikavälil­lä tot­ta, mut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä voi olla, että esimerkik­si fos­si­iliset polt­toaineet mah­dol­lis­ta­vat ruoan­tuotan­topi­ikin, jon­ka vuok­si pop­u­laa­tio kas­vaa merkit­tävästi — ehkä moninker­tais­es­ti — yli pitkän aikavälin kantokyvyn.

    Tämä ei vielä itsessään tarkoi­ta katas­trofia, kos­ka voi olla, että väestömäärä kään­tyy lasku­un ennen mitään ulkoi­sista syistä johtu­vaa rom­ah­dus­ta, kuten nälän­hätää tms. 

    Jos katas­trofiske­naario kuitenkin tulee, niin voi olla, että kan­tokyky las­kee pitkäaikaises­ti niin, että menee sato­ja tai tuhan­sia vuosia ennenkuin kan­tokyky saavut­taa entisen pitkän aikavälin tasonsa.

  18. Oman näköko­htani asi­aa on, että ihmiset — huolestues­saan väestönkasvun ongelmista — eivät riit­tävästi ota huomioon teknolo­gian kehi­tyk­sen antamia mah­dol­lisuuk­sia. Biotekniikka/geeniteknologiat/nanoteknologia jne.

    Veikkaisin, että per­in­teinen viljely/ kar­jan­hoito on aika epäte­hokas tapa tuot­taa ener­giaa ihmisen tarpeisiin. 

    Kehi­tysop­ti­mis­mi­ni voi tietysti perusteetonta..

  19. En nyt oikein ymmär­rä mitä Osmo tarkoit­ta sil­lä, että Afrikan kan­tokyky ei riitä. Esimerkik­si Kon­gon asukasti­heys on 25/km^2 joka on euroop­palaisit­tain pieni luku, ja varsinkin Aasi­aan suhteutettuna.

    En tiedä Afrikkalais­es­ta maat­aloud­es­ta yhtään mitään, mut­ta jotenkin kuvit­te­len että peru­songel­ma sikäli kun ruo­ka ei tuote­ta riit­tävästi on huono tuot­tavu­us, eikä maan tai veden puute sinänsä.

  20. Widi­pedia sanoi maail­man väk­ilu­vun olen nyt noin 6.5 mrd henkilöä. YK:n ja US cen­cus bureaun ennus­teet näyt­tivät väestönkasvun tasaan­tu­van 2050–2150 aikavälil­lä noin 9.5 mrd:iin. Kasvu syn­ty­isi pääasi­as­sa Aasi­as­sa 4:stä 5:een ja Afrikas­sa 1:stä 2:een mrd:iin. (Euroopas­sa väestön ennuste­taan vähenevän nykyis­es­tä noin 100 miljoonaa)

    Yksi tarkastelunäkökul­ma on maa­pal­lon kan­tokyky, kuten edel­lä on jo keskustel­tu. Toinen ja min­ulle uudehko näkökul­ma on sosi­aaliset, taloudel­liset ja kult­tuuril­liset muu­tok­set eri alueil­la. Tähän az taisi jo viita­ta heti ensim­mäisessä kir­joituk­ses­sa. Esim Afrikan väestön ennuste­taan kas­va­van 100% vuo­teen 2050 men­nessä! Kuu­lostaa aika vaikeal­ta yhtälöltä, etenkin jos sen yhdis­tää ilmas­ton­muu­tosen­nusteisi­in ko aluelle. Ja samal­la logi­ikalla jois­sain Afrikan mais­sa tilanne on var­masti keskimääräistä pahempi, ja jois­sain tietenkin parempi.

    Tähän asti olemme aina sopeu­tuneet muu­tok­si­in. Sopeu­tu­mi­nen ei aina liene help­poa, mut­ta jos­sain kohtaa on löy­tynyt uusi tas­apain­oti­la, kuten var­masti on väestönkasvun kohdal­la. “Worst case sce­nario” taitaa sit­tenkin löy­tyä ilmas­ton­muu­tok­sen puolelta. Eli ilmas­ton alet­tua (tai jos ilmas­to alkaa) läm­metä, niin mis­sä kohtaa löy­tyy uusi tas­apain­oti­la, johon läm­pen­e­m­i­nen lakkaa. 

    Taidet­ti­in men­nä aika kauas Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton toimi­val­lan ulkop­uolelle, mut­ta olisiko kuitenkin ole­mas­sa jotain käytän­nön toimia, jol­la tähänkin voisi helsinkiläisenä vaikut­taa. Vaikka­pa pohjo­is­maiset yhteiset kestävän kehi­tyk­sen “kaupunkisu­un­nit­telu­pe­ri­aat­teet”, joiden hyviä tulok­sia muiden maid­en kaupun­git voisi­vat kopioida.

  21. Cob­bit, lähi­t­ule­vaisu­udessa geen­ite­knolo­gian avul­la pystyt­täneen paran­ta­maan sato­ja, laa­jen­ta­maan vil­jelyalaa ei-suo­tu­isille (mm. kuiv­ille, kuumille, suo­lapi­toisille ja kylmille) alueille ja vähen­tämään tor­jun­ta-ainei­den ja lan­noit­tei­den aiheut­ta­maa ympäristökuor­mi­tus­ta. Jos siis poli­it­tista tah­toa moi­seen löy­tyy, tois­taisek­si­han poli­itikot ovat keskit­tyneet kosiskele­maan äänestäjiä geeni­fo­bian liet­somisel­la ja ylläpitämäl­lä ns. “puh­taan” ruuan­tuotan­non illuusiota. 

    Mitään ruuan­tuotan­non moninker­tais­tu­mista ei kuitenkaan ole aivan pian näköpi­iris­sä, mut­ta sel­l­aiseen ei näyt­täisi ole­van tarvettakaan.

  22. Mie­lenki­in­toinen, joskin itses­tään­selvä, inno­vaa­tio on aloit­taa vil­je­ly kaupunkien korkeis­sa raken­nuk­sis­sa keskel­lä kulut­ta­jia. Muu­ta­ma kymme­nen tuol­laista riit­täisi ruokki­maan Helsin­gin väestön, jos muis­tan oikein eli yksi tuot­taisi ruokaa noin 20 000:lle.

    http://www.verticalfarm.com/

    Visiois­sa hom­ma ratkai­sisi melkein kaik­ki maanvile­je­lyyn liite­tyt ongel­mat kastelus­ta fos­si­iliri­ip­pu­vu­u­teen ja lop­ul­ta pel­to­jen met­sit­tämisen kaut­ta maail­makin pelas­tu­isi. Samal­la vil­jelyala lisään­ty­isi ainakin teo­ri­as­sa moninker­taisek­si. Sato­jakin tulisi ympäri vuoden.

    Suurin ongel­ma liit­tyy kuulem­ma ener­giaan, mut­ta toki suun­nitelmis­sa on, että ver­tikaal­i­far­mit tuot­taisi­vat enem­män ener­giaa kuin kuluttavat.

    Sci­en­tif­ic Amer­i­can mukaan lukuisat tahot ympäri maail­maa ovat osoit­tanet kiin­nos­tus­ta ideaan.

    Noista keskimääräi­sistä elin­iän­odot­teista sen ver­ran, että käsit­tääk­seni mis­sään Afrikan maas­sa naiset eivät keskimäärin kuole hedelmäl­lisessä iässä vaik­ka eli­na­jan­odot­teek­si ilmoitet­taisi­inkin esim. 35 vuot­ta. Tämä johtuu tietysti siitä, että lap­sikuolleisu­us on — AID­Sis­takin johtuen — aika korkea, mikä alen­taa odotet­ta paljon.

  23. Voi olla, että jo nyt maa­pal­lol­la rav­i­taan run­saaseen öljyn käyt­töön perustuen enem­män ihmisiä kuin olisi viisas­ta pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä tehdä.
    Tätä tilan­net­ta voidaan vielä vahvis­taa esimerkik­si geen­imuun­telul­la tai muil­la tekniikoilla.
    Eri asia sit­ten on seu­raako tästä jotain yleis­es­ti myönteistä.
    Pienenä jeesustelu­na sopi­neen vaik­ka kysyä, että oliko maail­ma jotenkin kauhean huono ajan­laskumme alus­sa sen takia, että ihmisiä oli vain viitisen pros­ent­tia nykyis­es­tä kappalemäärästä?
    Huonom­pi se oli var­maan sik­si, etteivät ihmiset voineen pitää tai kom­men­toi­da blo­ge­ja, mut­ta toisaal­ta kiin­nos­ta­vat ajatuk­set sai­vat laa­jasti huomio­ta muil­la tavoin.

  24. Afrikan väestöräjähdys tosi­aan saat­taa lieven­tyä lähivu­osi­na kun ns. län­nen velan­ot­toon perus­tu­va talous aivan väistämät­tä sakkaa ja menet­tää kykyn­sä ylläpitää sitä val­tavin tulon­si­ir­roin suo­raan ja välil­lis­es­ti. Mut­ta jäähän meille vielä Intia ja osa muu­ta Aasi­aa ja E‑Amerikkaa.

  25. oliko maail­ma jotenkin kauhean huono ajan­laskumme alussa 

    Noista eli­na­jan­odot­teista tuli mieleen, että Rooman kaupungis­sa erään arvion mukaan poruk­ka eli keskimäärin parikymp­pisek­si ajan­lasku alun tienoilla. 

    Mah­taako nyky­maail­mas­sa löy­tyä paikkaa, jos­sa tuol­laista onnea pää­sisi kokeile­maan? No, ainakin keinotekois­es­ti sitä voi kokeil­la yhdis­tämäl­lä viemäriputken vesi­jo­htoon. Suuri kuolleisu­us kun joh­tui osin siitä, että Tiberin yläjuok­sul­la rikkaat ulso­ti­vat jokeen, jota ala­juok­sun köy­hät sit­ten käyt­tivät talousvetenään.

    Maaseudul­lakin kuolti­in nuorem­pana kuin nykyään köi­him­mässäkään kehi­tys­maas­sa mm. lääketi­eteen kehit­tymät­tömyy­destä ja rajoit­tuneista vil­je­ly­la­jeista johtuen. Lap­sia tehti­in niin paljon kuin vain ehdit­ti­in, mut­ta nälkä, tau­dit ja sodat tap­poi­vat niin, että väk­iluku kasvoi äärim­mäisen hitaasti.

    Tuol­laiseen eloon pääsee tutus­tu­maan nykyään etenkin Afrikas­sa, tosin sil­lä ero­tuk­sel­la, että nyt väk­iluku siis ei enää ole jämähtänyt liki paikalleen. Ja siitähän tämä väestöräjähdys on juuri johtunut, kun bar­baria on kohdan­nut sivistyk­sen eikä ole ehtinyt sopeu­tua, jos täl­lainen pro­vokati­ivi­nen kär­jistys sallitaan.

  26. Iranin tapaus on mie­lenki­in­toinen. Muu­ta­ma seik­ka: “Iranin kum­mallisuuk­si­in kuu­luu nais­ten 60 pros­entin osu­us yliopis­to-opiske­li­joista. Työelämässä naisia on vain 12 pros­ent­tia. Seli­tys on, että koulute­tut naiset ovat hyviä kotiäite­jä ja poikien kasvattajia.” (…)
    Seli­tys 1)
    Naiset koulut­tau­tu­vat pidem­pään, mikä tun­netusti (Euroopas­sa) las­kee net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua. ‘Pap­pis­val­las­ta’ huoli­mat­ta ‘maalli­nen’ poh­javire on Iranis­sa vah­va. Nykyi­nen val­ta ei vält­tämät­tä seiso vahvoil­la jaloilla.
    Seli­tys 2)
    Kult­tuuris­sa suosi­taan poikia (ja mitä siitä sit­ten seu­raa…) Lisäk­si on tuo ‘az’:n mainit­se­ma väestöo­hjel­ma, jol­la lap­silukua pyrit­tii rajoittamaan.
    Meil­la ns. län­si­mais­sa on jonkin ver­ran väärä käsi­tys Iranis­sa asu­vien arjen elämästä. USA:n puheet Pahan akselista ovat olleet tuke­mas­sa vääriä käsi­tyk­siä ja vaikeut­ta­neet oppo­si­tion toim­intaa. Tästä(kin) johtuen tule­va kehi­tys maas­sa voi olla hyvinkin arvaamatonta.

  27. Kysymys siis oli alun perin, että joh­tu­i­v­atko nuo kauheudet väen vähäisyydestä.

  28. Eli­na­jan odote Botzwanas­sa syn­ty­hetkel­lä. Aika raju lasku.

    Vuodet kaik­ki Miehet Naiset
    1950–1955 47,6 45,6 49,5
    1955–1960 49,6 47,7 51,5
    1960–1965 51,5 49,7 53,3
    1965–1970 53,3 51,5 55,0
    1970–1975 56,0 54,1 57,8
    1975–1980 59,3 57,2 61,2
    1980–1985 61,5 59,4 63,5
    1985–1990 63,6 61,4 65,7
    1990–1995 62,7 60,0 65,5
    1995–2000 52,6 50,0 55,1
    2000–2005 46,6 45,7 47,4

  29. T. Sip­ilä:
    “Voi olla, että jo nyt maa­pal­lol­la rav­i­taan run­saaseen öljyn käyt­töön perustuen enem­män ihmisiä kuin olisi viisas­ta pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä tehdä. Tätä tilan­net­ta voidaan vielä vahvis­taa esimerkik­si geen­imuun­telul­la tai muil­la tekniikoilla.”

    Tämä nyt kuu­lostaa siltä, että sinus­ta paras tapa rajoit­taa väe­stonkasvua olisi ruuan­tuotan­non vähen­tämi­nen ja siitä seu­raa­vat nälänhädät. 

    Mielestäni väestönkasvun hillit­semiseen tulee käyt­tää aivan mui­ta keino­ja. Koulu­tus ja hyv­in­voin­ti rajoit­taa väestönkasvua paljon tehokkaam­min kuin köy­hyys ja nälkä. Ruuan­tuotan­to pitäisi tehdä mah­dol­lisim­man tehokkaak­si, jot­ta kaik­ki ihmiset saadaan ruokit­tua mah­dol­lisim­man vähäl­lä ympäristön kuor­mi­tuk­sel­la. Tässä tehostamises­sa geen­ite­knolo­gia tulee ole­maan yksi keskei­sistä keinoista lihan­syön­nin vähen­tämisen ohella.

  30. FST:n Huntu­ja ja korko­kenkiä ohjel­masar­jas­sa oli eilen vuorossa Iran. Jak­so lähetetään uus­in­tana ensi keskivi­ikkona. Yhdel­läkään ohjel­mas­sa haas­tatel­luista 20–30 vuo­ti­aista lib­er­aaleista nuorista ei ollut vielä omia lap­sia. Miten lie lai­ta fun­da­men­tal­istien kohdalla?

    Iran on kyl­lä käsit­tämätön maa. Onko mikään toinen maa yhtä suurien maail­mankat­so­muk­sel­lis­ten ris­tiri­ito­jen repimä (en nyt tarkoi­ta niinkään etnistä vastakkainsettelua)?
    Tuos­sa FST:n ohjel­mas­sa heistä ei puhut­tu, mut­ta jotain sym­bol­isen vapaut­tavaa on ryh­mäsek­si­bileitä jär­jestävis­sä Iranin nuoris­sa, kun tietää mis­sä yhteiskun­nal­lises­sa kon­tek­stis­sa he hul­lut sitä tekevät.

    Toisaal­ta. Muu­ta­ma vuosi sit­ten tuli tele­vi­sios­ta doku­ment­ti jostakin irani­lais­es­ta syr­jäis­es­tä yhteisöstä (muis­taak­seni jol­lakin saarel­la), jos­sa nais­ten oli pakko käyt­tää kuonokop­paa. Nahkarem­meil­lä sidot­tu kiin­ni. Kuin aggres­si­ivis­ten koirien! Kat­se­le ja mieti siinä sit­ten vank­i­na elämääsi eteen­päin 50+ vuot­ta. Min­nekään et pääse ja mikään ei muu­tu. Kuonokop­pa rem­meil­lä kiin­ni. Täysin surrealistista.

  31. Väk­ilu­vul­la ei sinän­sä ole kauheasti muuten merk­i­tys­tä, mut­ta jos se on kovin pieni ja eri­tyis­es­ti har­va, niin erikois­tu­misen skaalae­dut menetetään. Krug­man (tämän vuo­den talouden nobelisti) on kir­joit­tanut näistä skaalaeduista.

    Maail­mas­sa ei var­maan kauheasti elin­ta­so lask­isi, jos väk­iluku olisi puo­let nykyis­es­tä, olet­taen, että kaupungis­tu­mi­nen jatkuisi nykyvauhtia.

  32. ”Ruuan­tuotan­to pitäisi tehdä mah­dol­lisim­man tehokkaak­si, jot­ta kaik­ki ihmiset saadaan ruokit­tua mah­dol­lisim­man vähäl­lä ympäristön kuor­mi­tuk­sel­la. Tässä tehostamises­sa geen­ite­knolo­gia tulee ole­maan yksi keskei­sistä keinoista lihan­syön­nin vähen­tämisen ohella.”

    Ensim­mäisek­si tietysti pitäisi kaiken­lainen ruuan haaskaami­nen saa­da lop­pumaan. Elin­tarvikekaup­po­jen tar­jon­ta voisi olla mah­dol­lisim­man monipuolisen ja yltäkyl­läisen sijas­ta siinä määrin rajoitet­tua, että viimeisen käyt­töpäivän kär­ryyn tulisi mah­dol­lisim­man vähän täytet­tä esimerkik­si liha- ja kalatuot­tei­ta jät­teisi­in toimitettavaksi.

  33. “Elin­tarvikekaup­po­jen tar­jon­ta voisi olla mah­dol­lisim­man monipuolisen ja yltäkyl­läisen sijas­ta siinä määrin rajoitet­tua, että viimeisen käyt­töpäivän kär­ryyn tulisi mah­dol­lisim­man vähän täytet­tä esimerkik­si liha- ja kalatuot­tei­ta jät­teisi­in toimitettavaksi.”

    Tämä vaatii järkevää asen­noi­tu­mista myös asi­akkail­ta: ostaa pois sen pian van­hak­si menevän, jos on aikeis­sa tehdä siitä samana tai seu­raa­vana päivänä ruokaa.

    Sparis­sa oli kiva tapa myy­dä samana tai seu­raa­vana päivänä van­henevaa alen­nuk­sel­la, mut­ta tämäkin hävisi, kun Spar vai­h­tui S‑marketiksi. Isol­la ketjul­la on vis­si­in varaa hävikkiin.

  34. “Noista eli­na­jan­odot­teista tuli mieleen, että Rooman kaupungis­sa erään arvion mukaan poruk­ka eli keskimäärin parikymp­pisek­si ajan­lasku alun tienoilla.”

    Keskimääräis­lu­vut eivät oikein anna hyvää kuvaa, kos­ka korkea lap­sikuolleisu­us vääristää sitä.

  35. az,

    Estikö se kuonokop­pa puhu­misen vai mitä tarkoi­tus­ta varten se oli? Tuskin ainakaan puremien ehkäimiseksi? 

    Erit­täin Tyh­mää Huumoria: 

    Tuol­lainen sys­tee­mi olisi kyl­lä var­masti tääl­läkin mon­en miehen mieleen. Tätä pal­staa varten tarvit­sisin sit­ten pakol­liset turk­isrukkaset vuorokau­den ympäri…

  36. saint:
    “Elin­tarvikekaup­po­jen tar­jon­ta voisi olla mah­dol­lisim­man monipuolisen ja yltäkyl­läisen sijas­ta siinä määrin rajoitet­tua, että viimeisen käyt­töpäivän kär­ryyn tulisi mah­dol­lisim­man vähän täytet­tä esimerkik­si liha- ja kalatuot­tei­ta jät­teisi­in toimitettavaksi.”

    Jos ruuan­tuotan­non ympäristö­vaiku­tuk­set siir­ty­i­sivät hin­toi­hin, lihan hin­ta toden­näköis­es­ti nousisi reilusti. Täl­löin kaup­pi­aille muo­dos­tu­isi enem­män moti­vaa­tio­ta vält­tää ympäristöä kuor­mit­ta­van ruuan hukkaamista.

    Mielestäni ruuan­tuotan­non tehostamisen keinot eivät ole toisi­aan pois­sulke­via (tyyli­in: ensin säästö, sit­ten geen­ite­knolo­gia). Kaik­ki tehokkaat keinot kan­nat­taa ottaa käyt­töön rinnakkain.

  37. Ville, esi­tit geen­ite­knolo­giaa ratkaisuk­si ruoan­tuotan­toon, ja että ongel­mana on poli­it­ti­nen tah­to. Var­masti näinkin, mut­ta olet­taisin että moni­la alueil­la ongel­ma ei ole maaperässä, tuho­lai­sis­sa ja ilmas­tossa, vaan talous- ja tuotan­topoli­ti­ikas­sa. Kahvia ei voi syödä, vaik­ka sen markki­nat rom­ah­taisi­vatkin. Sama kos­kee muutenkin rahakasvien tuotan­toon keskit­tyvää maataloutta.

  38. Komp­paan tomp­pelia. Kes­ki-ikä ei todel­lakaan tarkoi­ta tyyp­il­listä kuolinikää olo­suhteis­sa, jois­sa syn­tyvyys ja lap­sikuolleisu­us ovat korkeita.

    Itse olen taipu­vainen opti­mis­mi­in vil­je­lyte­knolo­gian kehit­tymisessä, esim. tuon ver­tikaalivil­je­lyn tyyp­pis­ten ideoiden suh­teen. Varsinkin vihan­nesvil­jelyssä myös urbaani ympäristö tar­joaisi nyt käyt­tämät­tömiä mahdollisuuksia.

  39. ??, olen aivan samaa mieltä siitä, että ruuan­tuotan­toon liit­tyy monia ongelmia, mm. nuo mainit­se­masi. Ei se geen­ite­knolo­gia tietenkään ole mikään sel­l­ainen patent­ti­ratkaisu, jol­la pois­te­taan maail­man epäoikeu­den­mukaisu­us, mut­ta kyl­lä sen avul­la on mah­dol­lista tehostaa ruuan­tuotan­toa huo­mat­tavasti. Kyseessä on teknolo­gian suo­ma mah­dol­lisu­us, jota voidaan käyt­tää joko rikkaiden rikas­tut­tamiseen, ympäristön suo­jelemiseen ja köy­hien ruokkimiseen tai se voidaan jät­tää käyt­tämät­tä, poli­it­tiset päätök­set määrit­televät sen miten toimitaan. 

    Ruuan­tuotan­non vahin­gol­liset vaiku­tuk­set ympäristöön ovat niin järkyt­tävän suuret, että minus­ta on tyh­mää olla käyt­tämät­tä kaikkia mah­dol­lisia keino­ja niiden min­i­moimisek­si. Kuten mainitsin jo aiem­min, oikeu­den­mukainen ja sol­i­daari­nen poli­ti­ik­ka, ruokailu­tot­tumusten muut­ta­mi­nen ja tuotan­to­tapo­jen tehost­a­mi­nen eivät suinkaan sul­je toisi­aan pois, kaikkia voidaan edis­tää samanaikaises­ti. Tämä tun­tuu ole­van geen­ite­knolo­giaa dog­maat­tis­es­ti vas­tus­taville ympäristöjär­jestöille vaikeasti hah­motet­ta­va asia.

  40. Noista eli­na­jan­odot­teista tuli mieleen, että Rooman kaupungis­sa erään arvion mukaan poruk­ka eli keskimäärin parikymp­pisek­si ajan­lasku alun tienoilla. 

    Se tai olla tosi­aan sel­l­ainen arvio, ja esit­täjäkin saat­toi olla jonkun muun asian tun­ti­ja kuin his­to­ri­an. Toki sen ajan lap­sikuolleisu­us­lu­vut oli­vat var­masti korkei­ta. Tosi­asi­as­sa Rooman kaupungis­sa oli jo 2000 vuot­ta sit­ten san­i­taa­tion taso vesi­jo­htoi­neen taa­tusti keskimäärin korkem­pi kuin Afrikan kul­ta­mu­na­mais­sa nykyään, vielä mei­dän anta­mamme suun­nat­toman kehi­tys­a­pu­panok­sen jälkeen.

    Itse asi­as­sa olen täysin var­ma että muinaises­sa Roomas­sa, tarkoi­ta täl­lä koko val­takun­taa, ainakin rooman kansalais­ten elinikä oli selvästi korkeampi kuin afrikkalais­ten nykyään. Ja jopa infra oli osin tähän päivään saak­ka säi­lyneine tei­neen, raken­nuksi­neen, vesi- ja viemäriverkos­toi­neen ja sil­toi­neen parem­pi.. Mun mielestä tätäkin point­tia voisi het­ken miet­tiä kun huu­tavaa työvoima­pul­laa paikkaa­maan tarvi­taan niitä huippuosaajia.

  41. Kuinka­han mon­es ker­ta tämäkin tokaisuni esi­in­tyy tääl­lä eli väkimäärä ei yksin ratkaise vaan myös se, mitä se syö ja miten se muutenkin elää. Jos kaik­ki eläi­sivät kuten me, ei tänne mon­ta sataa miljoon­aa ihmistä mahdu.

  42. “Jos kaik­ki eläi­sivät kuten me, ei tänne mon­ta sataa miljoon­aa ihmistä mahdu.”

    Tätä väitet­tä kuulee usein, mut­ta kuin­ka perustelet sen? Minä väitän pro­vokati­ivis­es­ti vas­taan, että jos kaik­ki eläi­sivät niin kuin “me”, niin maail­man luon­to voisi nyky­istä parem­min. Esimerkik­si met­säalaa hakataan pelloiksi/asuinalueiksi ja eläimet ovat sukupu­ut­touhan alla jos­sakin muual­la kuin länsimaissa.

    Jos kaik­ki eläi­sivät niin kuin län­si­maalaiset, niin maail­man väk­iluku tulisi myös tasais­es­ti laske­maan 3 mil­jar­dia kohden, eikä olisi kohoa­mas­sa 10 miljardiin.

    Suurin ongel­ma olisi ehkä lihan­syön­ti, kos­ka pel­toalaa tarvi­taan niin val­tavasti kar­jan ruokkimiseen. Tämän seu­rauk­se­na lihan­hin­ta nousisi ja lihan kulu­tus henkeä kohden var­masti vähenisi. Myös kehi­tystyö eläin­ten lihas­ten kas­vat­tamisek­si ilman ko. eläim­iä nopeu­tu­isi­vat (mitenköhän veg­aan­it muuten suh­tau­tu­isi­vat tuol­laiseen lihaan?).

    Toinen ongel­ma oli­si­vat luon­non­va­rat. Uusi­u­tu­vien käyt­töön otta­mi­nen ja ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen nopeu­tu­isi­vat huo­mat­tavasti. Tutkimuk­seen panos­tet­taisi­in paljon nyky­istä enemmän.
    Mate­ri­aa­li­nen kulu­tus var­masti paineesta johtuen siir­ty­isi aikaa myöten enenevis­sä määrin imma­te­ri­aaliseen koke­musten, palvelu­iden ja datan kulut­tamiseen, kuten on jo nyt tapahtumassa.

    Jät­tei­den pros­es­soin­ti­in var­masti myös suun­nat­taisi­in enem­män määrära­ho­ja. Niitä määrära­ho­ja myös olisi paljon enem­män maail­man ollessa nyky­istä huo­mat­tavasti vau­raampi. Myös tutk­i­joi­ta olisi nyky­istä enemmän.

    Työt­tömyys olisi alhaisem­pi, lev­ot­to­muuk­sia olisi vähem­män. Sisäl­lis­so­tia ei olisi ollenkaan. Ter­ror­is­mi olisi men­nyt­tä maail­maa. Samoin uskon­nolli­nen fun­da­men­tal­is­mi. Naisil­la olisi vapaat oikeudet itseil­maisu­un ja sek­suaal­isu­u­teen. Kiinan ja Int­ian teol­lisu­u­den savupi­ipuis­sa olisi suo­dat­timet. Kaikkien ulot­tuvil­la olisi oikeus ter­vey­den­hoitoon, koulu­tuk­seen ym.

    Met­siä olisi rauhoitet­tu nyky­istä enem­män, sisävesistöjä puhdis­tet­taisi­in (vrt. kuin­ka Suomen järvet ovat puhdis­tuneet), luon­non­suo­jelu­alueet, kansal­lispuis­tot ym. oli­si­vat laa­jem­pia, vil­lieläimet nyky­istä konkreet­tisem­min rauhoitet­tu­ja. Tiik­erin ei tarvit­sisi häi­lyä sukupu­u­ton rajoilla.

    Maail­ma kyl­lä kek­sisi tien­sä ulos väli­aikaises­ta luon­non­va­ro­jen niukku­u­den aiheut­ta­mas­ta mate­ri­apu­las­ta ja kehit­täisi keinotekoisia mate­ri­aale­ja, ja lop­ut­tomi­in tois­tet­tavis­sa ole­via kier­rä­tyspros­esse­ja. Uusi­u­tu­va ener­gia jay­d­in­voima pyörit­täi­sivät yhteiskun­taa. Jät­teet pros­es­soitaisi­in. Ei olisi tarvet­ta haka­ta met­siä uut­ta istut­ta­mat­ta pel­loik­si. Kulu­tus myös vähenisi väestömäärän laskemisen myötä. Vapau­tunei­den pel­toalo­jen voitaisi­in antaa met­sit­tyä uudelleen. Vuo­den 2100 Kes­ki-Euroopas­sakin voisi olla laa­jo­ja erä­maa-aluei­ta muual­lakin kuin vuoris­tossa. Ensim­mäistä ker­taa useisi­in satoi­hin vuosiin.

    Län­si­mainen tieteel­lis-yhteiskun­nalli­nen kehi­tys on ollut kokon­aisu­udessaan erit­täin positiivista.

    Minä todel­la toivon, että yhä use­ampi ihmi­nen voisi saas­tut­taa, riistää ja elää kuten län­si­maalainen ihminen.

    (Dis­claimer: Tämä näke­mys ei ole täysin objektiivinen.)

  43. Jos kaik­ki eläi­sivät kuten me, ei tänne mon­ta sataa miljoon­aa ihmistä mahdu. 

    Just joo, tässähän tämä “Vihreä” ajat­telu taas oikein kitey­tyi… Mikähän MEISTÄ tekee niin paho­ja? Munkin mielestä kaik­ki TE viher­hörhöt voitte aivan rauhas­sa viha­ta mitä tah­hansa vaik­ka sit­ten sitä mys­tistä “ME” ele­ment­tiä, mut­ta mik­si te sotkette taval­liset suo­ma­laisetkin tähän surkeaan olkiukkoonne? 

    Kuinka­han moni Virheät de röö­da — puoluet­ta äänestänyt ymmärtää tämän tei­dän ajat­telunne yti­men: kateel­lis­ten kom­mu­nistien, omahyväis­ten ihmisvi­haa­jien, pseudoti­eteil­i­jöi­den sekä eri­lais­ten muiden vähem­mistö­jen karkkikaup­pa, jota pitää koos­sa ain­oas­taan mah­dol­lisu­us päästä nil­lit­tämään henkilöko­htais­es­ti itselle tärkeistä asioista ja viimekädessä ostaa itselle, kaik­ki alku­peräiset peri­aat­teet myymäl­lä, joku kiin­tiö­suo­jatyö­paik­ka. On todel­la harmil­lista että niin pieni osa äänestäjistä kyke­nee ajat­tele­maan itse mitään.

  44. Rooman asukkaiden, sekä kaupun­gin että val­takun­nan, eli­na­jan­odot­tei­ta on tutkit­tu his­to­ri­al­lis­es­ti, siis kir­jal­li­sista lähteistä, ja arke­ol­o­gis­es­ti. Rooman kaupungis­sa se oli varsin yleisen arvion mukaan noin 20 vuot­ta ja “maakun­nis­sa” muu­ta­man vuo­den enem­män. Köy­him­mässäkin kehi­tys­maas­sa luku on reip­paasti yli kolmenkymmenen.

    Ihan älytön­tä on luul­la, että esi­te­ol­lises­sa orjay­hteiskun­nas­sa infra olisi ollut parem­paa kuin nyky­i­sis­sä Afrikan maissa. 

    En ymmär­rä, mik­si täy­tyy itse ruve­ta arvaile­maan, miten asi­at saat­ta­vat olla, kun ker­ran puhutaan jostain, jos­ta hel­posti löy­tyy tukit­tua tietoa.

    Tai ei tarvitse edes googlata, kun het­ken miet­tii, mik­si väestö ei räjähtänyt muinaises­sa Roomas­sa mut­ta tekee niin nyky-Afrikas­sa. Sehän ei olisi käytän­nössä mah­dol­lista, jos Trav­el­lerin arvailut pitäi­sivät paikkaansa.

    Väestöhis­to­ria on kiehto­vaa vaik­ka sen peruslin­ja ono­vat varsin yksinker­tainen: ensin rajoitet­ti­in lap­silukua ja elet­ti­in suht pitkään, sit­ten kek­sit­ti­in maanvile­jelys, ruvet­ti­in tekemään malthusi­laisit­tain lap­sia ja elet­ti­in lyhyesti, sit­ten tehti­in teolli­nen val­lanku­mous ja elinikä syök­sähti ylös, kun tehti­in lap­sia vain omak­si ilok­si ja tuot­tavu­us alkoi liään­tyä väkimäärää nopeam­min. Vähän tari­naan pitää lisätä yksi­tyisko­htia, kuten vaikka­pa peruna, kai­vo, roko­tus ja ehkäisyvä­li­neet, mut­ta siinä se suuri lin­ja muuten on.

    Afrikas­sa ollaan maanvil­je­lyk­sen ja teol­lis­tu­misen (tai mod­ernisaa­tion) rajal­la, muual­la selvästi jo mod­ernin puolel­la joitain poikkeuk­sia lukuunottamatta.

  45. Ihan älytön­tä on luul­la, että esi­te­ol­lises­sa orjay­hteiskun­nas­sa infra olisi ollut parem­paa kuin nyky­i­sis­sä Afrikan maissa. 

    Tämä on tietenkin hie­man määärit­te­lykysymys, ei ollut roomaisil­la int­ter­net­tiä joten ne ‘rooma­laiskir­jeetkin’ piti paper­ille kir­joit­taa eikä niin kuin nige­ri­an­po­jat nykyään 🙂 Tosi­a­sia on kuitenkin se että Roomas­sa oli kat­ta­va päällystet­ty tiev­erkko sil­toi­neen, vakaa raha- ja ylipäätään talousjär­jestelmä jon­ka seu­rauk­se­na siel­lä ei esimerkik­si kuoltu joukot­tain nälkään, ja vaik­ka maanvil­je­lykään ei perus­tunut sil­loin tuon­tif­os­faat­tei­hin, fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in eikä edes Mon­san­ton paten­toi­tu­i­hin siemeni­in, mut­ta silti elin­tarvikkeet pääosan ajas­ta riit­tivät… Tämäkin on sitä infastruktuuria.

    Rooman kaupungis­sa se oli varsin yleisen arvion mukaan noin 20 vuot­ta ja .. 

    Viisaut­eni lähde, suomenkieli­nen wiki sanoo että 28 vuot­ta, ja siinä on var­maan orjatkin mukana. Lap­sikuolleisu­us oli kuten sanoinkin sil­loin tietysti val­taisaa.. Ymmärtääk­seni Roomas­sa ei ollut juurikaan vankilo­i­ta, vaan ran­gais­tuk­set pääasi­as­sa lyhen­sivät dra­maat­tis­es­ti tuomit­tu­jen elämän pitu­ut­ta.. Anti­ikin maail­ma oli toki kova, en epäile yhtään.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote

    Tai ei tarvitse edes googlata, kun het­ken miet­tii, mik­si väestö ei räjähtänyt muinaises­sa Roomas­sa mut­ta tekee niin nyky-Afrikas­sa. Sehän ei olisi käytän­nössä mah­dol­lista, jos Trav­el­lerin arvailut pitäi­sivät paikkaansa. 

    Jos ne eivät pan­neet koko ajan 🙂 Afrikkalaiset ja län­si­maalaiset poli­itikot ovat siis saa­neet aikaisek­si jär­jestelmän, jos­sa län­si­maid­en köy­hiltä ote­tu­il­la varoil­la tuote­taan mak­si­maa­li­nen määrä nälkää kär­siviä nuo­ria ja aikuisia Afrikkaan..? Min­un mielestäni tämä ei ole järkevää. 

    Muinainen Rooma ei saanut mis­tään “kehitys“apua ja oli näin tas­apain­os­sa väestön­sä kanssa, lisäk­si väestö kasvoi hal­li­tusti koko ajan. Afrikas­sa väestö palau­tu­isi tas­apain­oti­laan selvästi nyky­istä pienem­mäl­lä väestömääräl­lä mikäli tämä ns. “kehitys“apu lopetet­taisi­in. Myöskään muinaisel­la Rooma­l­la ei ollut jotain siir­to­lais­ten suku­laisilleen lähettämiä
    val­u­ut­tat­u­lo­ja joil­la olisi voin­ut tuo­da hyödykkeitä ulko­mail­ta, logis­ti­ik­ka ja tiedon­si­i­ir­to mak­soi mal­tai­ta ja ylipäätään käytän­nössä KAIKKI työ tehti­in lihasvoimal­la jne..

    Tarkoituk­seni ei ollut väit­tää että muinainen Rooma olisi ollut jonkin­lainen ihan­ney­hteiskun­ta tai edes kaikil­la mittareil­la parem­pi paik­ka kuin nykyi­nen Afrik­ka, mut­ta kyl­lä jos­sain on vikaa jos MONILLA mittareil­la 2000 vuot­ta van­ha sys­tee­mi oli parem­pi.. Eikö vain?

  46. “Me län­si­maalaiset” emme kyl­lä toi­mi luon­non­va­ro­jen suh­teen kovinkaan järkevästi edes oma­l­la kotip­i­hal­lamme, toisin kuin jotkut kom­men­toi­jat tääl­lä väit­tävät. EU:n kalas­tuski­in­tiöi­den ylit­tämi­nen vuosi toisen­sa jäl­keen lie­nee yksi selvä esimerk­ki tästä. Jos asi­aa ei saa­da kun­toon edes EU-maid­en kesken niin mitä toivoa on saa­da ryöstökalas­tus kuri­in jos­sain Afrikassa?

    Täl­lä het­kel­lä län­si­maat myös ulkois­ta­vat kulu­tuk­sen­sa ympäristö­vaiku­tuk­sia Aasi­aan ja Afrikkaan tehokkaasti, kun ruokaa ja tavaroi­ta tuo­daan sieltä tänne “meille”. Päästöt ja ongel­mat jäävät sinne “heille”. Mah­tavaa ja hienoa, omatun­to on puh­das ja kulu­tus voi jatkua ilman huo­lia ja murheita?

    “Mei­dän” todel­li­nen kykymme ja halumme ympäristöa­sioiden suh­teen mitataan siinä vai­heessa kun tavaroiden hin­taan sisäl­lytetään riit­tävästi rahaa negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten hoita­miseen meikäläisel­lä normis­tol­la. Siihen asti argu­men­toin­ti siitä kuin­ka tääl­lä ei juurikaan kuole eläim­iä sukupu­ut­toon, eikä ole iso­ja ympäristökatas­tro­fe­ja on vähän huter­al­la pohjalla.

    Vas­taavasti Ruotsin suun­nitel­ma luop­ua ydin­voimas­ta osta­mal­la sähköä esimerkik­si Suomes­ta on tätä samaa tekopy­hää hub­babub­baa. Tai joidenkin yri­tys­ten väit­teet siitä, että niiden toim­inta on “hiilid­iok­sidineu­traalia” — mitäs siitä että jonkun ali­hankki­jan toim­inta ei ole.

    Trav­eller niput­ti — var­maankin tarkoituk­sel­lisen provosoivasti — Vihreät kan­nat­ta­ji­neen “kom­mu­nis­teik­si, ihmisvi­haa­jik­si, pseudoti­eteil­i­jöik­si” ja niin edelleen. Tämä saat­toi pitää paikkansa joskus, mut­ta ei tai­da olla mitään nykypäivää. Nykypäivän Vihreisi­in kuu­luu entis­ten vil­la­pai­ta-ham­pu­usien sijaan/lisäksi paljon hyvinkin oikeis­to­lais­es­ti ajat­tele­via diplo­mi-insinööre­jä, mais­tere­i­ta ja ekonome­ja, jot­ka ovat jonkun suo­jatyö­paikan sijaan ihan oikeis­sa töis­sä. Ajatelkaa nyt — sel­l­ainen saat­taa istua puku pääl­lä ja skra­ga kaulas­sa tei­dän kanssa siinä seu­raavas­sa palaveris­sa vaik­ka heti Maanan­taina. Tai asen­taa teille jotain lait­tei­ta käyt­töön ensi viikol­la. Pelot­tavaa eikö totta? 

    (Vihreät oli muuten silmi­in­pistävästi kun­nal­lis­vaaleis­sa Kokoomuk­sen ohel­la niitä har­vo­ja puoluei­ta, joiden esit­teis­sä ja main­ok­sis­sa päästet­ti­in nuo­ria fik­su­ja ehdokkai­ta esille. Panos­tus nuori­in ehdokkaisi­in oli var­masti tietoinen val­in­ta molem­mil­ta puolueil­ta. Lop­putu­los onkin tiedossa.)

  47. Roomas­sa orjat oli­vat koti­maisia, meil­lä ne asustel­e­vat etupäässä köy­hissä mais­sa, vai mis­sä nämä mei­dän kaik­ki tek­sti­ilit, tilpe­höörit ym tehdään.

    Mikä oli sivu­men­nen kysyt­tynä orjien osu­us väestöstä anti­ikin aikoina. Var­maan blo­gin luk­i­joista joku tietää tai osaa kaivaa tiedon esille.

  48. Roomas­sa orjat oli­vat koti­maisia, meil­lä ne asustel­e­vat etupäässä köy­hissä mais­sa, vai mis­sä nämä mei­dän kaik­ki tek­sti­ilit, tilpe­höörit ym tehdään. 

    Ihan hyvä point­ti mut­ta kan­nat­taa muis­taa että nykyisessä taloudel­lises­sa jär­jestelmässä orjas­ta tulee isän­tä kun orja toimii oikein. Esimerkkinä vaikka­pa Japani joka on nous­sut krääsän ja rihka­man tuot­ta­jas­ta mei­dän kil­pailukyvyt­tömän kuplat­aloutemme rahoit­ta­jak­si, niin ja tietysti Kiina samoin vähän myöhem­min ja jo nytkin vaikkei työväestön ase­mas­sa hur­ramista olekaan. Kuka onkaan kenenkin orja 50 vuo­den kulut­tua jää nähtäväksi.

  49. En nyt tark­istanut, mut­ta rautaisen yleis­sivistyk­seni poh­jal­ta väit­täisin, että jopa puo­let väestöstä anti­ikin Roomas­sa oli­vat orjia. 

    Orjien ase­ma toki vai­hteli ja isän­nän kau­nis lem­pi­or­ja saat­toi olla parem­mas­sa ase­mas­sa kuin oma vaimo. Orja-sanal­la on eri­lainen kaiku nyt kuin silloin. 

    Orjil­lakin oli hier­arkiansa ja parhaim­mat orjat oli­vat ikään kuin arvostet­tua palvelusväkeä ja työvoimaa. Tosin he oli­vat tietysti vail­la ihmisoikeuk­sia ja puh­das­ta kaup­patavaraa. Mut­ta hei­dän ase­mansa per­heessä saat­toi olla jotain muu­ta kuin orjuuttavaa. 

    *******

    Olet­taisin että Trav­eller on infra-asiansa kanssa oike­as­sa. Roomas­sa oli erit­täin kehit­tynyt vesi- ja viemäriverkos­to, jäte­huolto, tiev­erkos­to ja jopa katuvalaistus. 

    Aivan var­masti parem­pi kuin paikoin Afrikkaa, jos­sa kakalla käy­dään maakuopas­sa kaivon vieressä..

    Elinikä oli alhainen korkean imeväis- ja lap­sikuolleisu­u­den ja mieli­v­al­taisen väki­val­lan vuok­si. Lääketiede oli sil­loin mitä oli..

  50. Eläköön orju­us!?

    Köy­hissä mais­sa (ylikansal­lis­ten) orjien keskimääräi­nen ase­ma on hei­dän sisko­jaan ja veljiään paljon parem­pi. Ensin­näkin työtä on. Työstä mak­se­taan keskimääräistä paljon parem­min maan tulota­soon näh­den. Työolot ovat keskimääräis­es­ti paljon parem­mat. Köy­hien maid­en asukkaik­si orjil­la menee hyvin. 

    Toki voi län­si­mais­es­ta näkökul­mas­ta näyt­tää siltä, että kuin­ka voidaan ihmisil­lä teet­tää työtä tuol­lai­sis­sa olo­suhteis­sa, tuol­laisel­la pal­ka­lla ja tuol­laisil­la etu­isuuk­sil­la. Vieläpä (tei­ni-ikäisiä) lap­si­akin mukana työssä. Ihmisoikeusrikkomus?

    Lyhyt kat­saus läheiseen slum­mi­in, paikalliselle plan­taasille tai kaupun­gin kaatopaikalle, näyt­tää kuitenkin kuin­ka hyväo­saisia useim­mat orjat ovat. Orjien ase­ma onkin kade­hdit­tu, ja kun paikko­ja uusille orjille vapau­tuu, ylit­tää työvoiman tar­jon­ta aina työvoiman kysynnän. 

    Köy­hät maat ovat ruven­neet houkut­tele­maan orjaisän­tiä maa­hansa, pel­loil­len­sa, aloit­tel­e­vaan teol­lisu­u­teen­sa. Plan­taase­ja rakentamaan.
    Tässä onnis­tuneet köy­hät maat ovat koke­neet ennen­näkemätön­tä talouskasvua, ja nyky­isin, eri­tyis­es­ti Aasi­as­ta, löy­tyy jo miljoonit­tain orjia, jot­ka asu­vat tilavas­sa asun­nos­sa, matkustel­e­vat ulko­mail­la ja hymy­ilevät lev­eästi golf-ken­täl­lä köpötellessään.

    Afgan­istanis­sa, yhdessä maail­man huonoiten voivim­mista maista, ovat per­in­teisiä afgan­istani­laisia mat­to­ja käsi­työnä kuto­vat naisor­jat nousseet yhteisöis­sään arvostet­tuun ase­maan. Län­si­maiset orjaisän­nät toki riistävät nais­ten työn todel­lista arvoa, ja myyvät hei­dän mat­to­jaan suurel­la voitol­la län­si­maisille osta­jille (yksi mat­to voi mak­saa jopa kym­meniä tuhan­sia euro­ja), mut­ta eipä jää orjanainenkaan aivan olemat­tomille tuloille. Hän voi yksinäänkin elät­tää per­heen­sä, vieläpä ruhti­naal­lis­es­ti paikallisi­in oloi­hin näh­den, ja hänen osaamis­taan arvostetaan.
    Kuka vapaut­taisi hänet orjuudestaan?

  51. “Muinainen Rooma ei saanut mis­tään “kehitys”apua ja oli näin tas­apain­os­sa väestön­sä kanssa, lisäk­si väestö kasvoi hal­li­tusti koko ajan. Afrikas­sa väestö palau­tu­isi tas­apain­oti­laan selvästi nyky­istä pienem­mäl­lä väestömääräl­lä mikäli tämä ns. “kehitys”apu lopetet­taisi­in. Myöskään muinaisel­la Rooma­l­la ei ollut jotain siir­to­lais­ten suku­laisilleen lähettämiä
    val­u­ut­tat­u­lo­ja joil­la olisi voin­ut tuo­da hyödykkeitä ulko­mail­ta, logis­ti­ik­ka ja tiedon­si­i­ir­to mak­soi mal­tai­ta ja ylipäätään käytän­nössä KAIKKI työ tehti­in lihasvoimal­la jne..”

    Taitaa olla trav­el­lerin his­to­ri­antun­neista aikaa?

    Rooman val­takun­ta ja kaupun­ki juurikin sai­vat, tai oikeam­min otti­vat, ‘kehi­tys­a­pua’. ‘Apu’ otet­ti­in veroina ala­maisil­ta tai lähetet­ti­in legioonat hake­maan sitä rajo­jen takaa. Kun ‘kehi­tys­a­pu’ oli raatanut itsen­sä lop­pu­un, niitä han­kit­ti­in lisää.

    Muis­taisin luke­neeni, että teol­liselle ajalle asti kaupun­git tarvit­si­vat jatku­vasti lisäväestöä estääk­seen väk­ilu­vun laskun tau­tien yms vuoksi.

    Anti­ikin Rooman ja nykypäivän Afrikan infra­struk­tu­urien ver­tailu on täysin älytön­tä. Olet­teko kuulleet teknolo­gian kehittymisestä?

  52. Taitaa olla trav­el­lerin his­to­ri­antun­neista aikaa?

    Kyl­lä, mut­ta ‘joopo­joon’ tun­nit lienevät vielä edessäpäin 🙂 Kor­jaan tek­stisi nykyaikaan, siihen se sopii paremmin:

    “Suomen val­takun­ta ja kaupun­ki juurikin sai­vat, tai oikeam­min otti­vat, ‘kehi­tys­a­pua’. ‘Apu’ otet­ti­in veroina ala­maisil­ta ja sit­ten lähetet­ti­in legioonit­tain maail­man­paran­ta­jia ja mui­ta utopis­ti­hörhöjä tuh­laa­maan sitä rajo­jen taa. Kun ‘kehi­tysavun’ mak­sa­jat eli taval­liset ihmiset oli­vat raata­neet itsen­sä lop­pu­un, otti­vat poli­itikot vielä rutkasti velkaa päälle ulkomailta.

    Muis­taisin luke­neeni, että teol­lisel­la ajal­la 3. maail­man kaupun­git tarvit­se­vat jatku­vasti lisäväestöä räjäyt­tääk­seen väk­ilu­vun taivaisi­in taudeista yms huolimatta.

    Anti­ikin Rooman ja nykypäivän Afrikan infra­struk­tu­urien ver­tailu on täysin älytön­tä. Olet­teko kuulleet että ennen infraakin tehti­in omara­hoit­teis­es­ti ja kunnolla?”

    Sit­ten kun luet ne lukion / yläas­teen kurssit his­to­ri­aa, niin huo­maat ettei se Rooma ollut vain kaupun­ki vaan koko sen ajan maail­ma. Tietenkin siel­lä kerät­ti­in vero­ja, niin muuten nyky­isinkin tehdään. Sit­ten kun menet töi­hin niin huo­maat kyl­lä asian. Vielä lisään etten sanonut että se anti­ikin maail­ma olisi ollut parem­pi tms. Tai itse asi­as­sa olisi­han siel­läkin puolen­sa, Eli­nan esi­in nos­ta­maa point­tia sievistä orjat­tarista miet­tiessä 🙂 jos en sit­ten soutaisi silmät puhkais­tu­ina kalee­ria Les­bok­sen ja Afrikan väliä.

  53. Yksi keino rajoit­taa väestönkasvua olisi taloudel­liset kan­nus­teet naisille raskaak­si­t­ulemisen vält­tämis­es­tä ja ehkäisyvä­linei­den levit­tämi­nen. Yksi mah­dol­lisu­us olisi esim. että rikkaat teol­lisu­us­maat takaisi­vat Afrikkalaisille naisille eläk­keen, jos nämä pidät­täy­tyvät saa­mas­ta enem­män kuin yhden lapsen 35–45 ikävuo­teen mennessä.

    Taloudel­lisia kan­nustei­ta voitaisi­in myös käyt­tää aiem­min. Esim. jokainen nainen, joka on täyt­tänyt 16v. saisi vähälap­sisu­us tukea, jos heil­lä olisi yksi tai vähem­män lap­sia. Use­am­man lapsen saami­nen vähen­täisi tai pois­taisi tuen.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.