Miten puolustaa lähikauppoja

23.11.2008 · Aihe: _ 

1) Kaavoitus

Tärkein keino lähikauppojen puolustamiseen on kaavoittaa riittävän hyviä kauppapaikkoja riittävän suurille lähikaupoille. Helsingissä kaavoitettiin aikanaan Katajanokan kärkeen kolme noin 200 neliön kivijalkakauppaa,. joista yksi on jäljellä. Toinen yhtä pieni on vanhalla puolella keskon pääkonttorin talossa. Tämän seurauksena katajanokkalaiset ostavat ruokansa paljon keskustan suurista myymälöistä. Olisi ollut parempi kaavoittaa yksi 600 neliön kauppa, koska tavaravalikoima on Suomen EU-jäsenyydestä seuranneen rajojen avautumisen jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti.

Kauppa valittaa, että kaavoittaja ei ymmärrä, että kauppaan pitää olla pääsy paitsi asiakkailla myös tavaraa tuovilla autoilla, mieluummin kaupan takaa.

Herttoniemen metroaseman luo kaavoitetut kaupat ovat hyvä esimerkki tästä. Tätä mahdollisuutta ei kaupunkirakenteensa pilanneilla kaupungeilla ole.  Jotta lähikauppa menestyisi, tarvitaan tuollaisia portteja, joiden läpi jokseenkin kaikki kulkevat – tai tarvitaan riittävän tiheä asutus, jotta kävelyetäisyydellä kaupasta on tarpeeksi asutusta. Mattomaiseen kaupunkirakenteeseen ei synny hyviä paikkoja lähikaupoille, jonka vuoksi kauppa keskittyy suuryksiköihin.

2) Ovela hinnoittelu

Lähikaupan pitäisi hinnoitella pienet täydentävät ostokset kalliiksi ja suuret ostokset halvoiksi. Lähikauppiaalla pitäisi olla oma bonuskorttinsa, jossa alle sadan euron kuukausiostoksista ei saisi mitään alennusta, Isommista ostoksista saisi alennusta portaittain niin, että yli 500 euron osalta alennus voisi olla vaikka kymmenen prosenttia.

3) Ulkoisten kustannusten hinnoittelu

Jos yhteiskunta sälyttäisi ruuhkamaksuilla tai jotenkin muuten suuryksiköiden maksettavaksi ne ulkoiset kustannukset joita niistä aiheutuu, lähikaupan kilpailutilanne olisi parempi.

4) Nettikaupan noutopiste

Elintarvikkeiden nettikauppa voi organisoitua niin, että kauppias kuljettaa tilatut tavarat kotiin. Tämä edellyttää ymmärtääkseni, että jokaisella on talon alakerrassa (kerrostalossa siis) lukollinen jääkaappi, johon kauppiaalla on avain. Espoon Suurpeltoon kai tällaista järjestelmää on ainakin kaavailtu, mutta olin jostain lukevinani, että siitä ollaan luovuttu. En usko, että tämä toimii, koska se vaatii liikaa suunnitelmallisuutta.

Luontevampi vaihtoehto on, että lähikauppa toimii nettikaupan noutopisteenä. Lähikaupan tavanomaiseen valikoimaan kuuluvat tuotteet ostetaan tavalliseen tapaan, mutta lampaanpaisti tai tuore tonnikala tilataan netin avulla.

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Miten puolustaa lähikauppoja”

  1. Pekka Vitikainen kirjoitti 23.11.2008 kello 18:49

    “Lähikaupan pitäisi hinnoitella pienet täydentävät ostokset kalliiksi ja suuret ostokset halvoiksi. Lähikauppiaalla pitäisi olla oma bonuskorttinsa, jossa alle sadan euron kuukausiostoksista ei saisi mitään alennusta, Isommista ostoksista saisi alennusta portaittain niin, että yli 500 euron osalta alennus voisi olla vaikka kymmenen prosenttia.”

    Ei, ei ja ei. Ei bonuskortteja eikä muitakaan suurten ketjujen käyttämiä omituisuuksia.
    Ei pikkukaupassa tarvitse olla kaikkia sortteja ja kaikilta valmistajilta. Riittää kun on perusvalikoima perushinnalla. Lisää valikoimaa kauppias tilaa asiakkaiden toiveiden ja ostokäyttäytymisen perusteella.
    Tiedän kaksi pientä kivijalkakauppaa jotka molemmat pärjäsivät tällä, jos jotain ei ollut sitä tilattiin.
    Molemmissa vaihtui kauppiaat, syystä tai toisesta. Valikoimat romahtivat ja laatukin oli sitä mitä nyt sattui. Ei mennyt kauaa kun asiakkaatkin vaihtuivat. Ennenn sieltä haettiin kaikki tarvittava, viimeiksi kun ohi menin, ulos kannettiin lähinnä mäyräkoiria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Riku Österman kirjoitti 23.11.2008 kello 19:02

    Hyvä kirjoitus! Kaikista neljästä kohdasta samoilla linjoilla.

    Mitä ovelaan hinnoitteluun tulee, kauppias voisi oman bonuskortin sijasta luvata vaikka 10% alennusta (tai jopa enemmän) ostosten 100 EUR ylittävästä osasta.

    Nettikaupan noutopiste – Asiamiespostina toimiminen tappaisi muutaman kärpäsen yhdellä iskulla. Jo tällä hetkelläkin Itella vastaa ruoka.net:in toimituksista, joten se varmasti mielellään kehittäisi rooliaan päivittäistavarakaupan jakelijana. Ja asiakkaalle arvoa kasvattaisi se, että samalta luukulta voisi hakea ei vain tuoretonnikalat, vaan myös nettiostetut CD:t, musiikkisoittimet, vaatteet, kirjat jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. toinen Leena kirjoitti 23.11.2008 kello 19:05

    jep-jep. Tuollaista nettikapan palvelupistttä on mietitty myös Jätkäsaareen. Eli että ohjelmallisesti ja vaadittaisiin talonrakentamisen yhteydessä tällaisia palvelutiloja rakennusten alakertoihin. En kyllä itsekään usko että toimii. Kylmäsäilytystilan mitoitus tulee heti kohta ongelmalliseksi, jos kaikki keksivät yhtäkkiä käyttää tällaista palvelua.
    Taikin proffa, Jarmo Suominen muistaakseni, totesi myös että jenkkilässä tämä palvleumuoto on oikeasti tarkoittanut vain pakettiautoliikenteen määrän kasvua kun kaikki liikkeet toimittavat tilaukset perille asti.
    Parempi on ehdottomasti hyödyntää lahikauppoja, joista voisi hakea sen oman kauppakassin ja sen mukaiset tavarat.

    Katajankalta vieläkin ottaa pannuun sekin perhe, joka harmitteli lähikaupan kuolemaa ja samaan hengenvetoon kertoi heidän perheesä tehneen ostoksensa lauantaisin Itäkeskuksessa. Lähikaupasta oli haettu vain maidot…

    Autoton Jätkäsaari olisi ollut kiva juttu! Eikö voisi olla erilaisiksi profiloituja alueita: net kun haluaa valita autottomuuden, niille tehtäsiin oma kaupungiosa, ja net kun tarvitsee auton, niille tehtäisiin maksulliset autopaikat liikelaitoksiin, maksaisivat itse sen parkkilystin ja autottomille kustannettaaisiin vastaavasti joukkoliikenne tavanomaista parempitasoisena.

    Jos kaikki se raha joka piilosubventiona annetaan omaa autoa hyödyntäville, ohjattaisiinkin joukkoliikenteelle, niin kyllä olisi hyvätasoinen julknen liikenneverkko!

    Samasta asiastahan kauppojen sijoittamisessakin on kyse: nyt kauppiaat ovat vain siirtäneet sen viimeisen jakelumatkan asiakkaille itselleen. Ja asiakkaat menee halpaan, ajaa tarjousten ja valikoimien perässä kilometrikaupalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Taneli Salovaara kirjoitti 23.11.2008 kello 19:19

    Oletko varma, että katajanokkalaiset haluavat ostaa ruokansa kaupoista, jotka myyvät lähinnä eineksiä?

    En tosin tunne sikäläisten kauppojen laatutasoa, mutta, jos ero on saman tyyppinen kuin Hakaniemessä (alepa tai valintatalo vs. alueen isommat marketit, joista saa tuoreita tuotteita, halli on sitten asia erikseen)ovat pienemmät kaupat heikoilla, vaikka voltteja tekisivät.

    Sinänsä pieniä persoonallisia yksiköitä on syytä tukea suuria ja persoonattomia vastaan, mutta sen voi tehdä omilla kulutustottumuksillaan, mikäli viitsii. Moni on toki melko laiska tässäkin mielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Martti Tulenheimo kirjoitti 23.11.2008 kello 19:29

    Entäs kilpailu?

    Näin esimerkiksi Hakaniemessä: S-ryhmällä on Hakaniemen torin molemmissa päissä S-market ja kolmannella kulmalla Alepa, jota vastapäätä on Tradekan Valintatalo Sörnäisten Rantatiellä. K-ryhmällä on myymälä aivan naapurissa Haapaniemenkadulla sekä toinen Porthaninkadulla. Uusina tulokkaina palvelevat myös ketjuihin kuulumattomat eksoottiset kaupat. Alueella toimii lisäksi kukoistava tori ja eloisa kauppahalli.

    Lidlillä ei ole alueella myymälää, vaikka tuosta lähikauppojen määrästä päätellen kysyntää ja ostovoimaa riittäisi kosolti. Miksi? Koska ketjun edellyttämän myymäläpinta-alan kokoisia liikehuoneita on Hakaniemessä vain kaksi. Niistä molemmissa toimii S-market.

    Toimiiko Hakanimessä kilpailu? Kyllä, mutta ei täysin, koska yhdellä kaupparyhmällä on niin voimakas asema.

    Hakaniemeläisiä tuskin näkyy kehämarketeissa valtaisasti, koska kaupan kilpailu näyttäisi toimivan kaupunginosassa kohtalaisen hyvin, vaikkei täydellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Touko Mettinen kirjoitti 23.11.2008 kello 19:45

    Ääni 4-vaihtoehdolle! Kumma, etten itse tuota älynnyt? Paitsi että koko paketti tilataan netiste ja haetaan nopeasti ja maksetaan. Saataisiin volyymit sellaisiksi, että joka Siwaan olisi mielekästä palkata yksi ihminen lisää.

    Tässä samlla hoidettaisiin se jääääärrrrrkyyyyttäväää kusetus, jota ainakin Helsingissä harrastettiin tai ehkä vieläkin: vanhusten ostokset, lisähinta vain 5€/ kerta. Jätettiin sanomatta, että ostokset itsessään on hinnoiteltu paljon yli Stockan Herkun.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi Björk kirjoitti 23.11.2008 kello 20:29

    Osmo: Oon kaikista pointeista sinänsä samaa mieltä. En tosin usko, että virkamiehet pysyvät kaavoittaessaan ikinä muutoksen vauhdissa. Parempi olisi vaan luopua tällaisista kaavoitussäännöistä kokonaan ja antaa maanomistajien rauhassa kehittää projektejaan. On todennäköistä, että kiinteistön arvoa maksimoidessaan he pitävät huolen siitä, että käyttökelvottomia tiloja ei rakenneta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Leena kirjoitti 23.11.2008 kello 21:11

    Tuo numero neljä toimii jo joillain kesämökkipaikkakunnilla. Kun keskiviikkona jättää netin kautta tilauksen, voi perjantai-iltana noutaa kyläkaupan kylmiöstä valmiiksi pakatut tavarat.

    Oman mökkikuntani kyläkauppias hankkii mitä vain. Tilata voi piirakoita, sultsinoita, pyöröjä, keitinpiiraita, vatruskoja tai tsupukoita – karjalaisnaiset ovat taitavia. Tai elokuussa rapuja, jotka kauppias itse pyytää ja tarvittaessa myös keittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 23.11.2008 kello 21:46

    Kohta 1: No miksei niitä kaupan ja naapurin kiinteistöjä sitten yhdistetä isommaksi? Kiitos funktionaalisen kaupunginsuunnittelun, kaavoitukseen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön on ilmaantunut kaikennäköisiä älyttömyyksiä. Samaa sarjaa on rakennusliikkeiden anelu, että toimistoja saisi muuttaa asunnoiksi. Mistä kumpujen yöstä ylipäänsä nousee se ettäi kerrostalotila on erikseen säädetty työpaiksi tai asunnoksi?

    Kohtaan 4: Kuten Österman ylempänä, pidän noutopisteitä yhtenä lähipalvelun toiminnan mallina. Ne ratkaisevat sen kotiinkuljetuksen logistiikkaongelman, että kaikki haluavat tavaransa klo 17.

    Saako sinne sitten toimittaa viinipullon? Pikkukauppa Keski-Euroopassa tekee rahansa viinillä, ei kylmäsäilytystä, hyvä kate, raskas kantaa kauemmas. Suomessa se haetaan marketin vierestä Alkosta.

    Joku kyseli edellisessä ketjussa miksei lähipizzeria voi myydä leipää tai muita elintarvikkeita. Siksi että se ei voi myydä olutta mukaan, mikä tappaa tehokkaasti ravintola-lähikauppakombon. Ravintoloita tulee myös niittämän ruokakaupan pienempi ALV-vero.

    Ongelma ei ole niin suuri kantakaupungissa, kivijalkakaupan ongelmia liioitellaan. Mutta kun lähiöissä ei enää kannata, mm. asumisväljyyden kasvusta johtuvasta asukasluvun pienemisestä johtuen, erillin posti, ruokauppa, ruokaravintola, leipomo, baari ja kioski niin näitä voisi yhdistellä. Läinsäätäjä vaan suhtautuu tähän vihamielisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. B.J kirjoitti 23.11.2008 kello 21:56

    Lähikaupan tulee katsoa ympärilleen.

    Meidän lähikauppamme voisi panostaa autottomiin ja perheellisiin.

    Parasta palvelua tälle kohderyhmälle olisi järjestää kerran kahteenviikkoon kotiinkuljetus ennalta valittuihin tavaroihin. Esim. 20kg perunoita, 8kg pyykkipulveria, wc- ja talouspaperit, koiranruokaa jättisäkkejä jne.

    Nämä ovat niitä tuotteita, joita lähikaupasta ei normaalisti saa kuin pienissä paketeissa ja niissä suuret pakkaukset tuovat todellista säästöä etenkin vaivassa, mutta myös rahassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Vesa kirjoitti 23.11.2008 kello 22:00

    Minä käyn lähikaupassa, koska
    – se on lähellä eikä tarvitse lähteä meluisaan markettiin
    – saan yksilöllistä palvelua eli jos jotain vaikka puuttuisikin, se kyllä hankitaan, tunnen itseni jopa tärkeäksi
    – tavara on hyvää
    – hinnat ovat RIITTÄVÄN kilpailukykyisiä, ei välttämättä marketin tasolla

    Näin maataloustukien luvatussa maassa voisihan sitä pikkulähikaupoille (jotka eivät kuulu isoihin ketjuihin) antaa vaikka “pinta-alatukea” tai tukea sen henkilöstön palkkaamiseen, meidänkin kaupassa on useita henkilöitä palkattuna. Tietysti joku Friedman-vainaja kääntyisi haudassaan, mutta häirinneekö tuo. Tosin täytyy myöntää, etten tunne pikkukaupan kustannusrakennetta eli mitkä ovat kriittiset kustannustekijät, onko se kiinteissä kustannuksissa vai tavaran ostohinnoissa.

    Joka tapauksessa olen valmis maksamaan kaurahiutaleistani 1.45 pikkukaupassa, vaikka City-Market myisi sen 1.25 hintaan…

    Niin – ja kauppiaskin tarinoi kanssani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. spottu kirjoitti 23.11.2008 kello 22:21

    “Mattomaiseen kaupunkirakenteeseen ei synny hyviä paikkoja lähikaupoille, jonka vuoksi kauppa keskittyy suuryksiköihin.”

    Kyllä syntyy jos matto on tarpeeksi tiivis. Punavuoren kaupunkimatossa lähikaupat toimivat kokemukseni mukaan oikein hyvin vaikkei siellä varsinaisia portteja olekaan.

    Harvemmassa kaupunkirakenteessa suuryksikkö on luontevin malli, lähikauppojen tukeminen siellä edellyttää jonkinlaista (epäreilua) subventiota. Suuryksiköt ovat osa autopohjaista kaupunkirakennetta josta kuntalaiset maksavat jo kertaalleen verotuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. B.J kirjoitti 23.11.2008 kello 22:40

    Alkot on kyllä yksi suuri ongelma. Täällä, kuten puolessa suomea alkot ovat automarketeissa, vaikka jo ajatuskin on aika kiero.

    Ihmiset, jotka viinaa haluavat ostavat sen juuri sieltä, missä sitä myydään. Alkojen kauppapaikat tulisikin olla kuntien ja kaupunkien päätettävissä. Silloin alko sijaitsisi todennäköisesti keskustassa, eikä marketeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. cobbit kirjoitti 23.11.2008 kello 23:32

    “Jos yhteiskunta sälyttäisi ruuhkamaksuilla tai jotenkin muuten suuryksiköiden maksettavaksi ne ulkoiset kustannukset joita niistä aiheutuu, lähikaupan kilpailutilanne olisi parempi.”

    Tätä en aivan ymmärrä. Itse sanoisin, että suuryksiköt (=automarketit) eivät saastuta, autot saastuttavat. Saastuttamisen pitäisi olla kalliimpaa niin ihmiset eivät voisi ajaa sinne markettiin. Jos se maksaa esim 100e eestaas niin, luulis että marketeissa käynti vähenis.

    Itse luulen, että lähikaupat itse voisivat tarjota paljon nykyistä parempaa palvelua, jolla houkutella asiakkaita. Ystävällinen, henkilökohtainen palvelu, tarinointi jne. Mahdollisuus tilata omia “erikoistuotteita”. Kotoisa, vanhanaikainen ilmapiiri ja sisustus. Mahdollisuus juoda esim. kahvit kaupan aulassa jne.

    Tämän asian tuntee paremmin varmasti joku kauppias itse mutta otaksuisin, että vuokra kohti hyllyneliötä on esim. Helsingin kaupunkilähiöissä about 10 kertainen verrattuna automarketin hyllyneliöön. Tämä näkyy hinnassa. Siinä kaupan paikalla voisi olla menestyvä kuppila, baari, erikoisliike, toimistokiinteistö tai asuinkiinteistö tms ei automarketin neliöille ole paljon vaihtoehtoisia käyttökohteita.

    Jos tod. on niin, että ihmiset haluavat lähikauppoja omaan kaupunginosaansa, voisi neuvottelemalla sopia esim., että asukkaat maksavat vuokrissaan tietyn provikan kaupalle, jolla he saavat sitten “kanta-asiakasetuja”. Näin ehkä päästäisiin irti siitä mahd. virheestä, että jos asukkaat haluavat lähikauppoja ja ovat valmiita maksamaan tuotteista korkeampaa hintaa kuin automarketeissa, yksittäisen asukkaan kannattaa kuitenkin “pettää” ja käydä automarketissa ostamassa suurin osa kamasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. cobbit kirjoitti 23.11.2008 kello 23:39

    Mitä Osmo Soininvaara muuten ajattelee Suomen vallitsevista vähittäiskauppamarkkinoista? Ilmeisesti omistus on erittäin keskittynyttä (Tradeka, HOK-elanto), niin ettei ulkomailta löydy vertailukohtaa…vai? pitäisikö kilpailuviraston vilkaista asiaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Hannu Oskala kirjoitti 24.11.2008 kello 1:51

    Alkot on kyllä yksi suuri ongelma. Täällä, kuten puolessa suomea alkot ovat automarketeissa, vaikka jo ajatuskin on aika kiero.

    Hyvä pointti. Muistan aikoinaan Savonlinnassa kunnan ainoan Alkon sijainneen keskellä kaupunkia, joka lisäsi läpiajoliikennettä varmasti useammalla tuhannella ajoneuvolla per vuorokausi sen sijaan, että molemmilta laidoilta olisi löytynyt oma pitkäripainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jukka Aakula kirjoitti 24.11.2008 kello 8:56

    Kun – ei jos – henkilöautoliikenne ennemmin tai myöhemmin alkaa vahvasti vähetä, lähikaupat tulevat takaisin.

    Mutta toistaiseksi lähikauppa tarvitsee tukea. Sunnuntaiaukiolon kieltäminen marketeilta on minusta loistava systeemi. Olen kristillisdemokraattien kanssa samoilla linjoilla.

    Se on parasta holhousyhteiskuntaa kun marketit pakotetaan kiinni. Holhous on unohduttu ja upea luonnonvara.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Martti Tulenheimo kirjoitti 24.11.2008 kello 10:37

    Kuten yllä tulikin jo useampaan otteeseen todettua, Alkon merkitys on huomattava. Pyyluoma nosti esiin, että Keski-Euroopassa pikkukaupat myyvät viiniä. Usein ne myyvät viiniä vahvempaakin.

    Entä Suomessa? Onko niin, että pohjoismainen erikoissuhteemme alkoholiin pelaa automarkettien pussiin Alkojen sijoittelun kautta?

    Toisaalta, miten tilanne muuttuisi olennaisesti, jos alkoholin myynti siirtyisi automarketin vieressä sijaitsevasta Alkosta automarkettiin? Elätelläänkö jossain ajatusta, että viininmyynti sallittaisiin vain alle tietyn kokoisille kaupan yksiköille, jos monopolista luovuttaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. TL kirjoitti 24.11.2008 kello 10:41

    Suurin yleinen “ongelma” monella taitaa olla vain arkipäivän suunnittelemattomuus. Kaupassa käydään satunnaisesti kun huomataan että jotain puuttuu tai tekee mieli.

    Useimmat ihmiset käyvät kuitenkin töissä tai muuten ihmisten ilmoilla. Monet asiat voisi hoitaa helposti työmatkalla, jos asiaa vain vähän miettii tai suunnittelee.

    Huomaan usein itsestäni että kiirehdin keskustasta kauppojen vierestä töistä kotiin, jotta voin tarkistaa jääkaapin sisällön, ja lähteä sitten taas erikseen markettiin. Ruokaa menee myös paljon hukkaan, kun ei usein tiedä että mitä kaikkea siellä kaapissa oikein olikaan.

    Kauppoihin taitaa tulla jonkinlainen mullistus seuraavan 10 vuoden kuluessa. Rfid-sirut, automaattisesti päivittyvät hintalaput, automaattikassat yms. mahdollistavat
    vaikka mitä tehostamista, työntekijämäärän vähentämisen ohella.

    Koskahan esim. Helsinkiin tulee ensimmäinen myyjätön 24/7 ruokavarasto, jossa tuotteet voi
    noutaa itse kun rekisteröityy kanta-asiakkaaksi. Sellainen jossa voisi esim. tilata haluamansa
    tuotteet etukäteen, ja saisi ne jääkaappiin sopivassa standardilaatikossa.

    Toki arvostan persoonallisia pienliikkeitä ja Stockmannin Herkkua, joita löytyy työpaikkani läheltä. Piipahdan niissä usein bussia odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Arho Toikka kirjoitti 24.11.2008 kello 11:46

    Osmon politiikkaan liittyvät kohdat 1 ja 3 ovat epäilemättä kohdallaan, bisnesmalliin liittyvät 2 ja 4 eivät ehkä ihan yhtä uskottavasti. Kakkosen kohdalla tosin ihmisten halu keskittää ostoksensa bonusten toivossa yllättää minut aina muutenkin.

    Ykkösen osalta olisi hyvä miettiä kuinka paljon tapahtuneesta kaupan siirtymisestä suuryksiköihin on tapahtunut tehtyjen kaavoitusmunausten takia. Itse en odota virheettömän kaavoittajan ilmentymistä, mutta tällaisia taloudellisia dynaamisia vaikutuksia voisi silti yrittää vähän huomioida niin tilanne voisi kuitenkin parantua. Pienikin kaavakontrollin löyhennys voisi estää Katajanokan tyyppisiä tilanteita.

    Hakaniemi on muuten hyvä esimerkki siitä, miten kilpailu toimii vaikka toteutuneessa tilanteessa jollain olisikin iso markkinaosuus. Vaikka isoja liiketiloja ei oikein ole, ei HOK-Elanto voi hinnoitella kovinkaan vapaasti, kun substituutteja löytyy ihan läheltä ja vähän kauempaa ties kuinka paljon. Tuntuisi tietysti luontevammalta, että lähekkäin olevat kaksi isoa kauppaa olisivat eri omistajien, mutta en usko, että kukaan jaksaa väittää ettei pystyisi välttämään Elantoa. Lähimpään isoon koohonkin on vain kuusi minuuttia metrolla, ja Valintataloja ja Siwoja löytyy, jo tosiaan ilman torin ja hallin ja etnokauppojen laskemista mukaan.

    Alko sopisi kyllä kohdaksi 5 Osmon listaan, ja ehkä apteekki samalla. Viini ja särkylääkkeet kulmakauppaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Sylvesteri kirjoitti 24.11.2008 kello 12:28

    “Useimmat ihmiset käyvät kuitenkin töissä tai muuten ihmisten ilmoilla. Monet asiat voisi hoitaa helposti työmatkalla, jos asiaa vain vähän miettii tai suunnittelee.”

    Unohdat nyt aika olennaisen asian eli ihmisluonnon.

    Mielummin käyn erikseen avovaimoni kanssa kaupassa, kuin yksin työmatkalla. Kun olin vapailla markkinoilla, kävin kaupassa aina tullessani töistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Henri Weijo kirjoitti 24.11.2008 kello 12:53

    Elätelläänkö jossain ajatusta, että viininmyynti sallittaisiin vain alle tietyn kokoisille kaupan yksiköille, jos monopolista luovuttaisiin?

    tämä olisi ajatuksen mainio; viinihyllyt vain alle 400 m2 kauppoihin. tässäkin tosin skaalaedut tulisivat vastaan, sillä esim Kalliossa monet pienet Siwat ja S-marketit ovat helisemässä, koska sieltä ryöstetään kaljaa niin usein. ei paljon 50-kiloinen kassaneiti kaljavoroa pelota. jos viinit tulisi kauppoihin niin ei se vaatisi investointeja myös turvallisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Henri Weijo kirjoitti 24.11.2008 kello 12:55

    lisäys edelliseen: skaalaeduilla tarkoitin sitä, että yhden pienen Siwan ei välttämättä kannata palkata vartijaa viinihyllyä suojaamaan, vaan isoimmissa kaupoissa tuon viinihyllyn suojelu olisi perusteltua. pienet kaupat joutuisivat varmaan hyväksymään hävikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Traveller kirjoitti 24.11.2008 kello 13:10

    Eiköhän tämäkin puuttuvien lähikauppojen ongelma ratkea aivan itsestään hallituksemme harjoittamalla Virheällä politiikalla. Kun valtion lainansaanti X-vuoden kuluttua tyssää ja teollisuus on siirtynyt yli 90% kaukoitään, nämä ovat asioita jotka tapahtunevat samoihin aikoihin, siirrytään täälläkin samanlaiseen basaaritalouteen kuin Venäjällä 90 – luvun alussa ja aivan samasta syystä; taikaseinä ja muovi eivät vain toimi tilipäivänä vaikka kuinka olisi pierua jossain hassun kävelyn virastossa pidätelty.

    Ihmiset kaupustelevat omaisuuttaan, lapsiaan, vaimojaan tms. tienvarsilla ja yrittävät ostaa välttämättömyyshyödykkeitä vessapaperin arvoisella rahallaan. Huonoa näiden basaaribiznezmiesten kannalta on ettei täällä ole enään minkäänlaista ihmistenvälistä solidaarisuutta, kuten ei missään muussakaan monikulttuurisessa maassa, vaan vahvimmat ja väkivaltaisimmat ryhmät vievät aina kaiken. Tietyt hallituksen viimeaikaiset kiireelliset linjaukset pohjaavat tähän. Sekin on huonoa että tänne ei tule mitään putinia ja valtaisia öljytuloja vaan vähätkin luonnonvaramme kuten uraani ja fosfaatit on lahjoitettu pilahinnalla pois.

    Hyvää asiassa on että se ilimastonmuutos on varmaan silloin torjuttu kun siitä ei puhuta enää mitään ja kaikilla ei toki mene huonosti silloinkaan. Joillakin saattaa mennä jopa hyvinkin. Niin ja on niitä lähikauppoja ja libertaaritalous muutenkin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 24.11.2008 kello 14:05

    “Mielummin käyn erikseen avovaimoni kanssa kaupassa, kuin yksin työmatkalla. Kun olin vapailla markkinoilla, kävin kaupassa aina tullessani töistä.”

    Päiväkodista haettu, väsynyt ja nälkäinen, lapsi on taas sellainen kaveri, että hänen kanssaan ei kotimatkalla kaupassa poiketa. Paitsi äärimmäisessä hädässä. Kun oltiin lapsettomia, käytiin usein miehen kanssa yhdessä kotimatkalla kaupassa, nyt syödään ensin ja mennään kauppaan vasta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Mirka kirjoitti 24.11.2008 kello 14:07

    Miksi myymälän pitäisi olla suuri? En ole havainnut, että myymälän koolla ja valikoiman laajuudella olisi kovinkaan suoraa yhteyttä. Pikkukaupassa yhtä nimekettä on hyllyllä muutama, marketissa koko hyllymetri. Ostoskärryn työntäminen satoja metrejä jättimarketissa on niin tympeää hommaa, että en ymmärrä miksi ihmiset siihen suostuvat.

    Onneksi lähellämme on pieni, mutta varsin hyvävalikoimainen K-kauppa, jossa on persoonallinen palvelu ja ennenkaikkea palveleva liha- ja kalatiski.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mirka kirjoitti 24.11.2008 kello 14:15

    Itse kysymykseen: Lähikauppaa puolustaa parhaiten niin, että ei osta muualta MITÄÄN minkä saa sieltä lähikaupasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Antti kirjoitti 24.11.2008 kello 14:55

    Meillä lähikauppa on taas muutaman sadan neliön Valintalato ilman palvelutiskiä; sieltä ei voi tehdä liha/kala ostoksia. Lähin automarketti on Prisma, no kai se periaatteessa on palvelutiski, mutta kaikki liha ja kala on hunajapaprikamarinoitua; ei sitä voi syödä. Mennään sitten autolla itikseen kun sieltä saa jotain niin eksoottista kuin valmiiksi pakkaamatonta ja maustamatonta lihaa ja kalaa.

    Elikkä Osmon listalta puuttuu just se mitä jokainen lähikauppias voisi ihan itse tehdä: Hyvä palvelutiski liha- ja kalatuotteille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Sulevi kirjoitti 24.11.2008 kello 15:50

    Kohdan 1 mukaisesta toteutuksesta hyvänä esimerkkinä käynee Tampereen Hervannassa sijaitseva kauppakeskus Duo. Keskuksessa on perinteiseen ostarityyliin S- ja K-ketjujen supermarket luokan edustus, joiden päivittäistavarapuolen tarjonta kattaa kaiken mitä keskivertoperhe tarvitsee. Oma kulutuskäytäytyminen muuttui välittömästi avajaisten jälkeen. Prismassa ja Citymarketissa ei ole tullut juurikaan käytyä (sitä ennen kylläkin)

    Lisäksi samalla ostarilla on varsin hyvä valikoima erikoisliikkeitä (myös alko) ja palveluja. Parkkeraus on rakennettu ostarin kellariin (marraskuun) säältä suojaan. Suurin osa Hervannan 20000 asukkaasta asuu alle kilometrin päässä ostarilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 24.11.2008 kello 16:13

    Antti kaipaa sellaista eksoottista tuotetta kuin maustamaton liha tai kala, jälkimmäinen ehkä peräti kokonaisena. Yhdyn toiveeseen. Keväällä kun oli pannun huoltokausi, kyselin Citymarketista ihan rehellistä silavaa. Lihamestari itse tuli, niin häpeäväisenä että kävi sääliksi, kertomaan ettei heillä sellaista erikoistuotetta ole.

    Pienen lähikaupan pitäisi pystyä tarjoamaan palvelutiski, se on sama asia kuin kassa. Marketissa on erillinen kassalinja, koska muuten asiakasvirtaa ei pysty hoitamaan, pienkaupassa se on taas turha kuluerä.

    Olen tämän sanonut jokusella foorumilla, ehkä täälläkin, turhankin monta kertaa, mutta menestyvät pienkaupat eivät pääsääntöisesti kuulu kahteen suureen ketjuun. S/K-ryhmä ei kertakaikkiaan tajua koko konseptia, joku pien-Alepa toimii täysin samalla tuoterepertuaarilla ja logiikalla kuin iso marketti, siellä on vain vähemmän tavaraa ja pienempi volyymi.

    Muuten hinnoista, ostan yrtit ja usein kasviksetkin Hakaniemen hallista. Tulee halvemmaksi koska kauppiaalta saa sen verran kuin tarvitsee. Mitä ihmettä minun on tarkoitus tehdä ruukullisella salviaa, höystää pari kiloa maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. nimi on kirjoitti 24.11.2008 kello 17:21

    “Koskahan esim. Helsinkiin tulee ensimmäinen myyjätön 24/7 ruokavarasto, jossa tuotteet voi
    noutaa itse kun rekisteröityy kanta-asiakkaaksi.”

    Tai myymälä, jossa on 500-1000 tuotteen varasto ja automaattinen keräilylinja, jonka päässä olevasta reiästä sitten kosketusnäytöstä (tai kotoa) valittu ja maksettu tuotekori tulee ulos.

    Palautuksille olisi sitten toinen reikä, joka lukee hylätyn tuotteen koodin ja palauttaa rahnat asiakkaalle. Tyhjättyä sika-nautapurkkia ei houkuttaisi palauttaa (oluttahan ei automaatissa myytäisi) koska palauttaja yksilöityisi maksutapahtumassa.

    Systeemiä voisi hioa niin, että kehitetään kotijääkaappi, jonka ovessa on näyttö ja kosketusnäppäimistö sekä vaaka ja sirutunnistin. Tätä on fundeerattu muuallakin.

    Kun laitat kaappiin 450g jauhelihaa, kaappisi tietää sen (pakkauksen paino ei vaikuta, koska myymälän vaa’assa on taaraus tai painot ovat netto). Kun otat paketin kaapista ja laitat 200g takaisin, kaappisi on perillä asiasta. Ja vilkuttaa näytöllä, että loput pitäisi paistaa huomenna tai nostaa jauheliha pakastuslokeroon.

    Sitten kun tulee ostosten aika, ei muuta kuin jääkaapinovelle fundeeraamaan. Kaupan kassasysteemi tietää juhlapäivät, aiemmat ostoksesi, jääkaapin sisällön, perheen ruoka-allergiat ja dieetit ja suosikkiruokasi sekä perheen koon. Valitset Economy-moodin ja “Ruokaa halvalla viikonlopuksi koko sakille” ja kas: yhdistämällä kaappisi sisällön, lähikaupan varaston ja toiveesi saat ehdotuksia. Niistä sitten vain valitsemaan. Homman voi tehdä työkoneelta paitsi jos sattuu olemaan Nokialla insinöörinä.

    Kaupan fiksu systeemi on myös laskenut asiakastietokannasta, että alueella X tulot ovat Y ja ruoka-allergioita Z on F kappaletta ja sen ja menekin perusteella lisännyt kaupan valikoimaan gluteenitonta tmv. tavaraa. Jos jotain haluttua puuttuu, sydeemi näyttää ketjun toiset liikkeet, jossa puuttuvaa tavaraa on, tilausajan omaan kauppaan tai lähettitoimituksen hinnan.

    Sitten kun ostokset tulevat tai noudat ne kortillasi (ne on kerätty kenties valmiiksi) ladot tavarat kotona kaappeihin. Omenoista kaappi herjaa (herjausmoodin voi itse valita mäkätyksestä jäkätykseen ja viiden päivän mökötykseen…) ja neuvoo laittamaan ne muualle mutta ei silloinkaan banaanien joukkoon – pilaantuu nähkääs.

    Ja kun tulee kokkauksen aika, luetkin reseptin kaapinovesta ja annat jääkaapille luvan ohjata uunia ja lähettää TV:n tai tietsikan ruudulle ilmoituksia kypsyysasteesta ja tarpeesta lisätä vettä paataan.

    Tämä siis kunnes ruoantarpeet voidaan tyydyttää 70-luvulla pyörineen TV-sarjan “Maailma Vuonna 2000” tyyliin yhdellä punaisella pillerillä. Pilleri oli tarjoiltu isolle lautaselle jokaisen perheenjäsenen eteen ja siitä se syötiin veitsin ja haarukoin kaikella hyvän perheen ruokailuun kuuluvalla hartaudella. Foliohatutkin oli jätetty töpselinenäiselle robotille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juha kirjoitti 24.11.2008 kello 18:15

    Menestyvä kauppa tarvitsee:

    – alkon
    – apteekin
    – veikkauksen

    Lähikaupat tarvitsisivat nämä hyllyilleen, koska alkoa ja apteekkia ei saada viereen. Veikkausta lukuunottamatta ei tule onnistumaan.

    Bonuskorttirumba tulee liian kalliiksi yksittäiselle kaupalle. Se on kallista ketjuillekin. Ei onnistu.

    Lähikauppa ei saa paljousalennuksia tavarantoimittajilta. Alennukset ovat kiven takana. “ovela” hinnoittelu vie konkurssiin.

    On myös muistettava, että lähikauppa tarvitsee myös ne asiakkaikseen, jotka haluavat käydä kaupassa autolla. Eli parkkipaikka pitää löytyä. Automarketeissa parkkeeraaminen on ilmaista. Taaskaan ei kaupungissa onnistu. Parkkisakot vaan tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tavallinen teknikko kirjoitti 24.11.2008 kello 18:41

    Menee vähän otsikon ulkopuolelle, mutta kertokaapa se miten kauppaketjut saataisiin julkaisemaan nettiin kaikki kaupan olevat elintarvikkeiden myyntihinnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 24.11.2008 kello 18:55

    No jos lähikauppaa, alkoa, apteekkia ja veikkausta ei voi yhdistää, niin mites nuo kolme viimeistä? Kossu, lottokuponki ja buranaa, mitä muuta sitten ihminen viikonloppuun tarvitsee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jouni Pulli kirjoitti 25.11.2008 kello 11:48

    Lähikauppojen kilpailukykyä tulisi nykyisestä myös valtion ja kuntien toimesta nykyisestään kasvattaa, jos vähääkään välitämme ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta. Tässä tilanteessa yhteiskunta voisi ojentaa avustavan kätensä pienyrittäjille verohelpotuksin, vuokratuin ja järkevällä kaavoituksella. Suurin ongelma on kuitenkin elintarvikekauppamme oligopolisoituminen. Lidl on tervetullut lisä edistämään kilpailua, mutta tarvitsemme lisää uusia ja kilpailukykyisiä toimijoita elintarvikekauppaamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Emma London kirjoitti 25.11.2008 kello 14:01

    Ensiksi voisi kysyä, että minkä takia niitä täytyy puolustaa. Palveluja tarvitaan myös autottomille, eikä perustavaran hankkiminen saa viedä kohtuuttomasti aikaa, rahaa tai resursseja, tai aiheuttaa liikaa päästöjä. Näihin vastaa lähikauppa. Mutta ehdotusta 4, nettikaupan noutopistettä, voisi jatkaa eteenpäin, ja päätyä pelkkään nettikauppaan. Eli jos alueella ei ole tarpeeksi asiakkaita lähikauppaan, tavara ostetaan nettikaupasta ja se tuodaan kotiovelle. Tämä voisi olla jopa tuettua haja-asutusalueilla, joten kaikilla olisi suht. sama mahdollisuus saada perustavaransa.

    Ehdotuksessa on vain yksi mutta: ne täydentävät ostokset. Ei kahvimaitoa kannata tilata nettikaupasta. Jos vain verottaja antaisi myöten, voisi sen maidon ja leivän ostaa pizzeriasta, kioskista, metroasemalta tai pikaruokalasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Antti kirjoitti 25.11.2008 kello 14:11

    Jouni Pulli; jos vähääkää välittäisimme ilmastonmuutoksesta, hallituksen ja eduskunnan pitäisi vain antaa lupa rakentaa lisää ydinvoimaa. Mutta koska Vihreiden eduskuntaryhmä ilmoittaa olevansa yksiselitteisesti ydinvoiman rakentamista vastaan, Vihreät eivät ole pätkääkään huolissaa ilmastonmuutoksesta.

    Sama koplaus pätee myös työttömyyden, ydinvoiman ja Vasemmistoliiton välillä; samoin kuin Vasemmistoliitto tarvitsee työttömiä niin Vihreät tarvitsevat ilmastonmuutosta kannatuksensa säilyttämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. asdf kirjoitti 25.11.2008 kello 15:03

    Itse ahdistun helposti suurissa kaupoissa, joten käyn lähikaupassa aina kun se on mahdollista.
    Säästän aikaa ja hermoja.

    Se mikä lähikaupassa tökkii on valikoima. Jos aikoo syödä pelkästään lähikaupasta ostettua ruokaa niin se käy muutaman kuukauden jälkeen jo todella yksipuoliseksi. Nettikauppaideasta saisi jalostamalla oikein järkevän, tilaan lähikauppaan naudan sisäfilettä tarvitsemani määrän ja se tulee sinne seuraavaksi iltapäiväksi. Paras tilanne olisi tietysti, jos sen saisi tilata aamupäivällä ja se olisi samana päivänä noin kello 16 noudettavissa muiden ostosten yhteydessä, tämä taitaa kuitenkin olla logistinen mahdottomuus.

    Viinakaupan merkitys on se, että se keskittää erityisesti suuret viikonloppuostokset alkollisiin automarketteihin. Tietysti on mahdollista, että niihin hakeuduttaisiin valikoiman takia muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Artturi Björk kirjoitti 25.11.2008 kello 15:51

    Jouni Pulli: Miksi ei vaan sisäistettäs autolla-ajamisen ulkoisvaikutukset autolla ajamiseen? Jos tuemme lähikauppoja ehdottamillasi keinoilla tuemme sitä riippumatta siitä vähentääkö se kasvihuonepäästöjä. On todennäköistä, että tämä tuki vääristää markkinoita niin, että tehokkaammat tavat vähentää kasvihuonepäästöjä jäävät lähikauppatuen jalkoihin.

    Emma London: Kukaan ei ole valmis maksamaan perustavaran hankinnasta mitään kohtuutonta. Jos haluaa asua haja-asutusalueella niin silloin kuuluu maksaa valinnasta aiheutuvat kustannukset. Kaikki eivät tarvitse samoja mahdollisuuksia hankkia perustavaroita, koska ihmiset arvostavat asinoinnin helppoutta eri tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Traveller kirjoitti 25.11.2008 kello 20:06

    Tästä ja edellisestä ketjusta kävikin hyvin ilmi Virheiden täydellinen kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää asioiden mittasuhteita. Vielä nuo teidän uskontunnustuksenne ymmärtäisi maailmantuskaa potevan 17 vuotiaan lukiolaistytön vuodatuksina mutta että aikuiset, mukamas pitkälle koulutetut henkilöt… Ette kyllä ainakaan edes alkeellisinta kriittistä ajattelua ole siellä yliopistossa oppineet, voi jeesus sano.

    Tyypillinen suomalainen perhe ajaa autolla ehkä 15 tkm, siinä kuluu bensaa tai löpöä n. 1 m3, ja tästä menee niihin kauppareissuihin ehkä 300 litraa. Tämä on aivan hirveän paljon tietysti! Ajatelkaa sitä malawilaista pieniekojalkaista kärpässilmää mitä teeveessä päivittäin näytetään!! Sille ei jää nyt mitään ja kun vielä kahvitkin keitän niin se raiska kuolee vielä janoonkin!!! Hyvä että ‘huolekas pää’ lupasi nostaa taas kerran bensaveroa!!!! Kun vielä Vihreä de röödaa äänestän niin ehkä, ehkä vielä minullakin on oikeus elää..

    Tottapuhuen meidän ei edes tarvitsisi käyttää sitä ‘aivan kohta’ loppuvaa fossiilista raaka-ainetta, vaan voisimme tehdä halutessa sen polttoaineen melkein mistä tahansa orgaanisesta aineesta. Turpeesta paskaan, jota tarvittaisiin ehkä suurehko henkilöauton peräkärryllinen.. Siis sen määrän n. 300 l valmistamiseen jonka vastustamiseen ja käyttäjien syyllistämiseen paitsi koko “Vihreä” liike niin myös muu poliittinen kenttä kokkeleista kommunisteihin on 100 % sitoutunut.

    Ehkäpä Osmon todellisuudessa tämä 300 litraa on verraton ympäristörikos ja juuri se kriittinen massa joka aiheuttaa ilmastonMUUTOKSEN (lämpiämisestä ei vissiin kannata enää puhua jääkiekkomailan vertaa..) enkä voi tätä asiaa kiistääkään. MUTTA tämä 300 litraa ei todellakaan ole se marketissa kävijän synti koska ne hyödykkeet joudutaan joka tapauksessa jotenkin kuljettamaan tarvitsijoille. Suuret marketit ovat hioneet maan sisäisen logistiikkansa lähes huippuun, jolloin kuljetukset itse marketteihin ovat taatusti tehokkuudeltaan jotain aivan muuta kuin jonkun kioskin, tai siis sen jättimarketin korvaavan 1000 kioskin/pikkukaupan… Vai ajatteliko Osmo mahdollisesti että tuotteet kuljetetaan niihin pikkukauppoihin jollain polkupyöräriksoilla? Sitten ainakin pitäisi hankkia ne riksanpolkijat jostain muualta, eikä ne saisi paljoa pierräkään eikä oikein syödäkään jos päästöjä haluttaisiin pienentää…

    Entäpä itse tuotteet? Niissä kun on kovastikin eroa. Ei ne makoisat halal-lihat tule tänne canadasta kaukaa lentävällä matolla, ei ne reilun kaupan hetelmät tule tänne e-amerikasta äiti gaian jättiaallolla tai ei ne exoottiset äyriäiset tänne kaukoidästä tule leninsedän otsaa pitkin pieruttomien porojen vetämässä ahkiossa.. JOS joku haluaisi oikeasti pienentää päästöjään kannattaisi hänen varmaan erityisesti keskittyä kuluttuamaan paitsi tietenkin ylipäätään mahdollisimman vähän niin myös lähiruokaa. Vaikka sen ruoan hakemisessa tarvittaisiin YKSITYISautoa (kaikilla ei liene varaa siihen synnittömään CCC-autoon..) niin silti kaiken maailman etelän hetelmien korvaaminen kotimaisilla marjoilla, joita saa jopa ilmaiseksi, tai kasviksilla tuottaisi taatusti vähemmän niitä päästöjä. Mutta eihän ratkaisut ongelmiin ole poliitikkojen mieleen vaan esimerkiksi teeveeaika, ja sitä ei todellakaan jaeta ratkaisujen esittäjille. Unohtamatta tietenkään suomalaisen politiikan pyhää kolminaisuutta: syyllistämistä, verojen korotusta ja lakien kiristämistä. Vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jouni Pulli kirjoitti 26.11.2008 kello 12:12

    Hyvä Antti, ei minulla ole mitään ydinvoiman kohtuullista lisärakentamista vastaan.

    Hyvä Artturi Björk, olet oikeassa siinä, että tukea lähikauppoille olisi vaikea korvamerkitä niin, että vain sellaisia lähikauppoja tuettaisiin, jotka voisivat todistaa, että kyseinen lähikauppavaihtoehto vähentäisi päästöjä suhteessa siihen, ettei lähikauppaa olisi. Mutta en usko, että lähikauppatuki jättäisi päästöjen vähentämiseen tähtäävät tehokkaammat keinot jalkoihinsa, koska päästöjen vähentäminen on paljon laajempi asia kuin lähikauppojen lisääminen eikä lähikauppojen tuki estä muiden toimenpiteiden hyödyntämistä.

    Tällä hetkellä eräs suurimmista kilpailua vaikeuttavista seikoista elintarvikekaupassa Suomessa on pula sopivista kauppapaikoista ts. parhaimmat kauppapaikat ovat olemassaolevien ketjujen hallinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Artturi Björk kirjoitti 26.11.2008 kello 14:43

    Hyvä Jouni Pulli,

    tarkoitin juuri tätä, että lähikauppatuki osuisi sekä niille lähikaupoille, joiden käyttö lisää päästöjä ja niille joiden käyttö vähentää päästöjä. Jos haluamme vähentää päästöjä niin on huomattavasti järkevämpää vain verottaa niitä päästöjä suoraan ja antaa markkinoiden hakea optimaalinen ratkaisu ruokaostoksille näiden päästöverojen luomassa toimintaympäristössä.

    Onko kellään muuten dataa siitä miten paljon ulkoisvaikutuksia automarketeista seuraa verrattuna lähikauppoihin. Kaikki olettaa, että tämä ero on jotenkin merkittävä.

    En usko ilman todisteita, että suurin kilpailua vaikeuttava seikka on pula sopivista kauppapaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jouni Pulli kirjoitti 26.11.2008 kello 17:41

    Hyvä Artturi Björk, päästöjä tulisi vähentää mielestäni monin tavoin, siksi en poissulkisi lähikauppojen lisäämisen mukanaan tuomia päästövähennyksiä, vaikkei kaikissa tapauksissa säästöjä saataisikaan aikaiseksi. Dataa tästä asiasta minulla ei valitettavasti ole.

    En kirjoittanut, että pula sopivista kauppapaikoista olisi suurin kilpailua vaikeuttava seikka, vaan eräs suurimmista. Tästä asiasta on olemassa dataa, mutta se on valitettavasti liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Mutta ehkäpä jollain muulla olisi julkistakin tietoa tästä asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus