Miten puolustaa lähikauppoja

1) Kaavoitus

Tärkein keino lähikaup­po­jen puo­lus­tamiseen on kaavoit­taa riit­tävän hyviä kaup­pa­paikko­ja riit­tävän suurille lähikaupoille. Helsingis­sä kaavoitet­ti­in aikanaan Kata­janokan kär­keen kolme noin 200 neliön kivi­jalka­kaup­paa,. joista yksi on jäl­jel­lä. Toinen yhtä pieni on van­hal­la puolel­la keskon pääkont­torin talos­sa. Tämän seu­rauk­se­na kata­janokkalaiset osta­vat ruokansa paljon keskus­tan suurista myymälöistä. Olisi ollut parem­pi kaavoit­taa yksi 600 neliön kaup­pa, kos­ka tavar­ava­likoima on Suomen EU-jäsenyy­destä seu­ran­neen rajo­jen avau­tu­misen jäl­keen kas­vanut räjähdysmäisesti.

Kaup­pa valit­taa, että kaavoit­ta­ja ei ymmär­rä, että kaup­paan pitää olla pääsy pait­si asi­akkail­la myös tavaraa tuovil­la autoil­la, mielu­um­min kau­pan takaa.

Hert­toniemen metroase­man luo kaavoite­tut kau­pat ovat hyvä esimerk­ki tästä. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei kaupunki­rak­en­teen­sa pilan­neil­la kaupungeil­la ole.  Jot­ta lähikaup­pa men­esty­isi, tarvi­taan tuol­laisia port­te­ja, joiden läpi jok­seenkin kaik­ki kulke­vat — tai tarvi­taan riit­tävän tiheä asu­tus, jot­ta käve­lyetäisyy­del­lä kau­pas­ta on tarpeek­si asu­tus­ta. Mat­tomaiseen kaupunki­rak­en­teeseen ei syn­ny hyviä paikko­ja lähikaupoille, jon­ka vuok­si kaup­pa keskit­tyy suuryksiköihin.

2) Ovela hinnoittelu

Lähikau­pan pitäisi hin­noitel­la pienet täy­den­tävät ostok­set kalli­ik­si ja suuret ostok­set halvoik­si. Lähikaup­pi­aal­la pitäisi olla oma bonusko­rt­tin­sa, jos­sa alle sadan euron kuukau­sios­tok­sista ei saisi mitään alen­nus­ta, Isom­mista ostok­sista saisi alen­nus­ta por­tait­tain niin, että yli 500 euron osalta alen­nus voisi olla vaik­ka kymme­nen prosenttia.

3) Ulkoisten kustannusten hinnoittelu

Jos yhteiskun­ta sälyt­täisi ruuhka­mak­suil­la tai jotenkin muuten suuryk­siköi­den mak­set­tavak­si ne ulkoiset kus­tan­nuk­set joi­ta niistä aiheutuu, lähikau­pan kil­pailu­ti­lanne olisi parempi.

4) Nettikaupan noutopiste

Elin­tarvikkei­den net­tikaup­pa voi organ­isoitua niin, että kaup­pias kul­jet­taa tilatut tavarat koti­in. Tämä edel­lyt­tää ymmärtääk­seni, että jokaisel­la on talon alak­er­ras­sa (ker­rostalos­sa siis) lukolli­nen jääkaap­pi, johon kaup­pi­aal­la on avain. Espoon Suurpel­toon kai täl­laista jär­jestelmää on ainakin kaavail­tu, mut­ta olin jostain lukev­inani, että siitä ollaan luovut­tu. En usko, että tämä toimii, kos­ka se vaatii liikaa suunnitelmallisuutta.

Luon­te­vampi vai­h­toe­hto on, että lähikaup­pa toimii net­tikau­pan noutopis­teenä. Lähikau­pan tavanomaiseen valikoimaan kuu­lu­vat tuot­teet oste­taan taval­liseen tapaan, mut­ta lam­paan­paisti tai tuore ton­nikala tilataan netin avulla.

43 vastausta artikkeliin “Miten puolustaa lähikauppoja”

  1. “Lähikau­pan pitäisi hin­noitel­la pienet täy­den­tävät ostok­set kalli­ik­si ja suuret ostok­set halvoik­si. Lähikaup­pi­aal­la pitäisi olla oma bonusko­rt­tin­sa, jos­sa alle sadan euron kuukau­sios­tok­sista ei saisi mitään alen­nus­ta, Isom­mista ostok­sista saisi alen­nus­ta por­tait­tain niin, että yli 500 euron osalta alen­nus voisi olla vaik­ka kymme­nen prosenttia.”

    Ei, ei ja ei. Ei bonusko­rt­te­ja eikä muitakaan suurten ketju­jen käyt­tämiä omituisuuksia.
    Ei pikkukau­pas­sa tarvitse olla kaikkia sort­te­ja ja kaik­il­ta valmis­ta­jil­ta. Riit­tää kun on perus­va­likoima perushin­nal­la. Lisää valikoimaa kaup­pias tilaa asi­akkaiden toivei­den ja ostokäyt­täy­tymisen perusteella.
    Tiedän kak­si pien­tä kivi­jalka­kaup­paa jot­ka molem­mat pär­jä­sivät täl­lä, jos jotain ei ollut sitä tilattiin.
    Molem­mis­sa vai­h­tui kaup­pi­aat, syys­tä tai tois­es­ta. Valikoimat rom­ah­ti­vat ja laatukin oli sitä mitä nyt sat­tui. Ei men­nyt kauaa kun asi­akkaatkin vai­h­tu­i­v­at. Ennenn sieltä haet­ti­in kaik­ki tarvit­ta­va, viimeik­si kun ohi menin, ulos kan­net­ti­in lähin­nä mäyräkoiria.

  2. Hyvä kir­joi­tus! Kaik­ista neljästä kohdas­ta samoil­la linjoilla. 

    Mitä ove­laan hin­noit­telu­un tulee, kaup­pias voisi oman bonusko­rtin sijas­ta luva­ta vaik­ka 10% alen­nus­ta (tai jopa enem­män) ostosten 100 EUR ylit­tävästä osasta.

    Net­tikau­pan noutopiste — Asi­amies­posti­na toim­imi­nen tap­paisi muu­ta­man kär­päsen yhdel­lä iskul­la. Jo täl­lä het­kel­läkin Itel­la vas­taa ruoka.net:in toim­i­tuk­sista, joten se var­masti mielel­lään kehit­täisi roo­li­aan päivit­täis­tavarakau­pan jake­li­jana. Ja asi­akkaalle arvoa kas­vat­taisi se, että samal­ta luukul­ta voisi hakea ei vain tuore­ton­nikalat, vaan myös net­tioste­tut CD:t, musi­ikkisoit­timet, vaat­teet, kir­jat jne.

  3. jep-jep. Tuol­laista net­tika­pan palvelupistt­tä on mietit­ty myös Jätkäsaa­reen. Eli että ohjel­mallis­es­ti ja vaa­dit­taisi­in talon­rak­en­tamisen yhtey­dessä täl­laisia palve­lu­tilo­ja raken­nusten alak­er­toi­hin. En kyl­lä itsekään usko että toimii. Kylmäsäi­ly­tys­ti­lan mitoi­tus tulee heti koh­ta ongel­mallisek­si, jos kaik­ki kek­sivät yhtäkkiä käyt­tää täl­laista palvelua.
    Taikin prof­fa, Jar­mo Suomi­nen muis­taak­seni, tote­si myös että jenkkilässä tämä palvleu­muo­to on oikeasti tarkoit­tanut vain paket­ti­au­toli­iken­teen määrän kasvua kun kaik­ki liik­keet toimit­ta­vat tilauk­set per­ille asti.
    Parem­pi on ehdot­tomasti hyö­dyn­tää lahikaup­po­ja, joista voisi hakea sen oman kaup­pakassin ja sen mukaiset tavarat.

    Kata­jankalta vieläkin ottaa pan­nu­un sekin per­he, joka har­mit­teli lähikau­pan kuole­maa ja samaan hen­gen­ve­toon ker­toi hei­dän per­heesä tehneen ostok­sen­sa lauan­taisin Itäkeskuk­ses­sa. Lähikau­pas­ta oli haet­tu vain maidot…

    Auto­ton Jätkäsaari olisi ollut kiva jut­tu! Eikö voisi olla eri­laisik­si pro­filoitu­ja aluei­ta: net kun halu­aa vali­ta autot­to­muu­den, niille tehtäsi­in oma kaupun­giosa, ja net kun tarvit­see auton, niille tehtäisi­in mak­sulliset autopaikat liike­laitok­si­in, mak­saisi­vat itse sen parkkilystin ja autot­tomille kus­tan­net­taaisi­in vas­taavasti joukkoli­ikenne tavanomaista parempitasoisena.

    Jos kaik­ki se raha joka piilo­sub­ven­tiona annetaan omaa autoa hyö­dyn­täville, ohjat­taisi­inkin joukkoli­iken­teelle, niin kyl­lä olisi hyvä­ta­soinen julk­nen liikenneverkko!

    Samas­ta asi­as­ta­han kaup­po­jen sijoit­tamises­sakin on kyse: nyt kaup­pi­aat ovat vain siirtäneet sen viimeisen jakelumatkan asi­akkaille itselleen. Ja asi­akkaat menee hal­paan, ajaa tar­jousten ja valikoimien perässä kilometrikaupalla.

  4. Oletko var­ma, että kata­janokkalaiset halu­a­vat ostaa ruokansa kaupoista, jot­ka myyvät lähin­nä eineksiä?

    En tosin tunne sikäläis­ten kaup­po­jen laatu­ta­soa, mut­ta, jos ero on saman tyyp­pinen kuin Hakaniemessä (alepa tai val­in­tat­a­lo vs. alueen isom­mat mar­ketit, joista saa tuor­e­i­ta tuot­tei­ta, hal­li on sit­ten asia erikseen)ovat pienem­mät kau­pat heikoil­la, vaik­ka volt­te­ja tekisivät.

    Sinän­sä pieniä per­soon­al­lisia yksiköitä on syytä tukea suuria ja per­soonat­to­mia vas­taan, mut­ta sen voi tehdä omil­la kulu­tus­tot­tumuk­sil­laan, mikäli viit­sii. Moni on toki melko laiska tässäkin mielessä.

  5. Entäs kil­pailu?

    Näin esimerkik­si Hakaniemessä: S‑ryhmällä on Hakaniemen torin molem­mis­sa päis­sä S‑market ja kol­man­nel­la kul­mal­la Alepa, jota vastapäätä on Tradekan Val­in­tat­a­lo Sörnäis­ten Rantatiel­lä. K‑ryhmällä on myymälä aivan naa­puris­sa Haa­paniemenkadul­la sekä toinen Porthaninkadul­la. Uusi­na tulokkaina palvel­e­vat myös ketjui­hin kuu­lumat­tomat eksoot­tiset kau­pat. Alueel­la toimii lisäk­si kukois­ta­va tori ja eloisa kauppahalli.

    Lidlil­lä ei ole alueel­la myymälää, vaik­ka tuos­ta lähikaup­po­jen määrästä päätellen kysyn­tää ja ostovoimaa riit­täisi kosolti. Mik­si? Kos­ka ketjun edel­lyt­tämän myymäläpin­ta-alan kokoisia liike­huonei­ta on Hakaniemessä vain kak­si. Niistä molem­mis­sa toimii S‑market.

    Toimi­iko Hakanimessä kil­pailu? Kyl­lä, mut­ta ei täysin, kos­ka yhdel­lä kaup­paryh­mäl­lä on niin voimakas asema.

    Hakaniemeläisiä tuskin näkyy kehä­mar­keteis­sa val­taisas­ti, kos­ka kau­pan kil­pailu näyt­täisi toimi­van kaupungi­nosas­sa kohta­laisen hyvin, vaikkei täydellisesti.

  6. Ääni 4‑vaihtoehdolle! Kum­ma, etten itse tuo­ta älyn­nyt? Pait­si että koko paket­ti tilataan netiste ja haetaan nopeasti ja mak­se­taan. Saataisi­in volyymit sel­l­aisik­si, että joka Siwaan olisi mielekästä palkata yksi ihmi­nen lisää.

    Tässä sam­l­la hoidet­taisi­in se jääääär­rrrrkyyyyt­täväää kuse­tus, jota ainakin Helsingis­sä har­rastet­ti­in tai ehkä vieläkin: van­hus­ten ostok­set, lisähin­ta vain 5€/ ker­ta. Jätet­ti­in sanomat­ta, että ostok­set itsessään on hin­noitel­tu paljon yli Stock­an Herkun.

    Touko Met­ti­nen

  7. Osmo: Oon kaik­ista pointeista sinän­sä samaa mieltä. En tosin usko, että virkamiehet pysyvät kaavoit­taes­saan ikinä muu­tok­sen vauhdis­sa. Parem­pi olisi vaan luop­ua täl­lai­sista kaavoitussään­nöistä kokon­aan ja antaa maan­omis­ta­jien rauhas­sa kehit­tää pro­jek­te­jaan. On toden­näköistä, että kiin­teistön arvoa mak­si­moidessaan he pitävät huolen siitä, että käyt­tökelvot­to­mia tilo­ja ei rakenneta.

  8. Tuo numero neljä toimii jo joil­lain kesämökkipaikkakun­nil­la. Kun keskivi­ikkona jät­tää netin kaut­ta tilauk­sen, voi per­jan­tai-iltana noutaa kyläkau­pan kylmiöstä valmi­ik­si pakatut tavarat. 

    Oman mökkikun­tani kyläkaup­pias han­kkii mitä vain. Tila­ta voi piirakoi­ta, sultsi­noi­ta, pyöröjä, keit­in­pi­irai­ta, vatrusko­ja tai tsupukoi­ta — kar­jalais­naiset ovat taitavia. Tai eloku­us­sa rapu­ja, jot­ka kaup­pias itse pyytää ja tarvit­taes­sa myös keittää.

  9. Koh­ta 1: No mik­sei niitä kau­pan ja naa­purin kiin­teistöjä sit­ten yhdis­tetä isom­mak­si? Kiitos funk­tion­aalisen kaupun­gin­su­un­nit­telun, kaavoituk­seen ja sitä koske­vaan lain­säädän­töön on ilmaan­tunut kaiken­näköisiä älyt­tömyyk­siä. Samaa sar­jaa on raken­nus­li­ikkei­den anelu, että toimis­to­ja saisi muut­taa asun­noik­si. Mis­tä kumpu­jen yöstä ylipään­sä nousee se ettäi ker­rostaloti­la on erik­seen säädet­ty työ­paik­si tai asunnoksi?

    Kohtaan 4: Kuten Öster­man ylem­pänä, pidän noutopis­teitä yht­enä lähipalvelun toimin­nan mal­li­na. Ne ratkai­se­vat sen koti­inkul­je­tuk­sen logis­ti­ikkaon­gel­man, että kaik­ki halu­a­vat tavaransa klo 17.

    Saako sinne sit­ten toimit­taa viinip­ul­lon? Pikkukaup­pa Kes­ki-Euroopas­sa tekee rahansa viinil­lä, ei kylmäsäi­ly­tys­tä, hyvä kate, raskas kan­taa kauem­mas. Suomes­sa se haetaan mar­ketin vier­estä Alkosta.

    Joku kyseli edel­lisessä ketjus­sa mik­sei lähip­izze­ria voi myy­dä leipää tai mui­ta elin­tarvikkei­ta. Sik­si että se ei voi myy­dä olut­ta mukaan, mikä tap­paa tehokkaasti rav­in­to­la-lähikaup­pakom­bon. Rav­in­toloi­ta tulee myös niit­tämän ruokakau­pan pienem­pi ALV-vero.

    Ongel­ma ei ole niin suuri kan­takaupungis­sa, kivi­jalka­kau­pan ongelmia liioitel­laan. Mut­ta kun lähiöis­sä ei enää kan­na­ta, mm. asum­isväljyy­den kasvus­ta johtu­vas­ta asukaslu­vun piene­mis­es­tä johtuen, erillin posti, ruokaup­pa, ruokar­avin­to­la, leipo­mo, baari ja kios­ki niin näitä voisi yhdis­tel­lä. Läin­säätäjä vaan suh­tau­tuu tähän vihamielisesti.

  10. Lähikau­pan tulee kat­soa ympärilleen.

    Mei­dän lähikaup­pamme voisi panos­taa autot­tomi­in ja perheellisiin.

    Paras­ta palvelua tälle kohderyh­mälle olisi jär­jestää ker­ran kah­teen­vi­ikkoon koti­inkul­je­tus ennal­ta valit­tui­hin tavaroi­hin. Esim. 20kg perunoi­ta, 8kg pyykkip­ul­ve­ria, wc- ja talous­pa­per­it, koiran­ruokaa jät­tisäkke­jä jne.

    Nämä ovat niitä tuot­tei­ta, joi­ta lähikau­pas­ta ei nor­maal­isti saa kuin pienis­sä paketeis­sa ja niis­sä suuret pakkauk­set tuo­vat todel­lista säästöä etenkin vaivas­sa, mut­ta myös rahassa.

  11. Minä käyn lähikau­pas­sa, koska
    — se on lähel­lä eikä tarvitse lähteä meluisaan markettiin
    — saan yksilöl­listä palvelua eli jos jotain vaik­ka puut­tuisikin, se kyl­lä han­ki­taan, tun­nen itseni jopa tärkeäksi
    — tavara on hyvää
    — hin­nat ovat RIITTÄVÄN kil­pailukyky­isiä, ei vält­tämät­tä mar­ketin tasolla

    Näin maat­alous­tukien luva­tus­sa maas­sa voisi­han sitä pikkulähikaupoille (jot­ka eivät kuu­lu isoi­hin ketjui­hin) antaa vaik­ka “pin­ta-alatukea” tai tukea sen henkilöstön palkkaamiseen, mei­dänkin kau­pas­sa on usei­ta henkilöitä palkat­tuna. Tietysti joku Fried­man-vaina­ja kään­ty­isi hau­das­saan, mut­ta häirin­neekö tuo. Tosin täy­tyy myön­tää, etten tunne pikkukau­pan kus­tan­nus­raken­net­ta eli mitkä ovat kri­it­tiset kus­tan­nustek­i­jät, onko se kiin­teis­sä kus­tan­nuk­sis­sa vai tavaran ostohinnoissa.

    Joka tapauk­ses­sa olen valmis mak­samaan kau­rahi­u­taleis­tani 1.45 pikkukau­pas­sa, vaik­ka City-Mar­ket myisi sen 1.25 hintaan…

    Niin — ja kaup­pi­askin tari­noi kanssani.

  12. “Mat­tomaiseen kaupunki­rak­en­teeseen ei syn­ny hyviä paikko­ja lähikaupoille, jon­ka vuok­si kaup­pa keskit­tyy suuryksiköihin.”

    Kyl­lä syn­tyy jos mat­to on tarpeek­si tiivis. Punavuoren kaupunki­matossa lähikau­pat toimi­vat koke­muk­seni mukaan oikein hyvin vaikkei siel­lä varsi­naisia port­te­ja olekaan. 

    Harvem­mas­sa kaupunki­rak­en­teessa suuryk­sikkö on luon­tevin malli, lähikaup­po­jen tukem­i­nen siel­lä edel­lyt­tää jonkin­laista (epäreilua) sub­ven­tio­ta. Suuryk­siköt ovat osa autopo­h­jaista kaupunki­raken­net­ta jos­ta kun­ta­laiset mak­sa­vat jo ker­taalleen verotuksessa.

  13. Alkot on kyl­lä yksi suuri ongel­ma. Tääl­lä, kuten puo­lessa suomea alkot ovat automar­keteis­sa, vaik­ka jo aja­tuskin on aika kiero. 

    Ihmiset, jot­ka viinaa halu­a­vat osta­vat sen juuri sieltä, mis­sä sitä myy­dään. Alko­jen kaup­pa­paikat tulisikin olla kun­tien ja kaupunkien päätet­tävis­sä. Sil­loin alko sijait­sisi toden­näköis­es­ti keskus­tas­sa, eikä marketeissa.

  14. “Jos yhteiskun­ta sälyt­täisi ruuhka­mak­suil­la tai jotenkin muuten suuryk­siköi­den mak­set­tavak­si ne ulkoiset kus­tan­nuk­set joi­ta niistä aiheutuu, lähikau­pan kil­pailu­ti­lanne olisi parempi.”

    Tätä en aivan ymmär­rä. Itse sanois­in, että suuryk­siköt (=automar­ketit) eivät saas­tu­ta, autot saas­tut­ta­vat. Saas­tut­tamisen pitäisi olla kalli­im­paa niin ihmiset eivät voisi ajaa sinne mar­ket­ti­in. Jos se mak­saa esim 100e eestaas niin, luulis että mar­keteis­sa käyn­ti vähenis.

    Itse luulen, että lähikau­pat itse voisi­vat tar­jo­ta paljon nyky­istä parem­paa palvelua, jol­la houkutel­la asi­akkai­ta. Ystävälli­nen, henkilöko­htainen palvelu, tari­noin­ti jne. Mah­dol­lisu­us tila­ta omia “erikois­tuot­tei­ta”. Kotoisa, van­hanaikainen ilmapi­iri ja sis­us­tus. Mah­dol­lisu­us juo­da esim. kahvit kau­pan aulas­sa jne. 

    Tämän asian tun­tee parem­min var­masti joku kaup­pias itse mut­ta otak­su­isin, että vuokra kohti hyl­lyneliötä on esim. Helsin­gin kaupunkilähiöis­sä about 10 ker­tainen ver­rat­tuna automar­ketin hyl­lyneliöön. Tämä näkyy hin­nas­sa. Siinä kau­pan paikalla voisi olla men­estyvä kup­pi­la, baari, erikois­li­ike, toimis­toki­in­teistö tai asuinki­in­teistö tms ei automar­ketin neliöille ole paljon vai­h­toe­htoisia käyttökohteita.

    Jos tod. on niin, että ihmiset halu­a­vat lähikaup­po­ja omaan kaupungi­nosaansa, voisi neu­vot­tele­mal­la sopia esim., että asukkaat mak­sa­vat vuokris­saan tietyn provikan kau­palle, jol­la he saa­vat sit­ten “kan­ta-asi­akase­tu­ja”. Näin ehkä päästäisi­in irti siitä mahd. virheestä, että jos asukkaat halu­a­vat lähikaup­po­ja ja ovat valmi­ita mak­samaan tuot­teista korkeam­paa hin­taa kuin automar­keteis­sa, yksit­täisen asukkaan kan­nat­taa kuitenkin “pet­tää” ja käy­dä automar­ketis­sa osta­mas­sa suurin osa kamasta.

  15. Mitä Osmo Soin­in­vaara muuten ajat­telee Suomen val­lit­se­vista vähit­täiskaup­pa­markki­noista? Ilmeis­es­ti omis­tus on erit­täin keskit­tynyt­tä (Trade­ka, HOK-elan­to), niin ettei ulko­mail­ta löy­dy vertailukohtaa…vai? pitäisikö kil­pailu­vi­ras­ton vilka­ista asiaa?

  16. Alkot on kyl­lä yksi suuri ongel­ma. Tääl­lä, kuten puo­lessa suomea alkot ovat automar­keteis­sa, vaik­ka jo aja­tuskin on aika kiero.

    Hyvä point­ti. Muis­tan aikoinaan Savon­lin­nas­sa kun­nan ain­oan Alkon sijain­neen keskel­lä kaupunkia, joka lisäsi läpi­a­joli­iken­net­tä var­masti use­am­mal­la tuhan­nel­la ajoneu­vol­la per vuorokausi sen sijaan, että molem­mil­ta laidoil­ta olisi löy­tynyt oma pitkäripainen.

  17. Kun — ei jos — henkilöau­toli­ikenne ennem­min tai myöhem­min alkaa vah­vasti vähetä, lähikau­pat tule­vat takaisin.

    Mut­ta tois­taisek­si lähikaup­pa tarvit­see tukea. Sun­nun­ta­iauki­olon kieltämi­nen mar­keteil­ta on minus­ta lois­ta­va sys­tee­mi. Olen kris­til­lis­demokraat­tien kanssa samoil­la linjoilla. 

    Se on paras­ta hol­housy­hteiskun­taa kun mar­ketit pakote­taan kiin­ni. Hol­hous on uno­hdut­tu ja upea luonnonvara.

  18. Kuten yllä tulikin jo use­am­paan otteeseen todet­tua, Alkon merk­i­tys on huo­mat­ta­va. Pyy­lu­o­ma nos­ti esi­in, että Kes­ki-Euroopas­sa pikkukau­pat myyvät viiniä. Usein ne myyvät viiniä vahvempaakin.

    Entä Suomes­sa? Onko niin, että pohjo­is­mainen erikois­suh­teemme alko­holi­in pelaa automar­ket­tien pus­si­in Alko­jen sijoit­telun kautta?

    Toisaal­ta, miten tilanne muut­tuisi olen­nais­es­ti, jos alko­holin myyn­ti siir­ty­isi automar­ketin vier­essä sijait­sev­as­ta Alkos­ta automar­ket­ti­in? Elätel­läänkö jos­sain aja­tus­ta, että viin­in­myyn­ti sal­lit­taisi­in vain alle tietyn kokoisille kau­pan yksiköille, jos monop­o­lista luovuttaisiin?

  19. Suurin yleinen “ongel­ma” monel­la taitaa olla vain arkipäivän suun­nit­telemat­to­muus. Kau­pas­sa käy­dään sat­un­nais­es­ti kun huo­mataan että jotain puut­tuu tai tekee mieli.

    Useim­mat ihmiset käyvät kuitenkin töis­sä tai muuten ihmis­ten ilmoil­la. Mon­et asi­at voisi hoitaa hel­posti työ­matkalla, jos asi­aa vain vähän miet­tii tai suunnittelee.

    Huo­maan usein itses­täni että kiire­hdin keskus­tas­ta kaup­po­jen vier­estä töistä koti­in, jot­ta voin tark­istaa jääkaapin sisäl­lön, ja lähteä sit­ten taas erik­seen mar­ket­ti­in. Ruokaa menee myös paljon hukkaan, kun ei usein tiedä että mitä kaikkea siel­lä kaapis­sa oikein olikaan.

    Kaup­poi­hin taitaa tul­la jonkin­lainen mullis­tus seu­raa­van 10 vuo­den kulues­sa. Rfid-sirut, automaat­tis­es­ti päivit­tyvät hin­ta­la­put, automaat­tikas­sat yms. mahdollistavat
    vaik­ka mitä tehostamista, työn­tek­i­jämäärän vähen­tämisen ohella.

    Koska­han esim. Helsinki­in tulee ensim­mäi­nen myyjätön 24/7 ruokavaras­to, jos­sa tuot­teet voi
    noutaa itse kun rek­isteröi­tyy kan­ta-asi­akkaak­si. Sel­l­ainen jos­sa voisi esim. tila­ta haluamansa
    tuot­teet etukä­teen, ja saisi ne jääkaap­pi­in sopi­vas­sa standardilaatikossa.

    Toki arvostan per­soon­al­lisia pien­li­ikkeitä ja Stock­man­nin Herkkua, joi­ta löy­tyy työ­paikkani läheltä. Piipah­dan niis­sä usein bus­sia odotellessa.

  20. Osmon poli­ti­ikkaan liit­tyvät koh­dat 1 ja 3 ovat epäilemät­tä kohdal­laan, bis­nes­malli­in liit­tyvät 2 ja 4 eivät ehkä ihan yhtä uskot­tavasti. Kakkosen kohdal­la tosin ihmis­ten halu keskit­tää ostok­sen­sa bonusten toivos­sa yllät­tää min­ut aina muutenkin.

    Ykkösen osalta olisi hyvä miet­tiä kuin­ka paljon tapah­tuneesta kau­pan siir­tymis­es­tä suuryk­siköi­hin on tapah­tunut tehty­jen kaavoitus­mu­nausten takia. Itse en odota virheet­tömän kaavoit­ta­jan ilmen­tymistä, mut­ta täl­laisia taloudel­lisia dynaamisia vaiku­tuk­sia voisi silti yrit­tää vähän huomioi­da niin tilanne voisi kuitenkin paran­tua. Pienikin kaavakon­trol­lin löy­hen­nys voisi estää Kata­janokan tyyp­pisiä tilanteita.

    Hakanie­mi on muuten hyvä esimerk­ki siitä, miten kil­pailu toimii vaik­ka toteu­tuneessa tilanteessa jol­lain olisikin iso markki­nao­su­us. Vaik­ka iso­ja liiketilo­ja ei oikein ole, ei HOK-Elan­to voi hin­noitel­la kovinkaan vapaasti, kun sub­sti­tu­ut­te­ja löy­tyy ihan läheltä ja vähän kauem­paa ties kuin­ka paljon. Tun­tu­isi tietysti luon­te­vam­mal­ta, että lähekkäin ole­vat kak­si isoa kaup­paa oli­si­vat eri omis­ta­jien, mut­ta en usko, että kukaan jak­saa väit­tää ettei pysty­isi vält­tämään Elan­toa. Lähim­pään isoon koohonkin on vain kuusi min­u­ut­tia metrol­la, ja Val­in­tat­alo­ja ja Siwo­ja löy­tyy, jo tosi­aan ilman torin ja hallin ja etnokaup­po­jen laskemista mukaan.

    Alko sopisi kyl­lä kohdak­si 5 Osmon lis­taan, ja ehkä apteek­ki samal­la. Vii­ni ja särkylääk­keet kulmakauppaan!

  21. “Useim­mat ihmiset käyvät kuitenkin töis­sä tai muuten ihmis­ten ilmoil­la. Mon­et asi­at voisi hoitaa hel­posti työ­matkalla, jos asi­aa vain vähän miet­tii tai suunnittelee.”

    Uno­h­dat nyt aika olen­naisen asian eli ihmisluonnon.

    Mielum­min käyn erik­seen avo­vai­moni kanssa kau­pas­sa, kuin yksin työ­matkalla. Kun olin vapail­la markki­noil­la, kävin kau­pas­sa aina tul­lessani töistä.

  22. Elätel­läänkö jos­sain aja­tus­ta, että viin­in­myyn­ti sal­lit­taisi­in vain alle tietyn kokoisille kau­pan yksiköille, jos monop­o­lista luovuttaisiin?

    tämä olisi ajatuk­sen mainio; viini­hyl­lyt vain alle 400 m² kaup­poi­hin. tässäkin tosin skaalae­dut tuli­si­vat vas­taan, sil­lä esim Kallios­sa mon­et pienet Siwat ja S‑marketit ovat helisemässä, kos­ka sieltä ryöstetään kal­jaa niin usein. ei paljon 50-kilo­inen kas­saneiti kal­ja­voroa pelota. jos viinit tulisi kaup­poi­hin niin ei se vaatisi investoin­te­ja myös turvallisuuteen.

  23. lisäys edel­liseen: skaalae­duil­la tarkoitin sitä, että yhden pienen Siwan ei vält­tämät­tä kan­na­ta palkata var­ti­jaa viini­hyl­lyä suo­jaa­maan, vaan isoim­mis­sa kaupois­sa tuon viini­hyl­lyn suo­jelu olisi perustel­tua. pienet kau­pat jou­tu­isi­vat var­maan hyväksymään hävikin.

  24. Eiköhän tämäkin puut­tuvien lähikaup­po­jen ongel­ma ratkea aivan itses­tään hal­li­tuk­semme har­joit­ta­mal­la Virheäl­lä poli­ti­ikalla. Kun val­tion lainansaan­ti X‑vuoden kulut­tua tyssää ja teol­lisu­us on siir­tynyt yli 90% kaukoitään, nämä ovat asioi­ta jot­ka tapah­tunevat samoi­hin aikoi­hin, siir­ry­tään tääl­läkin saman­laiseen basaar­i­talouteen kuin Venäjäl­lä 90 — luvun alus­sa ja aivan samas­ta syys­tä; taika­seinä ja muovi eivät vain toi­mi tilipäivänä vaik­ka kuin­ka olisi pierua jos­sain has­sun käve­lyn viras­tossa pidätelty. 

    Ihmiset kau­pustel­e­vat omaisu­ut­taan, lap­si­aan, vaimo­jaan tms. tien­var­sil­la ja yrit­tävät ostaa vält­tämät­tömyyshyödykkeitä ves­s­apa­perin arvoisel­la rahal­laan. Huonoa näi­den basaaribiznezmi­esten kannal­ta on ettei tääl­lä ole enään minkään­laista ihmis­ten­välistä sol­i­daarisu­ut­ta, kuten ei mis­sään muus­sakaan monikult­tuurises­sa maas­sa, vaan vahvim­mat ja väki­val­taisim­mat ryh­mät vievät aina kaiken. Tietyt hal­li­tuk­sen viimeaikaiset kiireel­liset lin­jauk­set poh­jaa­vat tähän. Sekin on huonoa että tänne ei tule mitään putinia ja val­taisia öljy­tu­lo­ja vaan vähätkin luon­non­va­ramme kuten uraani ja fos­faatit on lahjoitet­tu pilahin­nal­la pois.

    Hyvää asi­as­sa on että se ili­mas­ton­muu­tos on var­maan sil­loin tor­jut­tu kun siitä ei puhuta enää mitään ja kaikil­la ei toki mene huonos­ti sil­loinkaan. Joil­lakin saat­taa men­nä jopa hyvinkin. Niin ja on niitä lähikaup­po­ja ja lib­er­taar­i­talous muutenkin 🙂

  25. “Mielum­min käyn erik­seen avo­vai­moni kanssa kau­pas­sa, kuin yksin työ­matkalla. Kun olin vapail­la markki­noil­la, kävin kau­pas­sa aina tul­lessani töistä.”

    Päiväkodista haet­tu, väsynyt ja nälkäi­nen, lap­si on taas sel­l­ainen kaveri, että hänen kanssaan ei koti­matkalla kau­pas­sa poike­ta. Pait­si äärim­mäisessä hädässä. Kun olti­in lapset­to­mia, käyti­in usein miehen kanssa yhdessä koti­matkalla kau­pas­sa, nyt syödään ensin ja men­nään kaup­paan vas­ta sitten.

  26. Mik­si myymälän pitäisi olla suuri? En ole havain­nut, että myymälän kool­la ja valikoiman laa­ju­udel­la olisi kovinkaan suo­raa yhteyt­tä. Pikkukau­pas­sa yhtä nimeket­tä on hyl­lyl­lä muu­ta­ma, mar­ketis­sa koko hyl­ly­metri. Ostoskär­ryn työn­tämi­nen sato­ja metre­jä jät­ti­mar­ketis­sa on niin tym­peää hom­maa, että en ymmär­rä mik­si ihmiset siihen suostuvat. 

    Onnek­si lähel­lämme on pieni, mut­ta varsin hyvä­va­likoimainen K‑kauppa, jos­sa on per­soon­alli­nen palvelu ja ennenkaikkea palvel­e­va liha- ja kalatiski.

  27. Itse kysymyk­seen: Lähikaup­paa puo­lus­taa parhait­en niin, että ei osta muual­ta MITÄÄN minkä saa sieltä lähikaupasta.

  28. Meil­lä lähikaup­pa on taas muu­ta­man sadan neliön Val­in­ta­la­to ilman palve­lutiskiä; sieltä ei voi tehdä liha/kala ostok­sia. Lähin automar­ket­ti on Pris­ma, no kai se peri­aat­teessa on palve­lutis­ki, mut­ta kaik­ki liha ja kala on huna­japa­prika­mari­noitua; ei sitä voi syödä. Men­nään sit­ten autol­la itik­seen kun sieltä saa jotain niin eksoot­tista kuin valmi­ik­si pakkaam­a­ton­ta ja maus­tam­a­ton­ta lihaa ja kalaa.

    Elikkä Osmon listal­ta puut­tuu just se mitä jokainen lähikaup­pias voisi ihan itse tehdä: Hyvä palve­lutis­ki liha- ja kalatuotteille!

  29. Kohdan 1 mukaises­ta toteu­tuk­ses­ta hyvänä esimerkkinä käynee Tam­pereen Her­van­nas­sa sijait­se­va kaup­pakeskus Duo. Keskuk­ses­sa on per­in­teiseen ostar­i­tyyli­in S- ja K‑ketjujen super­mar­ket luokan edus­tus, joiden päivit­täis­tavara­puolen tar­jon­ta kat­taa kaiken mitä keskiver­top­er­he tarvit­see. Oma kulu­tuskäytäy­tymi­nen muut­tui välit­tömästi ava­jais­ten jäl­keen. Pris­mas­sa ja City­mar­ketis­sa ei ole tul­lut juurikaan käy­tyä (sitä ennen kylläkin)

    Lisäk­si samal­la ostar­il­la on varsin hyvä valikoima erikois­li­ikkeitä (myös alko) ja palvelu­ja. Parkker­aus on raken­net­tu ostarin kel­lari­in (mar­rasku­un) säältä suo­jaan. Suurin osa Her­van­nan 20000 asukkaas­ta asuu alle kilo­metrin päässä ostarilta.

  30. Antti kaipaa sel­l­aista eksoot­tista tuotet­ta kuin maus­tam­a­ton liha tai kala, jälkim­mäi­nen ehkä peräti kokon­aise­na. Yhdyn toiveeseen. Kevääl­lä kun oli pan­nun huoltokausi, kyselin City­mar­ketista ihan rehellistä silavaa. Lihames­tari itse tuli, niin häpeäväisenä että kävi sää­lik­si, ker­tomaan ettei heil­lä sel­l­aista erikois­tuotet­ta ole.

    Pienen lähikau­pan pitäisi pystyä tar­joa­maan palve­lutis­ki, se on sama asia kuin kas­sa. Mar­ketis­sa on erilli­nen kas­sal­in­ja, kos­ka muuten asi­akasvir­taa ei pysty hoita­maan, pienkau­pas­sa se on taas turha kuluerä.

    Olen tämän sanonut jokusel­la foo­ru­mil­la, ehkä tääl­läkin, turhankin mon­ta ker­taa, mut­ta men­estyvät pienkau­pat eivät pääsään­töis­es­ti kuu­lu kah­teen suureen ketju­un. S/K‑ryhmä ei ker­takaikki­aan tajua koko kon­sep­tia, joku pien-Alepa toimii täysin samal­la tuotereper­tu­aar­il­la ja logi­ikalla kuin iso mar­ket­ti, siel­lä on vain vähem­män tavaraa ja pienem­pi volyymi.

    Muuten hin­noista, ostan yrtit ja usein kasviksetkin Hakaniemen hal­lista. Tulee halvem­mak­si kos­ka kaup­pi­aal­ta saa sen ver­ran kuin tarvit­see. Mitä ihmettä min­un on tarkoi­tus tehdä ruukullisel­la salvi­aa, höys­tää pari kiloa maksaa?

  31. “Koska­han esim. Helsinki­in tulee ensim­mäi­nen myyjätön 24/7 ruokavaras­to, jos­sa tuot­teet voi
    noutaa itse kun rek­isteröi­tyy kanta-asiakkaaksi.”

    Tai myymälä, jos­sa on 500‑1000 tuot­teen varas­to ja automaat­ti­nen keräi­lylin­ja, jon­ka päässä olev­as­ta reiästä sit­ten kos­ke­tus­näytöstä (tai kotoa) valit­tu ja mak­set­tu tuoteko­ri tulee ulos.

    Palau­tuk­sille olisi sit­ten toinen reikä, joka lukee hylä­tyn tuot­teen kood­in ja palaut­taa rah­nat asi­akkaalle. Tyhjät­tyä sika-nau­ta­purkkia ei houkut­taisi palaut­taa (olut­ta­han ei automaatis­sa myytäisi) kos­ka palaut­ta­ja yksilöi­ty­isi maksutapahtumassa.

    Sys­teemiä voisi hioa niin, että kehitetään koti­jääkaap­pi, jon­ka oves­sa on näyt­tö ja kos­ke­tus­näp­päimistö sekä vaa­ka ja siru­tun­nistin. Tätä on fun­deer­at­tu muuallakin.

    Kun lai­tat kaap­pi­in 450g jauhe­li­haa, kaap­pisi tietää sen (pakkauk­sen paino ei vaiku­ta, kos­ka myymälän vaa’as­sa on taa­raus tai pain­ot ovat net­to). Kun otat paketin kaapista ja lai­tat 200g takaisin, kaap­pisi on per­il­lä asi­as­ta. Ja vilkut­taa näytöl­lä, että lop­ut pitäisi pais­taa huomen­na tai nos­taa jauhe­li­ha pakastuslokeroon. 

    Sit­ten kun tulee ostosten aika, ei muu­ta kuin jääkaapinov­el­le fun­deer­aa­maan. Kau­pan kas­sasys­tee­mi tietää juh­lapäivät, aiem­mat ostok­sesi, jääkaapin sisäl­lön, per­heen ruo­ka-aller­giat ja dieetit ja suosikkiruokasi sekä per­heen koon. Val­it­set Econ­o­my-mood­in ja “Ruokaa hal­val­la viikon­lopuk­si koko sakille” ja kas: yhdis­tämäl­lä kaap­pisi sisäl­lön, lähikau­pan varas­ton ja toiveesi saat ehdo­tuk­sia. Niistä sit­ten vain val­it­se­maan. Hom­man voi tehdä työkoneelta pait­si jos sat­tuu ole­maan Nokial­la insinöörinä.

    Kau­pan fik­su sys­tee­mi on myös laskenut asi­akasti­etokan­nas­ta, että alueel­la X tulot ovat Y ja ruo­ka-aller­gioi­ta Z on F kap­palet­ta ja sen ja menekin perus­teel­la lisän­nyt kau­pan valikoimaan glu­teeni­ton­ta tmv. tavaraa. Jos jotain halut­tua puut­tuu, sydee­mi näyt­tää ketjun toiset liik­keet, jos­sa puut­tuvaa tavaraa on, tilausa­jan omaan kaup­paan tai lähet­ti­toim­i­tuk­sen hinnan.

    Sit­ten kun ostok­set tule­vat tai nou­dat ne kor­tillasi (ne on kerät­ty ken­ties valmi­ik­si) ladot tavarat kotona kaappei­hin. Omenoista kaap­pi her­jaa (her­jaus­mood­in voi itse vali­ta mäkä­tyk­ses­tä jäkä­tyk­seen ja viiden päivän mökö­tyk­seen…) ja neu­voo lait­ta­maan ne muualle mut­ta ei sil­loinkaan banaanien joukkoon — pilaan­tuu nähkääs.

    Ja kun tulee kokkauk­sen aika, luetkin reseptin kaapinoves­ta ja annat jääkaapille luvan ohja­ta uunia ja lähet­tää TV:n tai tiet­sikan ruudulle ilmoituk­sia kyp­syysas­teesta ja tarpeesta lisätä vet­tä paataan.

    Tämä siis kunnes ruoan­tarpeet voidaan tyy­dyt­tää 70-luvul­la pyöri­neen TV-sar­jan “Maail­ma Vuon­na 2000” tyyli­in yhdel­lä punaisel­la pil­ler­il­lä. Pil­leri oli tar­joil­tu isolle lau­taselle jokaisen per­heen­jäse­nen eteen ja siitä se syöti­in veitsin ja haarukoin kaikel­la hyvän per­heen ruokailu­un kuu­lu­val­la har­taudel­la. Folio­hatutkin oli jätet­ty töpse­li­nenäiselle robotille.

  32. Men­estyvä kaup­pa tarvitsee:

    - alkon
    — apteekin
    — veikkauksen

    Lähikau­pat tarvit­si­si­vat nämä hyl­ly­illeen, kos­ka alkoa ja apteekkia ei saa­da viereen. Veikkaus­ta luku­unot­ta­mat­ta ei tule onnistumaan.

    Bonusko­rt­tirum­ba tulee liian kalli­ik­si yksit­täiselle kau­palle. Se on kallista ketjuillekin. Ei onnistu.

    Lähikaup­pa ei saa paljousalen­nuk­sia tavaran­toimit­ta­jil­ta. Alen­nuk­set ovat kiv­en takana. “ovela” hin­noit­telu vie konkurssiin.

    On myös muis­tet­ta­va, että lähikaup­pa tarvit­see myös ne asi­akkaik­seen, jot­ka halu­a­vat käy­dä kau­pas­sa autol­la. Eli parkkipaik­ka pitää löy­tyä. Automar­keteis­sa park­keer­aami­nen on ilmaista. Taaskaan ei kaupungis­sa onnis­tu. Parkkisakot vaan tulee.

  33. Menee vähän otsikon ulkop­uolelle, mut­ta ker­tokaa­pa se miten kaup­paketjut saataisi­in julkaise­maan net­ti­in kaik­ki kau­pan ole­vat elin­tarvikkei­den myyntihinnat.

  34. No jos lähikaup­paa, alkoa, apteekkia ja veikkaus­ta ei voi yhdis­tää, niin mites nuo kolme viimeistä? Kos­su, lot­tokupon­ki ja buranaa, mitä muu­ta sit­ten ihmi­nen viikon­lop­pu­un tarvitsee?

  35. Lähikaup­po­jen kil­pailukykyä tulisi nykyis­es­tä myös val­tion ja kun­tien toimes­ta nykyis­es­tään kas­vat­taa, jos vähääkään väl­itämme ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tais­es­ta tais­telus­ta. Tässä tilanteessa yhteiskun­ta voisi ojen­taa avus­ta­van käten­sä pienyrit­täjille vero­helpo­tuksin, vuokra­tu­in ja järkeväl­lä kaavoituk­sel­la. Suurin ongel­ma on kuitenkin elin­tarvikekaup­pamme oli­gop­o­lisoi­tu­mi­nen. Lidl on ter­ve­tul­lut lisä edis­tämään kil­pailua, mut­ta tarvit­semme lisää uusia ja kil­pailukyky­isiä toim­i­joi­ta elintarvikekauppaamme.

  36. Ensik­si voisi kysyä, että minkä takia niitä täy­tyy puo­lus­taa. Palvelu­ja tarvi­taan myös autot­tomille, eikä perus­tavaran han­kkimi­nen saa viedä kohtu­ut­tomasti aikaa, rahaa tai resursse­ja, tai aiheut­taa liikaa päästöjä. Näi­hin vas­taa lähikaup­pa. Mut­ta ehdo­tus­ta 4, net­tikau­pan noutopis­tet­tä, voisi jatkaa eteen­päin, ja pää­tyä pelkkään net­tikaup­paan. Eli jos alueel­la ei ole tarpeek­si asi­akkai­ta lähikaup­paan, tavara oste­taan net­tikau­pas­ta ja se tuo­daan kotiovelle. Tämä voisi olla jopa tuet­tua haja-asu­tusalueil­la, joten kaikil­la olisi suht. sama mah­dol­lisu­us saa­da perustavaransa. 

    Ehdo­tuk­ses­sa on vain yksi mut­ta: ne täy­den­tävät ostok­set. Ei kahvi­maitoa kan­na­ta tila­ta net­tikau­pas­ta. Jos vain verot­ta­ja antaisi myöten, voisi sen maid­on ja leivän ostaa pizze­ri­as­ta, kioskista, metroase­mal­ta tai pikaruokalasta.

  37. Jouni Pul­li; jos vähääkää välit­täisimme ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan pitäisi vain antaa lupa rak­en­taa lisää ydin­voimaa. Mut­ta kos­ka Vihrei­den eduskun­taryh­mä ilmoit­taa ole­vansa yksiselit­teis­es­ti ydin­voiman rak­en­tamista vas­taan, Vihreät eivät ole pätkääkään huolis­saa ilmastonmuutoksesta.

    Sama koplaus pätee myös työt­tömyy­den, ydin­voiman ja Vasem­mis­toli­iton välil­lä; samoin kuin Vasem­mis­toli­it­to tarvit­see työt­tömiä niin Vihreät tarvit­se­vat ilmas­ton­muu­tos­ta kan­natuk­sen­sa säilyttämiseksi.

  38. Itse ahdis­tun hel­posti suuris­sa kaupois­sa, joten käyn lähikau­pas­sa aina kun se on mahdollista.
    Säästän aikaa ja hermoja.

    Se mikä lähikau­pas­sa tökkii on valikoima. Jos aikoo syödä pelkästään lähikau­pas­ta ostet­tua ruokaa niin se käy muu­ta­man kuukau­den jäl­keen jo todel­la yksipuolisek­si. Net­tikaup­paideas­ta saisi jalosta­mal­la oikein järkevän, tilaan lähikaup­paan nau­dan sisä­filet­tä tarvit­se­mani määrän ja se tulee sinne seu­raavak­si iltapäiväk­si. Paras tilanne olisi tietysti, jos sen saisi tila­ta aamupäiväl­lä ja se olisi samana päivänä noin kel­lo 16 noudet­tavis­sa muiden ostosten yhtey­dessä, tämä taitaa kuitenkin olla logisti­nen mahdottomuus. 

    Viinakau­pan merk­i­tys on se, että se keskit­tää eri­tyis­es­ti suuret viikon­lop­pu­os­tok­set alkol­lisi­in automar­ket­tei­hin. Tietysti on mah­dol­lista, että niihin hakeudut­taisi­in valikoiman takia muutenkin.

  39. Jouni Pul­li: Mik­si ei vaan sisäis­tet­täs autol­la-ajamisen ulkois­vaiku­tuk­set autol­la ajamiseen? Jos tuemme lähikaup­po­ja ehdot­tamil­lasi keinoil­la tuemme sitä riip­pumat­ta siitä vähen­tääkö se kasvi­huonepäästöjä. On toden­näköistä, että tämä tuki vääristää markki­noi­ta niin, että tehokkaam­mat tavat vähen­tää kasvi­huonepäästöjä jäävät lähikaup­pat­uen jalkoihin.

    Emma Lon­don: Kukaan ei ole valmis mak­samaan perus­tavaran han­k­in­nas­ta mitään kohtu­u­ton­ta. Jos halu­aa asua haja-asu­tusalueel­la niin sil­loin kuu­luu mak­saa valin­nas­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Kaik­ki eivät tarvitse samo­ja mah­dol­lisuuk­sia han­kkia perus­tavaroi­ta, kos­ka ihmiset arvosta­vat asi­noin­nin help­pout­ta eri tavoin.

  40. Tästä ja edel­lis­es­tä ketjus­ta kävikin hyvin ilmi Virhei­den täy­delli­nen kyvyt­tömyys tai halut­to­muus ymmärtää asioiden mit­ta­suhtei­ta. Vielä nuo tei­dän uskon­tun­nus­tuk­senne ymmärtäisi maail­man­tuskaa pote­van 17 vuo­ti­aan luki­o­laistytön vuo­datuksi­na mut­ta että aikuiset, muka­mas pitkälle koulute­tut henkilöt… Ette kyl­lä ainakaan edes alkeel­lis­in­ta kri­it­tistä ajat­telua ole siel­lä yliopis­tossa oppi­neet, voi jeesus sano. 

    Tyyp­illi­nen suo­ma­lainen per­he ajaa autol­la ehkä 15 tkm, siinä kuluu ben­saa tai löpöä n. 1 m³, ja tästä menee niihin kaup­pareis­sui­hin ehkä 300 litraa. Tämä on aivan hirveän paljon tietysti! Ajatelkaa sitä malaw­ilaista pie­nieko­jalka­ista kär­päs­silmää mitä teeveessä päivit­täin näytetään!! Sille ei jää nyt mitään ja kun vielä kahvitkin keitän niin se raiska kuolee vielä janoonkin!!! Hyvä että ‘huolekas pää’ lupasi nos­taa taas ker­ran ben­saveroa!!!! Kun vielä Vihreä de röö­daa äänestän niin ehkä, ehkä vielä min­ul­lakin on oikeus elää.. 

    Tot­ta­puhuen mei­dän ei edes tarvit­sisi käyt­tää sitä ‘aivan koh­ta’ lop­pu­vaa fos­si­ilista raa­ka-ainet­ta, vaan voisimme tehdä halutes­sa sen polt­toaineen melkein mis­tä tahansa orgaanis­es­ta aineesta. Turpeesta paskaan, jota tarvit­taisi­in ehkä suurehko henkilöau­ton peräkär­rylli­nen.. Siis sen määrän n. 300 l valmis­tamiseen jon­ka vas­tus­tamiseen ja käyt­täjien syyl­listämiseen pait­si koko “Vihreä” liike niin myös muu poli­it­ti­nen kent­tä kokkeleista kom­mu­nis­tei­hin on 100 % sitoutunut.

    Ehkäpä Osmon todel­lisu­udessa tämä 300 litraa on ver­ra­ton ympäristörikos ja juuri se kri­it­ti­nen mas­sa joka aiheut­taa ilmas­ton­MUU­TOK­SEN (lämpiämis­es­tä ei vis­si­in kan­na­ta enää puhua jääkiekko­mailan ver­taa..) enkä voi tätä asi­aa kiistääkään. MUTTA tämä 300 litraa ei todel­lakaan ole se mar­ketis­sa kävi­jän syn­ti kos­ka ne hyödyk­keet joudu­taan joka tapauk­ses­sa jotenkin kul­jet­ta­maan tarvit­si­joille. Suuret mar­ketit ovat hioneet maan sisäisen logis­ti­ikkansa läh­es huip­pu­un, jol­loin kul­je­tuk­set itse mar­ket­tei­hin ovat taa­tusti tehokku­udeltaan jotain aivan muu­ta kuin jonkun kioskin, tai siis sen jät­ti­mar­ketin kor­vaa­van 1000 kioskin/pikkukaupan… Vai ajat­te­liko Osmo mah­dol­lis­es­ti että tuot­teet kul­jete­taan niihin pikkukaup­poi­hin jol­lain polkupyörärik­soil­la? Sit­ten ainakin pitäisi han­kkia ne rik­san­polk­i­jat jostain muual­ta, eikä ne saisi paljoa pier­räkään eikä oikein syödäkään jos päästöjä halut­taisi­in pienentää… 

    Entäpä itse tuot­teet? Niis­sä kun on kovastikin eroa. Ei ne makoisat halal-lihat tule tänne canadas­ta kaukaa lentäväl­lä matol­la, ei ne reilun kau­pan het­elmät tule tänne e‑amerikasta äiti gaian jät­ti­aal­lol­la tai ei ne exoot­tiset äyriäiset tänne kaukoidästä tule leninsedän otsaa pitkin pierut­tomien poro­jen vetämässä ahkios­sa.. JOS joku halu­aisi oikeasti pienen­tää päästöjään kan­nat­taisi hänen var­maan eri­tyis­es­ti keskit­tyä kulut­tua­maan pait­si tietenkin ylipäätään mah­dol­lisim­man vähän niin myös lähiruokaa. Vaik­ka sen ruoan hakemises­sa tarvit­taisi­in YKSI­TY­ISautoa (kaikil­la ei liene varaa siihen syn­nit­tömään CCC-autoon..) niin silti kaiken maail­man etelän het­elmien kor­vaami­nen koti­maisil­la mar­joil­la, joi­ta saa jopa ilmaisek­si, tai kasviksil­la tuot­taisi taa­tusti vähem­män niitä päästöjä. Mut­ta eihän ratkaisut ongelmi­in ole poli­itikko­jen mieleen vaan esimerkik­si teeveeai­ka, ja sitä ei todel­lakaan jae­ta ratkaisu­jen esit­täjille. Uno­hta­mat­ta tietenkään suo­ma­laisen poli­ti­ikan pyhää kolmi­naisu­ut­ta: syyl­listämistä, vero­jen koro­tus­ta ja lakien kiristämistä. Vai mitä?

  41. Hyvä Antti, ei min­ul­la ole mitään ydin­voiman kohtu­ullista lisärak­en­tamista vastaan.

    Hyvä Art­turi Björk, olet oike­as­sa siinä, että tukea lähikaup­poille olisi vaikea kor­vamerk­itä niin, että vain sel­l­aisia lähikaup­po­ja tuet­taisi­in, jot­ka voisi­vat todis­taa, että kyseinen lähikaup­pavai­h­toe­hto vähen­täisi päästöjä suh­teessa siihen, ettei lähikaup­paa olisi. Mut­ta en usko, että lähikaup­patu­ki jät­täisi päästö­jen vähen­tämiseen tähtäävät tehokkaam­mat keinot jalkoi­hin­sa, kos­ka päästö­jen vähen­tämi­nen on paljon laa­jem­pi asia kuin lähikaup­po­jen lisäämi­nen eikä lähikaup­po­jen tuki estä muiden toimen­pitei­den hyödyntämistä. 

    Täl­lä het­kel­lä eräs suurim­mista kil­pailua vaikeut­tavista seikoista elin­tarvikekau­pas­sa Suomes­sa on pula sopivista kaup­pa­paikoista ts. parhaim­mat kaup­pa­paikat ovat ole­mas­saole­vien ketju­jen hallinnassa.

  42. Hyvä Jouni Pulli,

    tarkoitin juuri tätä, että lähikaup­patu­ki osu­isi sekä niille lähikaupoille, joiden käyt­tö lisää päästöjä ja niille joiden käyt­tö vähen­tää päästöjä. Jos halu­amme vähen­tää päästöjä niin on huo­mat­tavasti järkeväm­pää vain verot­taa niitä päästöjä suo­raan ja antaa markki­noiden hakea opti­maa­li­nen ratkaisu ruokaos­tok­sille näi­den päästövero­jen luo­mas­sa toimintaympäristössä.

    Onko kel­lään muuten dataa siitä miten paljon ulkois­vaiku­tuk­sia automar­keteista seu­raa ver­rat­tuna lähikaup­poi­hin. Kaik­ki olet­taa, että tämä ero on jotenkin merkittävä.

    En usko ilman todis­tei­ta, että suurin kil­pailua vaikeut­ta­va seik­ka on pula sopivista kauppapaikoista.

  43. Hyvä Art­turi Björk, päästöjä tulisi vähen­tää mielestäni monin tavoin, sik­si en pois­sulk­isi lähikaup­po­jen lisäämisen mukanaan tuo­mia päästövähen­nyk­siä, vaikkei kaikissa tapauk­sis­sa säästöjä saataisikaan aikaisek­si. Dataa tästä asi­as­ta min­ul­la ei valitet­tavasti ole.

    En kir­joit­tanut, että pula sopivista kaup­pa­paikoista olisi suurin kil­pailua vaikeut­ta­va seik­ka, vaan eräs suurim­mista. Tästä asi­as­ta on ole­mas­sa dataa, mut­ta se on valitet­tavasti liike­salaisu­u­den piiri­in kuu­lu­vaa tietoa. Mut­ta ehkäpä jol­lain muul­la olisi julk­istakin tietoa tästä asiasta.

Vastaa käyttäjälle Riku Österman Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.