Automarketit ja vapaa kilpailu

Kaup­po­jen auki­oloaiko­ja koskevas­sa keskustelus­sa vedot­ti­in mon­een ker­taan siihen, ettei yhteiskun­nan pidä puut­tua vapaaseen val­in­taan. Eräitä tähän liit­tyviä näkokohtia:

Ensim­mäi­nen ongel­ma liit­tyy siihen, johtaako oman edun mukainen osit­taisop­ti­moin­ti lop­ul­ta opti­maaliseen tulokseen.

1. Osittaisoptimoinnin ongelma

Olete­taan, että valit­ta­vana on kolme vai­h­toe­htoa ja jokainen val­it­see niistä itsen­sä kannal­ta parhaan:

a) ostaa kaik­ki tuot­teet lähikau­pas­ta, jol­loin ne ovat kalliimpia
b) ostaa kaik­ki tuot­teet automar­ketista jol­loin aikaa ja ben­saa kuluu
c) ostaa ker­ran viikos­sa automar­ketista ja pienet täy­den­tävät ostok­sen­sa lähikaupasta.

Aika monel­la parem­musjär­je­tys on
c>a>b

Jos kaik­ki nou­dat­ta­vat tätä järjestys­tä, lop­putu­lok­se­na ei ole edullisin vai­h­toe­hto c) vaan huonoin vai­h­toe­hto b), kos­ka lähikaup­pa menee nurin.

2. Ulkoisvaikutukset

Se, että kaup­pa on (vain) kaukana, johtaa suureen liiken­teen määrään. Kaupunkili­ikenne on aliv­erotet­tua, ei siis mak­sa aiheut­tami­aan kulu­ja, haja-asu­tusalueil­la taas yliv­erotet­tua. Min­un on vähän vaikea ymmärtää sitä, että kun kaup­pias rak­en­taa hehtaar­i­hallin moot­tori­tien kyl­keen, veron­mak­sa­jat mak­sa­vat investoin­nista puo­let, eli sen eri­ta­soli­it­tymän. Jos kaup­paan ei pääse kävellen vaan on pakko men­nä autol­la, se lisää auton käyt­töä myös työ­matkalla, kos­ka har­va menet­telee niin, että menee ensin bus­sil­la töi­hin ja takaisin ja ottaa sit­ten auton ja ajaa kaup­paan. Suo­mi on autori­ip­pu­vaisimpia mai­ta Euroopas­sa ja kau­pan siirtämi­nen vain autol­la saavutet­tavak­si lisää autori­ip­pu­vu­ut­ta huomattavasti.

Tähän voi tietysti vaikut­taa kaavoituk­sel­la,. Helsingis­sä ei ole juuri annet­tu tont­te­ja automar­keteille (Tosin Pekka Kor­pinen antoi). Kaupun­gin strate­gia näkyy parhaim­mil­laan Hert­toniemen metroase­mal­la, jos­sa on tilat use­am­mallekin suurelle ruokakau­palle, joi­hin tul­laan pääsään­töis­es­ti jalan ja joukkoli­iken­teel­lä, mut­ta jois­sa kau­pat ovat niin iso­ja, ettei tarvet­ta viikon­lop­un automar­ke­tostok­sille ole.

Kos­ka elämää on myös Helsin­gin ulkop­uolel­la, eikä muil­la kun­nil­la ole saman­laisia kaavoituk­sel­lisia keino­ja (enää) käytet­tävis­sään, tarvit­sisimme jonkin­laisen taloudel­lisen ohjauskeinon, jol­la automar­ket­tien ulkoiset kus­tan­nuk­set saataisi­in sisäistetyiksi

3. Sosiaaliset vaikutukset

Monel­la ihmisel­lä ei ole autoa eikä (enää) edes ajoko­rt­tia. Maail­ma, jos­sa kaup­paan pääsee vain autol­la, on han­kala van­huk­sille ja se tulee kalli­ik­si kun­nalle, jon­ka on lähetet­tävä koti­avus­ta­ja tuo­maan van­huk­selle ruokaa.

Tämä tulee kalliiksi.

==================

Käytet­tyä sanastoa:

Automar­ket voi olla jonkun mielestä van­hanaikainen sanon­ta, kos­ka automar­ketit eivät käytä sitä itse itses­tään. Oikea nim­i­tys on tämän mukaan Hyper­mar­ket, mut­ta kos­ka hyper­mar­ket ei ole aina automar­ket, vaan joi­hinkin niistä pääsee kätevästi ilman autoa, kut­sun automar­ketik­si hyper­mar­ket­tia tai kaup­pakeskus­ta, johon enem­mistö asi­akkaista tulee autol­la. Stock­an ja Itäkeskus eivät siis ole automar­ket­te­ja (vaik­ka paikoi­tushal­li niis­sä onkin) Sel­lo taitaa tämän määritelmän mukaan olla, vaik­ka Sel­l­oon pääsee teo­ri­as­sa myös junalla.

54 vastausta artikkeliin “Automarketit ja vapaa kilpailu”

  1. Sel­l­oon pääsee teo­ri­as­sa junalla.. ?

    Miten niin teo­ri­as­sa? Paikallisju­nat eri puo­lil­ta Espoo­ta ja Helsin­gin keskus­tas­ta, Pitäjän­mäen ja Pasi­lan kaut­ta kulke­vat muu­ta­man min­uutin välein Sel­l­on viereen. 

    Busse­jakin kul­kee var­masti parikym­men­tä eri lin­jaa Lep­pä­vaaran kaut­ta. Huonom­min sinne Stock­alle­si pääsee, ellei nyt ihan vier­essä asu. 

    Helsingis­sä automar­ketik­si kut­su­isin esim. Kan­nelmäen Prismaa.

  2. Teo­ri­as­sa sen takia, että käytän­nössä Sel­l­oon tul­laan autol­la, kos­ka Espoon muu kaavoitus ei tuo joukkoli­iken­net­tä. Sel­l­oon pääsee vain Helsingistä, ja mon­elta espoolaiseltakin työ­paikalta pääsee Sel­l­oon, mut­ta Espoos­sa asu­vat eivät pääse Sel­l­osta kätevästi koteihinsa. 

    Tätä voi ver­ra­ta vaikka­pa Itäkeskuk­seen, joka on raken­net­tu paikkaan, jos­ta ainakin satatuhat­ta ihmistä pääsee joukkoli­iken­teel­lä kätevästi kotiinsa. 

    Min­ul­la ei ole asi­as­ta tilas­to­ja, mut­ta vaikutel­ma on, että Sel­l­oon ruokaos­tok­sille tule­vista enem­mistö tulee autolla.

    Myös helsinkiläis­ten pääsy Sel­l­oon joukkoli­iken­teel­lä on estet­ty sen hin­noit­telul­la. Jok­seenkin kaikil­la helsinkiläisil­lä joukkoli­iken­teen käyt­täjil­lä on taskus­saan näyt­tölip­pu. Heille siis joukkoli­iken­teen käyt­tö Helsin­gin sisäl­lä on mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista, mut­ta piipah­dus Espoos­sa mak­saa tänä vuon­na 7,60 euroa ja ensi vuon­na 8 euroa. Tämä takaa helsinkiläis­ten ostovoiman pysymisen Helsingissä. 

  3. Ei min­ul­lakaan ole tilas­to­ja, ja var­masti enem­mistö tulee oma­l­la autol­la kuten mui­hinkin vas­taavi­in kaup­pakeskuk­si­in, myös Itäkeskukseen. 

    Sel­lo ei kuitenkaan ole todel­lakaan pelkän autoilun varas­sa. Kat­soin Sel­l­on sivuil­ta, että busse­ja tulee kolmisenkym­men­tä lin­jaa eri puo­lil­ta Espoo­ta, Van­taa­ta ja Helsinkiä. Lisäk­si Lep­pä­vaaraan kul­kee kuusi paikallisju­naa. Helsin­gin keskus­tas­ta mat­ka-aika on 12 min­u­ut­tia. Tämä sama 12 min­u­ut­tia menee, jos Etu-Töölössä hyp­pää ratikkaan ja suun­taa Stockmannille. 

    Joten sanois­in nyt kuitenkin, että sinne pääsee teo­ri­an lisäk­si myös käytän­nössä joukkoliikennevälineillä.

  4. Mitä mieltä olet Kata­janokalle paraati­paikalle suun­nitel­lus­ta isos­ta, lasis­es­ta, ristin­muo­tois­es­ta hotel­lista? Tai ei siis suun­nitel­lus­ta vaan pääte­tys­tä: siitähän on tiedotet­tu kuin asia olisi muka selvä, vaik­ka kaavaakaan ei edes ole. Uusi Suo­mi (esim. Paula Holmi­la) on ain­oa joka kir­joit­telee aiheesta lainkaan kri­it­tis­es­ti; olisi kiva kuul­la mitä sin­ul­la on siitä sanottavaa.

  5. Soit­in­pa nyt huvikseni Sel­l­on kaup­pakeskus­pääl­likölle ja Stockmannille. 

    Sel­l­os­sa on tehty tänä syksynä selvi­tys asi­as­ta: 48 pros­ent­tia tulee kaup­pakeskuk­seen oma­l­la autol­la, 30 pros­ent­tia julk­isil­la ja lop­ut kävellen ja polkupyörällä. 

    Eli kyl­lä sinne nyt ihan käytän­nössäkin tul­laan muuten kuin henkilöautolla.

    Helsin­gin keskus­tan Stock­man­nin asi­akkaista alle kymme­nen pros­ent­tia käyt­tää talon omaa parkki­hal­lia, mut­ta tietoa ei ole kuin­ka moni on autol­la liik­keel­lä siten, että auto on muual­la parkissa.

  6. “Teo­ri­as­sa sen takia, että käytän­nössä Sel­l­oon tul­laan autol­la, kos­ka Espoon muu kaavoitus ei tuo joukkoli­iken­net­tä. Sel­l­oon pääsee vain Helsingistä, ja mon­elta espoolaiseltakin työ­paikalta pääsee Sel­l­oon, mut­ta Espoos­sa asu­vat eivät pääse Sel­l­osta kätevästi koteihinsa.”

    Onpa kovin kapea näke­mys. En nyt ole käsil­lä mitään kun­nol­lista selvi­tys­tä asi­as­ta, mut­ta Wikipedi­an mukaan Lep­pä­vaaras­sa asuu noin 25 000 asukas­ta ja Sel­l­on ympäristö on varsin tiivi­isti raken­net­tua, joten on perustel­tua väit­tää Sel­l­on ole­van “lähikaup­pa” varsin suurelle määrälle ihmisiä.

    Sitä pait­si, Lep­pä­vaara on Itä-Espoos­sa merkit­tävä joukkoli­iken­teen sol­muko­h­ta. Sen kaut­ta kul­kee kehäti­etä kulke­va poikit­tainen joukkoli­ikenne ja sinne päät­tyvät kymmenet bus­sivuorot, jot­ka syöt­tävät liiken­net­tä junalle ja mm. Jok­er­il­in­jalle. Olisi varsin kum­mallista, jos näitä vai­h­toy­hteyk­siä käyt­tävät eivät myös kävisi Sel­l­os­sa asioimassa.

    Toki Sel­l­os­sa käy­dään paljon myös autol­la, mut­ta ainakin silmämääräis­es­ti tilanne ei paljon tun­nu eroa­van Itik­ses­tä (olen istunut ruuhkas­sa molem­pi­en kaup­pakeskusten vierellä).

    Ter­mi “automar­ket” on muutenkin eri­tyisen huono, kos­ka ainakin itse käyt­täisin tuo­ta ter­miä siitä S‑kaupan, K‑kaupan ja Alkon muo­dosta­mas­ta pyhästä kolmi­naisu­ud­es­ta, joi­ta tämän maan kaupunkien liepeet ovat täyn­nä. Sel­l­os­sa (samoin kuin tietenkin Itäkeskuk­ses­sa tai vaik­ka Stokkan ympäristössä) on kuitenkin paljon muitakin palvelu­ja kuin vain kaup­po­ja; rav­in­toloi­ta, kir­jas­to, eloku­vateat­tere­i­ta, jne.


    “Kos­ka elämää on myös Helsin­gin ulkop­uolel­la, eikä muil­la kun­nil­la ole saman­laisia kaavoituk­sel­lisia keino­ja (enää) käytettävissään”

    Pari kysymys­tä.
    1) Mil­lä perus­teel­la muil­la kun­nil­la ei noi­ta keino­ja (enää) ole? ja
    2) Mil­lä perus­teel­la Helsingillä kuitenkin on?

    “tarvit­sisimme jonkin­laisen taloudel­lisen ohjauskeinon, jol­la automar­ket­tien ulkoiset kus­tan­nuk­set saataisi­in sisäistetyiksi”

    Tonttien/rakennusoikeuksien huu­tokaup­paami­nen sen sijaan, että ne jae­taan KMS-hengessä “sopiville” henkiöille näp­päränä tulon­si­ir­tona veronmaksajilta?

    Se, että “automar­ketis­sa” ole­vat tavarat ovat halvem­pia, antaisi myös viit­teitä siitä, ettei kiin­teistövero ole oikein kohdallaan.

    Kari

  7. Olen samaa mieltä siitä, että nykyisel­lä sään­te­lyl­lä vapaat markki­nat eivät joh­da opti­mi­in. Ja halu­an lähikaup­po­jen säi­lyvän. Mut­ta en usko sun­nun­ta­iauki­olon sään­te­lyn ole­van oikea keino. Ehdotan lähimyymäläseteliä, jokainen kun­nal­lisveron mak­sa­ja saisi ker­ran vuodessa setelin, jon­ka voisi luovut­taa halu­a­maansa riit­tävän päivit­täis­tavar­ava­likoiman omaavaan myymälään. Tämän pitäisi olla vastik­kee­ton, kaup­pi­aat eivät saisi myön­tää mitään asi­akase­tu­ja setelin saamisesta.

  8. Var­masti Sel­l­os­sa ruokaos­tok­sil­la käyvät tule­vat suurelta osin autol­la (pait­si ihan lähi­naa­pu­rit, joi­ta niitäkin alkaa kyl­lä koh­ta olla pienen kaupun­gin ver­ran), parinkin täy­den muovikassin (kaik­ki eivät ole vielä val­is­tuneen vihre­itä…) kul­jet­ta­mi­nen bus­seis­sa ja vielä kävellen (Espoo on todel­lakin väljää…) ei monia miel­lytä — varsinkin, kun siihen vielä lisätään joukkoli­iken­nemak­su, Sel­l­os­sa­han park­ki on ilmainen.

    Itse asun kohtu­ulähel­lä pikkukaup­paa Espoos­sa ja on kiva kat­sel­la, kun ikään­tynytkin väki pääsee kaup­paan tuulet­tumaan, ostok­sista puhumattakaan.

    Muuten kyl­lä joukkoli­iken­nemak­sut voisi pois­taa, menisi rak­en­teet vähän uusiksi.

  9. Ver­rataan­pas vielä tuo­ta Itäkeskus­ta Sel­l­oon (luvut Wikipediasta):
    — Sel­lo 99 000 neliötä ja 2500 pysäköin­tipaikkaa (40 neliötä per autopaikka)
    — Itäkeskus 115 000 neliötä ja noin 3000 pysäköin­tipaikkaa (38 neliötä per autopaikka)

    Osit­tain luvut toki ovat suun­taa-antavia ja autopaikko­jen määrä ei tietenkään suo­raan ker­ro kävi­jämääristä autoli­iken­teel­lä esimerkik­si joukkoli­iken­teeseen ver­rat­tuna (lisäk­si ainakin Sel­lo on osit­tain edelleen rak­en­teil­la). Mut­ta mielestäni väite siitä, että Sel­lo olisi Itäkeskus­ta enem­män “auto-ori­en­toitunut” on vähin­tään kyseenalainen ym. luku­jen perusteella.

    Kari

  10. Sel­l­ohan on myös noin 40.000 lep­pä­vaar­alaisen lähikaup­pa kuten Iso Ome­na matinkyläläis­ten, Myyr­man­ni myyr­mäkeläis­ten ja Lip­pu­lai­va espoon­lahte­lais­ten. Kaikki­in pääsee kävellen keskisu­uren kaupun­gin ver­ran ihmisiä. En siis kut­su­isi noi­ta automarketeiksi. 

    Tiedän, että moni helsinkiläi­nen suun­taa ostok­sille Espooseen — tosin sil­lä oma­l­la autol­la. Ystäväni Munkkiniemestä, Kuu­sisaares­ta ja Kaskisaaresta(joista kaik­ista puut­tuu kun­non ruokakaup­pa) käyvät ostok­sil­la Mankkaal­la, jonne pääsee hel­posti Tar­von­ti­etä ja jos­sa kuulem­ma on yksi pääkaupunkiseudun parhaista K‑kaupoista.

  11. Hyödyt­tääkö tuo sun­nun­ta­iauki­o­lo sit­ten nimeno­maan automar­ket­te­ja? Kuvit­telisi että varsi­naisia voit­ta­jia ovat pikem­minkin asu­tuskeskuk­sis­sa ole­vat suuret ja keskikokoiset kau­pat. Häviäjiä taas ovat näi­den lähel­lä sijait­se­vat pikkukau­pat. Eiköhän ihmiset käy edelleen niis­sä pikkukaupois­sa, jos lähistöl­lä ei ole valinnanvaraa.

  12. Viime vuosi­na alle 400 neliön päivit­täis­tavarakaup­po­jen määrä on lisään­tynyt ensim­mäistä ker­taa vuosikym­meni­in auki­oloaikasäädösten ansios­ta. Juuri niin kuin toive olikin. 

    Keskikokois­t­en super­mar­ke­tien määrä taas on vähen­tynyt pikkukaup­po­jen ja liiken­nemyymälöi­den puris­tuk­ses­sa. Eli aina näis­sä joku häviää, tässä tapauk­ses­sa sel­l­aisen asukas, jol­ta kaupungi­nosan tai muun pienehkön keskuk­sen super­mar­ket lopetti.

    Seu­raavak­si keskus­li­ik­keet ilmeis­es­ti halu­a­vat aloit­taa pikkukaup­po­jen karsin­nan. Siihen­hän auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen johtaa. Näyt­tää siltä, että tavoit­teena on kaup­paverkos­to, joka pääosin perus­tuu suuri­in ja hyper­kan­nat­tavi­in liiken­nemyymälöi­hin. Keskus­li­ikkei­den keskusjo­hdoille suuryk­siköt sopi­vat parem­min kuin paikallis­tun­te­mus­ta vaa­ti­vat pienyksiköt. 

    Kaup­paketju­jen kanssa nukkuvil­la hal­li­tus­puolueil­la kaik­ki Keskon ja SOK:n ehdo­tuk­set sopii, kun­han riidat väl­tetään ja raha juok­see vaa­likas­soi­hin. Vai miten pitäisi tulki­ta tämä keskus­li­ikkei­den toivei­den mukainen mut­ta kansalais­ten etu­jen vas­tainen päätös?

    Toisaal­ta ihan hyvä homma­han tuo on, jos vih­doin tulisi tilaa ketju­jen ulkop­uolisille lähikaupoille ja ‑kioskeille. Niiden tukemisek­si kyl­lä tarvit­sisi kek­siä muu­takin kuin rajat­tomat auki­oloa­jat. Kebab­biloille oikeudet myy­dä elin­tarvikkei­ta! Hin­natkin saat­taisi­vat tul­la alas pienem­pi­en työvoimakus­tan­nusten ja erikois­tu­misen kautta.

    Kukaan asiantun­ti­ja ei tun­nu var­masti tietävän, miten vapaam­mat auki­oloa­jat vaikut­ta­vat hin­toi­hin. Eikö kan­nat­taisi tseka­ta, miten on muual­la tapah­tunut, jos teo­ria ei anna yksiselit­teistä vastausta? 

    Itse pitäisi kum­mallise­na, jos hin­nat eivät lask­isi. Lyhyet peruste­lut: Yleen­sä hin­nat laske­vat kun tehoste­taan ja ratio­nal­isoidaan ja kun kil­pailuedel­ly­tyk­set paranevat (siis suh­teessa kulut­ta­jan rahat tähän men­nessä imuroineisi­in). Sun­nun­taipalkat kyl­lä näyt­täi­sivät toimi­van toiseen suun­taan eli hin­to­ja nos­tavasti, mut­ta toisaal­ta juuri uud­is­tuk­sen suosimis­sa suuryk­siköis­sä palkko­jen osu­us kus­tan­nuk­sista on pienin.

  13. Tarkem­min ajatellen kebab­biloil­la­han olisi oikeudet myy­dä elin­tarvikkei­ta. Onhan näitä putkah­tanut esi­in aina sil­loin täl­löin hävitäk­seen muu­ta­man vuo­den kulut­tua. Muu­ta­mat elintarvikekioskit/kahvilat/grillit näyt­tävät toisaal­ta men­estyvän vuodes­ta toiseen. Sel­l­aisia lisää — ja sit­ten vain toivo­maan, että mikään keskus­li­ike ei kiin­nos­tu niitä kon­sep­toimaan ketjuksi.

  14. Ettei tule väärinkäsi­tyk­siä, Sel­lo on parhai­ta “automar­ket­te­ja” kos­ka sinne pääsee myös joukkoli­iken­teel­lä ja kos­ka siinä lähel­lä asuu paljon ihmisiä. Otin sen esimerkik­si, kos­ka automar­ketin raja kul­kee jos­sain Sel­l­on tietämis­sä. Van­taan Jum­bot tai mitä niitä nyt on (en ole autot­tomana koskaan käynyt) ovat puh­dasverisiä automarketteja.

  15. Kiitos linkistä! Kir­joituk­sesi hotel­li­hankkeesta oli jäänyt min­ul­ta luke­mat­ta. Sain tänään myös kuul­la, että paper­ile­hdis­sä asi­aa on käsitel­ty epäileväis­es­ti; tääl­lä verkos­sa, jos­sa lehdet luen, aiheesta on kir­joitet­tu häm­mästyt­tävän vähän.

  16. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä myös net­tiost­a­mi­nen on hyvä tapa pienen­tää mar­ket­ti­au­toilua. Nykyisel­lään net­tiost­a­mi­nen saat­taa toki tuot­taa usei­ta Itel­lan ajo­ja melko tyhjil­lä paket­ti­au­toil­la, mut­ta net­tiostamisen suo­sio on jatku­vas­sa kasvus­sa. Ehkä muu­ta­man vuo­den kulut­tua ollaan pis­teessä, jos­sa ruoka.net, lähikau­pat tai automar­ketit tar­joa­vat houkut­tele­via net­tios­toskoke­muk­sia viikon täy­den­nysos­tok­sille. Nämä toimitet­taisi­in ekol­o­gis­es­ti autoil­la, joil­la on samas­sa ajos­sa usei­ta toimituksia.

  17. Kir­joitit alus­sa: “…kut­sun automar­ketik­si hyper­mar­ket­tia tai kaup­pakeskus­ta, johon ENEMMISTÖ asi­akkaista tulee autol­la. Stock­an ja Itäkeskus eivät siis ole automar­ket­te­ja…”. Nyt kuitenkin yllä on todis­tet­tu että Sel­l­oon autol­la tulee vain 48% asi­akkaista (ei-enem­mistö) ja silti san­ot Sel­l­oa parhaak­si “automar­ketik­si”. Mik­si? Oman aiem­man määritelmäsi mukaan Sel­lo ei ole automar­ket, ja kuitenkin san­ot sen olevan?

  18. Pari irto­point­tia:
    Sel­l­os­sa oli kuulem­ma las­ket­tu aika paljonkin junalle tule­vien osta­jien varaan, mut­ta ongel­ma on siinä että samal­la junal­la pääsee keskus­taan var­tis­sa, joten mik­si men­nä Sel­l­oon? Syys­tä tai tois­es­ta autot­tomien osu­us väestöstä on n. 50%, Helsin­gin seudul­la toden­näköis­es­ti suurempi.

    Asi­aan:
    Olen leikkinyt ajatuk­sel­la, että mitä jos liiken­teen vero­tus perus­tu­isi liiken­nöin­ti­tarpeen tuot­tamiseen? Eli, esim. kiin­teistöveron kaut­ta, verotet­taisi­in liiken­ney­hteyk­sien hin­ta omis­ta­jal­ta. Eli aiheut­ta­ja mak­saa. Ratkaisi tuon loisimisen motar­ili­it­tymis­sä ja esim. ABC-ketjun vas­ten­mielisen tavan kil­pailut­taa kun­ti siitä kuka rak­en­taa heille oman liittymän.

  19. JUMBOONKIN PÄÄSEE JULKISILLA

    http://www.jumbo.fi/general/Uploads_files/iso_opas.jpg

    Ode kir­joit­ti:

    “Otin sen esimerkik­si, kos­ka automar­ketin raja kul­kee jos­sain Sel­l­on tietämis­sä. Van­taan Jum­bot tai mitä niitä nyt on (en ole autot­tomana koskaan käynyt) ovat puh­dasverisiä automarketteja.”

    Jum­boon pääsee myös hyvin julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä, kuten voi tark­istaa kaup­pakeskusken sivuil­ta (yllä) (Van­hana munkkalaise­na Ode ei tun­nu tun­te­van muu­ta julkiss­ta liiken­netä kuin raideli­iken­teen, mut­ta busse­jakin on ole­mas­sa, ja ne voivat olla nopei­ta ja mukavia). Vier­essä on Kar­tanokosken uusi asuinalue.

    Espoon Ison Ome­nan edestä kul­kee buse­ja kuin pipoa. Itäkeskus on sekä julisen että muun liiken­teen solmukohdassa.

    itse en viihdy kaup­pakeskuk­sis­sa. Min­ul­la oli ker­ran sovit­tu tre­f­fit Selloon,joka on mukavasti matkan var­rel­la ja ajoin sit­ten Isoon ome­naan, joka oli samoin matkan var­rel­la Kirkkon­um­melta. Yriuin etsiä ystävääni: ” Joo, olen Suo­ma­lisen kir­jakau­pan edessä, tässä Roberts Cof­fee ja Instru …) Kesti aika kauan taju­ta, että olin aivan eri paikassa.

    On hie­man hyödytön­tä kiis­tel­lä siitä , mikä mar­ket perus­tuu julkiseen liiken­te­seen ja mikä vai autoi­hin. Melko nor­maalit viikon­lo­poun ostok­set lap­siper­heessä tekevät hel­posti 3 — 4 isoa (kangas)kassia. (ns. marikas­sia) Niitä on vähän tyl­sä retu­ut­taa bus­si­in, jos per­heeessä jo on auto, niinkuin useim­misa per­heis­sä on. Hyvin usein viikon­lop­un ostok­set tehdään koko per­he yhdessä. Kesäaikaan kyl­lä 2 isoa kas­sia menee fillarilla.

    Sel­l­on edeltäjä Maxi-mar­ket taisi olla maan ensim­mäi­nen automar­ket. Se söi kaik­ki Elan­not kilo­me­trien säteellä.

    Nimi. Ris­to Reipas

  20. Tässä aloituk­ses­sa kuten monis­sa muis­sakin aikaisem­mis­sa on havait­tavis­sa syvä Espoo-viha. 

    Itäkeskuskin kat­e­goris­es­ti on parem­pi paik­ka kuin per­släpi Espoo, jos­sa vain teo­ri­as­sa pääsee kulke­maan ilman autoa… (Itäkeskuk­sen autoilupros­ent­ti muuten on ihan sama kuin Sellossa.)

    Totu­us on siis toinen ja Osmon tulee tot­tua siihen, että joku nimeltä mainit­se­ma­ton rivak­ka naisih­mi­nen kyl­lä aina tark­istelee näitä hätäis­es­ti kyhät­tyjä totu­udev­as­taisia keskustelunavauksia.

  21. Satel­li­it­tipo­h­jainen seu­ran­ta- ja mak­su­jär­jestelmä olisi täy­delli­nen ratkaisu autoilun ulkois­vaiku­tuk­si­in. Kor­jaisi varsinkin tuon samanaikaisen ali- ja yliv­ero­tuk­sen. Sak­sas­sa laite­valmis­ta­ja asen­nut­ti lait­teet oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan rekkoi­hin ja sai kor­vauk­sek­si pien­tä siivua jär­jestelmän tuo­toista. Ehkä ihmis­ten seu­ran­taan voi liit­tyä yksi­ty­isyy­den kannal­ta ongelmia, mut­ta en kyl­lä itse olisi niistä tip­paakaan huolissani.

    Autol­la ajamiseen kyken­emät­tömiähän on van­hus­ten lisäk­si nuoret, köy­hät ja muus­ta syys­tä ajoko­r­tit­tomat. Esimerkik­si inva­lid­it, kehi­tys­vam­maiset, sairaat jne. Aika moni pop­sii sel­l­aisia masen­nus­lääkkeitä, joiden vaiku­tu­saikana ei suositel­la tarkku­ut­ta vaa­tivia tehtäviä.

    Vaik­ka hyper­mar­ketit oli­si­vat hyvin tavoitet­tavis­sa, on sekin inhot­tavaa, että merkit­tävä osa kaupun­gin palve­lu­tar­jon­nas­ta siir­tyy keskite­tysti yksi­tyiselle maaperälle. Siel­lä var­ti­jafir­ma ylläpitää kaup­pakeskuk­sen omis­ta­jan käsi­tys­tä soveli­aas­ta asi­akaskun­nas­ta ja käyt­täy­tymis­es­tä. Tässä ei käsit­tääk­seni kysel­lä suuren yleisön mielipi­det­tä, jos vaan asi­akaskun­taa riit­tää; onhan yrit­täjäl­lä kai oikeus vali­ta asi­akkaansa. Ehkä tämä on Suomes­sa vielä kaukainen uhkaku­va, mut­ta Lon­toos­sa kuulem­ma on yksi­tyi­nen pieni kaupunginosakin.

  22. Anteek­si nyt Eli­na, mut­ta sanoin, että käsit­tääk­seni Sel­l­oon ruokaos­tok­sille tule­vista tulee käsit­tääk­seni autol­la. Jos kaik­ista asi­akkaista tulee autolle 48 %, uskoisin edelleen ole­vani oike­as­sa. R‑kioskilla piipah­ta­vat var­maankin tule­vat junalla. 

    Se ei tässä asi­as­sa ole mitenkään olen­naista, sil­lä kuten san­ot­tu, kaup­pakeskuk­sek­si Sel­lo on sijain­nil­taan parhaas­ta päästä. Samal­la on kuitenkin pakko sanoa, että jos Sel­l­oa ei olisi, paljon use­am­man espoolaisen kohdal­la ruokakaup­pa olisi käve­lyetäisyy­del­lä. Jos Espoon kaavoituk­ses­sa olisi pyrit­ty siihen, että jokaisel­la on 600 neliön kaup­pa kilo­metrin säteel­lä, eivät Sel­l­ot menestyisi. 

    Se, minne pääsee teo­ri­as­sa joukkoli­iken­teel­lä, ei ole olen­naista, vaan se minne käytän­nössä men­nään joukkoli­iken­teel­lä. Min­ul­la on van­ha tieto Stock­alta, että 90 % asi­akkaista ja 75% ostovoimas­ta tulee muual­la kuin henkilöau­tol­la. Sokok­ses­sa tilanne taitaa olla vielä joukkoli­iken­nevoit­toisem­pi. Kata­janokan K‑markettiin var­maankin 99 % asi­akkaista tulee kävellen, kos­ka pysäköin­tipaikko­ja ei edes ole ja 2000 ihmistä asuu 400 metrin etäisyy­del­lä. Kun lähikau­pat tapetaan, yhä use­ampi on käytän­nössä pakotet­tu tekemään ostok­sen­sa autolla.

  23. Sosi­aal­i­sista hait­tavaiku­tuk­sista puut­tui se hengetön, setelino­hut ja yksilöl­lisyyt­tä naker­ta­va shop­pailukult­tuuri, jon­ka ilmen­tymä ja mah­dol­lis­ta­ja nämä automar­ketit ovat.

  24. Osmolle: Mitä pahaa on siinä, jos käy autol­la kau­pas­sa? Niin minäkin teen ker­ran tai kak­si viikos­sa — tavarat saa suo­raan kär­ry­istä autoon kau­pan parkki­hal­lis­sa ja kotona taas autoka­tok­ses­ta keittiöön. 

    Muis­tute­taan nyt, että helsinkiläiset autoil­e­vat siinä kuin naa­purikun­ta­laisetkin. Helsingis­sä on 241.805 autoa, Espoos­sa 113.947 ja Van­taal­la 100.792(tiedot vuodelta-06). Autoti­heys Helsin­gin eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa on 400 autoa/1000as eli enem­män kuin Tikkuri­las­sa, jos­sa autoti­heys on 390/1000as. Espoon suu­ralueil­la kuten Matinkylässä ja Espoon­lahdessa on 410 autoa tuhat­ta asukas­ta kohti.

  25. Noiden ostosten pain­oon kun käy­dään ostok­sil­la julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä taik­ka oma­l­la autolla.

    Mäyräkoira painaa n. 7 kg (nes­teet 4 kg ja 3kg kuoret). Oman koke­muk­seni mukaan tuol­laista pain­oa voi raa­ha­ta jonkun matkaa (muu­ta­ma kilo­metri) kädessä roikot­taen. Mut­ta pidem­mel­lä matkalla alka­akin taak­ka paina­maan kiusal­lisen paljon.

    Eli “raavas mies” pystyy kan­ta­maan molem­mis­sa käsis­sään yhteen­sä n. 14 kg elin­tarvikkei­ta muu­ta­man kilo­metrin. Julk­i­sis­sa kulku­vä­lineis­sä tuol­lainen pain­omäärä on vielä vietävis­säkin han­kaluuten­sa vuok­si, mut­ta just ja just menee jos oikein yrit­tää (olet­teko näh­neet täl­laisia isiä taik­ka äite­jä taakkoi­neen julk­sis­sa kulkuvälineissä).

    Sitä en tiedä, kui­ka paljon esim. 4‑henkisen per­heen ruu­at viikon­lopuk­si paina­vat n. keskimäärin, mut­ta aivan var­masti oman auton käyt­tö tulee eteen jo senkin takia, että kaup­pakas­sit paina­vat liaan paljon käsis­sä kul­jetet­tavak­si koti­in usei­den kilo­me­trien päähän.

    Siis, ostosten pain­okin tulisi huomioi­da kun keskustel­laan, että kuin­ka help­poa on käy­dä ostok­sil­la julk­sil­la vas­taan oma auto.

    Niin, tulee myös huomioi­da josko paljon pul­lotavaraa ostaa, niin tyhjät pul­lot paina­vat aika taval­la takaisinmatkaallaankin.

  26. No, pöh… Osmo yrit­tää taas luikerrella. 

    Kyl­lähän nyt mikä tahansa jär­ki (maalais- tai kaupunki­lais­sel­lainen) sanoo, että ruokaos­tok­sille tulee enem­män ihan lähipi­iristä päivit­täin kävellen, joten tuo 48 pros­ent­tia pikem­minkin putoaa. 

    Mut­ta otan maanan­taina yhteyt­tä uud­estaan selvi­tyk­sen puit­teis­sa, josko heil­lä olisi tästä spe­si­fim­pää tietoa.

  27. Osmo: Ymmär­ränkö oikein, että sin­un mielestä kaup­po­jen auki­olosäädök­set on hyvä tapa kon­trol­loi­da autoilua ja rajoit­taa sen negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia? Tun­tuu, että kaik­ki perustelusi kitey­tyvät tämän ympärille. Oon samaa mieltä, että liiken­teen ulkois­vaiku­tuk­set on ongel­ma, mut­ta täysin eri mieltä siitä, että kaup­po­jen auki­olosäädök­set olis jotenkin tehokas ja fik­su tapa yrit­tää kon­trol­loi­da tätä. Ensisi­jaiset keinot on tietul­lit (tai tei­den yksi­ty­istämi­nen), päästökaup­pa ja maan­omis­tu­soikeuk­sien vahvis­t­a­mi­nen, niin että esim. melua ja hiukkaspäästöjä ei saa aiheut­taa ilman maan­omis­ta­jien lupaa.

    Kohdas­ta yksi:

    Käsit­telet tätä asi­aa taas samal­la taval­la kuin puu­tarhakaupun­gin puol­lus­ta­jat omako­ti­a­sum­ista, eli et ota huomioon kustannuksia.

    Jos kaikkien pref­er­enssit ovat kuvaile­masi mukaisia, niin lähikau­pat eivät mene nurin, jos kaik­ki ovat myös valmi­ita mak­samaan val­in­tansa kus­tan­nuk­set, eli lähikaupois­sa korkeampia hin­to­ja. Jos taas ihmiset oikeasti arvosta­vat alem­pia hin­to­ja enem­män kuin lähikaup­po­ja niin sil­loin ne toki menevät nurin, mut­ta täl­löin ollaan päädyt­ty eniten ihmisiä miel­lyt­tävään vai­h­toe­htoon. Esimerkissäsi tilanne on mah­dolli­nen ain­oas­taan kos­ka ne ihmiset jot­ka tykkäi­sivät eniten automar­keteista pakote­taan sun­nun­taisin lähikaup­poi­hin. Tämä ei ole kokon­aisu­u­den edun mukaista.

    Öster­man on sen­tään rehelli­nen ja ker­too, että hän halu­aa, että lähikau­pat säi­lyvät. Minäkin toivon lähikaup­po­jen säi­lyvän ja olen valmis kan­ta­maan kor­te­ni kekoon käyt­tämäl­lä lähikaup­po­jen palvelua ja mak­samal­la niistä markki­nahin­taa. En kuitenkaan ole valmis lob­baa­maan poli­it­tisia päät­täjiä rajoit­ta­maan kil­pailua edukseni.

  28. “Kos­ka elämää on myös Helsin­gin ulkopuolella”

    Kun Odekin voi täl­lä­tavoin kas­vaa ihmisenä, niin ehkä jopa HSn kaupunki­toim­i­tuskin joskus…

    Ter­ve­tu­loa Selloon.

    Ensin nepal­la rautatiease­man viereen ja junal­la espooseen. Aikaa YTVn mukaan n 35–45 min. Kaivopi­hal­ta menis vain 20min, skat­ta vaan on niin kaukana kaikesta…

  29. Markku af Heurlin: Jum­boon ei todel­lakaan pääse hel­posti Helsingistä joukkoli­iken­teel­lä tai sit­ten meil­lä on siitä eri käsi­tys, mikä on “hel­posti” pääsyä. Tot­ta, jotkut lento­kent­täbus­sit menevät suo­raan sen vier­estä ja pari muu­takin, mut­ta vuorovälit ovat mitä ovat varsinkin tiet­ty­inä aikoina. Ja matkakin kestää ja kestää… Puhu­mat­takaan siitä, että sinne vielä pääsee, mut­ta entäpä pois. Siinä pysäkil­lä saa odotel­la yleen­sä 15–30min sitä takaisin Hesaan menevää bussia. 

    Että kiit­ti vaan, mut­ta jos on hesalaise­na pakko asioi­da ostoshel­vetis­sä, surautan metrol­la itikseen.

  30. Lähikau­pat joutaa kuol­la. Niis­sä on niukat valikoimat. Tun­tuu kuin olisi kau­pas­sa entisessä Neuvostoliitossa.

    Tule­vaisu­us on auto- ja hyper­mar­ket­tien. Kulut­ta­jien edun nimissä.

  31. Tjoo‑o. Itse en nykyään juuri käy muual­la kuin automar­keteis­sa. Syy — asun 400m päässä moi­ses­ta kom­plek­sista. Valikoimaa on ja löy­tyy muutkin palve­lut samal­la. Ilman autoa. Itseasi­as­sa varsin näp­pärä jär­jeste­ly olen tyytyväinen. 

    Lähikaup­po­jen tukem­i­nen on vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu, mökkeilemässä ollessani huo­masin että paikallisen lähikau­pan tuot­teet oli­vat a) kalli­ita b) jär­jestään joko van­ho­ja tai päiväyk­sen ehtoo puolel­la. Kuitenkin ihmiset osti­vat kau­pas­ta tavaraa yli­hin­taan kos­ka vai­h­toe­htoa ei ollut.

    Tuli tienoolle ABC ja S‑Market. Tuoret­ta tavaraa kil­pailukykyiseen hin­taan. Lähikaup­pa lopet­ti ja kukaan ei jäänyt kaipaa­maan. Itseasi­as­sa palvelu paran­tui huomattavasti. 

    Mon­esti lähikaup­pa on paik­ka jonne men­nään jos on ehdo­ton pakko. Kan­nat­taa mietiä mik­si näin on. Eivät ihmiset ole tyh­miä vaan äänestävät lom­pakoil­laan. Jos palvelu hyvää ja tavara kurant­tia ja hin­tata­so kil­pailukykyi­nen niin en näe syytä mik­si lähikaup­pa ei voisi men­estyä. Valitet­ta­van usein jokin edel­lä maini­tu­ista seikoista jää uupeloon. 

    Lähikaupoil­la on paikkansa, mut­ta mon­esti mietin olisiko erikois­tu­mi­nen se asia joil­la kan­nat­tavu­us paranisi. Mene ja tiedä, tois­taisek­si haen ostok­seni automarketista.

  32. Riku:
    “Olen samaa mieltä siitä, että nykyisel­lä sään­te­lyl­lä vapaat markki­nat eivät joh­da optimiin.”

    Tässä menee use­asti monel­la käsit­teet sekaisin. Maas­sa jos­sa kansan­taloustiede miel­letään usein uskon­toon rin­nastet­tavak­si pseudoti­eteek­si, monel­la on käsi­tys että vapaa kil­pailu johtaisi johonkin opti­m­i­ti­laan. Tämä ei pidä paikkaansa vaan opti­mi­in pääsätään _täydellisessä_ kil­pailus­sa. Kiin­nos­ta­neet voivat googlet­taa, mut­ta ker­rot­takoon että täy­delli­nen kil­pailu saavute­taan ennem­minkin markki­noiden rajatuk­sil­la kuin vapaudella.

    Automar­ket­tien kus­tan­nuk­set sisäis­tetään parhait­en ruuhka­mak­suil­la. Tämä myös tasoit­taa tuo­ta yli/aliverotusta kaupun­gin ja haja-asu­tusalueen väil­lä. Merkillepan­ta­va piirre ongel­mas­sa on se mis­tä ruuhka­mak­sut täl­lä het­kel­lä kiikas­taa. Niitä ei niinkään vas­tus­ta autoil­i­jat vaan Helsin­gin keskus­ta liike-elämä ja sitä kaut­ta yksi nimeltä mainit­se­ma­ton helsinkiläi­nen puolue jol­la kytkök­siä ensik­si mainit­tuun on ilmeisen paljon.

    Toisaal­ta en näe että kivi­jalka­kau­pal­la on muutenkaan paljoa mah­dol­lisuuk­sia tule­vaisu­udessa. Asi­akkaat halu­a­vat lajem­paa valikoimaa ja se ei yhden taloy­htiön liiketiloi­hin mah­du. Esim. Munkkiniemessä on sadan metrin välein kak­si pien­tä Alepaa. En tiedä onko tah­dos­ta, saatavil­la ole­vista tiloista vai sun­nun­tai-auki­olon mah­dol­lisu­ud­es­ta kiin­ni että niiden tilal­la ei ole yhtä S‑markettia.

    Myös ter­mi “lähikaup­pa” on vähän eri asia kuin ennen. Ennen kaup­pa­matkat alkoi­vat aina kotoa kun kau­pas­sa kävivät kotiäid­it. Lähikaup­pa oli se kotia lähin­nä. Nyt kau­pas­sa käy­dään työ­matkalla ja “lähi” on se joka aihetut­taa pien­im­män viivästyk­sn työ­matkaan. Autot­tomien asioin­tikin keskit­tyy hel­posti joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in. Toki nykyään kun autol­la pysty ker­ral­la tuo­maan kau­pas­ta koko viikon ostok­set on yleistynyt tapa että kaik­ki per­heen ostok­set tehdään ker­ral­la eril­lisel­lä kaup­pa­matkalla lauantaina.

  33. Minus­ta Osmon alku­peräisen kir­joituk­sen tärkeim­mät osat ovat:

    … tarvit­sisimme jonkin­laisen taloudel­lisen ohjauskeinon, jol­la automar­ket­tien ulkoiset kus­tan­nuk­set saataisi­in sisäistetyiksi.

    … Monel­la ihmisel­lä ei ole autoa eikä (enää) edes ajoko­rt­tia. Maail­ma, jos­sa kaup­paan pääsee vain autol­la, on han­kala van­huk­sille ja se tulee kalli­ik­si kun­nalle, jon­ka on lähetet­tävä koti­avus­ta­ja tuo­maan van­huk­selle ruokaa.

    On tot­ta, että täl­lä het­kel­lä yksit­täisen auton­o­mis­ta­van kulut­ta­jan näkökul­mas­ta automar­ketit ovat hyviä vaihtoehtoja(ainakin näyt­tävät siltä — ulkois­vaiku­tuk­set?). Tästä ei kuitenkaan oikein vielä voi päätel­lä mitään kil­pailun rajoit­tei­den purkamisesta.

    Jos sun­nun­tai auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen selvästi vähen­täisi lähikaup­po­ja on tästä mah­dol­lis­es­ti seu­raavi­in sosi­aal­isi­in ongelmi­in otet­ta­va myös kan­taa. Ne samat kau­pas­sakävi­jät myös näi­den ongelmien kulut mak­sa­vat. Ongel­ma vain on, etteivät nämä kulut ole koskaan näkyviä(maksetaan kun­nal­lisverois­sa) ja merkit­tävä osa näistä kuluista toden­näköis­es­ti ulos­mi­tat­taisi­in van­hus­ten heiken­tyneenä elämänlaatuna(mitä ainakaan itse en toivo).

    Sun­nun­tai auki­olo­jen sään­te­ly ei vält­tämät­tä ole kaik­ista tarkoituk­sen mukaisin keino säädel­lä kaup­paverkos­toa, mut­ta jos sääte­ly realis­es­ti vähen­tää Osmon mainit­semia sosi­aal­isia ongelmia, ei siitä kan­na­ta ainakaan umpimähkään luop­ua. Ei kai se olisi ihan mah­do­ton­ta selvit­tää, mil­laisia sosi­aal­isia ongelmia ja kus­tan­nuk­sia lähikaup­po­jen vähen­tymi­nen aiheut­taa lisään­tyneenä koti­palvelu­iden tarpeena. Tämän jäl­keen voidaan sit­ten miet­tiä pitääkö ennen sun­nun­ta­iauki­olo­jen vapaut­tamista kek­siä, joku toinen keino lähikaup­po­jen ole­mas­saolon turvaamiseksi.

  34. V.Aseliini:

    Lähikaup­po­jen tuote­va­likoiman puut­teet ovat asi­akkaan kannal­ta ongel­mallisia. Kaup­pi­aan ei kan­na­ta ylläpitää suur­ta valikoimaa kos­ka asi­akkaat käyn­nistävät auton ja ajel­e­vat sinne suurem­man valikoiman mar­ket­ti­in, jos­ta löy­tyy kaik­ki tarpeelli­nen. Matkakus­tan­nus mar­ket­ti­in menos­ta syö sit­ten sitä mar­ketin hin­tae­t­ua, mut­ta parem­mat valikoimat vievät voiton. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti maaseu­tu­taa­jamien lähikaup­po­ja ( Siwat, K‑extrat, Salet). Mar­ket­tien sun­nun­ta­iauki­o­lo on näille uhka.

  35. Kir­joitin jo aiem­min että halu­an _lähi_kauppojen säi­lyvän. En nos­tal­gisoi huonos­ti hoidet­tu­jen pien­myymälöi­den perään, vaan kan­natan kaikkien _lähellä_ ole­vien kaup­po­jen käyt­töä, ovat ne sit­ten automar­ket­te­ja tai pien­myymälöitä. Isoim­pana ongel­mana pidän Idea­park-tyyp­pisiä han­kkei­ta, jois­sa myymäläkom­plek­sit raken­netaan kauak­si taajamista.

    Itse asioin kahdessa pien­myymälässä sään­nöl­lis­es­ti, toinen on lähel­lä kotiani, toinen on lähel­lä har­ras­tu­s­paikkaani. Toises­sa on innokas uud­is­tamisen meinin­ki, ja myymälään aio­taan rak­en­taa parem­pi keit­tiö, jos­ta saisi kylmiä ja lämpim­iä herkku­ja mukaan. Toises­sa taas on hiukan pon­neton sup­pean valikoiman virkamies­mäisen hoidon tunnelma.

    Kyl­lä pien­myymälöi­denkin pitää oikeut­taa ole­mas­saolon­sa tyy­tyväisil­lä mak­sav­il­la asi­akkail­la! Eikä pienu­us ole ylit­sekäymätön kil­pailuhait­ta — pienessä kau­pas­sa asioin­ti on nopeaa.

    Mut­ta Osmo on oike­as­sa siinä, että automar­ket­tien laa­jem­pi valikoima väistämät­tä vie pois pienkaupoil­ta asioin­tia, ja siten lähikaup­pi­aan liike­toim­inta joutuu ehkä huonom­paan jamaan kuin min­un kaltaiseni sat­un­naisosta­jat soisi­vat. Kan­natan poli­ti­ikkaa, joka kor­jaa tätä epä­suh­taa, mut­ta en kuitenkaan nyky­sun­nun­ta­iauki­olosään­te­lyn kautta.

    On sääli että Itel­lan kor­vauk­set asi­amies­postista ovat kit­sai­ta. Yhteiskun­nan kannal­ta postin ja lähimyymälän yhdis­tämi­nen on loistoveto. 

    Myös sitä pidän hienona, että usei­den huoltoasemien yhtey­teen on syn­tynyt päivit­täis­tavaramyyn­tiä. Ja nyt tarkoi­tan vähem­män uusia ABC-han­kkei­ta ja enem­män jo aiem­min paikalla ollei­den asemien laa­jen­nuk­ses­ta — koti­ni lähel­lä Helsingis­sä on täl­lainen hanke.

    Tässä keskustelus­sa ei ole tois­taisek­si kom­men­toitu automar­ket­tien erästä kil­pailue­t­ua — niiden yhtey­dessä on nykyään usein Alko. Olisi pien­myymälöille hyödyk­si, jos ne saisi­vat myy­dä laa­jem­min mieto­ja alko­holi­juo­mia, vaikka­pa valko- ja punaviinejä.

  36. “Markku af Heurlin: Jum­boon ei todel­lakaan pääse hel­posti Helsingistä joukkoli­iken­teel­lä tai sit­ten meil­lä on siitä eri käsi­tys, mikä on “hel­posti” pääsyä. Tot­ta, jotkut lento­kent­täbus­sit menevät suo­raan sen vier­estä ja pari muu­takin, mut­ta vuorovälit ovat mitä ovat varsinkin tiet­ty­inä aikoina. Ja matkakin kestää ja kestää… Puhu­mat­takaan siitä, että sinne vielä pääsee, mut­ta entäpä pois. Siinä pysäkil­lä saa odotel­la yleen­sä 15–30min sitä takaisin Hesaan menevää bussia.

    Että kiit­ti vaan, mut­ta jos on hesalaise­na pakko asioi­da ostoshel­vetis­sä, surautan metrol­la itikseen.”

    En tietenkään väit­tänyt että Hesas­ta pää­sisi tai pitäisi päästä nopeasti Jum­boon . Tikkuri­las­ta tulee bus­si suo­raan MJum­bon ovelle. Bus­si­mat­ka 10 min, kokon­ais­mat­ka-aika 15 min.

  37. Oikaistaan nyt yksi tois­tu­va ja vahin­golli­nen väärinkäsi­tys: Jos kivi­jalka­kau­pal­la tarkoite­taan nor­maali kaupunkik­er­rostalon katu­ta­sos­sa sijait­se­vaa liiketi­laa, niin liiketi­lan pieni koko on seu­raus­ta tilan­jaos­ta eikä talon koko­ra­joituk­ses­ta. Kort­telin poh­jap­in­ta-ala on tuhan­sia neliöitä, joka on enem­män kuin mil­lään ruokakaupalla.

    Van­hois­sa talois­sa tilo­jen yhdis­te­ly on mah­dol­lista, mut­ta ongel­ma on kuitenkin use­at omis­ta­jat. Sen sijaan uusia aluei­ta ja raken­nuk­sia suun­niteltaes­sa ei ole mitään syytä mik­si ei tehtäisi kun­non kokoisia liiketilo­ja kivi­jalkaa, esim. Alek­sis Kivenkadun Ässäkeskuk­sen S‑market.

    Laa­jem­min, ongel­ma on kaupunki­ti­lan pilkkomi­nen asuin‑, työssäkäynti‑, kulttuuri‑, virk­i­tys- ja ostos­alueisi­in, joka tuot­taa kaupunkia jos­ta ei pidä kukaan. Autoilu, sen meluhai­tat ja tilan­tarve, on osit­tainen syy tähän, mut­ta kaavoitus ja siinä vaikut­tu­va funk­tion­aalisen kaupunkivi­hamielisen suun­nit­telun perinne on peru­songel­ma. Automar­ket on oire.

  38. MikkoR

    “Tässä menee use­asti monel­la käsit­teet sekaisin. Maas­sa jos­sa kansan­taloustiede miel­letään usein uskon­toon rin­nastet­tavak­si pseudoti­eteek­si, monel­la on käsi­tys että vapaa kil­pailu johtaisi johonkin opti­m­i­ti­laan. Tämä ei pidä paikkaansa vaan opti­mi­in pääsätään _täydellisessä_ kil­pailus­sa. Kiin­nos­ta­neet voivat googlet­taa, mut­ta ker­rot­takoon että täy­delli­nen kil­pailu saavute­taan ennem­minkin markki­noiden rajatuk­sil­la kuin vapaudella.”

    Onko­han ole­mas­sa arvoneu­traalia opti­mia? Täy­del­liseen kil­pailun teo­reet­tisen mallin mukaiseen tilaan pakot­ta­mi­nen kaikin mah­dol­lisin vira­nomais­toimin tarkoit­taa yrit­täjän yli­jäämän pakot­tamista nol­laan kaikin mah­dol­lisin virainomaistoimin. 

    Kun tarkaistel­laan tältä poh­jal­ta mil­laiseen opti­mi­in täy­del­lisen kil­pailun teo­reet­tisen mallin mukaiseen tilaan pakot­ta­mi­nen kaikin mah­dol­lisin vira­nomais­toimin johtaa, se muis­tut­taa häm­mästyt­tävän paljon reaal­isosial­is­min tai keski­tysleirien opti­mia. Uusia yrit­täjiä ei enää aloi­ta ja ole­mas­sa ole­vat yri­tyk­set saadaan alistettua. 

    Mon­en tääl­lä kir­joit­ta­van, mukaan­lukien itseni, mielestä vapaa kil­pailu on tavoiteltavampi opti­mi kuin täy­delli­nen kil­pailu, mut­ta fun­da­men­tal­is­tista maail­manku­vaa esi­in­tyy näis­sä kil­pailu­a­siois­sakin, kun tuo­ta kil­pailua on Suomes­sa viimeaikaoina niin paljon korostettu. 

    Jotkut otta­vat aina nämä ide­olo­giat niin kir­jaimel­lis­es­ti ja paradok­saalis­es­ti melkein minkä tahansa jyrkän ide­olo­gian kir­jaimel­lisen toteu­tuk­sen käytän­nön seu­rauk­set alka­vat muis­tut­taa toisi­aan. Ismin “papis­to” ja hovi porskut­taa ja muut kär­sivät. Ismin “papis­ton” ja hov­in mielestä tämä on optimi. 

    Perustel­lusti voi olla sitä mieltä että suurem­mal­la vapaudel­la saadaan kokon­ais­val­taisem­pi opti­mi kuin jonkin jyrkän ide­olo­gian, edes lib­er­al­is­min, optimilla.

  39. Onko tätä automar­ket­tien turmi­ol­lisu­ut­ta tutkit­tu? Minus­ta niiden sijoit­telua kuitenkin ohjaa tiet­ty logi­ik­ka eli työ­matkailu. Voisi kuvitel­la, että aika iso osa autoil­la tehtävistä kaup­pareis­su­ista tehdään työ­matkalla ja sil­loin LISÄr­a­site luon­nolle on aika vähäinen.

    Toki var­maan on niin, että automar­ketit ylläpitävät nyky­istä yksi­ty­isautoilu­un nojaavaa kulkemista, ja se on tietenkin huono juttu.

    Perus­teesi­ni on, että kaik­ki läh­tee kaavoituk­ses­ta, ja tämäkin on sitä. Tässä tapauk­ses­sa voidaan vähän yksilöidä: kaik­ki läh­tee logis­ti­ikas­ta. Lap­siper­heen kau­pas­sakäyn­nit pitäisi saa­da hoidet­tua mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Tähän men­nessä tehokkain vai­h­toe­hto on ollut “Lauan­taisin automar­ketista niin paljon kuin mah­dol­lista ja viikol­la työ­matkoil­ta tai lähikau­pas­ta loput”.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten jotkut kau­pat (Ruokavaras­to?) rupe­si­vat kaup­paa­maan net­tios­tok­sia ja oliko jos­sakin kokeilu, jos­sa ruu­at toimitet­ti­in jakelu­au­toil­la asi­akkait­en kotiovelle (kylmäbok­sei­hin, muis­taisin, vai oliko tämä omaa jatkoke­hit­te­lyäni). Eli kaup­pi­aat lisäi­sivät palvelu­va­likoimaansa ostosten poimin­nan ja jakelun kotiovelle. Luul­tavasti Pris­ma tai City­mar­ket voisi myy­dä tuot­teet samaan hin­taan kuin mar­ketis­saankin ja päälle tulisi vain jakelun kus­tan­nuk­set. Tämä voisi olla tule­vaisu­u­den suunta?

    Tai toinen vai­h­toe­hto: pienyrit­täjä, joka tar­joaisi (eri­tyis­es­ti vau­raiden aluei­den kiireisille) kulut­ta­jille räätälöi­tyä ostopalvelu­ja: tee netis­sä tilaus, hoidamme sen kotiovelle­si. Tämä taas korostaisi valikoiman ja palvelun tärkeyt­tä — hin­taa tulisi toki enemmän.

    Molem­mat vähen­täi­sivät autoilua — ja pois­taisi­vat palvelun osta­jal­ta hyvän syyn olla siir­tymät­tä polkupyörän tai julkisen liiken­teen käyttäjäksi.

    Yllä puhuin siis ruokakaupoista — erikoili­ik­keet ovat ihan oma lukunsa.

    Sun­nun­ta­iauki­oloista olen sitä mieltä, että vuo­den turhake: nälkään ei kukaan sen puut­teen takia kuole, sun­nun­tain kiireet­tömyys ja “ulkoa pakotet­tu” toimet­to­muus ovat hyvä asia. Joo joo, tämä vähen­tää ihmis­ten valin­nan­mah­dol­lisu­ut­ta joo joo. Onko ihan var­maa, että ihmiset mielel­lään otta­vat vas­taan yhä lisää valin­nan­va­paut­ta? Mon­tako jugurt­ti­vai­h­toe­htoa on inaf?

    Touko Met­ti­nen

  40. Lähikau­pat näivet­tyvät sään­te­lyyn nekin!

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten min­ulle selvisi kirkkaasti, miten auki­oloaiko­jen sään­telem­i­nen aiheut­taa ainakin oman mar­ket­ti­au­toilu­ni lisään­tymistä. Asioin Cas­treninkadun Alepas­sa, joka aikanaan kul­mil­la asues­sani oli eri­no­mainen Val­in­tat­a­lo ja näke­myk­seni mukaan nyky­istä kaup­paa isom­pi. Kom­men­toin asi­aa kas­sal­la ja fik­su naisih­mi­nen siinä tote­si, että kau­pas­ta on lai­et­tu varas­tok­si nyt isom­pi osa, kos­ka neliömäärä täy­tyy pitää pienenä, jot­ta saadaan olla sun­nun­taisin auki.

    Lähikau­pan siis täy­tyy olla pieni, jot­ta se saa lähikau­pan edut. Niin­pä ainakin nykyi­nen Alepani on niin masen­ta­va valikoim­il­taan ja varsinkin esim. sesonki­vai­htelumah­dol­lisu­udeltaan, että ajan heti kun mah­dol­lista vähän parem­pi­in puoteihin.

    Samal­la pelas­tun kaup­pakassien roudaamisen pahen­ta­mal­ta tenniskyynärpäältä.

    Rehellis­es­ti sanoen ainakin kan­takaupungis­sa kaik­ki paranisi välit­tömästi auki­oloaiko­jen vapaut­tamisen myötä. 

    Ja pakkoko niiden samo­jen työn raskaan raata­jien olisi siel­lä aina yöt ja viikon­lop­utkin istua? On näet aika taval­la eri­lai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa ole­via ihmisiä, joille hyvin sopii noiden vaikei­den vuoro­jen tekem­i­nen, sem­minkin kun niistä saa ihan kohtu­ullisen lisäkorvauksen.

    Ja vapaa auki­olo­han ei tarkoi­ta, että on pakko olla auki aina. Jospa koh­ta Suomes­sakin voitaisi­in päästä eroon tuos­ta ahdis­tavas­ta “Kaikkien täy­tyy tai kukaan ei saa” ‑ajat­telus­ta!

  41. Ihmis­ten vaa­timus­ta­so niin lajitelmien kuin valikoiman suh­teen on kas­vanut huimasti muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä. Sik­si pienkaup­po­jen tilanne näyt­tää toivottomalta. 

    Olenko ain­oa, jol­la ei olel mitään diag­nosoitua hah­mo­tushäir­iötä, mut­ta har­va on se ker­ta, ettei ostosko­ri­in eksy jotain väärää.. Viimek­si otin mielestäni ker­mavi­ilin ja niin otinkin, mut­ta kotona huo­masin, että olin ottanut jonkin ultra­kevyen ker­mavi­ilin, jos­sa oli ras­vaa 3,5 prosenttia. 

    Toinen keskustelu­nai­he on, miten täl­laista tuotet­ta voidaan edes kut­sua KER­MAvi­ilik­si. Joka tapauk­ses­sa maito­tuot­teis­sakin on niin kym­men­tä eri sort­tia hylaa, lak­toosi­ton­ta, kevyt­tä ja todel­la kevyt­tä, vähä­suo­laista jne., että vaikea löytää per­in­teistä peruska­maa. Oivari­ini­akin on vis­si­in seit­semää eri ver­sioi­ta. Onko tässä edes enää mitään järkeä. 

    Ei pikku Alepaan vain yksinker­tais­es­ti mah­du joka ver­sio. Ennen kivi­jalan Elan­nos­sa oli voita, maitoa, lihaa ja leipää.. leipää sai vaaleana ja tummana.:)

  42. Point­ti tun­tu­isi ole­van se, että jos vapaa kaup­pa johtaa ulkois­vaiku­tuk­si­in niitä pitää verot­taa suo­raan eikä välil­lis­es­ti “kiel­letään automarketit”-argumentein. Korote­taan siis päästövero­ja tms.

    Jos tietyl­lä alueel­la esim. 5 kort­telia Helsingis­sä asuu porukkaa, jot­ka käyvät tietyssä lähikau­pas­sa. On selvää, että hei­dän tulee ostaa tiet­ty määrä tuot­tei­ta, jot­ta kaup­paa kan­nat­taa pitää yllä. 

    Automar­keteis­sa tuot­teet ovat usein halvem­pia ja valikoima todel­la paljon halvem­pi. Automar­keteis­sa on myös usei­ta eri­laisia kaup­po­ja, mikä mah­dol­lis­taa kaikkien ostosten keskit­tämisen samaan aikaan.

  43. tpyy­lu­o­ma: Syyt­täisin kaupunki­rak­en­teen hajoamis­es­ta liiken­teen tukemista enem­män kuin kaavoitusta.

    Eli­na: Symp­paan tilan­net­ta “ker­mavi­il­isi” suh­teen. Tör­mäsin tois­s­apäivänä kah­teen eri majoneesi­in, joista toinen oli ras­va­ton­ta ja toinen munatonta.

  44. Eikös ongel­ma ole enem­mänkin itse mar­ket­ti eikä se, miten sinne men­nään? Mar­ketin tavar­avuoret ahmi­vat luon­non­va­ro­ja. Tavar­avuoret ovat luon­non kannal­ta liian suuria, vaik­ka kulut­ta­jat purkaisi­vat niitä tavara ker­ral­laan potkukelkalla.

    MikkoR: “Maas­sa jos­sa kansan­taloustiede miel­letään usein uskon­toon rin­nastet­tavak­si pseudoti­eteek­si, monel­la on käsi­tys että vapaa kil­pailu johtaisi johonkin optimitilaan.”

    Kuinkas pitkälle olet itse opiskel­lut matemaat­tista kansan­taloustiedet­tä? Vai oletko lukenut kaiken jostain Wikipediasta?

    MikkoR: “Kiin­nos­ta­neet voivat googlet­taa, mut­ta ker­rot­takoon että täy­delli­nen kil­pailu saavute­taan ennem­minkin markki­noiden rajatuk­sil­la kuin vapaudella.”

    No pitääkö markki­noi­ta rajoit­taa enem­män vai vähem­män ver­rat­tuna nyky-Suomeen?

  45. Mik­si sun­nun­ta­iauki­o­lo tap­paa lähika­p­at ja pienet erikoisliikkeet.

    1) Lähikau­pat saa­vat nytkin olla auki sun­nun­taisin. Ne menet­tävät niitä sub­ven­toi­neen kil­pailue­dun, jos myös automar­ketit saa­vat olla auki.

    2) Sun­nun­ta­iauki­o­lo jo sinän­sä suosii sitä, että men­nään kaup­paan kauas, kos­ka automar­ketis­sa käyn­ti vie aikaa ver­rat­tuna lähikau­pas­sa piipah­tamiseen. Sun­nun­ta­iauki­o­lo suosii sitä kulu­tus­mall­ia, jos­sa maito ja leipä oste­taan päivit­täin lähikau­pas­ta ja kaik­ki muu ker­ran viikos­sa automarketista.

    3) Erikoiskau­palle sun­nun­ta­iauki­o­lo merk­it­see kuoliniskua, kos­ka per­heyrit­täjä ei jak­sa tehdä töitä seit­semänä päivänä viikos­sa ja kos­ka sun­nun­ta­iauki­o­lo kohdan 2) mukaan suosii muutenkin hyper­mar­ket­te­ja, jois­sa on huono erikoiskau­pan valikoima, mut­ta joka myy kaik­ki erikoiskau­pan volyymituotteet.

  46. Isom­matkin ruokakau­pat saa­vat olla sun­nun­taisin auki neljä kuukaut­ta vuodessa. Eiköhän tämä olisi jo nämä pikkukau­pat tap­panut, jos olisi tappaakseen.

  47. Automar­ketit on ehkä nimenä huono niille kau­pan suuryk­siköille, jot­ka sijoit­tuvat yleiskaa­van mukaises­ti aluekeskuk­si­in ja sik­si yleen­sä joukkoli­iken­teen kannal­ta hyvin. Auton käyt­tö on toki näi­denkin yksiköi­den syn­nyt­tämässä liikenteessä
    liian val­lit­se­va, mut­ta tule­vaisu­u­den ohja­tumpi autonkäyt­tö (mm väylä­mak­sut ja pysäköin­nin hin­noit­telu) ei laske näi­den yksiköi­den tavoitet­tavu­ut­ta merkit­tävästi. Helsin­gin seudul­la Jum­bo on merkit­tävin huti hyvän kaavoitus­ta­van periaatteista.

  48. Eli­na kir­joit­ti 23.11.2008 kel­lo 18:04
    “Isom­matkin ruokakau­pat saa­vat olla sun­nun­taisin auki neljä kuukaut­ta vuodessa. Eiköhän tämä olisi jo nämä pikkukau­pat tap­panut, jos olisi tappaakseen.”

    Tot­ta. “Pikkukau­pat” pär­jäävät kyl­lä, mut­ta kon­sti on toinen kuin super­mar­keteil­la. Ne pär­jäävät laadul­la ja palvelul­la, eivät tolkut­toman suurel­la tavaravalikoimalla.

  49. Lähikaup­po­jen pahin ongel­ma on hin­tata­so, ei valikoiman määrä. Sil­loin kun alueel­la on use­ampi kil­pail­e­va kaup­pa, hin­tata­so pysyy kohtu­ullise­na mut­ta yhden kau­pan alueil­la hin­nat nou­se­vat hel­posti niin korkeik­si, että on kan­nat­tavaa käy­dä ostok­sil­la kauempana.

  50. Keskus­tan kaup­po­jen osalta on ongelmia. Ensin­näkin ison ostosmäärän rah­taami­nen julkises­sa kulku­vä­li­neessä ei toi­mi. Ehkä muu­ta­ma, mut­ta jos on sato­ja kas­sikasan kanssa…Toinen asia, joka itsel­läni Suomen aikoina ratkaisi oli keskus­ta-alueen järkyt­tävät parkkimaksut.

  51. Osmo Soin­in­vaara:

    “a) ostaa kaik­ki tuot­teet lähikau­pas­ta, jol­loin ne ovat kalliimpia
    b) ostaa kaik­ki tuot­teet automar­ketista jol­loin aikaa ja ben­saa kuluu”

    Sinivihreä:

    Muu­tamia kom­ment­te­ja oheiseen listaan. 

    a) Likikään kaikkia tarvit­tavia tuot­tei­ta ei saa lähikau­pas­ta, jol­loin tarve mar­ketis­sa käyn­ti­in säi­lyy. Kos­ka on kyseessä tyystin eri­laiset palve­lut, hin­to­jakaan ei kan­nat­tane verrata. 

    b) Lähikaup­pa ei ole vai­h­toe­hto marketille
    Mar­ketit ovat ener­gia- ja aikate­hokas­ta tapa han­kkia tarvit­tavia hyödykkeitä. Samal­la matkalla saadaan han­kit­tua elin­tarvikkei­ta, vaat­tei­ta, huonekalu­ja, härveleitä jne. Lähikau­pas­sa käyn­ti­in vierähtää hel­posti run­saasti aikaa, mut­ta hyödykkeistä saadaan han­kit­tua vain pieni osa. 

    Mar­ketit eivät ole vält­tämät­tä kaukana, muuten kuin keskus­tas­sa asu­vien näkökulmasta. 

    Lop­pu­un vielä parah­dus. Ei kai kukaan tosis­saan usko, että mar­ketit tieten tah­toen sijoit­tau­tu­isi­vat paikko­hin, joi­hin ei pääse julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä. Näin ollen nim­i­tys automar­ket­ti on lähin­nä tarkoi­tushakuista panettelua.

  52. Min­ulle lähikaup­pa on S‑market, jonne pääsen kävellen. Siitä on joitakin vuosia, kun samoissa tilois­sa oli vielä Spar. Omis­ta­jan vai­h­tu­mi­nen näkyi heti valikoiman sup­pen­e­mise­na. Sparista sai esimerkik­si pakastekeit­tope­runoi­ta (työsskäyvä per­heenäi­ti tekee nakkisopan var­tis­sa, kun käyt­tää valmi­ita keit­tope­runoi­ta, keit­tokasviksia, nakke­ja ja maus­taa), mut­ta nyt täy­tyy niiden vuok­si käy­dä autol­la Pris­mas­sa. Samoin mon­en­laisen ei-päivit­täis­tavaran (ensim­mäisenä tulee mieleen Hack­man­nin muumilusikat) myyn­ti nois­sa tilois­sa lop­pui myös.

    En mil­lään usko, että kadon­nei­den tuot­tei­den myyn­ti oli isos­sa lähiössä kan­nat­tam­a­ton­ta, vaan uskon, että S‑liike ihan tarkoituk­sel­la ohjaa näin kan­ta-asi­akkaitaan S‑marketeista Prismaan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.